biologian ja maantiedon ogian ja maantiedon 5 · 5 vaihtolämpöiset selkärankaiset 4 26 biologian...

1

Biologian ja maantiedon

55

Kirsi Agge • Terhi Ahonen • Sanna Heiskanen Kalle Juuti • Merike Kesler • Jola Purme • Anna Uitto

ogian ja maantiedon

Opettajan opas

Maapallo täynnä eläm

ää

Jakson tavoitteet

Oppilaan tiedolliset tavoitteet– tietää, että kaikki eliöt voidaan luokitella

kuuteen kuntaan– tunnistaa tavallisimpia suomalaisia nisäk-

käitä, lintuja, kaloja ja selkärangattomia sekä osaa antaa esimerkkejä eri ryhmis-tä

– tietää miten eri eliöt hankkivat ravinton-sa ja miten ne lisääntyvät

– ymmärtää maapallon ja lajien muuttu-van aikojen kuluessa ja ymmärtää ihmi-sen riippuvaisuuden luonnosta

Oppilaan taidolliset tavoitteet– osaa luokitella eliöitä tuntomerkkien pe-

rusteella– tutustuu biologisen tutkimuksen tekoon

ja harjoittelee tutkimusraportin tekoa (Mitä tutkin? Mitä havaitsin? Mitä päättelin tu-loksista?)

– osaa etsiä tietoja eri lähteistä, käsitellä nii-tä itsenäisesti ja ryhmässä sekä esittää nii-tä suullisesti ja kirjallisesti

Affektiiviset tavoitteet– osaa arvostaa elollista luontoa ja sen mo-

nimuotoisuutta ja kiinnostuu biologisen tutkimuksen tekemisestä

– oppii ryhmässä toimimisen taitoja ja tois-ten oppilaiden huomioonottamista

Jakson toteutus

Maapallo täynnä elämää (arvio 10 opetustuntia)1. Erilaisia eliöitä (1 ot)2. Pieni ja kestävä itiö (2 ot)3. Siemenestä kasviksi (1 ot)4. Tasalämpöiset selkärankaiset (1 ot)5. Vaihtolämpöiset selkärankaiset (2 ot)6. Selkärangattomia eläimiä (1 ot)7. Niveljalkaiset – selkärangattomien suurin ryhmä

(1 ot)8. Muuttuva maapallo (1 ot)

Lisäksi opettaja voi laajentaa eliökunnan käsittelyä:Maastotuntien aiheita– sienten keruu ja tutkiminen (kpl 2)– kasvien keruu tai kasvien tutkiminen luonnossa

(kpl 2 ja 3)– hyönteisten ja muiden ötököiden keruu tai tutki-

minen luonnossa, määrityskaavion käyttö (kpl 7)

Ryhmätyö- tai projektiaiheita – sienten tunnistus ja sienivisa (kpl 2)– idätyskokeet (kpl 3)– juliste nisäkkäästä tai linnusta (kpl 4)– kalojen tunnistus (kpl 5 lisätehtävä)– matokompostin teko (kpl 6)– vihkotyö selkärangattomasta (kpl 6)– loiset (kpl 7 lisätehtävä)– tutkielma esihistoriallisesta eläimestä (kpl 8)

Jakson koekysymykset sivuilla 150–152.

2

Tarvikkeet jaksoa varten

Kpl 1– herkkusieni– valkoinen paperi– lasipurkki tai kertakäyttömukiKpl 2– jokaiselle siemenlajille oma astia– tuorekelmua– talouspaperia– erilaisia siemeniä (esim. riisiä, hernei-

tä, pääsiäisruohoa, auringonkukan sie-meniä)

Kpl 4– eläinkirjat, internetKpl 5– terävät sakset – pinsetit– muovialusta tai sanomalehteä pulpetin

suojaksi– kala (esim. ahven)– eläinkirjat, internetKpl 6– laakea astia (vanha akvaario tai karkki-

laatikko)– multaa– kuivia, puunlehtiä– useita kymmeniä kastematoja– biojätettäKpl 7 (jos ötököitä pyydystetään maastossa)– purkkipyydys (vietävä maastoon etukä-

teen)– haaveja– lasipurkkeja tai muita näyteastioita

Opettajan tekemiä demoja varten lisäksi: Kpl 2– sammal- ja jäkälänäytteitä sekä erilaisia

sieniä (haettava edellisenä päivänä)Kpl 3– erilaisia kukkia (haettava kaupasta tai

luonnosta)– liotettuja herneen tai pavun siemeniä (li-

koamaan 1-2 vuorokautta ennen tun-tia)

– sanomalehteä, lasipurkki, tuore kelmua, herneen siemeniä (kasvamaan n. 1 viik-ko ennen tuntia)

– useita erityyppisiä hedelmiä (haettava edellisenä päivänä)

Kpl 8 – tusseja ja vessapaperirulla (tehdään tun-

nin aikana) Kiva tietää

Jokamiehenoikeudet lyhyestiwww.ymparisto.fi minä ja ympäristö liikkuminen luonnossa jokamiehenoikeudet

K

JoJoJooJokkkkkkakkk m

Johdattelu aiheeseen

Kysymyksiä kuvasta1. Mitä eläimiä kuvassa näkyy?2. Mihin eläinryhmiin ne kuuluvat?3. Miten kuva olisi erilainen, jos lapset olisivat liikkeellä päivällä?

