-kokemuksia ja arvioita HEKO-työkalusta Kaarina Laakso Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Aineistoa esitykseen on laatinut Alpo Tani, kaupunkisuunnitteluvirasto

Ekotehokkuuden arviointi Helsingin maankäytön suunnittelussa

Tausta

Asetetut kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat luoneet tarpeen arvioida kaupunkisuunnittelun ekotehokkuutta Tiivistyvä ja sisäänpäin kasvava kaupunki tarvitsee todennettua tietoa suunnitelmien ekotehokkuudesta Toteutettu kaksivaiheinen kaupunkisuunnittelun ekotehokkuutta arvioiva tutkimushanke yhdessä VTT:n kanssa -> yhtenä tuloksena kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu

Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu -toimintaperiaate

• Kaavan ekotehokkuus arvioidaan 21 toisiinsa nähden painotetun osatekijän / indikaattorin kautta

• Kokonaistarkastelun tuloksena kautta saadaan ekotehokkuusindeksi (70-130)

• Luku kuvaa arviota alueen ekotehokkuudesta suunnitelman toteuttamisen jälkeen

Eniten painoarvoa indikaattoreilla, joilla arvioidaan olevan Helsingin olosuhteissa suurin merkitys alueelliseen ekotehokkuuteen

Kokonaisvaltainen tarkastelu pyrkii tunnistamaan eri suunnittelualueiden vahvuudet ja heikkoudet ekotehokkuuden näkökulmasta

Tulos  suunnitelman  ekotehokkuudesta  esitetään    havainnollisin  mi2arein  

Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu -havainnollistaminen

Aluetehokkuus

Rakennusten energiankulutus

Ulkovalaistus

Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu -Case Kalasataman keskus

maan käyttö rakentamiseen aluetehokkuus ja perusrakenteen määrä

maansiirrot

pilaantuneet maat, kaatopaikat

lähiviheralueet ja -viljely

maaperän rakennettavuus

hulevesien hallinta ja pohjavedet

tulvasuojelu

vedenkulutus/asukas

rakennusten energiankulutus sähköntuotanto lämmöntuotanto

passiivisen aurinkoenergian huomioiminen

ulkovalaistus

joukkoliikenne

kävely ja pyöräily

henkilöauton käyttö ja pysäköinti

palveluiden sijainti ja toimintojen sekoittuminen

rakentamisen hiilijälki

jätehuolto

olevan rakennuskannan hyödyntäminen

Kalasataman keskus normaalitaso

Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu -Case Kalasataman keskus

maan käyttö rakentamiseenaluetehokkuus ja perusrakenteen määrä

maansiirrot

pilaantuneet maat, kaatopaikat

lähivirkistysalueet ja -viljely

maaperän rakennettavuus

hulevesien hallinta ja pohjavedet

tulvasuojelu

vedenkulutus/asukas

rakennusten energiankulutussähköntuotantolämmöntuotanto

passiivisen aurinkoenergian huomioiminen

ulkovalaistus

joukkoliikenne

kävely ja pyöräily

henkilöauton käyttö ja pysäköinti

palveluiden sijainti ja toimintojen sekoittuminen

rakentamisen hiilijälki

jätehuolto

olevan rakennuskannan hyödyntäminen

Alueen  ekojälki  kokonaisuudessaanMitä  pienempi  punainen  alue  sitä  ekotehokkaampi

Lähde:  TUTKIMUSRAPORTTI  VTT-­‐R-­‐06550-­‐10

HEKO

henkilö  A

normaalitaso

henkilö  B

henkilö  C

henkilö  D

Case -pientaloalue pääkaupunkiseudulla

Kokemuksia •  Osayleiskaavat tai isot asemakaavat •  Tarkastelu, kun valinnat vielä mahdollisia •  Paljon ”ei kaavatason” indikaattoreita •  Erojen saaminen suunnitelmien tai

alueiden välille vaikeaa •  Raideliikenne vs. muu joukkoliikenne ? •  Painotukset aina arvokysymyksiä •  Tarkistuslista