design-suuntautunutta pedagogiikkaa helsingissä
TRANSCRIPT
SDOPHELSINKI 12.11.2015
DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKAFT Henriikka Vartiainen
• 21. VUOSISADAN TAIDOT • OPS 2016 • OSALLISTAVA OPPIMINEN • OPPIMISEN LAAJENTUVAT YMPÄRISTÖT JA YHTEISÖT • OPPIMISEN ARVIOINTI • OSALLISTAVAN OPPIMISEN TOIMINTAKULTTUURIN
YHTEISKEHITTELY !
• OPPIMISPROJEKTIN IDEOINTI !
Pienryhmätyöskentely:
Luento:D
OP! 12.11.
2015
M i t ä l a s t e m m e j a n u o r t e m m e t u l i s i O P P I A , t i e t ä ä j a k y e t ä
t e k e m ä ä n t Ä M Ä N A J A N J A T u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a ?
KUUMA KYSYMYS
21. VUOSISADAN TAIDOTAJATTELUTAVAT ‣Luovuus, krii+nen aja0elu, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, oppiminen
TYÖSKENTELYTAVAT ‣Kommunikoin9 ja kollaboraa9o
TYÖSKENTELYN VÄLINEET ‣Tieto-‐ ja vies9ntätekniikka ‣Informaa9on lukutaito
ELÄMISEN TAIDOT ‣Kansalaisuus, elämänura, henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus
B ink ley ym. , 2011
ATC2
1S
Kansalaisuus ‣Tieto globaalista ‣Herkkyys ja kunnioitus muita kul0uureja kohtaan ‣Osallistuminen kestävän kehityksen edistämiseen
Henkiset ja moraaliset luonteenpiirteet ‣Rehellisyys ‣Itsesäätely ‣Vastuullisuus ‣Sitkeys ‣Empa9a ‣Itseluo0amus ‣Omasta hyvinvoinnista huoleh9minen
‣Työurasuuntauneisuus ‣Elämisen (arjen) taidot Kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisu ‣Projek9n suunni0elu ‣Projek9n toteutus ‣Ongelman ratkaisu ‣Päätöksenteko ‣Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen
Kollaboraatio ‣Toisilta oppiminen ‣Toisille jakaminen ‣Toisen ajatuksen tai ehdotuksen edelleen kehi0ely ‣Verkostoituminen ‣Myötäeläminen ‣Yhteenkuuluvuuden tunteminen
Viestintä ‣Suullinen vies9ntä ‣Kirjallinen vies9ntä ‣Digitaalisten työvälineiden käy0ö ‣Taito kuunnella
Luovuus ja mielikuvitus ‣Taloudellinen ja sosiaalinen yri0eliäisyys ‣Uusien ideoiden tavoi0elu ja tuo0aminen ‣Toiminnan johtaminen
SYVÄLLINEN OPPIMINEN(Fullan & Langworthy, 2013)
8 KESKEISTÄ KOMPETENSSIASir Ken Robinson
UTELIAISUUS (CURIOSITY)
Kyky esittää kysymyksiä ja tutkia miten maailma toimi
LUOVUUS (CREATIVITY)
Kyky tuottaa uusia ideoita ja soveltaa niitä käytännössä
KRIITTISYYS (CRITICISM)
Kyky analysoida informaatiota ja ideoita sekä tehdä perusteltuja argumentteja ja päätöksiä
VIESTINTÄ (COMMUNICATION)
Kyky ilmaista ajatuksia ja tunteita selkeästi ja itsevarmasti erilaisissa medioissa ja muodoissa
YHTEISTYÖ (COLLABORATION)
Kyky työskennellä rakentavasti toisten kanssa
MYÖTÄTUNTO (COMPASSION)
Kyky tuntea empatiaa toisia kohtaan ja toimia sen mukaisesti
MALTILLISUUS (COMPOSURE)
Kyky rakentaa yhteyksiä sisäisiin tunteisiin ja kehittää henkilökohtaista harmoniaa ja tasapainoa
KANSALAISUUS (CITIZENSHIP)
Kyky sitoutua rakentavasti yhteiskuntaan ja osallistua sitä ylläpitävään prosessiin
(2015)
http://www.oph.fi/ops2016/tavoitteet
” K o u l u j o k a e i e d i s t ä a i t o a h a l u a j a t a r v e t t a o p p i a , e i
p y s t y t u o t t a m a a n o p p i m i s t a , j o t a n y k y a j a n j a
t u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a va ad i t a a n ”
(Sahlberg, 2010)
http://www.aka.fi”Salmela-Aron mukaan tulee varmistaa, että nuoret kokevat merkityksellisyyttä ja oppimisen intoa, joka kantaa heitä tulevaisuuteen. Nuori kokee intoa, kun haasteita on sopivasti suhteessa kykyihin. Nuorten pitäisi kehittää taitoja, joilla he voivat luotettavasti suuntautua ja navigoida tulevaisuuden yhä epävarmemmassa digitaalisessa ja globaalissa työelämässä. Kolme ässää eli sosiaaliset taidot, sisukkuus, ja sopeutumiskyky ovat avaintekijöitä”
M i t e n e r i l a i s i a k o u l u j e n u l k o p u o l i s i a y m p ä r i s t ö j ä - j a y h t e i s ö j ä , f y y s i s i ä
s e k ä v i r t u a a l i s i a , vo i d a a n h y ö d y n t ä ä f o r m a a l i s s a
k o u l u o p p i m i s es s a n y k y i s t ä l a a j e m m i n s e k ä t ava l l a , j o k a t u k e e t ä m ä n
v u o s i t u h a n n e n o p p i m i s e n j a o s a a m i s e n e d i s t ä m i s e n t avo i t t e i t a ?
