Kalmin Sukuseura

Sukutiedote n:o 46 Kesäkuu 2017 koti.mbnet.fi/tkalmi/kalmi/lehti/Sukulehti46K17.pdf

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pääkirjoitus

Kalmin suvun sukuseura perustettiin

kaksikymmentäviisi vuotta sitten kesäkuussa

1992, jolloin viisikymmentä suvun jäsentä

kokoontui Turussa ja päätti seuran

perustamisesta. Toiminta on sen jälkeen ollut

monipuolista ja säännöllistä. Toimintaan on

kuulunut varsinaisen sukututkimuksen lisäksi

tiedottamista, tapaamisia ja sukuun liittyvien

esineiden hankkimista ja myymistä.

Kaikki tavoitetut Kalmin suvun jäsenet ja

Kalmin suvun asioista kiinnostuneet ovat

saaneet sukulehden. Pitkäaikaiset jäsenet

saivat sukukirjan vuonna 2009 ja muille se on

ollut ja on edelleen ostettavissa. Sukukirja on

myös luettavissa ja lainattavissa muutamassa

kirjastossa. Sukuviirejä, vaakunalla

koristeltuja paitoja, vaakunakortteja ja suvun

pinssejä on teetetty ja myyty ja edelleenkin

niitä on saatavissa.

Sukutapaamisia on ollut joka vuonna.

Periaatteessa joka toinen vuosi on tehty matka

ulkomaille ja joka toinen vuosi on tavattu

kotimaassa. Kohokohtana on ollut varmaan

vuonna 2000 tehty matka Torontoon

ulkosuomalaisten Grand Finn Fest -juhlaan,

jossa teemana oli Pietari Kalmin Amerikan

matka 1700-luvun puolivälissä.

Sukutiedote julkaistiin alusta alkaen kaksi

kertaa vuodessa, mutta pari vuotta sitten

siirryttiin yhteen tiedotteeseen vuotta kohti.

Perussyy oli se, että kovin paljon uutta ei enää

suvun asioista ole tullut esille. Osittain senkin

takia, että tutkimukseen ei ole enää käytetty

aikaa yhtä paljon kuin aiemmin.

Viime vuoden merkittävimpiä asioita

Suomessa oli varmaan Sote-uudistus. Aika

näyttää kuinka paljon se saavuttaa

tavoitteistaan, mutta isoja muutoksia joka

tapauksessa on tiedossa.

Maailmalla isoin asia oli Yhdysvaltojen

presidentinvaalit. Vastoin kaikkia ennakko-

odotuksia vaalit voitti Donald Trump eikä

ennakkosuosikki Hillary Clinton, vaikka

saikin ääniä jonkin verran enemmän kuin

Trump. Valinta herätti isoja pelkoja sekä

poliittisessa elämässä että talouselämässä,

mutta ensimmäiset sata päivää presidenttinä

ovat osoittaneet, että kovin paljon muutoksia

ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaikka Trump

twiittaileekin välillä aika levottomasti.

Euroopassa Iso-Britannian ero EU:sta oli

yllättävä päätös. Sen vaikutukset näkyvät

vasta parin vuoden päästä, mutta varmasti se

muuttaa jatkossa asioita Suomessakin. EU:n

hajoaminen sen sijaan ei näytä kuitenkaan

todennäköiseltä, sillä toukokuussa Ranskan

presidentinvaalissa ja Saksan aluevaaleissa

Unionin kannattajat voittivat.

Hyvää kesää ja vuoden jatkoa kaikille.

Tapani Kalmi

puh: 040 7654606

email: tapani.kalmi@gmail.com

Internet: http://koti.mbnet.fi/tkalmi/

2

Matka Äyräpäähän ja vuosikokous

Kalmin suvun vuosikokous pidetään Äyräpään matkan aikana lauantaina 19.8.2016. Paikkana on

Hotelli Vanha Navetta Äyräpään Kuusaassa (Kuusaan Motelli).

Matkana on kolmen päivän bussimatka Muolaaseen / Äyräpäähän pe-su 18.-20.8.2017

Hinta on 231 €/hlö/2hh:ssa + ryhmäviisumi alk. 68€/hlö

Matkan hintaan sisältyy majoitus (Hotelli Vanha Navetta, 2 yötä, kahden hengen huoneet,

puolihoito) ja kuljetus (49-paikkainen suomalainen laadukas turistibussi).

