anteron eerolan vaalilehti

159

Eduskuntaan Uudeltamaalta

ANTERO EEROLA

Vaihtoehtoja leikkauksille 2Ei Natoa ilman ydinaseita 3

Yrityseliitti pelottelee täystuholla 3Elvytyksellä talous käyntiin 4

Leikkuri uhkaa eläkkeitä 5EU kyykyttää työntekijöitä 5

Ukrainan kriisi ei ole Suomen kriisi 6

Nollasopimukset on kiellettävä 7

JYRKI YRTTIAHO

VASEMMISTOLIITON

KANSANEDUSTAJA

LI ANDERSSONVASEMMISTONUORTEN

PUHEENJOHTAJA

DAN KOIVULAAKSO

HELSINGIN KAUPUNGIN-

VALTUUTETTU, JHL:N

SOPIMUSTOIMITSIJA

ANNA KONTULA

VASEMMISTOLIITON

KANSANEDUSTAJA

ESKO SEPPÄNEN

TOIMITTAJA,

EMERITUSEUROEDUSTAJA

Me tuemme Antero Eerolan valintaa eduskuntaan!

ESKO-JUHANI TENNILÄ

KANSANEDUSTAJA

VUOSINA 1975–2011

HEIMO LIIMATAINEN

UUDENMAAN ELÄKELÄISET

RY:N PUHEENJOHTAJA

ILPO HAAJA

HELSINGIN TELAKAN

PÄÄLUOTTAMUSMIES

JANI HARTIKKA

SAK:N VUODEN

PÄÄLUOTTAMUSMIES

JAAKKO LAAKSOKANSANEDUSTAJA

VUOSINA 1991–2011

MARKUS MUSTAJÄRVI

VASEMMISTOLIITON

KANSANEDUSTAJA

VILLE VATKA

HK SCANIN

PÄÄLUOTTAMUSMIES

antero eerola 1592

Vasemmistoliiton Antero Eerola:”Tarvitaan vaihtoehtoja leikkauksille ja Nato-pelottelulle”Uudenmaalla ehdokkaana olevan An-

tero Eerolan mielestä eduskuntavaa-leissa on kolme isoa teemaa ylitse

muiden.- Ne liittyvät työhön ja toimeentuloon,

leikkaus- ja kurjistamispolitiikan katkaise-miseen sekä Suomen asemaan sotilasliitto-jen ulkopuolella, Eerola sanoo.

- Kokoomuksen johtamien hallitusten ai-kana Suomesta on tullut massatyöttömyy-den maa. Leikkauspolitiikka vain pahentaa tilannetta.

Hän muistuttaa, että Suomessa jo lähes puoli miljoonaa työtöntä, jos yhteen yn-nätään yli 350 000 työtöntä työnhakijaa ja 125 000 erilaisten toimenpiteiden piirissä olevaa.

- Suomella ei ole kestävyysvajetta vaan työpaikkojen vaje. Valtio ottaa suunnilleen yhtä paljon velkaa kuin Suomessa makse-taan työttömyyskorvauksia. Siksi talouspo-litiikan suunta pitää kääntää ja nostaa työn ja toimeentulon kysymykset ykkössijalle. Siihen kuuluvat myös kunnon perusturva ja eläkkeet, Eerola linjaa.

Hänen mielestään tämä tarkoittaa voima-kasta elvytystä ja panostamista uusiin aloi-hin.

- Pannaan kuntoon rapistuvat raiteet, tiet ja homekoulut sekä rakennetaan edullisia vuokra-asuntoja. Panostetaan esimerkiksi laivanrakennukseen, elintarviketeollisuu-teen, matkailuun, puhtaaseen teknologiaan ja digitalisaatioon.

Leikkaukset syventävät syöksykierrettä

Toinen iso teema liittyy leikkauksiin ja sii-

hen raunioitetaanko palvelut ja sosiaaliturva lopullisesti.

- Suuret puolueet ovat käynnistäneet kil-pahuudon siitä, kuka leikkaa eniten. On sel-vä, että miljardien säästöt iskevät kaikkein kovimmin pienituloisiin ihmisiä ja niihin, jotka eniten käyttävät palveluita ja ovat riip-puvaisia sosiaaliturvasta, Eerola varoittaa.

- Raju leikkauslinja on tässä taloustilan-teessa paitsi epäinhimillistä, myös taloudel-lisesti järjetöntä. Sillä vain syvennetään ta-louden kuoleman kierrettä.

Eerola ihmettelee, etteivät valtapuolueet vaadi leikkauslistoissaan mitään yhteiskun-nan kaikkein hyväosaisimmilta.

- Suuret puolueet eivät vaadi osinko- ja pääomaverojen korottamista eivätkä ne ha-lua varallisuusveroa takaisin. Kaikki vastuu kaadetaan siis tavallisten, enimmäkseen pienituloisten ihmisten niskaan. Vasemmis-toliitto on näissä vaaleissa ainoa vaihtoehto hyvinvointivaltion ytimiin menevälle leikka-uspolitiikalle.

Ei Natoa vaan hyviä naapurisuhteita

Kolmas iso aihe liittyy Eerolan mielestä Suo-men asemaan Euroopassa.

