Oppimisen tulevaisuus -oppimateriaalihanke 2020

Oppiaine: Lukion äidinkieli ja kirjallisuus

Kohderyhmä: ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Tekijä: Ulla Karhunen, lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Materiaalin kuvaus:

Tarkoituksena on luoda hankkeen tavoitteiden mukainen oppimateriaali ÄI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa -kurssille.

Materiaalia voi käyttää tukimateriaalina tai kurssivihkon korvaavana materiaalina, kuten esimerkiksi IB-opiskelijoilla pre-IB-vuoden 3.kurssissa. Koulussamme on käytössä kuitenkin aina jonkin kustantajan oppikirja, joka toimii opiskelun käsikirjana koko lukio-opiskelun ajan.

Tämä ÄI03-kurssia varten laadittu materiaali toimii hyvin tukena sekä LOPS2016:n ÄI03-kurssilla että kansainvälisen IB-linjan äidinkielen opinnoissa (oppiaineena Finnish A Literature). Materiaalina voidaan hyödyntää myös uuden LOPS2021:n kirjallisuusmoduuleissa (ÄI4 ja ÄI8). Lisäksi se toimii tukena silloin, kun opiskelija suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja itsenäisesti tai kertaa kaunokirjallisuuden analysoimiseen ja tulkintaan liittyviä asioita esimerkiksi ylioppilaskokeen lukutaidon tehtävää varten.

Materiaalia voi käyttää myös etäopetuksen tukimateriaalina, opettajan pitämien opetustuokioiden tukena, teoriataustojen määrittelyn tukena sekä yksilö- ja pienryhmätyöskentelyn materiaalina etäopetuksessa.

Kaunokirjallisuusnäytteitä on mukana selventämässä erilaisia kirjallisuustieteen termejä tai -ilmiöitä, tehtävissä esimerkkeinä havainnollistamassa erilaisia kaunokirjallisuuden keinoja sekä kirjallisuus- ja lukuvinkkeinä.

Varsinaiset luettavat novellit, runot ja näytelmät tai kokonaisteokset täytyy opettajan ja/tai opiskelijan ladata tai lainata käyttöönsä itsenäisesti tekijänoikeudellisista syistä.

1

Kurssilla keskitytään eri kirjallisuudenlajeihin tutustumiseen. Materiaalissa on tarkoitus tuottaa runouden, draaman ja proosatekstien analyysiin ja tulkintaan ohjaava keskeinen käsitteistö sekä eri kirjallisuudenlajeihin tutustumiseen, analyysiin ja tulkintaan mahdollistavia tehtäviä opiskelijoille. Kurssilla syvennetään lisäksi tietoja draamasta esittävänä taiteena sekä elokuvasta taiteen muotona.

Tässä materiaalissa mahdollistuu myös opiskelijoiden oman luovuuden ja tuottamisen toteuttaminen eri lajityypeistä tehtävien projektitöiden kautta.

Lisäksi materiaalissa tarjotaan lukuvinkkejä eri kirjallisuudenlajeihin perehtymiseen sekä eri taidemuotojen katsomiseen, analyysiin ja tulkintaan sekä eri lajityypeistä kirjoittamiseen.

Vuorovaikutustaidot korostuvat omia luovia projektitöitä suunniteltaessa ja tehtäessä. Kurssimateriaalissa on tehtäviä myös luku- ja kirjoitustaidon tehtävänannoiksi.

Arviointimenetelminä käytetään opettajan tekemän arvioinnin lisäksi vertaisarviointia sekä palautekeskusteluja projektitöiden päätteeksi, jolloin opiskelijan omat palautteen antamisen ja saamisen keinot saavat harjoitusta.

Materiaalin tuottaminen keväällä 2020, materiaalin tarkoitus olla valmiina hankkeen mukaisessa aikataulussa (kesäkuu 2020).

Materiaali tuotetaan sopivaksi lähinnä word-tiedostona, joten sitä voidaan käyttää eri ympäristöissä, kuten O365- tai Teams-pohjaisissa alustoissa sekä etäopetuksen tukena.

Kuopiossa 25.5.2020

Ulla Karhunen

2

Sisällysluettelo

1. Kurssin sisältö ja tavoitteet…………………………………….. 4 2. Kaunokirjallisuuden lajit………………………………………. 63. Proosa eli suorasanainen kirjallisuus…………………………..7

3.1. Proosan käsitteistöä………………………………………..73.2. Kertoja……………………………………………………...83.3. Kerronnan keinoja………………………………………...113.4. Aika kerronnassa…………………………………………..133.5. Novellin lajit………………………………………………..143.6. Novellianalyysi……………………………………………..163.7. Proosaan liittyviä tehtäviä………………………………...173.8. Vertaispalaute proosa-analyysistä………………………..223.9. Romaanianalyysi-tehtävä………………………………… 26

4. Draama eli näytelmäkirjallisuus………………………………..284.1. Draaman käsitteistöä………………………………………284.2. Draaman henkilögalleria………………………….............304.3. Draaman analyysi…………………………………............ 324.4. Draaman katsominen……………………………………...334.5. Draamaan liittyviä tehtäviä……………………………….35

5. Lyriikka eli runous………………………………………............425.1. Runouden käsitteistöä……………………………………..425.2. Runon lajeja………………………………………………..475.3. Runon puhuja………………………………………...........485.4. Kielikuvia…………………………………………………..505.5. Runoanalyysi……………………………………………… 545.6. Runoon liittyviä tehtäviä…………………………………. 55

3

6. Kokoavia tehtäviä………………………………………………..626.1. Elokuvaprojekti……………………………………........... 626.2. Elokuvan kuvaaminen……………………………………. 646.3. Traileri/Kohtaus luetusta teoksesta………………………686.4. Elokuvaprojektin vertaisarvio…...……………………….716.5. Itsearviointi elokuvaprojektista…………………………..736.6. Lukutaidon tehtäviä……………………………………….756.7. Kirjoitustaidon tehtäviä………………………………….. 816.8. Kirjallisuusvinkkejä……………………………………….83

7. Lähteet……………………………………………………............87

1. Kurssin sisältö ja tavoitteet

ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (LOPS 2016)

Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.

Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

• harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaan reflektoiden

• syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista

• monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa

• oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta

4

• syventää ryhmäviestintätaitojaan.

Keskeiset sisällöt

• kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus

• monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä

• proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysi

• monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa

• kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

• tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen näkökulmasta/ Elokuvaprojekti ryhmissä luetun kaunokirjallisuuden pohjalta, vertaispalaute, itsearviointi

5

2. Kaunokirjallisuuden lajit

Kaunokirjallisuus jaetaan kolmeen päälajiin: epiikkaan, lyriikkaan ja draamaan. Epiikka eli kertomakirjallisuus on saanut nimensä kreikan sanasta epike;epikos, mikä tarkoittaa kertovaa. Epiikan päälajit ovat eepos, romaani ja novelli. (Hosiaisluoma, Kirjallisuuden sanakirja, 2003.) Vanhin epiikan lajeista on runomuotoinen eepos, jossa kerrotaan muinaisten sankarien teoista ja urotöistä ja sodista. Tunnetuimpia eepoksia ovat antiikin Kreikassa syntynyt Ilias ja Odysseia, joiden oletettuna tekijänä pidetään Homeros-nimistä runonlaulajaa. Teosten arvellaan syntyneen n. 800-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Muita tunnettuja eepoksia ovat muun muassa ranskalaisten Rolandin laulu, saksalaisten Nibelungenin laulu sekä skandinaavinen Edda-runoelma. Kansalliseepoksiksi kutsutaan puolestaan sellaisia eepoksia, joiden katsotaan kuvaavan jonkin kansallisuuden luonnetta ja historiaa, kuten virolaisten Kalevipoeg sekä suomalaisten oma kansalliseepos Kalevala. Nykyisin kertomakirjallisuudesta puhuttaessa käytetään usein termiä proosa eli suorasanainen kirjallisuus. Sen tärkeimmät lajit ovat romaani ja novelli, joiden merkittävin ero on niiden pituudessa. Romaani voi olla useita satoja, jopa yli tuhat sivua pitkä, kun taas novelli voi muodostua vain sadasta sanasta tai muutamasta sivusta. (Kauppinen-Koskela-Mikkola-Valkonen: Äidinkieli – Käsikirja, WSOY, 1997.)

Lyriikka eli runous puolestaan on saanut nimensä kreikan sanasta lyrikos, mikä tarkoittaa lyyran säestyksellä laulavaa. Lyriikka tarkoitti alun perin lyyran säestyksellä esitettyjä uskonnollisia rituaaleja, joihin liittyi myös tanssia ja laulua. Lyriikalle eli runoudelle tunnusomaista ovat vaihteleva säe- ja säkeistöjako, erilaiset runomitat, alku- ja loppusoinnut, kielen kuvallisuus ja symboliikka. Yleensä runoissa ilmennetään jonkin runon puhujan tunteita, ajatuksia ja havaintoja. (Hosiaisluoma, Kirjallisuuden sanakirja, 2003.) Nykyrunoudessa on pitkälti luovuttu runomitoista ja loppusoinnuista. Nykyrunojen kieli on vapaamittaista ja-rytmistä, se muistuttaa usein puhekielen rytmiä ja niiden sanastossa esiintyy normaaleja arkipäivän sanoja.

6

Draama eli näytelmäkirjallisuus on yleisölle esitettäväksi tarkoitettu kirjallisuudenlaji. Sen juuret ovat jumalien palvontamenoissa sekä alkukantaisissa naamiotansseissa, kuten Suomessa karhunpeijaisissa. Antiikin Kreikassa näytelmiä esitettiin Dionysoksen kunniaksi järjestetyissä juhlissa. Aristoteles jakoi draaman kahteen päälajiin: tragediaan ja komediaan. Draamalle tyypillistä on toiminnan kuvaus dialogin ja monologin avulla, tapahtumien kulun tiivistäminen, erilaiset ristiriidat eli konfliktit, käännekohdat ja loppuratkaisut. (Hosiaisluoma, Kirjallisuuden sanakirja, 2003.) Nykydraamassa sen sijaan ei välttämättä ole selkeää loppuratkaisua eikä niitä voida välttämättä luokitella draaman päälajeihin.

3. PROOSA eli suorasanainen kirjallisuus

3.1. Proosan käsitteistöäProosalla tarkoitetaan suorasanaista esitystä, puhetta tai kirjallisuutta, jossa käytetään suorasanaisen kerronnan keinoja, kuten suoraa kerrontaa, kuvausta, erilaisia henkilöhahmoja, kertojaratkaisuja, dialogia tai juonikuvioita. Monipuolisin proosan lajityypeistä on romaani, joka tarkoittaa laajaa, fiktiivistä proosakertomusta.(https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:romaani, luettu 26.2.2020.)

Proosan alalajeihin kuuluvat myös novellit, esseet sekä asiaproosa. Lukiolaiselle tutuimmiksi alalajeiksi tulevat yleensä romaanit ja novellit, joilla tarkoitetaan lyhyehköjä fiktiivisiä proosakertomuksia, joissa yleensä kuvataan ytimekkäästi jotain keskitettyä tapahtumaa, erityistä mielentilaa tai päähenkilön kehitystä. Novellit ovat yleensä rakenteeltaan draamallisempia: usein niissä voidaan erottaa jokin selkeä käännekohta (peripetia) tai kliimaksi eli huippukohta. Niissä kerrotaan jokin teema, tapahtuma tai henkilön kokema muutos tiiviisti. (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:novelli, luettu 26.2.2020.)

Proosatekstin analyysissa ja tulkinnassa tarvitaan eri kerronnan keinoihin liittyvää käsitteistöä. Keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa kertojaratkaisu, näkökulma, fokalisaatio, henkilökuvaus, miljöö, juonirakenteet, käännekohdat, konfliktit, erilaiset kerronnan keinot, ajallisen kerronnan keinot, aukot, motiivit, teemat sekä niiden symboliikka tai kertomuksen intertekstuaalisuus.

7

3.2. Kertoja

Kertojatyypit

Minäkertoja- kertoo minämuodossa ja on yleensä yksi kertomuksen henkilöistä, antaa

asioista subjektiivisen kuvan. (ks. epäluotettava kertoja)- kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan ja liikkuu usein samalla tasolla

kuin teoksen muutkin hahmot. Hän ei kuitenkaan pääse toisten henkilöiden pään sisälle, vaan joutuu tulkitsemaan heidän sanojaan, eleitään ja käytöstään. Tässä suhteessa minä-kertoja voi olla myös epäluotettava kertoja, koska hän pystyy kertomaan vain omasta, subjektiivisesta näkökulmastaan.

Esimerkki:Rino soitti minulle aamulla, luulin että hän pyytäisi taas rahaa ja valmistauduin sanomaan ei. Mutta hänellä olikin toisenlaista asiaa: hänen äitinsä oli kadonnut. ”Milloin?””Kaksi viikkoa sitten.””Ja sinä soitat minulle vasta nyt?”Ilmeisesti kuulostin vihaiselta, vaikka en ollut vihainen enkä loukkaantunut, äänessäni oli vain hieman sarkasmia. Rino yritti vaivautuneena puolustautua, puhui sekavasti välillä murteella, välillä yleiskielellä. Hän sanoi olevansa varma, että hänen äitinsä vaelteli tavalliseen tapaansa Napolin kaduilla. - -Mutta lopulta hänkin alkoi huolestua. Hän oli kysellyt kaikilta, kiertänyt sairaalat, käynyt jopa poliisin pakeilla. Turhaan, äitiä ei löytynyt mistään. Rino oli oikea toivepoika: iso nelikymppinen mies, joka ei ollut koskaan tehnyt muuta kuin epämääräisiä hommia ja

8

tuhlannut. Saatoin vain kuvitella, kuinka hän oli etsinnät hoitanut. Huonosti. Hänellä ei ollut aivoja eikä sydämeen mahtunut kuin hän itse. (Ferrante, Elena: Loistava ystäväni, 2011, suom. Helinä Kangas, 2016.)

Hänkertoja

- kertoo 3.persoonassa, voi olla objektiivinen kertoja (ulkopuolinen, tapahtumiin osallistumaton, ei ota kantaa tapahtumiin) tai eläytyvä kertoja (eläytyy jonkun henkilön näkökulmaan, voi eläytyä esimerkiksi henkilön tunteisiin ja ajatuksiin)( ks. fokalisaatio)

- Tällaisessa kerronnassa puhutaan usein ns. näkökulmatekniikasta, jolloin kertoja voi kertoa asioista jonkun henkilön näkökulmasta, jolloin puhutaan ns. ulkoisesta /sisäisestä fokalisaatiosta, jolloin kerronta etenee joko tarinaan osallistumattoman, ulkopuolisen kertojan silmin tai eläytyen henkilön sisäiseen maailmaan esim. hänen ajatuksiinsa ja tunteisiinsa.Esimerkki:Ensimmäinen kivisade lensi Aliiden ikkunaan toukokuun kuulaasti hengittävänä yönä. Hiisun haukkuminen oli jo ehtinyt herättää hänet ja Aliide oli läpsäissyt väsyneesti pelon nurkkaan kuin huonojalkaisen kärpäsen. Hän käänsi kylkeään ja selkänsä pelolle, patjan oljet kahisivat, parin kiven takia hän ei vaivautuisi nousemaan sängystä. Toisen kivikuuron ropistessa hän tunsi olonsa jo ylemmyydentuntoiseksi. Kuvittelivatko ne pelottelevansa häntä muutamalla kivellä? Häntä. Kaikista ihmisistä häntä. Mokoma lapsellisuus nauratti. Järeämmillä aseilla saisivat pelleillä. Hän nousisi vuoteestaan yöllä vain, jos tankit tulisivat aidan läpi pihaan. Mistä sitä tiesi, vaikka niin tulisi käymään, ei tietenkään näiden pikku huligaanien toimesta, vaan jos syttyisi sota. Sitä hän ei haluaisi, ei enää, ei nyt, hän halusi kuolla ensin.(Oksanen, Sofi: Puhdistus, 2008.)

Kaikkitietävä kertoja

- hallitsee kertomuksensa maailmaa, perinteisin kertojatyyppi, jota käytetään esimerkiksi romaaneissa ja saduissa. Kaikkitietävä kertoja tietää nimensä mukaisesti kaiken kuvattavistaan, pystyy lukemaan heidän ajatuksiaan ja tietää heidän menneisyytensä ja mahdollisen tulevaisuutensa. Hän ei yleensä osallistu henkilönä tapahtumiin, vaan kertoo niistä ulkopuolisena ja pystyy liikkumaan esteettä menneisyydestä tulevaan ja ennakoimaan tapahtumia sekä tietämään, mitä on meneillään useassa paikassa yhtä aikaa.Esimerkki:Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan. Kaikki oli sekaisin Oblonskien talossa. Vaimo oli saanut tietää, että

9

aviomiehellä oli suhde talon entisen kotiopettajan, ranskattaren kanssa, ja oli ilmoittanut miehelleen ettei enää voinut elää tämän kanssa saman katon alla. Tilanne jatkui jo kolmatta päivää ja oli hyvin kiusallinen sekä aviopuolisoille itselleen että perheen muille jäsenille ja palvelusväelle. Kaikki perheenjäsenet ja talon palvelusväki tunsivat, että heidän yhteiselämässään ei ollut mitään järkeä ja että missä tahansa kestikievarissa sattumalta toisensa tavanneet ihmiset olivat läheisempiä toisilleen kuin he, Oblonskin perheen jäsenet ja palkolliset. Vaimo ei ollut poistunut omista huoneistaan, mies ei kolmeen päivään ollut käynyt kotona. Lapset juoksentelivat hillittöminä ympäri taloa; englantilainen lastenhoitaja oli riitautunut taloudenhoitajan kanssa ja kirjoittanut ystävättärelleen kirjeen, jossa oli pyytänyt etsimään itselleen uuden työpaikan; kokki oli lähtenyt talosta edellisenä päivänä juuri päivällisen aikaan ja keittäjätär ja kuski olivat pyytäneet lopputilin.(Tolstoi, Leo: Anna Karenina, 1875-77, suom. Lea Pyykkö, 1991.)

Epäluotettava kertoja

- kertoo ristiriitaisesti tai epäloogisesti asioista tai tapahtumista, mikä voi asettaa kertojan luotettavuuden uuteen valoon.Esimerkki:Kuusikymmentä vuotta myöhemmin hän kertoisi, kuinka oli kolmetoistavuotiaana kirjoittamalla käynyt läpi koko kirjallisuushistorian, aloittanut eurooppalaisten kansansatujen tyylisillä tarinoilla, jatkanut yksinkertaisella ja opettavaisella draamakirjallisuudella ja päätynyt viimein puolueettomaan psykologiseen realismiin, jonka hän oli keksinyt omaksi tyylilajikseen yhtenä nimenomaisena aamupäivänä kesän 1935 helleaallon aikaan. Asiasta kertoessaan hän oivalsi kyllä olevansa luomassa itsestään myyttiä ja antoi siksi kuvaukselleen itseironisen, nuoren minänsä sankarillisuuteen pilkallisesti suhtautuvan sävyn.(McEwan, Ian: Sovitus, 2001, suom. Juhani Lindholm, 2003.)

Metafiktiivinen kertoja

- voi osallistua tarinaan ja kommentoida kertomustaan, hän on tietoinen fiktiivisyydestään. Esiintyy usein nykykirjallisuudessa.