Mitä näkyisi, mitä nyt ei näy? Mitä taas ei luultavasti näkyisi päi-vällä?

4. Kuvassa on kolmen tutun eliöryhmän (kasvit, sienet, eläimet)lajeja. Löydätkö esimerkin jokaisesta? Mitä muita eliöitä on olemassa?5. Mitä luulet lasten tekevän?

Ympäristöä tarkkaillessa voi havaita monia erilaisia eläviä olentoja eli eliöi-tä. Kuinka monta eliötä onnistut löytä-mään viereisestä kuvasta? Löytämäsi eliöt voidaan luokitella eri ryhmiin. Tämän luokittelun ja eri eliöryhmien tärkeimmät piirteet opit seuraavassa jaksossa.

Maapallo täynnä elämää

B I O L O G I A

3

5 Vaihtoläm

pöiset selkärankaiset

4

Biologian ja maantiedon polku 526

Vaihtolämpöiset selkärankaisetVaihselk5

Kylmä kangistaa vaihtolämpöiset

Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat ovat vaihtolämpöisiä. Niiden lämpötila muuttuu aina ympäristön lämpötilan mukaan. Talveksi sammakkoeläimet ja matelijat vaipuvat kyl-mänhorrokseen. Kylmänhorroksessa niiden lämpötila voi käväistä jopa pakkasen puolel-la. Kalojenkin liikkeet hidastuvat talvella ja ne syövät ja liikkuvat hyvin vähän.

Kalat lisääntyvät kutemalla

Kalat ovat sopeutuneet elämään vedessä. Ne hengittävät veteen liuennutta happea kiduk-sillaan ja liikkuvat eviensä avulla. Lisäänty-minen tapahtuu siten, että naaras kutee eli laskee mätimunansa esimerkiksi suojaiselle ranta-alueelle ja uros hedelmöittää ne ma-idilla.

Naaraskala voi laskea kerralla satoja-tuhansia mätimunia, mutta vain osa niis-tä kehittyy aikuisiksi kaloiksi. Mätimunat voivat olla halkaisijaltaan muutaman mil-limetrin kokoisia. Kalanpoikaset kehittyvät ensin munissa olevan vararavinnon turvin. Muutamien viikkojen kuluttua kalanpoika-nen alkaa muistuttaa aikuista kalaa.

Lämpimissä sisävesissä viih-tyvä kuha on eräs suosituimmista ruokakaloistamme. Terävähampainen kuha pyydystää pienempiä kaloja ravinnokseen.

Silakat ovat parvi-kaloja, jotka elävät Itämeren ulapalla syöden pieniäplanktonäyriäisiä.

Kampelat ovat eri-koisia kaloja, koska ne makaavat poh-jalla vasemmalla kyljellään ja niiden silmät sijaitsevat kalan oikealla puo-lella. Ravinnokseen ne keräävät pohjan selkärangattomia eläimiä.

Tavoitteet

Oppilas– tunnistaa suomalaisia kalalajeja– osaa kuvailla kalojen, sammakkoeläinten

ja matelijoiden yleisiä piirteitä, niiden so-peutumista elinympäristöönsä ja lisään-tymistapoja

– ymmärtää käsitteet vaihtolämpöinen ja kylmänhorros

Opetuspolku

1. Oppitunti1. Motivointina ’Kalojen ennätykset’ (Kiva

tietää). Tutustutaan ankeriaan kuvaan ja kartalta sen vaellusmatkaan.

2. Käsitellään eri vaihtolämpöiset selkäran-kaisryhmät ja niiden lisääntyminen kir-jan tekstin tai taulumallin avulla.

3. Kerrataan tasalämpöisten sopeutuminen talveen. Täydennetään taulumallia vaih-tolämpöisten selkärankaisten osalta (ks. taulumalli).

4. Kotitehtäviksi tehtävät 1–4.

2. Oppitunti1. Tehdään tutkimukset ’Kuin kala vedessä’

ja ’Kalan sisäelimet’ kuvien tai oikean ka-lan avulla.

2. Tehdään pareittain tehtäviä 5–7.

El<ä®i®n®t™®n so[p&™®u®t®u®m®i®n™®n t<a®l#v©™®nTASALÄMPÖINEN VAIHTOLÄMPÖINEN1. aktiivinen talvella 4. kylmänhorros– ruumiinlämpö ei muutu – ruumiinlämpö voi laskea alle 0 °C– hirvi, talitiainen – liskot, sammakot, hyönteiset2. talviuni 5. hidastunut liikkuminen– ruumiinlämpö laskee vähän – ruumiinlämpö laskee veden– voi herätä välillä lämpötilan mukaan– karhu, mäyrä – liikkeet hidastuvat, syövät vähän3. talvihorros – kalat ja muut vesieläimet– ruumiinlämpö voi laskea lähelle 0 °C– siili, lepakot

KALVOPOHJAKalan rakenneUlkorakenne

Sisäelimet

3

7. ................................................................

8. ................................................................

9. ................................................................

10. .................................................................

11. ................................................................

12. ................................................................

1. ................................................................

2. ................................................................

3. ................................................................

4. .................................................................

5. ................................................................

6. ................................................................

MONISTE Suomalaisia kalalajeja

TAULUMALLI

5

Maapallo täynnä elämää 27

Sammakkoeläimet vedessä ja maalla

Sammakkoeläimet ovat sopeutuneet vain puolittain maaelämään, sillä ne lisääntyvät vedessä. Naaras munii veteen mätimunia, ja naaraan selkäpuolelle tarttunut koiras laskee niiden päälle siemennesteen. Sammakko-eläinten kehitykseen kuuluu myös vedessä elävä, kiduksilla hengittävä toukkavaihe.

