arvioita ja tutkimuksia luonnonvarakeskus jari setälä · pdf filekestävyyden...

Onko Saaristomeren kalastus

kestävää? Arvioita ja tutkimuksia

Luonnonvarakeskus

Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily

5.2.2015

Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta

Kalatalouden kestävyys



Ekologinen



Ekologinen

Sosiaalinen

Taloudellinen



Ekologinen

Sosiaalinen

Taloudellinen

Mitä asiaa

tarkastel-

laan



Ekologinen

Sosiaalinen

Taloudellinen

Kenen näkökulmasta katsotaan

Mitä asiaa

tarkastel-

laan



Ekologinen

Sosiaalinen

Taloudellinen


Mitä asiaa

tarkastel-

laan

Paikallinen-

Alueellinen

Kansallinen-

Globaali



Ekologinen

Sosiaalinen

Taloudellinen


Mitä asiaa

tarkastel-

laan

Miten

mitataan ja

painotetaan

Paikallinen-

Alueellinen

Kansallinen-

Globaali



Ekologinen

Sosiaalinen

Taloudellinen


Mitä asiaa

tarkastel-

laan

Miten

mitataan ja

painotetaan

Paikallinen-

Alueellinen

Kansallinen-

Globaali

Ristiriidat

Arvot

Pitää jäsentää mitä ja miten kestävyyttä arvioidaan

Asiantuntijat arvioivat 1. Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden näkökulmista 2. Saaristomerellä 3. Kalastustapojen (toimintojen) kestävyyttä 4. Arviointityökalun avulla

Arviointityökalu

Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5

Taloudellinen ulottuvuus

Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0




Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0

Sosiaalinen ulottuvuus

Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5


Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0



Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4

Ekologinen ulottuvuus

Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0






Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0

Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7

Työkalu, jolla tunnistetaan kestävyyden kehittämiskohteita

Arvo ja hajonta

Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5






Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0

Sosiaalinen ulottuvuus






Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4

Ekologinen ulottuvuus







Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0

Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7

Ok Ei kestävää Parannettavaa Parannettavaa

Kriteerit, painotus ja toiminnot

A. Kannattavuus ja kilpailukyky 1 Toiminta ei ole kannattavaa ilman jatkuvia merkittäviä tukitoimia 2 Toiminnan jatkuvaa kannattavuutta on vaikea ylläpitää 3 Toiminta on yleensä kannattavaa ja se on mahdollista pitää sellaisena 4 Toiminta on kannattavaa ja kilpailukykyistä 5 Toiminta on hyvin kannattavaa ja kansainvälisestikin kilpailukykyistä

AmmattikalastusSilakkatrooli

Silakkarysä

Kuorerysä

Ahvenrysä

Kuhan verkkopyynti

Ahvenverkko

Siikaverkko

Poistokalastus

OpastoimintaHauen vapakalastus

Taimenen vapakalastus

Kuhan vapakalastus

Siian onginta

Vapaa-ajankalastusOnkiminen ja pilkkim inen

Mökkiläisten verkot

Vetouistelu

Lohikalojen jokipyynti

Kuhan jigitys

Hauen vapakalastus

Painotus

Toiminnot

Kriteerit

Taloudellinen ulottuvuusKannattavuus ja kilpailukyky

Tuotteiden kysyntä

Kasvupotentiaali

Yritystaloudellinen merkitys

Aluetaloudellinen merkitys

Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan

Kalaomavaraisuuden kehittäminen

Sosiaalinen ulottuvuusMahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla

Viihtyvyys

Terveys

Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

Ristiriidat

Paikallisyhteisöjen tuki

Sopivuus paikalliskulttuuriin

Toimijoiden sopeutumisvalmiudet

Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan

Ekologinen ulottuvuusPyydettävän kalakannan uusiutuminen

Sivusaalislajien uusiutuminen

Kalakannan tuottavuus

Biologinen monimuotoisuus

Uhanalaiset kannat

Vieraslajit

Energiatehokkuus

Ilmastovaikutukset

Kalastustapakohtainen tarkastelu

Kriteerikohtainen tarkastelu

Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa)

