tiivistelmÄ seminaarin annista · –työeläkkeiden maksujen ja etuuksien suhde...
TRANSCRIPT
TIIVISTELMÄ SEMINAARIN ANNISTA
ENSIMMÄINEN ERÄ
Kolme joukkuetta, kolme kysymystä
#vapaaottelu
TIIMI 1:
NIKOLAS ELOMAA
SAK:n edunvalvontajohtaja
”Eläkejärjestelmän
peruspilarina on
ennakoitavuus, jonka ansiosta
pystymme takaamaan
eläkejärjestelmän
olemassaolon epävarmoista
tulevaisuuden kuvista
huolimatta.”
FATBARDHE HETEMAJ
kaupunginvaltuutettu
”Nuoria tulee kuunnella ja antaa
heille oikeasti mahdollisuuksia
vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.”
LAURI KORKEAOJA
erityisavustaja, VNK:n
omistajaohjausosasto
”Talousjärjestelmä on oppinut
ottamaan lainaa lapsilta.
Ikäluokkien kokoerot aiheuttavat
nousun eläkemaksuihin, ja
suurempien ikäluokkien
hoivamenot tekevät talouden
näkymät synkiksi. Näihin uhkiin
olisi voitu varautua.”
Niku Määttänen
tutkimusohjaaja
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA
”Maksut ja etuudet pitäisi lopulta
saada tasapainoon, että järjestelmän
rahoitus ei nojaisi hamassa
tulevaisuudessa tehtäviin
työeläkemaksun korotuksiin.”
Maria Ritola
tutkija
Demos Helsinki
”Entä jos eläkejärjestelmän
kehittämisen lähtökohdaksi
otettaisiin läpinäkyvyys?”
TIIMI 2:
Veli-Matti Ritakallio
professori
Turun yliopisto
”Pay-as-you-go-järjestelmässä
väestön väheneminen on
ongelmallista. Meillä näin tulee
ennusteiden mukaan käymään
lähivuosikymmeninä.
Haitallisimpien seurausten
eliminoimiseksi tarvitaan
tuloksellista väestö-, talous- ja
työllisyyspolitiikkaa.”
Jari Hanska
päätoimittaja
Voima
”Kaikilla pitäisi olla tasavertainen
mahdollisuus saada tietoa
eläkejärjestelmästä. Rakentavaa ja
kriittistä keskustelua on muuten
vaikeaa käydä.”
Marina Lampinen
puheenjohtaja
Suomen ylioppilaskuntien liitto
”Kestävyysvajeen ratkaiseminen on
kaikkien sukupolvien yhteinen asia.
Vaatimus sukupolvien välisestä
oikeudenmukaisuudesta ei ole
kohtuuton.”
TIIMI 3:
Hanna-Mari Manninen
puheenjohtaja
Allianssi
"Sukupolvien välinen
oikeudenmukaisuus edellyttää
nopeita eläkeratkaisuja. Niitä ei pidä
erottaa yhteiskunnan muista suurista
haasteista, jotka tulevat nuoren ja
pienen ikäluokan kannettaviksi."
Kolme kysymystä sukupolvien
välisestä oikeudenmukaisuudesta:
1. Mikä on tärkein kriteeri sukupolvien väliselle
oikeudenmukaisuudelle työeläkejärjestelmässä?
2. Mikä on tästä näkökulmasta käsin
työeläkejärjestelmän suurin ratkaisua vaativa asia?
3. Mikä olisi siihen a) realistinen ratkaisu b)
idealistinen ihanneratkaisu?
1. KRITEERI?
– Sukupolvineutraali ja yhdenvertainen järjestelmä
2. RATKAISTAVA ASIA?
– Rahoituksen oikeudenmukaisuus, eli tulevien polvien maksupaine
– Työeläkejärjestelmän suhde työelämän muutoksiin (mm. opiskelu,
perheodotukset, työttömyys)
RATKAISUEHDOTUS, TIIMI ”ELOMAA”
3. RATKAISU?
– Realistinen: Työeläkemaksun nostaminen nyt, kun suuret ikäluokat vielä
töissä kasvattamassa rahasäkkiä + eläkeiän alarajan nosto (äänin 2-1). Jos
nostetaan, niin elinaikakerroin ja eläkeiän nosto yhdessä epäoikeudenmukaisia
nuoria ikäluokkia kohtaan.