- kommentoi omaa kertomustaan, kerrontaansa tai rooliaan kertomuksessa= metafiktioEsimerkki:Rikos tapahtui. Mutta oli myös rakastava pari. Rakastavaiset ja heidän onnelliset loppunsa ovat pyörineet mielessäni kaiken yötä. Me auringonlaskuun käymme yhtä jalkaa. Tulee mieleen, etten sittenkään päässyt järin pitkälle sen jälkeen, kun kirjoitin tuon pikku näytelmän. Tai sitten voisi sanoa, että olen kulkenut valtavan pitkän lenkin, mutta palannut lähtöpisteeseen. Vasta tässä viimeisessä versiossa rakastavaisilla on onnellinen loppu, he jäävät seisomaan katukäytävälle eteläisessä Lontoossa, kun minä kävelen pois. Kaikki sitä edeltäneet luonnokset olivat säälimättömiä. Nyt en kuitenkaan keksi mitä hyötyä olisi siitä, jos yrittäisin suoraan tai epäsuorasti vakuuttaa lukijoilleni, että Robbie Turner menehtyi verenmyrkytykseen Brayn dyyneillä kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1940, tai että Cecilia

10

sai surmansa saman vuoden syyskuussa pommituksessa, joka tuhosi Balhamin maanalaisen aseman. Että minä en tavannut heitä tuota vuonna – Mitä toivoa tai tyydytystä lukija voisi sellaisesta kertomuksesta itselleen ammentaa?(McEwan, Ian: Sovitus, 2001, suom. Juhani Lindholm, 2003.)

Häivytetty kertoja - on silloin, kun kertojan ääni ei kuulu, tarina välittyy henkilön toiminnan ja

tajunnan kautta. Näkymättömimmillään kertoja on dialogissa. Esimerkki:

- Mutta jos olisi ne toiset olleet parempia?- Mikäpä heidät tiesi, kun takakyliltä olivat - - mies on mies tämäkin – ja oli tällä rahojakin

koko joukon neljättä sataa.Tarkka ja hiljainen mies. Hyvä kaikki, kun jaksat vain siellä verstaassa apuna olla, sen se tuntuu tahtovan, kun on sitä työnkin puolta niin, ettei kun tekee kuin mitähän – sitten katsot lapsiasi siinä välillä ja kohennat, mitäpä vähän kohennat, etkä tyhjästä äyskäröi, niin eipähän toinen ihminen toiselta mistä enempää voine vaatia.

- Taitaakin se Holopainen liikoja vaimoltaan vaatia – pitää sitä toki miehisen miehen jaksaa vaimo itsellään elättää – ja onhan sitä työtä lapsissa ja askareissakin –

- Onpahan sitä, onpahan sitä työtä niissäkin - - vaan on se leipäkin siinä elinaikuinen, ja kun huonoksi tulet, niin hoitaa.

- Olisihan se Annastiinakin, niin rivakka kun on, elänyt sillä työnteollaan aivan rempseesti ilman miehelle menemättä.

- Eipä sitä lähde kylän töissä kiertelemään – parempi se on omalle miehelle.- Olisipa huolettomampi naimatonna.

(Jotuni, Maria: Annastiina, kokoelmasta Suhteita, 1905.)

3.3. Kerronnan keinoja

Suora kerronta ja kuvaus

- Suora kerronta selostaa ja referoi esim. kerrotaan, miten päähenkilö toimii:Kävelimme talon takana leviävän kuivuneen suon poikki tunturin juureen ja ylös rinnettä. Matka ei ollut pitkä, mutta tahmea hiki liimasi hiukset päänahkaani. Kun tulimme korkeudelle, jolla rahkamaa alkoi, riisuin hyönteishupun päästäni.(Itäranta Emmi, Teemestarin kirja,2012.)

- Kuvaus näyttää lukijalle, millainen näkymä tunturissa on ja kuvailee päähenkilön tuntemuksia:Taivas oli puhdas ja liikkumaton. Aurinko kiristi iholla. Isä oli pysähtynyt, ehkä valitsemaan reittiään. Käännyin katsomaan taakseni. Alhaalla näkyi teemestarin talo puutarhoineen, läikkä häilähtelevää vihreää palaneen nurmen ja paljaan kiven haalistuneessa maisemassa.(Itäranta, Emmi, Teemestarin kirja, 2012.)

- Kuvaus houkuttelee lukijaa ja tukee henkilöhahmojen persoonaa.- Kuvauksella voi myös hidastaa kerrontaa ja sillä voi rakentaa tunnelmaa.

11

Kuvaus voi tarkentaa lukijan huomion johonkin yksityiskohtaan esim. Teemestarin kirjassa veteen, jolloin lukija ajattelee, että sillä on jokin merkitys tarinassa (Vrt. motiivit eli toistuvat yksityiskohdat esim. esineet tai asiat, jotka toistuessaan usein tarinassa voivat saada symbolisen merkityksen)Vesi ryöppysi kallion sisältä hohtavina noroina ja suihkuina ja säihkyvinä nauhoina jotka pirstoivat luolan pohjalle lepäävän lammen pintaa osuessaan siihen. - - Työnsin sormeni veteen ja tunsin sen voiman. Se liikahteli kättäni vasten kuin hengitys, kuin eläin, kuin toisen ihmisen iho.(Itäranta, Emmi, Teemestarin kirja,2012.)

Henkilökuvaus

Ulkoinen kuvaus eli pintakuva

- Miltä henkilö näyttää? Miten hän pukeutuu ja miten käyttäytyy? (viihteellisissä teksteissä pintakuvalla on suurempi merkitys)

Toista vierasta en ollut nähnyt aikaisemmin. Hänen univormuunsa oli kiinnitetty kaksi hopeakalaa, mistä tiesin, että hän oli Boliniakin korkeammalla arvoasteikossa. Jo ennen kuin näin hänen kasvonsa hyönteishupun ohuen kankaan läpi, sain hänen ryhdistään ja tavastaan liikkua vaikutelman, että hän oli heistä nuorempi. - - Hänen kasvonsa olivat sileät eikä mustissa hiuksissa näkynyt lainkaan harmaata.

(Itäranta, Emmi, Teemestarin kirja,2012.)

Sisäinen kuvaus eli syväkuva

- Paljastaa henkilön ajatukset, toiveet, pelot, unet, unelmat. Tärkeintä on uskottava henkilökuvaus, jotta lukija voi samaistua tai eläytyä henkilöihin. Tärkeintä proosassa eli suorasanaisessa kerronnassa on, että päähenkilö myös kehittyy tarinan kuluessa, ellei kyseessä ole ns. tyyppihenkilö, kuten saduissa ja näytelmissä.

”Joidenkin mielestä tuota voisi pitää melkoisena veden tuhlauksena.” Puhuja oli komentaja Taro. Hänen äänensä oli matala ja yllättävän pehmeä. Minun oli vaikea kuvitella kenenkään komentavan sotajoukkoja sellaisella äänellä. ”On harvinaista, että kenelläkään on nykyisin varaa käyttää vettä täydelliseen typistämättömään teeseremoniaan”, Taro sanoi. Vaikka en katsonut isää, aistin, että hän oli jähmettynyt paikoilleen, kuin näkymätön verkko olisi kiristynyt hänen ihonsa alla.

(Itäranta, Emmi, Teemestarin kirja, 2012.)

Kertojan rooli henkilökuvauksessa

12

- erilaisissa proosateksteissä kertojaratkaisu usein täydentää henkilökuvausta ja syventää esim. muiden henkilöiden suhtautumista henkilöön. (minä-kertoja, kaikkitietävä kertoja, eläytyvä hän-kertoja, objektiivinen kertoja, metafiktiivinen kertoja, epäluotettava kertoja, häivytetty kertoja)

Juoni

- Ulkoinen juoni tarkoittaa sitä, mitä henkilölle tapahtuu: esimerkiksi Itärannan romaanissa päähenkilö valitsee teemestarin uran isänsä kuoleman jälkeen, veden loppuminen aiheuttaa katastrofin ja määrää päähenkilön kohtalosta.

- Sisäinen juoni puolestaan kertoo, mitä tapahtuu ihmisessä ja ympäristössä sekä yhteiskunnassa: miten tapahtumat muuttavat päähenkilöä ihmisenä ja miten ympärillä olevat ihmiset ja yhteiskunta muuttuvat tarinan edetessä.

Konflikti

- Kertovista teksteistä löytyy aina konflikti eli ristiriita, joka perustuu yleensä siihen, että joku haluaa jotakin, mutta joku toinen estää sen. Konflikti voi olla ulkoinen tai sisäinen.

- Ulkoisessa konfliktissa voivat olla vastakkain esim. ihmiset tai vaikka ihminen ja luonto esim. Itärannan romaanissa makean veden loppuminen maailmasta.

- Sisäisessä konfliktissa ovat vastakkain ihminen ja hänen aikomuksensa esim. voiko päähenkilö ajatella vain itseään ja jättää paljastamatta veden olemassaolo muulle yhteisölle vai tunnustaako totuus muille ja siten pelastaa koko yhteisö.

Käänne

- Ristiriitojen lisäksi teksteissä on käänteitä. Käänne muuttaa toiminnan suuntaa. Novelli tai romaani voi toimia yhdellä käänteellä, kun taas toimintaelokuvat ovat täynnä käänteitä.

- Joissakin luovan kirjoittamisen oppaissa puhutaan, että käänteiden päälajit ovat:

- a) yllättävä tieto, b) yllättävä teko, c) jättiläiskäänne ja d) muutos tunteissa.

(Huotarinen, Kaseva, Närhi, Tuominen: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Luova kirjoittaminen, Otava, 2012.)

3.4. Aika kerronnassa

13

Kronologinen eteneminen

Usein ajan kerronta etenee kronologisesti eli tapahtumat esitetään aika- eli tapahtumajärjestyksessä.

Ennakointi

Kronologinen eteneminen voi rikkoutua, jos kertoja alkaa viitata esimerkiksi tuleviin tapahtumiin kesken tarinan.

Takauma

Samaan tapaan kertoja rikkoo kronologiaa, jos hän alkaa taustoittaa kesken tarinan esimerkiksi jonkun henkilön menneisyyttä.

Toisto

Kertoja saattaa kertoa samoja tapahtumia tai käyttää samaa lause- tai virkemuotoa useita kertoja. Tällaista tehokeinoa voidaan käyttää myös silloin, kun sama tapahtuma kerrotaan eri henkilöiden näkökulmasta.

Tiivistys

Kertoja voi tiivistää kertomustaan siten, että hän kertoo parilla virkkeellä esimerkiksi vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluneen.

Kohtaus

Kohtauksessa aika etenee samassa tahdissa kuin todellisuudessa. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi dialogikohtaus, jossa tekstin kuluttama aika ja todellinen aika vastaavat toisiaan.

Kuvaus

Kuvaus pysäyttää ajan kerronnan. Tuolloin kertoja pysähtyy kuvailemaan esimerkiksi näkemäänsä maisemaa tai ihmistä. Juoni on siis pysähdyksissä eikä kerronnan aika etene. Tyypillistä kuvauksissa on eri aistihavaintojen käyttö. Myös kerronnan aikamuoto voi muuttua ja esimerkiksi adjektiivien ja kuvailevien verbien käyttö lisääntyy. Kuvausta käytetään usein uusien henkilöiden ja paikkojen esittelyn yhteydessä.

(Grünn – Grünthal - Uusi-Hallila: Kivijalka, Tammi, 2005.)

3.5. Novellin lajit14

NOVELLIN LAJIT

Novelli on lyhyt kertomus, joka kertoo tiiviissä muodossa tapahtumasarjan tai tilanteen. Sana novelli on peräisin italian sanasta ’novella’, joka tarkoittaa uutta tai uutuutta. Novellissa onkin usein kyse jostakin uudesta tai yllättävästä tilanteesta tai tapahtumasta.

Juoninovelli eli boccaciolainen novelli

· juoninovelli on vanhin novellin lajityypeistä.

· se sai nimensä Giovanni Boccaccion 1300-luvulla kirjoittamasta Decamerone-novellikokoelmasta.

· boccacciolainen novelli on tiivis, se etenee yleensä kronologisesti ja rakenteessa on erotettavissa selkeä käännekohta tai huipennus sekä selkeä loppuratkaisu, jossa tapahtumasarja kuljetetaan loppuun, asiat saavat ratkaisunsa ja juoni umpeutuu ns. suljettuun loppuun.

· alkuperäisessä Decamerone-kokoelmassa kymmenen nuorta pakenee ruttoa kymmeneksi päiväksi Firenzestä maaseudulle. Siellä he kertovat toisilleen rakkauteen ja erotiikkaan liittyviä tarinoita, jotka liittyvät toisiinsa kehyskertomuksen avulla.

· ranskalainen Guy de Maupassant on yksi kuuluisia juoninovellin taitajia.

Tilannenovelli eli tsehovilainen novelli

· 1800-luvulla Venäjällä syntyi toisenlainen novellityyppi, jonka teki tunnetuksi Anton Tsehov.

· tilannenovelleissa juonen sijaan keskeiseksi nousee sisäinen tapahtuma ja tunnelma.

· usein tilannenovelleissa heti alussa mennään keskelle tapahtumaa tai tilannetta, kuvataan henkilöiden hetken mielialoja tai tunnelmia, joiden avulla kuvataan usein psykologisella tasolla henkilöiden tunteita ja ajatuksia, ongelmia tai ihmissuhteita.

· yleensä loppuratkaisu on avoin ja lukijalle jää tunne tapahtumien jatkuvuudesta.

· tilannenovellissa usein ihmisluonne kokee muutoksen.

· kuuluisimpia tilannenovellin jatkajia on yhdysvaltalainen Ernest Hemingway, joka kehitti pelkistetyn ja niukkasanaisen, usein dialogiin pohjautuvan novellityylin ja käytti kerronnassa ns. jäävuoritekniikkaa, jolla tarkoitetaan sitä, että lukijalle kerrrotaan tarinasta vain meren pinnalla näkyvä jäävuoren huippu ja loppuosa eli merenalainen osa jää lukijan pääteltäväksi.

15

Absurdi novelli eli kafkalainen novelli

· on saanut nimensä 1900-luvun taitteessa eläneen tsekkiläisen Franz Kafkan novellitaiteen pohjalta.

· kafkalaisissa novelleissa luodaan usein unenomainen, järjenvastainen eli absurdi maailma, jossa päähenkilöiden kokemukset hajoavat usein monitasoisiksi, ulkomaailma koetaan mielettömäksi eivätkä henkilöt pysty vaikuttamaan painaisunenomaiseen tapahtumien kulkuun.

· absurdeissa novelleissa on juoni, mutta keskeisenä ovat henkilöiden sisimmän tapahtumat, väärä vallankäyttö tai muut absurdit tapahtumat, joissa ei välitetä normaalin elämän lainalaisuuksista.

· kuuluisia absurdin novellin jatkajia on muun muassa kolumbialainen Gabriel Garcia Marquez.

Nykynovelli

· Nykynovellit eivät välttämättä edusta mitään tiettyä lajityyppiä, vaan ne ovat usein sekoituksia eri lajityypeistä tai tuokiokuvia ja välähdyksiä elämän eri tilanteista.

· Esimerkiksi Rosa Liksomin, Tuuve Aron, Roope Lipastin, Riikka Takalan novellit ovat nykynovelleja.

3.6. Novellianalyysi

Novellin analyysi

Muista käyttää proosan analysoimiseen liittyvää käsitteistöä: kertoja, kuvaus, kohtaus, dialogi, tajunnanvirta, näkökulma, fokalisaatio, juoni, sisäkertomus, aukko, päähenkilö, sivuhenkilö, miljöö, motiivi, symboliikka, takauma, ennakointi, aihe, teema, käännekohta, huippukohta jne.

1. Kenen kirjoittama novelli? Kokoelman nimi? Milloin se on ilmestynyt?

16

2. Mistä novelli kertoo? Kenestä novelli kertoo? Millaisista ihmisistä se kertoo?

3. Mihin aikaan tapahtumat sijoittuvat? Vaikuttavatko tapahtuma-aika tai tekstin julkaisuaika tulkintaan?

4. Novellin henkilöt: päähenkilö, sivuhenkilöt, kenen näkökulmasta kerrotaan tai minkä tajunnan läpi kerronta suodattuu? Mitä kerrotaan henkilöiden ulkonäöstä, luonteesta, ajatuksista ja tunteista? Miten henkilöt muuttuvat? Millaiset ovat henkilöiden väliset suhteet?

5. Mikä on novellin aihe, entä teemat? Mitä siis novelli väittää aiheestaan? (Jos aihe on ystävyys, teema on se, millaista ystävyys novellin mukaan on.)

6. Novellin rakenne: kerronnan keinot (suora kerronta, kuvaus, miljöö, dialogi, aukko jne.), kertojaratkaisu, aikatasot ja -suhteet, alku- ja keskikohta, lopetus, käännekohta, toisto, vastakohdat jne. miten nämä keinot vaikuttavat tekstin tulkintaan?

7. Novellin motiivit (=toistuvat aiheet, esineet jne.) ja mahdolliset symbolit: mikä merkitys niillä on suhteessa novellin teemaan?

8. Kieli ja tyyli (? Millaisia kielen keinoja käytetään? Millaisia sanavalintoja? Millaisia lause- ja virkerakenteita, välimerkkejä?)

9. Novellin sävy ja tunnelma (Mistä ne syntyvät? Miten? Millaisia kielen keinoja käytetään?

10. Omat päätelmät ja kokonaistulkinta (Mikä on tekstin sanoma/opetus? Mitä se kertoo elämästä ja ihmisistä?)

3.7. Proosaan liittyviä tehtäviä Novellitehtäviä lajityypeistä (tunnilla pienryhmissä)- tutustutaan juoni-, tilanne- ja absurdiin novellin esimerkiksi

Boccaccion, Maupassantin, Tsehovin, Hemingwayn, Gabriel Garcia Marquesin ja Kafkan klassikkonovellien avulla.

- novellit jaetaan ryhmille joko pdf-tiedostoina tai monisteena. Novellianalyysit pienryhmissä (tunnilla pienryhmissä, toimii

myös etäyhteydellä Teamsissä luodun koko ryhmän tiimissä jaettujen kanavien avulla)

ÄI3 Novelliryhmät

17

1) Salla Simukka: Etäisyys (kokoelmassa Sammuta valot/Sytytä valot, 2018) 2) Bo Carpelan: Muukalainen (kokoelmassa Muistan, uneksin. Suom. Kyllikki

Härkäpää, 1980) 3) Timo Teräsahjo: Pehkosen muorin talo (kokoelmassa Keksijän poika ja

muita novelleja, 2000) 4) Jaana Janhila: Myymälävaras (1997) 5) Ernest Hemingway: Vuoret kuin valkoiset norsut ( kokoelmassa

Ensimmäiset 49 kertomusta, 1939. Suom. Kalevi Nyytäjä, 1991) 6) Guy de Maupassant: Koru (kokoelmassa Maailmankirjallisuuden

mestarinovelleja 1, Aulis Ojajärvi (toim.), WSOY, 1971) 7) Ernest Hemingway: Yhden päivän odotus (kokoelmassa Ensimmäiset 49

kertomusta, 1939. Suom. Kalevi Nyytäjä, 1991) 8)Anton Tsehov: Hammaskirurgi (kokoelmassa Valitut novellit, 1884. Suom.