HAASTE
OSALLISTAVAOPPIMINEN
LAAJENTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT JA - YHTEISÖT
To be a competent participant involves the mastery of a range of tools and instruments (Säljö, 2010)
Kohde
Toimijat
Välineet
RAJOJEN YLITTÄMISEENe r i l a i s e n o s a a m i s e n j a a s i a n t u n t i j u u d e n
h y ö d y n t ä m i s e k s i
O l e m a s s a o l e va a n k u l t t u u r i i n s o s i a a l i s t u m i s e n s i j a a n n y k y a i k a a
l u o n n e h t i vat n o p e a s t i m u u t t u va y h t e i s k u n t a j a e n n a k o i m at o n t u l e va i s u u s . S e k ä
p a i k a l l i s e t e t t ä s u u r e t g l o b a a l i t o n g e l m at h a a s t avat j at k u va a n k u l t t u u r i s t e n
k ä y t ä n t e i d e n u u s i n t a m i s e e n s e k ä
RAJOJEN YLITTÄMISEEN
YHTENÄ KESKE ISEN MUUTOKSEN AJUR INA ON OLLUT NOPEAST I
KEH ITTYNYT TEKNOLOGIA , JOKA ON MAHDOLL ISTANUT UUDENLA ISTEN
YHTE ISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEH ITTYMISEN
FORMAAL IN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA
(Thomas & Brown, 2011; Jenkins ym., 2008)
” THE RISE OF PARTICIPATORY CULTURE”
OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
(esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)
OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA
!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN VIITOITTAMANA
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA
OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA OPPIKIRJOIHIN
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI JULKI TUONUT
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN ERILAISUUS ON UHKA
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI
(esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)
KOULUKULTTUURI
” T h e u n e q u a l ac c es s t o t h e o p p o r t u n i t i es , e x p e r i e n c es , s k i l l s , a n d k n o w l e d g e t h at w i l l p r e p a r e
y o u t h f o r f u l l p a r t i c i p at i o n i n t h e w o r l d o f t o m o r r o w ”
THE PARTICIPATION GAP
Jenkins ym., 2008
” m e i d ä n t u l i s i k y e t ä j at k u va s t i u u d i s t a m a a n t o i m i n t a k u l t t u u r i a m m e
o r g a n i s o i v i a k ä y t ä n t e i t ä j a k a s vat t a m a a n l a p s i s s a m m e t a i t o j a ,
j o t k a t ä m ä n m a h d o l l i s t avat ”
prof. emeritus Jorma Enkenberg
va at e i t a k o u l u n t o i m i n t a k u l t t u u r i n m u u t o k s es t a o n es i t e t t y m o n es t a k i n
s u u n n a s t a , m u t t a e r i l a i s i a o p p i m i s y m p ä r i s t ö j ä , - y h t e i s ö j ä j a
- v ä l i n e i t ä y h d i s t ä v ä l l e o p p i m i s e l l e o n t a r j o l l a h y v i n v ä h ä n
OPPIMISTUTKIMUKSEEN
OPETUSMALLEJA P E R U S T U V I A
DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGI IKKA 2.1JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN
OSALLISTAVA OPPIMINEN 2.1 !
• Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti • Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä • Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan
muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin • Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset)
työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet • Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien
muodostama ekosysteemi • Ajattelu:
prof. emeritus Jorma Enkenberg
”thinking in redesigning”
DESIGN uudistamallaMERKITSEE OSALLISTUMISTA KULTTUURISIIN KÄYTÄNTEISIIN NIITÄ
OSALLISTAVA OPPIMINEN (KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA)
Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan
YHTEISKEHITTELYVÄLINEET(OPETUSMALLI)(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT)
Omat välineet
Sosiaalinen media Oppijat tutkijoina
Oppijat suunnittelijoina
OPPIMISEN VIITEKEHYS
DOP
Var$ainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Albert Einstein
GENIUS ”Everybody is a
FISHBut if you judge a
by its ability to climb a tree, it will live out its whole life believing it is stupid.”
Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) pyrkii
edistämään oppijoissa niitä osaamisia, jotka tämän
mahdollistavat rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä
vaadittavia taitoja
TAVOITE
KOULUYHTEISÖ (oppijat, ope0ajat, muu henkilökunta)
YHTEISKEHITTELY ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim. tutkijat, museo-‐oppaat)
YHTEISÖÖN LIITTYMINEN (esim. Openmetsä)
AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET (oppijoiden oman mielenkiinnon suunnassa)
TODELLISEN MAAILMAN KOHTEIDEN TUTKIMINEN
(esim. ilmiötä väli0ävä museoartefak9, luontokohde)
JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT (esim. ilmiöön tai sitä edustavaan kohteeseen lii0yvä tutkimusdata, oppijoiden tuo0amat digitarinat)
VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA
TOIMINNAN SUUNNITTELUUN (esim. tutkimussuunnitelmat, luonnokset jne.)
AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA TYÖSTÄMISEN VÄLINEET
(esim. asiantun9jan toimintaa väli0ävät mi0avälineet, oppijoiden omat älypuhelimet)
VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEET
(esim. kommunikoin9in, julkaisemiseen, jakamiseen)
TOIM
IJAT
KO
HTE
ET
VÄLI
NEE
T
PÄIVÄKOTI/KOULU/YLIOPISTO
LUONTO-JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ
TEKNOLOGIA- YMPÄRISTÖ
DOPOPPIMISEN KONTEKSTI
Var$ainen, H. (2014).Principles for Design-‐Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publica9ons of the University of Eastern Finland. Disserta9ons in Educa9on, Humani9es, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
Ilmiö kontekstissaan
Yhteisölliset resurssit
Työvälineresurssit
Informaatioresurssit
Oppimistehtävä
Kouluyhteisö
Perheet
Asiantuntijat
Harrastajat
Ajattelun välineet
Tekemisen välineet
Vuorovaikutuksen välineet
Digitaalinen media
Painettu media
Todelliset kohteet
DOP pyrkii sijoittamaan oppimisen laajentuvaan ja muuntuvaan oppimissysteemiin, joka kannustaa kannustaa oppilaita, opettajia ja asiantuntijoita uutta luovaan toimintaan.
DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educa9on and Informa9on Technologies.
DOP 1. ORIENTATION ACTIVITIES !!
3. INQUIRY
2. INQUIRY PLAN 4. GENERALIZATION
• Discussion about things that interest in a forest
• Discussion about research perspectives
• Studying the research narratives and story analysis
• Selection and anchoring of open challenge
• Research perspective • Forming ideas and selection of
research theme • Forming ideas and selection of
inquiry object • Selection of inquiry tools • Agreement on forms of work
• Arrival at Punkaharju • Gathering of inquiry tools • Carrying out the inquiry • Discussion about inquiry • Departure from Punkaharju
• Processing of data and interpreting of findings
• Reporting on the learning project
• Evaluation of meaning of project
PUNKAHARJU
1. ILMIÖN/HAASTEEN ARTIKULOINTI !!!
3. AINEISTON KERUU
4. RATKAISUN RAKENTAMINEN JA
JAKAMINEN
• Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä • Oppimista ohjaavan tehtävän
artikulointi ja kiinnittäminen • Ekosysteemien jakaminen • Työskentelysääntöjen laatiminen
• Oppimiskohteiden valinta • Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet, yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman laatiminen
• Työskentely laajennetussa oppijayhteisössä
• Tutkimusten suorittaminen • Aineiston keruu (esim. video,
audio, kuvat, havainnoinnit, haastattelut jne.)