– Idealistinen: Työura ja työelämä vakiintuneemmaksi, työssäjaksaminen (myös
huomioon erilaiset työntekijät/työntekijäryhmät), kuntoutus ja joustot eri
elämäntilanteissa työuran aikana.
– Korkeaoja: Ei ole mitään syytä, miksei kaikki mitä eläkejärjestelmään liittyy,
olisi avointa.
– Hetemaj: Tärkeintä keskivaiheen työura ja siinä jaksaminen, monissa
työpaikoissa näihin asioihin ei aidosti puututa. Opiskelujen ja jatko-opintoihin
pääsyn nopeuttamista tarvitaan.
RATKAISUEHDOTUS, TIIMI ”ELOMAA”
1. KRITEERI?
– Työeläkkeiden maksujen ja etuuksien suhde elinkaarinäkökulmasta: paljonko
sukupolveni on maksanut ja paljonko tulee saamaan koko elinkaarensa aikana.
Jos tämä suhde muuttuu systemaattisesti ja merkittävästi, meillä on ongelma.
Lisäksi etuuksia ja maksuja koskevat säännöt pitäisi olla ennakoitavissa.
2. RATKAISTAVA ASIA?
– Eläkejärjestelmää on rukattu keskimäärin joka toinen vuosi. Ennakoitavuutta
puuttuu. Jo nyt nähdään, että 2005 eläkeuudistus ei riittänyt.
– Vahinko on jo tapahtunut: maksut nousevat, mutta etuudet eivät – paitsi
eläkkeelläoloaika, mutta se ei kompensoi nuorempien sukupolvien isoja
maksuja.
RATKAISUEHDOTUS,
TIIMI ”MÄÄTTÄNEN”
3. RATKAISU?
– Idealistinen ratkaisu, josta on tehtävä realistinen. Siis eläkeuudistus, jossa
päästään pois järjestelmän ominaisuudesta, jossa rahoitus nojaa tuleviin
maksunkorotuksiin. Jos tulevaisuudessa pitää korottaa, niin miksei koroteta
saman tien? Täsmennys: on eri asia nostetaanko maksua vai lasketaanko
etuuksia. Eläkemaksua eläkeläisille emme sentään ehdota.
– Määttänen: Seuraavaan uudistukseen myös etuuksien leikkaaminen eli
nostetaan vanhuseläkeikää, mikä pidentäisi työuria, vanhuuseläkeikä voitaisiin
indeksoida eliniän pituuteen. Ajateltava myös koko julkisen talouden rahoitusta.
– Ritakallio: Nykyjärjestelmässä ei kohtuutonta epäoikeudenmukaisuutta
sukupolvien välillä. Sukupolvien sisäistä eriarvoisuutta pitää katsoa; kaikki
nykynuoret eivät pääse järjestelmän piiriin. Järjestelmä toimii vähän rumasti,
mutta tuottaa erinomaisia tuloksia; ydinasia on kunnossa. Myös väestöpolitiikka
vaikuttaa.
– Ritola: Ennakoitavuuden ja vakauden vaatimus kasvaa kun isoja mullistuksia
järjestelmän ulkopuolelta todennäköisesti tulossa, esim. väestömäärä, globaalit
finanssimarkkinat vaikuttaa. Nyt vain kourallinen ihmisiä ymmärtää
kokonaiskuvan: siksi tiedon avaaminen on tärkeää.
RATKAISUEHDOTUS,
TIIMI ”MÄÄTTÄNEN”
1. KRITEERI?
– Kokemus oikeudenmukaisuudesta. Saanko
rahani takaisin, mikä tuotto-panos-suhde.
2. RATKAISTAVA ASIA?
1. Ongelman väärä paloittelu
– Irrotetaan työeläkejärjestelmä yhteiskunnan muista isoista kysymyksistä,
kuten julkisen talouden vajeesta ja esim. ilmastonmuutoksesta. Toiseksi
elementit keskustelussa liian erillään: etuudet, eläkemaksut ja sijoitustuotot.
