SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 2/2011

ETSITÄÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÖITÄ sivu 12

2

Seuraamalla mitä tahansa mediaa on helppo löytää työelämän pinnalla olevia, ristiriitaisiakin ilmiöitä. Toisaalla puhutaan nuorisotyöttömyy-destä, toisaalla työurien pidentämisestä. Yhdessä otsikossa lukee työt-tömien määrästä ja toisessa työvoimapulasta. Ensin kerrotaan suurten ikäpolvien eläköitymisestä ja seuraavalla sivulla Y-sukupolven tuomista haasteista työelämälle.

Tulevasta työvoimapulasta keskusteleminen vaikuttaa paradoksaalisel-ta; miten voi olla työvoimapula ja samaan aikaan työttömiä? Toinen tämän paljon puhutun tulevan työvoimapulan paradoksi on se, että jo nyt on pulaa tekijöistä varsinkin Seuren kannalta keskeisillä palve-lu- ja sosiaalialoilla. Se on siis arkipäivää, ei vain tulevaisuuden visio.

Todellisuushan on sitä, että toisaalla on työn tekijöitä ja toisaalla töitä tehtäväksi. Kun työtä on tarjolla eri toimialoilla ja eri paikkakunnilla kuin missä työttömät työntekijät ovat, apuun tulevat joustavat tavat tehdä töitä ja osin myös uudelleenkoulutus. Seure pyrkii mahdollis-tamaan omien vuokra-asuntojen avulla muualta tuleville keikkalai-sille työn tekemisen pääkaupunkiseudulla lyhytkestoisestikin, ilman pysyvää muuttoa pois kotipaikkakunnalta.

Suurten ikäluokkien eläköityminen ja työpaikat valtaava Y-sukupolvi eivät ole vain työelämän haaste, ne tulisi nähdä monitahoisempana ilmiönä. Eläkkeelle jäädään entistä parempikuntoisina ja sanoipa eräs-kin tutkimus, että eläkkeelle jääminen nuorentaa kahdeksan vuotta. Hiljaisen tiedon siirtämiseen on kehitettävä luovia ratkaisuja eikä tule vain murehtia sitä, miten työt nyt hoidetaan. Miltä vaikuttaisi ratkai-suna se, että eläkkeelle jäänyt kollega kävisi keikkaluonteisesti vanhalla

Pääkirjoitus

työpaikallaan mentoroimassa seuraajaansa ja miksei muitakin? Keik-kamentorointi on jo Seuren nykyisellä toimintatavalla mahdollista, helppoakin toteuttaa.

Y-sukupolvea koskevien juttujen kursorisen lukemisen perusteella koko porukka on oikea ongelmavyyhti. Sukupolvi, joka haluaa jous-tavuutta ilman sitoutumista eikä ”heti kaikki tänne nyt”-mentalitee-tillaan sovellu nykyisiin johtamiskulttuureihin. Mutta olisikohan aika miettiä asiaa toisin – olisiko aika muuttaa tapaa johtaa? Y-sukupolvi tuo mukanaan paljon kaivattuja pehmeämpiä arvoja; yhteiskuntavas-tuulla ja yrityksen arvoilla on oikeasti merkitystä eikä raha ole kaikki kaikessa. Lisäksi nämä 80–90-luvuilla syntyneet pyrkivät tekemään asioita tehokkaammin, useiden asioiden yhtäaikainen tekeminen on tuttua eikä turhiin työvaiheisiin haluta käyttää aikaa. Näitä vahvuuk-sia hyödyntämällä voidaan varmasti löytää organisaation toiminnan kannalta hyviä ratkaisuja.

Kaiken murroksen seassa yksi asia on varma: jatkossa työpaikat ovat monimuotoisempia kuin aiemmin, ihmiset tulevat erilaisista taus-toista, ikärakenne on laajempi ja kulttuuritaustat vaihtelevia. Tämä muuttaa työyhteisöjä ja johtamistapoja. Näin myös Seuressa! Tämä näkyy jo meillä toimistolla, keikkalaisten parissa ja asiakkaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Näemme sen rikkautena ja mahdollisuutena. Monimuotoisena työyhteisönä ymmärrämme muuttuvaa maailmaa entistä laajemmin. Monimuotoisesta Seuresta voit lukea lisää sivulta 15.

Aurinkoista kevättä, Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Seuren kynästä

Työelämän murros – totta vai tarua?

Monimuotoisuus Seuressa?

Seurelaiset ovat monella tavoin monimuotoisia. On naisia, miehiä, opiskelijoita, eläkeläisiä, eri kulttuuritaustaisia, eri äidinkieltä puhuvia työntekijöitä jne. Seuressa on runsaasti kokemusta monimuotoisten keikkalaisten rekrytoinnista, mutta systemaattinen prosessien kehit-täminen monimuotoisuuden näkökulmasta puuttuu vielä. Näkisin monimuotoisuuden olevan Seuressa sitä, että niin meidän kuin omis-tajakaupunkiemme henkilöstöllä on tällä hetkellä yhä monimuotoi-sempia taustoja ja kokemuksia. Jotta voimme taata monimuotoisen henkilöstömme hyvinvoinnin, on kehitettävä järjestelmällisesti eri toimintoja monimuotoisuuden näkökulmasta. Monimuotoisuuden määritteleminen sekä monimuotoisuusosaamisen kehittäminen on Seuressa tärkeää. Toimintojamme kehittämällä pystymme yhä parem-min toimimaan myös kumppanina omistajakaupungeillemme, joiden strategioissa monikulttuurisuus on vahvasti esillä.

Mitä muuta ajankohtaista on vireillä?

Henkilöstöhallinnossa on tällä hetkellä paljonkin erilaisia ja -tasoisia ajankohtaisia asioita. Osa asioista toistuu kuukausittain, kuten työ-

terveyshuoltoon liittyvät asiat ja henkilöresurssien tarkastelu. Juuri nyt käynnistyy neljän eri kyselyn kilpailutukset. Tavoitteena on tehdä niin asiakkaille, keikkalaisille kuin henkilöstöllemme suunnattavien kyselyjen hankintapäätökset ennen juhannusta, jotta ne päästään toteuttamaan jo alkusyksystä.

Osaamisen kehittäminen on yksi henkilöstöhallinnon keskeinen osa-alue ja tällä saralla on paljon asioita meneillään. Tämän vuoden teemana ovat henkilöstöohjelmassamme yhteishenki ja seurelaisuus. Teemaan liittyen on toimistomme väelle järjestetty vuorovaikutus-koulutusta ja aiheen piirissä tullaan jatkamaan myös syksyn Seure-päivillä sekä esimiehille järjestettävässä vuorovaikutuskoulutuksessa. Vuoden vaihteessa haasteenamme oli määritellä Seuren strategiset osaamiset. Mielestäni onnistuimme hyvin ja olen niistä innoissani. Jatkossa voimme paremmin ohjata seurelaisten osaamista strategian pohjalta.

Henkilöstöhallinnossa suunnitellaan ja järjestetään yhdessä virkistys-klubin kanssa erilaisia tapahtumia keikkalaisille ja toimiston väelle. Tilaisuuksien järjestäminen vaatii paljon työtä, mikä näkyy osallistu-jille onnistuneena tapahtumana ja hienona elämyksenä. Seuraavina tapahtumina vuorossa ovat keikkalaisillemme järjestettävät elokuva-illat toukokuussa Vantaalla.

Marjaana Walldén, Seuren henkilöstöpäällikkö

3

Intia saapuu HelsinkiinSIVU 4

KeikkakohteetSIVU 10

Riikka Sallisen vaiherikas ura Seuressa

SIVU 14

Tavallinen yrittäjä –Kimmo Lohman

SIVU 16

PETRA – nuoret työhön ja kouluun

SIVU 6

Etsitään tulevaisuuden tekijöitä

SIVU 12

Monimuotoisuus Seuressa

SIVU 15

”Monimuotoisuus tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia,

jotka muodostavat ihmisen ja yhteisön.”

