elinkeinoelÄmÄn tutkimuslaitos - etla · tutkimus ”työeläkeuudistus 2017 – vaikutukset...

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

VUOSIKERTOMUS 2015

2

Sisältö

Sisältö

3 Toimitusjohtajan katsaus

4 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2015 4 Lukuisia tutkimusraportteja julkaistiin

8 Ennusteita useille aikaväleille

10 Useita tutkimushankkeita meneillään

13 Tutkimustuloksille haetaan vaikuttavuutta

14 Hallinto ja talous

16 Liitteet

16 1 Kannatusyhdistyksen valtuuskunta ja hallitus

17 2 Johto ja henkilöstö

18 3 ETLAn sarjoissa ilmestyneet julkaisut

20 4 Artikkelit ja julkaisut muissa kuin ETLAn sarjoissa

22 5 Seminaareja ETLAssa

23 6 Esitelmiä ja alustuksia

29 7 Asiantuntijatehtävät

31 8 Tuloslaskelma ja tase

3

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus

Suomen taloustilanne jatkui vaikeana vuonna 2015. Vaikka kokonaistuotanto ylitti hieman edellisen vuo-den tason, työllisyys supistui ja työttömyys kasvoi. Julkisen talouden alijäämä pysyi noin 3 prosenttina bruttokansantuotteesta ja velkasuhde heikkeni.

Talouspolitiikan kannalta keskeinen asia oli uu-den hallituksen muodostaminen eduskuntavaalien jälkeen. ETLA esitti jo vakiintuneeseen tapaan näke-myksensä hyvästä talouspolitiikan linjasta vuoden alussa julkaisussa ”Muistioita tulevalle hallitukselle”.

Näimme finanssipolitiikan maltillisen kiristämi-sen välttämättömäksi velkaantumiskehityksen hillit-semiksi. Korostimme kustannuskilpailukyvyn kohen-tamista, pitkän ajan kasvuedellytysten vahvistamista mm. koulutus- ja innovaatiopanostuksista huolehti-malla ja sääntelyä yksinkertaistamalla sekä työmark-kinoiden toimintamekanismien parantamista niin, että työllistymisen edellytykset vahvistuisivat ja työ-voima ohjautuisi mahdollisimman tehokkaasti tuot-taviin töihin. Muistutimme julkisen palvelutuotan- non, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tehos-tamisen välttämättömyydestä.

Uuden hallituksen ohjelma vastasi varsin hyvin ETLAn suosituksia. Selvä poikkeama tosin oli säästö-toimien kohdentuminen merkittävästi myös koulu-tuksen ja tutkimuksen varoihin, mitä on huono asia pidemmän ajan kasvun näkökulmasta. Tavoitteita suurempi kysymysmerkki on ohjelman toimeenpano. Kustannuskilpailukyvyn parantaminen ja työmarkki-noiden uudistukset ovat edenneet hitaasti, eikä lop-putuloksesta ole vielä varmuutta. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen täsmällinen muoto on yhä epäselvä.

ETLAn tutkimukset tuottivat myös vuonna 2015 runsaasti tietoa, joka on auttanut ymmärtämään ta-louden muutosilmiöitä ja antanut pohjaa talouspo-litiikkatoimien suunnittelulle. Tietoa on saatu mm. työmarkkinoiden murroksesta ja finanssipolitiikan kysymyksistä. Talouspolitiikkaa koskevassa, ajoittain jopa ilmeiset tosiasiat kiistävässä keskustelussa ETLA on pyrkinyt pitämään esillä ”isoa kuvaa”: kilpailuky-vyn korjaamisen, rakennemuutoksen tukemisen ja vastuullisen julkisen talouden hoidon välttämättö-myyttä. Olemme pyrkineet auttamaan toteuttamis-kelpoisten uudistusten hahmottamisessa.

Taloudellisesti haas-tavassa toimintaympäris-tössä ETLA on onnistunut vähintään kohtuullisesti. Laitos on menestynyt var-sin hyvin kilpailussa tutki-musrahoituksesta. Erityi-sen tyytyväisyyden aihe on se, että ETLA on yh-teistyökumppaneineen onnistunut hankkimaan kansainvälistä tutkimus-rahoitusta esimerkiksi EU:n Horizon 2020 -ohjelmas-ta. Menestystä voi pitää osoituksena ETLAn tutki-mustoiminnan korkeasta tasosta.

Vuosi 2015 jäi ETLAn viimeiseksi Lönnrotinkadul-la, jossa laitoksen toimitilat olivat vuodesta 1977, eli lähes 40 vuotta. Kiinteistö uudistetaan korkeatasoi-seksi hotelliksi. Uudet tilat Arkadiankadulla ovat en-sikokemuksen perusteella oikein toimivat. Vuokrati-loihin siirtyminen asettaa toisaalta uusia vaatimuksia taloudenpidolle. Myynnistä saaduille varoille on saa-tava kunnon tuotto, mikä ei nykyisissä oloissa ole kovin helppoa.

Vuosi 2016 on ETLAlle juhlavuosi. Elokuussa tu-lee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ETLAn edeltäjä Ta-loudellinen Tutkimuskeskus aloitti toimintansa. Kes-keinen syy sen perustamiselle oli tilastotiedon puute. Taloustilastoissa oli aukkoja, joiden paikkaamiseen tarvittiin myös yksityisen tutkimuslaitoksen panosta. Nyt perustilastointi on kunnossa, mutta analyysin tar-ve on vain kasvanut. Tutkimuslaitoksien odotetaan jä-sentävän koko ajan muuttuvan talouden toimintaa niin, että joskus jopa kaoottiselta vaikuttavaa kehitys-tä voidaan paremmin ymmärtää ja ohjata. Siinä on ETLAlle haastetta tulevillekin vuosikymmenille.

Kiitän rahoittajiamme luottamuksesta, yhteistyö- kumppaneitamme korvaamattomasta panoksesta tutkimushankkeiden valmistumiseen sekä ETLAn henkilöstöä innostuksesta ja ahkerasta työstä laitok-sen menestyksen eteen. Tästä on hyvä jatkaa avoi-min mielin eteenpäin.

Vesa Vihriälätoimitusjohtaja

4 ETLA vuonna 2015

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2015

LUKUISIA TUTKIMUSRAPORTTEJA JULKAISTIIN

Työttömyysputki vaarantaa työeläkeuudistuksen tavoitteiden toteutumisenEläkeuudistus pidentää työuria, tasoittaa tuloeroja ja vahvistaa työeläkejärjestelmän ja julkisen talou-den kestävyyttä. Uudistuksen vaikutus työuriin ja sitä kautta julkisen talouden kestävyyteen saattaa kuiten-kin jäädä tavoiteltua pienemmäksi. Tämä johtuu eri-tyisesti työttömyysputken säilymisestä, ilmenee 12. tammikuuta julkaistusta Jukka

Lassilan, Niku Määttäsen ja Tar-mo Valkosen tutkimuksesta, jossa arvioidaan työmarkkina-järjestöjen syksyllä 2014 sopi-man työeläkeuudistuksen vai-kutuksia työeläkejärjestelmään, julkisen talouden kestävyyteen, kansantalouteen ja tulonjakoon.

Työmarkkinajärjestöjen so-pimaa eläkeuudistusta tulisikin täydentää kytkemällä työttö-myysputken alaikäraja van-

huuseläkkeen alaikärajaan, tutkijat ehdottivat. Näin voitaisiin varmistaa uudistuksen tavoitteiden saavut-taminen.

Tutkimus ”Työeläkeuudistus 2017 – vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyy-teen” julkaistiin valtioneuvoston selvitys- ja tutki-mustoiminnan julkaisusarjassa numerolla 1/2015.

Ranskassa parhaat T&K-verokannustimetRanskan nuorilla innovatiivisilla yrityksillä on Euroo-pan parhaat tutkimus- ja kehitystoiminnan verokan-nustimet, arvioi kahdeksan eurooppalaisen tutkimuslaitoksen ryhmä 19. tammikuuta julkistetussa selvi-tyksessä. Konsortio arvioi T&K-verokannustimia Euroopan komission Verotus ja tulliliitto -pääosaston toimeksiannosta. Selvitystyötä koordinoi hollantilai-nen CPB, ja Suomesta ryhmään kuului ETLA.

Verokannustimia arvioitiin tieteellisiin tutkimuk-siin perustuvilla kriteereillä. Kaikkiaan niitä oli 20.

Selvitys ”A Study on R & D Tax Incentives” (Taxation Papers Working Paper N. 52 – 2014) on saatavilla komission verkkosivuilta.

ETLA hyödynsi selvityksen tuloksia alkuvuonna 2016 päättyneessä hankkeessa, jossa arvioitiin Suomessa vuonna 2013–2014 voimassa ollutta T&K-verotukijärjestelmää.

Öljyn hinta ja uudistukset ratkaisevat Venäjän merkityksen Suomen elinkeinoelämälleSuomen Venäjän-viennin näkymät ovat lyhyellä ai-kavälillä heikot. Pitkällä aikavälillä Venäjän markki-noilla on kuitenkin merkittävä potentiaali suomalaiselle vien-tituotannolle ja investoinneil-le, arvioitiin 25. helmikuuta jul-kistetussa tutkimuksessa ”Öljyn hinta ja uudistukset ratkaise-vat – Venäjän merkitys Suomen elinkeinoelämälle” (ETLA B266).

Tutkijat Ville Kaitila ja Markku Kotilainen arvioivat, että Venäjän taloudelliseen ke-hitykseen vaikuttavat pitkällä aikavälillä keskeisesti energian hinnan kehitys ja Venäjän talouden kyky tuotannol-lisen perustansa vahvistamiseen. Tuote- ja proses-si-innovaatiot sekä tuotannollisen toiminnan kehit-täminen ja tuottavuuden kohottaminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia ja taloudellisen toiminnan vapauttamista sekä myönteistä investointi-ilmapiiriä ja suoria ulkomaisia sijoituksia.

Tutkimushankkeen rahoitti Teollisuuden ja työn-antajien (TT) säätiö.

Aineeton arvo säilyy, vaikka yritykset kaatuvatSuomen biosektorin arvonlisäys on kasvanut yli kym-menen kertaa nopeammin kuin teollisuus keskimää-rin, ilmenee tutkimusraportista ”Raiders of Lost Va-lue” (ETLA B267), joka julkistettiin 24. maaliskuuta. Raportin kirjoittajat ovat Annu Kotiranta, Martti Kulvik, Sirpa Maijanen, Antti Tahvanainen, Leopoldo

5ETLA vuonna 2015

Trieste, Giuseppe Turchetti ja Marja Tähtinen. Hank-keen rahoitti Tekes.

Kirjoittajista Leopoldo Trieste toimii tutkijana ja Giuseppe Turchetti professorina Scuola Superiore Sant’Annassa, joka sijaitsee Pisassa Italiassa.

Tutkimuksessa seurattiin Suomesta kadonneiden bioteknologiayhtiöiden aineettoman pääoman luo-maa arvonlisää. Tutkijat havaitsivat, että 18 kadon-

neen yhtiön jäljiltä löytyi yli miljardin euron arvoinen perin-tö, joka perustui niissä luotuun aineettomaan pääomaan.

Tutkimus- ja kehitystoimin-taan perustuvat alat kuten bio-teknologia ovat riskialttiita. On-nistuessaan bioteknologia on tuottanut merkittäviä tulok-sia kuluttajille ja jättipotteja ra-hoittajille, mutta myös alan ris-kit ovat realisoituneet monien epäonnistumisten myötä. Yri-

tyksen kaatuminen ei kuitenkaan ole tarkoittanut ar-vonluonnin kadottamista. Tosin ETLAn tutkimuksen mukaan merkittävä osa syntyneestä taloudellisesta arvosta on siirtynyt Suomen rajojen ulkopuolelle.

Tutkimusraportin julkistamisseminaarissa Juho Nyman Tempo Economics Oy:stä puhui aineettoman pääoman siirtymisestä ja tutkimuksen tekijöistä Giu-seppe Turchetti, Martti Kulvik ja Annu Kotiranta alus-tivat aineettoman pääoman kierrätyksestä. Semi-naarin ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu, johon osallistuivat Kone Oyj:n muotoilujohtaja Anne Sten-ros ja Forendo Pharma Oy:n toimitusjohtaja Risto Lammintausta.

Samassa seminaarissa julkistettiin myös tutkimus ”Suuret yritykset pienessä kansantaloudessa” (ETLA Muistio 30). Sen mukaan Suomen suurimpien yritys-ten toiminta heijastuu koko talouden kehitykseen. Arvonlisällä mitattuna suurimmat 10 yritystä muo-dostavat monipuolisen joukon, johon kuuluu omistus-pohjaltaan erilaisia yrityksiä eri toimialoilta. Tutkimuk-sen tekivät Jyrki Ali-Yrkkö, Juri Mattila, Timo Seppälä ja Petri Rouvinen. Hankkeen rahoitti niin ikään Tekes.


Vuonna 2013 Top 10 -yritysten tuottama arvon-lisäys oli 6,5 % Suomen bruttokansantuotteesta. Nii-den tuottavuuden taso ja kasvuvauhti olivat olleet huomattavasti korkeammat kuin yritysten keskimää-rin. Valtaosassa suurimmista yrityksistä nopea tuot-tavuuskasvu oli tosin saavutettu enemmän kustan-nussäästöillä kuin arvonlisän kasvulla.

Cleantech-sektorin kasvu edellyttää uusiutumiskykyäSuomen cleantech-sektorin kivijalka on valmistavas-sa teollisuudessa, kuluttajille suunnatut innovaatiot ovat harvassa ja teollisuuden uudistumisen ytimen – pienten ja keskisuurten yritysten – taloudellinen ti-lanne on vähintäänkin hälyttävä. Maailmalla alan edelläkävijät kehittävät digitaalisiin ratkaisuihin no-jaavia kuluttajapalveluita. Riskinä on, että Suomi jää jälkeen globaalista markkinakehityksestä.

Tulokset käyvät ilmi 26. maaliskuuta julkistetus-ta ETLAn, Michiganin yliopiston ja Demos Helsingin tutkimuksesta, jossa selvitetään kaupallisen clean-techin tilannetta Suomessa. Tutkimuksessa arvioi-daan cleantechin eri sektoreita, yritysten arvonlisäys-tä, taloudellista menestystä ja aineettoman pääoman muodostusta.

Tutkimuksen mukaan suomalaisen cleantech-kentän uudistuminen vaatii toimenpiteitä, jotka rik-kovat perinteiset toimialarajat. Kaivataan päättä-väisyyttä ja kokeilunhalua luonnonvaroja älykkäästi hyödyntävien liiketoimintamallien kehittämiseen ja uusien sijoituksien houkuttelemiseen.

