Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

2

Turvekysymyksissä maltti on valttia

Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia jakauaskantoisia vaikutuksia.

Sekä kansalaisten elämään että yritysten menestykseen Suomessa.

3

Turpeenkäytön ympäristökysymykset hallittavissa

• Kotimaisen turpeen ympäristövaikutukset voidaan hallita omin toimin

• Vesistövaikutukset saatavissa hyväksyttävälle tasolle

– Toimet ovat jo käynnissä

• Soiden luontoarvot voidaan turvata entistä paremmin

– Luonnontilaiset suot päätetty rajata tuotannon ulkopuolelle

• Päästökauppa huolehtii CO2-päästöistä

4

Puun ja turpeen energiakäyttö tukevat toisiaan

• Turpeenkäytön jatkaminen ja kehittäminen

auttaa lisäämään puun energiakäyttöä edesauttaa teollisuuden raaka-ainepuun

saannin riittävyyttä ja kohtuuhintaisuutta parantaa puunjalostusteollisuuden

toimintaedellytyksiä vientitulojen turvaaminen

• Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy, vaikka turve säilyy energiapaletissa toisena kotimaisena polttoaineena

5

Energiatehokkuutta,kustannushyötyjä ja kilpailukyvyn turvaamista

• Turpeenkäyttö vaikuttaa positiivisesti energiantuotantoon, metsäteollisuuteen ja kansantalouteen

– Kohtuukustannukset säilyvät energiantuotannossa

– turvaa metsäteollisuuden puunsaantia

• Turpeenkäytön kustannushyödyt tukevat tehokasta kaukolämpöä ja yhteistuotantoa

• Metsäteollisuuden tuotannon turvaaminen tukee kansantaloutta ja työllisyyttä

6

Kotimaisuus, huoltovarmuus ja uusiutuvanenergian edistäminen edellyttävät turpeenkäyttöä

• Turpeenkäyttö työllistää nimenomaan Suomessa

• Turpeenkäyttö parantaa omavaraisuutta ja kauppatasetta vähentäen Suomen tuontiriippuvuutta

• Metsäteollisuuden tuotanto on Suomen uusiutuvan energian perusta

– Menestyvä metsäteollisuus bioenergiaa tuotannon ohessa valtiolle edullisempaa vrt. bioenergiatukien lisääminen

7

Turpeen saatavuudesta huolehdittava lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

• Turvetuotantoalaa tarvitaan nopeasti lisää

• Tuotantoala on supistunut hitaan luvituksen takia

– aiheuttaa hallitsematonta polttoainepulaa– johtaa energian hintojen nousuun

• Pöyryn selvitys: Turve on tärkeä polttoaine myös pitkällä aikavälillä

– selvitys osoittaa, että turpeenkäyttö on hyödyllistä. Siitä luopuminen olisi kallista ja haitallista.

8

Turpeenkäytön lopettaminen aiheuttaisi useita ongelmia

• Korvaavina polttoaineina saantivarmuus- ja käytettävyyssyistä myös fossiiliset polttoaineet

• Nostaisi polttoainekustannuksia ja energian hintaa

• Aikaistaisi ja lisäisi kustannuksia uusissa laitosinvestoinneissa

– Pöyryn arvio: 350 M€ • Edellyttäisi ennenaikaisia investointeja

olemassa oleviin energialaitoksiin– Pöyryn arvio: 250 M€

• Nostaisi raaka-aine- ja energiapuun hintaa– Turpeen alasajo voi sekoittaa puumarkkinat

metsäteollisuuden kilpailukyky heikkenisi entisestään

9

Turpeen alasajolla haitallisia heijastusvaikutuksia puumarkkinoihin

• Turpeen alasajo aiheuttaisi puupolttoaineiden kysyntäpiikkejä

– varastoidun ja varastoimiskelpoisen puun määrää on kasvatettava

– laitosten tilarajoitteet varastot kauemmaksi

– lisää puun korjuu- ja kuljetusketjun sekä infran kustannuksia puun hintaan

Energia- ja kuitupuun kysyntä ja hinnat limittäin

Raaka-aineeksi soveltuvaa puuta ohjautuisi enenevässä määrin energiantuotantoon

10

Kohonnut puun hinta nostaisi merkittävästi sekä energiantuottajien että metsäteollisuuden hankintakustannuksia

Energiantuotanto

• 120 M€ vuodessa – metsähakkeen käyttö 40

TWh

Metsäteollisuuden tuotanto

• 240 M€ vuodessa– kuitupuun käyttö 40 Mm3/a

Esimerkki: Jos turpeen käytön alasajon vuoksi energia- ja kuitupuun hinta nousisi 3 €/MWh , lisäkustannus olisi