Osaava hoitohenkilöstöSIVU 8

TäSSä lehdeSSä

Päätoimittajat

Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Toimituspäällikkö

Tanja KoivurantaKirjoittajat

Mari Bergroth Tanja KoivurantaSami Konttinen

Laura KuivalainenTuire RönkköJohanna TirriSoile Toivari

Maija ValkamaUlkoasu ja taitto

Roope KivirantaSähköposti

viestinta.seure@hel.fi

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B,

00100 HELSINKI

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Sähköposti:info.seure@hel.fi

PALVELUNUMEROT:Palvelualat

09 310 88004Päivähoito- ja nuorisoala

09 310 88005Terveydenhuoltoala

Keikkalaiset: 09 310 88006Asiakkaat: 09 310 88055Toimisto- ja opetusala

09 310 88007

Ekstranethttp://keikkanetti.seure.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 2/2011

4

Seurelaisuus

Intia saapuu Helsinkiin – erään näyttelyn synty Näyttelysalin nurkkaus on täynnä laatikoita, joiden välissä parveilee joukko ihmisiä. Pöydille on kasattu monenkirjavia esineitä. Käynnissä on taidenäyttelyn rakentaminen. Myös Seure on tällä kertaa mukana rakentamassa museon uutta näyttelyä, kun Helsingin taidemuseolle keikkaa tekevät museomestarit siirtyivät alkuvuodesta Seuren palkkalistoille. Kävimme seuraamassa, millaisia ponnistuksia taidenäyttelyn pystytys vaatii.

Hels ingin ta ide Museossa on rakenteilla uusi Intian nykytaiteeseen keskittyvä näyttely. Taidenäyttelyn suunnittelu on pitkä prosessi. Rakenteilla olevan Samaan aikaan Intiassa -näyttelyn siemenet kylvettiin jo vuonna 2006, jolloin Helsingin taidemuseossa oli esillä intialaista populaarikulttuuria. Näyttelypäällikkö Erja Pusa ja amanuenssi Sointu Fritze alkoivat näyttelyn innostamina hahmotella pelkästään Intian nykytaiteeseen keskittyvää näyttelyä. Vuonna 2008 mukaan tuli Tukholman Kulturhuset, jossa oli esillä pienempi versio Helsingin taidemuseossa nyt esiteltävästä näyttelykokonaisuudesta.

Rakennustyömaa vai näyttelysali?

sali on täynnä rakennustelineitä ja kuljetuslaatikoita. Ää-nimaisemaa hallitsevat sahaamisen ja poraamisen äänet. Seinille on ripustettu jo suuri määrä tauluja ja valokuvia, mutta siitä huolimat-ta tila muistuttaa enemmän rakennustyömaata kuin taidenäyttelyä. Näyttelyn avajaisiin on viikko aikaa, ja töitä on vielä paljon. ”Osa

näyttelyn teoksista on vielä matkalla, mutta olemme hyvin aikatau-lussa”, vakuuttaa konservaattori ja museon tekniikan esimies Mari Lenck.

Näyttelyn pystyttäminen on pitkäjänteistä, vaativaa työtä ja edel-lyttää monien eri toimijoiden panosta. Rakennusliike pystyt-tää väliseiniä, rakentaa lattioita ja asentaa mattoja, valaistusten tekoon tarvitaan sähkömiehiä, konservaattorit dokumentoivat proses-sia ja korjaavat kuljetuksessa aiheutuneita vaurioita. Lisäksi työmaalla häärää joukko museomestareita, jotka ripustavat maalauksia ja valo-kuvia, kokoavat installaatioita, pystyttävät veistoksia, maalaavat seiniä ja toimivat tarvittaessa myös taiteilijoiden assistentteina.

Joulu joka päivä

Mari lenck tarkkailee ja dokumentoi tapahtumia näyt-telyhallissa. Laatikoiden purku on pikkutarkkaa työtä. ”Laatikko

TEKSTI LAURA KUIVALAINEN VALOKUVAT ROOPE KIVIRANTA

5

tulee meille lentorahtina, rekkakuljetuksena tai meriteitse. Ensin laatikko ilmastoituu vuorokauden, jonka jälkeen se avataan ja tarkis-tetaan, kuinka teokset ovat selvinneet kuljetuksesta. Joka ikinen työvai-he valokuvataan ja dokumentoidaan kirjoittamalla. ”Laatikot sisältävät tavaraa laidasta laitaan pikkuesineistä suurin veistoksiin.” Koskaan ei tiedä etukäteen mitä laatikosta paljastuu. Meillä on täällä museolla aina joulu.”

Joukko ihmisiä on kerääntynyt suuren laatikon ympärille. Laatikkoa tutkaillaan eri puolilta, ja sen avaamisessa vaikuttaa olevan ongelmia. ”Näyttää siltä, että kiinnityspultti on jäänyt jumiin ja laatikko joudu-taan avaamaan sahaamalla. Näin käy aina joskus. Pienet yllätykset ja vastoinkäymiset rikkovat rutiinia, mutta niihin on varauduttu”, toteaa Mari Lenck.

Laatikko saadaan vihdoin auki ja odotamme jännityksellä, mitä sieltä paljastuu. Lyonista tulleessa laatikossa on veistos, jonka kimalteleva

pinta osoittautuu lähemmässä tarkastelussa koostuvan pienistä kello-tauluista. Pian ilmenee myös, että teos ei ole selvinnyt kuljetuksesta täysin ilman vaurioita. Vaikka suojakerrokset avataan äärimmäisen varovasti ja patsas nostetaan laatikosta vieläkin varovaisemmin, alkaa patsaan pinnasta ropista kellotauluja irti. Konservaattorit ovat kuiten-kin tarkkana ja saavat kerättyä irtoilevat pikkuosat talteen. Päätämme jättää ammattilaiset tekemään rauhassa työtään ja siirrymme sivum-malle katsomaan, mitä muuta työmaalla tapahtuu.

Samaan aikaan toisaalla

intia-näyttelyn teokset ovat läpileikkaus koko nykytaiteen tekniikan kirjosta. Näytteille asetetaan valokuvaa, maalauksia, veistok-sia ja installaatioita. Kurkistamme sisään sinisellä kukkakuvioidulla tapetilla koristettuun huoneeseen, jonne kootaan esineinstallaatio. ”Installaatiohuone on rakennettu näyttelyä varten. Tapetit on tehty mallin mukaan ja erillinen lattia on vielä paketeissa. Pöydille levitetyt

tavarat ja huonekalut pitää vielä laittaa paikoilleen. Taiteilijat ovat tulossa viikonloppuna ja alkavat sitten määrätä kaapin paikan – tällä kertaa kirjaimellisesti”, tähdentää Mari Lenck.

Kaikki näyttelyn materiaalit eivät siis tule maailmalta. Installaati-oihin kuuluvia mattoja ja maaleja on hankittu Suomesta tarkkojen värikoodien perusteella. ”Erääseen installaatioon kuuluvat jouluvalot löytyivät joulun jälkeen alennusmyynneistä”, Mari Lenck naurahtaa.

Museomestari keikalla

kuvataiteilija Pasi Mälkiä on tehnyt näyttelynripustajan töitä jo vuodesta 1999. Ripustukset tulivat alkuun tutuksi oman taiteilijatyön kautta. ”Monet näyttelyiden ripustuksia tekevistä ovat itsekin taiteilijoita. Taiteen tekemisen kautta ymmärtää teosten rakenteen ja miten niitä pitää käsitellä”, Pasi kertoo. Näyttelyn

rakentaminen vaatii ongelmanrat-kaisutaitoja, sillä teokset saattavat olla rakenteeltaan hankalia ja niiden esillepano vaatii monimutkaisia tek-nisiä ratkaisuja.

Museomestarin työ on monipuolista ja yllättävää, mutta vaatii myös pit-kää pinnaa ja tarkkaa suunnittelua. ”Kaikki kannattaa mitata etukäteen millilleen. Mitä vähemmän teoksia tarvitsee liikutella, sitä parempi”, Pasi kertoo. ”Parasta tässä työssä on kuiten-kin se, että pääsee tutustumaan taide-maailman eri tekijöihin ja toimijoihin.”

Samaan aikaan Intiassa -näyttely on esillä Helsingin taidemuseossa Ten-nispalatsissa vielä 29.5.2011 saakka. Avoinna ti–su klo 11–19. Lisätietoja: www.helsingintaidemuseo.fi

Helsingin taidemuseo ja Seure

Helsingin taidemuseo on Seuren pitkäaikainen yhteistyökumppani. Seuren kautta museolla työs-kentelee museomestareiden lisäksi näyttelynvalvojia, oppaita ja taidepajaohjaajia. Määräaikaisissa työsuhteissa on ollut myös mm. konservaattoreita, myyjiä ja erilaista toimistohenkilökuntaa.

