Oppimisstrategiat,Oppimistyylit

Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely

Opiskeluorientaatiot

MK 2010

OpetusOppimis-ympäristö

Opetuksen sisältö

Oppi-minen

Opiskelu

Opettajan osaaminen

Oppimateriaali, havainnollis-

taminen

Oppimis-strategiat

Oppimis-tyylit

Oppimis-prosessi

Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

Oppimis-orientaatiot

Oppimis-näkemykset

Metakognitio, motivaatio, itsesäätely

Opetus-menetelmät

Mitä oppiminen on? 1950-1960 -lukujen vaihteeseen asti behavioristinen

oppimisnäkemys tiedon siirtämistä ja toistamista

1960-luvun alusta kognitiivinen oppimisnäkemys tiedonkäsittelyä

1980- humanistinen oppimisnäkemys aktiivista, kokeilevaa, vuorovaikutteista

Viime vuosina konstruktivistinen oppimisnäkemys tiedon rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta usein

yhdessä muiden oppijoiden kanssa

Miten opetuksesta tulee oppimista? (Karjalainen 2005)

Opetus-teko

Oppimis-teko

Oppimis-tulos

alkutieto

Luennoi

Kyselee

Selostaa

Näyttää

MOTIVOI

Kysyy

Ratkaisee tehtävän

Keskustelee

Haaveilee

Pelkää (esim. epäonnistumisia)

Nukkuu

Oppiminen

Ongelmien ratkaiseminen pysyvää

Millainen oppimisteko, sellainen oppimistulos?

Oppiminen oppijan ponnistelua

ei olennaista paljonko tietoa päntätty, vaan millä tavoin tieto jäsentynyt

Jokainen oppii omalla tavallaan (aiemmat kokemukset, tiedot, oppimistyylit)

Ei voi kysymättä tietää, miten ja mitä toinen oppii ”Kuuntele, tenti ja unhoita!”

opiskelluista asioista katoaa 2 vkon aikana 80% oppimisen taitoja voi kehittää, ymmärtävää

oppimista harjoitella(Karjalainen 2005.)

Millainen on hyvä oppija? tietoa itsestään, opittavasta tehtävästä,

oppimisstrategioista, tilanteista, jossa opittavaa tietoa tarvitaan

tietää, miten oppii parhaiten osaa sanoa, mikä tuottaa vaikeuksia ja mikä on helppoa tietää jonkin verran opittavasta asiasta

mitä enemmän asiasta tietää - sitä helpompi oppia lisää osaa käyttää erilaisia lähestymistapoja ja strategioita tehtävän

vaatimuksista riippuen ajattelee tilannetta, jossa opittavaa tietoa todennäköisesti

tullaan käyttämään auttaa asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja kokemaan

opittavan merkityksellisenä

Oppimaan oppiminen- Oppimisen strategiat ja metakognitiiviset taidot

Oppimiseen vaikuttavat tekijät

1. Oppijan taustatekijät2. Oppimisstrategiat (lähestymistavat

oppimiseen) ja oppimistyylit3. Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely4. Opiskeluorientaatiot

1. Oppijan taustatekijät Kokemukset, aiemmin opittu pohja uuden oppimiselle Vahvuudet (älykkyyden osa-alueet)

Kielellinen: lukeminen ja kirjoittaminen Matemaattinen: käsitteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Musiikillinen: rytmi-, sävel- ja sointiherkkyys Visuaalis-spatiaalinen: muistaa kuvin, luo mielikuvia Kinesteettinen: hyvä kehon hallinta, taitava ”käsistään” Sosiaalinen: kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa Intrapersoonallinen: kyky tuntea ja ymmärtää itseään

Persoonallisuus

Miten ja miksi aktivoida aiempaa tietoperustaa?

Aiemman tietoperustan aktivoimisen tarkoituksena ajattelullinen "virittäytyminen”, orientoituminen opittavaan aiheeseen

Käsitys siitä, mitä tietää ja mitä ei tiedä, hyvä lähtökohta uuden asian oppimiselle oman tietoperustan analysointiin voi käyttää monia

tekniikoita käsitekartta aivoriihi, jossa kaikki aiheesta mieleen tuleva kirjataan

ylös kysymysten keksiminen aiheesta

2. Oppimisstrategiat: Lähestymistavat oppimiseen (Miten opitaan?)

tapoja, jolla oppimistehtävä suoritetaan vaikuttaa siihen, mitä ja miten opitaan tilanne- ja tehtäväkohtaisia, taitava oppija voi

vaihdella niiden käyttöä, mikäli tunnistaa omat strategiansa

parantavat suoritusta, säästävät aikaa, vähentävät epäonnistumisten määrää, lisäävät motivaatiota ja nostavat itsetuntoa