Luvut Pöyryn selvityksestä “Mahdollisen turpeesta luopumisen vaikutuksia suomen energian tuotannossa”

11

Turpeen käytön alasajo – lähtökohtia ja seurauksia

Ääriskenaarioilla yhteisiä piirteitä:

– Energiantuotannon kustannukset kasvavat – Turvetuotannon haitat poistuvat

– Turpeen kansantaloudellinen arvo jää – CO2-päästöt eivät juuri muutu (ETS-efekti) hyödyntämättä

– Puun jalostuskäyttö etusijalle

– Energialaitosten toiminta edellyttää fossiilisten käyttöä

– Menetetään turpeen työllistävä vaikutus

– Kauppatase heikkenee

– Tuontiriippuvuus kasvaa merkittävästi

– CO2-päästöt, kotimaisuus sekä uusiutuvien lisääminen etusijalle

– Kuitupuuta paljon polttoon vaikeuksia teollisuudelle

– Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee

– Laitosten käytettävyys heikkenee

– Tuontipuun määrä voi lisääntyä tuontiriippuvuus

Turve korvataan kokonaan fossiilisilla polttoaineilla

Turve korvataan kokonaan puulla

~23 TWh/a

12

Turve on tärkeä lähipolttoaine bioenergialaitoksille

Kotimaisia polttoaineita käyttävät

polttolaitokset

Metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Turpeen energiakäyttö vuonna 2010

13

Kotimaisia polttoaineita käyttävien laitosten määrä kasvaa mahdollistaen puunkäytön nopean kasvun

Joensuu

Rovaniemi

Oulu

Vaasa

Jyväskylä

MikkeliTampere

Turku

1999

2008

Joensuu

Jyväskylä

Jämsä

Kajaani

Kouvola

Mikkeli

Pietarsaari

Käyttö, m3

200 - 500500 - 1 0001 000 - 5 000 5 000 - 10 00010 000 - 50 00050 000 - 100 000yli 100 000

Lähde: VTT ja METLA 2010

Metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilla 2010 jo 6,2 Mm3, josta valtaosa yhteistuotannossa

14

Noin 95 % turpeesta käytetään laitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin CO2 vähenee kuten sovittu

1,9

3,5

11,6

8,9

0

2

4

6

8

10

12

14

2010

Turp

een

kulu

tus,

TW

h/a

Alle 20 MW

20-100 MW

100-300 MW

yli 300 MW

147 kpl 30 kpl 7 kpl36 kpl

Turpeen käyttö vuonna 2010 (25,8 TWh), laitoksen koon mukaan

Turpeen päästöt kuuluvat lähes kokonaisuudessaan EU:n päästökiintiön piiriin.

Mikäli turpeen päästöjä vähennettäisiin kotimaisilla erityistoimilla, vastaavasti muualla EU:n alueella syntyisi lisää CO2 päästöjä.

15

Millä turve korvattaisiin?

• Valtaosa turpeesta korvautuisi puulla

• Loppuosa korvautuu fossiilisilla, valtaosin hiilellä

• Pieneltä osin tuotantoa korvaantuu myös kaasulla ja öljyllä, lähinnä erillisenä lämmöntuotantona

– Kiinteiden polttoaineiden kattiloiden teho laskee ja huoltoseisokit lisääntyvät

16

Turpeen alasajo johtaisi lisääntyvään kuitupuun energiakäyttöön

n. 12 Mm3

17

Turpeen käytön ja tuotannon kehittyminen suomessa

0

5

10

15

20

25

30

35

1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

TWh

Muut

Lauhdevoima

Kaukolämpö- ja voima

Teollisuus

Tuotanto

Perustietoa turpeenkäytöstä

Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus)

● Turvetta 69 Mrd m3 ja lisää kertyy– Vuosittainen kasvu vastaa turpeen

käyttöä

• Energiaturveresurssit 12 800 TWh• Käytetty 20-28 TWh/a 2000-luvulla

– CHP 15-20, lauhde 4-8 TWh/a

• Maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa (9,3 Mha)

– 12,2% suojeltu (1,1 Mha)– 12,9 % soveltuu energiatuotantoon

(1,2 Mha)• 0,6% tuotannossa (0,06 Mha)

– loput metsä- tai maatalouskäytössä

• Kaikkiaan turve työllistää suomalaisia yli 12 000 henkilötyövuoden edestä

18Lähde: MMM (2011:1 työryhmämuistio) .

19

Hyödyt ja haitat puntariin – Ongelmat ratkaistavissa, hyödyt saatavissa

Kotimainen¥€$

Vastuu omissa käsissä

Lähienergiaa / huoltovarmuus

Laatu /varastointi

Puunjalostuksenturvaaminen

Talous / kauppatase

ETS hoitaa CO2:n

Luonto-arvot

Vesistö-ongelmat

Turve