Juhani Konkka, 1996) ( Oliver, Joe, Lauri, Elias) 9) Anton Tsehov: Paksukainen ja Ohukainen ( kokoelmassa Valitut novellit,

1883. Suom. Juhani Konkka, 1996) 10) Hemingway: Kissa sateessa (kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta,

1939. Suom. Kalevi Nyytäjä, 1991)

Novellianalyysin apukysymykset (ryhmät analysoivat valitsemansa novellin näiden apukysymyksien avulla, esittelevät analyysinsa tulokset muulle ryhmälle powerpointin tai muun havainnollistusmateriaalin avulla joko luokan edessä tai Teamsissä videokeskustelussa näytönjaon avulla)

· Muista käyttää proosan analysoimiseen liittyvää käsitteistöä: kertoja, kuvaus, kohtaus, dialogi, tajunnanvirta, näkökulma, fokalisaatio, juoni, sisäkertomus, aukko, päähenkilö, sivuhenkilö, miljöö, motiivi, symboliikka, takauma, ennakointi, aihe, teema, käännekohta, huippukohta jne.

1. Kenen kirjoittama novelli? Kokoelman nimi? Milloin se on ilmestynyt? 2. Mistä novelli kertoo? Kenestä novelli kertoo? Millaisista ihmisistä se

kertoo? 3. Mihin aikaan tapahtumat sijoittuvat? Vaikuttavatko tapahtuma-aika tai

tekstin julkaisuaika tulkintaan? 4. Novellin henkilöt: päähenkilö, sivuhenkilöt, kenen näkökulmasta kerrotaan

tai minkä tajunnan läpi kerronta suodattuu? Mitä kerrotaan henkilöiden ulkonäöstä, luonteesta, ajatuksista ja tunteista? Miten henkilöt muuttuvat? Millaiset ovat henkilöiden väliset suhteet?

5. Mikä on novellin aihe, entä teemat? Mitä siis novelli väittää aiheestaan? (Jos aihe on ystävyys, teema on se, millaista ystävyys novellin mukaan on.)

6. Novellin rakenne: kerronnan keinot (suora kerronta, kuvaus, miljöö, dialogi, aukko jne.), kertojaratkaisu, aikatasot ja -suhteet, alku- ja keskikohta, lopetus,

18

käännekohta, toisto, vastakohdat jne. miten nämä keinot vaikuttavat teksti n tulkintaan?

7. Novellin motiivit (=toistuvat aiheet, esineet jne.) ja mahdolliset symbolit: mikä merkitys niillä on suhteessa novellin teemaan?

8. Kieli ja tyyli (? Millaisia kielen keinoja käytetään? Millaisia sanavalintoja? Millaisia lause- ja virkerakenteita, välimerkkejä?)

9. Novellin sävy ja tunnelma (Mistä ne syntyvät? Miten? Millaisia kielen keinoja käytetään?)

10. Omat päätelmät ja kokonaistulkinta (Mikä on tekstin sanoma/opetus? Mitä se kertoo elämästä ja ihmisistä?)

Novellianalyysin kirjoitusKirjoita novellianalyysi (n. 3500 - 5000 merkkiä) YHDESTÄ valitsemastasi novellista. Valittavina novelleina ovat Riikka Takalan Sarvet (PDF-liitteenä), Salla Simukan Ariel (PDF-liittenä) tai Petina Gappahin Kultaisen kolmion sydämessä (Jukola  3 s. 88 -90). Muista otsikoida analyysisi tulkintanäkökulmaasi sopivalla tavalla.

Novellianalyysin/proosa-analyysin kirjoittaminen1) Esittele pohjatiedot- Mainitse alussa novellin tai tekstikatkelman kirjoittaja, novellin nimi,

missä kokoelmassa tai teoksessa teksti on ilmestynyt ja milloin.- Aloituksessa annetaan siis perustiedot novellista ja kerrotaan sen

aihe.2) Novellin analyysi ja tulkinta (10 kohdan apukysymykset)

1)Kenen kirjoittama novelli? Kokoelman nimi? Milloin se on ilmestynyt?

19

2)Mistä novelli kertoo? Kenestä novelli kertoo? Millaisista ihmisistä se kertoo?

3)Mihin aikaan tapahtumat sijoittuvat? Vaikuttavatko tapahtuma-aika tai tekstin julkaisuaika tulkintaan?

4)Novellin henkilöt: päähenkilö, sivuhenkilöt, kenen näkökulmasta kerrotaan tai minkä tajunnan läpi kerronta suodattuu? Mitä kerrotaan henkilöiden ulkonäöstä, luonteesta, ajatuksista ja tunteista? Miten henkilöt muuttuvat? Millaiset ovat henkilöiden väliset suhteet?

5)Mikä on novellin aihe, entä teemat? Mitä siis novelli väittää aiheestaan? (Jos aihe on ystävyys, teema on se, millaista ystävyys novellin mukaan on.)

6)Novellin rakenne: kerronnan keinot (suora kerronta, kuvaus, miljöö, dialogi, aukko jne.), kertojaratkaisu, aikatasot ja -suhteet, alku- ja keskikohta, lopetus, käännekohta, toisto, vastakohdat jne. miten nämä keinot vaikuttavat tekstin tulkintaan?

7)Novellin motiivit (=toistuvat aiheet, esineet jne.) ja mahdolliset symbolit: mikä merkitys niillä on suhteessa novellin teemaan?

8)Kieli ja tyyli (? Millaisia kielen keinoja käytetään? Millaisia sanavalintoja? Millaisia lause- ja virkerakenteita, välimerkkejä?)

9)Novellin sävy ja tunnelma (Mistä ne syntyvät? Miten? Millaisia kielen keinoja käytetään?

10)Omat päätelmät ja kokonaistulkinta (Mikä on tekstin sanoma/opetus? Mitä se kertoo elämästä ja ihmisistä?)

3) Kirjoita analyysi havaintojesi ja päätelmiesi pohjalta. -Novellianalyysi on yhtenäinen, kappaleisiin jaettu teksti, jota havainnollistetaan konkreettisilla esimerkeillä analysoitavasta proosatekstistä tai novellista. Analyysi kirjoitetaan preesens-aikamuodossa.

Proosakatkelman analyysiharjoitus MARGARETA

20

- Erittele novellin kertojaratkaisua.- Millaisin keinoin novellin tunnelma rakentuu?

Margareta katseli ihmetellen sairasta miestään, joka näytti hänestä nyt niin kummallisen

2 vieraalta. Oliko se hän – hänen miehensä?

Posket olivat sisäänpainuneet, rypyt kasvoissa syventyneet ja nenän ääriviiva kulki aivan

4 oudosti. Tuntui kuin hän ensi kerran vasta hänet näkisi.

Kylmästi ja tunnottomasti tarkasti hän häntä –näki laihan kaulan heikosti kohoutuvan ja

6 laskeutuvan hengittäessä, näki kuinka nahka oli veltosti painunut kuopille jättäen luut ja

suonet koholle. - -

Hän ei tuntenut mitään tuskaa katselemisesta. Hän ei tuntenut mitään. Oli kuin se olisi ollut

vieras mies vain – jokin vanha tuttava – ehkä sukulainen ainoastaan – - -

10 Joskus taas pulpahti hänen rinnassaan outo riemu ja hän hytkähti ajatuksissaan. Oli kuin

elämä olisi nuorena ja virtaavana auennut eteen. Tuli vain rientää ja joutua – se kutsui – ja

sillä oli niin paljon annettavaa. Ja rinta laajeni ja silmät säteilivät sitä ajatellessa. Se oli sama

13 tunne, joka kotona ennen sai jalat kevyesti polkemaan ahoja ja kivikoita, teki sydämen

paremmaksi ja pehmeämmäksi. ”Kun tulisi joku, jota saisi rakastaa – oikein rakastaa!”

15 ”Tulee - tulee - tulee - se vielä”, olivat puiden oksat kuiskailleet keveästi heilahtaessaan.

”Kun saisi kerta antautua tunteelleen, niin että kaiken maailman unohtaisi – nauttisi – nauttisi

17 vain elämän ihanuudesta.” ”Sinä saat vielä”, kuiskasi metsä, ja sen syvyydestä kasvoi ääniä,

jotka lupailivat elämän rikkaana ja täyteläisenä hänelle. Hänen tuli vain odottaa - -

Sitten tuli se uusi elämä. Ei ollutkaan se sellaista kuin hän oli ajatellut. – Ei rakkauskaan - sekin oli kokonaan toista. Se ei häntä yhtään huumannut. Hän pysyi puolestaan kylmänä.

Maria Jotuni, Margareta, novellikokoelmasta Suhteita, 1905.

Proosakatkelman analyysiharjoitus- Millainen kuva perheen sisäisestä dynamiikasta välittyy

romaanikatkelmassa?- Millaisia vastakohta-asetteluja voi havaita?

Isä lusikoi lasikulhosta mausteista vuohenlihakeittoa ja söi sen lähes yksinään. Hiljaisuus lepäsi pöydän yllä raskaana kuin sadekauden sinisenmusta pilvipeite. Äänettömyyden katkaisi vain ulkoa kuuluva ochirien sirkutus. Joka vuosi linnut saapuivat vähän ennen sateita ja

21

tekivät pesänsä avokadopuuhun ruokasalin ikkunan takana. Toisinaan maasta löytyi ochirin pudonnut pesä. Se oli kyhätty kuivista ruohonkorsista, risuista ja nauhanpätkistä, joita äiti käytti lettieni sitomiseen ja joita linnut noukkivat takapihan roska-astioista.

Minun lautaseni tyhjeni ensimmäisenä. ”Kiitos, Herra. Kiitos, isä. Kiitos, äiti.” Ristin käsivarteni ja jäin odottamaan muita, jotta voisimme rukoilla yhdessä. Odotellessani en katsonut ketään kasvoihin, vaan keskityin isoisän valokuvaan, joka riippui vastapäisellä seinällä.

Kun isä lopulta aloitti rukouksen, hänen äänensä vavahteli tavallista enemmän. Hän kiitti ruuasta ja pyysi sitten Jumalaa antamaan anteeksi niille, jotka olivat asettuneet Hänen tahtoaan vastaan ja panneet itsekkäät halunsa etusijalle sen sijaan, että olisivat tahtoneet vierailla Hänen palvelijansa luona messun jälkeen. Äidin ”Aamen!” kajahti läpi huoneen.

Minun oli seuraavan perhetuokion aikana tarkoitus puhua sairaiden voitelun raamatullisista juurista, ja olin juuri huoneessani lukemassa Jaakobin kirjeen viidettä lukua, kun kuulin äänet. Nopeat, raskaat tömähdykset vasten vanhempieni käsinkaiverrettua makuuhuoneenovea. Kuvittelin, että ovi oli juuttunut kiinni ja isä yritti saada sen auki. Jos kuvittelisin niin oikein ankarasti, se olisi totta. Istuuduin tuolille, suljin silmäni ja aloin laskea. Laskeminen sai kaiken menemään nopeammin ja kuulostamaan vähemmän kauhealta. Joskus kaikki oli ohi ennen kuin ehdin kahteenkymmeneen. Sillä kertaa pääsin yhdeksääntoista, sitten äänet lakkasivat. Kuulin oven avautuvan. Isän askeleet portaissa kuulostivat tavallista raskaammilta ja jotenkin kömpelömmiltä.

Avasin oveni juuri kun Jaja tuli ulos omasta huoneestaan. Me seurasimme tasanteelta isän menoa alas portaita. Äiti roikkui isän olalla kuin riisillä täytetty juuttisäkki, joita isän tehdatyöläiset ostivat tukuittain Seme Borderista. Isä avasi ruokasalin oven. Sitten ulko-ovi avattiin ja isä sanoi jotain meidän portinvartijallemme Adamille. ”Lattialla on verta”, Jaja sanoi. ”Haen harjan kylpyhuoneesta.” Aloimme pestä pois verivanaa, joka valui alas eteiseen asti, aivan kuin joku olisi vienyt alakertaan vuotavan vesiväriastian. Jaja kuurasi ja minä kuivasin.

22

(Chimamanda Ngozi Adichie: katkelma romaanista Purppuranpunainen hibiskus(2003), suom. Kristiina Savikurki, Otava, 2011.)

Lukutaidon vastaus proosatekstistä (ks. Lukutaidon tehtäviä)

3.8. Vertaispalaute proosa-analyysistä

ÄI3 Proosa-analyysin vertaisarviointi

Vastauksen kirjoittaja:_______________________

Palautteen antaja:___________________________

Pistemääräehdotus:___________/______________

Palaute ja perustelut:________________________

_________________________________________

___________________________________________

Tutustu parisi saamaan tehtävänantoon eli näkökulmaan ja aineistoon.

Esim. Erittele päähenkilön henkilökuvaa/Erittele miljöön kuvausta/kertojaratkaisun merkitystä/Erittele keinoja, joilla pelkoa luodaan/odotuksia luodaan/tunteita kuvataan.

Lue parisi vastausteksti ja valitse seuraavista, mihin näkökulmaan/näkökulmiin annat palautetta. Kaikissa vastauksissa tulee olla aineiston ja aiheen esittely(1), näkökulman mukaiset sisältöainekset(2/3/4/5), kerronnan ja kielen merkitys (6) kaikissa vastauksissa sekä kirjoittajan oma kielen käyttö ja tulkinnan perustelu (7-8) esimerkkien avulla.

1. Aineiston ja proosatekstin aiheen esittelyOnko vastauksessa mainittu:a) Kenen teksti? Mikä otsikko? Milloin ilmestynyt?_________________________________________b) Mikä on tekstin aihe?_________________________________________

23

c)Mitä tarinassa tapahtuu? Kenelle tapahtuu?_________________________________________

2. Miljöön esittelyKerrotaanko vastauksessa:a) Millainen on miljöö eli tapahtumaympäristö?

____________________________________b) Mihin aikaan ja paikkaan tapahtumat sijoittuvat?

________________________________________

3. HenkilötTuleeko vastauksessa ilmi:a) Ketkä ovat tarinan henkilöitä?

______________________________________b) Millaisia henkilöt ovat?

______________________________________c) Kenen näkökulmasta kerrotaan?

______________________________________d) Kenen ajatuksia, toiveita, pelkoja kuvataan? Miten?

______________________________________e) Kuka on kertoja? Millainen kertoja on?

______________________________________4. Rakenne

Tuodaanko vastauksessa esiin joitakin seuraavista:a) Tarinan rakenne (alku, keskikohta, lopetus, käännekohdat)

_______________________________________________b) Millaisia kerronnan keinoja mainitaan? (kuvaus, suora kerronta,

kohtaus, dialogi, monologi jne)_______________________________________________

c) Millaisia aikatasoja mainitaan(nyt, mennyt aika, tulevaisuus)? Mikä merkitys niillä on? Miten niitä ilmennetään(aikamuodot)?__________________________________________________

5. Motiivit ja teemaMainitaanko joitakin seuraavista:a) Kerrotaanko motiiveista, toistuvista aiheista, esineistä?

24

_________________________________________________ b) Millaista symboliikkaa niihin kerrotaan liittyvän?

_________________________________________________c) Millainen teeman kerrotaan olevan?

_________________________________________________d) Mikä on kirjoittajan mukaan motiivien ja symboliikan merkitys

teeman kannalta?__________________________________________________

6. Kieli, tunnelma, sävytKiinnittääkö kirjoittaja huomiota joihinkin seuraavista:a) Millaisiin proosatekstissä käytettyihin kielen keinoihin

(sanavalinnat,adjektiivit,verbit, kielikuvat jne.) kirjoittaja kiinnittää huomiota?______________________________________________

b) Millaisista kielen ja kerronnan keinoista tekstin tunnelman kerrotaan muodostuvan?______________________________________________

c) Miten eri kerronnan keinot ja kielen tehokeinot vaikuttavat kirjoittajan mukaan lukukokemukseen ja tekstin tulkintaan?________________________________________________

7. Käsitteistö ja tulkintaa) Onko kirjoittaja käyttänyt proosan analysoimiseen liittyvää

terminologiaa: kertoja, kuvaus, kohtaus, dialogi, tajunnanvirta, juoni, aukko, päähenkilö, sivuhenkilö, miljöö, motiivi, symboliikka, näkökulma, fokalisaatio, takauma, ennakointi, aihe, teema, käännekohta, ristiriita jne.)______________________________________________________________________________________________________

b) Onko esitettyjä väitteitä perusteltu tekstistä otettujen esimerkkien avulla?______________________________________________________________________________________________________

8. Kirjoittajan oma teksti a) oikeinkirjoitus

____________________________________________________

25

b) kappalejako____________________________________________________

c) kieli, käsitteistö, tulkinta

3.9. Romaanin analyysitehtävä (ÄI3/ Pre-IB ÄI3)

Ian McEwan: Sovitus (2001)

http://4.bp.blogspot.com/-bZvdBuI1I6w/T9ybo5N8oGI/AAAAAAAAC14/irteJKkLd6Y/s320/sovitus.jpg

Taustatehtävät:1)Kirjailija, keskeiset teokset, lyhyt esittely2)Romaanin historialliset kontekstit

millaisia historiallisia tapahtumia romaanissa käsitellään?

missä eri aikakausissa liikutaan? 3)Romaanin perheet

26

Esitelkää pienryhmissä eri perheet, perheen jäsenet ja heidän keskinäiset suhteensa

Millaisia jännitteitä perheiden sisällä esiintyy?a)Tallisin perheb)Quinceyn perhec) Turnerin perhe

Analyysitehtävät:1)Romaanin osat ja rakenne

Millaisista osista romaani rakentuu? Mitkä ovat eri osien keskeiset tapahtumat ja

käännekohdat? Miksi tarina rakentuu näin? Millaisia aukkokohtia tarinaan jää?

2)Henkilöhahmot Kuka on mielestänne päähenkilö? Miksi? Mitä asioita päähenkilöstä kerrotaan? Voiko päähenkilöstä olla eriäviä näkemyksiä? Miksi? Ketkä ovat keskeisiä sivuhenkilöitä? Mikä on heidän

tehtävänsä tarinassa? Mitä kerrotaan henkilöiden ulkonäöstä, luonteesta,

tavoitteista ja tunteista? Miten henkilöt muuttuvat? Millaiset ovat henkilöiden väliset suhteet?

3)Kertojaratkaisu ja kerronnan keinot Millainen kertoja romaanissa on? Miten kertoja suhtautuu henkilöihin ja tapahtumiin? Kenen tai keiden näkökulmasta asiat kerrotaan? Miten fokalisaatio eli näkökulma vaihtuu ja missä

kohdissa? Miten kerronta etenee? Mikä on kerronnan, kuvauksen ja dialogin osuus? Mikä on metafiktion merkitys romaanissa? Miten aika näkyy kerronnassa?

27

Millaisia ajanjaksoja kuvataan? Millaisia miljöitä romaanissa esiintyy? Miten miljöön kuvaus vaikuttaa tekstin tunnelmaan

eri vaiheissa? Mitkä asiat toistuvat?

4)Romaanin kieli Millaista kieltä käytetään? Millaista sanastoa käytetään? Miten kieli, sanasto ja kuvaukset vaihtelevat

romaanin eri osissa? Millaisia sävyjä kieli tuo tekstiin? Miten kieli vaikuttaa romaanin tunnelmaan eri

osissa? Miten ihmiset puhuvat?

5)Romaanin motiivit, teemat, symboliikka, sanoma Mikä on romaanin aihe? Onko romaanissa asioita, esineitä, ilmiöitä, jotka

toistuvat? Voiko joitakin niistä pitää romaanin motiiveina?

Millaista symboliikkaa romaanissa esiintyy? Millaisia teemoja romaanissa esiintyy? Mikä on sen sanoma? Mitä romaanilla halutaan sanoa ihmisestä ja

elämästä? Onko siinä jokin opetus?