Verkkotutorin oppimisstrategiatesti (TaY): http://www12.uta.fi/tyt/verkkotutor/index.php?testi=opst

Syvä- vs. pintasuuntautunut strategiaPintasuuntautunut  Syväsuuntautunut 

Tavoite Suorittaa tehtävä vaatimusten mukaisesti

Ymmärtää

Käsitys tiedon luonteesta

Määrällinen; yksittäisten tietojen muistaminen ja toistaminen

Laadullinen; todellisuutta koskevien käsitysten syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa.

Suuntautuminen opiskelussa

Passiivinen, ulkoiset vaatimukset:

huomion kiinnittäminen yksityiskohtiin, keskittyminen epäolennaisiin, ulkoa opettelu, kopiointi, ei erottele pääperiaatteita esimerkeistä

Aktiivinen, sisäinen kiinnostus: kokonaiskuvan muodostaminen, aiemman tiedon liittäminen, teorian liittäminen käytäntöön

Oppimistulos  Hajanaisia ja liikaa yksityiskohtia sisältäviä tietorakenteita, jotka unohtuvat helposti

Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin. Pysyviä toimintaan vaikuttavia ajattelutapoja

2. Oppimistyylit Suhteellisen pysyvä, vaikka ei muuttumaton tapa

oppia uusia asioita, käyttää strategioita Voidaan luokitella eri tavoin esim.

Visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen (Connor) http://www.linguanet-europa.org/pdfs/learning-

style-questionnaire-fi.pdf Suuntautumaton, toistamiskeskeinen,

merkityshakuinen, sovellushakuinen (Vermunt)

Suuntautumattomat eivät löydä tärkeitä asioita yrittävät muistaa kaiken eivät muodosta kokonaisuutta eivät näe miten asiaa voisi hyödyntää käytännössä tiedostavat, ettei heidän opiskelustrategiansa hyviä ovat käyttäneet samaa opiskelustrategiaa kauan,

eivätkä osaa muuttaa sitä on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta

Toistamissuuntautuneet käyttävät aikaa tärkeiden asioiden löytämiseen yrittävät opetella ulkoa pitävät tärkeänä, mikä opettajalle tärkeää opettelevat sivu sivulta järjestyksessä,

samankaltaisena kuin tenttikirjoissa käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen päämääränä tentistä selviytyminen

Merkityssuuntautuneet

pyrkivät muodostamaan kokonaisuuden yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä

pikkuasioita pyrkivät liittämään asian aiemmin opittuun ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen

asiasta lukevat joskus myös tentin ulkopuolista

materiaalia selvittääkseen itselleen asioita

Soveltamissuuntautuneet

pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta käytännön hyötyä itselle

yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja

miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan

Mikä oppimisstrategia ja -tyyli kuvaa Sinua parhaiten?

Strategiat eivät yksin riitä… ….motivaatio vaikuttaa!

Ulkoinen motivaatio ulkoinen kiinnostus oppimiseen (esim.

tentin/tutkinnon suorittaminen, työpaikan saaminen) ei sitoutunut opiskeltavaan asiaan johtaa pintasuuntautuneeseen oppimiseen

Sisäinen motivaatio vaikuttavat monet eri tekijät (mm. kokeeko asian

tärkeäksi, kokeeko voivansa vaikuttaa omaan oppimisprosessiin)

haluaa oppia ja ymmärtää yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen

Metakognitiot ja itsesäätely

Jotta voi suunnitella omaa oppimista, täytyy olla tietoa omista tiedosta, taidoista ja

oppimisstrategioista ja

osata säädellä omaa toimintaansa

Oppijan omien tuntemusten tiedostaminen

Oppimiskokemus tuottaa myös hämmennystä ja epämiellyttävää oloa

Keinona reflektio: omien kokemusten ja toiminnan pohtiminen osa oppimista

Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Myös keskustelut toisten oppijoiden kanssa

hyödyllisiä!