Suomen sammakkoeläimet ovat rauhoi-tettuja. Siksi on tärkeää jättää sammakonku-tu rauhaan. Suomessa elää myös sammakol-le sukua oleva rupikonna. Konnat liikkuvat ryömien, sammakot hyppimällä.

Sammakko kehittyy useiden toukkavaiheiden kautta ai-kuiseksi. Tutki kuvasta, mitä muutoksia viidessä toukka-vaiheessa tapahtuu.

Maan matelijat

Suomessa on vain kaksi liskolajia, sisilisko ja jalaton vaskitsa. Käärmelajeja Suomessa on kolme: kyy, rantakäärme ja hyvin harvi-nainen kangaskäärme. Myrkyllistä kyytä lu-kuun ottamatta ne ovat rauhoitettuja.

Liskojen ravintoa ovat pääasiassa hyön-teiset ja hämähäkit. Käärmeet syövät pik-kunisäkkäitä, linnunmunia ja toisia mate-lijoita.

Matelijoilla lisääntymiseen kuuluvat pa-rittelu ja munien kehittyminen naaraan si-sällä kuten linnuilla. Matelijat munivat munansa esimerkiksi maahan pesäkoloon. Munat kehittyvät, kun aurinko lämmittää niitä pesässä. Matelijat voivat munia ker-ralla useita kymmeniä munia. Kyyn ja kan-gaskäärmeen munat kuoriutuvat usein jo eläimen sisällä, joten nämä lajit voivat syn-nyttää eläviä poikasia.

Hauki on peto, joka väijyy kaislikossa ja syöksyy yllättäen saaliinsa kimppuun.

Oppilaat kysyvät

Mikä on Suomen pisin käärme?Rantakäärme on Suomen pisin käärme; se voi kasvaa jopa 135-senttiseksi.

Miten kyyn purema vaikuttaa?Puremakohdassa on kaksi pientä reikää, joi-den ympärillä iho punoittaa, voi turvota ja aristaa voimakkaasti. Potilas voi olla huo-novointinen.

Voiko kyyn puremaan kuolla?Se on harvinaista. Joku voi olla myrkylle al-lerginen, mikä pahentaa tilannetta. Lääkä-rintarkastus on aina tarpeen. Jos hengitys-tiet turpoavat pahasti, uhri voi tukehtua. Näin voi käydä esim. koiralle, jota kyy pu-ree kuonoon.

Miten käärmeen voi maastossa tunnistaa?Ks. tehtävä 7. Vaaleammalla kyyllä näkyy selässä sahalaita, mutta sillä ei ole keltaisia pilkkuja niskassa. Täysin mustaa käärmettä täytyy aina varoa, koska se voi olla kyy tai rantakäärme. Huom. vaskitsa, joka on jala-ton lisko, ei ole koskaan musta ja sen seläs-sä voi olla pitkittäisiä juovia ja täpliä. Aikui-nen vaskitsa on alle 35 cm. Käärmeet ovat yleensä 50–70 cm mittaisia.

Oppilaiden virhekäsityksiä

Talvihorros on sama kuin talviuni.Talvihorros on talviunta selvästi syvempi horrostila. Talviunessa eläimen ruumiinläm-pö laskee vain muutaman asteen ja se voi he-rätä välillä. Talvihorroksessa ruumiinlämpö voi laskea lähelle 0 °C ja elintoiminnot ovat hitaita. On hyvä painottaa, että vain eräät ta-salämpöiset selkärankaiset eläimet vaipuvat talvihorrokseen (esim. siili, lepakot).

Kaikki vaihtolämpöiset eläimet ovat horroksessa talven ajan.Maalla elävät eläimet vaipuvat kylmänhor-rokseen vain, jos ulkolämpötila laskee niin paljon, etteivät ne pysty liikkumaan ja hank-kimaan ravintoa. Vedessä jään alla lämpötila pysyy 0 °C yläpuolella, joten kalat ja muut vesieläimet liikkuvat ja syövät talvellakin – tosin kylmän hidastamina.

Kiva tietää – Eliöiden ennätykset

Mikä suomalainen kala ui elämänsä aikana pisimmänmatkan?Pisimmän matkan uivat vaeltavat ankeriaat. Ne kuoriutuvat Atlantin Sargassomeressä (Floridan itäpuolella) ja uivat Golf-virran mukana myös Itämereen laskeviin jokiin. (n. 8000 km).Täysikasvuisina ne vaeltavat takaisin Sargassomereen kute-maan, jonka jälkeen ne kuolevat.

K

M

Lisätietoa internetistäwww.funet.fi /pub/sci/bio/life/index.htmlwww.ahven.net/opetusmateriaaliwww.skes.fi /kalalajit.phpwww.sammakkolampi.fi www.fmnh.helsinki.fi /elainmuseo/index.htm

5 Vaihtoläm

pöiset selkärankaiset

6

7. ................................................................

8. ................................................................

9. ................................................................

10. .................................................................

11. ................................................................

12. ................................................................

1. ................................................................

2. ................................................................

3. ................................................................

4. .................................................................

5. ................................................................

6. ................................................................