2. Ratkaisujen pallottelu
– Kukaan ei ota vastuuta, puuttuu poliittista rohkeutta, työmarkkinajärjestöiltä
tahtotilaa, nuorilta paikka vaikuttaa. Siirretään huomiselle ongelmanratkaisua.
3. Tietovaje
– Toimimme osin väärällä tiedolla: epäonnistunut elinajanodotearvio,
sijoitustuotoista ylipositiivinen prosenttiluku. Lisäksi kaikilla ei ole samoja tietoja:
tietoa ei jaeta eikä päätöksentekoa avata. Tarvitaan kokonaisia vastauksia.
RATKAISUEHDOTUS,
TIIMI ”MANNINEN”
3. RATKAISU?
– Ei realistinen eikä idealistinen ratkaisu, vaan toiminnallinen ratkaisu:
Perustetaan Nuoret eläkkeenmaksajat ry, tavoitteena olla neuvottelupöydissä
heti, koska olemme isoimmat maksajat.
– NE ry:n linjaukset:
1) Eläkkeellejäämisen alaikäraja 68 ikävuoteen heti. Ei kattoa työntekoiällle.
2) Eläkemaksut korotettava heti, nostot automaattiseksi
3) Sijoitustoiminta julkisemmaksi: yksi iso tase, jossa sijoitustuotot ovat osa
läpinäkyvää kokonaisuutta
4) Työurat on pakko sitoa tähän ratkaisuun: eläkesijoitukset voisi sitoa vielä
paremmin työhyvinvointiin ja sen edistämiseen
5) Huomio myös siihen, mitä tapahtuu ennen työuria ja työurien jälkeen
6) Ikärasismin loputtava kaikilta osin
RATKAISUEHDOTUS,
TIIMI ”MANNINEN”
Taneli Heikka:
Toimittajan näkökulma viime
aikojen eläkekeskusteluun
- Hallitus ja työmarkkinajärjestöt
kirjoittavat eläkelainsäädännön
- Etujärjestöjen vahva rooli
- Kolmikanta, tupot
- Luottamus ja hyvät tulokset
Perinteinen eläkepolitiikka
Uusia kriittisiä ääniä:
• Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus
epäselvä (”Saanko koskaan sitä mikä on
luvattu?)
• Rajallinen osallisuus ja valinnanvapaus (”miten
voin oikeasti vaikuttaa omiin eläkkeisiini?”)
• Päätöksenteon ja sijoituspolitiikan
läpinäkyvyys
+ Vakaa järjestelmä
+ Ei paniikkia muutoksiin,
koska niitä on tehty pitkin
matkaa
- Korkeat hallintokulut
- Suomi-painotteiset sijoitukset
- Eläkeikää voisi nostaa ja
joustavoittaa
1969 – ?
Professoreiden plussat ja miinukset
• Viisi eläkejärjestelmään vaikuttavaa voimaa
- ”Hyvinvointilupaukset on petetty”
- Eläkejärjestelmää kritisoitiin
vähän niin kauan kun maksajien
määrä kasvoi
- Nyt maksajat vähenevät ja
kriittiset äänet lisääntyvät
Sukupolvien välinen
oikeudenmukaisuus
- Ekologinen pääoma
- Jakamalla lisääntyvä
pääoma (tieto)
- Mielekkyyspääoma
Sukupolvet, osa II
Uudet omaisuusarvot ja
talouskasvun hiipuminen?
”Outolat” tulevat: uusi sukupolvi ei aina jaa
eläkejärjestelmän kehittäjien arvoja
”Valtion puuttuminen
eläkejärjestelmään tulisi
lakkauttaa.”
”Nuorille täytyy antaa
mahdollisuus jättäytyä pois
kestämättömästä
eläkejärjestelmästä.”