Matkan aikana bussi on käytettävissä haluttuihin

retkikohteisiin. Niitä ovat käynti Äyräpään kirkon

raunioilla sekä Kaukilan ja Pölläkkälän kylissä.

Kaukilassa käydään ainakin Hätösmäellä, jossa asuivat

Mikko ja Eeva Kalmin lapset Ville ja Tuomas perheineen

ja Anna-Liisa (Rahkonen) ennen Villen muuttoa 1916

Rautuun ja Anna-Liisan muuttoa samana vuonna

Kopralaan. Tuomas osti vuonna 1920 maata Pölönlinnasta

ja raivasi sinne pellot ja teki tarvittavat rakennukset. Ville

ja Tuomas viljelivät Kaukilassa yhdessä vuokraviljelijöinä Poutiaisen tilaa ja asuivat tilan

päärakennuksessa. Myös Heinjoen kirkonkylässä on tarkoitus käydä. Samoin Muolaan kirkon

raunioilla. Suvun 1700-1800 -lukujen asuinpaikalla Kopralassa voidaan käydä, jos sinne on

mahdollista mennä. Näistä ja muista kohteista päätetään sen mukaan ketä matkalle lähteen.

Myös Viipurissa käydään joko meno- tai paluumatkalla. Ja myös rajalla olevassa kaupassa käydään

sekä mennessä että tullessa.

Sitovat ilmoittautumiset pitää tehdä perjantaihin 16.6.2017 mennessä Tapani Kalmille (puh. 040

7654606, sposti: tapani.kalmi@gmail.com)

Jäsenmaksu vuodelle 2017

Jäsenmaksu on 10 € /henkilö. Kalmin sukuseuran tilinumero on TSOP 571113-218796

IBAN: FI43 5711 1320 0187 96

Ainaisjäsenyys

Normaalin vuosijäsenyyden vaihtoehtona on myös mahdollista valita ainaisjäsenyys.

Ainaisjäsenyysmaksu on 100 €. Sen voi suorittaa edellä mainitulle seuran tilille.

Kalmin suvun tuotteita

Vaakunapinssi 5 euroa. Sukukirja Skalm-Kalm-Kalmi, Hansakaudelta 2000-luvulle 15 euroa.

Sukuviiri 15 euroa. Viirin tanko ja jalusta 9 euroa. Paita (hajakokoja M. L, XL) 15 euroa.

Jos olet kiinnostunut suvun tuotteista, ota yhteyttä Tapani Kalmiin.

3

Kalmin sukuseuran kokous Turun Linnassa 7.8.2016

Kalmin sukuseuran vuosittain järjestämä tapaamionen ja virallinen vuosikokous pidettiin elokuun

alussa Turun linnassa. Paikalle oli saapunut lähes 20 suvun jäsentä.

Päivän ohjelma aloitettiin ruokailulla. Linnan alakerrassa on pieni ravintolatila, jossa oli tarjolla

runsas lounas noutopöydästä. Vaikka itse ravintolatilat olivatkin hieman ahtaat, sinne oli sopivasti

saatu mahdutettua pitkä pöytä, jonka ympärille kaikki mahtuivat istumaan. Kun oli kuulumisien

vaihtamisen aikana syöty alkuruoka ja jälkiruoka päästiin lopulta kahviin ja aloitettiin virallinen

vuosikokous. Normaaliin tapaan valittiin ensin kokouksen toimihenkilöt ja sen jälkeen käytiin

lävitse vuosikertomus ja raha-asiat ja lopuksi valittiin seuralle uusi sukuneuvosto. Kuten

edellisinäkin vuosina Tapani Kalmi toimi kokouksen puheenjohtajan ja sihteerinä. Tilit hyväksyttiin

ja vastuuvapaudet myönnettiin yksimielisesti. Sukuneuvosto vuodelle 2017 valittiin jatkamaan

entisessä kokoonpanossa, johon kuuluivat Heikki Kalmi, Panu Kalmi, Tapani Kalmi, Tuomas

Kalmi, Tuula Kalmi, Marja Kannisto, Antti Kinnanen ja Hilma Kinnanen. Vuoden 2017 tilien

tarkastajiksi valittiin Leena ja Pekka Saarinen sekä varalle Marja-Kaarina ja Ryuji Ikeda. Tapani

Kalmi jatkaa seuran puheenjohtajana, sihteerinä ja rahastonhoitajana ja Antti Kinnanen jatkaa

varapuheenjohtajana.