- Suomalaisilla ei ole mitään osaa eikä ar-paa Ukrainan kriisiin, joka on ajanut lännen ja Venäjän välit uuden kylmän sodan par-taalle. Silti meidät on EU:n kautta vedetty mukaan Venäjän vastaisiin pakotteisiin, joil-la me ammumme taloudellisessa mielessä vain omaan jalkaamme.

Eerolan mielestä samaan aikaan meneil-lään on Venäjällä pelottelu, jolla oikeistolai-nen eliitti ja iso osa valtamediaa ajavat Suo-

Valtuutettuna Antero on yksi Vantaan kau-punginvaltuuston ah-kerimmista puhujista.

40-vuotias vantaalainen toimittaja, kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Uudenmaan Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Venäjän tuntija.

2001-2008 Kansan Uutisten politiikan ja eduskuntatoimittaja, erityisalueena myös EU-asiat.

2008 – 2010 Yleisradion ja Kauppalehden Moskovan kirjeenvaihtaja.

2011 eduskuntavaaleissa 2 500 ääntä ja kolmas sija Uudenmaan Vasemmistoliiton listalla.

2011 – 2014 Vasemmistoliiton puheenjohtajan, ministeri Paavo Arhinmäen avustaja.

Puhuu suomea, ruotsia, englantia, venäjää ja viroa.

Harrastaa muun muassa kieliä, vieraita kulttuureja ja historiaa.

Antero Eerola - samalla puolella kuin sydämesi!

mea Natoon.- Sotilaallinen liittoutuminen vain hei-

kentäisi suomalaisten turvallisuutta. Se toi-si idän ja lännen välisen vastakkainasettelun suoraan meidän rajoillemme. Siitäkö todella turvallisuus paranisi, pitkään Venäjää, Uk-rainan kriisiä ja turvallisuuspolitiikkaa seu-rannut Eerola sanoo.

- Eurooppa tarvitsee nyt enemmän rauha-naloitteita ja yhteistyön rakentamista – vä-hemmän pakotteita, vastakkainasetteluja ja sodalla uhkailua.

3eduskuntavaalit 19.4.2015

ANTERO EEROLAN EDUSKUNTAVAALILEHTIjulkaisija Antero Eerolan tukiryhmä

Uudenmaan vaalipiiripaino Suomen Lehtipaino Oypäätoimittaja Antero Eerola

taittaja Niko Peltokangas

ANNA KONTULA

KOLUMNISTI, KIRJAILIJA

VASEMMISTOLIITON

KANSANEDUSTAJA

Ainakin 1960-luvulta lähtien on kilpailukyvyn turvaaminen ollut suomalaisen politiikan keskeinen agenda. Paljon on tällä alalla saavutettukin: puolen vuosisadan aikana on työn

tuottavuus moninkertaistunut ja Suomi kivunnut kehitysapua vastaanottavasta maasta maailman rikkaimpaan kärkeen. Jo vuo-sien ajan olemme olleet kansainvälisten kilpailukykylistausten kärkikymmenikössä.

Ja silti, vuodesta toiseen, täällä povataan tuhon koputtelevan ovella. Kilpailukykypelottelulla elinkeinoelämän (ja erityisesti suurten yritysten) edusta tehdään koko kansan asia, jonka tarpeet ajavat ohi kaikkien muiden tarpeiden. Elinkeinoelämä voi ottaa, raastaa, määritellä ja sanella, koska pyhä kansallinen kilpailukyky on sen harteilla.

Miten on edes mahdollista, että samaan aikaan kun julkisen sektorin leikkaukset ja palkkojen alentuminen ajavat eurooppa-laisia talouksia syvenevään syöksykierteeseen, täällä vaaditaan ihan pokalla lisäleikkauksia? Ja kun pahimmissa vaikeuksissa ovat pienen veroasteen maat, täällä halutaan laskea veroja ja lail-listaa veronkiertoa?

On hyvä muistaa, että Suomi ei ole koskaan menestynyt kilpai-lukykykisoissa yövartijavaltiomallilla. Pikemminkin sijoituksista tulee kiittää maksutonta koulutusjärjestelmää, joka antoi suoma-laisille historiallisen laajat mahdollisuudet kehittää lahjojaan. Tär-keä rooli on ollut myös kansallisella terveydenhuoltoprojektilla, jonka ansiosta työikäiset naiset eivät enää kuolleet synnytyksiin ja pudottaneet hampaitaan 30-vuotiaana.

Erikseen kannattaa vielä mainita äidit kokoaikatyöhön vapaut-tanut päivähoitojärjestelmä. Ja tietysti se näkymätön sosiaalinen pääoma, jonka ansiosta lapsia ei tarvitse Suomessa saattaa kou-luun eikä rikkaiden kortteleita ympäröidä muureilla.

Näitä kaikkia kilpailukykyuskovaiset pitävät enemmän tai vä-hemmän rahan haaskauksena, vaikka kansainvälisten vertailujen perusteella juuri terve, koulutettu ja toisistaan huolehtiva väestö on ainoa todellinen kilpailukyvyn tae.

Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin so-tilasliitossa Natossa merkitsisi ennen kaikkea sotilaallista liittoutumista Yh-

dysvaltain kanssa. Jäsenyys toisi myös ydin-aseet Suomeen, toteaa Nato-asiantuntija Jaakko Laakso, joka toimi kansanedustaja-na ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jä-senenä vuosina 1991 – 2011.