MONISTE Suomalaisia kalalajeja

TutkimuksetKuin kala vedessä ja Kalan sisäelimetTavoitteet– tutustua biologiseen tutkimukseen (eläi-

men rakenteen tutkiminen ja osien ni-meäminen)

– harjoitella päätelmien tekemistä opitun perusteella

– opetella käyttämään biologisia käsitteitä oikeassa tilanteessa

Toteutus ja tuloksetVoidaan tutkia kalakuvia kirjasta, avata oikeita kaloja pari- tai ryhmätyönä tai opettaja voi demonstroida avaamisen. Tutkimus tehdään opettajan ohjeiden mukaan ja rakenteet ni-metään monisteeseen.

Helpoimmin hankittava avattava kala on ahven (myös muut petokalat ovat hyviä, mutta usein kalliita). Särkikaloja, silakkaa ja muikkua voi käyttää, mutta niistä elinten löytäminen on hankalampaa.

Lisätehtävä: Tunnista kalojaOppilaille voi jakaa kalamonisteen (s.13), josta he saavat tunnistaa kalalajeja kalakirjo-jen tai internetin avulla.

Suomalaisia kalalajeja

Tutkimuksia


KUIN KALA VEDESSÄ

Tutki kalan ulkorakennetta. Mikä kalan rakenteessa osoittaa, että se on sopeu-tunut vesiympäristöön? Kirjoita tutki-muskysymys ja päätelmäsi vihkoon.

KALAN SISÄELIMET

Teen näin

Tutki kalan sisäelimiä kuvasta. Avaa oi-kea kala ja yritä löytää kuvassa näkyviä elimiä.

Tarvikkeet

– terävät sakset tai veitsi– pinsetit– muovialusta tai sanoma-

lehteä pulpetin suojaksi– kala

sierain

rintaevä

kiduskansiselkäevä

kylkiviiva

pyrstö

peräevä

vatsaevä

kidukset

sydän

maksa

mahalaukku

suoli mätipussi

uimarakko

selkäranka

TutkKuin kTavoit– tut

meme

– harper

– opoik

ToteuVoidaakaloja demonopettametää

Heahvenmutta ja muilöytäm

LisätehOppilajosta hjen tai

Kalan rakenne (opettaja antaa ohjeet miten kysymyksiin vastataan, kirjataan yhdessä vihkoon)

Mitä tutkin? Tutkin kalan rakennetta ja pohdin sopeutumista elämään vedessä.

Mitä havaitsin? (voi kirjata esim. ranskalaisin viivoin)

• Kalan ulkoinen rakenne: kalan sukkulamainen muoto, evät ja niiden sijainti, pyrstö, suomut, väritys päältä ja alta, kiduskannet, kylkiviiva-aisti, hampaat, pinnan limaisuus.

• Kalan sisäinen rakenne: kidukset, uimarakko, lisääntymiselimet (mätipussi tai maitipussi), sydän,

mahalaukku, suoli, maksa, munuainen, sappirakko.

Mitä päättelin tuloksista?Vedessä elämiseen ja liikkumiseen sopeutumista osoittavia rakenteita ovat mm. kalan muoto ja liikkumisen käytettävät evät ja pyrstö. Suomut ja ihon limaisuus suojaavat kalaa vedessä. Kala voi hengittää vedessä kidusten avulla ja uimarakon avulla kala säätelee uintisyvyyttään. Kala tarvitsee lisääntymistä varten paljon mätimunia (♀) tai maitia (♂). Suuri munamäärä tarvitaan, että edes muutama yksilö kehittyisi aikuisiksi. Munat ja kalanpoikaset ovat monien vesieläinten ravintoa.


Sisäelimet

Tutkimusraportti

7

Tehtävien vastaukset

1. Vaihtolämpöisen eläimen ruumiinläm-pö muuttuu ympäristön lämpötilan mu-kaan. Eläinten liikkuminen ja elintoimin-not hidastuvat lämpötilan laskiessa.

2. Nisäkkäitä ja lintuja lukuun ottamatta eläimet ovat vaihtolämpöisiä. Esim. ma-telijat, sammakkoeläimet, kalat ja selkä-rangattomat eläimet.

3. Vaihtolämpöiset eläimet vaipuvat kyl-mänhorrokseen, kun ympäristön läm-pötila lähenee nollaa. Ruumiinlämpö voi käväistä jopa pakkasen puolella, jolloin eläimen elintoiminnot ovat lähes pysäh-dyksissä.

4. Sammakko, matelija ja kala lisääntyvät munimalla munia. Sammakkoeläimet ja kalat munivat veteen. Matelijat munivat maalle monenlaisten kolojen tai kuop-pien suojiin.

5. Tietoja etsitään eläinkirjoista ja interne-tistä. Tietojen perusteella tehdään esimer-kiksi sivun alareunan mukainen tauluk-ko.

6. Tietoja etsitään eläinkirjoista ja interne-tistä. Tiedot voidaan kerätä myös tauluk-koon.

Kyyllä on usein selässään selkeä tumma sahanteräkuvio. Kyy on väriltään ruskea, harmaa, siniharmaa tai musta. Rantakäär-me voi olla vihertävä tai musta. Mustalla-kin rantakäärmeellä keltainen niskalaik-ku, mikä kyyltä puuttuu. Kyyn silmän pupilli on pystyssä oleva soikio mutta rantakäärmeellä se on pyöreä. Rantakäär-meen pää on kapeampi kuin kyyllä.