6

V antaalla kauppakeskus Flamingossa sijaitsevan yökerho On-nelan pöydät ovat täynnä värikkäitä esitteitä ja kaiuttimista kaikuu yritysesittelyjä. Seinillä, yritysten mainosjulisteiden

takana, seisoo muovisia flamingoja. On keskiviikkoiltapäivä 30.3. ja Onnelan on vallannut Nuorten mahdollisuuksien tori. Pöytien ympä-rillä yritykset esittelevät nuorille palveluitaan ja työmahdollisuuksia.

Viime aikojen kuuma peruna pääkaupunkiseudulla on ollut seudun korkea nuorisotyöttömyys. Viimeisten kuukausien aikana aiheesta on kuitenkin alkanut pilkahdella myös valoisampia otsikoita. Kaupun-geissa toimia nuorten työllistämiseksi ja koulutukseen ohjaamiseksi on tehostettu. Nuorisotyöttömyys on ollut niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin selvässä laskussa. Helsingissä nuoria alle 25-vuo-tiaita työttömiä ilmoitettiin olevan tämän vuoden helmikuussa 12 %, Vantaalla 21 % ja Espoossa jopa 44% vähemmän kuin vuoden 2009 lopussa.

PETRA:n ensiaskeleet

Vantaan kaupungin PETRA-projekti vietti maaliskuussa 2011 työn-täyteisiä 1-vuotisjuhliaan. Projekti käynnistyi maaliskuussa 2010 ja

sen on määrä jatkua helmikuun loppuun 2013. Tavoitteena on pie-nentää Vantaan nuorten työttömien määrää ohjaamalla nuoria työhön ja koulutukseen, kartoittaa nuorten tarvitsemia palveluita ja tehostaa oikea-aikaista ohjausta oikeaan palveluun.

PETRA:n projektipäällikkö Anne Matilainen kertoo ensimmäisen toimintavuoden käynnistyneen hyvin: ”Ensimmäisen vuoden aikana on luotu toiminnan perusperiaatteet, rakennettu verkostot kaupungin sisälle, saatu asiakasohjaus käyntiin, tuotteistettu asiakaspalvelupro-sessi sekä kehitetty yritysyhteistyölle toimiva malli.”

Kun PETRA kevättalvella 2010 käynnistettiin, oli Vantaalla 17–24 -vuotiaita nuoria työttömänä yhteensä 1283. Vuoden 2011 helmikuun lopussa sama luku oli 1012. Anne Matilaisen mukaan noin puolella Vantaan nuorista työttömistä on ammatillinen koulutus, ja kohentunut työllisyystilanne on auttanut sekä heitä että aikaisempaa työkokemusta omaavia nuoria työllistymään. ”Muiden osalta paran-tunut työmarkkinatilanne ei ole niin merkittävä tekijä työllisyyden paranemisessa. He tarvitsevat mm. PETRA-projektin kaltaisia tukitoi-mia työllistyäkseen”, kertoo Matilainen PETRA:n tarpeellisuudesta.

PeTRA-projekti – nuoret työhön ja kouluun

TEKSTI SAMI KONTTINEN VALOKUVAT ROOPE KIVIRANTA

7

Moniammatillisuutta

PETRA:ssa pyritään puuttumaan kaupungin nuorisotyöttömyyteen moniammatillisesti. Projekti toimii samoissa tiloissa Myyrmäen TE-toimiston alle 24-vuotiaiden nuorten palveluiden kanssa, joten nuorten ohjauksen tehostaminen on käynyt luontevasti. ”Nuorten palvelut on pyritty keskittämään saman katon alle, jotta nuori saisi tarvitsemaansa apua mahdollisimman helposti”, kertoo Matilainen ja jatkaa yhteistyöstä: ”Myös KELA on mukana yhteistyökumppanina ja tämä nopeuttaa nuoria koskevien päätösten tekoa.”

Projektipäällikkö Anne Matilaisen lisäksi PETRA:ssa työskentelee kuusi palveluohjaajaa, hankeassistentti ja tasa-arvokoordinaattori. ”Huhtikuun aikana meillä aloittaa sairaanhoitaja, joten nuori saa asiantuntevaa apua myös mahdollisiin terveydellisiin ongelmiin ja ohjausta oikean palvelun äärelle”, Matilainen summaa. Projekti pyrkii tarjoamaan nuorille ohjausta nopeasti, sekä tukemaan nuorta työpaikan, työharjoittelupaikan tai koulutuspaikan etsimisessä hyvin henkilökohtaisesti. ”Liian pitkät työnhaun uusimisajat tai liian harvat tapaamiset palveluohjaajan, työvoimaneuvojan tai sosiaalityöntekijän kanssa passivoivat nuorta”, Matilainen selventää.

Yhteistyötä, yhteistyötä ja yhteistyötä!

Anne Matilainen korostaa nuorisotyöttömyyden ratkaisussa eri taho-jen yhteistyön merkitystä. Mukaan tulisi hänen mukaansa saada niin

Projekti

kaupungit, TE-toimistot, yritykset kuin muutkin nuorille palveluja tarjoavat tahot. Toimivien mallien rakentaminen ja kehittäminen eri yhteistyökumppanien kanssa ei tapahdu hetkessä. PETRA:n tuloksena halutaan kuitenkin synnyttää tehokas ohjausmalli, jossa kaikki tahot ovat yhteistyössä mukana.

PETRA pyrkii kehittämään yhteistyötä alueen yritysten ja työnan-tajien kanssa. Palveluohjaajat kartoittavat työnantajia ja järjestävät heille räätälöityjä rekrytointitapahtumia, joihin ohjataan sopivia projektin asiakkaita. Myös Seure osallistuu aktiivisesti PETRA:n järjestämille Nuorten mahdollisuuksien toreille omalla osastollaan esittelemällä nuorille Seuren työmahdollisuuksia. Kesäkuussa Seure ja PETRA järjestävät nuorille oman rekrytointitapahtuman Myyrmäen TE-toimistolla.

Nuorisotyöttömyyden vähentäminen on tehtävänä haastava, mutta ei suinkaan toivoton. Anne Matilaisen mukaan nuorten sitoutumat-tomuus palveluihin ja heidän nopeasti muuttuvat elämäntilanteensa vaikeuttavat työtä. ”Monilla nuorilla syrjäytyminen on tapahtunut jo kauan sitten ja matka työhön tai koulutukseen on pitkä”, hän lisää. Kehityksen suunta näyttäisi tällä hetkellä olevan kuitenkin oikea ja nuorten työllistymisessä on tapahtunut parannusta. Myös Matilainen haluaa tsempata ja viestittää positiivista otetta: ”Nuoria tulee mo-tivoida ja kannustaa. Apua on saatavilla työnhakuun ja muihinkin asioihin – työharjoitteluun kannattaa mennä, koulutus vie eteenpäin!”

Ylärivi vasemmalta: projektipäällikkö Anne Matilainen, tasa-arvokoordinaattori Hanna Kettunen, palveluohjaajat Asko Johanson ja Jarkko Rintanen sekä projektiassistentti Eija Riikonen. Alarivi vasemmalta: palveluohjaajat Matleena Arajuuri, Kirsi Tamminen, Anu Riikonen ja Mervi Sundström.

8

Hoitotyön vaativuus ja monimuotoisuus lisääntyvät jatkuvasti. Myös hoitohenkilöstön työn- ja tehtä-vänkuvat muuttuvat ja vastuut laajenevat niiden mukana. Tämä asettaa terveydenhuollon henkilöstön osaamiselle muuttuvia laatuvaatimuksia. Seuressa ke-

hitämme jatkuvasti toimintatapojamme varmentaaksemme keikkalais-temme osaamisen. Olemme esimerkiksi kehittäneet työhaastattelua ja siihen sisältyviä toimintojamme pystyäksemme varmentamaan entistä paremmin työnhakijan ammattipätevyyden ja hoitotyössä tarvittavan kielitaidon.