Laakso ja toimittaja Pekka Ervasti kirjoit-tivat yhdessä Suomen Nato-jäsenyyttä kä-sittelevän kirjan ”Karhun naapurista Naton kainaloon”. Laakso ja Ervasti haastattelivat silloista puolustusvoimain komentajaa Gus-tav Hägglundia, joka totesi yksiselitteisesti, ettei ”sellaisella optiolla voi tulla Naton jäse-neksi, että se sulkisi ydinaseet pois”.

– Ydinaseoptio on Suomen kannalta Na-to-jäsenyydessä ehdottomasti vaikein ky-symys, katsoi Hägglund. Puolustusvoimien komentaja piti selvänä, että ydinaseiden si-joitus koettaisiin Venäjällä provokaationa.

– On paljon provosoivampaa avata mah-dollisuus ydinaseiden tuonnille Kouvolaan kuin Wieniin.

Laakso ihmettelee Nato-kannattajien pu-heita siitä, ettei Nato-jäsenyyden myötä oi-keastaan mikään muuttuisi.

– Ydinaseista he vaikenevat kokonaan.

Ja myös kaikkein tärkein näyttää Nato-us-kovaisilta unohtuvan kokonaan.

– Naton jäsenenä Suomi joutuisi väis-tämättä mukaan sotaan, jos sota ulottuisi myös Pohjois-Eurooppaan. Naton ulkopuo-lella Suomella on sentään vähintäänkin teo-reettinen mahdollisuus pysyä sodan ulko-puolella.

– Suomi kiinnostaa Yhdysvaltoja ja Na-toa ennen muuta siksi, että olemme Venäjän naapuri ja että meillä on yli 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Nato haluaa sotilaalliset rakenteensa itärajan tuntumaan, lähelle Venäjää, toteaa Laakso.

Ja juuri tästä syystä Venäjä on ollut huo-lissaan Suomessa vahvistuneista Nato-mie-lialoista ja kokoomuslaisen pääministeri Alexander Stubbin toistuvista vaatimuk-sista liittyä Natoon.

– Ennen muuta suomalaisten pitää olla huolissaan siitä, että Suomi yritetään väen väkisin Yhdysvaltain johtamaan sotilasliit-toon”.

– Presidentti Sauli Niinistö onkin oikeas-sa todetessaan, että Suomen Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen ja Venäjän suhteita, sa-noo Laakso, joka pitää Nato-jäsenyyttä tur-vallisuusuhkana Suomelle.

Elinkeinoelämä pelottelee täystuholla!

– Anterolla on jo nyt mittava

kokemus eduskunnan toiminnasta. Hän on ollut eduskunta-toimittaja ja

Vasemmistoliiton puheenjohtajan

avustaja. Siksi hän olisi myös hyvä kansanedustaja.

Nato-asiantuntija Jaakko Laakso:

Nato-jäsenyys toisi ydinaseet!

Kuvat: Wikimedia Commons (CC), Cherie Cullen

antero eerola 1594

”Rahaa on enemmän kuin koskaan.” Näin Finanssialan kes-kusliitto otsikoi uutiskirjeessään OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhisen haastattelun. Karhisen mukaan Suomessa

ei ole ollut koskaan tarjolla niin paljon rahaa kuin nyt. “Vielä niin hal-valla”, hän sanoo.

Haastattelussa Karhinen kumoaa puheet siitä, että yrityksillä oli-si Suomessa suuria vaikeuksia saada rahoitusta. Yritysluottokanta on Suomessa kasvussa, lainaa myönnetään yli 80 prosentille yrityslaina-hakemuksista ja korot ovat matalalla. Suomalaisille yrityksille on siis tarjolla paljon lainarahaa, mutta silti yksityiset investoinnit vähenivät tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 6,5 prosenttia. Suomalaisten yritysten investointiaste on viimeksi ollut tätä alhaisemmalla tasolla 1990-luvun laman keskellä. Missä siis mättää?

Oikeiston ja vasemmiston näkemykset Suomen taloudellisista on-gelmista ovat k aukana toisistaan. Kokoomuksen mukaan Suomi kär-sii rakenteellisesta kriisistä, joka johtuu heikosta kilpailukyvystä.

Vasemmistoliitto taas on painottanut, että Suomi kärsii ensisijai-sesti suhdannepoliittisesta kriisistä, joka johtuu euroalueen taantu-masta ja sitä pahentaneesta leikkauspolitiikasta.

Johtopäätökset näistä toisilleen vastakkaisista analyyseista ovat luonnollisesti myös hyvin erilaisia.

Oikeisto haluaa lisätä työvoiman tarjontaa tiukentamalla sosiaali-turvan ehtoja, vähentämällä työnantajakuluja ja keventämällä yritys-ten verotusta.

Tämä perustuu näkemykseen, jonka mukaan työllisyys nousee sil-lä, että lisätään halvan työvoiman saatavuutta ja varmistetaan, että yritykset saavat entistä enemmän rahaa itselleen. Suomeksi se tar-koittaa lisää matalapalkkatyötä sekä verojen ja työnantajakustannus-ten alentamista.

Investoinnit seisovat lamassa

Kokoomuksen ongelma on se, että tarjotut keinot eivät auta tilantees-sa, jossa analyysi on väärä.

