biotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätys

© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus

Köningstedt 21.9.15Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Biotalouden kärkihanke – ravinteiden kierrätys

03.05.20231

© Luonnonvarakeskus

Miksi ravinteiden kierrätystä?

• EU lisäsi fosforin 20 kriittisen raaka-aineen listalle 2014. Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset ja niiden sijainti geopoliittisesti herkkä. Turvataan kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä hyödyntämällä kierrätysfosforia.

• Typen riittävyys ei ole ongelma, mutta typpilannoitteiden valmistus vie paljon energiaa ja aiheuttaa kasvihuonekaasu-päästöjä.

2 03.05.2023


Miksi ravinteiden kierrätystä?

• Ravinteiden kierrätyksellä ehkäistään vesistöjen rehevöitymistä, vähennetään ilmapäästöjä, suojellaan maaperää ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä.

• Ravinteiden kierrätys tarjoaa uusia liiketoimintamahdolli-suuksia.

3 Kuvat Tarja Haaranen


Peltomaan kasvukunto• Hyvin hoidettu peltomaa tuottaa hyvän

sadon ja mahdollistaa ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen ja kierrättämisen.

• Lannan merkitys maan orgaanisen aineksen lisääjänä.

Kotieläinten ruokinta• Ruokinta vaikuttaa lannan määrään,

sen sisältämiin ravinteisiin ja ammoniakki- ja metaanipäästöihin.

• Korvaamalla latinalais-amerikkalainen tuontisoija kotimaisella valkuaisrehulla voitaisiin ravinnekiertoja osin sulkea.

5 03.05.2023

Maaseudun Tiede 4/2012

HS 4.10.2014

© Luonnonvarakeskus03.05.2023

Lanta on arvokas raaka-aine

• Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa kattamaan koko maan kasvien fosforitarpeen.

• Lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa.

Sivu 6

Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf


Fosforilannoituksen satovaste

Sivu 7

Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf


Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma

Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

• Lannan käsittely, jotta lantaa olisi kannattavampaa kuljettaa sinne, missä ravinteiden tarvetta on.

• Suomessa syntyy 20 milj. tn lantaa vuodessa, josta yli puolet vesistöjen kannalta herkillä alueilla.

• Separointi, kompostointi, rakeistus, biokaasutus, pyrolyysi… • Tarvitaan myös logistiikka, markkinat ja työnjako kuntoon.• Tällä hetkellä alle 50 lantaa käsittelevää biokaasulaitosta, joissa

käsitellään noin 200 000 tn lantaa vuodessa. • Edellyttää investointeja, käytännön pilotointeja.

Sivu 8


Biokaasulaitos >< hakelämpölaitos karjatilalla

• LUKEssa laskettiin biokaasulaitoksen kannattavuus ja kasvihuonekaasupäästöt 160 lehmän lypsykarjatilalle.

• Lietelanta ja hävikkisäilörehu kaasutettiin. Tuotettu lämpö kattoi tilan lämmön tarpeen ja sähkö 80 % tilan tarpeesta.

Sivu 9


Biokaasulaitoksesta hyötyy sekä karjatila että ympäristö

• Suuremmista investointikustannuksista huolimatta biokaasulaitos osoittautui kannattavammaksi. Vuosittaiseksi hyödyksi tuli 6500 euroa.

• Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viidennekseen, mikä vastaa 90 henkilöauton vuosittaista päästöä.

• Maaseudun Tiede 2/2015.

http://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_2_2015Sivu 10

Kuva Ville Pyykkönen

http://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_2_2015

http://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_2_2015


Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma

Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.

• Lannan hyödyntämisessä liikennebiokaasun tuotantoon suuri potentiaali.

• Parempi kannattavuus, vaatii suuria investointeja puhdistus- ja paineistuslaitteisiin.

• Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (2014/94/EU) asettaa tavoitteita biokaasun jakeluverkon kattavuudelle eri jäsenmaissa.

• Maatilojen ja maaseutuyritysten yhteydessä olevilla kevytasemilla tulee täydentää jakeluverkkoa suurten taajamien välisillä tieosuuksilla.

Sivu 11


Agroekologiset symbioosit

• Yritysyhteistyötä, jossa tavoitteena energia- ja ravinne-omavarainen, taloudellisesti kannattava integroitu paikallinen tuotantoyhteistyö, joka perustuu mahdollisimman pitkälle vietyyn kierrätykseen.

• Honkajoen Kirkkokallion agroekologinen symbioosi http://www.honkajokioy.fi/artikkelit?issue=22

• Sybimarin suljetun kierron konsepti http://www.sybimar.fi/tuotealueet/kokonaisratkaisut/suljetun_kierron_konsepti

• Tyrnävän hevoskylä• Palopuron agroekologinen symbioosi

http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/2015/08/07/hanke-esittely/

12 03.05.2023

http://www.honkajokioy.fi/artikkelit?issue=22

http://www.sybimar.fi/tuotealueet/kokonaisratkaisut/suljetun_kierron_konsepti

http://www.sybimar.fi/tuotealueet/kokonaisratkaisut/suljetun_kierron_konsepti




Palopuron agroekologinen symbioosi

13 03.05.2023


Tavoitteista käytäntöön

• Maaseudun kehittämisohjelman erillisrahoitus ravinteiden kierrätyksen hanke- ja yritystukiin 6,5 milj. euroa, maatalouden investointituet ja yritystuet.

• Ympäristöministeriön RAKI-ohjelma

• Hajautetun energiatuotannon, biomassojen prosessointiteknologian, kierrätyslannoitteiden tuotannon, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen kehittämisessä tarvitaan mahdollisuus kokeiluihin.

saadaan aikaan toimintaa matalammalla kynnyksellä ja kokemuksia eri vaihtoehdoista.

edistetään oppimista sekä luodaan toimijoiden verkostoja. edesautetaan tuotekehitystä, innovaatiota sekä demonstraatio- ja

referenssihankkeita.

14 03.05.2023

biotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätys

Government & Nonprofit