digimedia2003 kalvosarja

Digimedia 2003 Julkistusseminaari 14.5.2003

1

© LTT-Tutkimus Oy 2003Elektronisen kaupan instituutti - EKI

Digimedia 2003: nykytila ja tulevaisuudennäkymiäJulkistusseminaari

14. toukokuuta , 2003Tommi PelkonenLTT-Tutkimus [email protected]

“Digimedia ei ole mitään ihmeellistä; se onnormaalia liiketoiminnan kehittämistä

uusilla teknologioilla”



Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja toteutusDigimedia-alan määrittelyäDigimedian avainluvutAlan osaamishaasteitaDigimediasektorin yhteistyösuhteetTärkeimmät johtopäätökset ja suositukset


2


Tutkimuksella pyrittiin kartoittamaan digimediayritysten suurimpia haasteita• Tavoitteena oli luoda selkeä näkemys suomalaisen digitaalisen

median palveluliiketoiminnan nykytilasta ja kasvunäkymistä

• Tutkimuskysymykset:1. Millainen digitaalisen median palveluyritysten nykytilanne on

maassamme?2. Millaisia digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistuneen

yrityksen tärkeimmät menestystekijät toimintaympäristössään ovat?3. Millä keinoin digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistunut yritys

voi kasvaa ja/tai kansainvälistyä?4. Millä keinoin julkinen valta voi edistää kasvun eri vaiheissa yrityksen

menestymistä digitaalisessa palvelutuotannossa?

– Havainnot perustuvat 13 teemahaastatteluun ja 76 yrityksen kyselytutkimukseen

– Tutkimus toteutettiin kesän 2002 – kevään 2003 välisenä aikana– Tutkimustyöryhmä:

– Tommi Pelkonen, Jukka Kallio, Janne Orava, Kaj Pyyhtiä, Timo Paloheimo, Markku Tinnilä ja Matti Pulkkinen


Digipalveluiden tuottaminen on aikakorvaukseen perustuvaa asiantuntijapalvelua

Digitaalisen mediansisällön-tuotanto

Ohjelmisto-liiketoiminta

Digitaalisen median palvelu-

liiketoimintaTutkimuskohde:Sisältötuotanto-

yritykset

Tutkimuskohde:Ohjelmistotuote-

yritykset

Tutkimuskohde:Digitaalisen median

palveluyritykset

Ydinliiketoiminta:Sisällöt ja sisältö-

oikeudet

Ydinliiketoiminta:Asiantuntijapalvelut

Ydinliiketoiminta:Ohjelmistojen tuottaminen,

myynti ja tukeminen

Tutkimuksen pääkohde

Ansainnan perusta:EUR/h

EUR/projekti

Ansainnan perusta:EUR/käyttöEUR/tuote

Ansainnan perusta:EUR/lisenssiEUR/käyttäjä

+tuotetuki


3





Hypen vaikutus digimediasektoriin oli merkittävä – lujaa ylös ja vauhdikkaasti alas

1995 1997 1999 2001

Dotcom-hype

Hypenmäärä

Aika

Mobiili-hype

2003 20052000 200219981996 2004

Digipalvelu-hypeDigitv-hype

2006

Posi

tiivi

nen

julk

isuu

sN

egat

iivin

en ju

lkis

uus

Pörssi-huuma

3G

Verkko-business Nykytila Paluu

kasvuun?

Sisältötuotteetverkkoon

DTV

Konkurssit

Pioneeriaika(->1996)

Verkkobuumi(1997-2000)

Mobiilibuumi(1999-2001)

Romahdus(2001)

Rationalisointi(2002-03)

Paluu juurille2003->

Paluu kasvuun(2006?)

?