Viime vuodet on harjoitettu kokoomuslaista politiikkaa, mutta taantuma ei ole taittunut.

Työnantajien maksurasitusta on viime vuosina kevennetty yh-teensä 4,7 miljardilla eurolla.

Yhteisöveron alennus jätti valtion tuloihin 900 miljoonan euron loven, jota luvattiin täydentää veronalennuksen synnyttämien uu-sien työpaikkojen verotuloilla.

Näin ei käynyt, vaan viime vuonna yhteisöveron tuotto aleni tam-mikuun ennakkotietojen mukaan 800 miljoonaa.

Tämän hallituskauden aikana työmarkkinajärjestöt solmivat kas-vu- ja työllisyyssopimuksen, jossa sovittiin myös hyvin maltillisista palkankorotuksista, eli 20 euron ja 0,4 prosentin tasokorotuksesta.

Alhaisten korotusten vastineeksi luvattiin kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Kesällä 2014 Euroopan keskuspankki laski pankin ohjauskoron negatiiviseksi -0,1 prosenttiin.

Työnantajamaksuja on siis kevennetty, palkkoja madallettu, veroja laskettu ja halpaa lainarahaa luotu. Silti investoinnit ovat laskeneet, ja työttömyys sekä julkinen velkaantuminen ovat kasvaneet.

Kun työttömyys on kasvussa ja investoinnit ovat vähäisiä, syntyy pattitilanne, jossa kaikki säästävät ja odottavat parempia aikoja. Siksi lisärahan takaaminen yrityksille ei ole synnyttänyt uusia työpaikkoja.

Jos ei ole ostajia, ei ole myyntiä. Tämä synnyttää negatiivisen kier-teen, jossa kysynnän lasku vähentää yritysten investointihalukkuut-ta, joka taas osaltaan laskee kokonaiskysyntää.

Kierteestä ei hyödy kukaan. Miten se voitaisiin lopettaa?

Negatiivinen kierre katkaistava

Vasemmistoliiton elvytysvaatimusten taustalla on pyrkimys julkisin toimin lisätä kokonaiskysyntää taloudessa lisäämällä suoraan talou-den rahavirtoja ja työn määrää työllistävien julkisinvestointien kaut-ta.

Kun julkinen taho päättää vuokra-asuntojen lisärakentamisesta, isoista raideinvestoinneista tai kiinteistöjen peruskorjauksista, me-nevät toimeksiannot suoraan yksityisille tai julkisille toimijoille, jot-ka palkkaavat ihmisiä töihin.

Palkkatuloista saatavat verot lisäävät valtion tuloja, ja loppuosa palkasta menee kotimaiseen kulutukseen eli yksityisellä sektorilla toimivien yritysten tuotteiden ja palveluiden ostamiseen.

Valtio hyötyisi elvyttävästä talouspolitiikasta, koska verotuotot li-sääntyisivät ja työttömyys pienentyisi. Samalla myös yritysten palve-luiden ja tuotteiden kysyntä kasvaisi.

Elvytys on ainoa tapa lopettaa talouden negatiivinen kierre, saada kokonaiskysyntä kasvuun ja parantaa valtion taloutta ja velkakestä-vyyttä.

Jos julkisia menoja leikataan ja työnantajien velvoitteita kevenne-tään entuudestaan, saadaan vain lisää sitä samaa kuin mitä tähänkin asti: vähemmän hyvinvointia, enemmän työttömiä ja lisää liikkeellä olevaa rahaa, joka jätetään odottamaan joskus mahdollisesti tulevia parempia aikoja.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson:

Elvytyksellä talouden pyörät liikkeelle

LI ANDERSSON

VASEMMISTONUORTEN

PUHEENJOHTAJA

- Elvytys on ai-noa tapa lopet-

taa talouden negatiivinen kierre, saada kokonaisky-

syntä kasvuun ja parantaa

valtion taloutta ja velkakestä-

vyyttä.


Kun maalari maalaa Suomessa taloa, hän vetelee pensseliä pitkin talon pintaa. Olennaista siinä on, että talo pysyy pai-

kallaan ja pensseli liikkuu.EU:ssa asiat ovat toisin. Siellä talouspo-

litiikan ainoa vaihtoehto on sisäinen deval-vaatio. Siinä taloa maalataan niin, että pens-seli pysyy paikallaan ja on liikuteltava taloa.

Sisäinen devalvaatio on mantra kaikel-le sille, mikä pitää sisällään EU:n nykyisen talouspolitiikan. Se on vähentämistä, alen-tamista, poisottoa, kilpailuttamista ja yksi-tyistämistä. Se on palkkojen ja eläkkeiden alennuksia, työehtojen heikennyksiä, sosiaa-liturvan ja julkisten palvelujen murennuksia ja työttömyyttä.

Se on ongelmamaiden työläisten maasta-muuttoa paremman elämän toivossa ulko-maille. Se on rikkaiden miljonäärin rahojen vientiä veroparatiisien mustiin aukkoihin suojaan kotimaan veroilta.

Sisäisen devalvaation pakko tulee meille saksalaisesta Emusta. Kun euron arvoa suh-teessa muiden Emu-maiden talouteen ei voi

muuttaa eikä se jousta, muiden maiden on saatava taloutensa yhteensopivaksi Saksan talouskehityksen kanssa. Saksa vie, eivätkä muut voi muuta kuin vikistä.