Annu Kotirannan, Antti-Jussi Tahvanaisen, Peter Adriaensin ja Maria Ritolan tutkimusraportti ”From Cleantech to Cleanweb – The Finnish Cleantech Space in Transition” (ETLA Reports 43) liittyy ETLAn tutkimushankkee-seen ”Towards Value Captu-re and Investibility – A Road-map for Finnish Cleantech”, jota johtaa professori Peter Ad-riaens University of Michiganin Ross School of Managementis-ta. Vuonna 2014 käynnistyneen

6

hankkeen rahoitus tulee Tekesin FiDiPro (Finnish Distinguished Professor) -ohjelmasta. Hanke jatkui vuoteen 2016.

Hankkeen tavoite oli kehittää uusi väline clean-tech-sijoittamiseen. Erilaisia arvopapereita pake-toimalla pyritään sovittamaan yhteen innovatiivis-ten pk-yritysten monimuotoiset riskirahoitustarpeet ja suurten institutionaalisten sijoittajien tuotto-odo-tukset. Sitä kautta voidaan luoda edellytyksiä uusille poikkiteollisille arvoverkostoille, jotka avaavat teolli-suuden ankkuritoimialoille mahdollisuuksia hyödyn-tää cleantech-markkinoiden kasvua. Näin voidaan myös edistää teollisuuden markkinaehtoista uudis-tumista.

Tuhoaako vai luoko teollinen internet työpaikkoja?Aalto-yliopiston, VTT:n ja ETLAn tutkijoiden mukaan teollisen internetin tuoma murros luo mahdollisuu-den kasvattaa Suomen hyvinvointia ja tuottavuutta sekä tehdä Suomesta houkutteleva investointikohde. Työryhmä arvioi, että onnistuessaan teollisen inter-netin liiketoiminta toisi 12 miljardia euroa investoin-teja ja 48 000 työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä.

Teollisen internetin mahdollisuuksia, vaikutuk-sia ja esteitä selvittänyt hanke Suomalainen teollinen

internet – haasteesta mahdol-lisuudeksi toteutettiin valtio-neuvoston kanslian toimek-siannosta ja sen loppuraportti ”Suomi – teollisen internetin Piilaakso” (Valtioneuvoston sel-vitys- ja tutkimustoiminnan jul-kaisusarja, 2015/4 ) julkistettiin 27. huhtikuuta. Raportissa piir-retään kolme mahdollista kehi-tyspolkua sille, miten teollinen internet muuttaa yhteiskuntaa, sekä määritetään 15 konkreet-

tista toimenpidettä, joiden avulla Suomesta saadaan rohkea edelläkävijä teollisen internetin mahdolli-suuksien hyödyntämisessä.

Toimistotyöntekijät sijoittuvat parhaiten muihin ammatteihinToimistotyöntekijöiden ja korkeammin koulutettu-jen osaaminen on siirrettävissä ammatista toiseen helpommin kuin teollisuustyöntekijöiden, ilmenee ETLAn tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mihin työn-tekijät siirtyvät aloilta, joiden merkitys työllistäjä-nä pienenee. Rita Asplundin, Antti Kauhasen ja Pekka Van-halan kirjoittama loppuraport-ti ”Ammattirakenteet murtuvat – Mihin työntekijät päätyvät ja miksi?” (ETLA B268) julkistet-tiin 22. kesäkuuta.

Tutkimuksessa tunnistet-tiin kuusi supistuvaa ammat-tiryhmää: toimistotyöntekijät, konepaja- ja valimotyönteki-jät, muut valmistustyönteki-jät, puun- ja paperinjalostuksen prosessityöntekijät, kumi-, paperi- ja tekstiilityönteki-jät sekä teollisuustuotteiden kokoonpanijat. Vuonna 1995 näissä ammateissa toimineiden työntekijöiden työmarkkina-aseman muutosta seurattiin vuoteen 2009 saakka.

Eritoten toimistotyöntekijät mutta myös muut valmistustyöntekijät sekä teollisuustuotteiden ko-koonpanijat ovat siirtyneet vilkkaimmin pois supistu-van ammatin urapolulta. He ovat myös sijoittuneet kaikkein parhaiten sekä yksityisen että julkisen sekto-rin muihin ammatteihin tai yrittäjäksi. Etenkin kone-paja- ja valimotöissä tai puun- ja paperinjalostuksen prosessitöissä olleiden vaihtoehdot ovat olleet pää-osin kahdenlaisia: jatkaa omassa tai jossakin toisessa supistuvassa ammatissa tai siirtyä työelämän ulkopuolelle.

Kuntien väliset erot pitkäaikaishoidon tarpeessa kärjistyvätKuntien väliset erot ikärakenteessa kärjistyvät väes- töennusteiden mukaan tulevaisuudessa. Pienissä kunnissa pitkäaikaishoidon tarve kasvaa huomatta-vasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

ETLA vuonna 2015


7

Eija Kaupin, Niku Määttäsen, Toni Salmisen ja Tarmo Valkosen tutkimuksessa ”Vanhusten pitkä-aikaishoidon tarve vuoteen 2040” (KAKS Tutkimus-julkaisu nro 90) arvioitiin, miten pitkäaikaishoidon tarve kehittyy Suomen kunnissa ja sote-uudistuskes-kustelussa esillä olleilla alueilla. Tutkimuksen rahoit-ti KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Se julkistet-tiin 31. elokuuta.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten pitkäaikais- hoidosta aiheutuvat kustannukset jakautuisivat suh-teessa alueiden taloudelliseen kantokykyyn riippuen siitä, jaettaisiinko Manner-Suomi viiteen vai kahteen-kymmeneen järjestämisalueeseen.

Koulutusjärjestelmä ei näytä vaikuttavan NEET-nuorten osuuteen aikuisiässäTutkintoa suorittamattomien nuorten työmarkkina-asemaan vaikuttavat perhetaustasta riippumatta voi-makkaasti polut, joita he ovat perusasteen jälkeen kulkeneet. Siten myös nuorten varhaisiin koulu- ja työmarkkinakokemuksiin sisältyy arvokasta infor-maatiota nuorisopolitiikan näkökulmasta, ilmenee Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nuo-risotyöttömyys Pohjoismaissa -hankkeen loppurapor-tista ”A comparison of school-to-work transitions and labour market outcomes in four Nordic countries”

(TemaNord, 2015:548). Syys-kuussa julkistetun raportin ovat kirjoittaneet Karsten Albæk, Rita Asplund, Erling Barth, Lena Lindahl, Kristine von Simson ja Pekka Vanhala.

Raportissa todetaan myös, että aikuisiässä nuoret jakautu-vat opiskeleviin ja työssäkäyviin sekä ns. NEET-nuoriin (Not in Education, Employment or Trai-ning) suurin piirtein samassa suhteessa kaikissa Pohjoismais-

sa. Siten Pohjoismaiden erilaisten koulutusjärjestel-mien ansioita pitäisi ehkä ensi sijassa arvioida sen perusteella, mikä vaikutus koulutuksella on ammatti-taitoon ja tulonmuodostukseen.

ETLA vuonna 2015


Sopeutumiskyky muuttaa työn murroksen uhasta mahdollisuudeksiSuomi pystyy kääntämän teknologisen kehityksen ai-heuttaman työn murroksen uhasta mahdollisuudek-si, arvioidaan Antti Kauhasen, Mika Malirannan, Pet-ri Rouvisen ja Vesa Vihriälän kirjoittamassa kirjassa ”Työn murros – Riittääkö dynamiikka?” (ETLA B269). Taloudelta vaaditaan kuitenkin uudenlaista sopeutu-miskykyä. Palkanmuodostusta pitää kehittää nykyis-tä joustavammaksi, ja rekrytointeihin liittyviä riskejä pienentää. Lisäksi pitää turvata menestyksellisten innovaatioi-den perusedellytykset huoleh-timalla osaamisesta ja tutki-muksesta. Kirja julkistettiin 8. lokakuuta.

Noin kolmasosan työvoi-masta arvioidaan olevan am-mateissa, joissa automatiikka ja tietotekniikka korvaavat ih-mistyötä seuraavan 10–20 vuo-den aikana. ETLAn tutkijoiden mukaan luku ei ole tavattoman suuri, jos sitä verrataan koko ajan menossa olevan rakennemuutoksen vauhtiin työmarkkinoilla. Joka vuosi 10–15 prosenttia työpaikoista on uusia, ja hen-kilöstö uusiutuu tätäkin nopeammin.

Jatkuvaa ja voimakasta rakennemuutosta on ta-pahtunut Suomen työmarkkinoilla jo pitkään. Työ-paikkarakenteiden muutos on ollut keskeinen tuotta-vuutta lisäävä tekijä, jonka avulla teknologinen kehitys on muuntunut lisääntyneeksi hyvinvoinniksi. Näin on syytä olettaa olevan jatkossakin, kirjassa arvioidaan.

Ovatko Suomen Mittelstand-yritykset avain kasvuun?Suomen Mittelstand-yrityksillä voi olla seuraavan kymmenen vuoden aikana positiivinen vaikutus koko kansantalouteen, jos hallituksen rakenneuudistuk-set onnistuvat. Elinkeinoelämän yleisten edellytysten parantamisen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn ko-hentamisen ohella Mittelstand-yritykset näkevät ke-hittämistarpeita myynnissä, markkinoinnissa ja ja-kelukanavissa, joissa esiintyviä puutteita ne pitävät

8

myös tärkeinä kasvun esteinä, ilmenee Jyrki Ali-Yrkön ja Petri Rouvisen tutkimuksesta, jonka loppu-raportti ”Suomen Mittelstand – Löytyykö kasvu tästä yritys-

joukosta?” (ETLA B270) julkis-tettiin 4. marraskuuta. Tutki-muksen rahoitti Teollisuuden ja työnantajien (TT) säätiö.

Mittelstand-yrityksillä tar-koitetaan keskisuuria teolli-suusyrityksiä ja -konserneja, joiden maailmanlaajuinen työl-lisyys on vähintään 250 mut-ta kuitenkin alle 500 henkilöä. Näitä yrityksiä on Suomessa 51. Ne ovat usein erikoistuneita ja kansainvälisiä sekä tavoittele-

vat maantieteellisen markkina-alueensa laajentamis-ta todennäköisemmin kuin hieman pienemmät tai suuremmat yritykset.

Tutkijoiden mielestä on perusteltua väittää, että elinkeinoelämän yleisten edellytysten paraneminen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn kohentaminen tun-tuisivat selvästi juuri Mittelstand-yritysten ryhmässä. Erityisesti Mittelstand-yrityksiin kohdistuvat politiik-katoimet eivät tutkijoiden mukaan ole perusteltuja. Mittelstand-yritykset näyttävät esimerkiksi kohtaa-van erityisen vähän rahoitusrajoitteita.

Tutkimusraportin julkistamisseminaarin ohjel-massa oli tutkimustulosten esittelyn ohella myös paneelikeskustelu, johon osallistuivat Helkama-Emotorin toimitusjohtaja Satu Helkama, Reiman toi-mitusjohtaja Elina Björklund ja Teknos Groupin toimi-tusjohtaja Paula Salastie.

ENNUSTEITA USEILLE AIKAVÄLEILLE

ETLAn BKT-ennusteiden osuvuus parhaimmasta päästäETLA julkisti vuonna 2015 edellisten vuosien tapaan kaksi omaa suhdanne-ennustetta, 26. maaliskuuta ja 23. syyskuuta. Ennusteita Suomen kokonaistuotan-non kasvusta alennettiin vuoden aikana kevään 0.5 prosenttista syksyn 0,2 prosenttiin vuodelle 2015 ja kevään 1.6 prosentista syksyn 1 prosenttiin vuodelle

ETLA vuonna 2015


2016. Toteutunut kehitys oli syksyllä ennustettua pa-rempi eli BKT kasvoi 0,5 prosenttia vuonna 2015.

Suhdanne-ennusteita tekevien pankkien ja tutki-muslaitosten ennusteet vuodelle 2015 vaihtelivat ke-väällä välillä 0,0–1,0 % ja syksyllä välillä -0,3–0,4 %, joten ETLAn ennusteen osuvuus oli parhaasta päästä.

Kevään suhdanne-ennusteen julkistamispäivänä järjestetyssä lounasseminaarissa keskusteltiin myös edessä olleen hallituskauden finanssipolitiikasta. Paneeliin osallistuvat johtokunnan neu-vonantaja Lauri Kajanoja Suo-men Pankista, ylijohtaja Jukka Pekkarinen valtiovarainminis-teriöstä sekä professori, talous-politiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo Jyväskylän yliopistosta.

Syksyn lounasseminaarissa asiantuntijapaneeli keskuste-li aiheesta ”Miten Suomen kil-pailukyky palautetaan?”. Paneeliin osallistuivat tut-kimuspäällikkö Jorma Antila Metallityöväen liitosta, pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Markus Lahtinen Valtioneuvostosta sekä johtaja Jussi Musto-nen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Suomen BKT:n odotetaan kasvavan hitaasti vuosina 2015–2035ETLA teki vuonna 2015 myös pitkän aikavälin ennus-teen, joka esitettiin Jyväskylän yliopiston kauppa-korkeakoulun järjestämässä Taloustutkijoiden XXXII kesäseminaarissa 10. kesäkuuta. Ennuste on julkais-tu Kansantaloudellisen aikakauskirjan numerossa 3/2015.

Jakson 2015–2025 aikana ETLA ennakoi Suomen BKT:n kasvavan keskimäärin 1,5 prosentilla vuodes-sa. Julkisen talouden sopeuttaminen hidastaa kasvua jakson alkupuoliskon aikana. Vuosina 2025–2035 ko-konaistuotannon määrän odotetaan kasvavan hie-man nopeammin, keskimäärin 1,7 prosentilla vuo-dessa, kun julkisen talouden sopeuttamisprosessi on saatu päätökseen.

9ETLA vuonna 2015


EUROFRAMEn ennuste osui kohdalleenKymmenen riippumattoman eurooppalaisen tutkimuslaitoksen verkoston EUROFRAMEn vuotuinen raportti Economic Assessment of the Euro Area: Winter 2014/2015 julkistettiin 30. tammikuuta. Ra-portissa julkistetussa ennusteessa EUROFRAME en-nakoi euroalueen BKT:n kasvuksi 1,5 prosenttia vuon-na 2015 ja 1,9 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2015 toteutunut kasvu oli 1,6 %. Euron arvon aleneminen ja raakaöljyn alhainen hinta tukivat euroalueen ta-louden toipumista, kuten EUROFRAME arvioi. ETLA on verkoston jäsen, ja osallistui ennusteen laatimi-seen.

