bio- ja kiertotalouden hankkeet, osaaminen ja …...sisältö 1. selvityksen tausta ja tavoitteet 2....

Bio- ja kiertotalouden hankkeet, osaaminen ja haasteet

Tampereen kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla

Loppuraportti

Ramboll Finland Oy

19.9.2016

Sisältö

1. Selvityksen tausta ja tavoitteet

2. Bio- ja kiertotalouskokonaisuuden määrittely

3. Yhteenveto Tampereen seudun hanke- jaosaamiskartoituksesta

4. Yhteenveto bio- ja kiertotalouden strategisistalinjauksista

5. Yhteenveto liiketoiminta- ja vientipotentiaaleista

6. Tampereen seudun bio- ja kiertotalouskehityksenstrategia- ja potentiaalipeilaus

7. Ehdotus panostuskohteiksi (kärkihankkeiksi) jatoimenpiteiksi

8. Liitteet

Selvityksen taustalla on bio-ja kiertotalousteeman

vahvistuminen Tampereen seudulla ja Pirkanmaalla

• Bio- ja kiertotalous ovat eräitä kansallisista ja seudullisista strategisista painopisteistä.

• Erilaisia tähän aihepiiriin liittyviä hankkeita on käynnissä Tampereen seudulla ja Pirkanmaalla paljon ja tieto näistä on hajallaan.

• On tarpeen hahmottaa kokonaisuutena paikallinen potentiaali, mahdollisuudet ja haasteet bio- ja kiertotalouden edistämisessä.

• Bio- ja kiertotalousteemaan liittyen ollaan samanaikaisesti tekemässä oleellisia linjauksia, erityisesti

• Sipilän hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut –painopistealueen kärkihankkeiden sisältöä täsmennetään ja rahoituksesta päätetään (ensimmäinen kierros rahoitushakemuksia jätetty TEMille)

• Kiertotalouden kansallinen tiekartta, julkistus syyskuussa 2016

Tavoitteena seudun kärkiteemojen ja panostuskohteiden

tunnistaminen paikallisten vahvuuksien pohjalta

• Työn tavoitteena on kärkiteemojen selkeyttäminen ja paikallisiin vahvuuksiin porautuminen Tampereen ja laajemmin koko kaupunkiseudun ja Pirkanmaan näkökulmasta.

• Lähtökohtia teemoihin ja paikallisiin vahvuuksiin: • Biotalouteen liittyvä osaaminen on vahvempaa, mutta kiertotaloudessa on suurta potentiaalia,

• Seudulla on vahvaa alkutuotantoon ja orgaanisen aineksen kierrätykseen liittyvää osaamista.

• Jätevesien käsittely on keskeinen osaamisala (Nokia + keskuspuhdistamo Tre). TTY + Luke ovat tehneet ravinnepotentiaaliselvityksen (biojäte + jätevesien lietteenkäsittely)

• Selvityksessä käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä • Tällä hetkellä käynnissä olevat / valmisteltavat hankkeet

• Osaaminen tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa, linkit yritystoimintaan

• Haasteet joita bio - ja kiertotaloudessa on? Missä suurin kasvupotentiaali?

• Toimintojen linkittyminen seudulliseen ja valtakunnalliseen strategiaan.

• Missä toiminnoissa on suurin vientipotentiaali paikallisille yrityksille?

• Työhön liittyy seuraavia linjauksia ja oletuksia• Käytetään Suomen biotalousstrategian mukaista kehikkoa.

• Palvelut ja hyvinvointi ovat mukana, pääpaino kuitenkin materiaali- ja energiavirtoihin liittyvässä potentiaalissa

• Digitaalisuus ja IOT ovat yksi tärkeä läpileikkaava teema myös bio- ja kiertotaloudessa.

Työ etenee tehdyn suunnitelman mukaisesti

Projektinkäynnistys

•Käynnistyspalaveri Tredeankanssa

•Projektintavoitteet

•Tietolähteidenja sidosryhmientunnistus

•Projektintarkempieteneminen

•Sopimusasiat

Hanke- jaosaamis-kartoitus

•Dokumentti-analyysiRambollinkokemus-peräiseen jajulkisestisaatavilla olevaantietoon perustuen

•Tarkentavatkysymykset jalyhyet puhelin-haastatteluttarvittaessa

Hanke- jaosaamis-portfolionanalyysi

•Yhteenveto tehdyistä bio- ja kiertotalouden liiketoiminta- ja vientipotentiaali-tarkasteluista

•Hankkeiden jaosaamistenryhmittely

•1) bio- jakiertotalous-strategioidenpainopisteisiin

•2) tehtyjenliiketoiminta-potentiaali-tarkastelujen osa-alueisiin

Väli-raportointi

•Yhteenvetotähän astisaaduistatuloksista

•Tilaajankommentittuloksiin jalinjauksetjatko-työskentelyävarten

Strategia-

japotentiaali-peilaus

•Hankkeiden jaosaamistenpeilausseudulliseenstrategiaan jakansalliseenbiotalous-strategiaan(gap-analyysi)

•Hankkeiden jaosaamistenpeilaus eriosa-alueidenliiketoiminta-javienti-potentiaaliin(potentiaali-analyysi)

Panostus-kohteet jatoimen-piteet

• Panostus-kohteiden jatoimenpiteidentunnistaminengap- japotentiaali-analyysinristiin-tarkastelulla

Työpaja-käsittely javiimeistely

• Tulostenläpikäynti jakommen-tointityöpaja-muotoisesti

• Tulostenviimeistelytyöpajassasaatujenkomment-tien pohjalta

• Tulos-raportinlähetysasiakkaalle

21.6. 22.6 – 12.8. 8.8–15.8. 16.8. 22.8–2.9. 5.9–13.9. 15.9.

Sisältö



3. Yhteenveto Tampereen seudun hanke- jaosaamiskartoituksesta

4. Yhteenveto bio- ja kiertotalouden strategisistalinjauksista


6. Tampereen seudun bio- ja kiertotalouskehityksenstrategia- ja potentiaalipeilaus


8. Loppusanat

Biotalouden aihepiiri on laaja ja siitä on selkeitä

liittymiä kiertotalouteen

Biotaloudessa käytetään biologisia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja

palvelujen tuottamiseen. Sille on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian

(cleantech) käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys (kiertotalous)

Biotalous kattaa metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, kalatalouden, maatalouden,

elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden. Biotalous merkitsee suomalaisille 100 miljardin

euron vuosituotantoa (SITRA)

BiomassatProsessit ja

mahdollistajatTuotteet

• Runkopuun, energiapuun ja metsäbiomassan tuotanto

• Logistiikka ja teknologia kannolta laitokseen

Metsätalous

• Ruokaketjun alkupää

• Peltobiomassan tuotanto

• Logistiikka tuotannosta jalostukseen

Maatalous, alkutuotanto

• Puhdas vesi, luonnonvedet

• Jätevesien biomassa

Vesitalous

• Asiantuntijapalvelut

• Suunnittelu, huolto ja kunnossapito, logistiikka

• Kiertotalous- ja elämyspalvelujen tuotanto

Palvelutuotanto• Uuteaineet

• Biokemikaalit

• Biopohjaiset komposiitit

• Lääkkeet

• Kosmetiikka

Biomateriaalit• Puhdas elinympäristö

• Luonto, ekosysteemipalvelut

• Luonnon virkistyskäyttö

• Hyvinvointituotteet

• Muotoilutuotteet

Hyvinvointi ja estetiikka

• Bioenergia

• Biopolttoaineet

• Jätteiden energiakäyttö

• Tuuli- ja vesivoima

• Aurinkoenergia

• Aaltoenergia

Energia• Uudelleenkäyttö ja kierrätys

• Tehokas elintarvikekierto

• Vihreä rakentaminen, puurakentaminen

• Rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuus

• Vihreä liikenne

Resurssi- ja hiilitehokkuus• Energian tuotanto ja

varastointi

• Biojalostusprosessit

• Biotekniikka

• Kierrätysteknologiat

• ICT-, mittaus- ja automaatiojärjestelmät

Teknologiat (cleantech)

Vihreä talous, kiertotalous

7

Kiertotalouden kenttä voidaan jakaa biologisten ja

teknisten materiaalien kiertoon

Kiertotalous on Suomelle jopa 2,5 miljardin euron mahdollisuus (SITRA)

Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja

jätteen syntyminen on minimoitu. Kiertotalous tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa entistä paremmin. (SITRA)

8

Kiertotalous on ennenkaikkea uudenlaista

digitaalista ja palvelukeskeistä liiketoimintaa

Lähde: Sitra, Kari Herlevi, 12.11.2015

Bio- ja kiertotalous ovat osittain päällekkäisiä.

Cleantech tuottaa ratkaisuja molempiin

Biotalouden osa-alueet

Bio- jakiertotaloudenyhteiset osa-

alueet

Kiertotaloudenosa-alueet

CLEANTECH (teknologiat,palvelut, osaaminen)

Esim. biologisten/ orgaanisten jätteiden jasivuvirtojen jatkokäyttö

10

Allaoleva jaottelu toimii pohjana erityisesti

potentiaalianalyyseilleBIOTALOUTTA (NEITSEELLISEN BIO- TAI ORGAANISEN RAAKA-AINEEN HYÖDYNTÄMISTÄ)

KuluttajatYhdyskunta

Luonnon-vara- javesitalous

Metsäbiotalous MaatalousRuokaketju

Bioteollisuus Energiantuotanto jakäyttö

Rakenta-minen

Omatarveviljely MineraalitVillikasvitLuonnonvedetVesi- ja kalavaratVesiviljely

Tukki-, kuitu ja energiapuun kasvatus ja korjuu

MaataloustuotantoElintarviketuotanto

Sahat, levyteollisuus, huonekaluteollisuus SelluntuotantoBiomateriaalien ja -kemikaalien tuot.

Uusiutuva energia (aurinko, tuuli, bio)

Puurakentaminen

BIO- JA KIERTOTALOUTTA (BIO- TAI ORGAANISEN RAAKA-AINEEN KIERRÄTYSTÄ)


Vesihuolto Metsätalous MaatalousRuokaketju

Valmistavateollisuus

Energia Raken-taminen

Orgaanisen tähteen ja jätteen hyötykäyttö

Ravinteiden ja org. jätteen talteenotto jätevedestä

Biopolttoaineidentuotanto Kierrätys-lannoitteiden käyttöBiojätteen hyötykäyttö

Sivuvirtojen erottelu (kuoret, …) ja hyötykäyttö

Biopolttoaineidentuotanto

Jätepuun hyötykäyttörakentamisessa

Maamassojen jamineraalien kierrätys

KIERTOTALOUTTA (FOSSIILISEN / EPÄORGAANISEN AINEEN KIERRÄTYSTÄ, PALVELUJA)


Vesihuolto Valmistavateollisuus

Energia Rakentaminen Palvelut

Kierto- ja jakamistalous

Kulutustuotteiden Kierrätys

Jäteveden uusiokäyttö Uudelleenkäyttökokonaisena

Uudelleenkäyttö osina tai materiaalina

SRF:n/REFin tuotantojätteistä

Jätteiden poltto

Osien uudelleenkäyttö Leasing omistamisensijasta

Huolto ja ylläpito eliniänjatkamiseksi

B

B&K

K

Sisältö



3. Yhteenveto Tampereen seudun hanke- ja osaamiskartoituksesta

4. Yhteenveto bio- ja kiertotalouden strategisista linjauksista


6. Tampereen seudun bio- ja kiertotalouskehityksen strategia- ja potentiaalipeilaus


8. Loppusanat

Hanke- ja osaamiskartoituksessa muodostettiin

kokonaiskuva seudun hankkeista

• Kartoitettiin ja kuvattiin • Tampereen kaupunkiseudulla ja laajemminkin Pirkanmaalla (esim. Sastamala,

Valkeakoski) tällä hetkellä käynnissä olevat tai valmisteltavat bio- ja kiertotalouteen liittyvät hankkeet, joita tekevät korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, julkiset toimijat tai muut organisaatiot seudulla.