Sisäinen devalvaatio on kasvun tappaja. Kansantaloutta ei ole mahdollista elvyttää il-man taloudellista kasvua, mutta sisäinen de-valvaatio tuhoaa sen tärkeimmän osatekijän: kansalaisten ostovoiman ja kulutuskysyn-nän. Se hiivuttaa myös investoinnit.

Sisäinen devalvaatio iskee köyhään kan-sanosaan. Suomen rikkaat voivat pulskasti. Miljonäärit, joita on enemmän kuin koskaan, pistävät taskuihinsa työllistäviin inves-tointeihin tarvittavat osingot ja yritystensä myyntivoitot viedäkseen ne maasta ulos ve-roparatiiseihin. Tuloerot kasvavat.

Vasemmiston on haastettava vaaleissa kapitalismi ja puolustettava demokratiaa sitä liittovaltiokehitystä vastaan, jossa ylikansal-linen päätöksenteko siirtää vallan suurille maille. Kun Brysselissä muka ollaan päätök-senteon pöydissä, tosi asiassa ollaan niiden pöytien alla, joilta ei tipu kuin murusia pie-

Emerituseuroedustaja Esko Seppänen:EU kyykyttää köyhiä

– Vasemmiston on haastettava

vaaleissa kapitalismi.

Antero Eerola kansan

edustajaksi eduskuntaan!

ESKO SEPPÄNEN

TOIMITTAJA, EX-EURO-

PARLAMENTAARIKKO

Antero Eerolan mielestä työn ja toi-meentulon teemoihin kuuluvat myös oikeudenmukaiset eläkkeet.

- Eläkkeet ovat palkkaa elämäntyöstä. Ikäihmiset ovat itse maksaneet ne itselleen, Eerola paaluttaa peruslähtökohdat.

Hänen mukaansa hallituksen tekemät in-deksileikkaukset kuitenkin uhkaavat selvästi eläkkeiden ostovoimaa ja tasoa.

- Viime keväänä hallitus päätti panna jäi-hin eläkkeiden indeksikorotukset. Se tarkoit-taa, että eläkkeiden ostovoima jää jälkeen paitsi nyt, myös tulevina vuosina. Päätös pi-tää mielestäni perua tai muuten edessä on pysyvä eläkkeiden polkeminen, Eerola sa-noo.

Hän ihmettelee päätöstä, jonka hallitus esitteli säästönä. Todellisuudessa se kuiten-kin vähentää valtion verotuloja, sillä kyse on myös yksityisten työeläkkeiden alentamises-ta.

Indeksikorjausten ohella Eerola sanoo olevansa sitoutunut myös niin sanotun taite-tun eläkeindeksin muuttamiseen. Siinä eläk-keiden taso kasvaa 70 prosenttisesti hintojen nousun ja vain 30 prosenttisesti palkankoro-tusten mukaan.

- Se on vuosien aikana syönyt eläkkeiden ostovoimaa todella rajusti. Vaikka mukana on ollut pari vuotta, jolloin taitettu indeksi on ollut eläkeläisille edullinen, se ei muuta suurta kuvaa.

Antero Eerola varoittaa:”Eläkkeitä uhkaa indeksileikkaus”

nille maille.Meidän itsepuolustuksemme, omien etu-

jen puolesta – muiden meille määräämiä pakkoja vastaan – tapahtuu eduskunnan kautta. Antero Eerola kansan edustajaksi eduskuntaan!

Sukupolvien välinen solidaarisuus

Oma lukunsa on Eerolan mielestä eläkkei-den verotus.

- Suomessa maksetaan jo kohtuullisen pienistäkin eläkkeistä raskasta veroa verrat-tuna esimerkiksi suuriin pääomatuloihin. Mielestäni kaikki tulot – oli kyse sitten pal-koista, eläkkeistä tai pääomatuloista – pitää asettaa samalle viivalle ja verottaa niitä pro-gressiivisesti.

Yksi keino Eerolan mielestä on eläketulo-vähennyksen korottaminen.

- Olisin myös valmis takuueläkkeen nos-tamiseen sekä esimerkiksi Yle-veron poista-miseen pienituloisilta. Lisäksi uutta vanhus-palvelulakia pitäisi kiristää niin, että siihen saataisiin sitovat mitoitukset hoitohenkilö-kunnan määrälle, Eerola listaa.

Hän sanoo uskovansa eri sukupolvien vastakkainasettelun sijaan sukupolvien väli-seen solidaarisuuteen.

- Jos nykyisten eläkeläisten toimeentuloa leikataan, me tulevat eläkeläiset joudumme varmasti vielä rajummin erilaisten leikkurien kohteeksi, 40-vuotias Eerola ennakoi.

P i d e t ä ä nko n d u k t ö ö r i t

j a t ko s s a k i n p ä ä k a u p u n k i s e u d u n

l ä h i l i i k e n t e e s s ä !

A l l e k i r j o i t a a d r e s s i w w w. u h a n a l a i n e n . f i

antero eerola 1596

Oppositiossa olevat perussuomalaiset ovat pitäneet koko vaalikauden tikun nokassa Suomen EU:n kriisimaille

syytämiä tukiaisia. Nyt ääni kellossa on kuitenkin muuttunut

suhteessa ylikansallisiin apupaketteihin – vain kohde on toinen.