“Riskisijoittajien rahoilla on tullut

Suomeen niin paljon osaamista, että kyllä

me osaamme jo nyt tehdä

ohjelmistoja ja palvelukonsepteja sekä

myydä niitä operaattoreille,

laitevalmistajille. “


4


Kahdeksan sovellusaluetta, neljä jakelukanavaa ja useita tukiliiketoiminta-alueita

Markkinointiviestintä

Viihde ja ajanviete

Asiakasuskollisuus jayhteisöllisyys

Itsepalvelu

Kaupankäynti

Oppiminen

Ulkoinen

SisäinenYritysviestintä

Digitaalinen kanava

Digi

med

ian

sove

llusa

lue

Julkaisu- ja sisällönhallintajärjestelmät

Tekninen integrointi muihin järjestelmiin

Neu

vont

a- ja

kon

sulto

intip

alve

lut

Tekninenerityisosaaminen

Verk

kom

edia

(WW

W, s

ähkö

post

i, ba

nner

-mai

nont

a)

Mob

iilim

edia

(esi

m. S

MS,

WAP

, MM

S)

Dig

itaal

inen

lähe

tyst

oim

inta

(dig

itaal

inen

tele

visi

o, v

irtaa

va m

edia

)

Dig

itaal

iset

talle

ntee

t(e

sim

. CD

-RO

M, D

VD, i

nsta

llaat

iot)

Päätelaitesidonnainen järjestelmä-ja ohjelmistokehitys

Digitaalisetpalvelut

Terveys ja hyvinvointi

“Joskus uusmediavuosi oli

kolme kuukautta. Ja nyt kun katsoo näitä kanava-

asioita, tuntuu että uusmediavuosi onvähintäänkin 24kk,

niin hitaasti ne menevät eteenpäin”


Asiakasyritykset hyödyntävät digimediaa neljään tarkoitukseen – kullekin on tekijänsä

Sisältötuote

Markkinointi javiestintä

Liiketoiminnnan jaasiakaspalveluntehostaminen

Tuotteidenmyyntikanavana

toimiminen

Mar

kkin

oija

/ M

aino

staj

a /

Valm

ista

ja /

Brän

di

Palv

elun

lopp

ukäy

ttäjä

Vuorovaikutus

“Se on aivan samakuin me tehtäisiin

muttereita teräksestä, samalla lailla se on tehtävä kannattavasti, ja asiakas maksaa meidän palkan.”


5





Digipalveluiden yritykset ovat keskittyneet kasvukeskuksiin, yritysmäärä on pienentynyt

300330 340

280

050

100150200250300350400

Tutkimus1997 (K-97)

Tutkimus1999 (S-98)

Tutkimus2001 (K-00)

Tutkimus2003 (K-03)

Digimediayritysten kokonaismäärä

“Maakunnassa toimimalla voittaa pikkuisen vuokrassa, mutta vuokra on

marginaalinen kustannuserä missä tahansa firmassa.

Meidän asiakkaat ovat pääosin pk-seudulla, ei sille mitään voi.”


6


Toimiala notkahti hypen romahdettua 2000-luvun alussa – kasvu on kuitenkin taas alkanut

0

50

100

150

200

250

300

350

400

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

e20

04e

2005

e20

06e

yrity

stä

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

työn

teki

jää

Alan liikevaihtoAlan myyntikate

Yritysten määräAlan henkilöstö

“Markkinathan katosivat vuoden 2000lopussa, meiltä lähti siinä vaiheessa 60%

liikevaihdosta leikkaamalla. “

“Lähtijät ja vaihtajat ovat nimenomaan sieltä uudemmasta päästä. Urakeski-ikä on

kyllä kasvanut kummasti.”

020406080

100120140160180200

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

e

2004

e

2005

e

2006

e

mEU

R


Pieniä yrityksiä on paljon, liikevaihto on keskittynyt suurille toimijoille

n=269

Ei tiedossa6 %

alle 100t39 %

101t-200t25 %

201t-1m13 %

1m-3m9 %

yli 3mEUR8 %

Digimediayritysten liikevaihdon jakautuminen 2002 (EUR)

n=2696-1028 %

11-2012 %

21-308 %

51-1001 %

> 1002 %

ei tiedossa4 %

31-504 %

1-541 %

Digimediayritysten henkilöstömäärän jakautuminen (työntekijää)

“Suurin osa alan firmoista on sellaisia mies ja koira –yrityksiä, että niissä tehdään tuhottoman halvalla webbisivuja”


7


Kannattavuutta haetaan kiivaasti –suuri osa yrityksistä on jo voitollisia

Kannattavuuden saavuttaminen on tärkein lähitulevaisuuden tavoite alalle

56.8% 42/74 Täysin samaa mieltä

39.2% 29/74 Jonkin verran samaa mieltä

2.7% 2/74 Ei samaa, eikä eri mieltä

0.0% 0/74 Jonkin verran eri mieltä

1.4% 1/74 Täysin eri mieltä

0.0% 0/74 EOS

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tutkimus 1997(n=67)

Tutkimus 1999(n=72)

Tutkimus 2001(n=32)

Tutkimus 2003(n=76)

VoitollistaTappiollista

“Rahamarkkinoiden kooma pakottaa yritykset

kääntämään kassavirtansa positiiviseksi ja se tulee

olemaan monelle riskirahalla perustetulle

yritykselle erittäin vaikeaa.”


