sitra maamerkit eeva hellström maaseutuajattelun kuperkeikka maaseudun tulevaisuusriihi tohmajärvi...
Post on 12-Jun-2015
1.284 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Maaseutuajattelun kuperkeikka
18.11.2010 Maaseudun tulevaisuusriihi Eeva Hellström
© Sitra 2009
Sisältö
• Pinttyneistä paradigmoista uuteen ajatteluun
- Käsitteiden keinussa
- Nouvelle cousine – uudet hyvinvointireseptit
- Keskipakoisuutta vai keskihakuisuutta?- Lähellä, kaukana vai läsnä?- Biohotteja vai biospotteja?
- Yhteiskunta, yhdistys vai yritys?- Innovaatioiden imuun!
- Tulevaisuususko hukassa?
• Maamerkit-ohjelma muutoksen vauhdittajana
18.11.2010 2
KÄSITTEIDEN KEINUSSA
3
© Sitra 2009
4
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Kaupunkien sisällä olevatluonnonläheiset alueet
Tavalliset suomalaiset pikkukaupungit
Kaikki mikä ei ole tiivistäkaupunkialuetta
Luonnonympäristössäsijaitsevat lomakylät
Kirkonkylät ja taajamat
Metsäiset erämaat
Haja-asutusalueet, joillaei ole kunnallistekniikkaa
Alueet, joilla luonnonmaisemaon vallitsevana
Alueet, joilla kyläasutus on vallitsevana
Alueet, joilla maatalous-maisema on vallitsevana
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
98
85
82
82
75
58
37
18
13
8
Mitä on maaseutuSuomalaiset, n=1504
18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo
© Sitra 2009
5
64 % asuu maalla
84 % asuu kaupungissa
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
19%
40%
36%
5%
Maalainen
Kaupunkilainen
Sekä että
Ei kumpaakaan
Millainen identiteetti meillä on
Suomalaiset, n=1504
24.3.2010
© Sitra 2009
18.11.2010 6
Monipaikkaisuus ja merkitysten maantiede
• Ekotehokkuushaasteet:
- Monipaikka-asumisen hiilijalanjälki
- Puhtaat energiaratkaisut
- Ajasta ja paikasta riippumaton työ
• Kulttuuriset ja sosiaaliset haasteet:
- Uudet verkostot, yhteisöllisyyden muutokset
- Kulttuuriset törmäykset, arvomuutokset, vastuullisuus
• Paradigmahaaste:
- Alueellinen erilaistaminen
- Palvelujen tasa-arvoisuus
• Tiedollinen haaste:
- Ilmiön draiverit ja vaikutukset
MUOTOJA:
• Vapaa-ajan asuminen
• Työkämppä kaupungissa
• Kesämökki kaupungissa
• Eroperheiden lapset
• Juuret kotipaikalla
• Harrastusympäristö
• Jne.
HAASTEITA:
• Palveluhaasteet:
- Verotuskäytännöt
- Monipaikka-asujienosallistaminen
- Palveluiden saatavuus yli kuntarajojen
- Tietojärjestelmät
• Logistiset haasteet:
- Valokuitu-, jäte-, viemäriverkostot, tiestö
© Sitra 2009
Maaseutu näyttää tältä….
24.3.2010 7
… ja tältä
© Sitra 2009
Maaseututypologian uudistaminen
18.11.2010 8
Kriteerit Kriteerit
Typologia Typologia
Sovellus Sovellus
Kuntakohtaisen typologian muokkaaminen paikkatieto-pohjaiseksi
© Sitra 2009
Maaseututypologian uudistaminen
18.11.2010 9
Sovellukset
Kriteeristöt
Data + analyysit
Voisiko tulevaisuuden typologia olla…?
-Paikkatietopohjainen-Dynaaminen-Moni-ilmeinen-Avoimeen tietoon perustuva-Helposti käytettävä-Hallintoon soveltuva-Tutkimuspohjainen-Maaseudun ja kaupungin yhdistävä-Kytkeytynyt eri verkkotyökaluihin
© Sitra 2009
Maaseudun elinvoimaisuus
• Onko hyvinvoiva maaseutu elinvoimainen?
• Onko elinvoimainen maaseutu hyvinvoiva?