EU-parlamentti päätti maaliskuun lopus-sa hyväksyä yhteensä 1,8 miljardien euron tukisumman Ukrainalle. Puolesta äänestivät käytännössä kaikki Suomen euroedustajat, myös perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Vastaan oli ainoastaan Vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Samoilla linjoilla oli koko vasemmiston GUE-NGL-ryhmä.

Euroedustajat kävivät kansalaisten kuk-

karolla, jotta Ukraina pystyisi käynnistä-mään EU:n vaatimia talousuudistuksia.

Eduskuntavaaliehdokkaana oleva Antero Eerola pitää päätöstä kyseenalaisena.

– Tukisumma on suunnilleen yhtä pal-jon kuin Ukrainan presidentin Petro Po-roshenkon omaisuus. Ensin vallassa olevat oligarkit ovat anastaneet itselleen maan kan-sallisomaisuuden ja nyt he ovat käsi ojossa pyytämässä lisää rahaa lännestä.

– Myös perussuomalaisten takinkäännös on mielenkiintoinen. Kotimaassa he ovat syyttäneet kriisimaille menneitä tukipaket-teja kaikesta kurjuudesta Suomessa. Nyt he ovat valmiita lähettämään EU-maiden – myös suomalaisten – veronmaksajien tas-

Perussuomalaiset taipuivat tukipakettien kannalle!Ukrainaan syydetään rahaa – vain Vasemmisto vastaan

kusta miljarditolkulla rahaa umpikorruptoi-tuneeseen Ukrainaan.

Eerola pitää virheenä sitä, että Suomen hallitus hyväksyi Kreikan ja Espanjan pank-kitukipaketit tällä vaalikaudella.

– Niillä ei pelastettu tavallisia ihmisiä vaan ulkomaisia pankkeja. Samalla tuen eh-doksi asetettiin ankarat leikkausvaatimuk-set, jotka tarkoittivat esimerkiksi kreikkalais-ten eläkkeisiin 20 - 40 prosentin alennuksia.

– Se on ollut moraalitonta ja väärin. Mutta ei tilannetta korjaa se, että meillä ryhdytään lähettämään lisää rahaa uusiin maihin, jotka EU katsoo kaapanneensa omaan etupiiriin-sä. Perussuomalaisten hallituskipeys saa nä-köjään monenlaisia muotoja.

Suomessa puhetta turvallisuuspolitiikas-ta on ainakin viimeisen vuoden hallin-nut Ukrainan kriisi.

Eduskuntaan ehdolla oleva Antero Eero-la huomauttaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole Suomen kriisi.

– Ukrainan ongelmat ovat sisäsyntyisiä. Matkan varrella on tietysti ollut paljon ul-kopuolista puuttumista idästä ja lännestä, mutta suomalaisilla ei ole kriisissä osaa eikä arpaa. Vain EU:n kautta meidät on vedetty mukaan tähän sotkuun, Ukrainasta, Venä-jästä ja Suomen turvallisuuspolitiikasta pal-jon toimittajana ja bloggarina kirjoittanut Ee-rola sanoo.

Helmikuussa 2015 Eerola vieraili lähes kahden viikon ajan Ukrainassa, jossa hän ta-pasi runsaasti poliitikkoja, sotilaita, toimit-tajia, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja so-tapakolaisia. Eerola kävi myös Itä-Ukrainan taisteluiden etulinjassa.

Hän huomauttaa, että Ukrainaa johtavat nyt varsin kyseenalaiset vallanpitäjät.

– Suomi on mennyt ulkopolitiikassaan takuuseen sellaisesta poliittisesta suunnas-ta, jota pyörittävät yhä miljardiomaisuuksia anastaneet oligarkit. Heidän rahoittamansa yksityiset pyssymiesjoukot osallistuvat tais-teluihin maan armeijan rinnalla.

Ukrainan nykyinen hallitus koostuu ää-rikansallismielisistä puolueista, joita yhdis-tää äärimmäinen riidanhalu Venäjän kanssa sekä pyrkimys liittää maa Natoon.

– Lisäksi maan parlamentissa on edustet-tuna sellaisia puolueita kuin Oikea sektori ja Svoboda sekä lukuisten äärinationalistis-ten vapaaehtoispataljoonien johtajia, joiden taustalta löytyy aivan himmeitä, rasistisia ro-tuoppeja.

– Miksi virallinen Suomi nyt tukee eh-doitta maata, jossa on tällainen poliittinen ilmapiiri? Miksi sen kääntöpuolena halutaan

vahingoittaa omia naapurisuhteita? Miten tämä palvelee suomalaisten etuja?

Naapureita ei voi valita

Eerola on työskennellyt useamman vuo-den Venäjällä Yleisradion Moskovan kirjeen-vaihtajana.

– Tunnen siksi paljon venäläisen yhteis-kunnan ihmisoikeusongelmia ja räikeää kor-ruptiota. Naapurien kesken on voitava puhua avoimesti kaikista vaikeista asioista, kuten Suomen ulkopoliittinen johto on tehnytkin.

– Silti meidän on Suomesta käsin mah-doton isällisesti kasvattaa venäläisiä raken-tamaan parempaa yhteiskuntaa. Vai haluai-simmeko, että he tulisivat kertomaan meille, miten meidän pitää Suomessa elää?