Kansainvälinen liiketoiminta muodostaa yli puolet liikevaihdosta vain harvoilla yrityksillä

arvio kv.liiketoiminnnan lv.osuudesta vuonna 2003, n=76

<1 %45 %11-20 %

7 %

21-40 %9 %

41-60 %5 %

61-80 %0 %

1-10 %26 %

yli 80 %8 % <1 %

1-10 %11-20 %21-40 %41-60 %61-80 %yli 80 %

“Nyt me satsataan sen verran tämän yhden tuotteen kansainvälistämiseen, että

yksi meidän konsulteistamme lähtee Lontooseen asumaan ja viemään niitä ratkaisuja eteenpäin. Tämä on seäärimmäinen case mikä jännittää meitä kovasti,

mutta se on sentään aika halpaa vielä.”


8


Kansainvälistyminen jatkuu verkostojen kautta

Mitkä seuraavista kansainvälistymismuodoista tulevat olemaan todennäköisimmät yrityksenne kannalta?

11.4% 8/70 Tytäryrityksen perustaminen/yritysosto ulkomailta

31.4% 22/70 Liittyminen kansainväliseen verkostoon

11.4% 8/70 Myyntikonttorin perustaminen

64.3% 45/70 Kontaktiverkoston kautta uusien asiakkaiden saaminen ulkomailta

42.9% 30/70 Tuotteiden lisensointi ulkomaille

15.7% 11/70 Keskitymme puhtaasti kotimarkkinoihin

Suomalaiset digimedia-alan toimistot hakevat jälleen kasvua kansainvälisiltä markkinoilta seuraavan 2-3 vuoden aikana






10.7% 8/75 EOS

“Varmaan tulee sellaista kansainvälistä

ketjuuntumista, toki omistuksellisesti, mutta ilman että perustetaan

tyhjästä uusia toimistoja sinne tänne. Vaan vaikka

niin, että kymmenen itsenäistä Eurooppalaista yritystä perustaa ketjun.Sitten voidaan jakaa ja palvella, ihan samalla

lailla kuin mainostoimisto.”


Karvaat kokemukset kansainvälistymisestä ovat tuoreessa muistissa

“Ruotsalaiset, ne tekivät helvetin kalliita vuokrasopimuksia, palkkasivat helvetin kalliilla ihmisiä, ilman että niillä oli sellaista jalansijaa asiakkaissa, sellaista

luottosuhdetta, että ne pääsivät oikeasti vaikuttamaan. Eivät ne sen takia kaatuneet,etteivät ne osanneet sitä asiaa, sitä sähköistä asiointia, ne eivät vain osanneet sitä

kansainvälistymisprosessia yhtään. “

“Sveduilla loppui rahat vaan, kun ne vähän turhan innokkaasti lähtivät kokeilemaan kuinka pitkään ne osaavat ajaa takapyörällä pelkästään. Ne yritti puolessa vuodessa saada muualla aikaan samaa menestystarinaa kuin kotimaassaan. Tuloksena oli, että

kulut karkasivat käsistä juuri siinä kohtaa, kun markkinat karkasi käsistä. Piti ollaykkönen joka puolella. Ja kassahan siinä palaa nopeasti, kun joka maassa lähdetään

viemään tuolla strategialla firmaa eteenpäin samanaikaisesti.”

“Ne varmaan loivat sinne sellaisen epämääräisen kulttuurin, että nyt on fyrkkaa, ja toimitaan, ja ollaan maailmanmiehiä. Varmasti toivat brandin ja toimintamallin, mutta eivät

hoitaneet haltuunottoa ollenkaan. Nämä nyt on arvailuja, mutta ostettu firma teki sitä samaa mitä ennenkin, mutta sekasorron tilassa, ja valtavalla raportoinnilla ja

määrittelyillä, ja hukkasivat paukkunsa siihen.”