28

4. Draama eli näytelmäkirjallisuus

4.1. DRAAMAN KÄSITTEISTÖÄ Dialogi= vuoropuhelu, näytelmäteksti tarkoitettu esitettäväksi,

näytelmässä ei samanlaista kertojaa kuin proosatekstissä Repliikki=vuorosana, käsitys henkilöhahmoista, heidän

luonteenpiirteistään, toiminnastaan, tavoitteistaan ja suhteistaan toisiinsa välittyy repliikkien avulla.

Vuoropuhelua voi olla kahden tai useamman henkilön välillä, toisaalta joku näytelmän henkilö voi puhua myös itsekseen tai yleisölle, jolloin hän käyttää monologia eli yksinpuhelua.

Monologin avulla henkilö voi kertoa sellaista, mikä ei muilla keinoin paljastuisi näytelmässä. Henkilö voi myös määritellä itse itseään tai jotakuta muuta tai toimia kertojana monologin välityksellä.

Parenteesi = näyttämöohje antaa repliikkien lisäksi tietoa siitä, miten näytelmän kirjoittaja haluaa näytelmää toteutettavan. Parenteeseissa siis annetaan ohjeita esimerkiksi näytelmän ohjaajalle ja lavastajalle, mutta myös näyttelijöille siitä, miten näyttelijän on roolinsa esitettävä. Niissä voidaan antaa ohjeita esimerkiksi äänensävystä, tunnetilasta, eleistä ja liikkumisesta näyttämöllä.

Usein parenteesit auttavat näytelmän lukijaa, mutta ne eivät sido näytelmän ohjaajaa, lavastajaa tai näyttelijää, vaan he voivat tehdä oman tulkintansa näytelmän miljööstä tai esitystavoista.

http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/esittely.jsp

29

Draaman konfliktit

• Näytelmäteksti rakentuu paitsi kiinnostavista henkilöhahmoista (ks. Näytelmän henkilögalleria), myös konflikteista eli ristiriidoista.

• Kun henkilöt pyrkivät kohti omia tavoitteitaan, he joutuvat usein monenlaisiin vaikeuksiin tai erilaisiin hankaliin tilanteisiin. Näitä tilanteita kutsutaan konflikteiksi, jotka puolestaan synnyttävät henkilöiden välille jännitteitä.

• Sisäinen konflikti= henkilö ajautuu ristiriitatilanteeseen oman arvomaailmansa takia ja kokee joutuvansa toimimaan itseään ja omia tavoitteitaan vastaan esim. velvollisuudentunnosta.

• Ulkoinen konflikti=henkilö joutuu ristiriitaan joko ympäristön tai henkilöiden kanssa esim. suvut eivät hyväksy Romeon ja Julian avioliittoa tai henkilöt kilpailevat samasta työpaikasta, rakkauden kohteesta jne.

• Näytös= yksi tai useita, usein henkilöt tai miljöö vaihtuu näytösten välillä

• Kohtaus= näytöksen sisällä oleva pienempi tilanne tai tapahtuma, niitä voi olla useita näytöksen sisällä

• Prologi= esinäytös, selvittää katsojalle alussa, mistä näytelmä kertoo

• Epilogi=Loppunäytös, kokoaa yhteen sen, mitä kaikkea näytelmässä tapahtui ja mitä siitä seurasi.

• Joskus prologi ja epilogi kiteyttävät näytelmän keskeisen teeman tai ”opetuksen”

• Myös lavastus, valot, äänet, puvustus, musiikki, tanssi, runot, laulut rakentavat näytelmän kokonaiskuvaa ja ovat usein merkittävässä roolissa luomassa tunnelmaa ja näytelmän sisältämää symboliikkaa.

(Huotarinen, Kaseva, Närhi, Tuominen: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Luova kirjoittaminen, Otava, 2012.)

30

4.2. Draaman henkilögalleriaPerinteisen näytelmän tai elokuvan henkilöhahmot

KONNA

Ulkopuolinen vastavoima Kuljettaa juonta Voittaa tai häviää Mukana alusta loppuun TÄRKEÄÄ: Konna ei kehity! ( Päähenkilö kehittyy)

SANKARI

Ottaa vastaan konnan antaman haasteen Yhtä kyvykäs kuin konna Arvomaailma vastakkainen konnan kanssa Sankari tietää, mitä haluaa ( päähenkilö ei tiedä) Sankari voi olla uhri ( voi kuolla/ei kehity)

PÄÄHENKILÖ

Henkilö, joka kehittyy 0 →100. Ei tiedä tavoitettaan alussa ( maksimaalinen kehitys) Katsoja samaistuu eniten päähenkilöön (katsojan ”koukku”) Samaistumisprosessin on tapahduttava, muuten draama ei tunnu

miltään.

SIVUHENKILÖT

Tehtävänä on selvittää päähenkilön kokemaa kehitystä Voivat muistuttaa päähenkilöä/ olla mahdollisimman kaukana

hänestä.

A) LÄHIN

Antaa tietoja päähenkilön tunteista ja ajatuksista

31

Lujittaa kerrontaa (koheesio) Osoittaa tunteita, joita päähenkilö ei uskalla näyttää

B) MEIKÄLÄINEN

Konservatiivinen henkilö, joka muistuttaa katsojaa ( itselle nauraminen)

”apukeino” päähenkilölle, nostaa sankarin sankaruutta Epäonnistuja, hännystelijä ( usein koominen hahmo)

C) NORMI

Edustaa yleistä mielipidettä Järjen ääni

4.3. Draaman analyysi

ÄI3 Draama-analyysi(Kirjallista draama-analyysiä olen käyttänyt teatterikäynnin korvaavana tehtävänä, mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan teatterivierailuun ja näytelmän analyysiin ennen katsomista ja katsomisen jälkeen. Etäopetuksessa keväällä 2020 koko ryhmä teki kirjallisen draama-analyysin Aina Bergrothin näytelmästä Tahto (2018). Olen useina vuosina saanut Kuopion kaupunginteatterissa esityksessä olleista näytelmistä käsikirjoitukset opiskelijoiden analysoitaviksi, jolloin näytelmän seuraaminen joko esityksenä tai pelkkänä draamatekstinä on avautunut hienosti opiskelijoille.)Kirjoita draama-analyysi lukemastasi näytelmästä - -. Kirjoita havaintojesi ja päätelmiesi pohjalta yhtenäinen, johdonmukainen teksti, jota on tuettu konkreettisilla esimerkeillä ja sitaateilla draamatekstistä.

1. Näytelmän tiedot ja taustat- Mikä näytelmä?- Kuka kirjoittanut? Mitä tiedät kirjoittajasta?- Milloin julkaistu?- Mistä näytelmä kertoo?

32

2. Tapahtumat ja miljöö- Mihin aikaan ja paikkaan tapahtumat sijoittuvat?- Miten ne kuvastavat nykyaikaa?- Mitä selviää henkilöiden sosiaalisesta taustasta tai

arvomaailmasta?- Millaisia viitteitä parenteeseissa eli näyttämöohjeissa

annetaan henkilöhahmojen toiminnasta näyttämöllä, lavastuksesta, äänimaailmasta?

- Millainen on näytelmän tunnelma? Mistä asioista se muodostuu?

- Miten tunnelma vaihtelee?3. Henkilöhahmojen rakentuminen

- Mitä saadaan tietää henkilöiden tavoitteista, toiveista ja tuntemuksista?

- Mitä saadaan tietää henkilöiden ajatuksista dialogin avulla?- Millaiset ovat henkilöiden väliset suhteet ja heidän

asemansa toisiinsa nähden?- Kuka puhuu paljon/ kuka vähän?- Kenelle henkilöiden puhe kohdistuu?- Miten henkilöt puhuttelevat toisiaan?- Millaista dialogin sävy on?- Millaista kieltä henkilöt käyttävät?- Mitä voi päätellä henkilöiden liikkumisesta ja elekielestä?- Entä ulkonäöstä?

4. Ristiriidat ja jännitteet- Millaisia ristiriitoja paljastuu?- Keiden välillä?- Mistä ristiriidat johtuvat?- Ovatko ne ulkoisia vai sisäisiä?- Kärjistyykö jokin konflikti?- Saadaanko ne ratkaistua?

5. Nykylukijan näkökulma- Tee yhteenveto näytelmän käsittelemistä ajankohtaisista

aiheista ja teemoista- Miten näytelmä kuvastaa nykyaikaa ja sen ihmistä?- Millaisia ajatuksia näytelmä herättää lukijassa?- Mihin näytelmän kirjoittamisella ja sen teemoilla pyritään?

33

4.4. Draaman katsominenÄi3 Taustatehtäviä näytelmän katsomiseen- Näitä tehtäviä olen käyttänyt lukuisten teatterivierailujen yhteydessä eli

nämä kysymykset on käyty yhteisesti läpi ennen näytelmän katsomista ja kukin on katsojana vastannut näihin. Näytelmän katsomisen jälkeen on keskusteltu katsomiskokemuksesta näiden kysymysten avulla. Välillä on jaettu keskustelukysymyksiä pienemmille ryhmille, välillä keskusteltu koko ryhmän kanssa.

1) Näytelmän rakenne * Miten näytelmä on rakennettu? Miten kohtaukset on nimetty?* Mikä on näytelmän liikkeelle paneva ongelma? Missä kohdin se kärjistyy? Miten se ratkeaa?* Pystyykö näytelmän rakenteen sijoittamaan perinteisen näytelmän rakennerunkoon?* Millaisia nykydraaman piirteitä näytelmässä on?2) Henkilögalleria ja dialogi* Millainen on näytelmän henkilögalleria? Millaisia pyrkimyksiä henkilöillä on?* Kuka on mielestäsi päähenkilö? Ketkä ovat sivuhenkilöitä? Onko heillä tiettyjä stereotyyppisiä ominaisuuksia?* Miksi näytelmän henkilöhahmot pettyvät? Millaisia esteitä tulee heidän toiveidensa tai pyrkimyksiensä tielle? * Miten näytelmän dialogi syventää henkilöhahmojen kuvausta? Millaista dialogi on? Millaisia aukkoja siihen sisältyy?3)Näyttelijän työ* Valitse yksi näytelmän roolihenkilö, jota tarkkailet näytelmän katsomisen aikana. Vastaa katsomasi perusteella seuraaviin kysymyksiin:- Kuvaile henkilöä näytelmän alussa (kuka, millainen, milloin, mitä?) Mikä on roolihenkilön pääpyrkimys?- Luettele henkilön toiminnan käännekohdat ( yleensä 1 – 2). Missä tapahtuu toiminnan muutos ja miksi? Millaiseksi roolihenkilö muuttuu käännekohdan jälkeen?- Kuvaile roolihenkilöä näytelmän lopussa?- Tärkeimmät havaintosi näyttelijäntyöstä (puhe, liikkuminen, uskottavuus, tunne)4) Jännitteet

34

* Keiden välillä on jännitteitä? Miten ne syntyvät?* Mitä ristiriitoja nousee esille?* Onko näytelmässä arvoristiriitoja?* Mikä on näytelmän viesti/sanoma katsojalle?5) Teemat ja symboliikka* Millaista symboliikkaa näytelmässä on? Onko joitakin esineitä, asioita, tilanteita jotka toistuvat? Miten tulkitsette niitä?* Millaisia teemoja näytelmä käsittelee? * Ovatko ne ajankohtaisia? * Miten näytelmä ottaa kantaa nykypäivän elämäntilanteisiin ja ongelmiin?6) Valitse jokin teatterin osa-alue, jota tarkkailet näytelmää katsoessasia) ohjausb) lavastus, tilac) musiikki, tehosteetd) valaistuse) puvustus ja maskeeraus- Miten valitsemasi osa-alue toteutui näkemässäsi esityksessä? Kirjaa mieleen painuneita tehokeinoja.- Miten valitsemasi osa-alue tuki näyttelijäntyötä? Kerro esimerkkien avulla.(Sinivuori: Esiripusta aplodeihin, opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille, Atena,2000)

4.5. Draamaan liittyviä tehtäviäDRAAMAN KÄSITTEISTÖN KERTAUSTA

Ota eri lähteistä selvää, mitä seuraavat draamaan liittyvät termit ja ilmiöt tarkoittavat.

- parenteesit- monologi- dialogi- satiiri- farssi- tragedia- komedia

35

- absurdi teatteri- avantgardismi- eeppinen teatteri- feministinen teatteri- improvisaatioteatteri- näkymätön teatteri- pantomiimi- performanssi- stand up –komiikka- symbolismi- hybris- hamartia- anagnorisis- peripeteia- katharsis

* ÄI3 Draaman analyysiharjoitus

Lukekaa ensimmäiset seitsemän kohtausta Aina Bergrothin näytelmästä Tahto (2018). (Tähän tehtävään sopivat useimpien näytelmien aloitukset.)

1) Tarkastelkaa näytelmän henkilögalleriaa ja prologia.- Millaista tietoa näytelmästä välittyy niiden pohjalta?- Millaisia viitteitä näytelmän tulevista tapahtumista

annetaan?2) Tutustukaa näytelmän parenteeseihin

36

- Miten parenteesit ohjaavat näyttämön tapahtumia ja millainen mielestänne näyttämökuvan olisi oltava?

- Mitkä parenteesit ovat mielestänne tarpeellisia? Voisiko jotain jättää pois?

3) Henkilöhahmot- Keitä henkilöitä näytelmässä esiintyy?- Millaista tietoa heistä annetaan alun kohtauksissa?- Millainen kuva henkilöiden välisistä suhteista muodostuu?- Millaisia ristiriitoja henkilöiden välillä on havaittavissa?- Millaisia tavoitteita tai pyrkimyksiä heissä ilmenee?- Millaisilla asioilla katsoja saadaan kiinnostumaan

henkilöistä?- Miten oletatte näytelmän jatkuvan?

5. Esimerkki näytelmäanalyysitehtävistä Eeva-Liisa Manner: Poltettu oranssi (1968)

1)Näytelmän rakenne- Kuinka monta näytöstä ja kohtausta näytelmässä

on?- Mistä tietää, milloin kohtaus vaihtuu?- Tarkastele, mitä kohtausten ja näytösten välissä

tapahtuu? Onko uuden kohtauksen alkaessa tapahtunut jotain, mitä katsoja tai lukija ei näe? Jos

37

juonessa on aukkoja, millä perusteella voit päätellä, mitä on tapahtunut?

2)Näytelmän tarina ja juoni- Kirjoita tapahtumien kulku noin kymmenen virkkeen

tekstiksi.- Asetetaanko näytelmän alussa jokin ongelma, joka

ratkeaa näytelmän aikana tai lopussa? Mikä se on ja miten se ratkeaa?

- Näytelmässä on usein yksi pääjuoni ja useita sivujuonia. Mikä on näytelmän pääjuoni, mitkä ovat sivujuonia?

- Etsi lukemastasi näytelmästä vähintään kaksi isoa käännettä. Mitä ne ovat?

- Mikä näytelmän premissi eli pääväite? Muotoile se yhden virkkeen väitteeksi. Valitse yksi kohtaus, joka toteuttaa väitettä.

3)Näytelmän henkilöt- kuka tai ketkä ovat päähenkilöitä? Millä perusteella?- Ketkä ovat sivuhenkilöitä? Miksi?- Ketkä ovat taustahenkilöitä? Millä perusteella?Analysoidaan seuraavat henkilöt:1)Marina Klein 2)Amanda Klein 3)Ernest Klein 4)Tohtori Fromm 5)Tohtori Frommin apulainen

Tarkastele analysoitavaa henkilöä seuraavien kysymysten avulla:

- mitä päähenkilöstä voi päätellä hänen toimintansa perusteella?

- mikä on hänen tavoitteensa?38

- mitä esteitä tavoitteen tiellä on?- millaisia tunteita henkilöllä on?- mihin yhteisöön henkilö kuuluu? Miten henkilö

käyttäytyy yhteisössä?- edustaako henkilö jotain tyyppihahmoa?- millainen moraali henkilöllä on?- millaisia henkilökohtaisia pyrkimyksiä hänellä on?- miten henkilön luonnetta voisi kuvailla?- mitä henkilö pelkää?- mitä hän haluaa?- mitä hän ei halua?

4)Näytelmän konfliktit- millaisia vastavoimia näytelmässä on?- ketkä edustavat niitä?- mikä on näytelmän pääjännite? Ilmeneekö se

henkilöiden välisissä suhteissa? Etsi kohtaus, jossa pääjännite mielestäsi ilmenee.

Analysoidaan pareittain tai yksin seuraavat näkökulmat:5)Näytelmän teemat6)Näytelmän symboliikka7)Psykologinen draama

39

* KESKUSTELUTEHTÄVIÄ PIENRYHMILLE DRAAMASTA esimerkkinä Henrik Ibsenin Nukkekoti (1879)

1) Realistinen näytelmäkirjallisuus* Millaisia tavoitteita realisteilla oli näytelmissään?* Millaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja ongelmiin haluttiin puuttua?* Miten henkilöhahmot muuttuivat realistisessa näytelmässä verrattuna aiempien aikakausien henkilöhahmoihin?* Miten yleisön ja näyttelijöiden suhde muuttui?* Miten aihepiirit muuttuivat?* Miten nämä piirteet näkyvät Ibsenin Nukkekodissa? Voitte ottaa esimerkkejä myös muista Ibsenin näytelmistä.2) Keskiluokkainen elämä 1800-luvun lopulla* Millaista oli keskiluokan elämä 1800-luvun lopulla Pohjoismaissa?* Millaisia ongelmia yhteiskunnassa oli?* Millaisia ideologisia tai aatteellisia virtauksia oli vallalla?*Miten nämä näkyvät näytelmän ajankuvassa ja henkilösuhteissa?3) Naisen ja miehen asema realismin aikaan* Millainen oli naisen asema 1800-luvun lopussa? Ottakaa esimerkkejä eri yhteiskuntaluokista.* Miten sitä kuvataan näytelmässä?* Entä miehen asema?* Miten sitä kuvataan näytelmässä?* Mikä tekee Nukkekodista aikansa kohunäytelmän?* Miksi se on edelleen ajankohtainen?4) Näytelmän dialogi ja symboliikka* Millaista on Ibsenin käyttämä dialogi?* Miten henkilöhahmot rakentuvat dialogin avulla (luonne, aiempi elämä, alitajunta, kokemukset)? Kuvatkaa eri henkilöiden avulla tätä kehitystä?* Miten ristiriidat ratkaistaan?* Millaisia antiteesejä dialogista ja miljöön kuvauksesta välittyy?

40

6. Dramatisointiharjoitus Minna Canth: Anna Liisa (1895)

Jakaantukaa kolmeen ryhmään.

1.näytös

2. näytös

3.näytös

Dramatisoikaa kohtaus näytöksestänne esitettäväksi koulun näyttämöllä. Valitkaa kohta, joka on mielestänne merkityksellinen joko henkilöiden kehittymisen, näytelmän jännitteen/perusristiriidan ratkeamisen tai näytelmän teemojen tai loppuratkaisun kannalta. Ottakaa rekvisiittaa ja valot/musiikkia/tehosteita mukaan esitykseenne.