• bio- ja kiertotalouden osaaminen seudun tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa, sekä ko. laitosten linkit yritystoimintaan.

• Hankkeita tunnistettiin yhteensä 57 ja niistä kuvattiin (liite 1, Excel)

• Bio- ja kiertotalouden osaamista kuvattiin yhteensä 8 Pirkanmaan oppilaitoksen ja tutkimuslaitoksen osalta seuraavasti (liite 2, Excel)

Hankkeen nimi Yhteystiedot AikatauluBudjetti, rahoitus

Tavoitteet, tavoiteltavat konkreettiset tulokset, sisältö

Tärkeimmät yhteistyökumppanit

Oppilaitos / tutkimuslaitos

Opetus/tutkimusfokus, fokusalueet Yhteys/vastuuhenkilöPanostukset (henkilöstö,

budjetti)

Tärkeimmät yhteistyökumppanit

Hankkeet voidaan ryhmitellä neljään ryhmään

vetovastuun ja rahoituksen mukaan

Oppi- ja tutkimuslaitostenhankkeet

Yritysvetoiset hankkeet

Kaupunkien ja kuntienhankkeet

Muut julkisesti rahoitetuthankkeet

Oppi- jatutkimuslaitosten

hankkeet

Yritysvetoisethankkeet

Kaupunkien ja kuntienhankkeet

Muut julkisestirahoitetut hankkeet

Selkeästi kaupunki- tai kuntavetoiset hankkeet

Tampereen seudunuusiutuvan energian

kuntakatselmus (Tampere, Nokia, Pirkkala, Kangasala,

Lempäälä)

Tampereen energia- ja ilmastotiekartta 2050

Energiaomavaraisen Marjamäen yritysalueen selvitystyö

(Energiaomavarainen Lempäälä-hanke) - aurinkoenergia ja sen

varastointi

Hiedanranta - vanha teollisuusalue uudistuu asuin- ja yritysalueeksi, alueesta kiertotalouden

showroom

Vuoreksen Isokuusi - uusipuuasuinalue

ECO2- Ekotehokas Tampere 2020

(päättynyt)

Tapre, Tampereen alueen palvelurakennukset

energiatehokkaiksi (Tampereen Tilakeskus Liikelaitos)

EHYT - yhdyskuntarakenteeneheyttäminen Tampereella Liikenteen reaaliaikaisen

tilannekuvan ratkaisut Tampereella

Muut julkisesti rahoitetut tai PPP-tyyppiset hankkeet

3kulman Eco Industrial Park

Tarastenjärvellemerkittävä kiertotalouden

yrityspuisto

Selvitys Pirkanmaan puhdistamolietteiden ja

biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta

käytöstäBio- ja kiertotalouden strateginen

kehittäminen Pirkanmaalla käyntiin (BSR Stars S3): uusia malleja rajat

ylittävään bio- ja kiertotalousyhteistyöhön (Pirkanmaan

liitto)

Biotalous Pirkanmaalla –Biomassoista

yhteiskunnan uudelleen jäsentämiseen

(Pirkanmaan liitto, 2015)

Biobisnestä Pirkanmaalle(Metsäkeskus)

RESCA – suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut

ja pilotit

RETU - resurssitehokastauusiutuvaa energiaa

(Ekokumppanit)

TARMO+, energiatehokas korjausrakentaminen

(Ekokumppanit)

Uusi Puu (kansallinenhanke)

Tampereen Sulkavuoreen rakennettava

keskuspuhdistamo ja siihen liittyvä jatkokehitys, Tampereen Seudun

Keskuspuhdistamo Oy

PIMAKE - Tampereen pilaantuneiden maiden

käsittelykeskus ja Pirkanmaan

keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen

SenCity – Älykäs valaistus Innovatiivisen Kaupungin

palvelualustana, VTT (Inka)

European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Energy EU-GUGLE

Luken Parkanon toimipaikan (ent.

Metlan) vahvuudet ja Pirkanmaan biotalouden uudet mahdollisuudet,

2015

Nokian Vesi Oy:n uusijätevedenpuhdistamo

Pirkanmaanmetsänhoitoyhdistyksen

puuterminaaliKolmenkulman alueelle

Ymppi, Pirkanmaanmaatalousympäristön

haasteet

(ProAgria Etelä-Suomi)

6Aika - kiertotalous ja resurssiviisaus sekä älykkään

kaupungin uudet ratkaisut

Powder Piloting Service VTT (POSE)

Aarre (VTT)

Oppi- ja tutkimuslaitosten vetämät hankkeet

Potkua biotalouteen! Biotalousalan osaamisen kehittämisen mallinnus

(Edutech, TTY)

COMBI (TTY, TAMK) palvelurakennusten

energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja (INKA)

Urban circular bioeconomy – from DNA to to sustainable energy and

material Systems (TTY)

– Biometaanin (ja vedyn) tuotto havupuuntorrefiointiöljyn fermentoinnilla (menossa)– Vedyn tuoton bioreaktorien scale-up ja pilotointi(suunnitteilla)– Pienhiukkaspäästöjen (bio)kemiallinenkarakterisointi kaupunkienenergiantuottojärjestelmien yhteydessä(menossa)

Elinvoimaa Orivedelle elinkeinoelämän ja

biotalouden näkökulmasta, Tredun Oriveden toimipiste

Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC),

VTT

Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin

uuteen eloon (VTT, Valkeakoski)

Etelä-Pirkanmaanmetsäbiotalouden tiekartta-hanke (TTY, elinkeinoelämä),

2013Hiilinielu Design Studio (TAMK)

BioHub (TAMK)

FORLEAP-Metsäbiomassansivuvirroista uusia tuotteita

(Luke)

Bioaktiiviset yhdisteet osana tulevaisuuden biotaloutta (Luke)

Kaupunkiviljelystäresurssitehokasta liiketoimintaa

– KIVIREKI (TAMK)

BIOUREA - Innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun

ravinnekierron toteuttamisessa (TAMK)

Tarkalla ohjauksellaenergiatehokkuutta

(HAMK)

TEAM - Tomorrow’s Elastic, Adaptive Mobility (VTT)

Yritysvetoiset hankkeet

Nokian Pyrolyysilaitos Ky (WatrecOy, Ecomation)

Biolaitos Nokian Koukkujärvelle

(Pirkanmaan Jätehuolto)

Lämmön tuotantokallioperästä, TEGS Finland Oy ja Tampereen sähkölaitos Oy (

tukihakemus kärkihakerahoituksesta)

Tampereen sähkölaitoksen hankkeet(Sarankulman pellettilämpölaitos, Tammervoiman

hyötyvoimalaitos, Naisten lahden uusibiosyöttölinja ja biokattila, vesivoimalaitosten

tehostaminen, tuulivoima)

Tampereen geoterminen voimalaitos (haettuinvestointukea kärkihankerahoituksesta)

Modulaarisen pilaantuneiden maaperien

ja pohjavesien kunnostuslaitteen vienti,

Kasvu Openin kiertotalouden ohjelma

(Doranova)

Selluloosakomposiitin kehityshankkeet

(Sustaincomp, MoudPulp, Funfirebic), Elastopoli

Lannoitteen rakeistamislaitos Nokian

Kyynijärventeollisuusalueelle (Outotec

ja Ecolan)

Muovin ja kumin kierrätystoimintaa Kolmenkulman alueelle (Nowaste

Oy)

Nokianvirran Energian uusibiokattilalaitos

Kolmenkulman alueelle

Bioenergiantuotantoteknologioiden jamonipolttoaineratkaisujen

kehittäminenAdvanced high value

lignocellulosic fuels (Valmet Oy)

Alustavasti valikoituja huomioita (nostoja)

hankekartoituksesta

Alueellisesti merkittäviä hankkeita (muuttavat seudun elinkeino- ja

yhdyskuntarakennetta)

• 3kulma Eco Industrial Park

• RETU

• TARMO+

• ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020

• Tarastenjärven kiertotaloudenyrityspuisto

• Hiedanrannasta kiertotaloudenshowroom

• Tampereen Sulkavuoren keskuspuhdistamo ja siihen liittyvä jatkokehitys

• Vuoreksen Isokuusi - uusipuuasuinalue

Budjetin ja rahoituksen osaltamerkittäviä hankkeita (M€)


• Lämmön tuotanto kallioperästä

• COMBI (TTY, TAMK)

• Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) 2.0 (VTT)

• Tampereen Sulkavuoren keskuspuhdistamo ja siihen liittyvä jatkokehitys

• Biolaitos Nokian Koukkujärvelle

• Nokian Vesi Oy:n uusi jätevedenpuhdistamo

Uuteen liiketoimintaan tähtääviä, innovatiivisia hankkeita


• Urban Circular Bioeconomy (TTY)

• Nokian Pyrolyysilaitokseen liittyvä kehitys (Ecomationin teknologia)

• Pirkanmaan seudun alueellinen älykäs kierrätysbiokaasuratkaisu

• Energiaomavarainen Lempäälä(aurinkoenergia ja sen varastointi)

• Biokaasua Terälahden alueelta

• Puhdistamolietteiden ja biojätteiden käyttö (Keskuspuhdistamo ym)

• Bioaktiiviset yhdisteet osana tulevaisuuden biotaloutta (Luke)

• Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) 2.0 (VTT)

Opetus-, tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteitä

bio- ja kiertotalouden alueella

Oppilaitokset

•TTY: uusiutuva energia, älykkäätenergiaratkaisut, energia- jaresurssitehokkuus

•TaY: bio- ja kiertotalouden taloudenvaikutus, ekosysteemipalvelut, ruokatalous

•TAMK: metsätalous, puupohjainenbiotalous

•Ahlmanin ammatti- ja aikiuisopisto: maatalous ja elintarvikeketju

•TREDU: metsätalouden toimijoidenkoulutus

Tutkimuslaitokset

•LUKE: metsätalous, puutuoteteollisuus, puupohjainen biotalous, bioaktiivisetyhdisteet

•BioMediTech: bioteknologia, bioinformatiikka

•VTT (VTT Tampere?) : biomateriaalit, polymeerit, komposiitit, älyliikenne

•ITS Factory (älyliikenteen kokeilu- jainnovaatioalue)

Muu tutkimus- ja kehitystoiminta

• Yritysten T&K:•Tampereen sähkölaitos: biopolttoaineiden hankinta

ja logistiikan kehitys

•Tampereen vesilaitos, Tampereen SeudunKeskuspuhdistamo Oy

•Pirkanmaan Jätehuolto Oy: PIMAKE

•Saarioinen?

•Valmet: bioenergian tuotantoteknologioiden ja monipolttoaineratkaisujen kehittäminen

•Doranova: pilaantunut maaperä, pohjavedet

•Merus Power Nokia: puhdasta sähköä

•Pyroll: pakkausmateriaalit

•Plastiroll: pakkausmateriaalit

•FIT Biotech: Biolääkkeet

•Kiilto: Puhdistustuotteiden, liimojen ym. biopohjaiset raaka-aineet

•Ecomation Oy: pyrolyysiöljy

•Nokian Renkaat: autonrenkaiden biopohjaisetraaka-aineet

•Elastopoli (Sastamala): sellumuovikomposiitin pilot-tuotanto

•Amerplast (Tampere): pakkausmateriaalit biopolyeteenistä

•Nowaste: muovin ja kumin kierrätys

•Ecolan: tuhkasta lannoitteita

•Kansalliset ja EU-tutkimushankkeet joissaTampereen seutu vahvasti mukana?

Esimerkkejä seudullisesta tutkimustoiminnasta

Tampere3: Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu rakentavat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2018. Siinä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus.