Raportti sisälsi ennusteen lisäksi myös arvion raa-kaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista, jonka tekemiseen osallistui ETLAn Paavo Suni. Sen mukaan teollisuusmaiden kasvuvauhti voisi nousta jopa prosenttiyksiköllä, jos öljyn hinnan lasku jäisi pysyväksi. Väliaikaisen laskun vaikutukset kasvuun arvioitiin huomattavasti vähäisemmiksi.

EUROFRAME-ryhmä on tehnyt yhteisiä ennustei-ta euroalueelle vuodesta 2001. Vuosina 2005–2007 ennusteiden ja politiikka-arvioiden tekemistä rahoitti EU:n komissio, ja raportti julkaistiin kahdesti vuodes-sa. Vuodesta 2008 lähtien raportti on julkaistu ker-ran vuodessa.

ETLA osallistuu myös euroalueen suhdannekehi-tystä ennakoivan Eurogrowth-indikaattorin tuotta-miseen. Kommentti indikaattorin ennakoimasta ke-hityksestä julkaistaan EUROFRAMEn verkkosivuilla kuukausittain.

EUROFRAME-ryhmä on vuodesta 2004 alkaen järjestänyt vuosittain myös konferenssin jostain euroaluetta koskevasta kiinnostavasta aiheesta. Ke-säkuussa Wienissä järjestetyssä 12. konferenssissa käsiteltiin hidastuneen kasvun aiheuttamia pitkän ai-kavälin haasteita. Markku Kotilainen edustaa ETLAa konferenssiin tarjottavia papereita arvioivassa tie-teellisessä komiteassa.

EUROFRAME-ryhmään kuuluvat ennuste- ja tut-kimuslaitokset ovat CASE (Puola), CPB (Alankomaat), DIW Berlin (Saksa), ESRI (Irlanti), ETLA (Suomi), The Kiel Institute for the World Economy (Saksa), NIESR

(Iso-Britannia), OFCE (Ranska), PROMETEIA (Italia) ja WIFO (Itävalta).

Raaka-aineiden hintojen ennakoiminen haasteellistaRaaka-aineiden hintakehityksen ennakoiminen osoit-tautui vuonna 2015 varsin haasteelliseksi. Erityisesti öljyn hintaennusteet osoittautuivat liian optimistisik-si, ja toteutuneet hinnat jäivät selvästi ennustettua alhaisemmiksi. ETLA on mukana Euroopan ennuste-laitosten liiton AIECEn maail-mankaupan ja raaka-ainemark-kinoiden työryhmässä, joka julkaisi vuonna kaksi ”World Commodity Prices and World Trade” -raporttia. Julkistukset tapahtuivat 28. toukokuuta ja 11. marraskuuta.

Öljyn hintakehitystä selitet-tiin raporteissa Kiinan talous-kasvun hidastumisella ja pe-rinteisten öljyntuottajamaiden pyrkimyksellä pitää kiinni mark-kinaosuuksistaan, kun liuskeöljyn tuotanto Yhdysval-loissa kasvatti tarjontaa. Hintojen aleneminen vaikut-ti lyhyellä aikavälillä odotettua vähemmän liuskeöljyn tuotantoon, mikä piti öljyn maailmanmarkkinahinto-ja ennakoitua alhaisempina.

Eurooppalaisten suhdanne-ennusteita tekevi-en tutkimuslaitosten yhdistys AIECE (Association d’Instituts Européens de Conjoncture Economique) on perustettu �uonna 1957. Yhdistyksessä on neli-senkymmentä varsinaista tai tarkkailijajäsentä paris-takymmenestä maasta. Se tarjoaa foorumin jäsenten-sä väliselle tietojenvaihdolle muun muassa kahdesti vuodessa järjestettävissä yleiskokouksissa, joissa keskustellaan Euroopan suhdannetilanteesta yhden jäsenmaan johdolla valmistellun raportin pohjalta.

Google-hakujen hyödyntämistä ennakoinnissa jatkettiinETLAn verkkosivuilla julkaistiin vuonna 2015 auto-maattisesti päivittyvää ennustetta nykyhetken ja lä-hitulevaisuuden työttömyysasteesta. Käytössä oleva

10


ETLAnow-malli tuottaa ennusteen päivittäin. Se hyö-dyntää reaaliaikaista tietoa Suomessa tehdyistä työt-tömyyteen liittyvistä Google-hauista sekä tuoreimpia tietoja työttömyydestä. Tätä ns. nowcastingia pyri-tään edelleen kehittämään. Ensimmäisessä vaiheessa laajennettiin työttömyysaste-ennusteiden maantie-teellistä kattavuutta yhteistyössä muiden EU-maiden tutkimuslaitosten kanssa. Vuoden 2016 aikana auto-maattisesti päivittyvät ennusteet ovat saatavissa kai-kille 28 EU:n jäsenmaalle.

Helsingin yliopiston Valtiotieteellinen tiedekun-ta palkitsi ETLAn tutkijan Joonas Tuhkurin ETLAnow-hankkeeseen liittyvän pro gradu -tutkielman ”Big Data – Do Google Searches Predict Unemployment” parhaana kansantaloustieteen pro gradu -tutkielma-na vuonna 2015.

Pro gradu -tutkielmapalkinnot myönnettiin vuonna 2015 yhdelle laudatur- tai eximia cum laude approbatur -arvosanan saaneelle opiskelijalle jokai-sesta tiedekunnan kolmestatoista oppiaineesta.

Tutkielmapalkinnot luovutettiin Helsingin yliopis-ton Valtiotieteellisen tiedekunnan valmistujaisjuhlas-sa 11. joulukuuta.

USEITA TUTKIMUSHANKKEITA MENEILLÄÄN

ETLA johtaa kansainvälistä tutkimushanketta EU:n finanssipolitiikan koordinaatiostaETLAn johtama eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen ryhmä sai alkuvuodesta EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta rahoituksen tutkimushankkeelle, jos-sa tutkitaan finanssipoliittisen koordinaation tarvetta Euroopan unionissa, arvioidaan EU:n talouspoliittiseen säännöstöön tehtyjen uudistusten johdonmukaisuut-ta, ja pyritään tunnistamaan toimia, joilla säännöstös-sä mahdollisesti olevat aukot voitaisiin sulkea.

Tavoitteena on myös selvittää, miten finanssipo-litiikan yhteisten sääntöjen ja talouspolitiikan kansal-listen strategioiden suunnitellussa pitäisi ottaa huo-mioon talouskehitykseen liittyvä yleinen epävarmuus ja kansallisten finanssipoliittisten toimien vaikutukset muihin jäsenmaihin.

Hankkeen nimi on ”Fiscal Rules and Strategies under Externalities and Uncertainties” eli lyhyesti

ETLA vuonna 2015

FIRSTRUN, ja se jatkuu kevääseen 2018. Hanketta vetää Niku Määttänen.

Horizon 2020 -ohjelman rahoitus on kansainväli-sesti hyvin kilpailtua ja rahoituspäätökset perustuvat tieteelliseen vertaisarviointiin. ETLAlla on hankkees-sa seitsemän eurooppalaista kumppania eli London School of Economics (LSE) ja National Institute of Economic and Social Research (NIESR) Isosta-Britan-niasta, Centre for European Policy Studies (CEPS) Bel-giasta, Institute for Advanced Studies (IHS) Itävallas-ta, Guido Carli University (LUISS) Italiasta, Center for Social and Economic Research (CASE) Puolasta, sekä Institute of Economic Research (IER) Slovakiasta.

ETLA-BRIE-yhteishankkeessa tutkitaan digitaalisia alustojaETLAn vuonna 2001 alkanut yhteistyö University of Californian Berkley Roundtable of International Economy -yksikön kanssa jatkuu tutkimushankkees-sa ”Work and Wealth in the Era of Digital Platforms” (Työ ja varallisuus digitaalisten alustojen aikana). Hanke päättyy vuonna 2018, ja sitä rahoittaa Tekes.

Digitaalisilla alustoilla tarkoitetaan Applen ja Googlen sovelluskauppojen sekä Spotifyn, YouTuben ja Uberin kaltaisia pilvipalveluita, joilla on ollut mer-kittävä maailmanlaajuinen vaikutus sekä hyödyke- että työvoimamarkkinoilla. ETLAn ja BRIEn yhteis-hankkeessa tutkitaan digitaalisten alustojen kehitystä sekä Euroopassa että Amerikassa. Tavoitteena on, että hanke tukee liiketoimintastrategioiden ja kan-sallisen elinkeinopolitiikan muovaamista molemmin puolin Atlanttia.

ETLAssa hanketta vetää Petri Rouvinen, BRIEssä John Zysman ja Martin Kenney. John Zysman on Uni-versity of Californian valtio-opin professori Berkleys-sä ja BRIEn johtaja. Martin Kenney on University of Californian professori Davisissa ja BRIEn vanhempi projektijohtaja.

Arvoverkkoja tutkitaan suomalais-ruotsalaisena yhteistyönäVuoden 2016 lopulle jatkuu Tekesin rahoittama Etlatiedon hanke ”Intangibles and International

11

Sourcing”. Yhteistyökumppanina hankkeessa on ruot-salaisen Royal Institute of Technology KTH:n Centre of Excellence for Science and Innovation Studies. Hanketta vetää Petri Rouvinen.

Tutkimushankkeessa pyritään hahmottamaan, miten Suomen ja Ruotsin asema maailmanlaajuisissa arvoverkoissa on muuttumassa. Erityisen kiinnostuk-sen kohteena on arvoketjujen kansainvälistymisen vaikutus kansalliseen tietämyspääomaan. Hankkees-sa tutkitaan, miten yksittäisten yritysten sisäistä ja ulkoista tietämyspääomaa voidaan havaita ja mitata, ja mikä on tietämyspääoman vaikutus yksittäisten yritysten uudistumiseen, tuottavuuteen, työllistä-vyyteen, kilpailukykyyn ja kasvuun.

Toisessa, Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa ”Suomi arvoketjuissa” -hankkeessa selvitetään, mikä merkitys globaaleilla arvoketjuilla on Suomelle ja mil-laisiin arvoketjuihin Suomi on kytkeytynyt. Lisäksi analysoidaan Suomen asemaa näissä ketjuissa ja sitä, missä määrin Suomi vie ja tuo välituotteita, joita käy-tetään panoksina lopputuotteiden teossa. Aineistona käytetään tuoreita kansainvälisiä panos-tuotos -tieto-kantoja, joita ei aiemmin ole Suomessa juurikaan hyö-dynnetty. Tavoitteena on, että tulokset avaavat uusia näkökulmia vientivetoisen kasvun mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin sekä synnyttävät sitä kautta politiikkajoh-topäätöksiä. Hanketta vetää Jyrki Ali-Yrkkö.

Tekesin rahoittama on niin ikään tutkimushanke ”Value Creation in Healthcare” (Missä arvo syntyy terveydenhuollossa), jota vetää Martti Kulvik. Hank-keessa pyritään selvittämään, voidaanko terveyden-huollossa mitata arvon luontia teollisuudessa hyväksi havaitulla metodiikalla ja onko mittaaminen miele-kästä? Viiden tapausselostuksen ja kansainvälisen pohdinnan sisältävä tutkimus on määrä julkistaa kesällä 2016.

Kilpailukyvyn osatekijöiden kartoitus jatkuuKilpailukyky-teemaan liittyvää tutkimusta jatketaan TT-säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Kilpailukyky ja tuotevalikoimat”, joka jatkuu vuonna 2016. Hanke liittyy ETLAn laajaan ja monivuotiseen tutkimusohjel-maan, jossa keskitytään kilpailukyvyn kahteen keske-

nään yhteen kietoutuvaan osatekijään, johtamiseen ja tuotevalikoimiin. Meneillään olevassa hankkeessa tarkastellaan tuotevalikoimien merkitystä sekä koko-naistaloudellisesta että yritysten ja yritysdynamiikan näkökulmasta.

Norjan tutkimusneuvoston rahoittama hanke ”Staying Competitive: Challenges for a small open economy” jatkuu vuoteen 2018. Hankkeessa tutki-taan vertailevasti työn tuottavuuden, palkkojen ja kannattavuuden kehitystä Norjassa, Ruotsissa, Suo-messa ja Tanskassa. Fokus on yritystason dynamiikas-sa (ns. ”luovassa tuhossa”) ja yritysten välisen hajon-nan selvittämisessä.

Tekesin rahoittama ETLAn hanke ”Työntekijöiden liikkuvuus tiedon leviämisen ja luovan tuhon lähtee-nä” jatkuu vielä vuonna 2016. Hankkeessa tarkas-tellaan yritys- ja henkilötason mekanismeja, joiden kautta innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät toi-mialoilla vahvistaen niiden tuottavuutta. Erityises-ti keskitytään työntekijävirtoihin, jotka ovat kiinnos-tavia sekä ulkoisvaikutusten että niin sanotun luovan tuhon (eli tuottavuutta vahvistavan rakennemuutok-sen) kannalta.

Kaikkia kolmea hanketta vetää Mika Maliranta.

Työmarkkinat ja palkanmuodostus edelleen tutkimuskohteenaTekesin rahoittamassa hankkeessa ”Työpaikkain-novaatioiden ja joustavien työn muotojen vaikutus tuottavuuteen ja työhyvinvointiin” arvioidaan, miten työntekijöiden osallistumista korostava johtaminen ja työnteon joustavat muodot vaikuttavat sekä tuot-tavuuteen että työntekijöiden subjektiiviseen koke-mukseen työn palkitsevuudesta. Hanke jatkuu vuo-den 2016 loppuun.

Suomen Akatemian rahoittama ETLAn tutkimus-hanke ”Ura- ja palkkadynamiikka yritysten sisällä ja niiden välillä” jatkuu vuoteen 2017. Hanke jakau-tuu kolmeen osa-alueeseen. Ensiksi siinä laajenne-taan työntekijöiden urakehityksen analysointi myös työntekijöiden siirtymisiin yrityksestä toiseen. Toi-seksi hankkeessa arvioidaan empiirisesti erilaisia ylennyksiin liittyviä teoreettisia malleja. Kolmannek-

ETLA vuonna 2015


12

si tutkitaan ylennysten ja alennusten pitkän aikavälin vaikutuksia. Hankkeessa käytetään yhdistettyä työn-tekijä-työnantaja -paneeliaineistoa.

TT-säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitetään, miten palkanmuodostus on muuttunut Suomessa vuosina 2005–2014. Hanke päättyy vuon-na 2016.

Kaikkia kolmea hanketta vetää Antti Kauhanen.Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittaman

hankkeen ”Effective social harmonization as a boost for employability in times of demographic changes” tavoitteena on lisätä tietoa sosiaalisesta harmoni-soinnista ja lisätä siihen liittyvää yhteistyötä Baltian sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden kesken. Mailla on työmarkkinoilla yhteisiä ongelmia kuten väestön no-pea ikääntyminen tai koulutettujen nuorten muutto ulkomaille. Hanke jatkuu vuoden 2016 lopulle.