4

Ruoan ja kokouksen jälkeen lähdettiin kiertämään linnan sisätiloja. Mukaan saatiin asiantunteva

opas, jonka johdolla kierrettiin kahden kerroksen tilat.

Sukukokouksen osanottajia Linnan aulassa. Taustalla näkyy maalaus " Kaarle-herttua herjaa Klaus

Flemingin ruumista" Tekijä: Albert Edelfelt: Valmistumisvuosi: 1878:

Linnassa oli niin paljon paikkoja ja katsottavaa, että kaikkea ei yhdellä kerralla edes ehtinyt käydä

kunnolla lävitse. Opas näytti meille muutaman huoneen ja kertoi niiden historiasta. Yksi huoneista

oli nimeltään Sturen kirkko. Sen rakennuttaja 1480-luvulla oli Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture

vanhempi. Kirkossa oli ristiholvattu katto, mutta kun vuonna 1614 tulipalo tuhosi ristihovin tilalle

rakennettiin tynnyriholvi. Vaikka sekin muutettiin 1700-luvun lopussa, niin restauroinnissa on saatu

näkyville vanhat holvirakenteet, vaikka huoneessa onkin nykyisin tasakatto. Albert Edelfeltin

maalauksen "Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista" tapahtumapaikka oli Sten Sturen

kirkko. Nykyisin maalaus on pääaulan toisessa kerroksessa ja se näkyy ryhmäkuvan takana. Itse

kirkon seiniin on maalattu Sture- ja Tott-sukujen vaakunat. Siellä on myös Nauvon kirkosta tuotu

Pyhän Birgitan puupatsas. Kirkossa järjestetään nykyisinkin katolisen kirkon jumalanpalveluksia,

tosin aika harvoin.

5

Opas esitteli myös vankisellit, joihin vangit laskettiin alas. Niistä oli mahdoton päästä pois ilman

ulkopuolisen apua. Muutenkin linnan ikkunoiden

edessä olivat vahvat rautaristikot ja seinät olivat monta

metriä paksut, joten linnaa oli lähes mahdoton

valloittaa. Keskiajalla käytetyin keino linnojen

valloituksessa oli saartaa linna ja odottaa kunnes vesi ja

ruokatavarat loppuisivat ja linna antautuisi.

Marja ja Leena ristikoiden takana. Heillä tosin oli tiedossa

valmis pakotie, joten eivät jääneet linnaan vangeiksi.

Linna on myös museona ja siellä on vakionäyttelyitä ja pysyviä museoesineitä.

Linnan esittelykierros kesti toista tuntia, jonka jälkeen oli vielä mahdollisuus tutustua omaan tahtiin

niihin linnan osiin, joissa ei käyty opaskierroksella. Kaikkea ei silti ehtinyt tai jaksanut katsoa, joten

seuraavalla käynnillä on vielä ihan uuttakin nähtävää ja jo nähdytkin kestävän useamman käynnin.

Linnakierroksen jälkeen porukka hajaantui ja lähti paluumatkalle mukavan iltapäivän jälkeen.

6

Tarinoita Skalmin suvusta ja Juhana Herttuasta

Korppoolaismäki

Kuningas Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen Herttuaksi vuonna 1556.

Samana vuonna Juhana muutti Turun linnaan, jota alettiin heti parannella Suomen

Herttualle sopivaksi asuintilaksi. Turun Linna oli rakennettu pienelle saarelle varsin

kestäväksi. Seinät olivat jopa 5 metriä paksuja, joten periaatteessa linnaa ei pystytty

valloittamaan hyökkäyksellä, mutta monen kuukauden piirityksellä oli mahdollista saada

linnan ruokavarasto hupenemaan ja loppumaan, joten hallitsemalla ympärillä olevia alueita

vihollinen pystyi saamaan linna antautumaan ilman isompaa kahakkaa alle vuodessa.

Linna oli rakennettu Aurajoen suulle ja joen toisella puolella kohosi korkea

Korppoolaismäki, joka kuului siihen aikaan nimismies Heikki Skalmin pojalle Pietari

Skalmille. Pietari Skalm omisti myös Korppoolaismäen takana olleen Uittamon kartanon.