Lähde: Luken Parkanon toimipaikan (ent. Metlan) vahvuudet jaPirkanmaan biotalouden uudet mahdollisuudet

Sisältö




4. Yhteenveto bio- ja kiertotalouden strategisista linjauksista




8. Liitteet

Bio- ja kiertotalouden strategiat analysoitiin

painopisteiden löytämiseksi

• Kansalliset ja alueelliset bio- ja kiertotalousstrategiat (8 kpl, lueteltu liitteessä 4, Excel) kuvattiin ja analysoitiin alla kuvatun kehikon pohjalta

• Analysoidut strategiat olivat• Suomen biotalousstrategia

• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

• Ratkaisujen Suomi, Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma

• Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia 2040

• Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

• Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030

• Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman valmistelu- ja luonnosmateriaalit

• Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020

Strategian nimi Yhteystiedot Ajankohta Tavoitteet, sisältö PainopisteetHuomioita / lisätietoja

Esimerkkejä strategisista tavoitteista ja painopisteistä

Kiertotalouden teemat ja painopistealueet

Ratkaisujen Suomi, Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous; MMM:n tiekartta biotalouteen 2020

Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman luonnos

Kootut kansallisen tason strategiset painopisteet (7 kpl)

heijastavat hyvin biotalous- ja kiertotalousstrategiaa

Cleantech-viennin

lisääminen(teknologia,

asiantuntemus)

Kiertotaloudenpalvelu-

liiketoiminnankehittäminen

Metsä-biotalouden

uudistuminenja kasvu

Ravinnekierronlisääminen

(erit. maataloudessa)

Materiaali-tehokkuudenparantamineninfra- ja talon-rakennuksessa

Uusiutuvan jabioenergian

osuudenlisääminen

Sinisenbiotalouden

kehittäminen(veteen liittyvät

toiminnot)

Kootut kansalliset strategiset painopisteet*

*koottu arvioiduista kansallisista strategioista

2. Uutta liiketoimintaa biotaloudesta

4. Biomassojen käytettävyys ja kestävyys

1. Kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö

3. Vahva osaamisperusta biotaloudelle

Suomen biotalousstrategian päämäärät

Kiertotalouden kansallisen ohjelman (luonnos) painopisteet

B. Metsäperäinen kierto

D. Liikkumisen palveluratkaisut

A. Ruokajärjestelmä ja ravinnekierto

C. Tekninen kierto (esim. rakentaminen&asuminen)

=

Kootut seudullisen tason strategiset painopisteet (7 kpl)

liittyvät pääosin biotalouteen, ei niinkään kiertotalouteen

Uudistuva maa- jametsätalous

(= biotalousharvaan asutuilla

alueilla)

Vihreänteknologia-

liiketoiminnankehitys (cleantech, energiapainotus)

Paikallistenkokeilualustojenhyödyntäminen

Rakennetunympäristön ja

liikenteenekotehokkuu-en

kehittäminen

Eheytyvän jakestävän

yhdyskunta-rakenteen

toteuttaminen

Teknisen infran(verkostot)

ekotehokkuudenkehittäminen

Uusiutuvan, vähähiilisen

energian tuotanto ja käyttö seudulla

*koottu arvioiduista seudullisista strategioista

Biotalous)

Kiertotalous

Biotalous jakiertotalous

26

Seudullisen tason strategiset linjaukset ja painopisteet

heijastavat parhaiten kolmea kansallista tavoitetta Kootut seudulliset strategiset painopisteet*

*koottu arvioiduista seudullisista strategioista *koottu arvioiduista sudullisista selvityksistä ja keksusteluista

Kansalliset strategiset painopisteet

Cleantech-viennin

lisääminen(teknologia,

asiantuntemus)

Materiaali-tehokkuudenparantamineninfra- ja talon-rakennuksessa

Uusiutuvan jabioenergian

osuudenlisääminen

=

Suurin ero Tampereen seudun ja koko Suomen painopisteiden välillä: Metsäteollisuuden biojalostamo- ja biotuotetehdas-kehitys, joka kohdistuu muualle Suomeen

27



alueilla)

Vihreänteknologia-





kehittäminen



toteuttaminen




energian tuotanto ja käyttö seudulla

Heijastavatko seudullisen tason painopisteet tarpeeksi

seudun vahvuuksia? Selviää lisää hankepeilauksessa Kootut seudulliset strategiset painopisteet* Tunnistetut seudulliset vahvuudet bio- ja

kiertotalouden kehittämisessä **

*koottu arvioiduista seudullisista selvityksistä ja keskusteluista

• Keskeinen maantieteellinen sijainti• Monipuolisuus toimialarakenteessa ja

osaamisessa (teollinen, energia-, paperi-, puu-, sekä maa- ja metsätalousosaaminen)

• Korkea osaaminen ja halu yhteistyöhön koulutuksen, tutkimuksen ja yritysmaailman toimijoiden välillä

• Alkutuotanto, erit. kotieläintalous• Panostukset jätevesien käsittelyyn ja

orgaanisen aineksen kierrätykseen

?

28



alueilla)

Vihreänteknologia-





kehittäminen



toteuttaminen




energian tuotanto ja

käyttö seudulla

Sisältö




4. Yhteenveto tehdyistä strategisista linjauksista




8. Liitteet

Biotalous Pirkanmaalla nykytilanteessa: 5.6 mrd euron

tuotos, 2 mrd arvonlisäys, 30 000 työpaikkaa (v.2012)

Lähes 10 % kokoSuomenvolyymista

Suurinta tuotosta Pirkanmaallaedustaa• Paperiteollisuus• Rakentaminen• ElintarviketeollisuusSuurin arvonlisäys• Paperiteollisuus• Rakentaminen• Metsä- ja kalatalousEniten työllistää• Rakentaminen• Maatalous ja metsästys• Paperiteollisuus• Biotalouden palvelut,

luontomatkailu

30

Vuoden 2014 volyymit (koko Suomi) ovat vuoden 2012

volyymeja pienempiä teollisuuden taantuman takia

Biotalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 12

prosenttia. Biotalous työllisti 309 000 henkeä ja

sen osuus viennistä oli 22 prosenttia.

Eniten biotalous työllistää maataloudessa,

rakentamisessa sekä luontomatkailussa ja

virkistystoiminnassa. Erityisesti metsäsektorin

merkitys on Suomessa suuri. Biotalous synnytti

suurimman arvonlisäyksen metsätaloudessa,

massa- ja paperiteollisuudessa sekä

rakentamisessa. Ylivoimaisesti eniten biotalouden

vientituloja tuli massa- ja paperiteollisuudesta.

2014 Tuotos Arvonlisäys Työlliset Vienti

Koko biotalous 63 747 21 469 309 179 17 039

Koko kansantalous

386 768 176 7812 496 800

77 600

Biotalouden osuus, %

16,5 12,1 12,4 22

Bio- ja kiertotalouden liiketoimintapotentiaaleista

koottiin ja analysoitiin kattavasti tietoa

Liiketoiminta- ja vientipotentiaalin osalta lähtötietoina käytettiin viimeisten 3

- 5 vuoden aikana tehtyjä selvityksiä bio- ja kiertotalouden liiketoiminta- ja

vientipotentiaalitarkasteluista (yhteensä 24 kpl, lueteltu liitteessä 3, Excel)

Niistä poimittiin seuraavat tiedot

Selvityksen nimiYhteys-tiedot

Ajankohta Tarkastellut osa-alueetTunnistettu

liiketoimintapotentiaaliTunnistettu

vientipotentiaaliHuomioita

Tärkeimmissä käytetyissä lähteissä oli suuria eroja

potentiaalin määrityksessä ja tarkastelutavoissa

• Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030, Valtioneuvoston kanslia (VNK)– Tarkastelee seitsemän selvitykseen valitun kiertotalouden osa-alueen vaikutuksia

bruttokansantuotteeseen investointien ja työllistävyyden kautta

• Biokaasusta kasvua – Biokaasuliiketoiminnan ekosysteemien mahdollisuudet, Sitran selvityksiä111, Ramboll (SITRA111/RAMBOLL)– Tarkastelee liiketoimintapotentiaalia lopputuotteen myynnin kokonaisarvolla euroina

• Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle, Sitran selvityksiä 84 (SITRA 84)– Tarkastelee kiertotalousmahdollisuuksia euromääräisenä nettolisäarvona (säästöt, uudet tuotot) vuoteen

2030 mennessä viidellä sektorilla, jotka kattavat noin 50 % BKT.stä

• Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle, Gaia Consulting, Sitranselvityksiä 99 (SITRA 99)– Tarkastelee ravinnekierron mahdollisuuksia euromääräisenä nettolisäarvona (säästöt, uudet tuotot)

vuoteen 2030 mennessä neljällä osa.alueella)

• Energiasektorin cleantech-teknologioiden vaikutukset ja mahdollisuudet, Gaia Consulting 2015 (GAIA2015)– Tarkastelee teknologioiden työllistävyyttä ja vaihtotasevaikutuksia

• Rambollin Suomen biojalostamoinvestointeihin tekemät selvitykset (RAMBOLL BIO)

33

Tulevaisuuden liiketoiminta- ja vientipotentiaalia on

arvioitu tehostumisena tai uutena liiketoimintana

• Tarkastelun pohjalta voidaan potentiaalisimmat kierto- ja biotalouden osa-alueet, yhteensä 14 kpl, ryhmitellä kolmeen ryhmään

1. Teollinen toiminta

2. Palvelut ja teknologiat

3. Alkutuotanto ja ruokaketju

• Eri osa-alueiden potentiaali on tiivistetty arvonlisäykseksi, joka voi olla kustannussäästöjä (nettoarvonlisäys) tai lisäliikevaihtoa (bruttoarvonlisäys)

• Potentiaalia on arvioitus skaalalla pieni – medium - suuri

– Suuri: arvonlisäys vuositasolla useita satoja miljoonia euroja tai enemmän

– Medium: arvonlisäys vuositasolla 100 – 300 euroa

– Pieni: arvonlisäys vuositasolla muutamasta kymmenestä sataan miljoonaaneuroon

34

Teollisesta toiminnasta löytyy tulevaisuuden potentiaalia

erityisesti kuudella bio- ja kiertotalouden osa-alueella

3. ALKUTUOTANTO, RUOKA

2. TEKNOLOGIAT JA OSAAMINEN

1. TEOLLINEN TOIMINTA

35

Puun jalostus biotuotteiksi (markkinasellu; nanoselluloosa ,

ligniini ym.)

Metsäteollisuudenmateriaalitehokkuuden

parantaminen

Biokaasun tuotanto sekä siihen liittyvä kaasun liikennekäyttö ja

ravinnekierto

Kiertotalous maanrakennuksessa: ylijäämämaat, mineraalikierto ym.

Nestemäisten ja kiinteiden biopolttoaineiden tuottaminen

puubiomassasta

Konepajateollisuudenkiertotalousratkaisut

TEOLLINEN TOIMINTA

Värin tummuusastekuvaa potentiaalinsuuruutta.

Liiketoimintapotentiaalia löytyy teknologioiden ja

osaamisen kaupallistamisesta erityisesti viideltä osa-

alueelta




36

Teollisuudenenergiatehokkuuden

parantaminen

Uusiutuvan energian, energian varastoinnin ja

energiansäästön teknologiat

Kuluttajasektorinkiertotalousratkaisut

(jakamistalous)

Liikenteen uudet käyttömuodot ja palvelut

(MaaS ym)

Rakennusten energia- ja resurssitehokkuuden sekä

käyttöasteen parantaminen

TEKNOLOGIAT JA OSAAMINEN


Myös alkutuotannon ja ruokaketjun alueella löytyy

tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalia




37

Ruokahävikin vähentäminen

ALKUTUOTANTO, RUOKA

Proteiini- ja energiakasvien kasvattaminen (härkäpapu,

ruohobiomassa)

Kalanrehun tuotannon ja kalankasvatuksen lisääminen


Teollisen toiminnan piiristä löytyy merkittäviä uusia

liiketoiminta- ja vientipotentiaaleja

Osa-alue, jolla eniten liiketoiminta- tai vientipotentiaalia

Kotimaan potentiaali (mistämuodostuu)

Vientipotentiaali (mistämuodostuu)

Puun jalostus biotuotteiksi (markkinasellu;nanoselluloosa , ligniini ym.)