• Kootun aineiston järjestäminen, yhdistäminen ja analysointi
• Digitaalisen artefaktin tuottaminen ja julkaiseminen
KOULU
LAAJENNETTUOPPIMISYHTEISÖ-
JA YMPÄRISTÖ !
2. KONTEKSTINSUUNNITTELU
!
OPETUSMALLI
http://www.openmetsa.fi/dopvideo
Var$ainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educa9on and Informa9on Technologies.
!Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instruc9onal approach for media9ng the prac9ces of authen9c science inquiries. Cultural Studies of Science Educa9on. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0
Esi- ja alkuopetuksen projekteja
• Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator- muodossa. !
• Tutkimusretki metsään Kellarpellon Vekkulit Projektin esittely !
• Vekarat eläinten jäljillä Kellarpellon Vekarat
• Vesi Kellarpellon Veijarit
• Vesseleiden metsäretkikirja Kellarpellon Vesselit
• Norppa lähellämme Kellarpellon Viikarit. Ryhmän yhteinen tuotos, digikirja!
• Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, Kellarpellon Vintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely!
• !Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan toteuttajina!
• Kärpässienet!• Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen
oppimisen portailla
Perusopetuksen projekteja
• Talvikalastusprojekti !• Pettuleipäprojekti !• Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk
(Savonlinna), projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-muodossa sekä Book Creator -kirja.
• Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
• Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä, Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk!
!Opettajaopiskelijoiden projekteja
• Laukansaaren Torppa !• Veteraanien ruokamuistot !• Siirtolohkareen tarina !• Naava-Räp
DO
P!OPPIMISPROJEKTEJA
PAIKAN MÄÄRITYS JA
SUUNNAN OTTO
PAIKAN MÄÄRITYS JA
SUUNNAN OTTO
PAIKAN MÄÄRITYS JA
SUUNNAN OTTO
PAIKAN MÄÄRITYS JA
SUUNNAN OTTO
ILMIÖN TUNNISTAMINEN EKOSYSTEEMIN
MALLINTAMINEN
KONTEKS-TIIN TUTUS-TUMINEN
!
OPPIMIS-TEHTÄVÄN MUOTOILU
TYÖSKENTELY-SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN
TUTKIMUS-NÄKÖKULMAN
VALINTA
TUTKIMUS-KYSYMYKSEN
KIINNITTÄMINEN
RESURSSIEN KARTOITTA-
MINEN
TUTKIMUSKOHTEIDEN JA - MENETELMIEN KIINNITTÄMINEN !
!
SUUNNITELMAN RAKENTAMINEN
TUTKIMUS-AINEISTON
KOKOAMINEN
AINEISTON JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELY
!RATKAISUN
RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI !
RATKAISUN JAKAMINEN !
DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGI IKKA
DOP! OPPIMISPOLKUJORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN
!
EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN ! =mallin! tarjoaminen! oppimisen!
ympäristölle!
!!
KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN ! =tutustuminen! ilmiön! asiayhteyteen!
(tutustuminen! esim.! uu6seen,! leh6ar6kkeliin,! muuhun! materiaaliin,!
julkisuudessa! ilmiöstä! käytyyn! (verkko)keskusteluun,! tai! vierailemalla!
luontokohteessa,!museossa,!rakennetussa!ympäristössä!mm.)!
! PAIKAN MÄÄRITYS !=tuo<aa!vastauksen!kysymykseen!missä!ollaan!menossa!
! SUUNNAN OTTO ! =antaa! vastauksen! kysymykseen! minne! on! mentävä!
seuraavaksi!ja!miten!sinne!päästään!
KULTTUURI ! =ihmisryhmälle! tyypillisten! käy<äytymisien! ja! vakiintuneiden!
sosiaalisten! käytänteiden!muodostama! kokonaisuus.! Sitä! kanna<elevat! tälle!
ihmisryhmälle! (esim.! kansakunta,! heimo! ja! koulun! henkilöstö)! ominaiset!
uskomukset,!arvot,!asenteet!sekä!symbolit!(esim.!kieli)! ,! jotka!se!hyväksyy!ja!
joiden!varassa!päivi<äiset!toiminnot!tapahtuvat.!!! DESIGN ! !=muodon!tai!ilmiasun!antamista!henkilön!sisäisille!tuntemuksille!ja!
ideoille,! ulkoistamalla! ja! saa<amalla! ne! käsin! kosketeltaviksi! ja! ais6en!
havai<aviksi.! ! DESIGNING ! =reflek6ivisen! abstrahoinnin! kääntöpuoli,! itera6ivista!
ajatuksellista! konkre6soin6a,! ajatusten! ja! ideoiden! materialisoin6a.!
Reflek6ivinen! abstrahoin6! taas! tarkoi<aa! tapaa,! jolla! nuori! hankkii! 6etoa!
maailmasta!omaa!aja<eluaan!ilmiöstä!tai!kohteesta!poh6en!ja!rakentaen!sen!
pohjalta! niistä! tulkintoja! esim.! pyrkiessään! ratkaisemaan! ilmiöön! lii<yvää!
ongelmaa!tai!pyrkiessään!uudistamaan!olemassa!oleva!toimintatapaa.!!! AJATTELU ! ! voi! merkitä! käytännössä! esim.! ideoin6a,! asiasta! keskustelua,!
ennustamista,! aineiston! keräämistä,! asiantun6jan! tunnistamista,! siitä!
pää<ämistä! kenen! kanssa! työskennellä,! päämäärän! ase<amista,!
luonnostelua,! jäsentelyä,! kuvaamista! asiaa! graafises6! (käsitekar<a,!
miellekar<a!tai!puukaavio!esim.),!tutkimista,!tai!suunnitelmaan!laa6mista.!!