9





Asiakkuuksien hallinnassa on merkittäviä haasteita

Digimediayrityksillä on suuria vaikeuksia asiakkuuksien hallinnassa






6.8% 5/74 EOS

“Suomi oli edelläkävijä vielä 1999. Sitten tiputtiin kyllä lujaa vauhdista,

koska Suomessa unohdettiin asiakkaat - asiakkaiden tarpeet. Ja samaan aikaan asiakkaat on kehittyneet.…”

“Koko ala on edelleen liian kaukana asiakkaista ja heidän tarpeistaan.Myynti, markkinointi ja aito asiakkaiden ymmärtäminen on mielestäni

yksi suurimpia ongelmia alalla.”


10


Asiakashallintaan, teknisiin erikoistehtäviin ja kehittämistehtäviin kaivataan todellisia osaajia

Millaisesta osaamisesta yrityksessänne on pulaa tällä hetkellä?

46.2% 30/65 Asiakashallintaan liittyvää osaamista

29.2% 19/65 Yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen liittyvää osaamista

33.8% 22/65 Projektijohtamiseen liittyvästä osaamista

23.1% 15/65 Liiketoiminnan konsultointiin liittyvästä osaamisesta

33.8% 22/65 Ohjelmointiosaamisesta

18.5% 12/65 Integraatio-osaamisesta

16.9% 11/65 Graafisesta suunnitteluosaamisesta

7.7% 5/65 Multimediasuunnitteluun liittyvästä osaamisesta

26.2% 17/65 Konseptisuunnitteluun liittyvästä osaamisesta

“Jos toimii täällä markkinointiviestintäsektorissa, täytyy ymmärtää markkinointia ja viestintää, ja kuluttajia, ja yritysten toimintatapoja

ja ostamistapoja. Sillä ei ole kalakukon vertaa merkitystä, miten hyvin saa tehtyä stylesheettejä.”


Digimediaan liittyvästä koulutuksesta on ylitarjontaa – kohdennusta tarvitaan kipeästi

“On tiettyjä ihan vakavia virheitä, että kaikenlaisia räpöstelykursseja on perustettu ympäri Suomea. Siitä todennäköisesti syntyy sellaista

elinkelvotonta räpeltelytoimintaa. Mun mielestäni olisi järkevää valita joku paikka, mihin satsattaisiin sitten kunnolla”

“Ongelmana on se, että määrä tuntuu korvaavan laadun. Tilanteen pitäisiolla toisinpäin. Koulutukseen, kouluttajiin ja koulutusmateriaaleihin pitäisi

panostaa aivan eri tavalla.”

“En tiedä kuka hyötyy siitä, se on kanssa jonkinlaista työvoimapolitiikkaa,nämä kaikenlaiset kurssikeskukset, joista toiset ajattaa atk-ajokorttia, toiset multimediakurssia, ja sen jälkeen ne juoksevat täällä oven takana, ja hakevat

harjoittelupaikkaa. Ei sellaisilla osaajilla tee tällaiset firmat yhtään mitään. Se on vaan valitettava fakta.“


11





Markkinointiviestinnässä digimediayritys on oman alueensa asiantuntija

Vies-tintä-toi-

misto

Strateginensuunnittelu

Luovasuunnittelu JakeluToteutus

Mar

kkin

oija

/ M

aino

staj

a /

Valm

ista

ja /

Brän

di

Kulu

ttaja

/pa

lvel

un lo

ppuk

äyttä

jä

Media-toimisto

Mainostoimisto

Telev isio

PrinttijulkaisutPainotalo

Repro

AV-tuottaja

Ydinkysymys:Millainen v iesti tav oittaakuluttajan parhaitenvalitussa mediassa jamillaisella kontaktihinnalla?

Digimediayritys

Markkinointi-viestintä

"Viesti"

Tapahtuma-markkinointi

PR-toimisto

Suora-markkinointi

Ulkomainonta

Digimedia(WWW,s-posti,

bannerit)

Radio

Media-toimisto

Muo-toilutoi-

misto

Viestintä-kanava

Konsultti-yritys

Vies-tintä-toi-

misto

Audiotuottaja

“Digimediayrityksen ja mainostoimiston välillä on aina vähän rajankäyntiä siinä että kuka tekee mitä, ja kuka on kenen tontilla, mutta ei se nyt ole normaalia työntekoa

kummallisempaa. Mutta kyllä sitä aina jonkinlaiseen ratkaisuun päästään.”