Itsesäätely oppimisessa

Oppijan tietoista, aktiivista toimintaa omassa oppimisprosessissa oman toiminnan kehittämiseksi

Muodostuu kognitiivisesta ja motivationaalisesta oman toiminnan säätelystä

Yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen Edellyttää:

tietoisuutta itsestä oppijana (metakognitiiviset taidot, reflektio)

tietoa erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta tietoa erilaisista strategioista

Esimerkki: oman kognitiivisen toiminnan tietoinen ohjaaminen

1. Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen

Mitä tiedän, mitä en tiedä, mitä minun tulee oppia?

2. Oppimisen suunnittelu ja strategioiden valinta Mistä haen tietoa, miten etenen oppimisprosessissa, mitä teen jos joku menee

"pieleen"?

3. Oman oppimisprosessin tarkkailu Ymmärsinkö, muistanko, toimiiko suunnitelmani?

4. Toiminnan kehittäminen tarvittaessa Miten kehitän ja muutan oppimisstrategioitani?

5. Arviointi Saavutinko tavoitteeni?

3. Opiskeluorientaatiot Ilmentää oppijan omia tavoitteita, aikomuksia,

odotuksia Oppimiseen vaikuttavia arvostus- ja

suhtautumistapoja Tietoa toistavat ja merkityksiä etsivät yleisiä

Pinta-syväsuuntautunut, oppimisen ulkoinen-itsesäätely, ulkoinen-sisäinen motivaatio

Ammatilliset ja teoreettiset tieteenalakohtaisia Hoiva-, hoitotyön asiantuntijuus- tai

ansiotyösuuntautuneet (Vanhanen 2000)

Opettajan rooli ei tee sitä vaivalloista työtä, joka vaaditaan oppimiseksi ei vie oppimisen ja keksimisen iloa oppijalta itseltään oppimisen ohjaamista tarjoilee tietoa, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, oppija

päättää sitoutumisen oppimiseen tukee ja auttaa oppijaa oppimisprosessissa

opastaa alkuun, löytämään sen, minkä oppija jo entuudestaan tietämättään tiennyt

ohjaa etsimään tietoa ja vastauksia (ei anna valmiita vastauksia)

Oppimisen kokonaismalli (Tynjälä 2002)

Taustatekijät Oppimisprosessi Tulokset

Henkilökohtaiset tekijät

Aikasemmat tiedot ja taidot, kyvyt, älykkyys, persoonallisuus, kotitausta

OppimisympäristöOPS, oppiaine, opettaja, opetusmenetelmät, arviointimenetelmät

OPPIJAN HAVAINNOT JA TULKINNAT

Aikaisemmat tiedot, motiivit, orientaatiot

Strategiat, prosessointitavat (tapa, jolla oppimistehtävä suoritetaan)

Tyylit (pysyvämpi taipumus käyttää strategioita)

Metakognitiivinen toiminta (omaan oppimiseen ja sen säätelyyn kohdistuva toiminta)

Käsitykset ilmiöstä

Taidot

Tavoitteiden saavuttaminen

Oppimis-tehtävien tuotokset

Arvosanat

KULTTUURI

OpetusOppimis-ympäristö

Opetuksen sisältö

Oppi-minen

Opiskelu

Opettajan osaaminen

Oppimateriaali, havainnollis-

taminen

Oppimis-strategiat

Oppimis-tyylit

Oppimis-prosessi

Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

Oppimis-orientaatiot

Oppimis-näkemykset

Metakognitio, motivaatio, itsesäätely

Opetus-menetelmät

Opetukseen vaikuttavia tekijöitä

Hoitotyön opettajan osaamisalueet (Eriksson ym. 2007)

hoitotyön etiikan ja substanssin osaaminen pedagoginen osaaminen

pedag.mallien osaaminen, tuutorointi, verkko-opetus, opetussuunnitelma-, arviointi- ja palauteosaaminen

harjoittelun ohjaus tutkimus- ja projektiosaaminen

hoito- ja kasvatustieteen hallinta, laatutyö, projektiosaaminen, tiedonhallintataidot, taito käyttää tutkimustietoa

kansainvälisyysosaaminen alueellinen ja moniammatillinen yhteistyö, tiimityö

johtamisosaaminen itsensä johtaminen

•Opettajan perustehtävä ja vastuu määritellään opetustyötä koskevassa lainsäädännössä

Esim. Laki ammatillisesta koulutuksesta, Laki ammattikorkeakouluopinnoista

•Opetussuunnitelma määrää opetuksen sisällöstä•Ammattietiikka ohjaa ammattiin liittyviä vuorovaikutussuhteita: oppija, kollegat, yhteistyötahot•Oman toiminnan motiivien ja päämäärien eettistä pohdinta ja arviointi tärkeää•Eettiset periaatteet tuovat näkyväksi ja tiedostetuksi opettajan työhön aina kuulunut eettisyys.