Suuri (arvonlisäys, työllistävyys)

Suuri (lopputuotteiden

vientiin)

Metsäteollisuuden materiaalitehokkuudenparantaminen (sivuvirtojen hyödyntäminen)

Suuri (arvonlisäystehostumisesta)

Pieni (teknologioiden jaosaamisen vientiä)

Konepajateollisuuden kiertotalousratkaisut(modulaarisuus, uudelleenvalmistus jne)

Suuri (arvonlisäystehostumisesta, työllistävyys)

Medium (tuotteiden vienti, teknologiat, osaaminen)

Nestemäisten ja kiinteiden biopolttoaineidentuottaminen puubiomassasta (biodiesel,bioetanoli, bioöljy, biohiili)

Medium (työllistävyys; pienikotimaan markkina)

Suuri (lopputuotteiden vienti)

Biokaasun tuotanto sekä siihen liittyvä kaasun liikennekäyttö ja ravinnekierto

Medium (fossiilisten / orgaanisten tuontiainestenkorvaaminen)

Pieni (teknologioiden jaosaamisen vientiä


Pieni (työllistävyys; suurinajuri ja hyötyjä on ympäristö)

-

Teknologioiden ja osaamisen kaupallistamisen

potentiaali painottuu energiaan liittyviin ratkaisuihin




Teollisuuden energiatehokkuuden paran-taminen (erit. hukkalämmön talteenotto)

Medium (arvonlisäystehostumisesta)

Medium (teknologiat, osaaminen)

Uusiutuvan energian, energianvarastoinnin jaenergiansäästön teknologiaratkaisut

Medium (työllistävyys; pienikotimarkkina)

Medium (vientipotentiaali)

Rakennusten energia- ja resurssitehokkuudensekä käyttöasteen parantaminen


Pieni (teknologiat, osaaminen)

Liikenteen uudet käyttömuodot ja palvelut(MaaS ym)

Medium (liiketoimintaamuutoksesta)

Pieni (teknologioidenvienti)

Kuluttajasektorin kiertotalousratkaisut(jakamistalous)


-

Alkutuotannosta ja ruokaketjusta on arvioitu löytyvän

aivan uudentyyppistä liiketoimintapotentiaalia




Ruokahävikin vähentäminen Medium (tehostuminen; muttavähentää esim.biokaasun raaka-ainetta )

-

Kalanrehun tuotannon (mm. roskakalastus) ja kalankasvatuksen lisääminen

Medium -

Proteiini- ja energiakasvien kasvattaminen(härkäpapu, ruohobiomassa)

Medium (vaikutus maataloudenelinvoimaisuuteen)

-

Sisältö








8. Liitteet

Tässä osiossa haetaan vastaus kysymykseen ”Miten

seutu vastaa strategioihin ja mistä löytyy seudulle uutta

liiketoimintapotentiaalia?”

• Tunnistetut hankkeet ja osaaminen ryhmiteltiin kansallisten ja

alueellisten bio- ja kiertotalousstrategioiden painopisteiden pohjalta.

• Tehtiin analyysi hankkeiden kohdistumisesta strategioiden tavoitteisiin

ja painopisteisiin.

• Hankkeita ja osaamisia peilattiin eri osa-alueiden liiketoiminta- ja

vientipotentiaaliin SWOT-analyysia soveltaen

• Nykytilannetta suhteessa potentiaaliin kuvataan vahvuuksilla ja

heikkouksilla.

• Tulevaisuudenkuva kiteytetään liiketoiminta- ja vientipotentiaalin

kehittymisen indikoimiksi mahdollisuuksiksi ja uhiksi

Esimerkki strategiapeilauksesta

Tampereen jaPirkanmaan keskeisethankkeet ja osaamiset

ko. alueella

Yhteenvetonykytilanteesta

Kiteytystavoitteesta tai painopisteestä

Kuvauskuilusta / erosta /

aukosta (gap)

Cleantech-vienninlisääminen(teknologia,

asiantuntemus)

Esimerkki potentiaalipeilauksesta

Tampereen ja Pirkanmaan nykytilanteen tärkeimmät

elementit (toimijat, volyymit, kehityshankkeet)

Kiteytysnykytilanteesta:

vahvuudet, heikkoudet(S,W)

Kansallisen tasonpotentiaali

(tarvittaessa peilattunaPirkanmaan

potentiaaliksi)

Kiteytysmahdollisuuksista ja

uhista (O,T)

Puun jalostus biotuotteiksi

(markkinasellu; nanoselluloosa , ligniini

ym.)


(cleantech. teollinentoiminta)

Sinisen biotaloudenkehittäminen (veteen

liittyvät toiminnot)

5. Vihreänteknologia-

liiketoiminnan(cleantech)

kehitys

4. Teknisen infran(verkostot)


Kansalliset ja seudulliset bio- ja kiertotalousstrategiat

voidaan yhdistää kahdeksaksi painopisteeksi

Cleantech-vienninlisääminen

(teknologia, asiantuntemus)

6. Kiertotalouden

palvelu-liiketoiminnankehittäminen

1. Metsä-biotalouden


Ravinnekierronlisääminen (erit. maataloudessa)

7. Materiaali-tehokkuudenparantamineninfra- ja talon-rakennuksessa

3. Uudistuvamaa- ja metsä-

talous (= biotalous har-vaan asutuilla

alueilla)


liikenteenekotehokkuuden

kehittäminen

8. Eheytyvän jakestävän


toteuttaminen

Uusiutuvan, vähähiilisen energian

tuotanto ja käyttö seudulla

2. Uusiutuvan jabioenergian

osuudenlisääminen

Metsäbiotalouden uudistuminen ja kasvu -painopisteeseenkohdistuu useita selvityksiä sekä T&K-vaiheen hankkeita

Seudun keskeiset hankkeet ja osaamiset

Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) 2.0 (VTT)

Luken hankkeet, esim.; • Bioaktiiviset yhdisteet osana tulevaisuuden biotaloutta• FORLEAP-Metsäbiomassan sivuvirroista uusia tuotteita

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen puuterminaali Kolmenkulman alueella

Elastopolin hankkeet• Sellumuovikomposiitin pilot-tuotanto (koelaitos käynnissä)• Selluloosavahvisteisteisten biopolymeerikomposiittien (PLA-

komposiittien) kehittäminen hankkeissa Sustaincomp, MoldPulp, Funfirebic

Biobisnestä Pirkanmaalle (Metsäkeskus) – tavoitteena lisätä biopohjaisen polttoaineen käyttöä Pirkanmaan energiataloudessa

Etelä-Pirkanmaan metsäbiotalouden tiekartta-hanke (TTY)

Uusi puu - puupojaisen biotalouden tuotteiden kehittäminen (kansallinenhanke)

Hiilinielu Design Studio – hanke, joka tavoittelee uutta liike-toimintaa uusien biotuotteiden ja muotoilun ympärille

TAMK: Biohub ja metsätalouden koulutus

Tredu: Metsäkoneenkuljettajien koulutus

1. Metsä-biotalouden


• Vahvuus: Painopistealueen tärkeyson tunnistettu ja näkyy T&K-vaiheenhankkeissa

• Gap/aukko: Konkreettisessavaiheessa kuitenkin vähänhankkeita, vain Kolmenkulmanpuuterminaali ja Elastopolinkoelaitos

Uusiutuvan ja bioenergian osuuden lisäämiseen on seudulla panostettu ja tehty konkreettisia toimenpiteitä


Tampereen seudun uusiutuvan energian kuntakatselmus(Tampere, Nokia, Pirkkala, Kangasala, Lempäälä)

Energiaomavarainen Marjamäen yritysalue(Energiaomavarainen Lempäälä) - aurinkoenergia ja senvarastointi

Tampereen sähkölaitoksen hankkeet: biopolttoaineidenhankinta ja logistiikan kehitys

RETU - resurssitehokasta uusiutuvaa energiaa

Nokianvirran Energian uusi biokattilalaitos (Eco3)

Biobisnestä Pirkanmaalle (Metsäkeskus)

Tampereen geoterminen voimalaitos (Tampereensähkölaitos Oy)

Advanced high value lignocellulosic fuels, LignoCat (Valmet, UPM, Fortum)

Urban circular bioeconomy – from DNA to sustainable energy and material systems (TTY)

Tampereen energia- ja ilmastotiekartta 2050

Biolaitos Nokian Koukkujärvelle (Pirkanmaan Jätehuolto)

Biokaasua Terälahden alueelta-hanke

Uusiutuvan, vähähiilisen energian

tuotanto ja käyttö seudulla

2. Uusiutuvan jabioenergian

osuudenlisääminen

• Vahvuus: “Bread and butter” – tätä kehitetty jakehitetään aktiivisesti. Useita tähän liittyviähankkeita kuvattu myös painopiste 8:n yhteydessä

Uudistuva maa- ja metsätalous – painopisteeseenkohdistuu muutamia kehityshankkeita


Luken hankkeet, esim.: • Lisäarvoa heikkotuottoisille turvemaille - uudet

metsäbiomassatuotteet• Turvemaiden maankäytön uudet vaihtoehdot ja

niiden vaikutukset ekosysteemipalveluihin

Etelä-Pirkanmaan metsäbiotalouden tiekartta-hanke

Biobisnestä Pirkanmaalle (Metsäkeskus) –tavoitteena lisätä biopohjaisen polttoaineen käyttöä Pirkanmaan energiataloudessa

Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa– KIVIREKI (TAMK)

BIOUREA - Innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa (TAMK)

Ymppi, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet(ProAgria Etelä-Suomi)

Lannoitteen rakeistamislaitos Nokian Kyynijärventeollisuusalueelle

Ravinnekierronlisääminen (erit. maataloudessa)

3. Uudistuva maa-ja metsätalous

(= biotalous har-vaan asutuilla

alueilla)

• Gap/aukko: seudulla vasta haetaan fokusta kehittäätätä painopistealuetta. Pohdittava, onko relevanttipainopiste varsin kaupunkipainotteisella seudulla, vaiotetaanko “follower”-rooli ja/tai hoidetaanPirkanmaa-tasoisena?

Teknisen infran (verkostot) ekotehokkuudenkehittäminen on perustellusti keskittynyt jäteveteen


Tampereen Sulkavuoreen rakennettava keskuspuhdistamo ja siihen liittyvä jatkokehitys

Nokian Vesi Oy:n uusi jätevedenpuhdistamo

Selvitys Pirkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä (TTY,Luke)

Tampereen Veden hankkeet (mm. HAZLIE, tuhkienhyödyntäminen, kalvobioreaktori)

Doranova Oy – pohjavesien kunnostuksenkehittäminen

Outotecin ja Ecolanin lannoitteen rakeistamislaitos Nokian Kyynijärvelle (raaka-aineena mm.jätevesiliete)

PIMAKE – Pirkanmaan keskuspuhdistamonlietetuhkan hyödyntäminen

Tampereen Sähkölaitos Oy: Kaukojäähdytysverkoston laajentaminen

Sinisen biotaloudenkehittäminen

(veteen liittyvättoiminnot)

4. Tekniseninfran (verkostot) ekotehokkuuden

kehittäminen

• Vahvuus: Uudet jätevedenpuhdistamot tunnistettukonkreettiseksi perustaksi kehitykselle

• Gapit/aukot: 1) Jäteveden hyödyntäminen ei tuletarpeeksi esille seudun strategioissa 2) Löytyisikösähkö- ja lämpöverkostoista vielä jotain lisääenergiayhtiöiden kanssa ?