TEKEMINEN ! (making),! ilmiön!tutkiminen!tai!olemassa!olevan!toimintatavan!
uudistaminen!voi!näy<äytyä!mm.!leikkimisenä,!rakentamisena,!nikkaroin6na,!
uuden! luomisena,! ohjelmoin6na,! kokeena,! osien! yhteen! kokoamisena,!
kohteen! tai! rakennetun! hajo<amisena,! materiaalien! tai! toimintatapojen!
testaamisena,! muiden! tekemisen! havainnoin6na,! ohjelmakoodin!
lainaamisena! tai! jakamisena,! toiminnan! dokumentoin6na,! tuloksen!
puu<eiden! tai! heikkouksien! poh6misena,! kysymysten! esi<ämisenä! sekä!
tuloksena!olevan!korjailuna.!! !Aja<elun!tai!toiminnan!parantamista!voi!au<aa!esim.! jatkamalla!tutkimuksia!
edelleen,! keskustelemalla! ongelmista! tai! vaikeuksista! julkises6,! poh6malla!
asiaa! kavereiden! tai! työryhmän! muiden! jäsenten! kanssa,! tarkastelemalla!
ongelmaa/toimintaa! jostain! uudesta! tai! toisen! henkilön! näkökulmasta,!!
käy<ämällä!jotain!toista!materiaalia,!muu<amalla!yhtä!muu<uja!kerrallaan!ja!
tutkimalla! sen! vaikutusta! ilmiöön,! poh6malla! sitä,! miten! vastaava! ongelma!
tuli! ratkaistuksi! aiemmin,! etsimällä! vastaavia! ongelmia! tai! projekteja!
interne6stä!tai!kirjallisuudesta!ja!analysoimalla!niitä,!kysymällä!asiantun6jalta!
tai! vanhemmalta,! väl<ää! hermostumista,! tekemällä! happihypyn! tai! vain!
nukkumalla!yön!yli.!!!
!(vrt.! DOPHkäsikirja! sekä! Mar6nez,! S.! &! Stager,! G.! (2013)! Invent! to! Learn.!
Making,! Tinkering,! and! Engineering! in! the! Classroom.! Construc6ng!Modern!
Press!ajatuksia!ss.!52H53)
DESIGN-SUUNTAUTUNEESSA PEDAGOGIIKASSA
Ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita DOP-projektien kohteiksi ovat esimerkiksi: köyhyys, nälkä, terveys,
oppiminen, tasa-arvo, puhdas vesi, energia, työ, teollinen tuotanto, asuminen, liikenne, ympäristö, jäte,
ilmasto, meret, metsät, rauha, oikeus, kehitys
ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINNIN MUOTO
OPPIMISEN KOKEMINEN
yksi0äinen oppilas itsearvioin9 (sitoutuminen)
OPPIMISPROSESSI pienryhmä havainnoin9 (ope0ajan tulkinta ) itsearvioin9 (pienryhmän tulkinta)
TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN
digitarina valkoinen paperi
dokumen+analyysi (ope0ajan tulkinta) ja vertaisarvioin9 (ilmiön ymmärtäminen, tutkimusten teko, aja0elu ja aja0elun aja0elu)
DOP!
Enkenberg, Liljeström & Var9ainen (2015)
�344-0%%2�-87)%6:-3-28- ]Z<XI��¥IZ]jQ][<<YQh�h]hQ<<YQ[I[¦�<gpQ]Q[[Q[�W<�XIhXkhjIYk[�X]PjIIXhQ�
(34�344-1-74637)77-2�%6:-3-28-�ZVX��(34�STTMQMWIR�WYYRRMXXIPYTIVMEEXXIIX
1YSOOEE�SQEPPI�V]LQɪPPI�WSTMZEOWM���IWMQ��O]W]Q]WQYSXSSR
4MIRV]LQɪR�EVZMSMRXM�STTMQMWTVSWIWWMWXE�NE�
SWEPPMWYYHIWXE�IWMQ��V]LQɪOIWOYWXIPY
3TIXXENER�LEZEMRXSNE�TMIRV]LQɪR�STTMQMWTVSWIWWMWXE�
NE�SWEPPMWYYHIWXE
$ZQI[�QGI]QGI[�W<�jkYXQ[j]WI[�PsbGs[jAZQ[I[
�YZQb[�Xkp<<ZQ[I[�XAhQjjIQYYA
�shsZshjI[�jIXIZQ[I[�W<�jkjXQZkhXshsZsXhI[�Zk]j]QYk
9PGIhhA�j<d<Pjkp<�hkk[[QjjIYk�W<�]ddQZQhd]Yk[�g<XI[j<ZQ[I[�¥sPjIQhjsb��pIgX]hj]QjkZQ[I[��j]QZQ[[<[�]gO<[Qh]QjkZQ[I[¦
0sbpAYQ[IQGI[�PsbGs[jAZQ[I[�¥<W<jjIYkk[��jIXIZQhII[��pk]g]p<QXkjkXhII[¦
$dIjj<W<[�W<�<hQ<[jk[jQW]QGI[�[Ikp]WI[�W<�]PW<kXhI[�PsbGs[jAZQ[I[
�gQY<QhjI[�Q[N]gZ<<jQ]YAPjIQGI[�W<�j]GIYYQhjI[�jkjXQZkhX]PjIQGI[�PsbGs[jAZQ[I[
$ddQZQhII[�hQj]kjkZQ[I[�¥Q[[]XXkkh��g]PXIkh�X]XIQYY<��g<W]WI[�sYQjsh��hQjXIsh¦
1khQI[�jkjXQZkhjIPjApQI[�hs[jsZQ[I[�W<�IhQYYIjk][jQ
(-+-8%6-2%2�%6:-3-28- 36%78%:% /),-88=:ɏ )(-78=/7)00-2)2
�YZQb�
�YZQb[�jkjXQZQ[I[�W<�jkY]XhI[�
IhQYYIjk][jQ
�AsjA[jb�P<<hjI�$YIZ<hh<�]YIp<[�XAsjA[[b[�d<g<[j<ZQ[I[
�kp<kh�QYZQbhjA�WAA�N<Xjk<<YQhI[�jQIG][�<hjIIYYI
0<p]Qjj<<�QYZQb[�XAsjjAsjsZQhI[�Xkp<kXhI[
/IYQjjAA�QYZQb[�XAsjjAsjsZQhjA�jI]gIjQh]QZ<YY<�hQjA
0kY]h�][�j]Qhj]<�]YIZ<hh<�]YIp<hj<�j<Q�W]�jIPGshjA
0kY]XhIhh<�][�PsbGs[[Ijjs�kkjj<�QGI<<�
0kY]h�p<Y]jj<<�j<Q�hIYQjjAA�jkjXQZkXhI[�X]PjII[<�]YIp<<��kkGIYY<�j<p<YY<�<[j<<�dIgkhjIYYk[�g<jX<QhkZ<YYQ[�P<<hjIIhII[��
0QIG][�W<�jQIj]gIhkghhQI[�
PsbGs[jAZQ[I[
�]PGIjj<�][�jkjXQjjk�PsbGs[jAZAYYA�<hQ<[jk[jQW<jQIj]<�W<��IgQY<QhQ<�jQIj]gIhkghhIW<��X]dQ]QZ<YY<�
�]PGIjj<�][�jkjXQjjk��Zk]XX<<Z<YY<��<hQ<[jk[jQW<jQIj]<�W<�IgQY<QhQhj<�jQIj]gIhkghhIQhj<�P<[XQjjk<�jQIj]<�
�<[XQjjk<�jQIj]<�][�sPGQhjIjjs�W<�hkPjIkjIjjk�j]QhQQ[h<�kkjj<�Yk]p<YY<�j<p<YY<
0QIG][�P<[XQ[j< �]PGQhjkk�QYZQbhjA�j<Q�p<hj<<p<hj<�]YIZ<hh<�]YIp<<[�jQIj]][