•OAJ, opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet•http://extra.oaj.fi/portal/page?_pageid=515,447767&_dad=portal&_schema=PORTAL

Opettajan ammattietiikka

Opetukseen vaikuttavat tekijät Eettinen osaaminen, tietoisuus Opettajan pedagoginen osaaminen

Oppimiskäsityksen tiedostaminen Oppimisprosessin tuntemus Oppijan oppimisen taitojen tunnistaminen Sisällön hallinta

Oppimisympäristö Opetusmenetelmät Oppimateriaali, havainnollistaminen

Oppimisympäristö

Mitä sillä tarkoitetaan?

Oppimisympäristö - kokonaisvaltainen toimintaympäristö muodostuu monista eri tekijöistä, esim.

paikasta (työpaikka, kirjasto, oppimiskeskus) virtuaalitilasta (esim. verkko, videoneuvotteluyhteys) yhteisöstä: oppijoista, opettajista dialogista: oppijoiden välinen, oppijan sisäinen dialogi toimintakäytännöistä: oppimisnäkemyksistä,

opetusmenetelmistä, oppimateriaalista, välineistä ja tavoista käyttää näitä (esim. teknologia)

EI PELKKÄ fyysinen tila, jossa opiskelu tapahtuu

Uudet oppimisympäristöt usein liitetty teknologian käyttämiseen

opetuksessa teknologiaa voidaan käyttää myös

perinteisessä oppimisympäristössä

sellaisia oppimisympäristöjä, jossa voidaan toimia kuten todellisuudessa

Uudet vs. perinteiset oppimisympäristöt

Uudet, avoimet oppimisympäristöt mahdollisuus oppimisen ja todellisuuden integrointiin oppimisen kohteena reaalitodellisuus ja sieltä

nousevat ongelmat oppimisen joustavuus esim. ajan, paikan, sisältöjen,

menetelmien suhteen Perinteiset, suljetut oppimisympäristöt

oppimistilanteeseen liittyvät asiat lukkoon lyötyjä (sisällöt, tavoitteet, menetelmät, aikataulut jne.)

eivät anna eväitä opitun soveltamiseen oikeissa toimintaympäristöissä

Oppimisympäristön avoimuus (Manninen 2000)

Suljettu Avoin

Muut Tavoitteiden määrittely Oppija valitsee itse

Sovitut Aika Omaan tahtiin

Sidottu paikkaan Paikka Missä tahansa

Kaikille samat Oppisisällöt Yksilöllisesti räätälöity

Kurssi, luento Toteutustapa Itseopiskelu

Opettajan määräämä

Opiskelutahti Oppijan määräämä

Vain yksi tapa Menetelmät Vaihtoehtoisia tapoja

Lopputulos Oppimisen painopiste Oppimisprosessi

Käytännössä oppimisympäristöjen avoimuus näiden ääripäiden väliltä!

Virtuaaliset oppimisympäristöt Oppiminen tiedonrakentamisprosessi Vastuu oppimisesta oppijalla? Aktiiviset oppijat? Opettaja sisällön asiantuntija Opettaja oppimistapahtuman helpottaja ja tiedon

järjestelijä Oppija luova ongelmanratkaisija ja informaation

käyttäjä Käytettävissä paljon informaatiota Opiskeluympäristö luokkahuoneen ulkopuolelle Painotus yhteistoiminnallisissa menetelmissä

Uuden oppimiskulttuurin omaksuminen: Oppija aktiivinen itsenäiseen työskentelyyn kykenevä joustava itsensä kehittämisestä kiinnostunut

useimpien aikuisopiskelijoiden valmiudet oppia vastaavat vaatimuksia, joita perinteinen opetus edellyttänyt

tärkeää kehittää oppijan oppimaan oppimisen valmiuksia ja tukea oppijana kehittymistä!