Lähtökohtaisesti keikkalaistemme osaamisen tulee vastata kaupunki-en oman hoitohenkilöstön osaamiselle asetettuja vaatimuksia. Seure tekee laajalla kentällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta keikka-

laistemme osaamiselle asetetut vaatimukset pystytään takaamaan mahdollisimman hyvin. Käytännön esimerkkejä yhteistyöstä ovat Seuren ja omistajakaupunkien eri organisaatioiden yhdessä keik-kalaisille järjestämät lääkehoidon koulutukset, jotka tähtäävät erilaisiin lääkehoitolupiin.

Tällä hetkellä Seuren terveydenhuoltoalan keikkalaisilla on mah-dollisuus hakeutua sairaanhoitajille tarkoitettuun iv-lääkehoito-lupakoulutukseen ja suorittaa Helsingin ja Espoon kaupungin sairaaloiden iv-lääkehoitoluvat. Helsingin kotihoidossa ja Espoon kaupungin kohteissa keikkailevilla lähi-, perus- ja apuhoitajilla on mahdollisuus hakeutua Seuren kautta lääkehoitolupakoulutuksiin ja mahdollistaa näin voimassa olevien lääkelupien saaminen. Van-taan kaupungin kanssa käytännöistä sopiminen on vireillä.

KeIKKAlAISTeN OSAAMISeN VARMISTAMINEN HOITOTYÖSSÄ

TEKSTI MAIJA VALKAMA KUVITUS ROOPE KIVIRANTA

9

Hoitotyö

Keikalle helsinkiin – työmatka lähes 500 kilometriä

Erja Liljekvist on kokenut sairaanhoitaja Pietarsaaresta. Hän työs-kentelee Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston Malmin yksikössä yleislääketieteellisellä osastolla sairaanhoitajana. Tällä hetkellä hän suorittaa myös ylempää ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa.

Muutama vuosi sitten Erja halusi nähdä ja kokea hieman uutta. Hän kiinnostui keikkailusta oman työn ja jatko-opintojen ohella. Hän päätti lähteä keikkailemaan Helsinkiin, vaikka työmatkaa kertyy lähes 500 kilometriä yhteen suuntaan. Aktiivinen ja kokemuksia etsivä Erja tulee keikkailemaan Helsinkiin useammaksi päiväksi kerrallaan. Tämä on mahdollista lomilla ja pidemmillä työvapailla.

Helsingissä ollessaan Erja majoittuu usein hyvän ystävänsä luokse. Viimeksi hän kuitenkin vuokrasi Seuren työsuhdeasunnosta solu-huoneen, jotta ei aina olisi ystävänsä nurkissa majailemassa. Soluhuo-nemajoitus osoittautui Erjan mielestä miellyttäväksi kokemukseksi, koska samaan aikaan soluasunnossa asui kaksi muuta Seuren keik-

kalaista. Eri aloilla työskentelevä kolmikko vietti paljon vapaa-aikaa yhdessä asunnon keittiössä istuen, jutellen ja kokemuksia vaihtaen.

Erja hakeutui viime maaliskuussa Seuren tarjoamaan Helsingin ter-veyskeskuksen iv-lääkehoitolupakoulutukseen voidakseen tehdä keik-kailevana sairaanhoitajana mahdollisimman täysipainoisesti työtään.Heti teorialuentojen jälkeisenä päivänä Erja saapui ennen iltavuoroon menoaan Seuren toimistolle suorittamaan sähköisen tentin. Läpihän se meni heti ensimmäisellä kerralla! Nyt edessä on näyttöjen antami-nen Helsingin kaupungin sairaaloiden osastoilla keikkojen yhteydessä.

Jo aiemmin Erja on saanut keikkalaisille tarkoitetut Pegasos-potilas-tietojärjestelmän henkilökohtaiset tunnukset ja kohta hänellä on siis Helsingin terveyskeskuksessa voimassa oleva iv-lääkehoitolupa. Nä-mä ja pitkän uran tuoma ammatillinen osaaminen eivät kuitenkaan vähennä keikkakohteessa saatavan perehdytyksen ja kollegojen anta-man tuen merkitystä. Erja kertoo vastaanoton keikkakohteissa olleen lähes aina positiivinen. Mikäli työvuoron aikana on tullut vastaan kysymyksiä, kertoo Erja saaneensa aina kysyessään opastusta ja tukea osastojen muilta hoitotyön ammattilaisilta.

Vaihtuvat keikkakohteet vaativat keikkalaiselta oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta, sosiaalisia taitoja ja joustavuutta. Erja kertoo pitävänsä Seuren tarjoamista mahdollisuuksista keikkailla todella monessa kes-kenään hyvinkin erilaisessa kohteessa. Kysyttäessä häneltä, mitkä ovat suurimmat erot Pietarsaaressa ja Helsingissä keikkailussa, kertoo hän työvoiman saamisen vaikeuden näkyvän selvemmin pääkaupunkiseu-dulla kuin kotikaupungissaan. Helsingissä keikkalainen on aina tärkeä resurssi työvuoron aikana, ei koskaan ylimääräinen käsipari. Tämä ei kuitenkaan ole pelästyttänyt Erjaa, vaan hän palaa yhä uudestaan ja uudestaan keikkalaisena Helsingin kaupungin sairaaloiden osastoille.

Erja on siis elävä esimerkki Seuren sloganin ”Näe, koe, kehity ja haasta ammattitaitosi” mukaisesta terveydenhuollon ammattilaisesta.

10

Kohteet Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

Myyrmäen kotihoito

Missä Toimisto osoitteessa: Iskoskuja 3 (3.krs), 01600 VantaaLiikenneyhteydet Toimistolle M-juna tai bussit 36, 44, 54, 55, työkohteisiin omalla tai kaverin autollakeneLLe Perushoitaja, sairaanhoitaja, terveyden- hoitaja

Myyrmäen ympäristössä kotihoitoa ikääntyneille. Keikkailijalta vaaditaan terveydenhuollon ammattitaidon lisäksi myös ajokorttia ja ajotaitoa – kotihoidolle luonteenomaista on liikkuva työnkuva. Autolla sukkuloidessa voi bongailla Myyrmäen kadunnimiä, jotka ovat saaneet innoituksensa kahtaalta: kivikaudesta ja vedestä. Osutko Ruukuntekijäntielle, Vaahtokujalle tai ehkä Punamul-tapolulle – BINGO!

Liikettä

Päiväkoti Haltia

Missä Lukupolku 2, 00680 HelsinkiLiikenneyhteydet Bussit 54, 64, 70V, 611, 633keneLLe Lastenhoitaja, lastentarhanopettaja, päiväkotiapulainen

Itä-Pakilasta löytyvä noin 50 lapsen päiväkoti. Haltia sijaitsee rauhallisessa maalaismiljöössä, aivan Tuomarinkylän kartanon kupeessa. Tunnusomaista päiväkodille on sen pienuus, kodin-omaisuus ja kiireetön ilmapiiri. Päiväkodissa touhuaa kolme lapsiryhmää ja ruoka valmistuu talon omassa keittiössä. Haltias-sa lapsia tuetaan tutkimaan ja kokeilemaan. Tietoa ei tuputeta, vaan lapsia rohkaistaan ajattelemaan ja toimimaan itse.

kiiReetÖn

1111

11

Porolahden peruskoulu

Missä Alakoulu: Roihuvuorentie 2, 00820 Helsinki ja Yläkoulu: Satumaanpolku 2, 00820 HelsinkiLiikenneyhteydet Bussit 79, 80, 82, 83, 86keneLLe Koulunkäyntiavustaja, luokanopettaja, aineopettaja, toimitilahuoltaja, iltavah- timestari, ruokapalvelutyöntekijä

Roihuvuoressa neljässä eri toimipisteessä toimiva peruskoulu. Ylä- ja alakoulujen lisäksi musiikkiluokat toimivat osoitteessa Kreijarinkuja 4 ja Tammisalon sivukoulu osoitteessa Paasitie 5. Porolahdessa on painotettua opetusta musiikissa (luokilla 1.–9.) ja kuvataiteessa (luokilla 7.–9.). Koulussa toimii myös erityisluok-kia, starttiluokkia ja maahanmuuttajien valmistavaa opetusta. Tiesitkö, kun Roihuvuoren kaupunginosa sai nimensä vuonna 1958, ehdottivat asukkaat alunperin nimeksi Satumaata?