41

7. VÄITTELYT Minna Canthin näytelmästä Työmiehen vaimo

Laatikaa n. 4 hlön ryhmissä väittelyaiheita näytelmästä Aiheet tulee muotoilla ytimekkäiksi väitteiksi esim:

Johanna on hyvä äiti – Johanna ei ole hyvä äiti

Keksikää aiheita näytelmän eri teemoista:

miehen ja naisen suhde naisen asema miehen asema rikkaiden ja köyhien vastakkainasettelu raittius/ alkoholismi ulkopuolisuus ja sivullisuus yhteiskunnan epäkohdat kristillisyys/epäkristillisyys rehellisyys/ kaksinaamaisuus rasistisuus näytelmän ajankohtaisuus

Väittelyaiheet arvotaan etukäteen. Väittelyaikaa on n. 20 minuuttia/ ryhmä. Ryhmässä 2 hlöä on väitteen puolesta, 2 hlöä väitettä vastaan. Väittelyiden arviointi heti väittelyiden jälkeen.

42

5. LYRIIKKA eli runous

5.1. Runouden käsitteistöä

Runous on vanhin kirjallisuuden laji. Lyriikka-nimitys tulee siitä, että runoja esitettiin alun perin lyyran säestyksellä.

Suomessa kansanrunot siirtyivät sukupolvelta toiselle laulun ja kanteleen välityksellä.

Näin sanojen ja sointujen toistaminen, jako säkeisiin ja tutut runomitat helpottivat runojen muistamista.

SÄE= on yhdelle riville laitettu runon osa, se voi olla vain yksi sana.

esim. Me kasvamme Kalevan juuresta./ Me laulamme maasta/ suuresta. Eino Leino: Me kasvamme, 1899.

- säkeiden raja osoitetaan runositaateissa vinoviivalla.

SÄKEISTÖ= muodostuu useista säkeistä

esim. Me kasvamme Kalevan juuresta./ Me laulamme maasta/ suuresta./Me nostamme kansamme kunniaan,/ yön valtoja vastaan taistelemaan/ ja peittävä ei petos, saasta/ ole laaksoja laulujen maan. Eino Leino: Me kasvamme, 1899.

-säkeistöjä voi olla yksi tai useampia.

SÄKEENYLITYS= sana tai lause voi viitata kahteen eri merkitykseen, kahteen eri säkeeseen. Tällöin lause jatkuu säkeestä toiseen.

esim. Heinä niitetty: pellot/ kasvavat usvaa. Kuutamo läpivalaistua/luuta, luusta veistetty, /ja yö viileä usvainen/ aaveitten neuvonpito. - - (Arto Melleri, Helium, 1978.)

Mitään liikuttamatta/ haluan nähdä/ niin kuin tämä syksy/ muuttaa linnut. (Mirkka Rekola, 1961.)

RUNON SOINTUISUUS ELI MELODIA

43

LOPPUSOINTU= riimi, tarkoittaa säkeiden loppujen yhteensoimista (lihavoidut)

esim. Läpäjävä vedenkalvo.Vipajava kuva kuun.Älä katso. Älä valvo.Nuku tuoksuun tuomipuun.

Vaivu uneen, niin et muistasaman tuoksun huokuvantuhansista tuomipuistarantamilta Laatokan,

etkä muista kuvastuvanvielä kuulaampana kuunhopeaisen peilikuvankotilahteen kaivattuun.

(Kivikk’aho, Eila: Nocturno, 1942)

ALKUSOINTU= allitteraatio tarkoittaa sanojen alkujen yhteensoimista (punaisella merkityt)

Lisäksi on olemassa sisä- ja puolisointuja (samankaltaisia tavu- tai äänneaineksia sanojen sisällä)

ESIM. Ruislinnun laulu korvissani/tähkäpäiden päällä täysikuu/kesäyön on onni omanani/kaskisavuun laaksot verhouu. (Eino Leino, Nocturne, kokoelmasta Talviyö, 1905.)

Onomatopoieettisuus= sanan merkityksen ja äänneasun yhteys esim. ihmiseen tai luontoon liittyvät äänet, kuten lorista, suhista, räkättää, kalkattaa, hihittää jne.

Esim. Yön oopperassa kuikka kiljahtaa, ja vesi! / leppäesirippu kahahtaa/ ja satakielen kultakurkkuhikka/järven siitepölyselkään puhkoo aukileet. - -(Ilpo Tiihonen, Keskikesä, 1985.)

44

RUNON RYTMI JA MITTA

Runon rytmi perustuu erilaisten elementtien – kuvien, säkeiden, toisiaan vastaavien tavumäärien toistoon. Mitallisessa runossa toistuvuus on niin säännöllistä, että sitä voidaan kuvata mitalla eli rytmikaavalla. Nousevat ovat painollisia tavuja, laskevat painottomia tavuja, tästä syntyy runon rytmi eli poljento.

Esim. Mie-le-ni mi-nun te-ke-vi/ai-vo-ni a-jat-te-le-vi=nelipolvinen trokee eli kalevalamitta, jossa painollinen ja painoton tavu vaihtelevat, kussakin säkeessä on kahdeksan tavua.

Esim. Muovi alla, muovi päällä./Tähdet tähteitten kamina./ Rupilempi. Kenkälehti. / Loppui nakki ja ramina.

Muovi alla/muovi päällä./ Hiilirastas rautapuussa./Raudanpala pinnan alla, /kultanaula reisiluussa.

Pahat äänet pakkasessa, /pahat pakkasen sahassa./ Muovi alla, muovi päällä. /Kukka kukkii vain mahassa. (Ilpo Tiihonen, Kollaa kestää, 1984.)

Perinteiset runot on saatettu kirjoittaa tietyllä runomitalla alusta loppuun saakka. Runomittoja on useita, jotkut niistä ovat hyvinkin monimutkaisia. Esimerkkejä nousevista runomitoista ovat jambi ja anapesti. Jambissa vuorottelevat yksi painoton ja yksi painollinen asema: Viel’ elää Ilkan työt, kenties/ Kauanki, kansan suussa - -(Kaarlo Kramsu). Anapestissä vaihtelevat painollinen ja kaksi painotonta tavua. Laskevia runomittoja ovat esimerkiksi trokee ja daktyyli. Trokeessa yksi painollinen ja yksi painoton vuorottelevat: Terve, metsä, terve, vuori/ Terve, metsän ruhtinas!( Aleksis Kivi).

Daktyylissä yhtä painollista tavua seuraa kaksi painotonta: Kerronko mitä sai sotilaan vaimo/ Veikselin äyräiltä Varsovasta? (Bertolt Brecht), säkeiden lopuissa tavuasemat saattavat vaihdella.

(Teoksessa: Grünn, Grünthal, Uusi-Hallila: Kivijalka, Tammi, 2004.)

45

Vapaamittaisessa runossa ei ole selkeästi tunnistettavaa säkeistökaavaa, säkeiden pituudet vaihtelevat, ja usein vapaamittainen runo on loppusoinnuton.

Vapaarytmisessä runossa rytmi syntyy puheenomaisuudesta tai samankaltaisten lauserakenteiden toistumisesta. Esim. Minä näin puun joka oli kaikkia muita suurempi/ja tavoittamattomia käpyjä täynnä;/minä näin suuren kirkon jonka ovet olivat auki/ja kaikki jotka tulivat ulos olivat kalpeita/ ja voimakkaita ja valmiita kuolemaan;/minä näin naisen joka hymyillen ja maalattuna/heitti arpaa onnestaan/ ja näin hänen menettävän pelin. Edith Södergran, 1916. (Teoksessa: Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava, 2016.)

5.2. Runon lajeja

Balladi= alun perin lyhyt rakkausruno, myöhemmin laajentunut merkitsemään kertovaa runoa, johon kuuluu surullinen lopetus. Muita aiheita ovat seikkailu, sota, kuolema ja ihmetaru.

Elegia= suru- tai valituslaulu, jonka aiheina ovat rakkaus, kuolema ja menetys, ylipäänsä traaginen tunne. Tunnetuimpia suomalaisia elegioja on V. A. Koskenniemen elegia:

Elegioja

Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin,

yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.

Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen,

mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi,

hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet

ihmisen kaltaises – vierasta lämmititkin!

Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää,

kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois.

Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta.

Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton.

46

Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan.

Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa.

Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut,

houreen, jok’ katoaa, kun sitä kohti sa käyt.

Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken,

yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot,

yksin erhees kätket ja yksin kyynelees itket.

Ainoa uskollinen on oma varjosi vain.

(V.A.Koskenniemi, kokoelmassa Elegioja, 1917.)

Epigrammi= tiivis runo, jonka lopussa on jokin oivallus tai piikittelevä toteamus. Antiikin Kreikassa epigrammeja käytettiin hautamuistomerkeissä ja monumenteissa, joista ohikulkijat saattoivat lukea niitä. Esim. roomalaisesta epigrammista: ”Nojaat upeaa persettäsi kaupungin muuriin./ Miksi kiusaat kiveä, joka on kykenemätön?” Strato

Proosaruno= kirjoitetaan proosan muotoon, jolloin siinä ei ole säemuotoa. Silti proosarunoissa käytetään runon rytmisiä keinoja, kuten sanojen ja kuvien toistoa.

Rooliruno=runon puhuja ottaa jonkin hahmon roolin ja puhuu tämän suulla. Esim. Edgar Lee Mastersin Spoon River antologia, jossa puhujat ovat kuolleita kaupunkilaisia, jotka kertovat omasta näkökulmastaan kaupungista ja sen elämänmenon valheellisuudesta.

Sonetti= pieni laulu (ital. ’sonetto’), koostuu perinteisesti 14 säkeestä, jotka jakautuvat neljään säkeistöön ja noudattavat tiettyä säe- ja riimikaavaa.

Tanka ja haiku= japanilaisia lyhyen runon lajeja. Niiden ytimenä on kuva, johon tiivistyy mietelmä tai oivallus. Aiheina on usein luonto, rakkaus tai rakastavaisten välinen kaipaus. Tankassa on viisi säettä,

47

joiden tavujako menee kaavalla 5-7-5-7-7. Haikussa on kolme säettä ja sen tavujako on muotoa 5-7-5.

Esimerkki tanka-runosta:

”Rik-ka-ruo-hoil-ta 5

et voi e-rot-taa ta-loon 7

tuo-vaa pol-kua. 5

Kas-voi-vat, kun o-do-tin 7

hän-tä jo-ka ei tul-lut.” 7

(Henjon (800-luku), suom. Tuomas Anhava. Teoksessa Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003.)

Esimerkki haiku-runosta

”Kär-si-myk-si-en 5

maa-il-ma se on, vaik-ka 7

kir-sik-ka kuk-kii.” 5

(Kobayashi Ishan (1763 -1827), suom. Veikko Polameri. Teoksessa Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003.)

(Runouden käsitteiden määrittelyssä käytetty lähteenä: Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava, 2016)

48

5.3. Runon puhuja

Runon puhujat ja puhetilanne

Jokaisella runolla on oma puhetilanteensa, jossa lukija joutuu päättelemään sanojen pohjalta, kuka puhuu, millainen puhuja on, kenelle hän puhuu ja mitä puhe koskee. VRT. proosan kertojatyypit.

Puhujan äänensävyt, sananvalinnat kertovat, millaisessa tunnetilassa ja tilanteessa puhuja on.

Lyyrinen minä eli minä-puhuja tarkastelee itseään tai pohtii omaa elämäänsä, puhutaan myös keskeislyriikasta. Minä-puhujan lisäksi runossa voi havaita asennonvaihdon.

Unessani haukkuu etäinen koira.

Herään. Aamu avaa vielä hämyisen vyöhykkeen.

Ovi on nostettu saranoiltaan,

mutta oven kehyksissä ei ole ketään.

Ei viestiä tänäänkään. Aamut tulevat ja menevät,

vain heinän varjo on joka kerta vähän pitempi.

(Eeva-Liisa Manner, runokokoelmasta Paetkaa purret kevein purjein, 1971.)

Tällainen puhuja voi kääntyä myös toista hahmoa kohti, kuten esim. rakkausrunoissa usein on:

Minä laulan sun iltasi tähtihin

ja sun yöhösi kuutamoita

minä laulan sun aamuhus armahin,

kevätkiuruja, purppuroita.

49

(V.A.Koskenniemi, Minä laulan sun iltasi tähtihin, kokoelmasta Sydän ja kuolema, 1919.)

Minä-sinä-suhteessa puhuteltavana voi olla myös luonto, jumala tai kuolema:

Hei vaan kualema, sää ole nynny äijä!

Helppo sun o vaani nurkan takan ja

lykät paikal juur ko viimetteks kaivata.

Heli Laaksonen, 2002.

(Teoksesta Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava, 2016.)

Runon puhuja voi suunnata sanansa myös suoraan lukijalle.

Mielipuoli lukija, kaltaiseni

kuumeinen veljeni,

Silmäsi kiiltävät kuin tumma lasi.

Jyrki Kiiskinen, 1992.

(Teoksesta Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava, 2016.)

Kertovassa runossa puhuja on usein tapahtumien ulkopuolella ja kertoo esim. jostakin henkilöhahmosta.

Mies kulkee metsän läpi,

on hämärää, on valoisaa.

Ei tapaa juuri ketään,

pysähtyy, katselee syystaivasta.

Hän on menossa kirkkomaalle

eikä kukaan seuraa häntä.

50

Bo Carpelan, 1974.

(Teoksesta: Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava, 2016)

Asennonvaihto runossa

Puhuja saattaa muuttaa suhtautumistaan kesken runon tai runon puhetilanne saattaa muuttua, tätä kutsutaan asennonvaihdoksi.

Viekää minut sinne missä hän on

virta ole halki edessä airon

Viekää minut sinne missä hän on

lautturi, kuule mitä mä toivon

- -

Maan ja vetten alla tyttö soutaa

ja kuolleilla kielillä laulaa

Maan ja vetten alla tyttö soutaa

se verkkainen ja tyyni virta on.

(Paula Vesala: Lautturi, albumilta Veden varaan, 2009.)

5.4. Kielikuva

Vertauskuva= verrataan kuvattavaa asiaa johonkin toiseen kuin-sanan avulla

Niin liikkuu pehmeä kätesikuin vene varhain aamuisella joella (Aulikki Oksanen, kokoelmassa Sinua, sinua rakastan, 2000.)

51

Metafora= suora kuvailmaus, todetaan jonkin asian olevan jotakin, ymmärretään monimerkityksisesti

Iloni on pohjajäätä (Helvi Juvonen) Yön harmaa vaippa Elämän meri Apilaniityn valkopäisessä aallokossa

keinuu herneen vihreä palkovene (Viljo Kajava)

(Teoksessa Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, 2003.)

Personifikaatio/personointi= käsitteen, ominaisuuden, elottoman esineen tai asian esittäminen elollisena

Aurinko iskee silmää Ruoho supattaa tuulessa Me talon kanssa kuunnellaan, kun sade lyö ikkunaan (Eppu

Normaali)

Synestesia= kielikuva, jossa sekoitetaan eri aistien aistimukset keskenään, esim. äänet kuvataan värillisinä

Syksyn musta huuto kajahteli lehvistössä ja punainen kosketus puristi minua olkapäästä

Metonymia= sanan korvaaminen toisella siihen olennaisesti liittyvällä asialla

Kruunu päätti laeista

52

Synekdokee= metonymian alalaji, asia ilmaistaan käyttämällä osaa kokonaisuuden asemesta

Purjeet kiitivät veden pintaa

Meidän jokapäiväinen leipämme

Symboli= usein kirjallisuudessa käytetään vakiintuneita symboleja (esim. ruusu symboloi kauneutta tai nuoruutta, lilja puhtautta, risti kristinuskoa, sydän tunteita ), mutta voidaan myös muuntaa ja parodioida niiden yleisesti tunnettuja merkityksiä. Toisinaan symbolit liittyvät jonkin kirjailijan tuotantoon ja yhteen teoskokonaisuuteen. Esimerkiksi T. S. Eliotilla "ontot miehet" (hollow men) on nähty symboloivan samannimisessä runossa "The Hollow Men" (1926) I maailmansodan jälkeistä lamaannusta. Herman Melvillen romaanissa Moby Dick oleva valkoinen valas on saavuttamattoman päämäärän symboli. Tieteen termipankki 22.5.2020: Kirjallisuudentutkimus:symboli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:symboli.) (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:symboli)

Allegoria=  vertauskuvallinen proosa- tai runomuotoinen esitys, allegorialla on aina kaksoismerkitys: siihen sisältyy pintamerkityksen ohella syvempi vertauskuvallinen merkitys. Esimerkiksi ranskalaisessa, keskiajalla julkaistussa Ruusuromaanissa sankari tavoittelee rakkauden puutarhassa kasvavaa ruusua, joka symboloi rakastetun vastarakkautta. Rakastavaisten onnen tiellä ovat henkilöityneet Pelko, Häpeä, Panettelu jne. 

Allegoriaa on usein käytetty yhteiskuntakritiikin välineenä, esim. Jonathan Swiftin romaanissa Gulliver's Travels (1726, Gulliverin retket) ja George Orwellin satiirissa Animal Farm (1945, Eläinten vallankumous). Poliittisilla allegorioilla on erityinen sosiaalinen tilaus sellaisina aikoina, jolloin sananvapaus on niin rajoitettu, että kritiikkiä voi esittää vain epäsuorasti.

53

Tieteen termipankki 22.5.2020: Kirjallisuudentutkimus:allegoria. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:allegoria.) (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:allegoria)

Intertekstuaalisuus= tekstin suhde muihin teksteihin; tekstienvälisyys Artikkelissaan "La Trace de l'intertexte" (1980) Michael Riffaterre määrittelee intertekstuaalisuuden lukijan tekemäksi huomioksi teoksen ja muiden teosten välisistä suhteista – teosten, jotka ovat joko edeltäneet tai seuraavat tätä teosta. Intertekstuaalisuus voi ilmetä esim. alluusioina tai sitaattaateina. - - Hyvin laajasti ymmärrettynä intertekstuaalisuus on yhteisten kirjallisten koodien ja konventioiden omaksumista.  Lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan mitään teosta ei voi ymmärtää sen itsensä varassa, vaan vain laajemmassa tekstien kentässä. Tekstienvälisyyttä ei pidä sekoittaa biografistiseen kirjallisten vaikutteiden tai lähteiden tutkimiseen, vaikka käytännössä intertekstuaalisuuden tutkimus saattaakin muistuttaa perinteistä vaikutus-tai lähdetutkimusta. Tieteen termipankki 22.5.2020: Kirjallisuudentutkimus:intertekstuaalisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:intertekstuaalisuus.)( https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Kirjallisuudentutkimus:intertekstuaalisuus )

Antiteesi= vastakohta, vastaväite, kontrasti, vastakkain asettelu Antiteesejä on hyödynnetty etenkin retoriikassa ja lyriikassa. Usein ne luovat esimerkiksi runon rakenteen perustan. Antiteesien avulla voi painottaa keskeistä tematiikkaa, rytmittää runoa ja luoda yllätysmomentteja. Esimerkki antiteesien käytöstä modernissa runoudessa on T. S. Eliotin runo "The burial of the dead" (Kuolleiden hautaaminen), joka sisältyy kokoelmaan The Waste Land (1922, Autio maa). Runossa mm. asetetaan kevään tulo ja uuden kasvun syntyminen vastakkain kuoleman kanssa. Tieteen termipankki 22.5.2020: Kirjallisuudentutkimus:antiteesi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:antiteesi.) ( https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:antiteesi )   

54

5.5. Runoanalyysi

Muista käyttää runon analysoimiseen liittyvää terminologiaa: puhuja, lyyrinen minä, rytmi, symboliikka, metafora, vertaus, allegoria, synestesia tyylipoikkeama, kuvallisuus, antiteesi, asennonvaihto, deskriptiiviset sanat (kuvailevat sanat), onomatopoieettisuus ( luonnon äänien jäljittely, äännemaalailu), alkusointu, loppusointu 

1) Mikä on runon nimi? Kuka sen on kirjoittanut? Milloin julkaistu? Missä kokoelmassa? 2) Runon tarina ja tunnelma= Mistä runo kertoo? Mistä tilanteesta runo alkaa? Miten se etenee? Miten se päättyy? Vai muodostuuko runo luonto- tai tuokiokuvasta? Millainen on runon tunnelma? Miten se muuttuu tai kehittyy? 3) Runon puhuja= Kuka puhuu? Mistä sen voi päätellä? Missä tilanteessa hän on? Kenelle hän puhuu? Keitä muita hän mainitsee? Millainen on puhujan äänensävy? (alakuloinen, alistunut, uhoava, uhkaava, epätietoinen, syyttävä jne.) Millainen on runon puhetilanne? 4) Runon rakenne ja äännerakenne= Miltä runo näyttää? Miten runo rakentuu? (säkeet, säkeistöt, säkeenylitykset, monimerkityksisyys, alkusointu, sisäsointu, loppusointu, äännemaalailu, kerto, toisto, poikkeamat) 5) Runon rytmi= Onko rytmi vapaa vai mitallinen? Onko se levollinen, kiihkeä, jännittynyt jne.? Onko runossa runomitta? Miten toisto, sanajärjestykset, typografia vaikuttavat rytmiin? 6) Runon kielikuvat = Millaisia kielikuvia käytetään? Millaisia kuvia runo synnyttää? (metafora, vertaus, personifikaatio, allegoria, symboli, synestesia jne.) 7) Runon kieli ja tyyli= Millaisia sanavalintoja, sanaluokkia, kysymyksiä, huudahduksia, puhutteluja käytetään? Millaisia vastakohtia eli antiteesejä käytetään? (me - muut, elämä - kuolema, valo – pimeys) Millaisia asioita rinnastetaan? 8) Runon intertekstuaalisuus= Onko runossa yhteyksiä tai viittauksia muihin teksteihin esim. Raamattu, antiikin mytologia, tunnetut sitaatit, lausahdukset, klassikot? Onko runossa yhteyksiä runon tekijän elämään/tuotantoon? 9) Runon tematiikka= Millaisia teemoja runossa käsitellään? Onko runossa toistuvia motiiveja? Onko runossa symboliikkaa tai allegorisuutta? 