Alkuvuonna 2016 päättyy työ- ja elinkeinominis-teriön rahoittama hanke ”Korkeakoulutettujen työt-tömyys ja työvoimapalvelujen käyttö”.

Hankkeita vetää Rita Asplund.

Mikä on suurimpien yritysten vaikutus nykytilanteessa?Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n rahoittamassa tut-kimushankkeessa pyritään selvittämään, millainen on suurten yritysten ja erityisesti niiden investointien kokonaisvaikutus nykytilanteessa. Hankkeessa syven-nytään siihen, mitkä ovat bkt:n näkökulmasta kan-santalouden tärkeimmät yritykset ja mikä merkitys niillä on ollut Suomen talouden kehitykseen viime vuosina. Kokonaisvaikutusten selvittämiseksi mukaan otetaan niiden suoran vaikutuksen lisäksi myös osto-jen kautta syntyvät kerrannaisvaikutukset. Hankkees-sa tehdään myös case-analyysi Metsä Groupin suun-nitteleman Äänekosken investoinnin välittömistä ja pitkäaikaisemmista vaikutuksista talouteen. Hanketta vetää Jyrki Ali-Yrkkö.

Millainen on Kiinan merkitys Suomelle tulevaisuudessaTT-säätiön rahoituksella toteutetaan hanke ”Suomen ja Kiinan taloussuhteiden kehitysnäkymät”. Tutki-

ETLA vuonna 2015


muksen tavoitteena on laatia ajantasainen selvitys Kiinan taloudesta, sen kansainvälisestä roolista ja eri-tyisesti Suomen ja Kiinan taloudellisista suhteista. ETLAssa on aiemmin kartoitettu Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välisiä taloussuhtei-ta. Laitoksessa on tehty myös Kiinaa koskevia tutki-muksia ja maan talouskehitystä seurataan aktiivisesti mm. Suhdanne-julkaisussa. Systemaattista selvitys-tä Suomen ja Kiinan taloussuhteista ei kuitenkaan ole aiemmin tehty ETLAssa eikä laitoksen ulkopuolella. Hanketta vetää Markku Kotilainen.

ETLA on mukana useissa VNK:n Tutkimus- ja selvitystoiminnan hankkeissaETLA on mukana useissa vuonna 2016 jatkuvissa tut-kimushankkeissa, joita rahoittaa Valtioneuvoston kanslian Tutkimus- ja selvitystoiminta.

Vuoden 2016 loppuun jatkuu VATTin ja ETLAn yh-teishanke ”Yritysverotus, investoinnit ja tuottavuus”. Hankkeen tavoitteeksi oli asetettu analysoida Suo-men nykyisen yritysverojärjestelmän vaikutuksia yri-tysten investointipäätöksiin sekä laatia ehdotus Suo-meen sopivasta yritysverojärjestelmästä, joka pyrkii ratkaisemaan investointien tasoon ja kohdentumi-seen liittyvät ongelmat. ETLAssa hankkeesta vastaa Niku Määttänen.

Vuoden 2016 alkupuoliskon ajan jatkuu han-ke ”Massadatasta liiketoimintaa ja tehokkaita julki-sia palveluita”. Kyseessä on ETLAn, Forum Viriumin, MDI:n, Business Law Finlandin ja Spark Legal Net-workin yhteishanke. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla massatietoihin perustuvia palveluja voi-daan kehittää ilman, että kansalaisten tietosuoja vaa-rantuu. Hankkeessa kartoitetaan massadatan hyö-dyntämistä suomalaisissa yrityksissä eri toimialoilla, sen käytön merkitystä ja liiketoimintapotentiaalia eri toimialoille sekä käytön taloudellisia vaikutuksia yri-tyksissä. Hanketta vetää Heli Koski.

Ramboll Management Consulting Oy:n, 4Front Oy:n, Etlatieto Oy:n, Urban Mill Oy:n ja The Eviden-ce Network Ltd:n yhteishankkeessa ”Startup -yritys-ten kasvun ajurit ja pullonkaulat” on tavoitteena sel-vittää, millainen toimintaympäristö tukisi parhaiten

13

kasvuhakuista startup-yrittäjyyttä. Hanke valmistuu vuoden 2016 puolivälissä. Etlatiedosta hankkeessa on mukana Petri Rouvinen.

VTT:n, Aalto-yliopiston ja ETLAn yhteishankkeen ”Miten saadaan digitaaliset palveluekosysteemit ja alustat Suomen menestystekijäksi?” päättyy alku-vuonna 2016. Hankeen tavoitteena on selvittää, millä sovellusalueilla on parhaat mahdollisuudet kehittää digitaalisia palveluekosysteemejä ja alustoja. Lisäksi pyritään löytämään keinoja vauhdittaa liiketoimintaa ja kansainvälistymistä näillä alueilla. ETLAsta hank-keessa on mukana Timo Seppälä.

Valtioneuvoston kanslian Selvitys- ja tutkimustoi-minta on tehnyt ETLAn kanssa vuoden 2016 loppuun jatkuvan puitesopimuksen EU-lainsäädäntöehdotus-ten vaikutusten arvioinnista. ETLA tuottaa valittujen EU-lainsäädäntöehdotusten ja politiikka-aloitteiden vaikuttavuudesta valtioneuvoston kannanmuodos-tusta ja päätöksentekoa tukevaa tietoa EU-asioista. Vaikuttavuuden arvioinnissa painopiste on lainsää-däntöaloitteiden ja politiikkatoimien taloudellisten ja kilpailukykyvaikutuksien arvioinnissa yritysten, toi-mialojen, kotitalouksien, julkisen sektorin sekä koko kansantalouden tasolla. Arvioinnista vastaa ETLAssa Heli Koski.

Yhteistyö IMD:n ja WEF:n kanssa jatkuiETLA toimi myös vuonna 2015 kansainvälisiä kilpailu-kykyvertailuja tekevien International Institute of Ma-nagement Developmentin (IMD) ja World Economic Forumin (WEF) kansallisena partnerina. Yhteistyö IMD:n ja WEF:n kanssa on jatkunut useita vuosia.

Etlatieto toteutti kertomus-vuonnakin vuosittaisen Digi-barometri 2015 -katsauksen, joka kertoo, millainen on kan-sakunnan digitaalinen asento, miten se on muuttunut ja mitä eri tahoilla tulisi tehdä parem-man digitaalisen tulevaisuu-den eteen. Katsauksen julkaisi-jat olivat DIGILE ry, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes ja

Teknologiateollisuus ry. Etlatieto toteuttaa katsauk-sen myös vuonna 2016.

TUTKIMUSTULOKSILLE HAETAAN VAIKUTTAVUUTTA

ETLAlta evästyksiä uudelle hallituksellePerinteeksi muodostuneeseen tapaan ETLA julkisti hyvissä ajoin ennen vaaleja evästyksiä uudelle halli-tukselle. Tammikuussa (8.1.2015) julkaistua erillis- julkaisua ”Muistioita tulevalle hallitukselle – talous-politiikan linjaus keväällä 2015” jaettiin laajasti kan-sanedustajille, ministereille, virkamiehille ja tiedo-tusvälineiden edustajille. Tavoitteena oli vaikuttaa vaaleja edeltäneen keskustelun tasoon jakamalla tutkimukseen perustuvaa tietoa ETLAn tutkijoiden tärkeinä pitämistä kysymyksistä.

ETLAn tutkijat ehdottivat hallituksen talouspolitii-kan päätavoitteiksi julkisen velan kasvun taittamista ja tuottavuuskasvun edellytysten vahvistamista.

Muistioissa korostettiin muun muassa, että vel-kaantumisen taittamisessa tarvittaisiin rakenteellis-ten toimien lisäksi menoleik-kauksia, koska veroaste ei voi enää nousta. Leikkauksissa oli-si kuitenkin suojattava kasvua tukevia menoeriä, esimerkiksi tutkimukseen ja koulutukseen myönnettäviä määrärahoja.

Voimavarojen uudelleen-kohdentumista pitäisi edistää laajalla rintamalla, ja verotuk-sen pitäisi tukea työntekoa, ris-kinottoa ja voimavarojen liikku-vuutta, muistioissa sanottiin.

ETLAn tutkijoiden mielestä talouden kilpailuky-kyä pitäisi kohentaa nopeasti. Siksi myös muut keinot kuin palkkamaltti olisivat tarpeen. Työmarkkinoille ehdotettiin merkittävää uudistusta, jonka toteuttami-sessa myös hallituksella olisi oma roolinsa.

ETLAn edustajat usein julkisuudessaETLAn tutkijat olivat myös vuonna 2015 kysyttyjä alustajia ja esitelmöitsijöitä yritysten sekä muiden

ETLA vuonna 2015


14

yksityisten ja julkisten yhteisöjen tilaisuuksissa. Etla-laiset tarjosivat aktiivisesti kolumneja ja muita mieli-pidekirjoituksia aikakaus- ja päivälehdille. Tiedotus-välineet myös haastattelivat heitä taajaan erilaisista talouteen liittyvistä aiheista. ETLAn edustajat esiin-tyivät lisäksi usein radion ja television uutis- ja ajan-kohtaisohjelmissa.

Kaiken kaikkiaan ETLA sai vuoden 2015 aikana kotimaan mediassa paljon näkyvyyttä. Kotimaista ja kansainvälistä digitaalista verkkomediaa seuraavan Meltwater-yhtiön mukaan ETLA mainittiin vuoden aikana 1 791 artikkelissa. Medianäkyvyys kasvoi sel-västi edellisvuodesta, jolloin mainintoja oli 1 236. Artikkeleilla, joissa ETLA mainittiin vuonna 2015, oli yhteensä 51,3 milj. lukijaa.

Suomalaisista tutkimuslaitoksista ETLA sai ää-nensä parhaiten kuuluviin. ETLAn jälkeen seuraavaksi eniten näkyvyyttä sai VATT, joka mainittiin 1 397 ar-tikkelissa. Palkansaajien tutkimuslaitos (951) ja Pel-lervon Taloustutkimus (656) jäivät näkyvyydessä selvästi ETLAn taakse. VATTin näkyvyys aleni merkit-tävästi vuodesta 2014. ETLAn ohella PT:n ja PTT:n näkyvyys lisääntyi edellisvuodesta.

ETLAn osalta tärkeimmät mediat olivat vuonna 2015 Helsingin Sanomat (157 artikkelia/11 173 763 lukijaa), Talouselämä (114/2 647 521), Yle (104/ 4 833 719), Taloussanomat (69/3 872 777) ja Kaup-palehti (62/3 501 805). Edellisenä vuonna tärkeim-mät mediat olivat Helsingin Sanomat, Taloussano-mat, Uusi Suomi, Kauppalehti ja Talouselämä.

Kotimaan ulkopuolella ETLA mainittiin Meltwa-terin analyysin mukaan merkittävästi harvemmin, 50 artikkelissa. Artikkeleilla oli kuitenkin lukijoita lähes yhtä paljon kuin kotimaassa, 38,3 miljoonaa.

Meltwaterin analyysin kattamat toimitukselliset lähteet ovat verkossa julkaistavat sanomalehdet, am-mattilehdet ja lehdistötiedotteet sekä siellä toimivien uutistoimistojen eRadion ja eTV:n aineisto. Lähteitä on Suomessa 3 500 ja globaalisti 230 000.

ETLAn edustajia kuultiin vuoden aikana asiantun-tijoina eduskunnan eri valiokunnissa. Kirjallisia lau-suntoja annettiin muun muassa kilpailukykypaketista eli hallituksen esityksestä kilpailukykyä vahvistavista toimista.

TALOUS JA HALLINTO

Yhdistys ja hallitusETLAn jäseniä vuonna 2015 olivat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) Säätiö ja Elinkeinoelä-män keskusliitto r.y.

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidet-tiin 15.6.2015 ja syyskokous 8.12.2015. Hallituksen puheenjohtajana oli Jorma Ollila. Hallitus kokoontui neljä kertaa. ETLAlla on myös valtuuskunta, joka kokoontui kaksi kertaa.

HenkilöstöVuoden 2015 lopussa ETLAan oli työsuhteessa 36 henkilöä. Koko henkilökunnasta tutkimus- ja ennus-tetyössä oli 23 henkilöä, joista 14:lla on tohtorin tut-kinto. ETLA on pyytänyt tutkimusprojekteihin osallis-tuvia ulkopuolisia korkeatasoisia koti- ja ulkomaisia tutkijoita ETLAn Senior Felloweiksi. Vuoden 2015 lopussa ETLAlla oli yksitoista Senior Fellowia.

1 791

1 397

951

656

ETLA VATT PT PTT

TUTKIMUSLAITOSTEN MEDIANÄKYVYYS VUONNA 2015 (mainintaa artikkeleissa, kpl)


ETLA vuonna 2015

15

Henkilöstöllä on käytössä kattava työterveys-palvelu. Työhyvinvointia ylläpidetään myös henkilö-kuntayhdistyksen ja sen ohessa toimivien urheilu- ja kulttuuritoimikuntien avulla.

TalousElinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toiminnan tuo-tot, mukaan lukien jäsenrahoitus (1,4 M€) sekä ope-tus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus tieteen edistämiseen olivat vuonna 2015 yhteensä 4,9 mil-joonaa euroa. Tuotot olivat edellisvuotista suurem-mat.

ETLA myi omistamansa Kiinteistö Oy Yrjönkatu 13 osakkeet 18.12.2015. Velkaosuudella, kuluilla ja kauppahinnan lopputarkistuksella vähennetty myyn-tihinta oli 3,9 miljoonaa euroa. Näin toiminnan yli-jäämäksi tuli vajaa 4 miljoonaa euroa. Ylijäämän tuo-tolla pyritään kattamaan vuokralle siirtymisen lisäämiä kustannuksia.

Vuoden aikana ETLAssa oli meneillään runsaat kolmekymmentä tutkimusprojektia, joihin saatiin ul-kopuolista rahoitusta. Projektituotot olivat vuonna 2015 yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Projektirahoitta-jia olivat mm. Euroopan unioni, Tekes, TT-säätiö, Poh-joismaiden eri rahastot, Suomen Akatemia, Työsuo-jelurahasto, Valtiontalouden tarkastusvirasto sekä monet ministeriöt. ETLA on menestynyt hyvin valtio-neuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutki-mustoiminnan hankkeiden saamisessa itse tai yhdes-sä tutkimuskumppanien kanssa.

ToimistotilatETLA vuokrasi toimitilojaan Elinkeinoelämän valtuus-kunta EVAlle ja Etlatieto Oy:lle. Vuoden aikana vah-vistui, että edessä oli muutto uusiin tiloihin. Suuren vuokralaisen muutettua pois talosta päätyivät omis-tajat ETLA mukaan lukien kiinteistön myynnin kan-nalle. Uusi omistaja saneeraa kiinteistön korkeata-soiseksi hotelliksi. Vuoden lopussa vuokrattiin uudet toimitilat Arkadiankatu 23:sta, jonne muutettiin vuo-den 2016 alussa.