LUOVUUs

Kohteet

Järvenperän koulu

Missä Auroranmäki 1, 02940 EspooLiikenneyhteydet Bussit 21, 27V, 29, 82K, 315keneLLe Koulunkäyntiavustaja, kehitysvam- maistenhoitaja, kokki, ruokapalve- lutyöntekijä, koulutilojen valvoja Vuonna 2002 valmistunut valkea koulurakennus sijaitsee Träskändan kartanopuiston historiallisten maisemien liepeillä. Työpäivän jälkeen voikin rentoutua kartanopuiston luonnon-suojelualueen läpi kulkevalla luontopolulla. Järvenperän koulun tavoitteena on kasvattaa oppilaista itsenäisiä, suvaitsevia, vastuuntuntoisia, sosiaalisia ja tietoa etsiviä nuoria. Yleisopetuk-sen lisäksi koulussa järjestetään vaikeasti kehitysvammaisten opetusta.

LUOntOA

12

TEKSTI MARI BERGROTH KUVITUS ROOPE KIVIRANTA

ETSITÄÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÖITÄTyö kaipaa tekijäänsä myös monella Seuren toimialalla.

M aailmantaloutta viime vuosina koetellut taantuma ja sitä seurannut työttömyyden kasvu alkavat hellittää otettaan Suomessa. Talouselämän elpymistä osoittavat muun muassa

ennusteet viennin, kokonaistuotannon ja bruttokansantuotteen kas-vamisesta lähivuosien aikana. Tähän liittyen myös työvoimalle on ky-syntää entistä enemmän, ainakin pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 21 444 avointa työpaikkaa. Tämä on yli puolet enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Ammattialoittain työvoimaa kaivattiin eniten palvelu- ja kau-pan alalla sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Myös teollisuus- ja myyntialan henkilöstölle on merkittävästi aiempaa suurempi tilaus. Erityisen valopilkun pääkaupunkiseudun työmarkkinatilanteeseen tuo se, että nuorten työttömien määrä näyttäisi olevan selvässä las-kusuunnassa viime vuosiin verrattuna.

Taantuman ja sitä seuranneen työttömyyden kasvun kukistuttua Suomeen onkin monessa yhteydessä povattu työttömyyden sijasta työvoimapulaa; suurten ikäluokkien eläköityminenkin on edessämme lähivuosina. Suomen ammattijärjestöjen keskusliiton SAK:n puheen-johtaja Lauri Lyly ei kuitenkaan usko vision toteutumiseen. Lylyn mukaan työvoimapula on estettävissä työvoiman kysynnän ja tarjon-nan entistä paremmalla yhteensovittamisella. Lylyn kanssa samoilla

linjoilla on valtionvarainministeriön (VM) näkemys siitä, että vaikka työttömyysluvut ovat selvässä laskusuunnassa ja uusien työpaikkojen määrä lisääntyy, eivät taantuman jälkeiset työmahdollisuudet enää aukea samoilla paikkakunnilla ja toimialoilla, kuin mistä ne laman alkaessa katosivat.

Vanhustenhuoltoon kaivataan osaavia käsiä

Edellä esitetyt näkemykset työmarkkinatilanteen ajankohtaisista tren-deistä on todettu käytännössä paikkansapitäviksi muun muassa Suomes-sa krooniseksi työvoimapula-alaksi usein luetulla terveydenhoitoalalla. Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto Superin mukaan työtilanne alalla on työntekijän kannalta hyvä, joskin nimenomaan maantieteellistä epäsuhtaa kysynnän ja tarjonnan suhteen esiintyy. Erityisesti vanhus-tenhuollon osalta ennusteet työvoiman saatavuudesta näyttävät huo-lestuttavilta. Asiaan on kuitenkin lähdetty jo etsimään ratkaisua muun muassa uudesta koulutusmallista, joka mahdollistaisi hoiva-alalla työs-kentelyn aiempaa lyhyemmällä koulutuksella, hoiva-avustajan ammatti-nimekkeellä. Hoiva-avustajaksi kouluttautuminen kestää vuoden, ja en-simmäiset koulutukset toteutetaan Suomessa nimenomaan työttömille

13

Monimuotoisuus

ETSITÄÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÖITÄTyö kaipaa tekijäänsä myös monella Seuren toimialalla.

13

Tuleeko työvoimapula?Yksi viime aikojen kiihtyneessä ns. maahanmuuttokriitti-sessä keskustelussa esille noussut teema on ollut työpe-räinen maahanmuutto. Sellaisen näyttävät monet muutoin maahanmuuttoa ja -muuttajia vastustavat olevan valmiita hyväksymään. Ulkomaalaiset kelpaavat kyllä veroja mak-samaan ja tietysti vanhuksia hoitamaan ja ehkä hieman siivoamaankin. Muut pysykööt poissa!

Kuntapuolelta tulee vuosina 2010–2030 nykyisistä työnteki-jöistä jäämään eläkkeelle yli 60 prosenttia. Työmarkkinoille tarjolla oleva tai sinne tuleva työvoima ei riitä kattamaan syntyvää vajetta. Seuren vuosi sitten järjestämässä semi-naarissa Matti Liukko esittikin varsinaiset madonluvut. Nii-den mukaan nykyisen huoltosuhteen ja hoitotason säilyt-tämiseksi Suomeen pitäisi saada vuoteen 2020 mennessä 888 000 työikäistä maahanmuuttajaa ja lähes puolitoista miljoonaa vuoteen 2030 mennessä.

ESR-rahoituksella on parin viime vuoden aikana kehitelty ympäri maata erilaisia malleja ja menetelmiä, joiden avulla Suomeen saataisiin rekrytoitua osaavaa työvoimaa. Kaik-ki näiden hankkeiden parissa ahertaneet ovat joutuneet todistamaan, kuinka vähän Suomesta kuitenkaan ollaan kiinnostuneita. Suomen vetovoimasta ollaan syystäkin huo-lissaan. Pääkaupunkiseutu muodostaa tässä tietynlaisen maantieteellisen poikkeuksen, sillä se yhdessä Tallinnan alueen kanssa on jo yhteinen työssäkäyntialue.

Työvoiman saatavuuden ja riittävyyden kannalta maassa jo olevien maahanmuuttajien ja tänne rekrytoitujen tai rek-rytoitavien asettaminen vastakkain tai toistensa vaihtoeh-doiksi on ehdottomasti väärin. Myös ns. humanitaarisista syistä maahamme tulleiden joukossa on erittäin paljon hyvää osaamista ja ammattitaitoa. Sekin resurssi pitäisi to-ki saada paremmin yhteiskunnan hyötykäyttöön. Näin on joillakin aloilla tapahtunutkin.

Ja lopuksi se kysymys: tuleeko meille todella työvoimapula? Tästä on taitettu peistä niin asiantuntijapiireissä kuin ns. kansan syvissä riveissä. Suurin osa tutkijoista pitää työvoi-mapulaa tosiasiana. Pieni, mutta kenties sitäkin äänekkääm-pi vähemmistö puolestaan kiistää koko ilmiön. On kuitenkin varauduttava tulevaisuuteen. Ja jos pulaa ei tule, on kaikki hyvin. Vai onko?

Hannu-Pekka Huttunen

Hannu-Pekka Huttunen on toiminut työ- ja elinkeinohallinnon maahan-muuttopalveluisssa vuodesta 1997 alkaen ja erikoistunut ESR-projektien suunnitteluun ja vetämiseen. Tällä hetkellä Huttunen valmistelee Turun TE-toimistossa luovien alojen työn-hakijoille suunnattua ESR-hanketta.

Kolumni

TYÖTÄ JA ELÄMÄÄ

tai työttömyysuhan alaisille suunnattuina, työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamina työvoimapoliittisina koulutuksina.

Vaikka työ kaipaa yhä tekijäänsä monessa sosiaali- ja terveysalan am-matissa, on työvoimavaje prosenttiyksiköillä mitattuna kuitenkin helpottanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla viimeisen parin vuoden aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi silti, että tulevien vuosi-kymmenten aikana alalle tarvitaan satojatuhansia uusia työntekijöitä. Terveydenhuollon, sivistystoimen ja sosiaalitoimen työntekijät muo-dostavat yhdessä yli kolme neljäsosaa kunnallisen alan koko henkilös-töstä. Näiden toimialojen eri tehtäviin myös Seure välittää valtaosan sijaisistaan.