Vastausten keskiarvo

Vastanneiden lukumäärä N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5

Kestävyyden kriteerit/Kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen

Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki

troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa


Kannattavuus ja kilpailukyky

Tuotteiden kysyntä

Kasvupotentiaali






Viihtyvyys

Terveys


Ristiriidat









Uhanalaiset kannat

Vieraslajit

Energiatehokkuus

Ilmastovaikutukset


Vastausten keskiarvo

Yleiskuva ko. asiantuntijaryhmän näkemyksistä: • Ammattikalastus taloudellisesti merkityksellistä, tärkeä osa paikallista perinnettä ja ekologisesti kestävää, mutta ammattikalastajien on vaikea sopeutua muutoksiin • Opastoiminnassa potentiaalia, mutta taloudellinen merkitys vielä vähäinen, uusi elinkeinomuoto, jolle ei vielä

paikallisyhteisöjen tukea, sivusaalis vapautettavissa, taimenen pyyntiä ei hyväksytä • Vapaa-ajankalastuksen perinteiset pyyntitavat hyväksyttyjä ja lisäävät terveyttä ja viihtyvyyttä, lohikalojen pyyntiä ei

hyväksytä, kuhan jigitys ei sovi paikalliskulttuuriin, paljon polttoainekuluja saaliiseen nähden (myös opastoiminnassa)

Vastanneiden lukumäärä N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5

Kestävyyden kriteerit/Kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen





Tuotteiden kysyntä

Kasvupotentiaali






Viihtyvyys

Terveys


Ristiriidat









Uhanalaiset kannat

Vieraslajit

Energiatehokkuus

Ilmastovaikutukset


Vastausten eroavaisuus (min ja max)

Mistä eroavaisuudet johtuvat: • Taloudellinen ulottuvuus: Markkinatilanteet vaihtelevat, eroja Saaristomeren osien välillä (kuore), vaikea kysymys • Sosiaalinen ulottuvuus: Vastaajien erilaiset näkökulmat, vähän tutkimustietoa, kysymys vaikeaselkoinen • Ekologinen ulottuvuus: Mielipide-eroja sivusaaliin merkityksestä • Min. ja max. ei aina hyvä hajonnan mittari

Min ja max ero vähintään 3 yks.

N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5

Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen





Tuotteiden kysyntä

Kasvupotentiaali






Viihtyvyys

Terveys


Ristiriidat









Uhanalaiset kannat

Vieraslajit

Energiatehokkuus

Ilmastovaikutukset

Mikä muu kuin kalastus vaikuttaa kalakannan kestävyyteen

1

2

3

4

5V

esi

ymp

.tila

Ilmas

to, s

ää

Kal

aves

ien

ho

ito

Hyl

je, m

eri

met

sot

Kal

astu

s

Kuhan verkkopyynti (ammatti)

Maks

Ka

Min

Kalastus: Keskiarvo pienin, hajonta suuri

Mitä tietoa Saaristomeren kuhankalastuksen kestävyydestä on?

1. Asiantuntijoiden mielipide

2. Paikallinen kokemusperäinen tieto 3. Kalastustilastot, aiemmat selvitykset ja tutkimukset

Paikallinen kokemusperäinen tieto

1. Ennen oli kalastajia ja verkkoja paljon enemmän kuin nyt >

verkkokalastus ei vaaranna kuhakannan uusiutumista

2. Hylkeet ja merimetsot romauttavat kalastuksen kestävyyden

3. Kuha ei ole loppu, pieniä ja isojakin on, mutta niitä on hylkeiden

vuoksi vaikea pyytää

4. Harvoilla verkoilla ei saa saalista > Kalastuksen tuotto heikkenee,

jos solmuväliä nostetaan

Kalastavat taloudet -34, -45 ja -50

Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland. 1960.

Kuhan kalastus 30-luvulla

Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland. 1960.

Nailonverkkojen sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen yleistyminen 50-luvun lopun jälkeen lisäsi kuhan pyyntiä Ammattikalastajien kuhasaalis Saaristomerellä1): 1950-luku n. 100 tn 1964 n. 160 tn Kotitarve- ja virkistyskalastusta harjoit- taneet ruokakunnat rannikolla2):

1953 n. 38 000 kpl 1964 n. 100 000 kpl

1) Toivonen, J. 1968 2) Böhling ym. 1983

Silakkarysien määrä

Hurtta, 1984, Kalastajien haastattelut 2010-14.