(cleantech. teollinen toiminta)

Cleantech-vienninlisääminen(teknologia, asiantuntemus)

Cleantech-liiketoiminnan kehittämisessä profiloituvatValmet ja Doranova - joitakin T&K- ja alustahankkeita on


Doranova Oy– modulaarisen pilaantuneiden maaperien ja pohjavesien kunnostuslaitteen vienti (Kasvu Open-ohjelma)

Advanced high value lignocellulosic fuels, LignoCat (Valmet, UPM, Fortum): kehittää uusia, toisen sukupolven pyrolyysiteknologioita uusiutuvien, kestävien liikennepolttoaineiden tuotantoon

Elastopoli, sellumuovikomposiitin tuotantoteknologia, koelaitos Sastamalassa. Raaka-aineena märkä sellu & fossiiliset polymeerit

Urban circular bioeconomy – from DNA to sustainable energy and material systems = vedyn tuoton bioreaktoreiden kehitys(TTY)

ITS Factory (älyliikenteen kokeilu- ja innovaatioalue)

SenCity – Älykäs valaistus Innovatiivisen Kaupungin palvelualustana. Koeasennukset luovat pilotointiympäristön

3Kulma Eco Industrial Park, koelaitos: Ecolanin ja Outotecinyhteinen Fullrec-lietteenkäsittelymenetelmä lannoitteiden rakeistamislaitokseen

3Kulma Eco Industrial Park, koelaitos: Ecomation Oy:n pyrolyysitekniikkaan perustuva käsittelylaitos prosessoi kumia ja muovia ja valmistaa niistä öljyä, hiiltä, metalleja ja kaasua.

5. Vihreänteknologia-

liiketoiminnan(cleantech)

kehitys

• Gap/aukko: Selkeä panostuskohde, vaatii tavoitteellista yhteistyötäyritysten ja yritysverkostojen kanssa. Tällä alueella myös merkittävääliiketoimintapotentiaalia

Kiertotalouden kehittämisessä keskitytty toistaiseksimateriaalikiertoihin, ei juurikaan palveluihin


Tarastenjärvelle merkittävä kiertotalouden yrityspuisto

Nowaste Oy, muovin ja kumin kierrätys (Eco3)

Lannoitteen rakeistamislaitos Nokian Kyynijärventeollisuusalueelle (Outotec ja Ecolan) (Eco3)

Pyrolyysilaitos, autonrenkaista ja muovista öljyä(Ecomation Oy) (Eco3)

Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon (VTT)

Pirkanmaan liiton kumppanuus BSR Stars S3 -hankkeessa (Itämeren ympäristön bio- ja kiertotalousyhteistyö)

Hiedanrannan kehittäminen edistykselliseksi kiertotaloudenshowroomiksi – fokus palveluihin?

6Aika - kiertotalous ja resurssiviisaus sekä älykkään kaupungin uudet ratkaisut

Amerplastin tekemä pakkausmateriaalien kehittäminen(esim. kierrätysmuovin käyttö) - uudenlainenpalvelukomponentti mukaan?

6. Kiertotaloudenpalvelu-

liiketoiminnankehittäminen

• Aukko/gap: Palveluliiketoiminnankehittämiseen materiaalien kierrätyksenrinnalle ei ole juurikaan panostettu

• Vahvuus/mahdollisuus: mahdollisiahankealustoja on

Mahdollisia hankealustoja kiertotaloudenpalveluliiketoiminnan kehittämiselle

Materiaalitehokkuuden parantamiseen infrarakentamisessamuutamia konkreettisia hankkeita – talonrakennuksen

materiaalikierräyksen näkökulma puuttuu


Tarastenjärven kiertotalouden jaympäristöliiketoiminnan yritysalue (Jutikkalansäätiö) – Alueelle haetaan toimijoiksi rakennus- ja purkujätteiden sekä pilaantuneiden maiden käsittelijöitä ja uusiomaa-aines-toimijoita. Kenttien rakentamisessa ja tiepohjissa käytetään uusiomateriaaleja, esim. kuonia ja tuhkia

PIMAKE - Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen

Hiedanrannan asuinalueen kehitys - Lielahdenpohjaan varastoituneen puuaineksen eli nollakuidunkäyttö täyttömaana

Doranova– modulaarisen pilaantuneiden maaperien ja pohjavesien kunnostuslaitteen kehittäminen(Kasvu Openin kiertotalousohjelma). Pilaantuneen maaperän in situ-kunnostus

7. Materiaali-tehokkuudenparantamineninfra- ja talon-rakennuksessa

• Vahvuudet: Tarastenjärvi ja Hiedanranta ovathyviä kehittämisalustoja infrarakentamisenkiertotaloudelle

• Gaps/aukot: Rakentamisenmateriaalitehokkuudessa varsinaisetseudulliset panostukset kohdistuvat vain infrarakentamisen PIMAKE-hankkeeseen

Eheytyvän, kestävän ja ekotehokkaanyhdyskuntarakenteen toteuttaminen on Tampereen

seudun vahvuus ja kehityksen lippulaivaSeudun keskeiset hankkeet ja osaamiset

EHYT - yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella


COMBI, palvelurakennusten energiatehokkuus (TTY)

TARMO+ (Ekokumppanit)

Tapre (Tampereen Tilakeskus Liikelaitos)

RESCA - Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable Energy EU-GUGLE

Tarkalla ohjauksella energiatehokkuutta (HAMK). Pilottikohteina AgriToukola Oy (maatila) ja Lamminrahan asuinalue Kangasalla.

Liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan ratkaisut Tampereella

Vuoreksen Isokuusi - uusi puuasuinalue

SenCity – Älykäs valaistus Innovatiivisen Kaupungin palvelualustana

Ymppi, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet (ProAgria Etelä-Suomi): kehitetään ja testataan maatalouden ympäristöasioihin liittyviä toimintatapoja piloteissa


liikenteenekotehokkuuden

kehittäminen

8. Eheytyvän jakestävän


toteuttaminen

Vahvuudet: Painopistettä kehitetty jakehitetään seudullisin panoksin aktiivisesti. Lisää tähän liittyviä hankkeita kuvattu myös

painopiste 2:n yhteydessä.

Mistä löytyy seudulle uutta liiketoiminta- ja

vientipotentiaalia?

• Seuraavilla sivuilla seudun hankkeita ja osaamista peilataan eri osa-

alueiden liiketoiminta- ja vientipotentiaaliin SWOT-analyysia soveltaen

• Nykytilannetta suhteessa potentiaaliin kuvataan vahvuuksilla ja

heikkouksilla.

• Tulevaisuudenkuva kiteytetään liiketoiminta- ja vientipotentiaalin

kehittymisen indikoimiksi mahdollisuuksiksi ja uhiksi

Ensin peilataan seudun kehittämishankkeita niihin teollisen

toiminnan alueisiin, joilla suuri liiketoiminta- tai vientipotentiaali


ligniini ym.)


parantaminen


ravinnekierto



puubiomassasta


TEOLLINEN TOIMINTA

55


Seudulla tiedostetaan että puun jalostus biotuotteiksi

edustaa suur(in)ta liiketoiminta- ja vientipotentiaalia


ligniini ym.)

TEOLLINEN TOIMINTA

56

Tampereen ja Pirkanmaan nykytilanteen tärkeimmät elementit

VTT: biomateriaalit, polymeerit, komposiitit- Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) 2.0 (VTT)

LUKE: metsätalous, puutuoteteollisuus, puupohjainen biotalous, bioaktiiviset yhdisteet, esim.;- Bioaktiiviset yhdisteet osana tulevaisuuden

biotaloutta (Luke)- Lisäarvoa heikkotuottoisille turvemaille - uudet

metsäbiomassatuotteet (Luke)

TAMK: metsätalous, puupohjainen biotalous- Hiilinielu Design Studio (TAMK)- BioHub (TAMK)

Biopohjaisia materiaaleja: Pyroll ja Plastiroll(pakkausmateriaalit), Amerplast (mm. pakkausmateriaaleja biopolyeteenistä), Kiilto(Puhdistustuotteiden, liimojen ym. biopohjaisetraaka-aineet), Elastopoli (Sellumuovikomposiitinpilot-tuotanto), Nokian Renkaat (autonrenkaidenbiopohjaiset raaka-aineet)

TREDU: metsätalouden toimijoiden koulutus

Uusi puu (kansallinen hanke)

• Vahvuus/mahdollisuus: Puun jalostuksenliiketoimintapotentiaaliin yritetään päästä kiinniuseilla T&K-hankkeilla, monet kuitenkinalkuvaiheessa

• Heikkous/uhka: Isot investointihankkeet(sellutehtaat) puuttuvat seudulta – muttahalutaanko niitä?

Kiertotalouden cleantech-liiketoiminnan

potentiaaliset alueet ”huutavat” kehityspanoksia


parantaminen

TEOLLINEN TOIMINTA

57


elementit

FORLEAP-Metsäbiomassansivuvirroista uusia tuotteita(Luke)

Pirkanmaanmetsänhoitoyhdistyksenpuuterminaali


• Vahvuudet: Seudulla on valmistavan konepajateollisuuden klustereita, esim. kuljetus- ja työkoneet, nostoja siirtolaitteet , joissa on sekä suuriaettä pkt-yrityksiä

• Heikkoudet/uhat: Metsäteollisuutta on vähän eikä investointeja ole tiedossa; teollisuuden kiertotalousratkaisuihin on laitettu niukastiseudullisia panostuksia; yritysyhteistyö ratkaisujen kehittämiseksinäyttää vähäiseltä

• Mahdollisuudet: Uudentyyppinen aktiivinen yritysyhteistyö teollisen kiertotalouden ja sen palvelujen alueella, yhteistyökumppanina seudun vahvat teolliset klusterit (mukaanlukien pakkausteollisuus?)

Biokaasun potentiaali on tunnistettu ja hankkeita menossa;

puupohjaisissa biopolttoaineissa ei juurikaan hankkeita


puubiomassasta

TEOLLINEN TOIMINTA

58


elementit

Tampereen seudun uusiutuvanenergian kuntakatselmus(Tampere, Nokia, Pirkkala, Kangasala, Lempäälä)



ravinnekierto


elementit

Biolaitos Nokian Koukkujärvelle(Pirkanmaan Jätehuolto Oy)

Biokaasua Terälahden alueelta(Ekokumppanit)


Pirkanmaan seudun alueellinen älykäs kierrätysbiokaasuratkaisu (Gasum Oy, TEM investointitukihakemus)

• Vahvuudet: Useita biokaasunkehityshankkeita on menossa

• Heikkoudet: Puupohjaisiinbiopolttoaineisiin vähäisetpanostukset – mutta onko edesrelevanttia seudun vahvuuksiennäkökulmasta?

• Mahdollisuus/uhka: Nämä osa-alueet ovat kehittymässä kohtikypsän kasvun vaihetta, jossa sekätukimekanismeja ettäkiinnostuneita yrityksiäkehitystoiminnan veturiksi

Kiertotalous maanrakennuksessa edustaa tässäkin

tarkastelussa tulevaisuuden potentiaalia – panostukset

käynnistetty

TEOLLINEN TOIMINTA

59


• Vahvuudet/mahdollisuudet: Tarastenjärvi ja Hiedanranta ovat hyviä kehittämisalustoja infrarakentamisen kiertotaloudelle

• Heikkoudet: Rakentamisen materiaalitehokkuudessa seudulliset panostukset kohdistuvat vain infrarakentamisen PIMAKE-hankkeeseen

(Samat johtopäätökset painopistetarkastelusta)

Seudun keskeiset hankkeet jaosaamiset

Tarastenjärven kiertotalouden ja ympäristöliike-toiminnan yritysalue (Jutikkalan säätiö) – Alueellehaetaan toimijoiksi rakennus- ja purkujätteiden sekä pilaantuneiden maiden käsittelijöitä ja uusiomaa-aines-toimijoita. Kenttien rakentamisessa ja tiepohjissa käytetään uusiomateriaaleja, esim. kuonia ja tuhkia

PIMAKE - Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen

Hiedanrannan asuinalueen kehitys - Lielahdenpohjaan varastoituneen puuaineksen eli nollakuidunkäyttö täyttömaana

Doranova Oy – modulaarisen pilaantuneiden maaperien ja pohjavesien kunnostuslaitteen kehittäminen (Kasvu Openin kiertotalousohjelma). Pilaantuneen maaperän in situ-kunnostus

Seuraavilla sivuilla peilataan seudun hankkeita tilannetta

suhteessa cleantech-teknologioiden ja osaamisen

kaupallistamisen potentiaaliin


parantaminen




(jakamistalous)


(MaaS ym)




60


Energiateknologioiden ja -osaamisen kaupallistamisessa

tähdätään pääosin asumiseen, ei teollisuuteen


parantaminen


61


Merus Power: puhdasta sähköä




Energiaomavarainen Marjamäen yritysalue (Energiaomavarainen Lempäälä) - aurinkoenergia ja senvarastointi

Tampereen sähkölaitos: geoterminen voimalaitos

RETU - resurssitehokasta uusiutuvaa energiaa

Biobisnestä Pirkanmaalle (Metsäkeskus)

Advanced high value lignocellulosic fuels, LignoCat(Valmet, UPM, Fortum)

TTY: uusiutuva energia, älykkäät energiaratkaisut, energia- ja resurssitehokkuus- Urban circular bioeconomy – from DNA to sustainable energy and material systems (TTY)

European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable Energy EU-GUGLE

SenCity, Älykäs valaistus Innovatiivisen Kaupungin palvelualustana

• Vahvuudet: rakentamisen energiateknologiahankkeisiinon panostettu aktiivisesti – mutta onko syntynyt uuttaliiketoimintaa?