Vilinää päiväkodeissa

Naskalit, Nuuskamuikkuset, Hahtuvat ja Heinähatut. Rakkaalla lap-sella on monta nimeä, mutta ainakin yksi asia on yhdistänyt Espoon, Vantaan ja Helsingin päiväkoteja tänä keväänä. Lapsiryhmissä on ollut aiempaa suurempi tarve ulkopuoliselle työvoimalle. Seuressa tämä on näkynyt konkreettisesti päivähoidon tilauksista vastaavan päivähoito- ja nuorisoalan yksikön tilausmäärien merkittävänä kasvuna. Kuluvan kevään aikana yksiköstä on tilattu enemmän sijaisia kuin koskaan aiemmin.

Seuren päivähoito- ja nuorisoalan yksikön päällikön Tomi Välimä-en mukaan kasvaneet tilausmäärät koskevat nimenomaan varhais-kasvatuksen eli päiväkotien henkilöstöä, käytännössä lastenhoitajan ja avustajan sijaisuuksia. Nopeasti kasvaneeseen kysyntään on ollut haasteellista reagoida yhtä nopeasti kuin tilauksien määrä on kasvanut, ja hyvistä sijaisista onkin ollut tänä keväänä erityinen pula. Vaikka yksikön rekrytointitarve on tälläkin hetkellä suuri, on sijaistarpeeseen pystytty vastaamaan sikäli hyvin, että maaliskuussa varhaiskasvatuksen sijaisia välitettiin yksiköstä enemmän, kuin minkään muun kuukau-den aikana koko yrityksen historiassa. Välimäki katsoo, että yleinen työmarkkinatilanne vaikuttaa osaltaan sijaisten saatavuuteen: kun veto on kovaa myös muilla aloilla, katoaa osa potentiaalisista työnhakijoista muiden alojen työpaikkoihin. Hän lisää, että sosiaali- ja terveysalan koulutuksen omaavien keikkalaisten määrä on hieman alle 40 % yk-sikön vuokratyöntekijöistä.

Asenne ratkaisee

Kasvaneet tilausmäärät asettavat luonnollisesti haasteita myös rek-rytoinnille. Päivähoito- ja nuorisoalan yksikössä rekrytointikon-sulttina työskentelevä Kaarina Liimatainen kertoo, että keikka-työntekijöitä etsitään jatkuvasti Seuren omien nettisivujen lisäksi työvoimatoimiston mol.fi-sivuilta löytyvien työpaikkailmoituksien avulla. Lisäksi työmahdollisuuksista käydään kertomassa alan op-pilaitoksissa, rekrytointitapahtumissa ja -messuilla, sekä pääkau-punkiseudun TE-toimistoissa. Helmikuusta alkaen Seure on mai-nostanut työmahdollisuuksiaan myös Facebookissa, jossa liikkuu rekrytointimarkkinoinnin kannalta paljon potentiaalisia keikkatyön-tekijöitä: viime vuonna yrityksen selvästi suurin ikäryhmä muodostui 20–29-vuotiaista vuokratyöntekijöistä.

Vaikka päiväkotien toiveeseen pätevistä sijaisista ei aina pystytäkään vastaamaan, on yksikössä huomattu, että jopa alan koulutusta enem-män työkohteet toivovat sijaisilta oma-aloitteisuutta, reippautta, aktii-visuutta ja työtehtävien edellyttämää vastuuntuntoa. Sijaistarpeen taas iskiessä pyydetään hyvin pärjännyttä ja tuttua työntekijää mielellään uudestaan samaan työkohteeseen. Oikea asenne kantaakin siis pitkälle myös päiväkotien hektisessä arjessa.

14

TEKSTI SOILE TOIvARI VALOKUVA ROOPE KIvIRANTA

Riikka Sallisen vaiherikas ura SeuressaRiikka Sallinen on Kuusankoskelta kotoisin oleva kissarakas yhdistys-aktiivi. Riikalla on taustallaan sosionomin koulutus ja lastentarhan-opettajan pätevyys. Vuonna 2002 Riikka aloitti sosiaalipsykologian opinnot Helsingin yliopistossa. Opiskeluaikana Riikka haki osa-aika-työtä henkilöstöhallinnon alalta. Mieluinen työ löytyikin, kun Riik-ka aloitti Seuren Espoon tiimin henkilöstökonsulttina vuonna 2006.

Riikan työura Seuressa on pitänyt sisällään monia muutoksia. Seu-ren Espoon tiimi lakkautettiin organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna 2007 ja Riikka siirtyi taustansa perusteella luontevasti päi-vähoito- ja nuorisoalan yksikköön täyspäiväiseksi henkilöstökonsul-tiksi. Vuonna 2008 henkilöstökonsultin työ muuttui kokopäiväiseksi koulutussuunnittelijan työksi. Tällöin Riikan päivät täyttyivät lähin-nä lastenhoitotyön perehdytyksen organisoinnista, jota järjestettiin päivähoito- ja nuorisoalan yksikössä yhteistyössä Helsingin ja Es-poon kaupunkien kanssa.

työnkiertoon kaupungilleSeuraava käänne Riikan uralla tapahtui vuonna 2009. Tällöin Helsin-gin kaupungin henkilöstökeskus Heke haki osaajaa Seuresta avoime-na olevaan rekrytointikonsultin sijaisuuteensa. Riikka valittiin tehtä-vään ja hän lähti Hekeen työnkiertoon runsaaksi vuodeksi.

Riikka haki työnkiertoon kehittyäkseen työssä ja saadakseen uusia haasteita. Työ olikin hyvin erilaista verrattuna henkilöstökonsultin työhön Seuressa. Riikka oppi paljon Helsingin kaupungin rekrytoin-tiprosesseista ja kunnallisen rekrytoinnin haasteista. Työssä Riikka pääsi myös verkostoitumaan ja sai hyvän kuvan kaupungin organi-saatiorakenteesta ja päätöksentekoprosesseista.

Työnkierrossa Riikka oppi paljon uutta Seuren vanhimmasta yh-teistyökumppanista Helsingin kaupungista. Riikka kokee, että yhteistyökumppanin syvällisempi tunteminen hyödyttää sekä Seu-rea että kaupunkia yhteistyötä jatkettaessa ja kehitettäessä. ”Tiiviin yhteistyön Seuren ja kaupunkien välillä näen erityisen tärkeänä. On tärkeää tuntea kaupunkien tarpeet, jotta Seure voi auttaa kaupunkeja parhaalla mahdollisella tavalla.” Saamaansa oppia hän haluaa hyö-dyntää myös uudessa tehtävässään rekrytointikonsulttina Seuressa.

seuren kaupunkikonsultitSeuressa alkoi vuonna 2010 uusi toimintamalli yhteistyössä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Vantaan henkilöstökeskuksen ti-loissa työskentelee tällä hetkellä yksi Seuren rekrytointikonsultti ja Espoon rekrytointipalveluiden yhteydessä toinen. Tällä yhteis-työmallilla pyritään yhä sujuvampaan tiedonkulkuun Seuren ja kau-punkien välillä sekä yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseen esimer-kiksi rekrytointiasioissa.

Espoon rekrytointikonsultin äitiyslomasijaisuus avautui juuri, kun Riikka oli palaamassa työnkierrosta Hekestä. Riikka päätti hakea uutta tehtävää, jossa pystyisi parhaiten hyödyntämään uutta työ-kokemustaan. Riikan vaiherikas ura Seuressa saa haastattelijan ute-lemaan, mikä on seuraava askel uralla. ”En ole sellainen ihminen, että suunnittelisin tulevaisuuttani tarkasti. Pidän kuitenkin koko ajan silmät ja korvat auki. Uudet mahdollisuudet kiinnostavat aina ja suh-taudun luottavaisesti tulevaisuuteen ja siihen, että minulla on oman-näköiseni paikka työelämässä.”

15

Viime syksystä alkaen Seuressa on tehty aktiivista työtä monimuotoi-suuden huomioimiseksi. Maaliskuussa valmistui suunnitelma, jossa kuvataan, mitä monimuotoisuus tarkoittaa Seuressa ja miten moni-muotoisuusnäkökulma saadaan osaksi Seuren toimintaa. Suunnitel-man toteutus on käynnissä.