(Uusi Suomi 4.11.2012)
Aleksi Tolvanen (Tekniikan
ylioppilas, Kok)
Toimintatapoja pidetään
vanhanaikaisina
Teksti
Avointa keskustelua kaivataan
”Moni ikäiseni nelikymppinen
suhtautuu skeptisesti
järjestelmän kykyyn synnyttää
meille eläkkeet. Näitä
epäilyksiä ei hälvennä taipumus
viedä eläkekeskustelu
kabinetteihin, kun yhteiskunta
muutoin pyrkii avautumaan”
(Matias Möttölä KL 28.1.2013)
Mitä näiden muutosten takana on?
• VIESTINTÄ: Äänet, jotka aiemmin oli
mahdollista leimata marginaalisiksi, voivat nyt
olla mielipidejohtajia ja kerätä seuraajia ja
kriittistä massaa
• VARALLISUUSTASO: Suurella osalla
suomalaisista on ensimmäisen kerran
mahdollisuus valita rahalleen sijoituskohteita
• ARVOT: Pelkkä hyvä lopputulos ei riitä, vaan
myös prosessilta halutaan laatua ja
läpinäkyvyyttä
TOINEN ERÄ
E-TALK – vapaa keskustelu
Pakollisen
sosiaalivakuutuksen
oikeutus?
– Ritakallio: Nykyjärjestelmässä eläkeläisten väliset tuloerot pienemmät,
kaikki järjestelmän piirissä. Kv-vertailussa suomalainen malli pärjää.
Kohtuullista, että kaikki osallistuvat talkoisiin jatkossakin.
– Korkeaoja: Millä tavalla lisäeläkkeiden tulo pakollisen järjestelmän rinnalle
olisi ongelma? Eläkekatto-leikkuri olisi ihan ok.
– Elomaa: Järjestelmän synnyn taustalla pieni kansakunta, joka kaivannut
yhdenvertaisia kompromissiratkaisuja pääomien jakamiseen. Tarve ei
hävinnyt mihinkään, mutta ei tarkoita etteikö pitäisi jatkuvasti päivittää.
Tyylipisteet paremmaksi ja läpinäkyvyys huomioon. Allianssin edustaja
tervetuloa taustakeskusteluun.
Pakollisen
sosiaalivakuutuksen
oikeutus?
– Lampinen: Järjestelmän täytyy kyetä kestämään kyseenalaistamista ja
keskusteluun pitää osallistaa uudet nuoret vastuunkantajat. Sukupolvien
välinen oikeudenmukaisuus perustaltaan jo väestötieteellinen kysymys.
– Manninen: Korjataan se mikä on korjattavissa ja rakennetaan sen jälkeen
uusi malli.
– Määttänen: Hyvä puoli pakollisuus, mutta pakollinen järjestelmä aina myös
jäykkä. Kyse valtavista sukupolvien välisistä tulonsiirroista, ja siksi pitäisi
saada vahvemmin parlamentaarisen päätöksenteon piiriin. Vaikkakin
järjestelmä tehnyt hyviä päätöksiä. Parlamentarismissa toki myös populismin
vaara, mutta siitä huolimatta.
– Elomaa: Täysin verovaroin ylläpidetyissä järjestelmissä muissa maissa
eläkevaroja on käytetty valtion velkojen maksuun. Se ei ole
tarkoituksenmukaista. En haluaisi eläkevarojani puolueiden haltuun,
– Hetemaj: Eriävä mielipide tiedon puutteeseen. Koin kognitiivisen
ylikuormituksen tähän tilaisuuteen valmistautuessani. Tietoa on paljon
saatavilla, mutta tämä on vaikea asia hahmottaa!
– Ritola: Miten pystytään takaamaan järjestelmän toimintakyky
tulevaisuudessa? Avoimeen keskusteluun tarvitaan pohjaksi avointa tietoa,
tilastot julki ja esim. avoimena datana hyödynnettäväksi.
Päätöksentekojärjestelmässä valuvikoja, joihin pystytään avoimuudella
vaikuttamaan.