• Heikkoudet: Teollisuuden cleantech-ratkaisujenkehittämiseen ei ole tunnistettavissa seudullisiapanostuksia

• Mahdollisuudet: panostusten uudelleensuuntausasumisen ratkaisujen kaupallistamiseen, jolloin saadaanliikevaihtoa alueen ulkopuolelta ja mahdollisesti viennistä

• Uhka/mahdollisuus: monella teollisuuden ja asumisenenergiateknologian osa-alueella ollaan siirtymässäkypsään yritysvetoiseen vaiheeseen

Rakennusten energia- ja resurssitehokkuuden

osaamisesta voisi syntyä uutta liiketoimintaa – mutta

osataanko se kaupallistaa?




62


Hiedanranta, teollisuusalue asuin- ja yritysalueeksi, kiertotalouden showroom

COMBI, palvelurakennustenenergiatehokkuuss (TTY)

TARMO+ (Ekokumppanit)

Tapre, Tampereen alueenpalvelurakennukset energiatehokkaiksi(Tampereen Tilakeskus Liikelaitos)

RESCA - Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

Tarkalla ohjauksella energiatehokkuutta(HAMK)


EHYT - yhdyskuntarakenteeneheyttäminen Tampereella

Vuoreksen Isokuusi - uusi puuasuinalue

• Vahvuudet: rakentamisen energiatehokkuushankkeisiinpanostettu aktiivisesti

• Heikkoudet: Uutta alueen ulkopuolelle tai vientiin kohdistuvaaliiketoimintaa syntynyt vähän / ei ollenkaanenergiatehokkuudesta; materiaalitehokkuuteen ei ole panostettu

• Mahdollisuudet: panostusten uudelleensuuntaus ratkaisujenkaupallistamiseen, jolloin saadaan liikevaihtoa alueenulkopuolelta; materiaalitehokkuus esille enemmän

• Uhka/mahdollisuus: monella asumisen energiatehokkuudenosa-alueella ollaan menossa kypsään yritysvetoiseen vaiheeseen

Löytyykö kuluttajasektorin kiertotalousratkaisuista

Tampereen seudulle aivan uutta liiketoimintaa?


(jakamistalous)


63


Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon (VTT)

Hiedanranta - vanha teollisuusalue uudistuu asuin- ja yritysalueeksi, alueesta kiertotalouden showroom

Pirkanmaan liiton kumppanuus BSR Stars S3 -hankkeessa (Itämeren ympäristön bio- ja kiertotalousyhteistyö)

Hiedanrannan kehittäminenedistykselliseksi kiertotaloudenshowroomiksi – fokus palveluihin?

6Aika - kiertotalous ja resurssiviisaus sekä älykkään kaupungin uudet ratkaisut

Amerplastin tekemä pakkausmateriaalienkehittäminen (esim. kierrätysmuovinkäyttö) - uudenlainen palvelukomponenttimukaan?

• Vahvuudet: Hiedanranta mahdollisena kehitysalustana

• Heikkoudet: Kuluttajasektorin kiertotalousratkaisujen kehittämiseen on niukasti/ei ollenkaan seudullisia panostuksia

• Mahdollisuudet: On muutamia mahdollisia hankealustoja kiertotalouden palveluliiketoiminnan kehittämiselle; profiloituminen Tampereen seudulle ominaiselle fokusalueelle, esim. pakkauksiin?

Mahdollisiahankealustojakiertotaloudenpalveluliiketoiminnankehittämiselle

Teknologioiden ja osaamisen kaupallistamisessa

liikenneratkaisut tunnistettu mielenkiintoisiksi


(MaaS ym)


64


elementit

VTT, Älyliikenne: TEAM - Tomorrow’s Elastic, Adaptive Mobility (Infotripla, Ramboll, VTT)

ITS Factory (älyliikenteen kokeilu-ja innovaatioalue)

Liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan ratkaisut Tampereella

• Vahvuudet: Tunnistettu kehityskohteena• Heikkoudet: Kaupallistamisnäkökulma jäänyt

vähemmälle?• Mahdollisuudet: Hyvät hankealustat liikenteen

uusien ratkaisujen kehittämiselle

Alkutuotannon ja ruokaketjun potentiaalisille osa-alueille

ei löydy alueelta vahvuuksia eikä panostuksia

Ruokahävikin vähentäminen

ALKUTUOTANTO, RUOKA

65


Tampereen yliopisto: ruokahävikin tutkimus

Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto: maatalous jaelintarvikeketju

Proteiini- ja energiakasvien kasvattaminen (härkäpapu,

ruohobiomassa)


elementit

Ahmanin ammatti- ja aikuisopisto: maatalous ja elintarvikeketju

Kalanrehun tuotannon ja kalankasvatuksen lisääminen

• Mahdollisuus/uhka: Arvioitava, nostetaanko Tampereen seudun painopisteeksi; joitakin näkökulmia:

+ Saarioinen arvoketjuineen vahva toimija- Ei ole panostettu juurikaan tähän mennessä? sopiiko Tampereen seudun vahvuuksiin ja profiiliin

Yhteenveto strategia- ja potentiaalipeilauksen tuloksista

Seudun vahvuudet

• Eheytyvän, kestävän ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehityshankkeet ja kokeilualustat

• Uusiutuvan ja bioenergianosuuden määrätietoinenlisääminen seudulla

• Uusien jäteveden-puhdistamoiden roolinymmärtäminen uudenkehityksen mahdollistajina

• Hyvät kiertotaloudenkokeilualustat (3Kulma, Tarastenjärvi, Hiedanranta, …)

• Puupohjaisten korkeanlisäarvon biotuotteidenkehityshankkeet (T&K)

Aukot (gaps) ja haasteetverrattuna strategisiin

linjauksiin

• Puupohjaisten biojalosteiden tuotanto - isot investointihankkeet puuttuvat

• Cleantech-liiketoiminta ja senkehitys harvojen yritystenkäsissä

• Tunnistettavissa vain niukastiseudullista panostustacleantech-alueenyritysverkostoihin

• Rakentamisen materiaali-tehokkuusratkaisujen kehit-tämiseen ei ole panostettu

• Kiertotalouden palvelu-ratkaisujen kehittämiseen eiole panostettu

• Maaseudun bio- ja kiertotalouskehitys hakee seudulle sopivaa muotoa

Hyödyntämätönliiketoiminta- ja

vientipotentiaali (*)

• Cleantech-ratkaisut ja -palvelutteollisuuden resurssitehok-kuuteen ja kiertotalouteen

• Infrarakentamisenkiertotalousratkaisut

• Materiaalitehokkuustalonrakennuksessa

• Kuluttajienkiertotalouspalvelut(jakamistalous)

• Seudun vahvuuksiinpohjautuen: Jätevettähyödyntävätkiertotalousratkaisut(“potentiaali luotava”)

* näkökulma: kehittämisenkohteet tulevaisuuttasilmälläpitäen

Sisältö








8. Liitteet

Tampereen seutu on vahvasti matkalla kohti

bio- ja kiertotaloustulevaisuutta

Ehdotus tulevien panostusten painopistealueiksi

(kärkihankkeiksi) ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi

Rakentamisen resurssitehokkuuden ja älyliikenteen Cleantech

-ratkaisujen kaupallistaminenyhdessä seudun yritysten kanssa

• Ratkaisujen valmiusasteen arviointi (ovatko kaupallistamisvaiheessa?)

• Markkinapotentiaali-ja kilpailijaselvitykset

• Kaupallistettavien ratkaisujen priorisointi

• Liiketoimintakonsepti ja –strategia

• Rahoituksen hankkiminen

Teollisuuden kiertotalousratkaisujen fokusoitu kehittäminen

yhteistyössä seudun yritysklustereiden

kanssa

• Markkinapotentiaali-ja kilpailijaselvitykset

• Fokusalueiden valinta seudun yritysten kanssa: kuljetus- ja työkoneiden valmistus, nostoja siirtolaitteiden valmistus, pakkausteollisuus

• Veturiyritysten sitouttaminen

• Liiketoimintakonsepti ja –strategia

• Rahoituksen hankkiminen

Kuluttajasektorin kierto- ja

jakamistalouden palvelujen

kehittäminen ja aktiiviset kokeilut

• Teeman tuominen mukaan käynnistyneisiin hankkeisiin tai hankealustoihin (Hiedanranta, kansalliset hankkeet)

• Kysyntäselvitykset

• Kehityskärkien valinta

• Nopeat kokeilut ja pilotit (pop up)

• Parhaiden ratkaisujen kaupallistaminen

Infra- ja talonrakentamisen resurssitehokkuus-

ratkaisujen (erit. materiaalitehokkuus)

kehittäminen ja kaupallistaminen

• Tunnistettujen kokeilualueiden aktivointi

• Resurssitehokkuus-strategia (ml. “massastrategia”)

• Suunnittelun ja rakentamisen ohjaus

• Julkiset hankinnat katalysaattorina

• Uusiomateriaalit rakentamisessa –pilotit

• Parhaiden ratkaisujen kaupallistaminen

Kiertotalousratkaisujen kehittäminen

hyödyntämään uuden teknologian

jätevedenpuhdistusta sekä maa- ja

metsätaloutta

• Keskeisen toimijaverkoston kokoaminen ja aktivointi

• Markkinapotentiaali-selvitykset

• Tutkimus- ja tuotekehitys-hankkeet

• Markkinoiden luominen (aktiivinen viestintä kansainvälisesti)

• Ratkaisujen pilotointiseudulla ja muualla

2017-2018 2030-

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4

• Yhteistyö kansainvälisten ystävyyskaupunkien kanssa

• Smart specialization alueet• Vastaavan teollisuuden

kaupungit

• Mukana kansallisen tason verkostojen rakentamisessa

•Älyliikenteestä vientiä palveluliiketoiminnan kautta – pohjalla tutkimusosaaminen ja kestävät teknologiat•Joukkoliikenteen älykäs järjestäminen - Edelläkävijyys älyliikenteen kokonaiskonseptin hallinnassa•Rakentamisen resurssitehokkuuden kokonaiskonsepteista vientiä

2019-2020 2020-2030

Tekemisen kuvaus

Tavoitteen kuvaus

• Älyliikenteen mobiilipalvelutja matkaketjujen sujuvuus ja ekotehokkuus

• Kuluttajien osallistaminenkehitykseen

• Olemassa oleville (ja uusille) kehitysalustoille käyttäjät! – yritysten osallistaminen alustojen suunnitteluun

Edellytykset; kriittiset tekijät & riskit•Nykyiset pilotit älyliikenteessä•Taustalla mm. väestön ikääntyminen luo tarvetta uusille

ratkaisuille•Ympäristötietoisuuden edistäminen / julkinen päätöksenteko•elinkaariajattelu

• Liiketoiminta-, vienti- ja kaupallinen osaaminen koulutuksessa

• Markkinapotentiaali-, kilpailija- ja yhteistyöselvitykset, ratkaisujen valmiusasteen arviointi

Kaupallistettavien

ratkaisujen priorisointi

Rakentamisen resurssitehokkuuden ja älyliikenteen Cleantech -ratkaisujen

kaupallistaminen yhdessä seudun yritysten kanssa

2017-2018 2030-


• Tuotekehityksen ja innovaatioiden resurssipanostus

• Palveluliiketoiminnan lisäarvon ymmärtämisen kasvattaminen

• Teollisuuden kiertotalousprosessin kehittäminen hyödyntämään sekä teollisuutta itseään että seudun yritysklustereita• Kilpailukykyinen vientiteollisuus• Hiilineutraali Tampere 2050• Ympäristökuormituksen vähentäminen/poistaminen

2019-2020 2020-2030

Tekemisen kuvaus

Tavoitteen kuvaus Edellytykset; kriittiset tekijät & riskit• Onko ratkaisuille markkinoita, kysyntää, asiakkaita , tarvetta• Teollisuuden ja potentiaalisten kumppaneiden (pk yritykset) sitouttaminen• Tiedonkulku• Rahoitus, toiminnan kannattavuus

• Lainsäädännöllisten rajoitteiden vähentäminen sivutuotteiden käytölle

• Julkinen ohjaus (pienemmäksi)? Ohjaus ja rajoitteet voivat myös luoda uutta liiketoimintaa (esim.