Filosofian tohtori Leena Lahti määrittelee monimuotoisuuden kaikiksi niiksi ominaisuuksiksi, jotka muodostavat ihmisen ja yhteisön. Moni-muotoisuusosaaminen puolestaan tarkoittaa, että osaamme kohdata ihmisen yksilönä eikä tietyn ryhmän edustajana. Samalla meidän tulee tunnistaa ja tunnustaa ihmisten erilaisuudet ja samanlaisuudet. Meillä kaikilla on ennakkoluuloja ja ste-reotypioita. Suurimpana haastee-na on omien ennakkoluulojemme tunnistaminen.

Yksilön kohtaaminen on tärkeää uusien työntekijöiden rekrytoin-nissa, perehdytyksessä ja työpai-kalla tapahtuvassa vuorovaiku-tuksessa. Colliander ym. puhuvat ainutlaatuisuuden ymmärtämises-tä kirjassaan Yksilöllisyys sallittu. Tavoitteena on ymmärtää, että ainutlaatuisuus on ainoa yhteinen piirteemme.

Yksilön osaamisen kehittämisen ja ajattelun kyseenalaistamisen lisäk-si tavoitteena on kyseenalaistaa koko organisaation toimintatapoja. Jatkossa Seuressa katsotaan kaikkea toimintaa monimuotoisuuden silmälasien läpi. Kun Seuressa tehdään ohjeita, suunnitellaan stra-tegioita ja mitataan tyytyväisyyttä, monimuotoisuusnäkökulma ote-taan huomioon. Näkökulma ei sujahda toimintoihin itsestään. Ennen toimintojen kehittämistä vaaditaan koulutusta, tiedotusta ja ennen kaikkea yhteistä keskustelua.

jotain muuta kuin maanantaista perjantaihin, kahdeksasta neljään

Millainen on tyypillinen Seuren keikkalainen? Sellaista ei ole. Keikka-laiset tulevat hyvin erilaisista taustoista ja heillä on erilaisia syitä tehdä keikkatöitä. Yksi on opiskelija, toinen on eläkkeellä, kolmas viettää välivuotta, neljäs tekee keikkatöitä saadakseen vakituisen työpaikan. Keikkalaisia yhdistää se, että he eivät pääasiassa ole niissä normaaleissa, vuoden ympäri maanantaista perjantaihin, kello kahdeksan ja neljän välillä suoritettavissa työtehtävissä. Tässäkin kohtaa tosin poikkeus vahvistaa säännön.

Myös Seuren toimistolla työskentelevän henkilöstön moninaisuu-teen on kiinnitettävä huomiota. Kun vakituiseen henkilöstöömme rekrytoidaan henkilökuntaa moninaisista taustoista, organisaation osaaminen laajenee ja pystymme paremmin huomioimaan keikkalais-ten sekä asiakkaiden tarpeita. Erilaiset yksilöt ovat yhdessä enemmän kuin toistensa kaltaiset yksilöt.

Monimuotoisuustyötä tehdään myös työvoiman saatavuuden turvaa-miseksi. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan kunta-alalta jää vuosina 2010–2030 eläkkeelle lähes kaksi kolmasosaa nykyisistä työn-tekijöistä. Kunnissa tarvitaan kaikki mahdollinen työvoimapotentiaali

käyttöön. Moninaisella henki-löstöllä on paremmat mahdol-lisuudet toteuttaa moninaisten työntekijöiden rekrytointia.

Kaupunkien strategioissa mo-nikulttuurisuus on vahvasti esillä. Seure tekee monikult-tuurisuuteen ja monimuotoi-suuteen liittyvää työtä yhdessä kaupunkien kanssa. Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien

tavoitteena on, että vieraskielisten työntekijöiden lukumäärä lähentyisi vieraskielisten osuutta koko väestössä. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten työntekijöiden määrän tulisi 3,5-kertaistua vuoteen 2025 mennessä, jotta kuntien työntekijöitä ja kuntalaisia olisi kysei-senä vuonna samassa suhteessa. Seuren keikkalaisten kohdalla tavoite ylitetään. Seure voidaankin nähdä yhtenä vieraskielisten työnteki-jöiden rekrytoinnin kanavana. Seuressa tehtävä monimuotoisuustyö hyödyttää näin myös kaupunkeja.

Hyötyjä – entä haittoja?

Onko monimuotoisuudesta haittaa? Selvää on, että monimuotoi-suus ei sellaisenaan tuo hyötyä; monimuotoisuutta on myös osattava johtaa. Organisaatioissa on hyväksyttävä, että asioita ei voida tehdä enää samalla tavalla kuin 80-luvulla. Kun vieraskielisten työnteki-jöiden määrä kasvaa, esimerkiksi perehdytykseen menee enemmän aikaa kuin sellaisessa työyhteisössä, jossa kaikki puhuvat äidinkiele-nään samaa kieltä. Toisaalta myös ensimmäisessä työpaikassaan oleva nuori tarvitsee erilaista perehdytystä kuin vuosikymmeniä vastaavia töitä tehnyt konkari. Yksilöllisellä perehdytyksellä päästään parhaaseen lopputulokseen.

Monimuotoisuus seuressa:yksilön kohtaamista ja toimintatapojen kyseenalaistamista

TEKSTI EEvA OINONEN

”Monimuotoisuus tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka muodostavat ihmisen ja yhteisön.” Leena Lahti

Monimuotoisuus

16

Kimmo Lohman – Bio Grand

Tavallinen yrittäjä ja maailman kuuluisimmat tuotteet

17

Kun Kimmo Lohmanin tapaa työpaikallaan Tikkurilan Bio Grandissa, ei voi olla ajattelematta, että mies todella rakastaa työtään. Lohman selittää lapsenomaisella in-nostuksella popcorniensa alkuperää, vaihtaa sujuvasti muutaman sanan jokaisen halukkaan kanssa, myy leffa-

lippuja aulassa sekä siivoaa teatteripenkkien välissä näytöksen jälkeen. Tavallinen toimitusjohtajako? Ei aivan. Lohman käyttääkin itsestään mieluummin verokortista toimitusjohtajan tittelin ohella löytyvää ni-mikettä – yrittäjä.

Elämää elokuvissa

Seure järjesti maaliskuussa asiakkailleen elokuva-iltapäivän Lohmanin isännöimän Bio Grandin pehmeillä penkeillä. Lohmanilla ja elokuvilla on pitkä yhteinen historia. Mies on elokuvanpyörittäjä jo kolmannessa polvessa. Lohmanin isoisä aloitti jo mykkäfilmien aikana 1920-luvulla. Isä Aarne Lohman puolestaan aloitti työnsä elokuvien parissa 1950-luvulla. Kimmo Lohmanin ensimmäinen elokuvamuisto on, kun hän kolmivuoti-aana havahtui unesta kolahduksiin, joita syntyi isän vaihtaessa filmikelaa vanhempien omistaman Kino Luxin konehuoneessa. Elämässä elokuvat ovat merkinneet Lohmanille niin päivähoitoa, iltahoitoa kuin työtäkin. Harrastus ne eivät varsinaisesti ole koskaan ymmärrettävästi olleet.

Bio Grand on toiminut omalla paikallaan Vantaalla jo vuodesta 1939, ny-kyisessä rakennuksessaan vuodesta 1984 ja Kimmo Lohmanin alaisuu-dessa vuodesta 1989. Nykyisin Bio Grand on moderni 184-paikkainen elokuvateatteri, josta löytyy myös uusin 3D-tekniikka ja huippuäänen-toisto. Ohjelmistosta löytyvät kaikki uutuuselokuvat ja läheistä yhteis-työtä tehdään muun muassa Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden Matineaelokuvien kanssa. Vantaan Matineaelokuvat on myös yksi Seu-ren tämän vuoden yhteistyökumppaneista.

Vuosittain Bio Grandissa pyörii noin 100 elokuvaa. Lohman itse kertoo katsovansa näistä ajatuksella alustaloppuun noin neljäsosan. ”Moni luu-lee, että tiedän elokuvista kaiken. Kun elokuvakriitikot tai niin sanotut vakavat harrastajat puhuvat, olen lähinnä kuunteluoppilas. Mutta ne leffat jotka kolahtaa, kolahtaa kovaa!”, Lohman vähättelee tietämystään. Uusimmista leffoista parhaiten ovat kolahtaneet mm. Prinsessa ja Ku-ninkaan puhe. Lohmania kiehtoo elokuvissa ja elämässä ihmisyys ja sen tutkiminen. ”Elokuviin ihmisyyden tutkiminen antaa loputtomasti eväitä ja niistä voi ottaa oppia omaan elämäänsäkin”, hän toteaa. ”Elokuvat an-tavat hyvän paikan karata todellisuudelta, ja taas sitä kautta ymmärtää tätä omaa todellisuuttamme”, Lohman mietiskelee.