Uuden oppimiskulttuurin omaksuminen: Opettaja

tehtävänä luoda oppimisympäristö, jossa oppiminen mahdollista

olennaista tavoitteenmukainen oppimisprosessi, tarkoituksenmukaiset menetelmät, välineet ja materiaalit

erilaisiin tilanteisiin suljetumpia tai avoimempia oppimisympäristöjä

OpetusmenetelmätOpettaminen vuorovaikutustilanne,

johon vaikuttaa opettajaan ja oppijaan liittyvät tekijät

Opetusmenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä

1. Oppimistavoitteet2. Oppisisällöt3. Oppijat (yksilöt ja ryhmät), oppimisprosessi ja -

tehtävät4. Oppimateriaalit, välineet, tilat ja aika5. Opettajan oma osaaminen

Oppimistavoitteet

Mihin opetuksessa pyritään? tärkein peruste opetusmenetelmän valinnassa

kognitiiviset, psykomotoriset, affektiiviset eli asenteelliset tavoitteet

Tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa erilaiset Millaisin menetelmien oppimista voidaan tukea

oppimisprosessin eri vaiheissa?

Oppisisällöt Mitkä opetuksen ydinsisällöt? Miten menetelmä sopii sisällön tarkasteluun? Miten kokonaisuus voidaan jakaa osiin?

mieluummin vähän asiaa, kokonaisuuksia kuin sirpaletietoa

Miten sisällön eteneminen tukee oppimisen logiikkaa? induktio-deduktio, jos oppijoilla entuudestaan tietoa deduktio-induktio, jos ei ennestään tietoa yleensä yksinkertaisesta monimutkaiseen, laajeneva

etenemisjärjestys

Oppijat ja oppimisprosessi

Miten menetelmä sopii oppijaryhmälle? Millaisia oppijoita? Aktiivisuus?

Miten menetelmä tukee oppijan oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta?

Millainen oppimisprosessi? Missä vaiheessa opiskelija oppimisprosessissaan? -> opiskelija-analyysi

Oppimateriaalit, välineet, tilat, aika

Mihin aika riittää? Millaiset tarkoitukseen sopivat tilat? Millaista materiaalia ja välineitä

käytettävissä? Mihin aikaan päivästä opetusta?

Opettajan oma osaaminen

Miten opetusmenetelmä tukee oppimiskäsitystä (pedagogiset seuraukset)?

Miten menetelmä sopii persoonaasi? Miten hallitset menetelmän käytön?

Ei yhtä opetusmenetelmää, joka parempi kuin muut

Menetelmiä kannattaa yhdistellä Menetelmien toimivuus selviää

opetustilanteissa tärkeää olla sinut käyttämänsä menetelmän

kanssa kokemuksen karttuessa ja taitojen kasvaessa

menetelmävalikoima lisääntyy

Opetusmenetelmien luokitteluOpetusmenetelmä Esimerkki Opettajan rooli

Yksilöity opetus Ohjattu opiskelu

Itseopiskelu

Tietokoneperusteinen

oppiminen

Oppimisresurssien luoja

Opettaja

Asiantuntija

Opetusprosessin kontrolloija

Massaopetus Luennot

Esitelmät

Demonstraatiot

TV ja radio

Eteepain vievä voima

Tiedon välittäjä

Opetusprosessin kontrolloija

Ryhmäopetus Seminaarit

Ryhmäharjoitukset

Projektit

Simulaatiot ja pelit

Yhteistoiminnalliset ryhmät

Oppimiskehyksen luoja

Ohjaaja

Asiantuntija

Oppimisprosessin kontrolloija

Opetusmenetelmien vahvuudet yksilökeskeiset menetelmät

edistää yksilön päätöksentekotaitojen ja identiteetin kehittymistä

ryhmätyömenetelmät vahvistaa perusteluiden ja näkemysten arviointia kehittää yhteistyötä

Oppijan oppimisteko tärkeä!

Muodostakaa 4 ryhmää. Valitkaa 2-3 opetusmenetelmää.

1. Kuvatkaa opetusmenetelmät.2. Perustelkaa, miksi valitsitte ko. menetelmät.3. Pohtikaa, missä tilanteessa käyttäisitte niitä

hoitotyön opetuksessa.

Opetusmenetelmät Esittävä, kyselevä, keskusteleva opetus Kuva, taulu Demonstraatio Yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen

oppiminen Oppimateriaali

Esittävä opetus

luento, esitelmä, puhe, alustus tulee lähteä sisällöistä, jotka oppijan hallinnassa sopii tietojen jakamiseen, asioiden kuvaamiseen,

erilaisten näkemysten esittämiseen tueksi havainnollistamista (AV, materiaalit) ja

demonstraatioita tukee motivoituneita, erityisesti auditiivisia ja

visuaalisia oppijoita huomioi luokkailmapiiri esim. luennot kuuluvat aina oppimiseen!