55

10) Runon kokonaistulkinta= Miten tulkitset runoa kokonaisuudessaan? Miten vaikuttavia ovat runoilijan käyttämät tehokeinot? 

5.6. Runouteen liittyviä tehtäviä Yhteinen tuntiharjoitus

Minä laulan sun iltasi tähtihin

Minä laulan sun iltasi tähtihinja sun yöhösi kuutamoita,minä laulan sun aamuhus, armahin,kevätkiuruja, purppuroita.

Minä laulan sun kätees kukkasen,kun silmäsi surusta kastuu,teen ruusutarhaksi tienoon sen,missä jalkas pieni astuu.

Minä laulan sut loitolle maailman,minä vien sinut kotihis uuteen:minä laulan sun sielusi valkeanyli aikojen ikuisuuteen.

V.A. Koskenniemi, kokoelmasta Sydän ja kuolema (1919)

- Kuka on runon puhuja?- Kenelle hän puhuu?- Millaisen tarinan runo kertoo?- Voiko runoa tulkita eri tavoin?

- Kielikuvien yhteisanalyysiin sopii hyvin Aulikki Oksasen Sinua, sinua rakastan

56

ÄI3 Runoja ryhmille Analysoidaan pienryhmissä runoja

runoanalyysikysymysten avulla, analyysin tulokset voidaan laittaa powerpointille/word-tiedostoksi, sopii myös etäopetustehtäväksi (voidaan Teamsissä jakaa omat powerpointit ja esittää videokokouksen avulla).

1)Uuno Kailas: Olin nuori2)Arto Melleri: Se poika3)Rakel Liehu: Sinä olet pilven ja joen4)Aila Meriluoto: Kahlaajatyttö5)Claes Andersson: Etydi suvituulelle6)Juhani Siljo: Kahden puolen aitaa7)Solveig von Schoultz: Laakso8)Viljo Kajava: Myrskymaininki9)Sirkka Turkka: Tänään kompastuin oksaan10) Lauri Pohjanpää: Dolce far niente11) Aaro Hellaakoski: Dolce far niente12) Kari Hotakainen: Häväistyskirjoitus13) Satu Koskimies: Ruusunen14) Riina Katajavuori: Tämä runo lumoaa sinut15) Arto Melleri: E=mc216) Eppu Normaali: Arkussa vainaan17) Tommy Taberman: Kohtaus kahvilassa18) Paavo Haavikko: Ihmettelen puuta…19) JVG: Häissä20) Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa21) Maija Vilkkumaa: Ei!

57

ÄI3 Lukutaidon vastaus runosta

Vastaa yhteen seuraavista tehtävänannoista. Suositeltava vastauksen pituus on n. 3500 merkkiä. Anna vastauksellesi otsikko ja laita tehtävänumero otsikon eteen.

1. Erittele ja tulkitse Mika Waltarin runon Tuntematon tie puhujaratkaisua.

2. Erittele ja tulkitse Katri Valan runon Legenda tunnelmaa ja sen rakentumista.

3. Analysoi ja tulkitse Aulikki Oksasen runon Lumottu veli kielikuvia ja niiden merkitystä.

4. Tarkastele Aaro Hellaakosken runoa Haukka vertauskuvallisena kertomuksena. Millaisen tarinan runo kertoo?

5. Erittele, millainen elämänasenne välittyy A.W.Yrjänän runosta Vieraita.

58

Harjoitusanalyysitehtäviä lukutaidon kokeeseenAila Meriluoto: Yölaulu (1946)

- Erittele runon kielikuvia.- Millaisen tarinan runo kertoo?

Yölaulu

1 - Nuku, lapsi, nuku vaan.Tuuli kaitsee lampaitaan,pilvilampaitaan.Eikö silmä unta saa?Tuuli puita pudistaa,uni puusta putoaa,uni putoaa.Nuku, lapsi, nuku –

9 Ulkona yö

hopeatiukuja hiljaa lyö.

Päättyy ihmisen päivätyö.

Polku pellolta pihaan käy.

Hämärtäy.

14 - Nuku, lapsi, nuku vaan.

Lampaat viedään navettaan,

pilvilampaat navettaan.

Tuuli yöhön laulaa lasta.

Uni katsoo akkunasta.

Nuku, lapsi, nuku –

59

20 Tuuli taloa kiertelee.

Outo on taivas, suuri on maa.

Liekki levotta lepattaa.

Vitkaan pimenee.

Jossakin paisuva poljento lyö:

-Suuri on yö, outo on yö.

26 - Nuku, lapsi, nuku vaan.

Tuuli jatkaa kulkuaan, suunnatonta kulkuaan.

Yöhön päättyy päivän tie,

uni kaiken viimein vie.

Nuku, lapsi, nuku.

Vähä yössä on ihmisen suku.

Aila Meriluoto, kokoelmasta Lasimaalaus (1946)

Aila Meriluoto: Jälkeenpäin (1946)- Millainen tunnelma runossa vallitsee?- Mitkä ovat runon keskeiset teemat?

Jälkeenpäin

1 Olen polkuni päässä,tuhansistani erään− ja niitä täynnä on maa.On viileä ilta,

5 eräs päivä on mennyt,on painunut metsien taa.

Ei mikään voi kuolla,

60

ei kukat, ei tuuli,ei rakkaus kuolla voi.

10 Ohi polku vain kulkeeja kukat jää taakseja muualla tuuli soi.

Ja rakkaus, hetki,vain silmistä siirtyy

15 ja mennyt taival sen vie.Ja puristus kätten,tosi eilen, tänäänunen lailla lauennut lie.

Ei mikään kuollut,20 et sinä, en minä,

ei tuokio rakkauden.Erään polun vain kuljin,minä kuljin ja sinä…jäi hymyily surullinen.Aila Meriluoto, kokoelmasta Lasimaalaus (1946)

61

* Valitse yksi haluamasi runo ja analysoi ja tulkitse sitä seuraavien kysymysten avulla.

1. Puhetilanne

· Millainen on runon tunnelma?

· Millaisia ovat sanavalinnat ja miten asioita nimetään?

· Kuka puhuu ja kenelle?

· Onko kyseessä yksinpuhelu, puhuttelu vai keskustelu?

· Kertooko, kuvaileeko, raportoiko, suostutteleeko vai pyytääkö puhuja?

· Vaihtuuko puhujan asennoituminen tai paikka?

· Mitä aikamuotoja käytetään?

· Mikä on runon nimen ja sisällön suhde?

2. Kuvallisuus

· Millaisia kielikuvia runossa on?

· Onko kuvissa ristiriitaisuuksia?

· Miten kuvat tukevat runon pääajatusta?

· Millaisiin tuttuihin asioihin kuvat assosioituvat?

· Runoudessa yleisiä aiheita ovat kuolema, rakkaus, ihmissuhteet ja kirjoittaminen. Liittyvätkö kuvat johonkin näistä?

3. Rytmi

· Millainen on säe- ja säkeistöjako?

· Onko runossa toistuvia ilmaisuja?

· Onko runossa mitta?

· Onko runossa alku- ja loppusointuja?

· Miten runon rytmi tukee sisältöä?

62

6. Kokoavia tehtäviä6.1. Elokuvaprojekti

Alkuharjoitus elokuvakerronnan keinoista tv-sarjan avulla- Valitse Yle Areenasta yksi sarjaohjelma esimerkiksi

M/S Romantic https://areena.yle.fi/1-4537998

Syke https://areena.yle.fi/1-3148871

Skam https://areena.yle.fi/1-3666602

Öljysäätiö https://areena.yle.fi/1-4505373

- katso jonkin valitsemasi jakson aloitus- ja syventämisvaihe (esim. n. 10 min alusta)a) Mitä aloituksessa tapahtuu? Miten katsoja saadaan koukkuun?b) Millaisia kuvakerronnan keinoja käytetään? (kuvakoot,

leikkaukset, kameran liikkeet? http://elokuvantaju.uiah.fi/index.html

c) Millaisia muita audiovisuaalisia keinoja käytetään?d) Mitä tietoa päähenkilöstä/-henkilöistä annetaan? Millaisia ulkoisia

ja sisäisiä ristiriitoja henkilöstä/ henkilöistä välittyy alun perusteella?

63

ÄI3 ELOKUVAPROJEKTI -NÄYTELMÄSTÄ/RUNOSTA/NOVELLISTA ELOKUVAKSI

Valmistakaa pienryhmässä lyhytelokuva tai traileri valitsemastanne novellista, runosta tai näytelmästä.

https://magdeleine.co/photo-jay-mantri-n-146/

Laatikaa pienryhmissä lukemanne näytelmän/runon tai runojen/novellin pohjalta kohtaus ja tallentakaa se elokuvatraileriksi tai live-esitykseksi, josta käyvät ilmi:

- keskeiset henkilöt ja heidän väliset suhteensa- henkilöiden keskeiset ongelmat/konfliktit- näytelmän/runojen/novellin tematiikka

64

- näytelmän/runojen /novellin symboliikka ja kieli (kielikuvat, antiteesit, toistuvat motiivit ja niiden muodostama symboliikka)

- Esitelkää lukemanne teoksen kirjailija, novellikokoelman/runokokoelman/näytelmän keskeiset teemat esityksenne aluksi joko suullisesti tai liittäkää esittelyosio tekemäänne elokuvaan/traileriin.

- Katso elokuvan rakenteeseen, henkilögalleriaan, kuvaukseen, kuvakokoihin liittyviä ohjeita Teamsin tiedostot-osiosta

6.2. Elokuvan kuvaaminen

http://elokuvantaju.uiah.fi/index.html

Esimerkkejä sivuston ohjeista elokuvan kuvausta varten: Kamera-ajo (Trucking shot, dolly shot)

Jalustaan kiinnitettyä kameraa siirretään tasaisesti, samalla kohde pidetään kuvarajauksen sisällä. Kamera-ajossa kohde pysyy paikallaan.

Raideajo (Tracking shot)

Raideajossa sekä kohde että kamera liikkuvat.

65

Optinen ajo

Zoomaus eli optinen ajo on luonnoton, koska ihmissilmä ei kykene vastaavaan toimintaan eli polttovälin muuttamiseen.

Optinen ajo ei ole varsinainen kamera-ajo, koska se tehdään zoom-objektiivin efektinä polttoväliä muuttamalla. Zoomauksessa tapahtuu aina perspektiivivääristymä.

Optisen ajon etuja ovat nopeus, yllättävien liikkeiden hallinta, ilmaisu.

Zoomauksen vaikutuksia:

Polttoväli muuttuu, joten syvyysterävyys ja perspektiivi muuttuu samalla.

Valovoimaisuus muuttuu, koska teleasennossa valovoima vähenee.

Aukko vaikuttaa terävyysalueeseen eli syvyysterävyyteen eri polttoväleillä.

Vrt. Optiikka

Panorointi (pan, pan shot, panning)

Panoroinnissa kamera pysyy paikallaan, mutta kääntyy vaakatasossa (sivusuunnassa)

66

akselinsa ympäri. Tavallisesti panoroinnilla seurataan liikkuvaa kohdetta.

Vrt. Tilttaus

Tilttaus (Nosto, pystypanorointi; tilt, tilt shot, vertical panning)

Kamera pysyy paikallaan, mutta liikkuu pystysuunnassa alhaalta ylös tai ylhäältä alas.

Yleinen tilttauksen käyttötapa on kuvata esimerkiksi kohtaukseen saapuva henkilö siten, että nosto tapahtuu jaloista (LK) kasvoihin (LK).

Vrt. Panorointi

Käsivarakuvaus (hand-held shooting)

Kameraa ei kytketä jalustaan eikä tueta muuta kiinteää alustaa vasten. Kamera on kuvattaessa yleisimmin kuvaajan olkapäällä, joskus myös sylissä, ja usein varustettu erityisillä käsivarakahvoilla käsittelyn helpottamiseksi.

Kuvaustapa vaatii kamera-assistentilta erityistä tarkkuutta ja hyvää kykyä arvioida etäisyyksiä, koska etäisyys kameran ja kuvattavan välillä ei ole samalla tavalla hallittavissa kuin jalustalta kuvattaessa.

CINÉMA VERITÉ suosi käsivarakuvausta sen joustavuuden vuoksi. Kuvaaminen on nopeampaa ilman jalustan käyttöä.

67

Kohtaus (scene)

Käsikirjoituksen ja ohjauksen sekä tuotannon näkökulmista tarkasteltuna kohtaus on filmikerronnallinen yksikkö, kuten kuva, otos ja jakso (sekvenssi). Kohtaus on toiminnallinen kokonaisuus, joka tapahtuu yhdessä kuvausympäristössä ja käsittelee yhden käsikirjoitukseen sisältyvän tapahtuman, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Vrt. Näytös.

Fiktioelokuvassa kohtausjako tehdään tuotannollisin perustein. Aleksi Bardyn mukaan kohtaus vaihtuu, kun tapahtuu aikahyppy tai kun paikka vaihtuu. Silti kohtauksen sisällä voi tapahtua pieniä aikahyppyjä. Käytännössä kohtaus on siis yhtäjaksoinen elokuvan osa, jossa on:

sama paikka, sama lavastus samat näyttelijät sama vuorokaudenaika (valo) sama jatkuvuustilanne

Siten kohtaus vaihtuu toiseksi samalla, jos

kuvauspaikka vaihtuu lavastus vaihtuu vuorokaudenaika vaihtuu (valo

muuttuu) jatkuvuustilanne muuttuu

Dokumenttielokuvan ja kokeilevan elokuvan puolella "kohtaus" on häilyvämpi käsite, jonka

68

täsmällisestä sisällöstä on eri mielipiteitä. Kohtaus on kuitenkin aina laajemman jakson osa, ts. jakso (sekvenssi) koostuu useammasta kohtauksesta, jotka toiminnallisesti liittyvät yhteen. Kohtauksella voidaan myös tarkoittaa useiden otosten sarjaa tai jopa yksittäistä kameran asemaa. Tällöin kohtaus on sarja otoksia (tai yksittäinen otos).

http://elokuvantaju.uiah.fi/index.html

   

6.3.Traileri/Elokuvan kohtaus luetusta teoksesta

(sopii etäopetustehtäväksi ja yksilötyöksi, mikäli ryhmätyö ei ole mahdollinen)

69

https://api.creativecommons.engineering/v1/thumbs/8e63b6ad-e3fc-43e9-863c-cace86776e2d.jpg

- Kuvaa lyhyt kohtaus tai traileri yhdestä valitsemastasi teoksen luvusta, novellista, runosta tai näytelmän kohtauksesta.

- kuvauksen voi tehdä kännykällä, myös Windowsin Moviemaker-ohjelmassa ja Applen imovie-ohjelmassa on valmiita traileripohjia eri lajityyppeihin, jos sellaisia on käytettävissä.

- Trailerin kesto n. 3 – 4 min.70

- Voit valita kohtaukseen esim. jonkin teoksen henkilön ajatuksia/jonkin keskeisen konfliktin/teoksen keskeisen teeman/ symbolin/ kielikuvan/ motiivin esimerkiksi ulkoa tai luonnosta saattaa löytyä hyviä ideoita, mikäli pääset turvallisesti käymään ulkona. Myös sisällä voi kuvata.

- käytä kuvauksessa jotakin elokuvakerronnan keinoa esim. kuvakulmaa, kameran liikettä, kuvakokojen vaihtelua, alkusysäys-käännekohta-lopetus-rakennetta jne. Katso ohjeita osoitteesta:http://elokuvantaju.uiah.fi/

- valitse oppimateriaalit-välilehti, sieltä kuva/kuvaus tai käsikirjoitus-kohdat avaamalla löytyy esimerkkejä

- palauta trailerisi Teamsin tiedostot-osioon, laita oma nimesi näkyviin päättöpäivään mennessä

- annamme vertaispalautetta trailereista päättöpäivänä- laitan Teamsin tiedostot-osioon esimerkin jostakin

aiemmin tehdystä trailerista, niin saatte ideaa, millainen se voi olla.Elokuvan dramaturginen kaava

- METKAN OPPIMATERIAALEJA / ELOKUVA- http://mediametka.fi/oppimateriaalit/

- Yleensä elokuva noudattelee tiettyä dramaturgista kaavaa, - joka jaksottaa elokuvan sisällöllisiin osiin.

1.Alkusysäys - aloittaa elokuvan. Se on kestoltaan lyhyt ja sen

tehtävänä on lähinnä katsojan mielenkiinnon herättäminen. - Yleensä alkusysäys on tapahtuma, joka tutustuttaa katsojan

71

elokuvan teemaan ja maailmaan. Usein se myös esittelee elokuvan päähenkilön tilanteessa, jossa katsoja voi helposti samastua häneen.2.Esittelyjaksossa

- henkilöhahmoja ja heidän välisiä suhteitaan tarkennetaan. - Tässä vaiheessa annetaan lisää vinkkejä

elokuvan mahdollisesta ristiriidasta tai konfliktitilanteesta. - Jos alkusysäys ei vielä kertonut miljööstä, elokuvan tapah-

tumaympäristöstä ja aikakaudesta, esittelyjaksossa myös se paljastetaan.3.Syventäminen

- antaa katsojalle lisää tietoa henkilöistä ja heidän käyttäytymisensä syistä. Syventämisen aikana katsoja pääsee sisälle henkilöhahmojen maailmaan sekä pystyy ottamaan kantaa hahmojen tekoihin ja valintoihin.4.Ristiriitojen kärjistyminen.