Arkea ja juhlaa

Tavoitin toimitusjohtaja/yrittäjän maanantaiaamuna tyttärensä synty-mäpäiväjuhlien jälkeen. Lastenjuhlista intoutuneina pohdimme het-

Kimmo Lohman – Bio Grand

Asiakkaat

ken lapsille luonnollista halua mennä eteenpäin, kehittyä ja oppia ilon kautta – asioita, joita työelämästä nykyään usein tuntuu puuttuvan. ”Toivon että ihmiset löytäisivät lapsenomaisen iloisen oppimisen. Ihmis-ten pitäisi muistaa joskus hellittää, nauraa ja elää boheemimmin. Usein, kun vapauttaa itsensä, myös luovuus ja halu oppia kasvavat”, Lohman summaa ja jatkaa: ”Seuren kaltaiset organisaatiot voivat huikealla ta-valla tulla mukaan muunmuassa ikääntyneiden elämään. Eläköityville keikkailu voi antaa mahdollisuuden tuntea itsensä tärkeäksi työuran jälkeenkin. Se voisi antaa mahdollisuuden iloiseen oppimiseen ja oman ammattitaidon jakamiseen eteenpäin nuoremmille.”

Yrittäjän aikataulu on tiukka ja päivät pitkiä. Pieniä ja kodikkaita eloku-vateattereita ei pääkaupunkiseudulla ole jäljellä kuin kourallinen. Loh-manilla riittää kuitenkin positiivisuutta itsensä lisäksi myös asiakkailleen jaettavaksi. Onhan tällä tavallisella yrittäjällä omien sanojensa mukaan tarjota maailman kuuluisimmat tuotteet – elokuvat!

Luonnetesti – kumpi osapuoli valkokan-kaallakin viihtyneistä parivaljakoista olisit?

Pekka vai Pätkä?

Pekka – elämänmyönteinen ja muista huolehtiva asenne. Pilkettä silmäkulmassa.

Asterix vai Obelix?

Obelix – Asterix on liian nopea ja ketterä. Olen mieluummin hieman hidas ja fundeeraan asioita. Olen myös vähän hajamielinen.

Ohukainen vai Paksukainen?

Paksukainen – näistä onkin kauan, kun olen viimeksi nähnyt. En kyllä-kään harrasta kepposia – ainoastaan verbaalisesti.

Nuija vai Tosinuija?

Tosinuija – oikeasti moniulotteinen hahmo. Tällaisissa hulluissa hah-moissa on usein vakavampi pohjavire ja asioita pohditaan hieman eri kantilta. Sen kautta löytyy usein sitä tosiviisautta. Komedia on ylivoimai-sesti vaikein viihdyttämisen laji. Se, kuka onnistuu kertomaan vakavia ja kantaaottavia asioita komedian keinoin, ansaitsee aina hatunnoston.

TEKSTI SAMI KONTTINENVALOKUVA ROOPE KIvIRANTA

18

AjankohtaisetPalkanmaksu-aikataulu 2011

toukokuu

16.–31.5. ke 1.6 ke 15.6.

kesäkuu

1.–15.6. to 16.6. to 30.6.

16.–30.6. pe 1.7. pe 15.7.

Täytä tuntilistat ajalta:

TuntilistaSeuressa viimeistään:

PalkanlaSkijaT:

Palveluala 09 310 88008

Päivähoito-ja nuorisoala09 310 88099

Terveydenhuoltoala 09 310 88066

Toimisto- ja opetusala09 310 88010

Seuren puhelinpalvelun kesän aukioloajatKesällä Seuren puhelinpalvelu palvelee keikkalaisia ja asiak-kaita joka arkipäivä klo 7–16. Poikkeukselliset aukioloajat ovat voimassa 6. kesäkuuta alkaen ja normaaliin rytmiin palataan 31. heinäkuuta. Neljännen kerroksen asiakaspalvelu on kesällä auki normaalisti klo 8.30–15.30.

YleiskorotuksetTuntipalkkaisten työntekijöiden peruspalkkaan tulee 1,2 % yleis-korotus. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden henkilökohtaisen peruspalkan yleiskorotus taas on 2,0 %.

Lisäksi 110 euron kertaerä maksetaan työntekijöille, joiden työ-suhde on alkanut viimeistään 1.3.2011 ja jatkunut keskeytymättä 1.6.2011 saakka. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa kuin työntekijän työaika on täydestä työajasta. Kertaerää ei mak-seta, jos työntekijälle ei makseta palkkaa kesäkuulta.

Asiakkaat: Muistakaa sähköisten tuntilistojen kuittausMuistattehan tarkistaa ja kuitata sähköiset tuntilistat! Säh-köisten tuntilistojen oikeellisuuden tarkistaminen sekä kuit-taaminen ajallaan on erittäin tärkeää, jotta palkanmaksu ja laskutus tehdään ajallaan ja oikein.

Sähköisen tuntilistan usein kysyttyjä kysymyksiä ja niihin vas-tauksia löytyy Keikkanetistä.

Lämmintä kesää kaikille lukijoillemme! Seuraava Seure-lehti ilmestyy syyskuun loppupuolella, jolloin paneudumme jälleen uusiin aiheisiin.

heinäkuu

syyskuu

1.–15.7. ma 18.7. pe 29.7.

16.–31.7. ma 1.8. ma 15.8.

1.–15.9. pe 16.9. pe 30.9.

16.–30.9. ma 3.10. pe 14.10.

elokuu

lokakuu

1.–15.8. ti 16.8. ke 31.8.

16.–31.8. to 1.9. to 15.9.

1.–15.10. ma 17.10. ma 31.10.

16.–31.10. ti 1.11. ti 15.11.

Palkkapäivä:

Oikaisu 1/2011 Seure-lehteen:

Laakson kuntoutusyksikössä toimii neurologian ja trauma-kuntoutuksen 5 vuodeosastoa sekä neurologian, fysiatrian ja geriatrian poliklinikat. Laakson akuuttiyksikössä toimii 9 akuuttihoidon vuodeosastoa, sisätautien konsultaatio-poliklinikka ja endoskopiayksikkö sekä Laakson, Kivelän ja Koskelan kotisairaalat.

19

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fiArvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

Työkohteista kuultuaKyselimme viimeisimmässä keikkalaisten uutiskirjeessä positiivisesti mieleen painuneita työkohteita ja perus-teluja sille, miksi kyseinen työkohde on erityisen hyvä. Alla muutamia poimintoja vastauksista. Kaikki muut-kin vastaukset on kerätty ylös ja hyödynnämme niitä toiminnassamme.

Ajankohtaiset

Asiakkaat

kOSkElan SaiRaala os.b1 | Erittäin hyvä ilmapii-ri. En ole kertaakaan kahden vuoden aikana kuul-lut, että joku vakituisista hoitajista puhuisi pahaa työkaveristaan. Keikkalaiset otetaan hyvin vastaan ja kiitetään työpanoksesta ja toivotetaan tervetul-leeksi uudelleen. On aina ilo päästä sinne töihin.

kalliOn kOTiHOiTO kaikki tiimit | Kallion kaupungin-osan asukkaat ovat 95 % tyytyväsiä saamaansa hoitoon ja työntekijät ovat reiluja ja suhtautuvat välittömästi Seuren keikkalaiseen. Välimatkat lyhyitä käveltäviksi, ruokailumahdollisuuksia runsaasti ruokatauon pitämi-seen. Tuntilista kuitataan heti.

PÄiVÄkOTi laSSi | Henkilökunta oli todella ystävällistä ja lapsista oli kuvat heidän lokeroissaan, mikä nopeutti lasten nimien opettelua.

PÄiVÄkUMMUn PÄiVÄkOTi 6-vuoti-aiden eskariryhmä | Kun saavuin 2010 keväällä työkohteeseen ensimmäisen kerran, minut otettiin vastaan iloisesti. Työkohteessa on hyvä työyhteisö ja -ilma-piiri, jonka takia viihdyn siellä :)