Esittävä opetusVahvuudet: opettaja voi jäsentää

tiedon haluamallaan tavalla

luo uusia yhteyksiä asioihin

syventää tietoa, herättää ajatuksia

johdattaa itsenäiseen opiskeluun

taloudellista: useammalle yhtä aikaa, paljon asiaa

Haasteet: voi passivoida oppijoita haastavaa saada oppijat

jäsentämään asioita itselleen

oppijan omalla tiedon muodostuksella ei tilaa/aikaa

vaatii tuntumaa oppijoiden aiemmista tiedoista

korostaa opettajan roolia tiedon hallitsijana, opiskelijaa passiivisena vastaanottajana

Luento: tyyli ja rakenne tyyli:

tekstin lukeminen – ääneen ajatteleminen rakenne:

klassinen (kokonaisuuksista osiin) ongelmakeskeinen (ongelma-ratkaisuvaihtoehtoja-

yhteenveto) vaiheittainen (ongelma-havainnot-ratkaisu-

johtopäätökset, yhteenvedot eri vaiheissa) vertaileva (eri näkökulmien vertailu mielummin

visuaalisesti kuin suullisesti) teesi (väite-todistetaan/kumotaan argumenteilla, vaatii

punaisen langan)

Luennoista oppiminen

Tiedon siirto

Tiedon

vastaanotto

Alkutieto

Kiinnostus

Tarkkaavaisuus

Vireys

•sisällön välittäminen

•ymmärryksen lisääminen

•motivaation herättäminen

•muistiinpanot

•tiedon vastaanotto

•ymmärryksen syventäminen

•motivoituminen

Opiskelijan reaktiot

Muutokset asenteissa

Oppiminen

verbaalinen, extra-verbaalinen,

non-verbaalinen, audiovisuaalinen

Millainen on hyvä luento? Luennon aloitus Luennon rakenne, selkeys, mielenkiintoisuus Selkeä ääni, ei liian nopea puhetyyli Havainnollistaminen (esimerkit, kuvat, kalvot) Av-laitteiden hallinta Oppijoiden reaktioihin vastaaminen 20 min.jaksotus, tarkkaavaisuus Yhteenvedot

Millaista on kyselevä opetus?

Kyselevä opetus Opettaja -> opiskelijat, opiskelijat -> opettaja, opiskelijat ->

opiskelijat Kysymykset etukäteen, luodaan yhdessä tai syntyy spontaanisti

Vahvuudet: •lähemmäksi opiskelijoiden oman ymmärryksen tasoa•haastaa opiskelijoita käyttämään omia aivojaan

Haasteet: •vaatii paljon opettajalta•kohtaa kysymyksiä, joihin ei tiedä vastauksia tai ei ymmärrä•vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja, että saa opiskelijat osallistumaan

Kysymysten suunnittelu jokaisella kysymyksellä tavoite kysymyssarja sisältää ongelman/tehtävän, joka

vastauskelpoinen vaikeutuvassa tai loogisessa järjestyksessä vastaaminen tarkoitettu kaikille kysymysten vaikeustasoa vaihdeltava eritasoisuus: muistaminen-tunnistaminen,

ymmärtäminen-soveltaminen ja arviointi hyvä kysymys lyhyt, täsmällinen ja selkeä vältä sivulauseita ja lauseenvastikkeita

Kysymysten esittäminen yksi asia kerrallaan kysymyssana lauseen alussa kysymys vain kerran, toista jos häiriötilanne vältä –ko, -kö –liitteitä miettimisaika! vaadi kuuluvaa vastaamista, älä toista vastausta edistä vastaamista lisäkysymyksin palaute jokaisesta kysymyksestä sanoin tai ilmein pyri hyödyntämään vastauksia opetuksessa kysy yhtä usein edessä ja takana istuvilta innosta ilmein ja äänenpainoin vastaamaan älä ahdistele

Kyselevästä opetuksesta opetuskeskusteluun

kysymys -> ongelman pohdinta -> opetuskeskustelu

oppija esittää kysymyksen, toinen oppija vastaa, opettaja seuraa tilannetta

Opetuskeskustelu tavoitteiden suunnassa etenevää opetuksellista

keskustelua, jossa vuorovaikutuksen avulla pyritään edistämään oppimista

vaihtelevat luentojaksot, kysely, yhteiskeskustelut

aihe osittain tuttu aiheeseen ei oikeaa ratkaisua aiheesta voida olla eri mieltä

Kuva tai havaintomalli opetusvälineenä Käyttöön liittyy aina tarkoitus:

virike, opetustavoite luoda tunnelmaa pyrkiä rakentamaan ja

laajentamaan käsitystä herättää ajattelua,

uteliaisuutta, pohdiskelua virittää ongelma kohdistaa tarkkaavaisuus kiinnittää levottomankin

huomio

Kuva-analyysi ohjaa kysymyksin

Mitä esittää? Mitä tapahtuu? Miksi tapahtuu? Mitä muuta voisi

tapahtua? Miten arvioit kuvaa?