Uudet toimitilat sijaitsevat aivan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Svenska Handelshögskolanin

vieressä. Lähellä uusia tiloja, Economicum-rakennuk-sessa, toimii myös Helsingin taloudellinen tutkimus-keskus (Helsinki Center of Economic Research, HECER), joka on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Hankenin yhteinen yksikkö. Economicum-raken-nuksessa sijaitsevat lisäksi Valtion taloudellisen tutki-muskeskuksen VATTin toimitilat.

ETLA toimi Lönnrotinkadulla vuodesta 1977, eli lähes 40 vuotta. Nykyiset toimitilat ovat tutkimuslai-toksen kuudennet. Toiminta alkoi vuonna 1946 Ete-lä-Esplanadilla, josta siirryttiin kahden vuoden päästä Pohjois-Esplanadille. Olympiavuonna 1952 tutkimus-laitos siirtyi Etelärantaan, jossa toimittiin vuoteen 1970. Vuosina 1970–1977 ETLAn toimitilat sijaitsivat Kalevankadulla.

Yhteistoiminta EVAn kanssaETLAn toimitusjohtaja on myös EVAn toimitusjohtaja. EVAn toimisto työskentelee läheisessä yhteistyössä ETLAn kanssa samoissa toimitiloissa. EVAlla on omat hallintoelimet ja oma budjetti.

EVAn sarjoissa julkaistiin vuonna 2015 tutkimus-päällikkö Antti Kauhasen analyysi ”Euroopan lyhyin viikko – Neljä havaintoa suomalaisten työajoista”.

TytäryhtiötEtlatieto Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön tar-koituksena on harjoittaa perus- ja soveltavaa tutki-musta sekä kehittämistä ja levittää tutkimustuloksia julkaisujen kautta. Yhtiö ei jaa osinkoa, vaan voitto käytetään tutkimustoimintaan ja tutkimustulosten levittämiseen. Vuonna 2015 toiminnan laajuus oli 0,5 miljoonaa euroa. Tilivuosi oli lievästi alijäämäinen.

Vuoden aikana valmistuivat mm. yhteiskunnalli-sia yrityksiä, pohjoismaiden ICT-sektoreita ja yritys-tiedon uusiokäyttöä sivuavat hankkeet.

Taloustieto Oy kustansi ETLAn julkaisemat tutki-mukset ja suhdanneraportit sekä EVAn raportit, ana-lyysit ja muut julkaisut. Taloustieto järjesti yhdessä ETLAn kanssa Suhdanteen julkistamisen yhteydessä lounasseminaarit maaliskuussa ja syyskuussa. Talous-tieto Oy:n liikevaihto oli 0,1 miljoonaa euroa ja tili-vuosi oli ylijäämäinen.


ETLA vuonna 2015

16

Liite 1 Kannatusyhdistyksen valtuuskunta ja hallitus

KANNATUSYHDISTYKSEN VALTUUSKUNTA

PuheenjohtajaHallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila

JäsenetKauppaneuvos Magnus BargumAsiamies Leif FagernäsPääjohtaja Mikko HelanderPääjohtaja Taavi HeikkiläToimitusjohtaja Jyri HäkämiesHallituksen puheenjohtaja Mika IhamuotilaVaratoimitusjohtaja Ari KaperiPääjohtaja Reijo KarhinenTekniikan tohtori Harri-Pekka KaukonenToimitusjohtaja Nina KopolaToimitusjohtaja Pertti KorhonenToimitusjohtaja Heikki LehtonenHallituksen puheenjohtaja Liisa LeinoToimitusjohtaja Pekka LundmarkHallituksen jäsen Marjo MiettinenToimitusjohtaja Risto MurtoToimitusjohtaja Jari PaasikiviToimitusjohtaja Jussi PesonenHallituksen puheenjohtaja Tuomo RönkköHallituksen puheenjohtaja Risto SiilasmaaVuorineuvos Maarit Toivanen-KoivistoKonsernijohtaja Jaana TuominenKonsernijohtaja Christoph Vitzhum

KANNATUSYHDISTYKSEN HALLITUS

PuheenjohtajaHallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila

VarapuheenjohtajaPääjohtaja Kari Jordan

JäsenetHallituksen puheenjohtaja Timo AhopeltoHallituksen puheenjohtaja Matti AlahuhtaProfessori Anne BrunilaProfessori Bengt HolmströmToimitusjohtaja Satu HuberRehtori Tuula TeeriHallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos

Liite 1

17

Liite 2 Johto ja henkilöstö

TOIMITUSJOHTAJA Vesa Vihriälä

ETLA SENIOR FELLOWSJuha Alho, Professor, University of Helsinki, Department of Social ResearchJed DeVaro, Professor, Department of Management and Department of Economics, California State University, East Bay, United States of AmericaAri Hyytinen, Professor, School of Business and Economics, University of JyväskyläPekka Ilmakunnas, Professor, Aalto University School of BusinessTakao Kato, Professor, Colgate University, NY, United States of AmericaMartin Kenney, Professor, University of California, Davis, United States of AmericaMikko Ketokivi, Professor, IE Business School, Madrid, SpainAija Leiponen, Associate Professor, Cornell University Ithaca, New York, United StatesOlli Martikainen, Professor, Associate Research FellowJoel Schalowitz, Professor, Kellog Scholl of Management, Evanston, United States of AmericaOtto Toivanen, Professor, Katholieke Universiteit Leuven, Faculty of Business and Economics, Leuven, BelgiumJohn Zysman, Professor, University of California, Berkeley, United States of America

TYTÄRYHTIÖTEtlatieto OyToimitusjohtaja: Petri Rouvinen Varatoimitusjohtaja: Jyrki Ali-YrkköProjektitutkijat: Annu Kotiranta, Martti Kulvik, Juri Mattila, Mika Pajarinen, Timo Seppälä ja Antti Tahvanainen

Taloustieto OyToimitusjohtaja: Markku Lammi

TUTKIMUSTyömarkkinat ja osaaminenTutkimusjohtaja: Rita Asplund Tutkimuspäällikkö: Antti KauhanenTutkija: Nelli ValmariTutkimussihteeri: Pekka Vanhala

Kilpailu, innovaatio ja tuottavuusTutkimusjohtaja Mika MalirantaTutkimuspäällikkö: Heli KoskiJohtava asiantuntija: Terttu Luukkonen

Julkinen talous ja talouspolitiikkaTutkimusjohtaja: Niku Määttänen Tutkimusneuvonantajat: Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen Tutkija: Tero KuusiSuunnittelija: Eija Kauppi

Makrotalous, kansainvälinen talous ja suhdanteetTutkimusjohtaja: Markku Kotilainen Tutkijat: Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Hannu Kaseva, Reijo Mankinen ja Paavo SuniTutkimussihteeri: Sinikka Littu

Tieto ja teknologiaTutkimusjohtaja: Petri RouvinenVieraileva professori: Peter AdriaensTutkimuspäällikkö: Antti TahvanainenTutkijat: Annu Kotiranta, Timo SeppäläTutkimusanalyytikko: Joonas Tuhkuri

HALLINTOMarkku Lammi, talous- ja viestintäjohtajaKimmo Aaltonen, graafinen piirtäjäHannele Heikkinen, puhelinvaihteenhoitajaKaija Hyvönen-Rajecki, informaatikkoKirsti Jalaistus, talouspäällikköMatti Lammi, järjestelmäasiantuntijaPetteri Larjos, atk-päällikköNiklas Lundell, siviilipalvelusmiesTimo Nikinmaa, projektijohtaja (viestintä)Pirjo Saariokari, toimistovirkailijaJohanna Soininen, toimitusjohtajan assistenttiChristina Tigerstedt, atk-tukihenkilö

Liite 2

18

Liite 3 ETLAn sarjoissa ilmestyneet julkaisut

SUHDANNEJULKAISUT

Suhdanne-vuosikirja. Nro. 1/2015, 95 s.

Suhdanne-vuosikirja. Nro. 2/2015, 92 s.

KATSAUKSET Kansainväliset Suhdanteet-verkkojulkaisu, 2 + 2 päivitystä.

Suhdannenäkymät-verkkojulkaisu, 12 päivitystä.

Toimialakatsaus-verkkojulkaisu, 2 päivitystä.

World Commodity Prices and World Trade. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ja maailmankauppa v. 2014–2016. No 96, toukokuu 2015, 74 s.

World Commodity Prices and World Trade. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ja maailmankauppa v. 2015–2016. No 97, marraskuu 2015, 80 s.

SARJA B

B 266 Ville Kaitila – Markku Kotilainen, Öljy ja uudistukset ratkaisevat – Venäjän merkitys Suomen elinkeinoelämälle. Helsinki 2015. 129 s.

B 267 Annu Kotiranta – Martti Kulvik – Sirpa Maijanen – Antti-Jussi Tahvanainen – Leopoldo Trieste – Guiseppe Turchetti – Marja Tähtinen, Raiders of Lost Value. Helsinki 2015. 187 s.

B 268 Rita Asplund – Antti Kauhanen – Pekka Vanhala, Ammatti- rakenteet murtuvat – Mihin työntekijät päätyvät ja miksi? Helsinki 2015. 101 s.

B 269 Antti Kauhanen – Mika Maliranta – Petri Rouvinen – Vesa Vih-riälä, Työn murros – riittääkö dynamiikka? Helsinki 2015. 112 s.

B 270 Jyrki Ali-Yrkkö – Petri Rouvinen, Suomen Mittelstand – Löytyykö kasvu tästä yritysjoukosta? Helsinki 2015. 76 s.

RAPORTIT – REPORTS

No 42 Jari Juhanko (toim.) – Marko Jurvansuu (toim.) – Toni Ahlqvist – Heikki Ailisto – Petteri Alahuhta – Jari Collin – Marco Halen – Tapio Heikkilä – Helena Kortelainen – Martti Mäntylä – Timo Seppälä – Mikko Sallinen – Magnus Simons – Anu Tuominen, Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi: Taustoittava kooste. 5.1.2015. 66 s.

No 43 Annu Kotiranta – Antti-Jussi Tahvanainen – Peter Adriaens – Maria Ritola, Cleantechin paluu – onko todellisuus edelleen-kään tarua ihmeellisempää? 26.3.2015. 46 S.

No 44 Juri Mattila – Timo Seppälä, Laitteet pilveen – vai pilvi laittei-siin? Keskustelunavauksia teollisuuden ja yhteiskunnan digi-alustojen uusista kehitystrendeistä. 18.5.2015. 20 s.

No 45 Juri Mattila – Timo Seppälä, Blockchains as a Path to a Net-work of Systems – An Emerging New Trend of the Digital Plat-forms in Industry and Society. 13.8.2015. 20 s.

No 46 Annu Kotiranta – Joona Widgrén, Esiselvitys yhteiskunnallises-ta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikut-tavuusinvestoimiseen Suomessa. 23.10.2015. 42 s.

No 47 Timo Seppälä – Marco Halén – Jari Juhanko – Heidi Korhonen – Juri Mattila – Päivi Parviainen – Jaakko Talvitie – Heikki Ailisto – Kirsi-Maria Hyytinen – Jukka Kääriäinen – Martti Mäntylä – Sampsa Ruutu, ”Platform” – Historiaa, ominaispiirteitä ja määritelmä. 23.11.2015. 14 s.

Liite 3

19

Liite 3 ETLAn sarjoissa ilmestyneet julkaisut

WORKING PAPERS

No 27 Heli Koski – Mika Pajarinen, Mobility of ideas for innovation: The role of inventor-specific knowledge flows. 5.1.2015. 33 s.

No 28 Ville Kaitila, GDP Growth in Russia: Different Capital Stock Series and the Terms of Trade. 25.2.2015. 26 s.

No 29 Niku Määttänen – Tomi Salminen, Unemployment Accounts – A Finnish Application 21.4.2015. 32 s.

No 30 Heli Koski, Commercial success of innovation: the roles of R&D cooperation and firm age.18.8.2015. 33 s.

No 31 Kari E.O. Alho, Structural Reforms and Stabilization Policies in the Euro Area 24.8.2015. 26 s.

No 32 Tero Kuusi, The Finnish Great Depression of the 1990s: Soviet Trade or Home-Made? 23.9.2015. 45 s.

Liite 3

MUISTIO – BRIEF

No 28 Jyrki Ali-Yrkkö – Petri Rouvinen, Mitä arvoverkostojen globali-soituminen merkitsee politiikalle? 8.1.2015

No 29 Paavo Suni, Raakaöljyn hinnan laskun talousvaikutukset. 9.1.2015

No 30 Jyrki Ali-Yrkkö – Juri Mattila – Timo Seppälä – Petri Rouvinen, Suuret yritykset pienessä kansantaloudessa. 24.3.2015

No 31 Tero Kuusi – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen – Tarmo Valko-nen, Tutkimuksen ja tuotekehityksen verotuet. 31.3.2015

No 32 Niku Määttänen, Tilimallissa on ideaa. 21.4.2015

No 33 Tero Kuusi, Tuottavuusmittarit julkisen sektorin tuottavuuskasvun vetoavuksi.22.4.2015

No 34 Mika Pajarinen – Petri Rouvinen – Anders Ekeland, Compu- terization Threatens One-Third of Finnish and Norwegian Employment. 22.4. 2015

No 35 Peter Adriaens – Petri Rouvinen, Market-Driven Investment Strategies to Implement the Bioeconomy Policy. 13.5.2015

No 36 Heli Koski, Yhteistyöllä kaupallisesti menestyneitä innovaatioi-ta. 17.8.2015

No 37 Rita Asplund – Antti Kauhanen – Niku Määttänen – Tarmo Valkonen, Tuetaanko Suomessa työllistymistä vai työttömyyt-tä? 19.8.2015

No 38 Niku Määttänen, Fiskaalinen devalvaatio helpottaisi talouden sopeutumista tuottavuuden laskuun. 25.8.2015

No 39 Antti Kauhanen, Mitä paikallinen sopiminen muuttaa? 20.10.2015

No 40 Antti Kauhanen, Huomioita sote-uudistuksesta. 12.11.2015

No 41 Antti Kauhanen, Tuloerot ja talouskasvu. 16.11.2015

20

Liite 4 Artikkelit ja julkaisut muissa kuin ETLAn sarjoissa

TIETEELLISET JULKAISUT JA ARTIKKELIT TIETEELLISISSÄ AIKAKAUSKIRJOISSA JA AKATEEMISISSA SARJOISSA

Jyrki Ali-Yrkkö – Petri Rouvinen, Slicing Up Global Value Chains: A Micro View. Journal of Industry, Competition and Trade, Vol. 15, Issue 1, p. 69–85, March 2015, Springer.