0AsGI[[IjAA[�sXhQ[XIgj<QhQYY<�jkjXQZkXhQYY<
0QIG][P<[XQ[j<�dIgkhjkk�dAA]hQ[�j]GIYYQhjI[�X]PjIQGI[�jkjXQZQhII[
�hQjjAZQhj<d< �]g]hjkk�p<Q[�sXhQ�ZIGQ< �GIYYQhjA�jAsGI[[Ijjs�j]QhIYY<�ZIGQ<YY<�j<Q�sPjA�ZIGQ<<�][�XAsjIjjs�Yk]p<hjQ
�QG]hjQ�j<h<d<Q[]Q[I[�W<�j<gX]QjkXhI[ZkX<Q[I[�Z][QZIGQ<Q[I[�IhQjjAZQhj<d<
.<XI[[I �<W<[<Q[I[�X]X][<Qhkkh 6AYQjjAA�W]PG][ZkX<QhI[�Xkp<[�jkjXQZkh��j<Q�j]QZQ[j<dg]hIhhQhj<
�]PG][ZkX<Qhj<�Xkp<<�jAsGI[[IjAA[�][[Qhjk[IQYY<�dIgkhjIYkQYY<�
$Z<[�j]QZQ[[<[�<gpQ]Q[jQ �Q�jkYI�IhQYYI 0kYII�IhQYYI 0]QZQ[[<[�<gpQ]Q[jQ�jk]jj<<�Zsbh�kkhQ<�jkjXQZkhjIPjApQA
Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä
Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde)
Koko koulun yhteinen yhteinen projekti (yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt.
monialaiset kokonaisuudet)
Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis
näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.)
Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen
Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva pedagoginen yhteistyö (henkilökunta, kollegat)
Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu, kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen
(kouluyhteisö)
Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis- näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne.
(luokkayhteisö)
Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä
Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva laajennettu pedagoginen yhteistyö
(esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat)
Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat)
Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt,
tiedonala-asiantuntijat)
Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata
Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa,
ideoida yhdessä jne.
Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi
Projektikohtaiset teknologiat ja välineet
Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä
esim. rehtori esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit
Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi
Toimintakulttuurin ekosysteemin dokumentointi ja reflektointi
Pedagogisen toiminnan dokumentointi ja reflektointi
Oman projektin ja oppimisen dokumentointi sekä reflektointi
I N S T I T U T I O N A A L I N E N T A S O K O U L U T A S O L U O K K A T A S O
Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen
Des
ign-
suun
taut
unut
ped
agog
iikka
kou
lun
toim
inta
kultt
uurin
keh
ittäj
änä
Yhteiskehittelyn TOIMINTAMALLI
DOP LAPPEENRANTA http://doplpr.blogspot.fi!!OPENPOLKUJA 1 & 2 www.openmetsa.fi !
• Processing of data and interpreting of findings
• Reporting on the learning project
• Evaluation of meaning of project
1. KEHITTÄMISHAAS-TEEN ARTIKULOINTI !!!
3. DOP-PROJEKTIN TOTEUTUS
4. DOP-PROJEKTIN JAKAMINEN
• DOP ja OPS keskustelut • Verkoston muodostaminen • Ekosysteemien jakaminen • Työskentelysääntöjen laatiminen
• Yhteisen oppimistehtävän valinta • Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet, yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman laatiminen
• Oppijoiden projektit • Aineiston keruu ja toiminnan
dokumentointi
!• Digitaalisen artefaktin
tuottaminen ja julkaiseminen • Projektien esittely
seminaarissa !
KOULU
LAAJENNETTUOPPIMISYHTEISÖ-
JA YMPÄRISTÖ !
2. DOP-PROJEKTINSUUNNITTELU
1. Verkostotapaaminen
2. Verkostotapaaminen
3. Verkostotapaaminen4. Verkostotapaaminen
5. Verkostotapaaminentoiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi
toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi
toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi
toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi
toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi
1. Pohtikaa pienryhmissä kiinnostavia paikallisia ilmiöitä, joilla yhteys globaaliin tai sellaisia kulttuurisia käytänteitä, joita olisi tarve uudistaa. !
2. Valitkaa edellä ideoitujen ilmiöiden joukosta se, jota luokan/koulun oppimisprojekti voisi tarkastella. Tämän jälkeen lähtekää yhdessä suunnittelemaan miten hyvän projektin kahdeksan ominaisuutta (Martinez & Stager, 2013) voisivat oppimisprojektissa toteutua.