Opettajan kysymyksistä kohti oppijoiden kyselyä ja ääneen pohdiskelua

Taulu apuvälineenä

Suunnittele etukäteen Vasemmalta oikealle Keskeltä sivuille Pääotsikot, piirrokset,

numerointi, ranskalaiset viivat, alleviivaukset

Värejä korostamiseen Ennen tuntia apuviivoja,

hahmotelmia Voi kiinnittää kuvia yms. Käytä oppijoita taulutyössä!

Demonstraatio Tavoite selväksi Tarkkaavaisuus (varmista, että oppija seuraa suoritusta) Sisäisen jäljittelyn mahdollistaminen (kertaaminen,

opetusvideon hidastus) Kokonaisuus jaetaan osiin, osat nimetään ja yhdistetään

jälleen kokonaisuudeksi Selkeät suulliset ohjeet näytön aikana (olennaiset piirteet

auttavat mieleenpainamista) Hyvien ulkoisten edellytysten järjestäminen (näköyhteys) Tulosten arviontiin ohjaaminen, huomio myös mahd.

virhesuorituksiin Itsearviointi ennen opettajan arviointia

Yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen

Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative learning) 1970-luvulla käsite vakiintui Kognitiivinen ja humanistinen oppimisnäkemys Ryhmädynamiikka taustalla, yksilöllinen oppiminen Pienryhmäopetus ks. Yhteistoiminnallinen oppimisprosessi

Yhteisöllinen oppiminen (colloborative learning) Yleistynyt 1990-luvulta Sosiaalinen konstruktivismi Sosiaalinen oppiminen, tieto sosiaalisesti tuotettua Sovellettu erityisesti verkko-opetukseen

Oppimateriaalin kehittäminen

ei ainoaa oikeaa tapaa tehdä oppimateriaalia

Oppimateriaali sidoksissa opetussisältöön, oppijoihin,

opetustilanteeseen, opintojaksoon havainnollistaa ja monipuolistaa opetusta pelkistää opetettavaa asiaa, keskeiset asiat vaatii käyttäjältään intensiivistä

ajattelua ennalta valmistettu - opetustilanteessa

syntyvä - oppijoiden tuottama

Oppimateriaalin suunnitteluTavoite miksi ja millaista oppimateriaalia tarvitaan? mihin oppimateriaalilla pyritään?

Kohderyhmä kenelle oppimateriaali suunnattu? millainen kohderyhmän ennakkotietämys?

Sisältö olennainen sisältö, perusasiat, avainsanat luentorunko, kirjallisuusviitteitä, lisätietoa materiaalin suhde kurssin laajuuteen

Oppimateriaalin suunnittelu

Rakenne / esitystapa aika-, tärkeysjärjestys, ongelma-ratkaisu,

teoria-käytäntö, kokonaisuus-osat, perusasiat-lisätieto

Havainnollisuus kuvat, kuviot, taulukot, käsitekartat,

esimerkit Opiskelijoiden aktivointi kysymykset, keskustelu, oppimistehtävät,

esimerkit

Oppimateriaali suunnittelu

Määrä ja ulkoasu ”vähemmän on enemmän" vaakasuora dia parempi kuin pystysuora ei liikaa sanoja (n. 7 tekstiriviä/dia) kirjaintyyppi ja -koko n. 20, riviväli n. 1,5 pienaakkoset luettavampia kuin

suuraakkoset värejä korostamiseen

Luentolyhennelmät Luennon pääasiat (1 sivu) Luentorunko, jota oppijat täydentävät Pääasiat (kuviot, kaavat, taulukot) Kopio luennoista Keskeiset luennon tehtävät ja ongelmat (ei

kopio luennoista)

Oppimateriaalin muodot

Kirjallinen oppimateriaali kurssikirjat, oheislukemistot, ohjekirjat, monisteet, lehdet

Visuaalinen oppimateriaali taulut, piirtoheitin, esitetyt kuvat, WWW-sivut

Auditiivinen oppimateriaali äänitteet (nauhurit, cd-soittimet) opetusohjelmat radiossa

Audiovisuaalinen oppimateriaali

videot, opetus-ohjelmat tv:ssä, WWW-sivut, multimedia

Muu oppimateriaali esineet, (rooli)pelit, simulaatiot

Yhteenvetoa

Miten sovellan opittua opetuksessani?