- Elokuva perustuu yleensä ristiriitaan, esimerkiksi sopii vaikkapa klassinen hyvän ja pahan taistelu tai menetetyn rakkauden uudelleen löytäminen. Tarinan aikana rakennettu juonikuvio kärjistyy elokuvan loppupuolella, ja päähenkilön on taisteltava omien arvojensa ja uskomustensa puolesta.5.Ratkaisu

- on avainkohtaus, jossa selviää, ketkä saavat toisensa ja kuka voittaa. Saamme siis selville, kuinka elokuva

päättyy.6. Häivytys

- kertoo katsojalle, mitä sitten tapahtui, ja miten päähenkilöt suhtautuvat tapahtuneeseen. Häivytys antaa myös katsojalle aikaa koota ajatuksensa.

6.4. Elokuvaprojektin vertaisarvio

ELOKUVAPROJEKTIN VERTAISARVIOArvioitava ryhmä/elokuva:____________Arvioiva ryhmä:____________________

72

Tarkkailkaa elokuvaa seuraavien kysymysten avulla. Valmistautukaa antamaan suullinen arvio elokuvan tekijöille kysymysten pohjalta.

https://pixabay.com/fi/illustrations/elokuvakamera-elokuvan-tekeminen-4939841/

1) Elokuvan tarina Onko elokuvan konflikti/konfliktit tuotu

selkeästi esiin? Tapahtuuko elokuvassa selkeä

käännekohta/ useita käänteitä? Millainen on elokuvan rakenne?

(perinteinen, poikkeaa perinteisestä, miten?)

Onko elokuvalla jokin selkeä lajityyppi?2) Elokuvan henkilöt

Kuka on näytelmän (elokuvan) päähenkilö?

Kuka/Ketkä ovat hänen vastavoimiaan?

73

Millainen kuva välittyy elokuvan ihmissuhteista?

Miten henkilöt vievät juonta eteenpäin?3) Elokuvan muoto

Miten elokuvassa jäsennetään aikaa? Onko käytetty takaumia/ennakointeja? Onko kuvakulmia/kuvakokoja vaihdeltu? Miten kuvaus vaikuttaa elokuvan

tunnelmaan? Millaisia tehosteita (ääniä, musiikkia,

valoja, värejä) voi havaita?4) Teemat ja symboliikka

Välittyykö elokuvan kautta näytelmän teemoja? Mitä?

Millaisia motiiveja tai symboleja käytetään? Toistuvatko jotkut yksityiskohdat? Ymmärrättekö, mitä niiden avulla voidaan symboloida?

5) Mitä kiitoksia tai kehitysideoita elokuvalle voisi antaa? Montako tähteä antaisitte elokuvalle (1 – 5)?

74

6.5. Itsearviointi elokuvaprojektista

Kuvalähde: https://peruspeliajohtaja.files.wordpress.com/2016/04/itsekuri-copy.jpg?w=2000

Nimi:__________________________________

ÄI3 Itsearviointi näytelmä/novelli- ja elokuvaprojektista

1) Mikä oli lukemasi näytelmä/ novellikokoelma/runokokoelma?

2) Oletko lukenut sen?

3) Keitä ovat päähenkilöhahmot joko näytelmässä tai jossakin novellissa?

4) Kuka on mielestäsi näytelmän/novellin päähenkilö? Miksi? Millainen on valitsemanne runon puhuja?

5) Mikä on näytelmän/novellin/runon pääkonflikti/käännekohta/asennonvaihto?

6) Mitä kohtauksia valitsitte elokuvatraileriin tai dramatisointiin?

7) Miksi juuri nämä kohtaukset?

8) Mitä opit ryhmätyötä tehdessäsi?

9) Millaisia taitoja tarvitsit?

75

10) Entä millaisia taitoja olisit tarvinnut lisää?

11) Arvioi työnjakoa ryhmän sisällä prosenttiosuuksin.

12) Mikä oli toimivaa?

13) Mikä ei?

14) Miten onnistuit mielestäsi omassa osuudessasi? Mitä antaisit itsellesi arvosanaksi projektista ( 4 – 10)? Miksi?

76

6.6. Lukutaidon tehtäviä

1.a) Analysoi ja tulkitse Edith Södergranin runon puhetilannetta. 18p. (2500 merkkiä)b) Millainen on puhujan elämännäkemys. 12p. (1500 merkkiä)

Olemisen riemuMitä minä pelkään? Olen osa äärettömyyttä.Olen osa kaikkeuden suurta voimaa,yksinäinen maailma miljoonien maailmoiden parissa,niinkuin ensi luokan tähti, joka sammuu viimeksi.Riemu elää, riemu hengittää, riemu olla olemassa!Riemu tuntea ajan jäisen-kylmänä valuvan suoniansa pitkinja kuunnella yön hiljaista virtaaja seisoa vuorella auringossa.Käyskelen aurinkoa pitkin, seison auringolla,en tiedä mistään muusta kuin auringosta.Aika - muuntajatar, aika - hävittäjätär, aika - loihtijatar,tuletko uusin juonin, tuhansin kavaluuksin tarjoamaanminulle olemassaolonniinkuin pienen siemenen, niinkuin kehään kiertyneenkäärmeen, niinkuin merellisen luodon?Aika - sinä murhaajatar - väisty luotani!Aurinko täyttää rintani suloisella hunajalla ääriä myötenja sanoo: kerran sammuvat kaikki tähdet,mutta ne loistavat aina pelkoa vailla.

Edith Södergran, 1918, kokoelmasta Syyskuun lyyra.

2. Tarkastele Tuomas Kyrön romaanin luvussa Vaniljaeskimo käytettyjä vastakkainasetteluja. 30p. (3500 merkkiä) (pdf-tiedostona koetilanteessa)

3. Analysoi ja tulkitse Tennessee Williamsin näytelmän Lasinen Eläintarha henkilöiden välisiä suhteita ensimmäisen kohtauksen perusteella. 30 p. (3500 merkkiä) (pdf-tiedostona koetilanteessa)

4. a) Katso kohtaus Pieni talo preerialla-sarjan jaksosta.

https://areena.yle.fi/1-743370 (Jakso 6. Koululaisrakkautta, alusta – [8.17] ) Millainen kuva Laura Ingallsista välittyy kohtauksen perusteella? (2500 merkkiä) ( 12p.)

77

b) Lue Maija Vilkkumaan sanoitus kappaleeseen Ingalsin Laura. Millainen on runon puhujan kuvaus tytön roolista? Miten se on muuttunut Laura Ingalsin ajoista? (3500merkkiä)(18p.)

Ingalsin LauraNiin sä tulit varhain väsyksiinpetyit niihin puheisiinjoissa kaikki on kohta mut ei vielä, vielä, vielä, ikinä eiKouluun sä menit silmin vihaisinne sanoi lapsi on sekaisinja olisit nyt paremminjos olet hiljaa ja kunnollinen, tunnollinenniin kaikki on helpompaamuuten joudut katumaanja sä mietit

Ne ei tahdo muane tahtoo Ingalsin Lauranessussaan kiltisti tottelemaanmut vielä mä nousen ja maailmalle nauranvielä joskus teen niin kuin huvittaaja niitä kaduttaa

Tänään sä et jaksanut enempäämuiden katseet aina kuin jääjoskus perään ne huutaa sä oot hullu hullu hulluhan sä ootniin sä päätit lähtee ennen kuin lyötpakkasit meikit, ketjut ja vyötja keskeneräiset kirjoitustyötja ruotsinopettajan Visanjonka se jätti välitunniksi luokkahuoneeseensillä sä pääset Lontooseenja sä mietit

Ne ei tahdo muane tahtoo Ingalsin Lauransietämään kaiken ja anteeks antamaanmut vielä mä nousen ja maailmalle nauranvielä joskus teen niin kuin huvittaaja niitä kaduttaa

Ne ei tahdo mua...(Maija Vilkkumaa, albumilta Totuutta ja tehtävää, 2012)

5. Lue Larin-Kyöstin runo Takamailla.

78

a) Analysoi, millaisia runolle tyypillisiä tehokeinoja siinä käytetään? (3500 merkkiä) (18p.)

b) Miten runon puhujan yksinäisyyttä kuvataan? (2000 merkkiä)(12 p.)

Takamailla

Illat istun ikavissä,kankaita aurinko punertaa,aatos toivon siivillä lentääviheriäisen metsän taa.

Siellä vuorten tuolla puolenmaailman suonet pulppuaa,siellä kyliä, kirkkoja kiiltää,laaksoissa virtoja vaahtoaa.

Täällä kolkon korven mailla kuusikot raskaasti huminoi,

tumma puro vehoista vilkkuu, kurjen kuikutus suolta soi.

Tääll on outo naurun kaiku,naapurin silmäkin vierastaa,mykkä ystavä kyntää ja kylvää,halla viljassa vaeltaa.

Tuudin lasta polvellani,— hallako puhtaan pulmuni saa? —Aatos syntyy ja aatos lentää viheriäisen metsän taa.

Larin-Kyösti, kokoelmasta Kylän lauluja (1898)

6. Erittele romaanikatkelman kertojaratkaisua Ian McEwanin romaanista Sovitus(2001). (4000 merkkiä) (30 p.)

Briony oli tullut lastenhuoneen avoimen ikkunan ääreen ja ilmeisesti havainnut edessään aukeavan näyn jo ennen kuin täysin tajusi mtä näki. Näkyyn olisi aivan hyvin voinut kuulua myös keskiaikainen linna, ainakin jossain kauempana. Muutaman mailin päässä Tallisien maista kohosivat Surreyn kukkulat

79

liikkumattomine juhkeäkruunuisine tammimetsineen, joiden vehreyttä maitomainen aurinkousva pehmensi. - - Puutarha-aidan sisäpuolella oli ruusutarha, ja sitäkin lähempänä Triton-suihkulähde. Sen kivireunuksen luona seisoi Brionyn sisko ja aivan tämän edessä Robbie Turner. Robbie seisoi jotenkin muodollisesti jalat erillään ja pää takakenossa. Kosinta-asento. Brionystä se ei olisi ollut mitenkään yllättävää. Hän oli itse kirjoittanut kertomuksen, jossa vaatimaton puunhakkaaja pelasti hukkuvan prinsessan ja meni lopulta tämän kanssa naimisiin. Nyt tarjoutuva näkymä soveltui tähän kaavaan mainiosti. Robbie Turner, vaatimattoman siivoojattaren poika jonka isästä ei ollut tietoa, Robbie, jonka koulun ja yliopisto-opinnot Brionyn isä oli kustantanut, joka oli halunnut puutarhasuunnittelijaksi ja tahtoi nyt ruveta lääkäriksi, oli rohkaistunut pyytämään Cecilian kättä. Täysin järkeenkäypä ajatus. Sellainen säätykierto oli romanttisten tarinoiden vakiotavaraa. Vaikeampi sen sijaan oli käsittää, miksi Robbie nyt kohotti ylväästi kättään aivan kuin olisi esittänyt jonkin määräyksen, jota Cecilia ei rohjennut uhmata. Kumma, ettei sisko kyennyt häntä vastustamaan. Robbien käskystä Cecilia oli nyt ruvennut kovaa vauhtia riisua vaatteitaan. Hän kiskoi paidan päältään, pudotti hameen uumaltaan ja astui ulos siitä, ja kaiken aikaa Robbie vain seisoi ja katseli kädet lanteilla. Cecilia oli merkillisellä tavalla hänen vallassaan. Oliko kyse kiristyksestä? Uhkailusta? Briony nosti kämmenet kasvoilleen ja astahti vähän kauemmas ikkunasta. Hän ajatteli, että hänen pitäisi nyt sulkea silmänsä, jotta säästyisi näkemästä siskonsa häpeää. Mutta se oli mahdotonta, sillä yllätyksiä oli tulossa lisääkin. Cecilia, jolla onneksi sentään oli vielä alusvaatteet yllään, kiipesi altaaseen, seisoi vyötäisiään myöten, otti nenästään kiinni – ja katosi. Oli enää vain Robbie, vaatekasa sorapolulla ja taustalla hiljainen puistomaisema sekä kaukana siintävät kukkulat. Tapahtumasarja oli epälooginen – hukuttautumiskohtauksen ja sitä seuraavan pelastamisen olisi pitänyt olla ennen kosintaa – näin pitkälle Briony ehti ajatella ennen kuin hyväksyi sen tosiseikan, ettei käsittänyt koko asiasta mitään, vaan joutui vain katselemaan. Täältä yläkerrasta hänellä oli suoran auringonvalon turvin poikkeuksellinen tilaisuus kurkistaa kenenkään näkemättä vuosien yli aikuisten käyttäytymiseen, tapoihin ja rituaaleihin, joista hän ei vielä toistaiseksi tiennyt mitään. Tuollaista se näköjään sitten oli. Samalla hetkellä kun siskon pää pulpahti pintaan – Luojan kiitos! – Briony tunsi ensimmäisen läikähtävän aavistuksen siitä, että tämän jälkeen ei enää voisi olla satulinnoja ja prinsessoja, vaan olevien olojen outoutta, kaikkea mitä tapahtuu ihmisten, hänen tuntemiensa ja tietämiensä tavallisten ihmisten kesken, ja siitä miten ihminen voi olla toisen ihmisen vallassa ja miten helposti kaiken saattaa käsittää väärin, kerta kaikkiaan täysin väärin.

Ian McEwan: Sovitus (2001), suom. Juhani Lindholm, Otava, 2003.

PRE-IB ÄI3 Lukutaidon koe Ian McEwanin romaanista Sovitus (2001)

80

Valitse yksi seuraavista teoksesta otetuista katkelmista ja analysoi ja tulkitse siinä käytettyjä proosan kerronnan keinoja, kuten

a) kertojaratkaisua

b) kerronnan näkökulmaa tai sen vaihtumista (sisäinen, ulkoinen fokalisaatio, kertojan vaihtuminen)

c) henkilöiden välisiä jännitteitä (viittaukset henkilöiden välisiin ristiriitoihin, todelliset tai kuvitellut jännitteet henkilöiden välillä, perheiden sisäiset tai väliset jännitteet)

d)miljöön kuvausta (idyllinen miljöö, realistinen miljöön kuvaus, inhorealismi/fantasia)

e) henkilökuvausta (henkilön sisäinen/ulkoinen kuvaaminen ja henkilöstä lukijalle syntyvä kuva)

f) suoran kerronnan, dialogin, kuvauksen käyttöä katkelmassa (eri kerronnan keinojen vaikutus katkelmassa vallitsevaan tunnelmaan)

Voit valita vastaukseesi ne kohdat (a – e), joita valitsemassasi katkelmassa käytetään. Muista myös tulkinta siitä, mikä on katkelmassa käytettyjen keinojen merkitys ja katkelman merkitys koko romaanin kannalta.

I Osa

1. s. 12 – 15 ”Rva Tallis luki ”Arabellan koettelemusten” seitsensivuisen - - ”” – tai jos tuntui kiusaavankin, niin vasta myöhemmin, kun ratkaisu jo oli löytynyt.”

2. s. 49 – 52 ”Cecilian trkoitus oli kumartua reunuksen yli ja pitää kukkiq maljakossa - -” ”Samaan aikaan Cecilia katosi sisään.”

3. s. 61 – 64 ”Briony oli tullut lastenhuoneen avoimen ikkunan ääreen - -””Näyttämö oli äkkiä tyhjä, ainoa merkki siitä että jotain ylimalkaan oli tapahtunut, oli märkä läntti - -.”

4. s.97 – 101 ”Emily Tallis oli vetäytynyt iltapäivän valohehkuisesta - - ”” suhtautui tilanteeseen tyynesti ja voittajan elkein.”

5. s.244 - 248 ”Sitten hän otti suunnan kohti temppeliä” ” ’Ilman muuta. Ihan selvästi. Hän se oli.’”

6. s. 250 – 255 ”Tosin jo seuraavalla viikolla vakaumuksen lasinkovaan - -.”

81

” Briony alkoi selittää mitä oli tapahtunut ja kertoi kaiken täsmälleen siten kuin

hän oli sen nähnyt.”

7. s. 267 – 271 ”’Sinä siis näit hänet’” -- ”Briony painoi päänsä tyynyyn --.”

II Osa

8. s. 280 – 282 ” Hänen etsimänsä polku lähti erään - -.” - - ” ’Mistäs johtuu, että

tuommoinen tavallinen solttu puhuu kuin herra?”

9. s.304 – 306 ”Robbieta huoletti lisäksi muuan henkilökohtaisempi pulma.” - - ”

Sinä olet minun rakkaimpani, syy miksi elää. Cee.”

10.s. 309 – 311 ” … en kylläkään ollut aikonut kertoa tästä sinulle - -. ” - -

”Ainakin joku siis kykenee näkemään hänen viheliäisten fantasioittensa

lävitse.”

11.s.329 – 333 ” Jono heidän takanaan alkoi pikku hiljaa liikkua.” - - ” Omiin

ajatuksiinsa käpertyneenä Turner painoi päänsä ja seurasi edellä kulkevaa

miestä.”

12.s.335 – 339 ” Miten sen lapsen ajatusmaailmaa voisi alkuunkaan käsittää?” - -

”’Koska minä rakastan sinua.’”

III Osa

13.s.444 – 449 ”Potilas näytti suunnilleen viisitoistavuotiaalta, - - ” - - ” - - ja yritti

saada tukea sen nihkeästä kylmyydestä.”

14.s. 482 – 491 ” Viimein yläkerrassa kuului avautuvan ovi, - -” - - ”Nythän oltiin

keskustelun sellaisessa osassa, jota hän oli netukäteen harjoitellut.”

82

15.s.492 – 498 ” Samassa kuului ääni- - ” - - ” ’Aikuistuminen’”

16.s.537 – 541 ” Nyt kello on viisi aamulla - -” - - ”Mutta nyt on saatava unta.”

(Ian McEwan: Sovitus (2001), suom. Juhani Lindholm, Otava, 2003.)

6.7. Kirjoitustaidon tehtäviä

ÄI3 Kirjoitustaidon tehtäviä

Valitse yksi seuraavista aiheista, jotka käsittelevät kasvatusta. Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti (4500 – 5000 merkkiä) valitsemastasi aiheesta. Käytä tekstissäsi vähintään kahta aineistoa, jotka sopivat rajaamaasi näkökulmaan.

Esittele käyttämäsi aineistot ja viittaa niihin tekstissäsi erilaisia viittaustapoja käyttäen.

Keksi tekstiisi otsikko ja merkitse valitsemasi aiheen numero otsikon eteen.

1. Kasvatus - kurinpitoa ja/tai rakkautta2. Perheen merkitys kasvatuksessa3. Koulu ja kasvatus4. Kaverit kasvattajina5. Pelit ja teknologia kasvattajan roolissa6. Kasvatus – tietoa sukupolvelta toiselle7. Kenen on vastuu kasvatuksessa?

Aineistot:

A: Tanja Kröger: Nuorena Marjut Lauronen kadehti kavereitaan, joilla oli kotiintuloajat – nyt hän on itse ylpeästi kamala äiti, uutinen.