OPPIMISPROJEKTIN IDEOINTI
ks. myös DOP-KÄSIKIRJA OPPIMISPOLKU
Hyvän oppimisprojektin
KAHDEKSAN OMINAISUUTTA1. Tarkoitus ja relevanssi (Purpose and relevance) On kysyttävä: Onko suunniteltu projekti oppijoille aidosti merkityksellinen? Herättääkö se heissä siinä määrin mielenkiintoa, että he ovat valmiita käyttämään siihen omaa aikaansa, voimiaan sekä luovuuttaan? !2. Aika (time). Oppijoilla tulee olla käytettävissään riittävästi aikaa ajatteluun, suunnitteluun, toimeenpanoon, korjailuun, suunnan muuttamiseen, sekä projektin korjailuun. !3. Monimutkaisuus (complexity). Parhaimmat projektit yhdistävät useita oppiaineita ja tukeutuvat oppijoiden olemassa olevaan tietoon ilmiöstä/asiasta. Ne myös hyödyntävät jokaisen oppijan asiantuntemusta. Onnekkaat arvaukset, oivallukset ja ideat ovat yhteydessä parhaisiin tuloksiin. !4. Intohimo (intensity). Projektit muodostavat periaatteessa erinomaisen lähteen oppijoita innostavan ja kiinnostavan työskentelyn harjoitteluun. !5. Yhteys (connection). Onnistuneiden projektien aikana oppijat rakentavat yhteyksiä toisiin oppijoihin, asiantuntijoihin, eri tiedonalueisiin, tehokkaisiin ideoihin sekä ympäröivään maailmaan - usein teknologian välittämänä. Tuloksia tuottava kollaboraatio on usein seurausta oppijoiden omien tarpeiden huomioonottamisesta. Kollaboraaatio voi ilmetä esim. toisten oppijoiden toiminnan havainnointina, kysymyksen esittämisenä tai projektin ajan jatkuvana työskentelynä pienryhmässä. !
6. Käsiksi pääsy (access). Oppijoilla tulee olla projektin aikana käytettävissään riittävä määrä tarpeellisiksi kokemiaan konkreettisia ja digitaalisia materiaaleja. Kannettavat tietokoneet ja padit ovat useimmiten suureksi avuksi. Materiaali voi käsittää kirjoja, työvälineitä, laitteita, ohjelmistoja sekä Lego-palikoita mm.. !7. Jaettavuus (shareability). Oppijoiden aikaansaamat tulokset tulee voida jakaa muiden kanssa. Tulosten jakamisella on merkittäviä motivationaalisia vaikutuksia suoriutumisen kehittymiseen. Jakaminen lisää toiminnan relevanssia, tukee vastavuoroista oppimista, tarjoaa uusia näkökulmia projektityöskentelyn kohteena olevaan ilmiöön sekä lisää oppimistoiminnan autenttisuutta. !8. Uutuusarvo (novelty). Projektien ideat/aiheet/kohteet ovat harvoin niin tärkeitä, että jokaisen oppijan jokaisessa luokassa tulisi niitä toteuttaa samanmuotoisena. Oppijat voivat oppia toistensa innovatiivisista/uusista ideoista toistamatta ko. projektia orjallisesti tavalla, jolla joku toinen onaiemmin sen läpikäynyt. Tuloksia tuottavassa oppimisyhteisössä oppiminen hyödyntää muiden saavutuksia ja oivalluksia ja rakentaa uutta niiden pohjalle. Näin tieto ja toiminta tulevat luonnollisella tavalla jaetuksi ilman pakottamista toistoon. !!Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making, Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. !vapaasti suom. prof. (emeritus) Jorma Enkenberg: doplpr.blogspot.fi
!
MEIDÄN SAIMAA ennen, nyt ja tulevaisuudessa
P R O J E K T I S U U N N I T E L M A S U L K AVA N Y H T E N Ä I S KO U L U S TA ( O K M )
KM Anu Liljeström
ESIMERKKI monialaisen
DOP-oppimisprojektin suunnitelmasta
ESIMERKKEJA KUINKA DOP-PROJEKTEISSA VOIDAANHARJOITELLA LAAJA-ALAISIA TAITOJA
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Projekteissa harjoitellaan yhteissuunnittelua ja –toteutusta, asetetaan tavoitteita ja arvioidaan toimintaa. DOP haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Tarkastellaan lähiympäristön läsnä olevia ilmiöitä monipuolisesti ja monitieteellisesti, tuotetaan ja jaetaan niistä (digitaalinen) tuotos (re-designing, reframing), josta toiset voi oppia, myös koulun ulkopuolella. Lähiympäristön ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin vahvistumisen. Vuorovaikutus koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa on vahvasti läsnä.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä harjoitellaan näitä taitoja, jossa oppilailta vaaditaan enemmän (kuin perinteisessä koululuokassa) oman toiminnan suunnittelua, vastuun ottoa ja mm. toiminnan turvallisuuden arviointia.
Monilukutaito On läsnä projektissa vahvasti digitaalisen tuotosten tuottamisessa ja niiden julkaisussa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan uutta omaa tietoa. Projektissa tulee luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä tekijänoikeudet.
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Teknologia- ja tietoresursseja käytetään monipuolisesti ja laajasti. Tarvittavia resursseja niin välineiden kuin myös tietoresursseiden osalta etsitään (myös koulun ulkopuolelta), kokeillaan, ja niitä käytetään luovasti. Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja, jotka voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta
Työelämätaidot ja yrittäjyys Taitojen harjoittelu näyttäytyy projektissa erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien vahvuuksien esille tuomista ja verkostoitumisena koulun ulkopuolisiin yhteisöihin ja tahoihin.
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
On vahvasti läsnä projekteissa, koska ilmiö/teema nousee lähiympäristöstä ja tavoitteena on yhdessä suunnitella ja tuottaa tuottaa (yhteiskehitllä) sekä julkaista jotakin sellaista, josta kouluyhteisö sekä ympäröivä yhteisö voi hyödyntää.
KM Anu Liljeström
DO
P!