798 kpl 203 kpl

50-luvulla n. 1000 silakkarysää

Ammattikalastus

Koko rannikolla 50-luku 10 000 ammatikseen kalastavaa ruokakuntaa, 1980 alle 5 000

Ammattikalastajien lukumäärä

Ammattikalastuksen saalistilastot

Ammattikalastus

Ammattikalastajien haastattelut

Selkävesiltä pyydettiin aiemmin

kuhaa syvältä 6 -15 m. korkeilla

ankkuroiduilla verkoilla

Laajoilta alueilta pyynti loppunut,

verkkojen määrä vähentynyt,

syksyn kalastuskausi lyhentynyt,

koentakerrat lisääntyneet, verkkojen

kestoikä lyhentynyt

Sisäsaaristosta pyydetään nyt

matalalta 1,5 - 3 m. korkeilla

ankkuroimattomilla verkoilla

Sisäsaaristosta saadaan ahventa

sivusaaliina ja ahvenen pyynnin

yhteydessä saadaan kuhaa sivu-

saaliina

Kuukausisaaliit

Kuhankalastus siirtynyt ruudusta 52 ruutuun 47

ja syksyn saalishuippu huvennut

Virkistyskalastusselvitykset

Vapaa-ajan kalastajien kuhasaalis suurempi kuin ammattikalastajien

Legendkbkgklghklhklhklhklhjk

Ammattikalastus

Vapaa-ajankalastus

2009

Merkintä- tulokset

Sekä kalakannat että kalastus vaihtelevat Saaristomeren sisällä

Tutkimukset: Kuhan alamitta

Lehtonen, Böhling ja Hilden. Saaristomeren pohjoisosan kalavarat. Riista- ja

kalatalouden tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja 9.1983.

Kuhaa pyydetään alamittaisena muun pyynnin sivusaaliina. Nykyisellä kalastusteholla nykyinen

alamitta (37 cm) on sopivin. Kalastuksen lisääminen tuottaisi hieman nykyistä suurempia saa-

liita, jos samalla nostettaisiin alamittaa.

Työryhmä. Saaristomeren pohjoisosan

kalatalouden kehittämissuunnitelma.

Riista- ja kalatalouden Tutkimuslaitos.

Monistettuja julkaisuja 13.1983.

Kuhalle 37 cm on sopiva pienin pyyntikoko.

Suositeltava verkkojen pienin silmäkoko on

84 mm (solmuvälinä 42 mm).

Tutkimukset: Solmuväli Setälä, Heikinheimo, Raitaniemi ja Saarni. Verkon solmuvälin suurentamisen

vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon. Kala- ja

riistaraportteja nro 297. 2003.

Saaristomerellä kuhaverkkojen solmuväli saattaa jo nyt olla lähellä sitä tasoa, että kalastusta harjoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja

sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Mahdolliset muutokset verkkojen solmuvälissä täytyy tehdä harkiten, koska vaikutukset alueen

ammattikalastukseen ja kalastuksesta riippuviin elinkeinoihin ovat merkittävät.

Tutkimukset: Vuosiluokkavaihtelu

Heikinheimo, Zeynep and Raitaniemi. Spawning stock-recruitment relationship in

pikeperch Sander lucioperca (L.) in the Baltic Sea, with temperature as an environmental

effect. Fisheries Research. 2014. 155:1-9.

Heinä-elokuun veden lämpötilan positiivinen vaikutus ja toisaalta kutukannan runsauden

negatiivinen vaikutus yhdessä selittävät 80 % Saaristomeren kuhan vuosiluokkavaihtelusta.

Jo parin asteen lämpötilaero syntymävuonna voi aiheuttaa moninkertaisen eron kalastuskokoon

tulevan vuosiluokan koossa.

Kutukannan koko ei ole nykytilanteessa kuhakannan

uusiutumisen kannalta kriittinen tekijä. Suuri kutu-

kanta tai peräkkäiset lämpimät kesät voivat johtaa

siihen, että poikasia on liikaa niille sopivan alueen

pinta-alaan nähden.

Kesän lämpötilojen perusteella voidaan arvioida,

onko kyseisenä vuonna syntyvä vuosiluokka

todennäköisesti voimakas vai heikko, ja siten

tulevien vuosien saalistasoa on mahdollista ennustaa.