Korppoolaismäki oli strategisesti pahassa paikassa linnaa ajatellen, sillä sieltä oli vain

tykinkantama linnaan. Niinpä Juhana Herttua lunasti Korppoolaismäen tilan vuonna 1560

Pietari Skalmilta ja antoi tilalle Luolajan kartanon Raisiossa. Juhanan tarkoitus oli linnoittaa

Korppoolaismäki, mutta se työ jäi pahasti kesken, sillä samana vuonna kuoli hänen isänsä

Kustaa Vaasa ja valta siirtyi Juhanan vanhemmalle veljelle Eerikille.

Antti Niilonpoika Sabelfana

Viipurin linnan voutina ja myöhemmin päällikkönä oli Hannu Skalm ja Itä-Suomen

käskynhaltijana Talin herra Antti Niilonpoika, joka aateloitiin myöhemmin nimellä

Sabelfana. Hannu Skalmin poika Juhana ja Antti Niilonpojan tytär Kaarina olivat naimisissa

keskenään ja heidän isänsä olivat olleet Kuningas Kustaan luottomiehiä ja sen jälkeen

7

kuningas Eerikin kannattajia. Kun Eerik lähetti sotajoukkonsa Suomeen, sen päällikkönä

oli Antti Niilonpoika. Kun Juhana Herttua. oli antautunut ja häntä mentiin vangitsemaan,

Antti Niilonpoika otti tikarin vyöltään tarkoituksena tappaa Juhana. Onneksi Juhana

Herttuan entinen luottomies Nils Boije, joka oli siirtynyt vuonna 1562 kuningas Eerikin

palvelukseen henkivartioston päälliköksi, onnistui estämään Antti Niilonpojan yrityksen.

Antti Niilonpoika nimitettiin vuonna 1566 Viipurin linnan isännäksi ja hän rakennutti

savivarustuksen kaupunginosan ympärille. Viipurin linnan voutina ja myöhemmin

päällikkönä oli Hannu Skalm ja Itä-Suomen käskynhaltijana Talin herra Antti Niilonpoika,

joka aateloitiin myöhemmin nimellä Sabelfana. Hannu Skalmin poika Juhana ja Antti

Niilonpojan tytär Kaarina olivat naimisissa keskenään ja heidän isänsä olivat olleet

Kuningas Kustaan luottomiehiä ja sen jälkeen kuningas Eerikin kannattajia. Kun Eerik

lähetti sotajoukkonsa Suomeen, sen päällikkönä oli Antti Niilonpoika. Kun Juhana Herttua.

oli antautunut ja häntä mentiin vangitsemaan, Antti Niilonpoika otti tikarin vyöltään

tarkoituksena tappaa Juhana. Onneksi Juhana Herttuan entinen luottomies Nils Boije, joka

oli siirtynyt vuonna 1562 kuningas Eerikin palvelukseen henkivartioston päälliköksi,

onnistui estämään Antti Niilonpojan yrityksen. Antti Niilonpoika nimitettiin vuonna 1566

Viipurin linnan isännäksi ja hän rakennutti savivarustuksen kaupunginosan ympärille.

Niilo Skalm

Juhana Herttua avioitui vuonna 1562 Puolan kuninkaan sisaren Katarina Jagellonican

kanssa. Juhanan veli kuningas Eerik ei pitänyt moisesta tempusta, vaan piti sitä

valtiopetoksena ja Juhana tuomittiin kuolemaan. Vuonna 1563 Eerikin armeija nousi

maihin Turussa ja valloitti linnan ympäristön. Ja kuten voi arvata Korppoolaismäelle

perustettiin tykkipatteri, joka alkoi pommittaa linnaa. Linnan muureissa on vieläkin jäljellä

kohtia, joihin tykkien ammukset ovat tehneet kolojaan

Juhana Herttua (Juhana III) Katarina Jagellonica

8

Herttua Juhanan lähimpiin miehiin kuuluivat Piikkiön kihlakunnantuomarina toiminut Niilo

Skalm ja hänen lankonsa Klaus Westgöte, joka oli naimisissa Juhana Herttuan

rakastajattaren ja neljän lapsen äidin Kaarina Hannuntyttären kanssa. Kun Turun linnan

piiritys alkoi Niilo Skalm oli matkalla Puolaan Juhana Herttuan aluksen Åbojaktenin

päällikkönä. Kuultuaan piirityksestä alus palasi takaisin Turun lähelle ja Niilo Skalm palasi

saartorenkaan läpi linnaan.

Kun Juhana Herttua antautui lyhyen piirityksen jälkeen vangittiin hänen lähipiirinsä ja

vietiin Tukholmaan, jossa sekä Niilo Skalm että Klaus Westgöte teloitettiin samoin kuin

kymmenen muuta Juhanan lähipiiriin kuuluvaa.