!MEIDÄN SAIMAA - ennen, nyt ja tulevaisuudessa projektisuunnitelma Sulkavan yhtenäiskoulusta (OKM)
Ilmiö ja teema Keväällä 2015 yhteisessä lukuvuoden 2015-2016 suunnittelukokouksessa päätetään yhteinen yläteema ja ilmiö oppimiskokonaisuudelle. Ilmiö pyritään valitsemaan siten, että se voidaan luontevasti liittää lähiyhteisöjen ja ympäristöjen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. (Esimerkki-ilmiönä ja teemana Meidän Saimaa ennen, nyt ja tulevaisuudessa, kts. liite). Ilmiön ja yläteeman valinnassa voidaan käyttää myös oppilaiden ääntä esim. kyselyn avulla tai neuvottelemalla oppilaskunnan kanssa. Keväällä päätetään yhteinen aikataulu (projektihetket ja -päivät) sekä suunnitellaan alustavasti lopputuloksen ja projektin julkaisemista ja esittelyyn liittyviä asioita (mahdollisesti perinteiset kevätmessut).
Ideointi ja suunnittelu Oppilaille esitellään alkusyksystä yhteinen teema/ilmiö. Oppilaiden kanssa yhdessä pohditaan millaisista erilaisista näkökulmista ilmiötä voidaan tarkastella ja mitä siitä voisi rakentaa. Oppilaita rohkaistaan ideoimaan koulun ulkopuolisia ympäristöjen ja yhteisöjen sekä oppilaiden olemassa olevien taitojen ja tietojen hyödyntämistä. Ideointia voidaan toteuttaa myös kirjaamalla kysymyksiä ilmiöstä, jolloin ilmiö jakautuu pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Tallennetaan ideat kaikkien nähtäville ja parannettavaksi (sähköinen). Tehdään sähköinen kyselylomake ideoinnin ja suunnittelun tueksi, johon myös huoltajat ja mahdollisesti koulun ulkopuoliset asiantuntijat voivat vastata. Kyselyn toteuttavat ja kokoavat valitut vastuuluokat. Opettajat avaavat oman oppiaineensa ja osaamisen kautta miten he voisivat liittyä luontevasti projektin toteuttamiseen. Kartoitetaan mahdolliset ilmiöön liittyvät asiantuntijat, jotka voisivat tarvittaessa olla apuna. Projektin toteutus Ideoista muodostetaan teemaan liittyviä työpajoja, jotka toteutetaan kahtena tai kolmena projektipäivänä. Oppilaiden annetaan valita mihin työpajaan he haluavat osallistua. Ensimmäisenä projektipäivänä tehdään pienryhmien sekä teemaryhmien työpajan yhteiset pelisäännöt projektin toteuttamiselle, joihin palataan eri vaiheissa ja niitä voidaan tarvittaessa muokata. Työpajoissa
suunnitellaan ja päätetään mikä on lopullinen tavoiteltava tuotos ja kuinka siihen päästään. Toisena projektipäivänä kerätään materiaalia sen toteuttamiseen. Materiaalin kerääminen voi suuntautua koulun ulkopuoliseen ympäristöön. Jokainen työpaja tai mahdollisesti työpajojen sisälle muodostuneet pienryhmät suunnittelevat projektipäivien väliset kotitehtävät, joiden avulla voidaan aineistoa laajentaa. Kolmantena projektipäivänä tuotos työstetään valmiiksi. Työpajat valmistavat projektipäivän aikana tuotoksen ja tekevät siitä myös digitaalisen version. Digitaalisessa lopputuloksessa on tavoitteena tulla myös tuotoksen valmistusprosessi näkyväksi. Työpajoihin pyritään saamaan koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Alussa tehdyn kyselyn perusteella kartoitettua lähiympäristön ja oppilaiden huoltajien asiantuntemusta pyritään hyödyntämään. !Opettajia kannustetaan tekemään liitännäisprojekteja teemaan ja ilmiöön liittyen luokan tai useamman luokan yhteisinä projekteina kouluvuoden varrella. Google Apps for Education -ympäristön käyttäminen otetaan osaksi projekteja.
Projektin julkaisu ja esittely Projektin tuotokset julkaistaan koulun verkkosivuilla. Niistä uutisoidaan paikallislehdissä. Lopputuloksia esitellään yhtenäiskoulun kevätmessujen yhteydessä keväällä 2016.
Projektin arviointi Vastuuluokka/ -luokat laativat kyselylomakkeen projektin toteutuksesta ja onnistumisesta ja kokoavat tulokset projektin arviointia varten. Kyselyyn vastaavat oppilaat, opettajat sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaiden huoltajat. Opettajat arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen kannalta toimintamallin onnistumista ja tekevät sen perusteella tarkennuksia paikalliseen opetussuunnitelmaan. Arvioinnin perusteella muotoutuu seuraavien vuosien yhteinen toimintamalli monialaisten kokonaisuuksien käsittelystä. Projektiin liitetään myös tutkimusperusteista arviointia Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan OKL:n tutkijoiden toimesta. Toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa sovelletaan Design-suuntautuneen pedagogiikan toimintamallia ja tutkimusryhmän tukea.
KM Anu Liljeström
Monialaisen projektin kulku
Tulokset Projektin tuloksena on toteutettu uuden opetussuunnitelman mukainen monialainen oppimiskokonaisuus, jonka toteutus ja tulokset julkaistaan digitaalisina myös muiden hyödynnettäviksi. Projektiin osallistuvat kaikki Sulkavan perusopetuksen oppilaat ja opettajat. Oppimiskokonaisuudessa oppilaiden aito osallisuus toteutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lisää oppimismotivaatiota ja oppimisen mielekkyyttä sekä laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista. Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja kehitetään projektissa yhteissuunnittelun, -toteutuksen ja tavoitteiden asettelun sekä arvioinnin kautta. Projekti haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan. Kulttuurinen osaaminen ja ilmaisu tulee projektissa lähiympäristön läsnä olevan ilmiön monipuolisena tarkasteluna sekä sitä uudelleen suunniteltuna ja toteutettuna tuloksena ilmaistuna (re-designing). Lähiympäristön ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin vahvistumisen. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot harjaantuvat projektissa erityisesti koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä, jossa oppilailta vaaditaan enemmän oman toiminnan suunnittelua ja mm. toiminnan turvallisuuden arviointia. Monilukutaito on läsnä projektissa vahvasti digitaalisen tuotosten tuottamisessa ja niiden julkaisussa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan uutta omaa tietoa. Projektissa tulee luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä tekijänoikeudet. Tieto- ja viestintäteknologian osaamisen tavoitteet ovat laajasti mukana projektissa ja yhteisenä tavoitteena on ottaa uusi oppimisympäristö projektin avulla jokapäiväiseen käyttöön. Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja, jotka voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta. Työelämätaidot ja yrittäjyys näyttäytyy projektissa erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien vahvuuksien esille tuomista ja verkostoitumisena koulun ulkopuolisiin yhteisöihin ja tahoihin. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen on läsnä projektissa, koska teema liitetään lähiympäristöön ja tavoitteena on tuottaa ja julkaista jotakin sellaista, josta kouluyhteisö sekä ympäröivä yhteisö voi hyödyntää. Opettajat toteuttaessaan projektia yhdessä oppilaiden ja asiantuntijoiden kanssa yhteiskehittelevät koulun toimintakulttuuria (vrt. osallistava kulttuuri). He hyödyntävät yhdessä uutta pedagogiikkaa, fyysisesti ja virtuaalisesti laajenevaa oppimisympäristöä ja uutta teknologiaa. !!!!!!!!!!