Tutkimukset: Kasvu

Toimittajat: Raitaniemi ja Manninen. Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille

2014 ja 2015.Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven. RKTL:n työraportteja 20/2014,

jossa viite Heikinheimo. Käsikirjoitus.

Voimakas kalastus pienisilmäisillä verkoilla poistaa populaatiosta nopeakasvuisimmat yksilöt

ennen kuin ne ehtivät kutea. Tämä voi muuttaa kannan perimää siten, että kuhat saavuttavat

sukukypsyyden entistä pienemmässä koossa ja kasvu hidastuu, jolloin kuhakannan tuottavuus

alenee. Uusimpien tutkimustulosten mukaan Saaristomerellä on tällainen muutos havaittavissa.

Tutkimukset: Merimetsot

Salmi, Auvinen, Raitaniemi, Kurkilahti, Lilja ja Maikola. Perch (Perca fluviatilis) and

pikeperch (Sander lucioperca) in the diet of the great cormorant (Phalacrocorax carbo) and

effects on catches in the Archipelago Sea, Southwest coast of Finland. Fisheries Research. Volume

164. April 2015. p. 26-34.

Vuonna 2010 merimetsot pyydystivät Saaristomerellä noin puoli miljoonaa kuhaa (40–60 tonnia).

Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin mallintamalla

merimetson vuonna 2010 pyydystämien kuhien tuottama saalis ennen merimetson levittäytymistä

vallinneissa oloissa.

Mallin mukaan kuhat olisivat tuottaneet

110–140 tonnia saalista noin viiden vuoden

aikana.

The potential loss of yield by year caused by cormorant

predation in 2010 in the Archipelago Sea. The shaded

area shows the difference between methods 1 and 2.

Miten muutokset vaikuttavat mallinnustulokseen

Mallinnus oli rajattu kuhasaaliin tuotossa tapahtuviin muutoksiin

1. Tarkasteltu kuhasaaliin menetyksen vaikutusta kuhasta saatuihin tuottoihin • Ei ole laskettu mahdollisen sivusaaliin menetystä • Verkkojen uusimisesta ei oletettu aiheuttavan lisäkustannuksia

Mihin suuntaan tulos muuttunut

2. Herkkyysanalyysit a) Kuhan kasvunopeudella suurin vaikutus tulokseen

Kasvun hidastuminen pidentää takaisinmaksuaikaa

Oletus: 25 % nopeasti kasvavia 50 % keskimäärin kasvavia 25 % hitaasti kasvavia

2. Herkkyysanalyysit b) Luonnollinen kuolevuus toiseksi suurin tekijä

Isojen kuhien luonnollisen kuolevuuden lisääntyminen pidentää maksuaikaa

Paljon purtuja kaloja

Eri-ikäisiä arpia ja haavoja

Mihin suuntaan tulos muuttunut

Alamitan porrastuksen vaikutus (38 cm, 39 cm ja 40 cm)

Vaikutus kalastajan kuhasta saatuun tuottoon (kuva havainnollistaa logiikkaa, vaikutusta ei ole mallinnettu !)

Kuopat mataloituvat

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Kerralla

vaiheittain

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Kerralla

Vaiheittain

Takaisinmaksuaika pitenee

Verkkojen jatkuva uusiminen suurin kustannus

Kuhaa koskevan lisätiedon tarve?

- Päivitetty mallinnus

- Mikä on hylkeiden vaikutus kuhasaaliisiin?

- Vapaa-ajankalastajien kuhan pyyntitavat ja

saalis?

Yhteenveto

- Asiantuntijaryhmän testiarvioinnin perusteella

ammattikalastuksessa ei näyttäisi olevan kovin

isoja ongelmia

- Kuhan alamitan nosto voi aiheuttaa isoja sosiaa-

lisia ja taloudellisia ongelmia Saaristomeren am-

mattikalastajille

Onko Saaristomeren kalastus kestävää?

- Asiantuntijaryhmän painotusten perusteella

ammattikalastuksessa ei ole isoja ongelmia

- Kuhan kalastuksen tiukka säätely voi tuottaa

isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia am-

mattikalastukseen ja kuhan kaupalliseen tar-

jontaan

Kiitos Kiitos

arvioita ja tutkimuksia luonnonvarakeskus jari setälä · pdf filekestävyyden...

Documents