Kyösti Wilkuna julkaisi vuonna 1922 alussa näytelmän, jossa päähenkilöt olivat Herttua

Juhana, Katariina Jagellonica, Niilo Skalm ja Klaus Vestgöte.

Alla lyhyt ote kirjasta.

HERTTUA No, mitä uutta? Niin, yöllisestä retkestännekään en itseltänne vielä kuullut

ole?

NIILO SKALM Se hyvin onnistui. Me huomaamatta luo pääsimme, niin keskeen laivaston me suoraan

laskimme ja ennenkuin he mitään huomasivat, pohjaa kohti jo laiva

lähimmäinen matkall’ oli . HERTTUA

Te upotitte sen?

NIILO SKALM Niin, yhtä heillä on vähemmän nyt laivoja ja

uuteen jos Teidän Armoltanne suunnitelmaan nyt luvan saan, niin viikon sisällä tie merelle on auki meillä.

HERTTUA

Skalm! On vailla palkkiota entisetkin viel’ urotyönne

NIILO SKALM (kumartaen) Oh, ma pyydän

HERTTUA Ei! Nyt kohta kapteeniksi drabanttein teen teidät.

Tuonnempana laivaston teit’ odottaapi päällikkyys.

9

Lauluja Äyräpäästä Äyräpään muistolle sävel: Lakeuden kutsu Koko lapsuuden ajan Äyräpäässä kun viettää mä sain niin on muistossa vielä aika tuo vaan. Tuli ankeat ajat, siks jouduin minä pois kotoain, ja nyt maailmalla kiertelen mä vaan. Vaikka oon monet paikat kulkenut, missään en nää sinun vertaistasi kuin Äyräpää. Virtaapi Vuoksi, siellä eellehen aatoksein juoksi, taasen mielehein, ja mieli muiston Äyräpäästä luo, vain tuuli puiston viestin sieltä tuo. Oli Äyräpää pitäjä siellä Keski-Kannaksella ja se seutu kyllä tunnetaan kai, siellä sai moni paikka kastehen verihurmehella moni sankari siellä määränpään sai. Nimet Salmenkaita, Vuosalmi ja Äyräpää aina historian lehdille jää. Virtaapi Vuoksi… Ehkä muistikuva niin kaunis vielä Äyräpäästä lie, että hiljalleen se vain häipyypi pois. Ovat metsistyneet kotipellot ja nurmettuneet tiet, kotipaikkaansakaan tuntea ei vois. Sukupolville tuleville vain kirjoihin jää aina kunniakas nimi Äyräpää. Virtaapi Vuoksi…

Pölläkkälä sävel: Mannakorven mailla Pölläkkäläläisiä ei varmaan yhtään haittaaa, vaikka Pölläkkälästä nyt vielä laulun laittaa. Sillä Pölläkkälä oli pitäjänsä pää, ja pitäjä sen ympärillä oli Äyräpää. Pölläkkälä oli Keskivuoksen rantamilla, Salmenkaita ja Vuosalmi sen ympärillä. Sillä Pölläkkälä oli… Pölläkkälässähän oli apteekki ja pankki, pari sahaa, joista moni elantonsa hankki. Sillä Pölläkkälä oli… Pölläkkälä kuulu sahajauhotoristansa, jossa kauppaa kävi koko lähiseudun kansa. Sillä Pölläkkälä oli… Pölläkkälä solmukohta liikenteessä aivan, siellä kohtas juna linja-auton, tuurilaivan. Sillä Pölläkkäläoli… Pölläkkälä urheilustaan tuli kuuluisaksi seurojakin urheilun kun oli siellä kaksi. Sillä Pölläkkälä oli… Pölläkkälä huvipaikka pitäjänsä parhain, siellä oppi tanssimaankin moni sangen varhain. Sillä Pölläkkälä oli… Pölläkkälä kulttuuria pitäjälle antoi, yhteiskoulu, yhdistykset siitä huolen kantoi. Sillä Pölläkkälä oli… Pölläkkälän asiat kun mukavasti juoksi, niistä silloin kirjoitteli Keski-Vuoksi. Sillä Pölläkkälä oli… Pölläkkälään aatokset ja mieli usein halaa, tiedän ettei Pölläkälän ajat enää palaa. Muistan Pölläkkälän, muistan myöskin Äyräpään, ja ihanimmat muistot jäävät Pölläkkälään.