7. Puremakohdassa on kaksi pientä reikää, joiden ympärillä iho punoittaa ja aris-taa ja ihminen voi tulla huonovointisek-si. On tärkeää pysyä rauhallisena ja pitää purtua ruumiinosaa levossa. Jos on yk-sin, on käveltävä rauhallisesti avun ulot-tuville; juosta ei saa ettei myrkky pääse leviämään. Puremakohtaa ei saa käsitel-lä, vaan tulee hankkiutua mahdollisim-man pian lääkäriin. Kyytabletti ei paran-na, mutta voi vähentää turvotusta.

T

29

Tehtäviä

1. Mitä tarkoittaa vaihtolämpöinen eläin?

2. Kirjoita esimerkkejä vaihtolämpöisistä eläimistä.

3. Mitä tarkoittaa kylmänhorros?

4. Miten sammakko, matelija ja kala lisääntyvät?

5. Sammakko vai lisko?

Vertaile liskoihin kuuluvaa sisiliskoa ja sammak-koeläimiin kuuluvaa vesiliskoa. Miten ne eroavat toisistaan? Voit hakea tietoa eroista myös eläin-kirjoista.

6. Kyykäärme vai rantakäärme?

Kyykäärme ja rantakäärme voivat olla saman-näköisiä. Tutki kuvista ja eläinkirjoista, minkä seikkojen perusteella ne erottaa toisistaan.

7. Kyyn pureman hoito

Kyy on ainoa myrkyllinen käärme Suomessa. Yleensä se väistää ihmistä, ja hyvä keino käär-meiden karkottamiseksi on tömistely. Yllätetyksi tultuaan kyy saattaa kuitenkin purra. Hae kirjal-lisuudesta ja internetistä tietoa siitä, miten kyyn puremaa pitää hoitaa.

vesilisko

sisilisko

rantakäärme

kyy

Kun käärme puree, myrkky siirtyy onttojen myrkkyhampaiden kautta saaliiseen ja lamaannuttaa sen. Pohdi, miksi myrkky on käärmeelle tärkeä saalistusväline.

Sisilisko Vesilisko

Pituus (aikuinen)

10–18 cm, häntä kes-kiruumista pidempi.

5–10 cm, häntä puolet pituudesta.

Värit ja kuviot

Päältä ruskeanhar-maa, vihertävä; viiru-ja tai täpliä, alta valkoi-nen, keltainen, oranssi tai punertava.

Päältä vihertävän rus-kea ja alta oranssin-keltainen, vatsapuo-lella tummia pyöreitä täpliä

Elin-ympäristö

Maalla kosteissa ja au-rinkoisissa ympäris-töissä kuten metsässä ja pelloilla

Maalla kosteissa ym-päristöissä, kutee aina vedessä

Levinneisyys Koko Suomessa, harvi-nainen ja suojeltu

Etelä-Suomi

Ravinto Hyönteiset, hämähä-kit, madot, toukat

Pienet selkärangatto-mat eläimet, hyöntei-set, hämähäkit, toukat

Lisääntyminen Parittelu tapahtuu ke-väällä, naaraat muni-vat 3–10 munaa ker-ralla.

Lisääntyvät toukokuus-sa, ulkoinen hedelmöi-tys, toukkavaiheet ku-ten sammakolla

8

15 Eurooppalaisuus yhdistää


Eurooppalaisuus yhdistää15Kansojen kirjoa

Eurooppalaiset kuuluvat useisiin eri kan-soihin, joilla on oma kieli sekä omia pe-rinteitä. Monet eurooppalaiset kielet ovat sukua toisilleen, ja eurooppalaiset perin-teet, juhlat ja vaikkapa sadut ovat usein sa-maa alkuperää.

Satojen kielten sorinaa

Euroopassa puhutaan satoja kieliä, ja osa niis-tä muistuttaa toisiaan niin paljon, että pu-hutaan kieliryhmästä. Romaanisia kieliä eli espanjaa, italiaa, portugalia, ranskaa tai roma-niaa puhuvien on melko helppo oppia ym-märtämään toisiaan. Germaanisia kieliä ovat saksa, englanti, hollanti ja Pohjoismaissa pu-hutut kielet suomea lukuun ottamatta. Slaavi-laisia kieliä, kuten venäjää, kroaattia, puolaa ja tsekkiä puhutaan Euroopan itäosissa.

Euroopassa tervehditään monilla kielillä ja tavoilla. Tunnistatko tervehdykset?

Jass u!Guten Tag!Bom dia!

Szia!

Tavoitteet Oppilas– oppii, että Euroopassa puhutaan useita

kieliä, joista useilla on yhteinen pohja eli ne muodostavat kieliryhmiä

– ymmärtää termejä kansalainen, vähem-mistö, maahanmuuttaja ja monikulttuu-risuus

– laajentaa ymmärrystään suvaitsevaisuu-desta ja kulttuurin käsitteestä

– tietää, että Suomi kuuluu Euroopan unio-niin ja ymmärtää EU:n päätehtävät

Opetuspolku1. Motivointina arvoitus: Mikä tämä on?