• Uusia ja joustavia rahoitusmalleja pk-yrityksille

• Kaavoituksen ja maankäytön joustavuus

• Infran joustavuus

•Vientipotentiaalin selvitys•Teollisuuden sivutuotteiden potentiaaliselvitys

Teollisuuden kiertotalousratkaisujen fokusoitu kehittäminen yhteistyössä

seudun yritysklustereiden kanssa

• Asenteiden ja ajattelutavan muutos

• Kokonaisymmärryksen kasvattaminen: koulutus ja osaajat

• Tuotekehityksen ja innovaatioiden resurssipanostus

• Palveluliiketoiminnan lisäarvon ymmärtämisen kasvattaminen

•Käsitteiden selkeyttäminen: Cleantech, kiertotalous, kestävyys, biotalous

• Uusien materiaalien hyödyntäminen eri teollisuuden alojen kesken: esim. biokomposiitit, nanosellu

• Teollisuuden sitouttaminen• Linkittäminen

valtakunnallisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin

•Seudun cleantech- ja kiertotalous-yritysten verkottaminen toisiinsa•Uusien yritysten houkuttelu seudulle

• Lainsäädännöllisten rajoitteiden vähentäminen sivutuotteiden käytölle

• Julkinen ohjaus (pienemmäksi)? Ohjaus ja rajoitteet voivat myös luoda uutta liiketoimintaa (esim. akkukierrätys)

• Uusia ja joustavia rahoitusmalleja pk-yrityksille

• Kaavoituksen ja maankäytön joustavuus

• Infran joustavuus

2017-2018 2030-


• Aktiivinen onnistuneiden kokeilujen laajentaminen

• Uudet kokeilut ja aktiivinen kokeilujen arviointi ja tulosten jakaminen•Toimivien konseptien

/ideoiden markkinointi molempiin suuntiin

• Kuluttajien osallistaminen kiertotalouteen• Kiertotalouden toimintamalli on normi

2019-2020 2020-2030

Tekemisen kuvaus

Tavoitteen kuvaus

• Yritysten kannustaminen yhteistyöhön kilpailun sijaan Uusien tarvittavien palveluiden kehittämiseen (ihmisen elinkaaren mukaan)

• Lainsäädännöllisten esteiden purkaminen

•Aktiivinen vuorovaikutus•Palveluiden helppous ja saatavuus

Edellytykset; kriittiset tekijät & riskit• Pitää onnistua uusien toimintatapojen luomisessa ja vakiinnuttamisessa• Muutosvastarinta

• Kannusteiden lisääminen lainsäädännöllisten toimenpiteiden avulla (verot)

• Resurssit kunnille jakamistalouden järjestämiseen

•Tietoisuuden lisääminen kuluttajien arvoista ja tarpeista

Kuluttajasektorin kierto- ja jakamistalouden palvelujen kehittäminen ja

aktiiviset kokeilut

2017-2018 2030-


Maankaatopaikkatoiminnan muuttaminen kierrätyspuistoiksi- Välivarastointi- Jalostaminen

Kierrätys”puistojen” luominen- Yksityisille ja julkisille

toimijoille, kuluttajille- Fyysiset (site) ja sähköiset

alustat (www)- Uudet korkeamman

jalostusasteen tuotteet markkinoille, ratkaisujen kaupallistaminen

Resurssitehokkuusnäkökulman integrointi alan opetusohjelmiin (suunnittelu, rakennuttaminen, rakentaminen, ylläpito)- Myös taloyhtiöiden osaaminen?

Pk-yritysten tukeminen uusien kierrätysmateriaalien tuotteistamisessa ja hyväksymisessä (”sivuvirrasta tuotteeksi”), lakiosaaminen

Vastuullinen rakennettu ympäristö:• elinkaaren kestävä• vähäiset ympäristövaikutukset• kierrätettävä ja uusiutuva• käyttötarkoitukseensa sopiva, muunneltava • terve ja hyvinvointia luova

2019-2020 2020-2030

Tekemisen kuvaus

Tavoitteen kuvaus

Standardointi- Tuotteistaminen- Käytäntöjen

vakiinnuttaminen- Tyyppitilat

Edellytykset; kriittiset tekijät & riskit

• Rahoitus• Tahto (edelläkävijä?)• Lainsäädäntö• Verotus• ”Byrokratia” tuotteistamisessa• ”Miten onnistutaan perustelemaan pitkän aikavälin

hyödyt?”

Osaamisen lisääminen ja resurssitehokkuus näkökulman integrointi rakennushankkeen eri elinkaaren vaiheisiin:- Rakennushankkeiden

tilaajat: tahtotila ja tavoitteiden määrittely

- Kaavoitus: ratkaisujen mahdollistaminen (esim. uudet teknologiat)

- Suunnittelu: materiaalihukan pienentäminen

- Urakointi: työmaakäytännöt

Maa-ainespörssin toiminnan (toimijoiden) aktivointi tavoitteena neitseellisen maa-ja kiviaineksen käytön vähentäminen

Infra- ja talonrakentamisen resurssitehokkuusratkaisujen

(erit. materiaalitehokkuus) kehittäminen ja kaupallistaminen

Elinkaarimalli / Allianssimallin tms. hankkeiden läpivientiin- ”kaikki voittaa”

Kestävät ratkaisut käyttöön:- Suurimpien

aluekehityshankkeiden aktivointi

- Alan yritysten aktivointi/verkostointi ja ratkaisujen linkittäminen aluekehityshankkeisiin

- Benchmarking: Missä muut seudut/alueet ovat jo onnistuneet?

2017-2018 2030-


• ”uudet” lannoitevalmisteet, esim. struviitit + rejektin hyödyntäminen

•Uusien energiaratkaisujen pilotointi•Pirkanmaan ravinnevision jälkihanke – hyödyntäminen paikallisten toimijoiden kanssa ym.

•Pirkanmaa on selvillä tuottamistaan ravinnevirroista (huom. Ravinteita voi olla missä vain, esim. paristoissa) •Pirkanmaan toimijat löytäneet toisensa ja hyödyntävät verkostojaan•Ravinteiden käyttö ei aiheuta lisää ympäristökuormaa•Pirkanmaalta löytynyt uusia innovatiivisia ekosysteemejä kierrätyksen osalta•Pirkanmaa erottuu ravinnekierrätysosaamisella kirkkaammin muista•Pirkanmaa on edelläkävijä, jonka toimintamallit ja tietotaito ovat vientikelpoisia•Ravinnekierto on suljettu (ei tarvita neitseellisiä raaka-aineita) •Ravinteiden tuotteistaminen ja jalostaminen syntypaikalla

2019-2020 2020-2030

Tekemisen kuvaus

Tavoitteen kuvaus

• Pirkanmaa järjestää symposioita / Pirkanmaalla on vientitoimisto kiertotalouden konsepteista

• Aurinkoenergiahankkeiden julkistus ja pilotointi

• Onnistuneiden pilottien kaupallistaminen vientituotteiksi

• Ravinnekiertoklusterin muodostaminen, jossa vahva maakunnallinen toimija mahdollistaa kestävät liiketoimintamahdollisuudet alueen yrityksille

•Markkinapotentiaaliselvitys (jo käynnistymässä)•Lainsäädännön muuttumisen ennakointi ja tarpeen mukainen toiminta•EU-hankkeissa mukanaolo

Edellytykset; kriittiset tekijät & riskit• Ratkaisun skaalattavuus• Alan koulutus – työntekijätasolla• Kaikkien toimijoiden tulisi olla yhtä mieltä kierrätyksen tarpeellisuudesta ja kierrätystuotteiden käytöstä –hyväksyttävyys• Vesihuolto toimii hyvin ympäristön ja terveyden kannalta, muutosvastarinta•”Business as usual” on helpompaa – rohkeus uusiin avauksiin puuttuu

• Piloteissa todettujen hyvien toimintamallien dokumentointi, laajentaminen ja vakiinnuttaminen

• Lietelannan kierrätettävyyden tehostaminen – yhteys alkutuotannon toimijoihin

• Separoinnin mahdollisuudet

•Biokaasu mahdollistaa ravinteiden kierrätyksen –toimijoiden yhteyttäminen•Kolmenkulma, Tarastenjärvi, muut klusterit!

Kiertotalousratkaisujen kehittäminen hyödyntämään uuden teknologian

jätevedenpuhdistusta sekä maa- ja metsätaloutta

Sisältö








8. Liitteet

Seuraavilla sivuilla 42-56 on taustatietoja ja perusteluja

edellä kuvatuille liiketoiminta- ja vientipotentiaalin

arvioille.

Puun jalostus biotuotteiksi: potentiaalitarkastelun

taustalla nykyinen merkitys ja erikoistutteet

Erikoistuote Globaalin markkina 1000

tn

Markkinahinta( sellu: 700 €/ton)

Markkinan kasvu 2020-luvulla

(CAGR)Mäntyöljy 1 400 300-500 €/ton 4-5 %

Ligniini 100 210 €*/ton 2.5 – 5 %

Hemiselluloosa Ei saatavilla 110 €*/ton Lopputuotteet10-20 %

Lignosulfaatti 1 000 180-640 €/ton 1.5 % - 3.5 %

Polymaitohappo 350 1000 €/ton 20 %

Liukoselluloosa 7 000 700 €/ton 2.5%

Hiilikuitu 46.5 25000 €/ton 9 – 10 %

Nanoselluloosa 1.7 2000 €/ton N/A

Lähteet: Metsä Group ja Ramboll)

Biomateriaalit ovat vielä pieni, mutta voimakkasti

kehittyvä alue

Nestemäiset ja kiinteät biopolttoaineet – potentiaali-

tarkastelun taustalla EU:n ajama kasvava kysyntä

• Bioetanolin ja –dieselinpotentiaaliavoidaan arvioidakeskimääräisellätuottajahinnalla 0.2 - 0.4 eur/l

• 30 mrd litraa v. 2025 vastaisi 6 -12 miljardin euronmarkkinaa EU:ssa

• Biokaasuyhdistys: Maataloudesta voitaisiin teknis-taloudellisesti tuottaa noin 2 – 10 TWh

energiaa (sisältää sekä lannat että kasvibiomassan).