OpetusOppimis-ympäristö

Opetuksen sisältö

Oppi-minen

Opiskelu

Opettajan osaaminen

Oppimateriaali, havainnollis-

taminen

Oppimis-strategiat

Oppimis-tyylit

Oppimis-prosessi

Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

Oppimis-orientaatiot

Oppimis-näkemykset

Metakognitio, motivaatio, itsesäätely

Opetus-menetelmät

Oppiminen on…

käsitys erilainen oppimisnäkemysten kesken

TÄRKEINTÄ: Mitä oppiminen on Sinun käsityksesi mukaan? Mitkä ovat oppimiskäsityksesi pedagogiset

seuraukset?

Opetuksen suunnittelu oppijoiden "koulutustarve”, ominaisuudet (oppija-analyysi,

tutkimustieto) käytettävissä olevat resurssit (resurssianalyysi) opetuksen tavoitteet opetussisältöjen valinta opetuksen jaksottaminen oppijan oppimisprosessia

tukien opetusmenetelmien valinta arvioinnin toteutus

Opetuksen toteutus Miten tuen sisäisen oppimismotivaation syntymistä?

herätä kognitiivinen eli tiedollinen ristiriita (ongelmatilanne, joka ei ratkea kokemuksen tai aiemman tiedon varassa)

suosi miksi-kysymyksiä! tue oppijoiden omaa ajattelua ja sen näkyväksi tekemistä integroi käytäntöön pyri herättämään uteliaisuutta, ratkaisun etsintää

Miten tuen orientoitumista, kokonaiskuvan muodostumista opittavasta asiasta? pyri perusoivalluksen muodostamiseen sisällöstä (esim.

käsitekartta, sisällysluettelo)

Opetuksen toteutus

Miten tuen opittavan asian sisäistämistä ja ulkoistamista? käytä tarkoituksenmukaisia opetusmenetelmiä ja

havainnollistamista, erilaisia oppimistehtäviä mieti opettajan toimintaa oppimistilanteessa liitä uuden oppiminen aikaisempaan tietoon ja

laajempiin asiakokonaisuuksiin, eri näkökulmiin integroi käytäntöön mieti sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä

oppimisessa

Opetuksen arviointi Miten tuen opittavan arviointia ja kontrollointia?

sisäinen arviointi mieti,miten oppija arvioi opittavaa tietoa, korjaa ja

täydentää oppimaansa mieti, miten tuet oppijaa itsearvioimaan oppimista ja sen

tuloksia ulkoinen arviointi

päätä, mitä asioita arvioit ja millaisilla menetelmillä diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen arviointi

TeemasuunnitelmaOpittava

sisältöOppimistehtävä Oppimisprosessi Opetusmenetelm

ätHavainnollis-taminen

Aika

Opetus-sisällönesittely

Harjoitustunninkulkuunja aiheeseentutustuminen

Mielenkiinnonherääminen

MotivoituminenOrientoituminen

Esittävä opetus PPT-esitys 10min

Rastienesittely

Rastien sisältööntutustuminen

Orientoituminen Esittävä opetus PPT-esitys 5min

Gynekologiset

välineet janäytteet

Rastilla tutustuminengynekologisiininstrumentteihin,tutkimuksen kulkuun,tavallisiin näytteisiin

SisäistäminenUlkoistaminen

Arviointi

DemonstraatioPienryhmä-työskentely

Instrumentit(spekulat,kohottajat,pihdit,näytteenotto

välineet, -ohjeet)

Oppikirja

25min

Yhteenvetoa Harjoiteltujen

sisältöjen kertaus

Keskeisten sisältöjen

hahmottuminen

Palautteen antaminen

Arviointi

Kontrollointi

Keskusteleva opetus

Palautekaavake 20min

MUISTAKAA

VALITA ARTIKKELI TENTTIIN omasta opetusmenetelmästänne!

Ilmoittakaa artikkeli työpajassa