(pisteitä 5–1, sen mukaan mistä vihjees-tä arvaa):Vihje 1 se on sinikeltainenVihje 2 se otetaan esille vain tiettyinä päivinäVihje 3 siinä on 12 tähteäVihje 4 ulkona ollessaan se usein liehuuVihje 5 se on Euroopan unioniin kuuluvien maiden

yhteinen symboli2. Luetaan ääneen teksti osio kerrallaan.3. Keskustellaan jokaisesta osiosta aina lue-

tun jälkeen.4. Tehdään kysymyksiä ryhmissä lapuille

kappaleesta (kysymys+vastaus). Jaetaan ryhmille kappaleesta osiot tai jokainen ryhmä tekee kappaleesta 10 kysymystä. Lappuja vaihdetaan ryhmittäin ja niitä ar-vuutetaan muilta ryhmän jäseniltä.

5. Tehdään tehtäviä.6. Käydään EU:n päätehtävät läpi opettajajohtoisesti.7. Kotitehtäväksi tutkimus.

Romaaniset kielet:

latina, ranska,

espanja, portugali,

italia, romania Germaaniset kielet

Länsigermaaniset:

englanti, hollanti,

saksa

Pohjoisgermaaniset

eli skandinaaviset

kielet: ruotsi, norja,

islanti, tanska

Slaavilaiset kielet:

venäjä, puola, tsekki, bulgaria,

kroaatti, serbokroatia, sloveenikreikkaSuomalais-ugrilaiset kielet:

suomi, saame, eesti, unkari

Eu®ro\o[pa®n k®i™®l®i®ry}h®m<ä®t

TAULUMALLI

9

Ympäri Eurooppaa 15

Suomen kieli ja saame kuuluvat pie-neen suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Samansukuisia kieliä puhutaan myös Viros-sa, Venäjän puolella Karjalassa ja Unkarissa. Kreikan kieli on vuosituhansien aikana ke-hittynyt omaksi kieliryhmäkseen.

Vähemmistöjä

Suomen kansalainen on syntyperältään suo-malainen, tai hänelle on myönnetty Suomen kansalaisuus. Vähemmistöksi kutsutaan sel-laista väestöryhmää, jonka edustajia asuu tie-tyllä alueella vähemmän kuin valtaväestöä. Vähemmistöjä ovat esimerkiksi vammaiset, suomenruotsalaiset, somalit, saamelaiset ja romanit.

Muista maista tulleita maahanmuuttajia kutsutaan siirtolaisiksi tai pakolaisiksi. Siir-tolainen muuttaa pysyvästi uuteen maahan vapaaehtoisesti esimerkiksi työpaikan vuok-si. Pakolainen on pakotettu muuttamaan pois kotimaastaan. Lähdön syynä voi olla vaikkapa kotimaassa vallitseva sota.

Saman valtion asukkaat voivat kokea yh-teenkuuluvuutta, vaikka heillä olisi eri us-konto tai kieli. Euroopan asukkaista kolme

neljäsosaa on kristittyjä. Tietyillä alueilla, erityisesti Kaakkois-Euroopassa, on paljon muslimeja, joiden uskonto on islam. Se on yleistynyt monissa Euroopan maissa työnte-kijöiden liikkuvuuden ja pakolaisuuden ta-kia. Monet eurooppalaiset eivät tunnusta mi-tään uskontoa, ja heitä kutsutaan ateisteiksi. Suomalaiset voivat olla uskonnolliselta taus-taltaan esimerkiksi ortodokseja, kieleltään ruotsalaisia tai alkuperältään somaleita.

Monikulttuurisuus ja rasismi

Euroopassa on monia kansoja ja kulttuu-reja, joten yhdessä eläminen vaatii erilai-suuden hyväksymistä. Se tarkoittaa ihmisten kohtelemista tasapuolisesti iästä, sukupuo-lesta, ulkonäöstä, alkuperästä, seksuaalises-ta suuntautuneisuudesta tai vammasta riip-pumatta. Pyrkimys tasapuoliseen kohteluun on jokaisen velvollisuus.

Monikulttuurisen ympäristön pitäisi ol-la salliva ja kohtelias. Erimielisyydet tulee ratkaista sovittelemalla ja laatimalla yhtei-siä sääntöjä. Rasisti tarkoittaa henkilöä, jo-ka ajattelee, että eri alkuperää olevat ihmiset ovat vähempiarvoisia kuin he itse. Suomes-sa rasismi on kielletty lailla.

On rikkaus omata ystäviä muista kult-tuureista.

Romanialaisessa tehtaassa ommellaan Euroo-pan unionin lippua.

Syventävää tietoaEuroopan unioni (EU) on 27 jäsenvaltion muo-dostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Euroo-pan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuu-luvat mm. sisämarkkinat, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen myötä. EU:lla on yhdeksän toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteenlas-kettu väkiluku on yli 491 miljoonaa. Eurooppa-päivä 9.5. on liputuspäivä. EU:n tunnuslause on Moninaisuudessaan yhtenäinen.

Oppilaat kysyvät Mitä on suvaitsevaisuus?Erilaisten kulttuurien ja tapojen sekä ihmisoike-uksien kunnioittamista. Ihmisten hyväksymistä sellaisena kuin he ovat. Kirjassa on käytetty su-vaitsevaisuus-sanan tilalla moniulotteisempaa sa-naa monikulttuurisuus. Opettaja voi halutessaan puhua suvaitsevaisuudesta rinnakkaisterminä.

Montako tähteä on EU-lipussa? Mitä ne tarkoittavat?Tähtien lukumäärä on 12, koska se on täydelli-syyden ja yhtenäisyyden perinteinen vertausku-va. Lipun tähtien lukumäärä ei liity mitenkään jäsenvaltioiden lukumäärään. Näin ollen lippu pysyy samanlaisena Euroopan unionin laajen-tumisesta huolimatta. Kultaisten tähtien muo-dostama ympyrä edustaa eurooppalaisten välis-tä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua.