• Tähti, Rintala: Biokaasun teoreettinen tuotantopotentiaali Suomessa on 24,4 TWh,

teknis-taloudellinen 9,2 TWh

• Gasum: Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali on ainakin 15 TWh (joissakin

lähteissä 18 TWh), kolmannes maakaasun käytöstä

• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia-strategia: Tavoitteena 4 – 5 TWh taso

80

Biokaasun hyötykäytön liiketoimintapotentiaali on satoja

miljoonia euroja vuodessa (SITRA111/RAMBOLL)

+5 TWh/a lämpöä loppukäyttäjähinnalla 30-50 eur/MWh150 – 250 miljoonaa euroa

TAI+5 TWh/a sähköenergiaa loppukäyttäjähinnalla 70 – 90 eur/MWh

350 – 450 miljoonaaTAI

+5 TWh /a liikennebiokaasua loppukäyttäjähinnalla 90 eur/MWh450 miljoonaa

Biokaasun ja ravinnekierron yhteinen potentiaali

(B+K) ylittää 500 miljoonaa euroa

VNK nimesi omassa selvityksessään sivu- ja jätevirtojen

hyödyntämisen potentiaalisimmat liiketoiminta-alueet

• Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen

• Kierrätysravinteiden ja biokaasun tuotanto esimerkiksi biojätteistä ja

lannasta

• Biohiilen tuottaminen eläin- ja kasviperäisistä jäte- ja sivuvirroista,

esimerkiksi kierrätyspuusta ja oljesta

• Energiantuotannon kivihiili-, turve- ja biotuhkan prosessoiminen ja

tuotteistaminen maarakentamisessa käytettäväksi uusiomateriaaliksi.

• Hukkalämmön nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen

• Mineraalisivuvirtojen hyödyntäminen

82

VNK tarkasteli tarkemmin seitsemän osa-alueen

vaikutuksia BKT:hen vuonna 2030

1) Ruokahävikin vähentäminen + 226 milj €

2) Ravinnekierron tehostaminen sekä biokaasun tuotannon lisääminen ja liikennekäyttö - 4 milj €

• Tässä tarkastelumallissa vaaditut suuret investoinnit sekä julkiset tuet kumoavat muuten positiiviset vaikutukset

3) Kotimainen kalarehun tuotanto ja kalankasvatuksen lisääminen + 233 milj €

4) Härkäpavun viljely + 82 milj. €

5) Tekstiilien uudelleenkäyttö sekä muovien, elektroniikkalaitteiden ja talorakennusjätteiden kierrätyksen lisääminen + 87 milj. €

6) Liikenteen uusien käyttömuotojen edistäminen + 479 milj. €

7) Metsäteollisuuden materiaalitehostuminen + 613 milj. €

Sitra arvioi kiertotalouden euromääräistä lisäarvoa

viidellä eri sektorilla (SITRA 84)

Sitra arvioi neljän ravinnekierron esimerkin potentiaalia

v. 2030 arvonlisän nettomuutoksena (SITRA99)

Gaian mukaan energiasektorin cleantech-teknologioista

löytyy suuria potentiaaleja (GAIA2015)

Investoinnit Suomi 2030 m€/a

Globaalin markkinankoko v. 2015 m€/a

Tuulivoima 292 191 000

Biomassakattilat 388 26 000

Pyrolyysiöljyn tuotanto 186 15

Lämpöpumput 440 (teollisuus 60, muu380)

56 900

Lämmön talteenotto(hukkalämpöjenhyödyntäminen)

230 53 000

BIOTALOUTTA (NEITSEELLISEN BIO- TAI ORGAANISEN RAAKA-AINEEN HYÖDYNTÄMISTÄ)


Luonnon-vara- javesitalous

Metsäbio-talous

MaatalousRuokaketju

Bioteollisuus Energiantuotanto jakäyttö

Rakenta-minen

Omatarveviljely MineraalitVillikasvitLuonnonvedetVesi- ja kalavaratVesiviljely

Tukki-, kuitu ja energiapuun kasvatus ja korjuu

Maatalous-tuotantoElintarvike-tuotanto

Sahat, levy-teollisuus, huone-kaluteollisuus SellutuotantoBiomateriaalien ja -kemikaalien tuot.

Uusiutuva energia (aurinko, tuuli, bio)

Puurakentaminen

Eniten vaihtotasetta parantaa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla. Myös lämpöpumput ja korjausrakentaminen sekä sähköautot vähentävät polttoaineiden tuontia merkittävästi. Eniten työpaikkoja tuovat biopolttoaineiden ja bioenergian jalostusketjut, tuulivoiman huolto ja kunnossapito sekä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen lämpöpumpuilla, lämmön talteenotolla ja korjausrakentamisella.Vuoteen 2030 mennessä • suuriin biomassakattiloihin liittyvä työllisyyden muutos 1 227 htv/v, vaihtotaseen muutos 295 M€/v• maatuulivoiman työllisyyden muutos 1662 htv/v, vaihtotaseen muutos 13 M€/v• maalämpöpumppuihin liitttyvä työllisyyden muutos 1105 htv/v ja vaihtotaseen muutos 88 M€

Biotalouden liiketoimintapotentiaali painottuu siis metsään jaenergiaan - ruokaketjussa ja rakentamisessa mahdollisuuksia

Sekä bio- että kiertotaloutta edustavilla aloilla (B&K)

suurin potentiaali on teollisuuden kierroissa,

biopolttoaineissa ja rakentamisessaBIO- JA KIERTOTALOUTTA (BIO- TAI ORGAANISEN RAAKA-AINEEN KIERRÄTYSTÄ)


Vesihuolto Metsätalous MaatalousRuokaketju

Valmistavateollisuus

Energia Raken-taminen

Orgaanisentähteen ja jätteen hyötykäyttö

Ravinteiden ja org. jätteen talteenotto jätevedestä

Biomassan tuotanto Kierrätys-lannoitteidenkäyttöBiojätteen hyötykäyttö

Sivuvirtojen erottelu (kuoret, …) ja hyötykäyttö

Biopoltto-aineidentuotanto

Jätepuunhyötykäyttörakentamisessa

Maamassojen jamineraalienkierrätys- 2030 mennessä biometaaniin (puhdistettu biokaasu)

liittyvä työllisyyden muutos 3266 htv/v, vaihtotaseenmuutos 205 M€/v

- 2030 mennessä biodieselin tuotantoteknologioihinliittyvä työllisyyden muutos 31 htv/v ja vaihtotaseenmuutos 279 M€/v

Uusiutuvan dieselin (5 TWh liikenne-käytössä) taloudelliset vaikutukset Suomessa ovat 560 M€ vuodessa ja ulkomailla 120 M€ vuodessa, Uusia työpaikkoja syntyy polttoaineen hankintaketjuun yli 1 000. Biopolttoaineen tuotantolaitokset työllistävät lähes 900 henkilöä vuosittain Gaia Consulting (2015)

Liikenteen uusilla käyttövoimilla ja toimintamalleilla

merkittävä potentiaali

Cleantech-teknologiat lisäävät työllisyyttä ja parantavatvaihtotasetta (Sitra): - 2030 mennessä sähköautojen latausteknologiaan

liittyvä työllisyyden muutos 1 858 htv/v javaihtotaseen muutos 217 M€/v

- 2030 mennessä Liikenteen ohjausjärjestelmään(MaaS) liittyvä vaihtotaseen muutos on 925 M€/v

Kiertotalouden (K) suurin potentiaali löytyy konepaja-

teollisuuden kierroista ja yksityisestä jakamistaloudesta

KIERTOTALOUTTA (FOSSIILISEN / EPÄORGAANISEN AINEEN KIERRÄTYSTÄ, PALVELUJA)


Vesi Valmistavateollisuus

Energia RakentaminenRakennukse

Palvelut

Kierto- ja jakamistalous

Kulutustuotteiden Kierrätys

Jäteveden uusiokäyttö

Uudelleenkäyttökokonaisena

Uudelleenkäyttöosina tai materiaalina

SRF:n/REFin tuotantojätteistä

Jätteiden poltto

OsienuudelleenkäyttöResurssitehokkuusTilankäyttöratkaisut

Leasing omistamisensijasta

Huolto ja ylläpitoeliniän jatkamiseksi

6. Rakennusten

energiatehokkuus

7. Maa-

massojen

optimointi

1.

Ruokahävikin

vähentäminen

Resurssiviisautta Jyväskylässä

9.

Vedenkulutuksen

säästäminen

3. Biojätteestä

biokaasua ja

multaa

5. Puupolttoaineiden

käytön lisäys

4. Biokaasua

liikennepolttoaineeksi

8.

Henkilöautoilun

vähentäminen

2.

Lähiruoan

tuotanto

+1000 htv/vuosi

-500 kt CO2

eq/vuosi

€

+100M

€lisäarvo/vuosi

Jyväskylää koskevassa yhteenvedossa

potentiaalisimmat osa-alueet pitkälti samoja

91

Esimerkkejä kehitysyhtiöistä aktiivisina Cleantech-

liiketoiminnan kehittäjinä yhdessä yritysten kanssa

LADEC - cleantechista kilpailukykyä• LADEC auttaa alueen yrityksiä cleantechin hyödyntämisessä

liiketoiminnassa, ja cleantech-alan kasvuyrityksiä saamaan rahoitusta ja kansainvälisiä kumppaneita

• Tuemme Lahden kaupunkiseudun yrityksiä cleantechinhyödyntämisessä liiketoiminnassa.

• Autamme cleantech-alan kasvuyrityksiä saamaan rahoitusta ja kansainvälisiä kumppaneita

• Tarjoamme korkeatasoisia tutkimus-, tuotekehitys- ja pilotointiympäristöjä yrityksille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.

• Tuemme myös asiakkaitamme kansainvälisissä vientiprojekteissa.

• Tulevaisuudessa panostamme entistä enemmän kiertotalouteen liittyvien uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen.

• LADECin palvelut alueen cleantech-yrityksille

• Vientiverkostojen kokoaminen.

• Yhteyksien luominen potentiaalisiin asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin kohdemarkkinoilla.

• Tutkimus- ja tuotekehityskumppanien löytäminen ja t&k-rahoituksen hankinnassa avustaminen.

• Markkinointiyhteistyö.

Prizztech• Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa -hanke

toteutetaan ajalla 1.1.2016 – 31.12.2017. • Hankkeen tavoitteena on tunnistaa Satakunnan alueella syntyviä

hyödyntämättömiä teollisia sivuvirtoja ja symbioosipotentiaaleja sekä edistää ympäristöliiketoiminnan uusia avauksia ja niiden käytännön toteutusta.

• Prizztech Oy toimii hankkeessa Motivan koordinoiman teollisten symbioosien FISS-verkoston koordinaattorina. Yritykset voivat mm. päästä eroon aiemmin hyödyntämättömistä materiaaleista, löytää uusia raaka-ainelähteitä, asiantuntija-apua sekä luoda sivuvirroista uutta liiketoimintaa.

Malli Cleantech-ratkaisujen liiketoiminnan ja viennin

kehitysratkaisuista

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö

• Hankkeen tarkoituksena on rakentaa pääkaupunkiseudusta kansainvälisesti merkittävä ekologisten ja

älykkäiden ratkaisujen referenssialue.

• Tavoitteena on, että vuoteen 2021 mennessä pääkaupunkiseutu on testialusta ja näyteikkuna suomalaisten ja

kansainvälisten yritysten liiketoiminnan parhaille tuotteille ja palveluille, jotka näyttävät miten digitalisaation ja

kiertotalouden luomien mahdollisuuksien avulla vähennetään päästöjä, sujuvoitetaan arkea ja luodaan

viihtyisä elinympäristö. Hanke koostuu eri teemoja ja toimintamalleja yhdistävistä projektikokonaisuuksista.

• Hankkeen kärkiteemoja ovat liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte ja vesi sekä kuluttaja-

cleantech, joita digitalisaatio ja kiertotalous läpileikkaavat.

• Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö aloitti toimintansa kesäkuussa 2016 ja toimitusjohtajana on Tiina

Kähö.

• Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja Lahden kaupungit,

Uudenmaanliitto, Helsinki Business Hub, Climate Leadership Council, Green Net Finland sekä työ- ja

elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö.

http://www.smartclean.fi/

bio- ja kiertotalouden hankkeet, osaaminen ja …...sisältö 1. selvityksen tausta ja tavoitteet 2....

Documents