Eerola muistuttaa, että Suomi ei voi valita naapureitaan.

– Siksi meidän on pakko yrittää olla väleis-sä kaikkiin ilmansuuntiin. Parhaimmillaan siitä voi olla hyötyä suomalaisille talouden ja ihmisten välisen kanssakäymisen kautta.

Venäjän ja turvallisuuspolitiikan tuntija Antero Eerola:

Ukrainan kriisi ei ole Suomen kriisiUlkopolitiikan kaksinaismoraali

– Venäjä on rikkonut lukuisia kansainvälisiä sopimuksia liittämällä Krimin itseensä. On selvä, että rajoja ei voi näin siirrellä Nyky-Eu-roopassa, Eerola sanoo.

– Se, että tätä on toisteltu nyt jo vuoden verran, ei kuitenkaan tuo kriisiä yhtään lä-hemmäs ratkaisua.

Eerolan mielestä EU – ja Suomi sen osana - noudattaa ulkopolitiikassaan kaksinaismo-raalia.

– Samaan aikaan esimerkiksi Israel mie-hittää palestiinalaisalueita jo vuodesta 1967 lähtien. Nopeasti on unohtunut sekin, että Yhdysvallat ja 14 nykyistä EU-maata hyök-käsivät Irakin vuonna 2003, rikkoen räikeäs-ti kansainvälistä oikeutta.

– Sen seikkailun seurauksena on saatu jo yli 200 000 kuolonuhria. Missä olivat tuol-loin boikotit ja pakotteet?

Eerola huomauttaa, että Suomi jatkaa jopa aseteknologista yhteistyötä Israelin kanssa, vaikka maa rikkoo jatkuvasti kaikkia kansainvälisen käyttäytymisen sääntöjä.

– Venäjä-pelottelulla suomalaisia halu-taankin kääntää Nato-jäsenyyden kannatta-jiksi.

Hänen mielestään sotilasliitto toisi Suo-melle vain turvallisuusongelmia.

– Silloin idän ja lännen vastakkainasettelu tulisi suoraan meidän rajoillemme. Suomen pitää sovitella ja rakentaa siltoja – ei aina-kaan tuoda kylmää sotaa omalle maaperäl-lemme. Eikö presidentti Urho Kekkonen sanonut, että ystävät pitää hakea läheltä ja viholliset – jos niitä pitää olla – kaukaa?

– Itse haluan toimia eduskunnassa Suo-men Nato-jäsenyyttä vastaan ja hyvien naa-purisuhteiden puolesta. Tämä on Suomen etu. Siitä eivät huolehdi muut kuin suoma-laiset itse, Eerola linjaa.

Kuva:Nicolas Raymond


Me elämme työyhteiskunnassa. Kaik-ki tehty työ on arvokasta. Palkkatyö, yrittäjyys, kotityö ja työ kolmannella

sektorilla synnyttävät lisäarvoa. Suurin eriar-voisuutta lisäävä jakolinja menee siinä, onko ihmisellä työtä vai ei. Työttömyys heijastuu koko perheen arkeen ja lähipiiriin, se heiken-tää eläketurvaa ja syr-jäyttää yhteiskunnasta.

Suomessa on luo-vuttu aktiivisesta työlli-syyspolitiikasta. Edus-kunnan myöntämistä työllisyysmäärärahois-ta on jätetty vuosittain merkittävä osa käyttä-mättä. Pakkosäästö oli vuonna 2011 vuonna 36 miljoonaa euroa, vuon-na 2012 jo 96 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 peräti 212 miljoonaa. Samaan aikaan Suomessa 360 000 työtöntä kituutti työttömyysturvalla.

Onko parempi jättää rahat käyttämättä, kuin käyttää ne koulutukseen ja työllistämi-seen? Miksi odottaa 300 tai peräti 800 päivää ennen kuin työ- ja elinkeinotoimistosta saa

tukea?Jos nuori ei koskaan kiinnity työelämään,

maksetaan siitä iso lasku. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampi on pääs-tä tai palata työmarkkinoille. Jo viisikymp-pinen kokee ikäsyrjintää. Siksi tarvitaan vä-littäviä työmarkkinoita. Työuraa jatketaan

luontevimmin suitsi-malla työttömyyttä. Mitä enemmän työtun-teja kansantalouteen kertyy, sitä enemmän löytyy myös jaettavaa.

Nollasopimukset ja yhdeksän euron työn-tekijät ovat pahin esi-merkki työmarkkinoi-den vääristymistä.

Yksilöllinen palvelu, täsmäkoulutus ja tuki-

työ maksavat, mutta ne myös vaikuttavat. Näennäistoimenpiteistä tulee siirtyä raskai-siin tukitoimiin.

Tuemme Antero Eerolan valintaa edus-kuntaan. Hänen keskeisiä teemojaan ovat työ ja toimeentulo. Ne tarvitsevat puolusta-jansa.

JHL:n Dan Koivulaakso:Lyhyempi työaika – parempi tuottavuus

Göteborgin kunnassa Ruotsissa käynnistettiin viime vuonna ko-keilu kuuden tunnin työpäivästä ansiotasoa laskematta. Tähän asti hankkeella on saavutettu myönteisiä tuloksia.