10

Pölläkkälän muistoja sävel: Paarlevuu Pölläkkälää vieläkin nyt muistetaan, laulukin sen kunniaksi laitetaan. Kun meittä koolla vanhat tutut, mieleen muistuu monet jutut, toisillemme kerrotaan. Tori oli Pölläkkälän keskustaa, siitähän voi laulun tämän aloittaa. Siellä kahden viikon päästä, rahojaan ei kukaan säästä, torikauppa kukoistaa. Torin laidallla oli “Terttula” Pölläkkälän kuuluisa kai kahvila. Toripäivän tuntumassa, ukkoa, akkaa istumassa. Toiset jatkoi illalla. Torin laidallahan oli muutakin, elokuvat, osuusliike Wiipurin. Kauppakojut torin kiersi, sahajauhot jalan hiersi, torilla kun kuljeksin. Torilta kun Neitsytniemeen astelin, näin oikealla Postin, putkan, Poliisin. Poliisit he oli tutut, putkasta taas omat jutut, kerrottiin ja kuunneltiin. Muistan myöskin vielä koti kahvilan, tee- ja kahvipaikan oikein mukavan. Siellä juotiin kuuma Tsaikka sellainen se oli paikka, sinne tuli kuka vaan. Jos kaveria halusit sä tavata, niin asemalle piti silloin ravata. Kahdeksan kun juna tuli, monet tunteet silloin suli, sai laiturilla halata.

Pankin johtaja ja myöskin apteekkari, sairaala ja siellä oli lääkäri Sairaus jos kehen iski, Niiranen hän piikin pisti, Pölläkkälän lääkäri. Huvipuolta Pölläkkälän muistan niin, Seurojen kun talolla me tanssittiin. Moni siellä heilan otti, siellä pauhas “Topin Hotti”, kuulu tanssiorkesteri. Työväentalo oli myöskin kuuluisa, siellä Pölläkkälän paras tanssilattia. Karnevaalit, naamiaiset, monenlaiset tanssiaiset Haverisen tahdissa. Keski-Vuoksen Yhteiskoulu tunnettiin, siellä oppia kun toisten päähän päntättiin. Tunsin opettajat tuskin, kyllä sentään Antton Uskin, valistusta kuunneltiin. Pölläkkälän Urassa myös urheiltiin, Sisu-seurassahan myöskin painittiin. Urheilusta Pölläkkälän, muistella voi myöskin vähän. Oli kisat, Puulaakikin. Toiset hankki elantonsa sahalla, toiset kävi työssä lautatarhalla. Teimme työtä tarpeen mukaan, pinnattiinkin tarpeen mukaan, sahalla ja tarhassa. Pölläkkälä ompi nyt vain muistoissain, siellä vietin osan minä nuoruuttain. Sodat tuli, vihaa uhos, Pölläkkälänkin ne tuhos. Muistot on vain mukanain.

Kirjoittaja saattaa olla Pekka Varis

11

Lehdistä löytynyttä

Huhtikuussa 1954 Herra ja rouva Emil Kytta

perheineen ja Harold Kalmi tekivät

viikonloppuvierailun Pengillyyn herra ja

rouva Evert Kalmin luo. Kalmit ovat antaneet

poikalapselleen nimeksi Kenneth Evert.

Evert (s. 1925) ja Harold (s. 1926) olivat

Heinjoen Kopralassa 1892 syntyneen Elias

Kalmin ja Eugene (Edna) Kalmin (s. Wiirre)

lapsia. Evert Kalmin ja Elisabeth Kalmin (s.

Marty) poika Kenneth Evert syntyi 25.3.1954.

Hänellä on kaksi sisarta Edna (s. 1952) ja Lila

May (s. 1955).

Syyskuussa 2005 tapahtui Israelissa

Länsirannalla ampumavälikohtaus, jossa kuoli

palestiinalainen 19-vuotias Allah Khamtouni.

Eversti Shmulik Kalmin mukaan Khamtouni

ja muita palestiinalaisia juoksi kohti

Israelilaisten tukikohtaa eivätkä he

pysähtyneet varoituslaukauksiin.

Itsemurhaiskun pelossa sotilaat yrittivät

ampua aseetonta Khamtounia jalkoihin, mutta

hän kumartui ampumahetkellä ja luoti osui

kohtalokkaasti hantä olkapäähän.