83

https://yle.fi/uutiset/3-11342022

B: Anu Heikkinen: Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila: Kasvatus voi olla pahimmillaan vallan väärinkäyttöä, artikkeli. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/19/lapsiasiavaltuutettu-tuomas-kurttila-kasvatus-voi-olla-pahimmillaan-vallan?ref=ohj-articles

C: Ulla-Maija Vilmi: Ei niin pyhä perhe, artikkeli.https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/ei-niin-pyha-perhe#4881c3f4

D: Anu Heikkinen: Liisa Keltinkangas-Järvinen: Vanhemmat ymmärsivät ennen paremmin mitä lapselta voi tietyssä iässä vaatia, artikkeli

E: Hannila, Stolt, Martikainen, Piippo: Kansankynttilästä kasvattajaksi – mikä on opettajan rooli nykypäivänä?blogi.https://blogit.kaleva.fi/opiskelijan-aani/kansankynttilasta-kasvattajaksi-mika-opettajan-rooli-nykypaivana

F: pelitaito.fi: http://www.pelitaito.fi/new/pelikasvatus/, blogi.

G: pelitaito.fi: http://www.pelitaito.fi/new/blog-post/pelikasvatus-osaksi-vanhemmuutta/, blogi.

H: Venesmäki, Elina: Missä mummo, siellä turva – näin isovanhemmuus on muuttunut vuosien varrella, artikkeli.https://www.maailmankuvalehti.fi/2018/6/pitkat/missa-mummo-siella-turva-nain-isovanhemmuus-muuttunut-vuosien-varrella

I:vaestoliitonblogi.com: Vanhempi – tue nuoren kaverisuhteita, blogi. https://vaestoliitonblogi.com/2018/01/24/vanhempi-tue-nuoren-kaverisuhteita/

84

6.8. Kirjallisuusvinkkejä

https://api.creativecommons.engineering/v1/thumbs/e3939b1e-c224-4ba8-ae1a-4b9295b4ef15.jpg

Novellikokoelmia

Aho, Juhani: Lastuja, vuosina 1891–1921, ilmestyneet useissa kokoelmissa. Myös e-kirjana : Lastuja I–III - Juhani Aho - E-kirja - Elisa Kirja

Aro, Tuuve: Sinikka Tammisen outo tyhjiö, Gummerus, 2001.

Aro Tuuve: Himokone, WSOY, 2012.

Aro Tuuve: Merkki ja muita novelleja, WSOY, 2006.

Canth, Minna: Parhaat novelli III – Laulaja ja muita kertomuksia (äänikirja) (Bookbeat)

de La Fontaine, Jean: Faabeleita, suom. Aarno Saleva, Faros. (eläinsatuja)

Jotuni, Maria: Suhteita/ Rakkautta, SKS, Raamattutalo, 1998.

85

Gavalda, Anna: Kunpa joku odottaisi minua jossakin (1999), suom. Titia Schuurman, Gummerus, 2004. Saatavilla myös koulun kirjastossa

Gavalda, Anna: Lohikäärmetatuointi ja muita pintanaarmuja (2017), suom. Lotta Toivanen, Gummerus, 2018.

Hemingway, Ernest: Ensimmäiset 49 kertomusta, 1939. Suom. Kalevi Nyytäjä, Tammi, 1991.

Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa, Kirjasampo, 2001.

Itkonen, Juha: Huolimattomia unelmia, Otava, 2008. Saatavilla myös koulun kirjastossa

Kyyhkysrutto ja muita amerikkalaisia novelleja, suom. Anni Sumari, ntamo, 2009.

Liksom, Rosa: Bamalama, WSOY, 1993.

Liksom, Rosa: Perhe, WSOY, 2000.

Liksom, Rosa: Unohdettu vartti, WSOY, 1986.

Lindén, Zinaida: Nuorallatanssija, suom. Jaana Nikula, Gummerus, 2009.

Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1, Aulis Ojajärvi (toim.), WSOY, 1971 (sis. mm. Boccaccio: Metsästyshaukka, Gogol: Vaunut, Dostojevski: Rehellinen varas sekä Tšehov: Näyttelijän lähtö)

Mitä ukkonen todella sanoi, amerikkalaisia nykynovelleja, toim. ja suom.

Arto Virtanen, WSOY, 2001.

Myös näin voi elää – eurooppalaisia nykynovelleja. Toim. Anna Malmio ja Mervi Murto, WSOY, 2005.

Mentula Mooses: Musta timantti, WSOY, 2011.

Mikkonen, Sari: Naistenpyörä, WSOY, 1995.

Mykkänen, Erkka: Kolme maailmanloppua, WSOY, 2015.

Sama meri, eri maa: aasialaista, afrikkalaista ja amerikkalaista kirjallisuutta, toim. Sara Eeva. Laatusana, 2010.

Simukka, Salla: Sytytä valot! Pieniä kauniita tarinoita; Sammuta valot! Pieniä kauheita tarinoita, Tammi, 2018.

Skiftesvik, Joni: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja, WSOY, 1983.

86

Suhteellista : kotimaisia nykyrunoja ja -novelleja tunteiden syttymisestä ja sammumisesta, Tuija Takala (toim.), Laatusana, 2012.

Supinen, Miina: Apatosauruksen maa, WSOY, (2010)

Takala, Riikka: Koira nimeltä Onni ja muita onnettomuuksia: novelleja. Tammi, 1997.

Teräsahjo, Timo: Keksijän poika ja muita novelleja, Gummerus. 2010.

Teräsahjo, Timo: Paskiaiset, Kustannus Aarni, 2016.

Verronen, Maarit: Löytöretkeilijä ja muita novelleja.

Verronen, Maarit: Normaalia elämää, Tammi, 2009.

Runokokoelmia

Goethe, Johann Wolfgang: Valitut teokset 1 – Faust molemmat osat, suom. Otto Manninen, Otava, 1956.

Elävää runoutta : valikoima suomalaista lyriikkaa, Raekallio-Teppo, Vuokko ja Lemola, Eero (toim.), W+G, 1972. Kouluhallituksen hyväksymä.

Homeros: Odysseia, suom. Otto Manninen

Kalevala

Kodin suuret klassikot : Aleksis Kivi 4, Laitinen, Kai (toim.), W+G, 1987, 1989.

Koskenniemi, V. A.: Elegioja ynnä muita runoja, WSOY, 1918.

Leino, Eino: Helkavirsiä I-II, SKS.

Rasa Risto: Metsän seinä on vain vihreä ovi, Otava, 1972.

Runeberg, J. L.: Vänrikki Stoolin tarinat, suom. Paavo Cajander, Otava, 1967.

Shakespeare, William: Sonetit, suom. Aale Tynni, WSOY, 1965.

Tabermann, Tommy: Intohimon panttivanki, W+G, 1980.

Tabermann, Tommy: Kaipaus, W+G, 1976.

Tiihonen, Ilpo: Lyhyt oodi kaikelle – Valitut runot 1975 - 2000, WSOY, Tummavuoren kirjapaino Oy, 2000.

87

Vala, Katri: Kaukainen puutarha, WSOY, 1924. (Koulun kirjastossa on kirjan ensimmäistä painosta oleva Betty Väänäsen nide, jossa nostaginen exlibris).

Näytelmiä

Canth, Minna: Anna Liisa.

Canth, Minna: Papin perhe, kouluja varten julkaissut E. A. Saarimaa, Otava, 1930.

Canth, Minna: Työmiehen waimo, WSOY, 1885.

Canth, Minna: Kovan onnen lapsia.

Ibsen, Henrik: Nukkekoti, suom. Eino Palola, WSOY, 1997.

Hurme, Juha: Töppöhörö, Kansallisteatteri/ntamo, 2016.

Karhu, E. L.: Prinsessa Hamlet ja muita näytelmiä, Into, 2016.

Kivi, Aleksis: Nummisuutarit, SKS, 1984.

Manner, Eeva-Liisa: Poltettu oranssi, Lasipalatsi, 2003.

Molière: Komedioja, suom. Sulevi ja Otto Manninen, WSOY, 1959.

Molière: Saituri, suom. Lauri Hirvensalo, WSOY, 1999.

Peltola, Sirkku: Tyttö ja varis, Noxboox, 2017.

Shakespeare, William: Hamlet, suom. Yrjö Jylhä, Otava, 1955.

Shakespeare, William: Juhannusyön uni, suom. Matti Rossi, WSOY, 2005.

Shakespeare, William: Romeo ja Julia, suom. Lauri Sipari, WSOY, 2008.

Tšehov, Anton: Lokki, suom. Jalo Kalima, WSOY, 1998.

Tšehov, Anton: Kolme sisarta, suom. Eino ja Jalo Kalima, WSOY, 2001.

Westerberg, Paavo: Mahdolliset maailmat, Kansallisteatteri/ntamo, 2016.

88

7. Lähteet

Kirjalliset lähteet ja teokset, joihin on viitattu:

Adichie, Chimamanda Ngozi: Purppuranpunainen hibiskus, 2003, suom. Kristiina Savikurki, Otava, 2011.

Andersson, Claes: Etydi suvituulelle, suom. Pentti Saaritsa 1969, runoantologiasta Maalliset mantrat, 2000.

Bergroth, Aina: Tahto, 2018.

Canth, Minna: Työmiehen vaimo, 1885, Laatukirjasto, 2003.

Canth, Minna: Anna Liisa, 1895, WSOY, 1998.

Carpelan, Bo: Muukalainen, kokoelmassa Muistan, uneksin. Suom. Kyllikki Härkäpää, 1980.

de Maupassant, Guy: Koru, kokoelmassa Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1, Aulis Ojajärvi (toim.), WSOY, 1971.

Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa, albumilta Tie vie, 1982.

Eppu Normaali, Arkussa vainaan, albumilla Studio Etana, 1993, Pokocd,137.

Ferrante, Elena: Loistava ystäväni, suom. Helinä Kangas, WSOY, 2011.

Gappah, Pettina: Kultaisen kolmion sydämessä, kokoelmassa Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabvesta, suom. Seppo Loponen, 2009. Julkaistu teoksessa Karhumäki, Kouki: Jukola 3, Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa, Sanomapro, 2018.

Grünn, Grünthal, Uusi-Hallila: Kivijalka – lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja, Tammi, 2004

Haapala, Salo, Torkki, Hellström, Kantola, Kaseva, Korhonen, Kärki, Maijala, Mustonen, Saarikivi: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava, 2016

Haavikko, Paavo: Ihmettelen puuta, sarjasta Hedelmät, Synnyinmaa, 1955.

89

Hellaakoski. Aaro: Dolce far niente, kokoelmasta Jääpeili, 1928.

Hellaakoski, Aaro: Haukka, kokoelmasta Jääpeili, 1928.

Hemingway, Ernest: Vuoret kuin valkoiset norsut, kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta, 1939. Suom. Kalevi Nyytäjä, Tammi, 1991.

Hemingway, Ernest: Yhden päivän odotus, kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta, 1939. Suom. Kalevi Nyytäjä, Tammi, 1991.

Hemingway, Ernest: Kissa sateessa, kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta, 1939. Suom. Kalevi Nyytäjä, Tammi, 1991.

Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003

Hotakainen, Kari: Häväistyskirjoitus, kokoelmassa HOT, 1987.

Huhtala, Liisi: Pieni kirjallisuustieto, Kirjayhtymä, 1986.

Huotarinen, Kaseva, Närhi, Tuominen: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Luova kirjoittaminen, Otava, 2012.

Ibsen, Henrik: Nukkekoti, 1879, suom. Eino Palola, WSOY, 1999.

Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja, Kustannusosakeyhtiö Teos, 2012.

Janhila, Jaana: Myymälävaras, 1997.

JVG: Häissä, albumilta Mustaa kultaa, 2011.

Kailas, Uuno: Olin nuori, kokoelmasta Purjehtijat, 1925.

Kajava, Viljo: Myrskymaininki, kokoelmassa Maan ja meren runot, 1992.

Karhumäki, Kouki: Jukola 3, Suomen kieli ja kirjallisuus – Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa, Sanomapro, 2018.

Katajavuori: Tämä runo lumoaa sinut, kokoelmassa Kerttu ja Hannu, 2007.

Kauppinen, Koskela, Mikkola, Valkonen: Äidinkieli – Käsikirja, WSOY, 1997.

Kivikk’aho, Eila: Nocturno, kokoelmasta Sinikallio, 1942.

Koskenniemi, V.A: Elegia, kokoelmassa Elegioja, 1917.

Koskenniemi, V.A: Minä laulan sun iltasi tähtihin, kokoelmasta Sydän ja kuolema, 1919.

90

Koskimies, Satu: Ruusunen, kokoelmassa Kaikukoppa, 1995.

Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittaja, WSOY, 2011.

Larin-Kyösti, Takamailla, kokoelmasta Kylän lauluja,1898.Leino, Eino: Nocturne, kokoelmasta Talviyö, 1905.

Leino; Eino : Me kasvamme, kokoelmasta Ajan aalloilta,1899.

Liehu, Rakel: Sinä olet pilven ja joen, kokoelmasta Savikielellä minä ylistän, 1975.Manner, Eeva-Liisa: Unessani haukkuu etäinen koira, runokokoelmasta Paetkaa purret kevein purjein, 1971.

Manner, Eeva-Liisa: Poltettu oranssi, Lasipalatsi, 2003.

McEwan, Ian: Sovitus, 2001, suom. Juhani Lindholm, Otava, 2003.

Melleri, Arto: E=mc2, 1979, kokoelmasta Runot, 2006.

Melleri, Arto: Se poika, kokoelmasta Schlaageriseppele, 1978.

Melleri, Arto: Helium, kokoelmasta Schlaageriseppele, 1978.

Meriluoto, Aila: Jälkeenpäin, kokoelmasta Lasimaalaus (1946).

Meriluoto, Aila: Kahlaajatyttö, kokoelmasta Lasimaalaus (1946).

Meriluoto, Aila: Yölaulu, kokoelmasta Lasimaalaus (1946).

Mikkola, Julin, Kauppinen, Koskela, Valkonen: Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja, Sanomapro, 2003.

Oksanen, Aulikki: Lumottu veli, Vuokko Hovatan albumilta

Lempieläimiä, 2008.

Oksanen, Aulikki: Sinua, sinua rakastan, elokuvassa Asfalttilampaat, 1968, kokoelmassa Sinua, sinua, rakastan, 2000.

Oksanen, Sofi: Puhdistus, WSOY, 2008.

Pohjanpää, Lauri: Dolce far niente, kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, valitut runot 1910 – 1954.

Rekola, Mirkka: Niin kuin tämä syksy, kokoelmasta Syksy muuttaa linnut, WSOY, 1961.

Salminen, Tervonen: Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Weilin + Göös, 1974.

91

Siljo, Juhani: Kahden puolen aitaa, kokoelmasta Selvään veteen – runoja ja tunnuslauseita, 1919.

Simukka, Salla: Etäisyys, kokoelmassa Sammuta valot/Sytytä valot, Tammi, 2018.

Simukka, Salla: Ariel, kokoelmassa Sammuta valot/Sytytä valot, Tammi, 2018.

Sinivuori: Esiripusta aplodeihin, opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille, Atena,2000.

Södergran, Edith: Olemisen riemu, kokoelmasta Syyskuun lyyra, 1918.

Taberman, Tommy: Kohtaus kahvilassa, 1976.

Takala, Riikka: Sarvet, kokoelmassa Koira nimeltä Onni ja muita onnettomuuksia: novelleja. Tammi, 1997.

Teräsahjo, Timo: Pehkosen muorin talo,kokoelmassa Keksijän poika ja muita novelleja, 2000.

Tiihonen, Ilpo: Kollaa kestää, teoksessa Lyhyt oodi kaikelle – Valitut runot 1975 - 2000, WSOY, Tummavuoren kirjapaino Oy, 2000.

Tiihonen, Ilpo: Keskikesä, teoksessa Lyhyt oodi kaikelle – Valitut runot 1975 - 2000, WSOY, Tummavuoren kirjapaino Oy, 2000.

Tolstoi, Leo: Anna Karenina, 1875-77, suom. Lea Pyykkö, 1991.

Tsehov, Anton: Hammaskirurgi, kokoelmassa Valitut novellit, 1884. Suom. Juhani Konkka, 1996.Tsehov, Anton: Paksukainen ja Ohukainen, kokoelmassa Valitut novellit, 1884. Suom. Juhani Konkka, 1996.

Turkka, Sirkka: Tänään kompastuin oksaan, kokoelmasta Maailma katettu pöytä, 1979.

Vala, Katri: Legenda, kokoelmasta Maan laiturilla, 1930.

Waltari, Mika: Tuntematon tie, Nuori Voima, 1926.

Vesala Paula: Lautturi, albumilta Veden varaan, 2009.

Vilkkumaa, Maija: Ingalsin Laura, albumilta Totuutta ja tehtävää, 2012.

Vilkkumaa, Maija: Ei!, albumilta Ei!, 2003.

92

Williams, Tennessee: Lasinen eläintarha, 1944, suom. Reijo Lehtonen,1980.von Schoultz, Solveig: Laakso, suom. Helena Anhava, kokoelmasta Nätet, 1956.Yrjänä, A.W: Vieraita, 2000.

Internet-lähteet:

https://areena.yle.fi/1-743370

https://areena.yle.fi/1-4537998

https://areena.yle.fi/1-3148871

https://areena.yle.fi/1-3666602

https://areena.yle.fi/1-4505373

http://mediametka.fi/oppimateriaalit/

http://elokuvantaju.uiah.fi/index.html

Tieteen termipankki 22.5.2020: Kirjallisuudentutkimus:allegoria. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:allegoria

Tieteen termipankki 22.5.2020: Kirjallisuudentutkimus:antiteesi. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:antiteesi

Tieteen termipankki 22.5.2020: Kirjallisuudentutkimus:intertekstuaalisuus. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:intertekstuaalisuus

Tieteen termipankki 26.2.2020: Kirjallisuudentutkimus:novellihttps://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:novelli

Tieteen termipankki 26.2.2020: Kirjallisuudentutkimus:romaani https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:romaani

Tieteen termipankki 22.5.2020: Kirjallisuudentutkimus:symboli. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:symboli

93

https://yle.fi/uutiset/3-11342022

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/19/lapsiasiavaltuutettu-tuomas-kurttila-kasvatus-voi-olla-pahimmillaan-vallan?ref=ohj-articles

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/ei-niin-pyha-perhe#4881c3f4

https://blogit.kaleva.fi/opiskelijan-aani/kansankynttilasta-kasvattajaksi-mika-opettajan-rooli-nykypaivana

http://www.pelitaito.fi/new/pelikasvatus/

http://www.pelitaito.fi/new/blog-post/pelikasvatus-osaksi-vanhemmuutta/

https://www.maailmankuvalehti.fi/2018/6/pitkat/missa-mummo-siella-turva-nain-isovanhemmuus-muuttunut-vuosien-varrella

https://vaestoliitonblogi.com/2018/01/24/vanhempi-tue-nuoren-kaverisuhteita/

Kuvalähteet:https://api.creativecommons.engineering/v1/thumbs/8e63b6ad-e3fc-43e9-863c-cace86776e2d.jpg

https://api.creativecommons.engineering/v1/thumbs/e3939b1e-c224-4ba8-ae1a-4b9295b4ef15.jpg

http://4.bp.blogspot.com/-bZvdBuI1I6w/T9ybo5N8oGI/AAAAAAAAC14/irteJKkLd6Y/s320/sovitus.jpg

http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/esittely.jsp

https://magdeleine.co/photo-jay-mantri-n-146/

https://peruspeliajohtaja.files.wordpress.com/2016/04/itsekuri-copy.jpg?w=2000

https://pixabay.com/fi/illustrations/elokuvakamera-elokuvan-tekeminen-4939841/

94

95