Näin kävi myös Suomessa, kun työajan lyhentämistä kokeiltiin 1990-luvulla. Lyhyempi työaika parantaa työssä jaksamista ja elämän laatua, kasvattaa työn tuottavuutta ja vähentää työttömyyttä. Kokei-lu olisi syytä aloittaa myös Suomessa nyt, kun työttömyys on kasva-nut rajusti, eikä loppua näy.

Myönteisistä vaikutuksista todistavat myös tuoreet kokemukset Svartedalenin vanhainkodista, Göteborgista, jossa työntekijöiden stressi on vähentynyt samalla, kun työn laatu on parantunut.

Kun vanhainkodin työntekijöiden voimat ja jaksaminen ovat pa-rantuneet, voidaan esimerkiksi kävelylenkkejä tehdä enemmän ja myös asiakkaat voivat paremmin.

Asukkaiden kokemukset ovat myönteisiä, työntekijöillä on enem-män aikaa vuorovaikutukseen ja he ovat vähemmän kiireisiä. Kokei-lun aikana vanhainkotiin on palkattu 14 uutta hoitajaa.

Hanke on maksanut 8 miljoonaa kruunua. Sen tulevaisuus ja laa-jempi kokeilu ratkaistaankin sen perusteella, millaisia säästöjä työt-tömyys-, työterveys-, varhaiseläke-, sairausloma- sekä varsinaisten asiakkaiden terveydenhoitomenoissa saadaan ja miten ja miten li-sääntynyt hyvinvointi arvotetaan suhteessa niihin. Selvää on, että lisähenkilökunta tarkoittaa inhimillisempää hoitoa vanhustenhoi-dossa, jossa on aivan liian vähän työntekijöitä ja jossa leikkauspoli-tiikka lisää kiirettä. Tällaista tarvittaisiin myös Suomessa, jossa sosi-aali- ja terveyspuolelta on leikattu vielä enemmän kuin Ruotsissa.

Suomessa työajan lyhentämistä olisi syytä kokeilla teollisuudes-sa ja hoiva-alalla, jossa ihmisten pysyminen työkykyisenä eläkkeelle asti on haastavaa.

Lisääntyvä tuottavuus korvaisi lyhyemmän työpäivän kustannuk-set. Työajan lyhentäminen voisi myös vähentää työttömyyttä, kun yritysten pitäisi palkata lisää henkilöstöä. Tämä taas lisäisi verokerty-mää ja saisi käännettyä talouden nousuun.

– Antero paneutuu uutterasti politiikkaan niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hän on tehnyt

johdonmukaisesti työtä vantaalaisten palveluiden puolustajana ja toisaalta sotilasliittoutumista vastaan.

Sellaista paneutumista asioihin tarvitaan myös eduskunnassa.

Kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho:Työttömyys syrjäyttää yhteiskunnasta!

DAN KOIVULAAKSO,

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUTETTU, JULKISTEN JA

HYVINVOINTIALOJEN LIITON JHL:N SOPIMUSTOIMITSIJA

Antero Eerolan keskeisiä vaaliteemoja ovat työ ja

toimeentulo. Ne tarvitsevat puolustajia tulevassa

eduskunnassa. Siksi tuemme hänen valintaansa.

MARKUS MUSTAJÄRVI

VASEMMISTOLIITON KANSANEDUSTAJA

JYRKI YRTTIAHO

VASEMMISTOLIITON KANSANEDUSTAJA

antero eerola 1598

1) Anterolla on paljon myös kansainvälisiä yhteyksiä. Kuvassa vasemmalla Krei-kan nykyinen pääministe-ri, Syriza-puolueen johtaja Alexis Tsipras vasemmis-topuolueiden tapaamisessa Ateenassa. Keskellä entinen Norjan Vasemmistopuolu-een kansanedustaja Aksel Hagen, jonka Israelin armei-ja pidätti avustusmatkalla Gazaan 2012.

2) Venäjä-asiantuntijana An-tero on perehtynyt syvälli-sesti myös Ukrainan kriisiin ja naapurisuhteisiin. Kuvas-sa Vasemmistoliiton puo-luesihteeri Marko Varajärvi sekä Suomessa vieraillut Uk-rainan kommunistisen puo-lueen puheenjohtaja Petro Simonenko.

3) Myös pohjoismainen yh-teistyö on aina ollut tärkeää Anterolle. Vieressä Ruotsin Vasemmistopuolueen pu-heenjohtaja Jonas Sjöstedt vierailulla eduskunnassa.

4) Tällä vaalikaudella An-tero toimi Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Ar-hinmäen avustajana ja Uu-denmaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana. Kuvassa toverit puolueen maakunta-juhlassa Vantaalla.

Kansainvälisiä ja kotimaisia yhteyksiä

1 2

34

Ota yhteyttä!puh. 040 323 0176

[email protected]

facebook.com/antero.eerola

twitter.com/anteroeerola

Tue kampanjaa!

Vasemmistoliiton vaalitili: Nordea FI25 1521 3000

0014 63

Eerolan viite: 83108

Seuraa blogeja!

blogit.iltalehti.fi/antero-ee-rola/

blogit.kansanuutiset..fi/merkintoja-suomes-

ta-ja-maailmasta/

anteroeerola.fi

anteron eerolan vaalilehti

Documents