Miksi EU perustettiin?EU perustettiin toisen maailmansodan jälkeen tärkeänä tavoitteena turvata rauha alueella.

EU:n tarkoitus on alueen talouselämän ke-hittyminen ja ihmisten elintason parantaminen. Esimerkiksi markkina-alueen laajeneminen ja ra-jojen vapautuminen parantaa yritysten kannat-tavuutta.

Mitä hyötyä EU:sta on?EU:n jäsenmaiden välillä ihmisten, tavaroiden, palveluja ja pääoman liikkumista on helpotettu sopimuksin. Jokainen halukas voi esim. muuttaa toiseen EU-maahan tai hankkia palveluja toises-ta EU-maasta. EU antaa myös erilaisia tukia jä-senmailleen (esim. pohjoiselle maataloudelle) ja tekee yhteistyötä monissa asioissa, esim. ym-päristönsuojelussa.

Mitä kieliä s.14 kuvassa on?Lentokentällä kohtaavat portugalilainen lento-emäntä, saksalainen vanha mies, venäläinen tyt-tö, kreikkalainen rinkka selässä ja unkarilainen viulisti.

Kiva tietää

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Bul-garia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Roma-nia, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia). Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvottelu-ja ja Makedonia on ehdokasmaa (2008).

K

EuEuEuEuuroo

Lisätietoa internetistä• www.eurooppa-tiedotus.fi (Ulkoasianministeriön ylläpitämä

sivusto, mm. yleistietoa EU:sta)• www.lyseo.edu.ouka.fi /suvaitsevaisuus (Suvaitsevaisuus

Länsi-Euroopassa)• www.perunakellari.fi /eurokielet.htm (Euroopan kielet)• www.europa.eu/europago (Eurooppapelejä nuorille)• www.europa.eu/index_fi .htm (Euroopan unionin portaali

suomeksi)

10

TutkimuksetHaastattelu rahasta Oppilaan tavoitteet– laajentaa käsitystä Euroopan unionista– harjoitella haastattelun tekemistä

Toteutus ja tuloksetOppilasta voi ohjata tekemään haastattelun myös puhelimitse.

Euro otettiin käyttöön Suomessa vuon-na 2002. Yksi euro oli silloin 5,94573 eli n. 6 mk.

Lisätehtävänä kotona voidaan tutkia mahdollisesti löytyviä eri euromaiden ko-likoita.

15 Eurooppalaisuus yhdistää

Tutkimuksia

16 Biologian ja maantiedon polku

Lue teksti Euroopan unionista taustatiedoksi. Tee sitten haastattelu-tutkimus kotiväellesi.

EU – eurooppalaista yhteistyötä

Monet Euroopan valtioista ovat Euroopan unionin eli EU:n jäseniä. Euroo-pan unionin jäsenvaltiot pyrkivät tekemään yhteisiä päätöksiä ja toimimaan demokraattisesti. Päätöksillä edistetään ihmisoikeuksia ja helpotetaan työs-säkäyntiä ja matkailua. Yhteisillä sopimuksilla edistetään kaupankäyntiä ja ympäristönsuojelua. Euroopan unionin tavoitteena on estää yhteistyöllä sotia. Maailmanlaa-juisessa päätöksenteossa EU voi antaa painavamman yhteisen panoksen

kuin yksittäiset Euroopan valtiot. Suomi on kuulunut Euroopan unioniin vuodes-ta 1995. Osa EU-maista on ottanut kaupankäynnin helpottami-seksi käyttöön yhteisen va-luutan, euron. Suomessakin euro on korvannut aiemmin käytössä olleen markan.

Jäsenmaa Ehdokasmaa Rahayksikkönä euro

500 km

Ruotsi

Iso-Britannia

Irlanti

Ranska

Espanja

Portugali

Italia

SaksaBelgia

Alanko-maat

Kreikka

Itävalta

Puola

Tanska

Unkari

Liettua

Latvia

Viro

Kypros

Slovenia

TšekkiSlovakia

Malta

Suomi

Luxemburg

Romania

Bulgaria

TurkkiMakedonia

Kroatia

TutkHaastOppil– laa– ha

ToteuOppilamyös

Eurna 20n. 6 m

Lismahdolikoita

Tutkimusraportti

Haastattelu rahasta

Haastateltava äitini Miisa (henkilön nimi / sukulaissuhde)Haastattelutilanne Tampere 24.11., kotona (paikka, aika, tapa esim. puhelimitse)

a) Haastateltavan mukaan markka vaihtui euroksi vuonna 2000b) Sen käyttöönotto tuntui oudolta. Äiti ei olisi halunnut vaihtaa rahayksikköä. Nykyisin eurojen käyttö tuntuu luontevalta. Ulkomailla matkustettassa on helppoa, kun ei tarvitse vaihtaa rahaa.c) Haluaisitko markan takaisin? (oma kysymys) Aluksi halusin, mutta en enää. Mielestäni haastattelu onnistui hyvin.