Antti Kauhanen, Editor’s introduction. Advances in the Econo-mic Analysis of Participatory & Labor-Managed Firms, Vol. 16, p. xi–xv, Emerald publishing, 2015.

Antti Kauhanen – Sami Napari, Gender Differences in Careers. Annals of Economics and Statistics, Nr. 117/118, p. 61–88, January/June 2015.

Martin Kenney – Petri Rouvinen – John Zysman, The Digital Disruption and Its Societal Impact. Journal of Industry, Compe-tition and Trade, Vol. 15, Issue 1, p. 1–4, March 2015, Springer.

Heli Koski – Mika Pajarinen, Subsidies, the Shadow of Death and Labor Productivity. Journal of Industry, Competition and Trade, Vol. 15, Issue 2, p. 189–204, June 2015, Springer.

Martti Kulvik – Raine Hermans – Ismo Linnosmaa – Joel Sha-lowitz, An economic model to assess the cost-benefit of BNCT. Applied Radiation and Isotopes, Volume 106, December 2015, p. 3–9, Elsevier.

Terttu Luukkonen, European Research Area: an evolving policy agenda, in Linda Wedlin – Maria Nedeva (Eds.), Towards Euro- pean Science: Dynamics and Policy of an Evolving European Research Space, p. 37–60. Edward Elgar, 2015.

Heikki Nikali – Juri Mattila – Ilona Rintanen – Ville Huuhtanen, Demand and Regulation for e-Commerce in Goods, in Michael A. Crew – Timothy J. Brennan (Eds.) The Future of the Postal Sector in a Digital World. Topics in Regulatory Economics and Policy, 2016 (Verkkoversio 29.11.2015).

Bryan Bon – Timo Seppälä – Martin Kenney, One Ring to Unite Them All: Convergence, the Smartphone, and the Cloud. Jour-nal of Industry, Competition and Trade, Vol. 15, Issue 1, s. 21–33, March 2015, Springer.

MUUT TUTKIMUSJULKAISUT

Jyrki Ali-Yrkkö – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen, Private Services as a Source of Growth? In Service Economy Revolution and Digitalisation: Finland’s Growth Potential, MEE Publica-tions, Innovation 41/2015, Edita Publishing.

Jyrki Ali-Yrkkö – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen, Yksityiset palvelut kasvun lähteenä? Julkaisussa Palvelutalouden murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Innovaatio 12/2015, Edita Publishing.

Jyrki Ali-Yrkkö – Petri Rouvinen, Mitä arvoverkostojen globali-soituminen merkitsee politiikalle? Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2015.

Karsten Albaek – Rita Asplund – Erling Barth – Lena Lindahl – Kristine von Simson, Ungdomsarbeidsloshet i Norden. Søkelys på ARBEIDSLIVET, Volum 32, nummer 1-2/2015, s. 78–90, Universitetsforlaget, Norge.

Karsten Albaek – Rita Asplund – Erling Barth – Lena Lindahl – Kristine von Simson – Pekka Vanhala, Youth unemployment and inactivity: A comparison of school-to-work transitions and labour market outcomes in four Nordic countries, TemaNord 2015:548, Nordiska ministerrådet.

Antti Kauhanen – Mika Maliranta, Rakennemuutosten vaiku-tus miesten ja naisten palkkaeroon. Julkaisussa Antti Kauhanen – Merja Kauhanen – Pekka Laine – Reija Lilja – Mika Maliranta – Eija Savaja, Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja mies-ten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:10, s. 76–94.

Markku Kotilainen, Kokonaistuottavuus entistä tärkeämpää Suomen pitkän aikavälin taloudelliselle kasvulle. Kansantalou-dellinen aikakauskirja, 3/2015, s. 287–293, Taloustieteellinen yhdistys.

Tero Kuusi, Secular stagnation – pitkittyneen pysähtyneisyyden selityksiä ja lääkkeitä. Talous & yhteiskunta, 1/2015, Palkansaa-jien Tutkimuslaitos.

Mika Maliranta, Luovan tuhon tie ulos talouskriisistä. Tieto & Trendit, 1/2015, Tilastokeskus.

Eric Giertz – Annika Rickne – Petri Rouvinen (EDS.), Small and beautiful: The ICT success of Finland and Sweden. VINNOVA Analysis 2015:06, VINNOVA, Swedish Governmental Agency for Innovation Systems.

Timo Seppälä, Gross Domestic Product and Exports versus Do-mestic Value Added: Ericsson Eesti As in the Estonian Economy. Baltic Rim Economies Review, 3/2015, University of Turku.

Liite 4

21

Liite 4 Artikkelit ja julkaisut muissa kuin ETLAn sarjoissa

MUUT ARTIKKELIT

Antti Kauhanen, Suomen talouskriisi luo työmarkkinoille muutospainetta, vieraskynäblogi, Kaupan liitto, 15.1.

Antti Kauhanen – Aapo Kyrölä, Startupit kaipaavat joustavuut-ta työelämään, Debatti, Kauppalehti, 25.5.

Mikko Ketokivi – Petri Rouvinen, Tuotanto pysyy Suomessa, Talouselämä Nro 44–45.

Markku Kotilainen, Suomen talouden kasvu riippuu vientime-nestyksestä. Talouskeskiviikko 7.10.2015, Elinkeinoelämän kes-kusliitto.

Mika Maliranta, Riittäkö dynamiikka työn murrokseen? Kolum-ni, Keskisuomalainen, 25.10.2015.

Mika Maliranta, Työn tuntihintaa on mahdollista alentaa toi-mintaansa laajentavissa yrityksissä, Talouselämä, 7.8.2015.

Mika Maliranta, Samapalkkaisuutta tutkitaan karkeilla mitta-reilla, Talouselämä 2015:15, s. 61–62, Talentum.

Mika Pajarinen – Petri Rouvinen, Digitalisaatio muuttaa am-mattirakenteita ja töiden sisältöä. Työn Tuuli, 2/2015, s. 6–11, Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry.

Martin Kenney – Petri Rouvinen, Tervetuloa uusi työ. Talous-elämä, 33/2015, s. 35–37, Talentum.

Timo Seppälä – Mika Puittinen, Kuka omistaa kun kone tuot-taa. Talouselämä, 44–45/2015, s. 86.

Vesa Vihriälä, Uusi hallitus saa raskaan lastin, Talouselämä, 1/2015, s. 21–23.

Vesa Vihriälä, Millainen Sipilän yhteiskuntasopimuksen pitäisi olla, Puheenvuoro, Suomen Kuvalehti, 17/2015.

Vesa Vihriälä, Vientivetoisen kasvun välttämättömyys ja vaikeus, Kauppalehti 15.6.2015.

Vesa Vihriälä, Kun paha päivä koittaa – EMU vaatii korjausta mutta ei fiskaaliunionia. EVA raportti 2/2015, Elinkeinoelämän Valtuuskunta.

Vesa Vihriälä, Hallituksen talouspolitiikan peruslinja on oikea. Vieraskynä, Helsingin Sanomat, 17.10.2015.

Liite 4

Heikki Ailisto (toim.) – Matti Mäntylä (toim.) – Timo Seppälä (toim.), Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2015.

Paavo Suni, Raakaöljyn riittävyys, hinnan muutos ja talousvai-kutukset. Talous&Yhteiskunta, 2/2015, s. 46–51, Palkansaajien Tutkimuslaitos.

22

Liite 5 Seminaareja ETLAssa

23.1. Juha Ylä-Jääski (Technology Academy Finland): ”Millennium Technology Prize”.

30.1. Annukka Norontaus: ”Oppisopimuskoulutuksesta”.

6.2. Tomi Salminen (ETLA): ”Kannattaisiko työttömyysturva muut-taa tilimuotoiseksi?”.

23.2. Mari Kiviniemi (OECD): ”OECD:n taloudellinen analyysi ja näkemys ajankohtaisesta tilanteesta”.

26.2. Tom Berglund (Hanken): ”Nordic Model of Corporate Governance”.

13.3. Mikael Juselius (Bank of Finland): ”Can demography affect inflation and monetary policy?”.

27.3. Tomi Kyyrä (VATT): ”Työnantajan kannustimet ja työkyvyttö-myyseläkkeet”.

2.4. Jukka Pekkarinen (VM): ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen budjettikehysjärjestelmä”.

10.4. Timo Seppälä (ETLA): ”Teollinen Internet – Toimenpide- ehdotuksia tulevaan hallitusohjelmaan”.

17.4. Esa Jokivuolle (Suomen Pankki): ”Pankkien optimaalinen pääomitus – talouskasvu vs. makrovakaus”.

10.8. Svend E. Hougaard Jensen (Copenhagen Business School): ”Occupational Pensions, Aggregate Saving and Fiscal Sustainability in Denmark”.

13.8. Sari Pekkala (Wellesley College, US): ”Within and between firm trends in job polarization: Role of globalization and technology”.

11.09. Tero Kuusi (ETLA): ”Does the structural budget balance guide fiscal policy pro-cyclically? Evidence from the Finnish Great Depression”.

25.9. Rita Asplund (ETLA): ”Nuorten työttömyys- ja syrjäytymisriskit Pohjoismaissa”.

9.10. Hannu Karhunen (Jyväskylän yliopisto): ”R&D subsidies and productivity in SMEs”.

23.10. Markku Ollikainen (Helsingin yliopisto): ”Ilmastopolitiikasta”.

6.11. Mika Kuismanen (VM): ”Julkisen talouden kehityksen ja talouspoliittisten päätösten vaikutusten arviointi valtiovarain-ministeriössä”.

20.11. Kari Alho: ”Structural Reforms and Stabilization Policies in the Euro Area”.

14.12. Tero Kuusi (ETLA): ”EU’s fiscal targets and their economic impact in Finland”.

18.12. Timo T. Seppälä (THL): ”SYKKI-projekti – miten palvelujen kokonaisulkoistaminen Mänttä-Vilppulassa vaikutti kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksiin, palvelu-jen laatuun ja saatavuuteen”.

Liite 5

23

Jyrki Ali-Yrkkö

”Mitä puuttuu, jotta kasvu aikaansaadaan?”, seminaari, järjestäjänä Solos ry, 1.2.

”Suomi globaalissa kilpailussa – Missä arvo syntyy?”, Aalto EE/Pienyrityskeskus, CCA-ohjelma, 11.3.

”Suomi globalisaation pyörteissä”, Valutuoteteollisuus ry, Tampere, 26.3.

”Digitalization – What will change?”, Makedonian valtiovarain-ministeriö, Skopje, Makedonia, 31.3.

”The Impact of GVCs on Policy”, Makedonian valtiovarain-ministeriö, Skopje, Makedonia, 31.3.

”FDIs and attracting foreign investments”, Makedonian valtio-varainministeriö, Skopje, Makedonia, 1.4.

”Aineettoman arvon metsästys”, Kestävän talouspolitikan johtamiskurssi, Sitra, Porvoo, 21.5.

”Digitalisaation merkitys teollisuudessa ja palveluissa”, Suurlähettiläspäivät, Ulkoministeriö, Helsinki, 26.8.

”Suuri yritys pienessä taloudessa – case Nokia”, Akava, Helsinki, 2.9.

”Globaalihyödyt ja arvon syntyminen”, Hard Talk Festival, Pori, 9.9.

”Palvelujen rooli menestystekijänä”, SFS, Helsinki, 3.11.

”Aineettoman arvon metsästys”, Talouspolitiikan johtamis-kurssi, Sitra, Porvoo, 18.11.

”Miten globalisaatio ja teknologia muuttavat työtä?”, Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut, 18.11.

”Suurten yritysten rooli pienessä kansantaloudessa”, Espoon Rotaryt, 24.11.

”Globaali talous tänään ja huomenna”, MBA-ohjelma, TTY/Porin yksikkö, Pori, 3.12.

”Miten globalisaatio ja teknologia muuttavat työtä?”, Tamora Oy, 12.12.

Rita Asplund

”Korkeakoulutus hyödykkeenä”, Tampereen yliopisto, KOHA, HALKOS24-ohjelma, 5.2.

”Nya utmaningar på arbetsmarknaden – också i Finland” Hur löser vi problemen på Finlands arbetsmarknad?, Ekonomiska Samfundet i Finland, 17.3.

”Korkeakoulutus hyödykkeenä”, Metropolia Akatemia, Espoo, 20.3.

”Arbetslöshet och utanförskap bland unga – En jämförelse av fyra nordiska länder”, Konference om bekaempelse af ungdomsledighed, Nordisk Ministerråd, København, 25.3.

”Utmaningar på arbetsmarknaden i ljuset av den teknologiska utvecklingen”, Robotarna eller politikerna vid makten?, Arbis, Helsingfors, 31.3.

”Tutkimustuloksia suomalaisen koulutuksen vaikuttavuudesta”, Koulutuksen merkitys ja vaikuttavuus -seminaari, Tampereen kesäyliopisto, 23.4.

”Finns det plats för alla på arbetsmarknaden?”, Temadag om funktionshinder – vägar till förändring, Vates stiftelsen, 18.11.

Ville Kaitila

”Venäjän talous 2015 – missä mennään?”, Suomalais-venäläinen kauppakamari, 23.1.

”Economic Effects of a Transatlantic Partnership”, CUSPP Seminar series, UPI, 13.11.

”Taloudellinen tilanne ja näkymät”, Sähköurakoitsijapäivät, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Hämeenlinna, 19.11.

Antti Kauhanen

”Internal and external hiring: the role of prior job assignments”, XXXVII Kansantaloustieteen päivät, Helsinki, 12.2.

Kommenttipuheenvuoro Elias Einiön esitelmään ”The Loss of Production Work: Evidence Based on Local Soviet Trade Shocks”, XXXVII Kansantaloustieteen päivät, Helsinki, 12.2.

”Työpaikka- ja henkilörakennemuutosten vaikutus miesten ja naisten palkkaeroon”, Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkai-suuteen, STM, 9.3.

”Internal and external hiring: the role of prior job assignments”, VATT seminaari, 19.3.

”Internal and external hiring: the role of prior job assignments”, 18th Colloquium on Personnel Economics, 27.3.

”Luentosarja: Personnel Economics”, Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulu, taloustieteen laitos, 16.4.

”Osaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla”, Ammattikorkea-koulujen FUAS-liittouma, 22.4.

”Tulevaisuuden työmarkkinat”, Autoliikenteen Työnantajaliiton juhlaseminaari, 29.4.

”Tulevaisuuden työmarkkinat”, Yritystä Stadiin-tapahtuma, Helsingin Yrittäjät, 6.5.

Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Liite 6

24


”Palkanmuodostuksen muutos Suomessa 2005–2014”, EK, 20.5.

”Suomalaisen työn kilpailukyky”, Suomalainen yhteistyö-kokous, UPM, 29.5.