Työpajoiksi voisi muodostua esimerkiksi seuraavat:
1. Kalastus - jossa eri ryhmät voisivat mm. keskittyä
● uistimen ja kalastusvälineiden suunnittelu, valmistaminen ja testaaminen ● kalapaikkojen kuvaaminen ja kartoitus ● ammattikalastajan työhön tutustuminen ja sen kuvaaminen ● kalastusvälineet, veneet, koneet ja laitteet !
2. Tiedepaja ● Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen tekeminen ● Muu Saimaaseen kohdistuva luonnontieteen tutkimus ● Muun tieteenalan tutkimus, kontekstina Saimaa !
3. Monenlaiset kulttuuripajat ja niiden yhdistelmät ● näytelmät, ● tanssiesitykset, ● musiikki ● kuvataidepaja ● valokuvaus ● käsityöt !
4. Kulttuurihistoriapajat ● pienoismallit, kuvaus Saimaan merkityksestä ● eri historian aikakaudet ja elämä Saimaalla ● vanhat valokuvat - uudet valokuvat - miltä tulevaisuudessa näyttää
5. Sulkavan Suursoudut - matkailu, liikunta ja vapaa-aika● mainosvideo ulkomaalaisille soutuvieraille Saimaasta ● Kyselytutkimuksen tekeminen Sulkavan ja Saimaan mahdollisuuksista ● Tulevaisuuden matkailu Saimaalla
6. Pelasta Saimaa - tai Saimaan asukkaat... kannanotto ja vaikuttaminen
7. Ihmisen riippuvuus Saimaasta● Elinkeinot ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Jokaisen pajan lopputuloksena on yhteisesti jaettava ja hyödynnettävä digitaalinen tuotos (video, kuvakertomus, digitoitu piirros, tarina, verkkosivu, taulukko, tutkimusraportti, digitaalinen peli jne.) sekä kuvaus työskentelyprosessista.
KM Anu Liljeström
Kutsumme kaikkia tutkimuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita kasvattajia liittymään mukaan DOP-oppimisen laajenevaan verkostoon! !!!!
OPENMETSÄ ‣Osallistu metsäoppimisen resurssin tuo0amiseen
TWITTER ‣Viserrä meille twi0eriin @HenriikkaV ja jaa DOP-‐kokemuksia, ‣ kysymyksiä ja projekteja hastagilla #dopnet
@ EMAIL ‣Kirjoita meille: [email protected]
INSTAGRAM ‣Ja kuvia hastagilla #dopnet
DOPOPPIMISTUTKIMUSLiljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instruc9onal approach for media9ng the prac9ces of authen9c science inquiries. Cultural Studies of Science Educa9on. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educa9on and Informa9on Technologies. DOI:10.1007/s10639-‐013 9284-‐6
Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Var3ainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-‐developing in studing of a mul9disciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-‐F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the Interna9onal Conference on Educa9onal Technologies (ICEduTech 2014) and The Interna9onal Conference on Sustainability, Technology and Educa9on (STE2014). IADIS Press.
Liljeström, A., Var3ainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-‐year teacher educa9on students reflec9ons and interpreta9ons about sustainable development and enhancing learning prac9ces: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the Interna9onal Conference on Sustainability, Technology and Educa9on (STE2013). IADIS Press. 53-‐63.
Vanninen, P., Liljeström, A., Var3ainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher educa9on: The Open Forest portal as a novel resource for learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Educa9on. Proceedings of Interna9onal Conference on Sustainability, Technology and Educa9on (STE2013). IADIS Press. 111-‐114.
Var3ainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspec9ves, environment, and emerging learning systems. Educa9onal Technology Research & Development, 61(5), 841-‐862.
Var3ainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Par9cipant-‐led photography as a media9ng tool in object-‐oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-‐88.
Var3ainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflec9ons of design-‐oriented pedagogy for sustainable learning: An interna9onal perspec9ve. Journal of Teacher Educa9on for Sustainability, 15 (1), 43-‐53.
Var3ainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Var3ainen, H. (2014).Principles for Design-‐Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publica9ons of the University of Eastern Finland. Disserta9ons in Educa9on, Humani9es, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
Var3ainen, H. (2014). Designing par9cipatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-‐F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the Interna9onal Conference on Educa9onal Technologies (ICEduTech 2014) and The Interna9onal Conference on Sustainability, Technology and Educa9on (STE2014). IADIS Press.
Var3ainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-‐Savon kul0uurin vuosikirja 2015.
Var3ainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (accepted for publica9on). Designing connected learning: Emerging learning systems in a cram teacher educa9on course. Design and Technology Educa2on: An Interna2onal Journal, February 2016
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). New York: Springer.
Dillon, P., & Howe, T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298. Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).
Cambridge: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2014). Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, & V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity: Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).
New York: Taylor & Francis/Routledge. Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki, WSOY. Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning: Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-
Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). New York: Routledge. Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and
Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713 Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M. Watts
(Eds.), The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science
Education, 8(1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and
Information Technologies, 9(3), 583–601. Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making, Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012). Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh, A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,
tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers. Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft
Science, 20(3), 33-49. Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools: The grassroots revolution that's transforming education. New York: Viking. Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61. Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity. The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161 Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building: Theory, pedagogy, and technology. Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New
York: Cambridge University Press. Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer. Seitamaa-Hakkarainen, P., Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design
Education, 20(2), 109–136. Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning: Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,
26(1), 53–64. Thomas, D., & Brown, J. (2011). A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace. Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press. Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G. Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:
Blackwell Publishing.
kirjallisuutta