11

Tehtäviä

ri 17

Tehtäviä

1. Mitä kieliryhmiä Euroopassa on?

2. Mitä tarkoittaa vähemmistö?

3. Millainen henkilö rasisti on?

4. Pohdi, miten siirtolaisuus ja pakolaisuus eroavat toisistaan.

5. Jos sinun olisi pakko muuttaa pois Suomes-ta, mihin muuttaisit? Miksi?

6. Mistä luulet rasismin johtuvan?

7. Miten voisit a) saada ystäviä, jos joutuisit pakolaiseksi b) auttaa luokallesi tullutta pakolaista?

HAASTATTELU RAHASTA

Haastattele kotona jotain aikuista ja selvitä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:a) Milloin markka vaihtui euroksi Suomessa? Miltä rahan vaihtuminen silloin

tuntui?b) Miten markan vaihtuminen euroksi vaikutti kotiväkeesi?c) Keksi oma kysymys aiheesta ja kysy se.

Löydätkö lompakostasi muista maista peräisin olevia eurokoli-koita?

Tehdään pienissä ryhmissä (esim. 3 henkeä) näytelmiä lentokentälle saapuvista pakolais-lapsista.

Annetaan kaikille sama aihe:Aikuinen suomalainen tulee lentokentäl-le vastaanottamaan kahta ulkomailta yksin matkustavaa pakolaislasta.

Roolit: yksi aikuinen suomalainen ja muut lap-sia, jotka eivät tunne toisiaan, ovat hämmen-tyneitä, eikä kenelläkään näytelmän henkilöis-

tä ole yhteistä kieltä. Näytelmässä ei saa puhua (eikä piirtää).

Näytelmän aihe: Miten kentällä toimitaan ja kommunikoidaan?

Näytelmien jälkeen pohditaan yhdessä: mitä ta-pahtui ja miltä tuntui (ja olisi tuntunut aidom-massa) tilanteessa, kun ei ole yhteistä kieltä.

Oppilaita voidaan pyytää kirjoittamaan (to-sitarina tai kuvitteellinen) myös aine aiheesta: Kun tunsin itseni ulkopuoliseksi.

Euroopan unioni1. Väritä ja nimeä karttaan nykyiset EU-valtiot2. Väritä toisella värillä EU:n ehdokasmaat ja nimeä ne

3. Merkitse symboli niiden valtioiden kohdalle, joissa euro on valuuttana.4. Merkitse lisäksi karttaan (apuna oppikirjan valtioliite) kaikkien niiden EU-valtioi-

den valuutat (rahayksiköt), joissa euro ei ole käytössä.

5. Väritä Euroopan unionin lippu.

MONISTE

1000 km0

MONISTE

H B E L G I A P G F L O P

O O M W A K K I E R K G Z

J U I G C K M A R O K K O

I N T I A O K Ä J Ä N E V

A I P O I T E A K S N A R

R B I A I K A V O L S Z T

Q M R Q N O R J A O R I V

C I L E I S T O U R U S A

Q S A A I L A T I I R A N

A U N S V E I T S I A Z A

T O T T I F A A L O U P P

A M I X C I R A K N U C A

R I O A I K K R U T A B J

EU-valtioiden nimet














Sokkelossa on pysty- ja vaa-kariveillä kym-menen EU-val-tion nimet. Etsi ne.

Sokkelon vastaukset.Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Unkari, Viro.

moniste s. 14 moniste s. 15

Tehtävien vastaukset

1. Euroopan kieliryhmiä ovat slaavilaiset, romaaniset, germaaniset ja suomalais-ugrilaiset kielet.

2. Vähemmistöllä tarkoitetaan väestöryh-mää, joita asuu tietyllä alueella vähem-män kuin valtaväestöä.

3. Rasisti on henkilö, joka kuvittelee eri al-kuperää olevien ihmisten olevan alem-piarvoisia.

4. Siirtolainen on vapaaehtoisesti maas-ta toiseen pysyvästi muuttava henkilö. Muuton syynä voi olla esimerkiksi vaih-telun halu, työmahdollisuudet tai per-hesyyt. Pakolaisen elämä omassa maas-saan on niin mahdotonta tai vaarallista että hänen on pakko muuttaa pois. Mo-ni pakolainen sopeutuu uuteen maahan, mutta monella säilyy kaipuu palata koti-maahan.

5. –6. –7. a) – b) –

Lisätehtävä: Pakolaiset saapuvat

12


Sisäelimet

13

KALVOPOHJA

1. Lahna

2. Särki

3. Hauki

4. Ahven

5. Made

6. Ankerias

7. Merilohi

8. Siika

9. Muikku

10. Turska

11. Silakka

12. Kampela

Suomalaisia kalalajeja

14

Euroopan unioni1. Väritä ja nimeä karttaan nykyiset EU-valtiot2. Väritä toisella värillä EU:n ehdokasmaat ja nimeä ne

3. Merkitse € symboli niiden valtioiden kohdalle, joissa euro on valuuttana.4. Merkitse lisäksi karttaan (apuna oppikirjan valtioliite) kaikkien niiden EU-valtioi-

den valuutat (rahayksiköt), joissa euro ei ole käytössä.

5. Väritä Euroopan unionin lippu.

MONISTE

1000 km0

15

MONISTE














EU-valtioiden nimet














Sokkelossa on pysty- ja vaa-kariveillä kym-menen EU-val-tion nimet. Etsi ne.

Sokkelon vastaukset.Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Unkari, Viro.

biologian ja maantiedon ogian ja maantiedon 5 · 5 vaihtolämpöiset selkärankaiset 4 26 biologian...

Documents