”Internal and external hiring: the role of prior job assignments”, The Twentieth SOLE Meeting/ Fourth SOLE/EALE World Conference, 28.6.

”Robotit ja automaatio vapauttaa? Työn muuttuva merkitys ja työelämän tulevaisuus”, SOSTEtalk! -suurtapahtuma, 7.10.

”Mitä digitalisaatio tarkoittaa taloudelle ja työllisyydelle?”, SDP, Kalevi Sorsa-säätiö ja Työväen Sivistysliitto, TSL, 20.10.

”Työvoimakustannukset, työajat ja kilpailukyky”, Opetus- hallitus: Työelämän kehittäminen ja yhteistoiminta -seminaari, 11.11.

”Työn murros: Riittääkö Suomen työmarkkinoiden dynamiikka”, Suomen Yrittäjät, 19.11.

”Internal and External Hiring: The Role of Prior Job Assignments”, Palkansaajien tutkimuslaitos, 25.11.

”Työn murros”, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, 4.12.

”Työn murros”, Kättä päälle -ratkaisupaja: Työelämän murros ja muutos, TSL/SDP, 8.12.

Markku Kotilainen

”Venäjän talouden näkymät”, Suomalais-venäläinen kauppa-kamari, 23.1.

”Venäjän talous 2015 – Missä mennään?”, Suomalais-venäläi-nen kauppakamari, 23.1.

”Suomen talouden näkymät”, Tekes, 1.6.

”Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät”, Jyväskylän yliopisto, 10.6.

”Onko leikkauspolitiikalla vaihtoehtoja?”, Maanantaiklubi, 7.9.

”Öljy, uudistukset ja Ukrainan kriisin ratkaisu määräävät Suomen ja Venäjän taloussuhteiden kehityksen”, Venäjän kaupallinen edustusto, 6.10.

”EU:n haasteet – kasvu, investoinnit, EMUn tulevaisuus”, EU:n Suomen edustusto, 4.12.

Annu Kotiranta

”Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa”, Yhteiskunnallisten yritysten liiton ARVOn yksivuotisjuhlaseminaari, Helsinki, 2.9., yhdessä Joona Widgrenin ja Petri Rouvisen kanssa

”Bioteknologiayhtiöt Suomessa”, Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki, 14.10., yhdessä Martti Kulvikin kanssa

”Cost-benefit analysis of Procalcitonin and C-reactive protein testing in fighting overuse of antibiotics”, Orion Diagnostica, Espoo, 11.12., yhdessä Martti Kulvikin kanssa

Martti Kulvik

”Bioalan merkitys Suomelle”, Lääkekehitys viennin veturiksi? -valtakunnallinen lääkekehityskeskus Turkuun, Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun Biotekniikan Keskus, Turku Science Park Oy, Varsinais-Suomen liitto ja Turku Sirkkala Rotaryklubi, Turku, 20.5.

”Lääkekehitys- ja diagnostiikkateollisuuden merkitys Suomelle”, HealthBIO 2015, BioTurku, Phrama Industry Finland, Suomen Bioteollisuus (FiB), FiHTA ja INKA, 2.9.

Tero Kuusi

”Tuottavuusmittarit kasvun vetoavuksi”, Valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto, 14.3.

”Tuottavuusmittaamisen mahdollisuudet työttömyyskassoissa”, Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, 13.4.

”Economic perspectives on the EU’s new fiscal framework”, Talouspolitiikan arviointineuvosto, 12.5.

”Rakenteellisen rahoitusaseman mittaamisen vaihtoehtoja”, Valtiontalouden tarkastusvirasto, 9.6.

”Alternatives to measuring the structural balance”, Talous-tutkijoiden kesäseminaari, Jyväskylä, 11.6.

”Does the structural budget balance guide fiscal policy pro-cyclically? Evidence from the Finnish Great Depression of the 1990s”, Joint EPC-ECFIN-JRC workshop, Brussels, 28.9.

”Tuottavuusmittarit kasvun vetoavuksi”, Maahanmuuttovirasto, 4.12.

”Tuottavuusmittarit kasvun vetoavuksi”, Työ- ja elinkeino-ministeriö, 4.12.

”Tuottavuusmittarit kasvun vetoavuksi”, Liikenne- ja viestintä-ministeriö, 8.12.

”Tuottavuusmittarit kasvun vetoavuksi”, Oikeusministeriö, 8.12.

Liite 6

25

Jukka Lassila

”Eläkeuudistus 2017: vaikutuksia kansantalouteen, työeläke-järjestelmään ja julkiseen talouteen”, Valtiovarainministeriön kansantalousosasto, 15.1.

”Eläkeuudistus 2017: vaikutuksia kansantalouteen, työeläke-järjestelmään ja julkiseen talouteen”, Eläketurvakeskus, 11.2.

”Changes in retirement age in Finland”, Impromptu seminar, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, 28.5.

”Implicit and explicit public debt in ageing Finland”, Talous-tutkijoiden kesäseminaari, Jyväskylä,11.6.

”Pensions and Automatic Adjustment to Longevity”, Rotman ICPM Discussion Forum, 5.10.

”Use of stepwise population projections in fiscal policy analysis in Finland”, Seminar on Modelling the Effects of Population Ageing on the Economy, NIESR, London, 30.11.

”Fiscal policy rules under changing demographic forecasts? Some generational aspects”, Workshop on OLG Modelling: Demographics, Aging and Public Policy, NIESR, London, 3.12.

Terttu Luukkonen

”Are we a field of shared interest or a sub-discipline? Reflexion on research practices in the field of science and innovation policy research”, Manchester Business School, University of Manchester, 23.3.

”Study of existing practices at other funding agencies for the selection of inter/cross-disciplinary research”, The European Research Council, ERC Expert Group for Programme Monitoring and Evaluation, 8.7.

”Best practices in the evaluation of transformative and interdisciplinary research”, Science Europe, Assessment of Research for the Purpose of Resource Allocation, 2.11.

Mika Maliranta

”Luottamus ja kasvun teoria”, Vapaus valita toisin -yhdistys ja Poliittisen talouden tutkimuksen seura, 26.1.

”Tuottavuus ja ’luova tuho’ Suomen kansataloudessa ja palveluissa”, PAMin liittokokous, 2.6.

”Hunningolta huipulle”, Mikkelin kesäpäivät, Mikkelin Kesäyli-opisto, 11.6.

”Industry-, firm- and individual-level mechanisms of competitiveness”, LEED 2015: Linked Employer-Employee Data Workshop, 10.7.

”Tuottavuudesta yksityisellä ja julkisella sektorilla”, Kuntamarkkinat, Kuntaliitto, 9.9.

”’Luova tuho’ ja talouden tuottavuushyppäykset”, Finnet-päivät, Kajaani, 17.9.

”Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutus innovaatiokykyyn ja pääomien kysyntään?”, Kiinteistösijoittamisen ja -liiketoiminnan rahoitus (KIRA), 5.10.

”Kilpailukyky ja talouden uudistuminen ’luovan tuhon’ kautta”, Avance EMBA, Menestyksen strategiat -johtamiskoulutus-ohjelma nro 38, Jyväskylä, 21.10.

”Tuottavuuden kehitys Suomessa: nykyiset ongelmat ja tulevaisuuden näkymät”, Työelämän kehittäminen ja tuottavuus – tutkimuksen ja tiedon syysseminaari, Akava, 4.11.

”Luova tuho yksityisellä ja julkisella sektorilla”, Arviointi-seminaari kuntien ja kuntayhtymien tarkastuslautakunnille sekä tarkastuksen ja arvioinnin viranhaltijoille, 4.11.

”Soveltavan kasvuteorian kurssi”, Vaasan yliopisto, 24.11.

”Labour mobility as a mechanism of spill-overs and creative destruction”, Innovation research -seminar 2015, Tekes, 9.12.

Juri Mattila

”Verkkokaupan mittaamisen vaikeus”, Posti Business Insight -iltapäivä, 2.3.

”Pankkiala digitaalisuuden murroksessa”, Päijät-Hämeen OP:n seminaari, 16.10., yhdessä Timo Seppälän kanssa

Niku Määttänen

Kommenttipuheenvuoro Heikki Oksaselle, Taloustieteellisen yhdistyksen seminaari, 8.1.

”Housing equity release, old-age income, and public finances”, Netspar conference, Amsterdam, 29.1.

”Työurat ja sukupolvien sisäinen tulonjako elinkaarimallin avulla arvioituna”, ETK, Helsinki, 11.2.

”The 2017 pension reform in Finland – impacts on labour supply and redistribution”, Mopact-forum, Tallinna, 29.7.

”Katsaus Suomen talouteen, asuntomarkkinoihin ja asunto-politiikkaan”, Kiinteistöalan koulutuskeskus, Tikkurila, 27.8.

”Työeläkejärjestelmän kestävyys”, ETK:n järjestämä koulutustilaisuus, 8.10.


Liite 6

26

Timo Nikinmaa

”Kone- ja metallituoteteollisuuden visio 2025”, Työväline-teollisuuden ja muoviteollisuuden neuvottelupäivät, Teknolo-giateollisuus ry ja Muoviteollisuus ry, Hämeenlinna, 29.1.

”Kone- ja metallituoteteollisuuden visio 2025”, Alihankkijat-toimialaryhmän kevätkokous, Teknologiateollisuus ry, Turku, 18.3.

”Kone- ja metallituoteteollisuuden visio 2025”, Kevätkokous, Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry, Tampere, 23.3.

”Kone- ja metallituoteteollisuuden visio 2025”, Puuntyöstö-koneiden valmistajien toimialaryhmän vuosikokous, Teknologiateollisuus ry, Hollola, 13.11.

Petri Rouvinen

”Digitaalisuus ja työn tulevaisuus”, Kaupan päivä, Keskon 75-vuotisjuhla, 19.1.

”Liiketalouden myytit & muutostarpeet: Millaisilla suunta-viivoilla tulevaisuuteen?”, Lindorffin aamiaistilaisuus, Stockmann Champagne Bar, 28.1.

”Nordic Leadership in ICT”, Tekes, Ekosysteemit haltuun – International Year of Evaluation, 11.2.

”Digin vaikutuksista yhteiskuntaan”, Teknologiateollisuuden vaikuttajafoorumi, 12.2.

”Finland & Sweden – Incredible Success in ICT”, Tekes-VINNOVA seminar: Assessing past achievements and future potential in ICT: A joint future for Finland and Sweden?, Stockholm, 19.3., yhdessä Annika Ricknen kanssa

”Miten digitalisaatio mullistaa työelämää ja osaamistarpeita?”, EK:n Digitalous ja korkeakoulutus -seminaari, Aalto-yliopisto, Open Innovation House, 26.3.

”Digitaalisuus ilmiönä”, Aalto Executive Education, DiViA-foorumi, Helsinki, 16.4.

”Innovaatiotoiminta, tuottavuus ja Tekesin vaikuttavuus”, Työ- ja elinkeinoministeriö, 24.4.

”Digitaalisen disruption vaikutukset bisnekseen ja työhön”, PwC:n partneripäivät, Naantali, 21.5.

”Digitalisaatio ja työn tulevaisuus”, Tampereen työmarkkina- seminaari, KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopija-järjestöt, 28.5.

”Intangibles and International Sourcing”, EU-SPRI Forum, 11.6.


”Nordic Experiences in ICT”, Financial Institutions for Innovation and Development -project, Ritsumeikan University, Ford Foundation, 30.7.

”Digitaalinen distruptio”, Kaukolämpöpäivät, Oulu, 26.8.

”Työn murros ja kauppa”, Kauppa 2016, Kaupan liitto, 6.10.

Kommentti Markku Wileniuksen kirjaan ”Kehityksen kuudes aalto”, Kehityksen kuudes aalto -seminaari, Finanssialan Keskusliitto ry ja Metsäteollisuus ry, 2.11.

”Digitaalinen disruptio: Työn sisältö ja merkitys uusiksi?”, Tulevaisuuden työ ja ohjaus -seminaari, TAT, 6.11.

”Digitaalinen disruptio ja työn tulevaisuus”, Järjestöekonomistit, Helsinki, 17.11.

Timo Seppälä

”The role Industrial Internet in Service Networks Management”, Aalto yliopisto, 9.2.

”Globalisaatio & digitalisaatio ja arvoketjut”, Aalto Executive Education, 24.2.

”GVC’s and Demand Supply Networks”, Aalto PRO, 11.3.

”Digitalisaatio ja Kiina”, Aalto Executive Education, 18.3.

”Global Value Chains, Strategy and Platforms”, Aalto yliopisto, 19.3.

”(Industrial) Internet and Policy”, Liikenne- ja viestintä-ministeriö, 30.3.

”Strategiat ja nopeasti muuttuva liiketoimintaympäristö”, Aalto Executive Education, 13.4.

”Global Value Chains and Global Operations Management”, Aalto University Professional Development, 16.4.

”Teollisuuden digitalisoituminen?”, Krogerus, 23.4.

”Teollisuuden Internet”, Teknologiateollisuus ry, 6.5.

”Globaalit operaatiot – Operaatioiden transformaatio tuotannon ja suunnittelun näkökulmasta”, Aalto Executive Education, 20.5.

”Industrial Internet: Hype or Opportunity?”, Etteplan Oyj, 21.5.

”Industrial Internet”, IT-Oikeuden yhdistys ry, 27.5.

”Global Value Chain Analysis”, Aalto Professional Development, 27.5.

”Value Creation and Value Capture in Digital Services”, Aalto Alumni, 16.6.

Liite 6

27


”Teollinen Internet (IoT)”, Talentum, 17.9.

”Digital Disruption and Platform Economy”, Aalto yliopisto, 6.10.

”Industrial Internet”, Teknologia 2015, Messukeskus, 7.10.

”Emerging New Platform Economy and Beyond”, Aalto Executive Education, 9.10.

”Global Value Chain / Ecosystem Analysis”, Aalto Executive Education, 10.10.

”Global Value Chain / Re-positioning”, Aalto Executive Education, 17.10.

”The Dynamics of Platforms and Global Value Chains”, Aalto Executive Education, 21.10.

”Digitalization – What is digitalization in services?”, Aalto Executive Education, 22.10.

”Global Value Chain / Ecosystem Analysis”, Aalto Executive Education, 25.10.

”Internet of Things and Enterprise Resource Planning”, IFS Finland Oy, 11.11.

”Design and the Industrial Internet (IoT)”, Fjord, 11.11.

”Platform Economy and Partnerships”, Aalto Executive Education, 24.11.

”Internet of Things and Productivity”, Microsoft, Espoo, 25.11.

”Industrial Internet (IoT) and Platform Economy”, Suomen Tuotannonohjaus ry, 3.12.