12


Yritykset hakevat yhä roolejaan digitaalisen markkinointiviestinnän alueella

Yritysten tulisi panostaa voimakkaasti oman roolinsa löytämiseen markkinointiviestinnän arvoketjussa






4.0% 3/75 EOS

“Meidän roolimme ei ainakaan ole suunnitella mainontaa, sitä kokonaisuutta. Siihen ovat ihan

eri ihmiset. Ja tuo luova suunnittelukin, sikäli kun se tarkoittaa jotain kokonaisuutta, niin sehän on vähän kuin ampuisi mainostoimistoa polveen, ja sitä kautta itseänsä.”

“Paras idea voi tulla meiltä, mainostoimistolta, viestintätoimistolta tai jostain ihan muualta.Kyse on siitä, kuka on proaktiivisin, luo kustannustehokkaimman ratkaisun asiakkaalle.”


Sähköisiä palveluita luodessadigimediayritys on tehostajan roolissa



Mar

kkin

oija

/ M

aino

staj

a /

Valm

ista

ja /

Brän

di

Palv

elun

lopp

ukäy

ttäjä

Ydinkysymys:Miten palvellakuluttajaa parhaitenja missä?

Palveluntarjoaminen

"Vuoro-puhelu" Konsultti-

yritys(Palvelu-strategia)

Teknologia-toimittaja

Palvelu-suunnittelu- j a toteutuskonsultit

Digimediayritys

Palvelu-pisteet

ContactCenter

Digimedia-palvelu

Mainos-toimisto Muotoilu

toimisto

Palvelu-kanava

“Meidän työstämme 10% on vain sähköisten asiointipalveluiden tekemistä, 90% on niiden edellytysten luomista.”


13


Verkkokauppoja kehittäessään digimediayritys tarvitsee ymmärrystä ostamisen logiikasta



Mar

kkin

oija

/ M

aino

staj

a /

Valm

ista

ja /

Brä

ndi

Kul

utta

ja /

palv

elun

lopp

ukäy

ttäjä

Maksuvälinetoimittaja

Teknologia-toimittaja

Ydinkysymys:Miten saada kuluttaj aostamaantehokkaimmin?

Kaupankäynti

Jakeluketju"Osto-tapahtuma"

Kauppa-paikka

Konsultti-yritys

(Liiketoiminta-strategia)

Digimediayritys

Myynninsuunnittelu- j a toteutuskonsultit

Omaverkkokauppa

Muutverkkokaupat

“Verkkokauppoja kehitettäessä on musta sellainen erhe, ettei puhuta muusta kuin että mitense varsinainen ostosuoritus tehdään, että miten menee teknisesti, miten me saamme sen

ihmisen painamaan sitä osta tämä-nappia. Mutta eikö se normaalissakin kaupassa ole niin, että siellä on mainontaa, sitten on mielikuvan luontia, ja on itse asiassa vielä somistusta.”


Alalla tarvitaan erikoistumista ja kokonaisratkaisujen hallitsijoita



Pieni tehokastuotantopaja

Kokonaishankkeidentoimittaja

Erikoisosaaja

alihankinta alihankinta

Vain tiukka erikoistuminen voi taata kilpailukyvyn tulevaisuudessa






0.0% 0/74 EOS

“Kyllä näissä pienissäkin firmoissa nähdään tämä,

että tietyn kokoisissa keikoissa sulta vaaditaan

sitä kokoa. Ja näin se vaanon, ei se ole muuttunut

miksikään.”

“Tällä hetkellä tällainen pieni- keskisuuri

digimediatoimisto erikoistuu kahteen asiaan, joko

kampanjoihin markkinointiviestinnän

alueella, tai omaan pieneen sisällönhallintaratkaisuun.”