– Hanska: Avoimuutta päätöksentekoon. Kun rahaa kerätään
työeläkemaksuina, ovat veroluonteisia maksuja ja toimitaan julkisina
instituutioina. Kun raha siirtyy sisään, toiminta muuttuu yksityiseksi. STM:lle
tiukempi kontrolli. Tietoa ei saa kun perustellaan kilpailulla. Jos järjestelmä olisi
julkinen, lain mukaan saisin kaikki tiedot kun niitä pyydän.
Avoimuutta! Mutta mihin?
– Elomaa: Järjestelmä vaikea ymmärtää ja vaikea selostaa ymmärrettävästi.
Järjestelmässä kollektiivinen riskinjako, parempi kuin yksi toimija ja keskittynyt
riski.
– Hanska: Päätöksenteko ollut onnetonta maksujen osalta!
– Elomaa: Keskustelua koko ajan käydään neuvottelupöydässä, näistä asioista
juuri neuvotellaan.
– Manninen: Nuoret valmiita keskusteluun, on jo valmisteltu eläkekantoja ja
valmiudet olemassa. On työmarkkinajärjestöjen oma etu, että systeemiä
avataan vapaaehtoisesti ja ajoissa.
Avoimuutta! Mutta mihin?
– Korkeaoja: Avoin data ei tuota ymmärrystä järjestelmästä mutta tuottaa
mahdollisuuden ymmärtää. Eläkejärjestelmän ongelmista pitäisi pystyä
käsittelemään muiden isojen yhteiskunnallisten ongelmien kanssa yhtä aikaa.
– Lampinen: Oikeutus perustuu oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Pitää
aktiivisesti viestiä myös niille, jotka eivät itse ole kiinnostuneita selvittämään
asioita jotta ymmärrys lisääntyy. Eri ryhmille viestittävä eri tavalla.
– Määttänen: Eduskunta voisi ottaa vahvemman roolin isoista linjoista
päätettäessä. Yksityiskohtaiset kysymykset, kuten työeläkevarojen yksittäiset
sijoittamiskohteet, ei pidä olla poliittisen napin alla.
– Ritola: Kiinnostavaa on saada tietoa, ketkä päättää, mitä, missä ja milloin
päättää. Miten keskustelu avataan ihmisille ja tuodaan useampiin pöytiin
järjestöistä ja niiden takahuoneista?
Avoimuutta! Mutta mihin?
– Hanska: Eurooppa vaipumassa pitkään taantumakauteen. Läntiset taloudet
erittäin pitkään heikon tuoton piirissä. Mihin tällaisessa tilanteessa rahat
kannattaa panna kiinni? Suomalaisten työntekijöiden työhyvinvointiin
panostaminen tuottaisi pidempiä työuria.
– Määttänen: Lähivuodet näyttää synkältä, mutta tässä perspektiivi on
kymmeniä vuosia. Järjestelmä pitäisi olla sellainen, ettei tarvitse reagoida
millään tavalla vaikka tulisi useampi matalan tuoton vuosi. 3,5 % tuottoihin ei voi
tuudittautua. Pitää miettiä mitä tehdä, jos käy huonommin. Päätöksenteko olisi
nyt helpompaa kuin myöhemmin.
– Ritakallio: Mieluummin annan sijoitusammattilaisten päättää eläkevarojen
sijoittamisesta kuin itse päättäisin, vrt. Ruotsin malli.
– Elomaa: Työhyvinvoinnissa ensisijainen asia ei ole kustantaa työhyvinvointia
eläkevaroilla vaan pitää hoitaa työelämän pelisäännöillä. Muistettava, että
sijoitusskenaarioita tehdään vuosikymmeniä eteenpäin. Myös suomalaista työtä
tuettava. Sijoittamisessa pitkän aikavälin keskitie tuottaa eniten vakautta.
Tulevaisuus ja talouskasvu?
Suvi-Anne Siimes, Telan toimitusjohtaja
– Oikeudenmukaisuuden käsite on problemaattinen, mutta kokemusta
työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta olisi ainakin saatava edistettyä.
Keskustelua tarvitaan ja siinä on tärkeää kuulla, tulla kuulluksi ja yrittää
ymmärtää myös erilaisia näkökulmia. Kiitos!
Loppusanat