”Blockchains as a Path to a Network of Systems”, Tekes, 30.9., yhdessä Juri Mattilan kanssa

”Digitalisaatio ja uudet arvonluonnin mekanismit”, Aalto Executive Education, 27.11., yhdessä Juri Mattilan kanssa

”Digitalisaatio ja uudet arvonluonnin mekanismit”, Aalto Executive Education, 4.12., yhdessä Juri Mattilan kanssa

Paavo Suni

”Öljyn hinnan kehitys ja sen vaikutus maailman ja Suomen talouteen”, Nordea Private Banking, 20.3.

”USA:n liuske-energian kasvu ja raakaöljymarkkinoiden muutos”, Haaga-Helia, 15.4.

”Outlook for steel and ferrous raw material prices”, AIECE WG on Commodity Prices and World Trade, ECB, Frankfurt am Main, 4.5.

”External economic environment of the Euro Area”, AIECEn kevätkokous, 21.5.

”Öljyntuottajamaiden näkymät ja öljyn hinta-ajurit”, Pohjola Pankin sijoittajalounas, 20.8.

”Fossiilisen energian hintatrendit”, Energiateollisuus ry:n energia-akatemia, Kirkkonummi, 25.8.

”Outlook for ferrous raw materials prices”, AIECE WG on Commodity Prices and World Trade, 22.10.

”Ferrous raw material outlook to mid-2017”, AIECE General Meeting, Brussels, 5.11.

Antti Tahvanainen

”Tekstiilihuoltoalan näkymät”, Tekstiilihuoltoliiton vuosi-seminaari, Tekstiilihuoltoliitto ry, Vantaa, 17.4.

”Financial Innovation for Industrial Renewal”, Chinese Society for Sustainable Development / Nordic Sustainable Development Association, Guangzhou, Kiina, 23.5.

”Emergence of Cross-Sectoral CleanTech Industry Ecosystems: How does your solution fit into the puzzle?”, TEM, Helsinki, 9.9.

”Emergence of Cross-Sectoral CleanTech Industry Ecosystems”, vierasluento, Tuotantotalous 2 -kurssi, Aalto Yliopisto, 29.10.

”Financial Innovation for Industrial Renewal”, Green Trade Project Office, Taiwan (GTPO) & Global Cleantech Cluster Association (GCCA), Taipei, Taiwan, 11.11.

”Financial Innovation for Industrial Renewal”, 2015 Green Growth -tutkijatyöpaja, Tekes, Startup Sauna, Espoo, 24.11.

Joonas Tuhkuri

”ETLAnow: Ennustavatko Google-haut työttömyyttä?”, Ennusteseminaari, Työ- ja elinkeinoministeriö, 16.1.

”ETLAnow: Predicting Unemployment with Big Data”, Statistical Natural Language Processing, Aalto-yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, 11.2.

”Google searches predict unemployment”, New Techniques and Technologies for Statistics (NTTS) 2015, Eurostat, Brussels, Belgium, 10.3.

”Big Data: Google Searches Predict Unemployment”, 4th Baltic-Nordic Conference on Survey Statistics, 26.8.

”Big Data: Using Google Searches to Predict the Unemployment Rate in the EU”, AIECE Autumn Meeting, Brussels, Belgium, 6.11.

Liite 6

28

Tarmo Valkonen

”Väestön ikääntymisen kansantaloudelliset vaikutukset”, Suomi ikääntyy -luentokurssi, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin Yliopisto, 20.1.

”Simulating the Dynamic Effects of the Corporate Income Tax Cut in Finland”, Kansantaloustieteen päivät, Helsinki, 13.2.

”Longevity and taxation of public pensions”, 2nd CEPAR & CESifo Workshop: Pension Taxation, Population Ageing and Globalisation, Munich, 4.9.

”Longevity, working lives and public finances”, 1st World Congress of Comparative Economics, Rome, 7.9.

Vesa Vihriälä

”Suomen talouden kilpailukyky”, Huippuseminaari 2015, Lahti, 16.1.

”Kreikka ja euroalueen kehityspolut”, Pohjola-pankin sijoittaja-tilaisuus, 22.1.

”Talouden näkymät”, Kelan johtoryhmä, 3.2.

”Eväitä uudelle hallitukselle”, alustus ja paneelikeskustelu, UM:n viestintäosaston koulutuspäivät, 11.2.

”Suomen talouden tila ja haasteet”, Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 2015, 11.2.

”Uuden hallituksen talouspolitiikkahaasteet”, Järjestö-ekonomistit, 24.2.

”Millä kasvua voidaan edistää?”, Verohallinnon juhlaseminaari, Helsinki, 26.2.

”Suomen kilpailukyky”, Lääketietokeskus, 4.3.

Kommenttipuheenvuoro, ”EU Economic governance”, EU-edustuston seminaari (Dombrovskis, Borg, Stubb), 13.3.

”Suomen makrokehitys kv-vertailussa”, SP-seminaari, 20.3.

”Huomisen Suomi: Mitä uudelta hallitukselta vaaditaan?”, Annika Saarikon ja Sanni Grahn-Laasosen aamiaisseminaari, 25.3.

Kommenttipuheenvuoro, ”Finland's economic situation”, OECD seminaari, Pariisi, 10.4.

”Mitä hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvitaan?”, SOSTE, 16.4.

”Miltä kansantalous näyttää?”, Veine Oy hallitus, 22.4.

”Talouden näkymät ja talouspolitiikan mahdollisuudet”, Helsingin seudun kauppakamari, 5.5.


Liite 6

”Talouden kasvu edellyttää kokeiluja ja riskinottoa”, Future Workshop, Pohjanmaan kauppakamari, Vaasa, 18.5.

”Miten uuden hallituksen tulisi kääntää talous kasvuun?”, Suomen Yrittäjät, 20.5.

”Kuinka talouskurimuksesta ulos?”, Satamapäivät, Satamaliitto, 27.5.

”Miten hallituksen tulisi kääntää talous kasvuun?”, Johtaja-symposium, Lääkäripalveluliitto, 28.5.

”Suomi kansainvälisessä taloudessa”, Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi 6, Sitra, 9.6.

”Suomen talouden ongelmat”, EVA Business Fellows -kurssi, 25.9.

”Makrokehitys Pohjois-Euroopassa”, Joensuun yliopisto, 9.10.

Kommenttipuheenvuoro, Investoinnit Suomessa, Talous-neuvosto, 19.10.

”Suomen kääntäminen nousuun”, Ferrum Steel, 10-vuotisjuhla, Seinäjoki, 9.11.

”EMUn tulevaisuus”, Eurooppalainen Suomi -yhdistys, 4.11.

”Talouden tilanne ja talouspolitiikka”, Talouselämä-lehden seminaari, 5.11.

”Mistä suomalaisten pitäisi olla huolissaan?”, Oppilaitos-johtajien koulutustilaisuus, Tampere, 11.11.

”Suomen talouden tilanne”, Pientaloteollisuuden seminaari, 12.11.

”Pääseekö Suomi takaisin Euroopan eturintamaan?”, key note, 600Minutes Institutional Investors, 1.12.

”Direction of the EMU”, CEPS lunch seminar, 9.12.

”Oppositionens budgetförslag”, Ekonomiska samfundet, 10.12.

29Liite 7

Liite 7 Asiantuntijatehtävät

ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT

Jyrki Ali-Yrkkö

Osallistuminen paneelikeskusteluun ”Suomi ja maailman isot trendit”, Suurlähettiläspäivät, Ulkoministeriö, 26.8.

Osallistuminen paneelikeskusteluun ”Tulevaisuuden kunta”, Hard Talk Festival, Pori, 9.9.

Rita Asplund

Tutkimushakemuksen arviointi, European Science Foundation.

Comment paper for Finland, Gender segregation in the labour market and education, The EU Mutual Learning Programme in Gender Equality.

Birgitta Berg-Andersson

Kansantalouden tilinpidon asiantuntijaryhmän jäsen, Tilasto-keskus, 11.9.2015–31.12.2017.

Antti Kauhanen

Ohjausryhmän jäsen, Aalto-yliopiston taloustieteen laitos/Maisteriohjelma.

Työryhmän jäsen, Rakennemuutokseen sopeutumisen ennaltaehkäisevä toimintamalli, Valtioneuvoston kanslia, 20.3.–31.8.2015.

Käsikirjoituksien arviointeja: Managerial and Decision Econo-mics, Human Resource Management Journal, International Journal of Production Economics, Journal of Economic Beha-vior & Organization, Managerial and Decision Economics, IZA World of Labor, Research in Labor Economics.

Väitöskirjan esitarkastus, Aalto-yliopisto perustieteiden korkeakoulu.

Osallistuminen paneelikeskusteluun, Y-talk: Suoraa puhetta huomisen yrittäjyydestä, Yritystä Stadiin-tapahtuma, Helsingin yrittäjät, 6.5.

Markku Kotilainen

EU-koordinaatioryhmän jäsen, Valtiovarainministeriö.

EU-koordinaatioryhmän jäsen, Valtioneuvoston kanslia.

UM:n laajan OECD-koordinaatioryhmän jäsen, Ulkoasiain- ministeriö.

Suomalais-venäläisen tieteellisteknisen komission taloustieteen ryhmän jäsen, Suomen Akatemia.

Steering Committeen jäsen, EUROFRAME-ryhmä.

Scientific Committeen jäsen, EUROFRAME-konferenssi, EUROFRAME-ryhmä.

Terttu Luukkonen

Member of the Editorial Advisory Board, Research Evaluation, 1.1.2015 alkaen.

Member of Editorial Advisory Board, Science, Technology, & Human Values, 24.8.2015 alkaen.

Advisory Editor, Research Policy, 1.1.2015 alkaen.

Member of Scientific Committee, ISSI 2015, International Conference on Scientometrics & Informetrics, Istanbul, Turkey 29.6.–4.7.2015.

Member of the Conference Program Committee, Atlanta Conference on Science and Innovation Policy, 17.9.–19.9.2015.

Member of Scientific Committee, 20th International Conferen-ce on Science and Technology Indicators, Lugano, Switzerland, 2.9.–4.9.2015.

Käsikirjoituksien arviointeja: Research Policy, R&D Manage-ment, Research Evaluation, Scientometrics.

Mika Maliranta

Neuvottelukunnan jäsen, Valtiontalouden tarkastusvirasto, 1.5.2015–30.4.2017.

Johtokunnan jäsen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin Yliopisto, 1.1.2015–31.12.2018.

Neuvottelukunnan jäsen, Tilastokeskus, 1.1.2015–31.12.2018.

Käsikirjoituksien arvionteja: European Economic Review, Journal of Productivity Analysis.

30

Timo Seppälä

Käsikirjoituksien arviointia, Research Policy.

Antti Tahvanainen

Luennointia Aalto EE:n Part-Time MBA -ohjelman kurssilla ”Managing for the Future” 12.10–16.10.2015.

Vesa Vihriälä

Osallistuminen paneelikeskusteluun ”EKP ja sen mandaatti muuttuvissa oloissa”, OP-Pohjolan teemapäivä, 26.1.

Osallistuminen paneelikeskusteluun, ”Verotuksen vaihtoehdot”, EK:n seminaari, 18.3.

Osallistuminen paneelikeskusteluun, ”Investment-led growth strategies”, Kalevi Sorsan säätiön seminaari, 26.3.

Osallistuminen paneelikeskusteluun, ”Finland, what's coming next”, Itävallan kaupallinen edustusto, 10.6.

Osallistuminen paneelikeskusteluun, ”Finland's economic challenges”, Nordean seminaari, 10.6.

Osallistuminen paneelikeskusteluun, ”Kunnat luovat tulevaisuutta”, Suomi Areena, Pori 16.7.

LAUSUNNOT JA KUULEMINEN

Birgitta Berg-Andersson

Hörande om Finlands ekonomiska utsikter, Ålands lagtings finans- och näringsutskott, 26.11.

Kotilainen Markku

Kuuleminen, valtion vuoden 2016 tulo- ja menoarvio, Eduskunnan talousvaliokunta, 1.10.

Vesa Vihriälä

Kuuleminen, julkisen talouden suunnitelma, Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, 16.10.

Kuuleminen, EMUn kehittämisen vaihtoehdot, Eduskunnan talousvaliokunta, 26.11.

Kuuleminen, EMUn kehittämisen vaihtoehdot, Eduskunnan suuri valiokunta, 2.12.

Kuuleminen, Regions' role in the EMU, Committee of Regions, Bryssel, 9.12.

Liite 7 Asiantuntijatehtävät

Liite 7

31

Liite 8 Tuloslaskelma ja tase

Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 Varsinainen toiminta Tuotot Projektituotot 2 857 445.78 2 512 872.73 Muut tuotot 241 155.98 305 158.40 Tuotot yhteensä 3 098 601.76 2 818 031.13 Kulut Henkilöstökulut 3 080 234.08 3 031 385.75 Poistot 11 399.32 15 199.10 Muut kulut 1 638 512.98 1 199 263.37 Kulut yhteensä 4 730 146.38 4 245 848.22Tuotto-/kulujäämä -1 631 544.62 -1 427 817.09Varainhankinta Tuotot Jäsenrahoitus 1 406 000.00 1 386 000.00 TT-säätiön lisärahoitus 0.00 0.00 Muut avustukset 125 000.00 75 000.00Tuotto-/kulujäämä -100 544.62 33 182.91Sijoitus- ja rahoitustoiminta 3 819 578.65 -74 630.24Yleisavustukset 235 000.00 235 000.00Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 954 034.03 193 552.67

Kiinteistö Oy Yrjönkatu 13 osakeet myytiin vuonna 2015. Velkaosuudella, kuluilla ja kauppahinnan lopputarkistuksella vähennetty myyntihinta oli 3 909 212,45€.

Tase 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet 34 197.96 45 597.28 Sijoitukset 44 754.81 1 067 431.64 Pysyvät vastaavat yhteensä 78 952.77 1 113 028.92 Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset 0.00 170 000.00 Lyhytaikaiset 712 808.73 461 304.30 Rahat ja pankkisaamiset 5 927 521.77 1 934 038.89 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 6 640 330.50 2 565 343.19VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 719 283.27 3 678 372.11 VASTATTAVAA Oma pääoma Arvonkorotusrahasto 0.00 1 000 000.00 Edellisten tilikausien ylijäämä 922 439.65 728 886.98 Tilikauden ylijäämä 3 954 034.03 193 552.67 Oma pääoma yhteensä 4 876 473.68 1 922 439.65 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 166 667.00 291 667.00 Lyhytaikainen vieras pääoma 1 676 142.59 1 464 265.46 Vieras pääoma yhteensä 1 842 809.59 1 755 932.46VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 719 283.27 3 678 372.11

31Liite 8

elinkeinoelÄmÄn tutkimuslaitos - etla · tutkimus ”työeläkeuudistus 2017 – vaikutukset...

Documents