14





Tärkeimmät johtopäätökset

• Digimedia tullut jäädäkseen –alan merkitys on kasvussa

– Palveluita ostetaan nyt ja jatkossa, kyse on väliaikaisesta notkahduksesta

• Jatkossa luvassa vain loivaa kasvua

– Hyperkasvu on päättynyt –toimiala normaalia liiketoimintaa

• Pienyrittäjävetoista toimintaa –ala on kuitenkin keskittymässä

– Pk-yrittäjien kyettävä löytämään oma erikoisalueensa

• Roolit haussa niin tuottajilla kuin asiakkaillakin

– Kypsymistä ja ymmärryksen laajentamista tarvitaan edelleen

• Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisessä kehittämistä

– Asiakas maksaa laskun – hyödyt osattava perustella entistä paremmin

• Kansainvälistymiseen suhtaudutaan varovaisesti

– Pettymyksistä on opittu –kansainvälistä kasvua haetaan suhdeverkostojen kautta

• Koulutuksesta ylitarjontaa – laatu kuitenkin harvassa

– Suuri riski olemassa kouluttaa työttömiä digityöläisiä, alalle syntyy vain rajallisesti uusia työpaikkoja

Digimedia on liiketoimintaa muiden joukossa


15


Tärkeimmät suositukset

• Digimediayrityksille– Kuunnella asiakkaita paremmin ja panostaa asiakashallintaan– Kehittää liiketoiminnan ja oman osaamista pitkäjänteisesti– Löytää oma asema ja rooli alan verkostoissa– Kerätä rohkeutta jakaa tietoa – järkiperäistää resursointia

• Alan asiakasyrityksille– Ostaa digipalveluita liiketoimintahyötyjä korostaen – Panostaa myös toimittajan luotettavuuteen, ei vain hintaan– Investoida myös laskusuhdanteen aikana riittävästi– Kehittää digipalveluita pitkäjänteisesti

• Viranomaisille– Kohentaa yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä– Kohdistaa tukitoimia entistä tarkemmin– Panostaa koulutuksen laatuun, ei määrään– Toimia taitavana digipalvelujen ostajana ja hyödyntäjänä

Digipalveluillaon luotava todellista

hyötyä loppukäyttäjille


Suosituksia jatkotutkimukselle

• Digimedian asiakastutkimus• Tuotantoprosessit ja niiden merkitys menestykselle• Kansainvälistyminen – mikä onnistui, missä mentiin pieleen• Kansainvälinen vertailututkimus• Koulutuksen tulosten mittaus• Hypen eri vaiheiden analysointi ja vertailu• Tilinpäätösanalyysi digimedia-alan tulo- ja kustannusrakenteista• Skenaarioanalyysi alan kehittymisestä

Selvityksiä on tehty jo paljon – ehkä liikaakin –nyt on aika kääriä hihat ja luoda uutta liiketoimintaa


16


Kiitokset

• Tutkimukseen osallistuneet yritykset ja asiantuntijat

• Hankkeen ohjausryhmä:– Torsti Tenhunen, KP Hiltunen,

Marit Hohtokari, Petri Salmi, Matti Pulkkinen, Esa Tanskanen,

• Hankkeen rahoittajille– Kauppa- ja teollisuusministeriö– Osaamiskeskusohjelma/

Sisäministeriö

• Erityiskiitokset– Vivikka Richt, Seppo Roponen,

Antti Lehtinen, Jorma Pietala– Liikesivistysrahasto– HPY:n tutkimussäätiö

• Kiitokset myös seuraaville:– Antti Väisänen– Culminatum Oy– Frans Mäyrä– Helsingin kauppakorkeakoulu– Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto– Inãki Amate– ITP-ohjelma/Helsingin kauppakorkeakoulu– ITP-työryhmä: Annekathrin Kieslich, Markku

Honkala, Johannes Sarekoski, Soumya Sinha,Jian Ming Teng

– Jani Järvinen– Jani Karlsson– Janne Lindfors– Janne Waltonen– Jari Aalto-Setälä– Mainostajien liitto– MakePrint Oy– Peter Green– Petteri Pohto– Pia Pakkanen– Re-Media Oy– Satama Interactive– Teemu Väänänen– Tero Pajunen– Topi Saari– Vesa Ilmarinen


Lisätietoja tutkimuksesta:

Tommi PelkonenLTT-Tutkimus [email protected]

Loppuraportti on saatavilla myös sähköisenäosoitteesta www.culminatum.fi

digimedia2003 kalvosarja

Technology