18.11.2010 10
Elinvoimainen Suomi (Sitra 2010):
Elinvoima on energiaa, ilmenee henkenä ja tuottaa lisäarvoa. Elinvoiman lähteitä ovat:
• Vuorovaikutus, luottamus, vastuunkantaminen• Merkityksellinen työ ja tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa• Oppiminen, terveys• Maailman ja sen murrosten ymmärtäminen, elämänhallinta• Moninaisuus, erilaisten näkökulmien luova jännite• Tulevaisuudenkuvat, toiveet, unelmat
© Sitra 2009
Ajatusmalleja maaseudusta
Maaseutu on tärkeä osa suomalaista hyvinvointia
Yhteiskunta turvaa
maaseudun elinvoimaisuuden
Maaseudun asutusta ja elinkeinoja kehitetään
18.11.2010 11
Suomi voi hyvin ja toimii kestävästi
Maaseutu tarjoaa
hyvinvointia ja mahdollistaa kestävyyttä
Maaseutua uudistetaan tulevaisuuden
kysyntään vastaamiseksi
Motivaatio Tavoite Toimenpiteet
”Tarvitseva””Itseisarvo”
”Tarjoava””Lisäarvo”
Maamerkit:Uudistuva, tulevaisuuden elävä maaseutu voi olla eri kokoinen, eri näköinen ja sisältää eri toimintoja kuin tänään.
• Turvaamisesta uudistamiseen• Tarvitsevuudesta tarjoamiseen• Itseisarvosta lisäarvoon
• Rasitteesta voimavaraksi• Kehittämisen objektista subjektiksi• Paikallisista globaaleihin ratkaisuihin
© Sitra 2009
Puuttuva sana: ”kysyntä”
Tarve:
yhteiskunta turvaa maaseudun elinvoimaisuuden
Tarjonta:
maaseutu voi tarjota yhteiskunnalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluja
Kysyntä:
Mitä suomalaiset maaseudusta haluavat? Miten maaseutu vastaa kysyntään?
18.11.2010 12
”Itseisarvo”
”Välinearvo”
”Lisäarvo”
OECD: Suomi on ollut yksi maaseutupolitiikan edelläkävijöistä…
18.11.2010 13
Laaja maaseutupolitiikka:Sektoripolitiikkojen yhteensovittaminen
Puitteet pitkän aikavälin toiminnalle
Suppea maaseutupolitiikka:Leader-ryhmät
=SUOMENMENESTYSMALLI
Kysyntälähtöinen mahdollisuuksien maaseutupolitiikka
NOUVELLE COUSINEMERKITYKSISTÄ
14
NOUVELLE CUISINE
HYVINVOINTI-
RESEPTIT
“lighter, more delicate dishes and an increased emphasis on presentation”
© Sitra 2009
Draiveri: Merkitysyhteiskunta
• Yhteiskunnallisessa kehitysvaiheessa siirtymävaihe elämystarpeista merkitysyhteiskuntaan
- Kehittyneissä länsimaissa on huomattu, että jatkuva taloudellisen kasvun tavoittelu ei tee ihmisiä enää onnelliseksi.
- Elämyskeskeisyyden asemasta ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää.
- Maaseudun rooli on keskeisessä asemassa.
18.11.2010 15
• Kuluttajalle tarjotaan näyttämöjä, jossa voi toteuttaa itseään
• Viihtyvyys, maaseutuasuminen
Elämystalous
• Kuluttaja on mukana näyttämön rakentamisessa
• Kuluttajalla proaktiivinen rooli muutoksen rakentamisessa
• Päämääränä arvokas elämä ja siinä merkityksellisen elämän kokemus
Merkitysyhteiskunta
• Mitkä ovat merkitysyhteiskunnan nousevat ilmiöt ja uudenlaiset näkökulmat maaseudun vetovoimatekijöihin?
• Mitkä ovat maaseudun uudistuvat merkitykset?
• Asuminen => monipaikkaisuusmerkitysyhteiskunnan ilmentymänä
© Sitra 2009
Maaseutu ja hyvinvointi
24.3.2010 16
Maaseudulla on merkittävämpi rooli suomalaisten yksilöllisissä hyvinvointiresepteissä
Maaseutualueilla voidaan hyvin
© Sitra 2009
17
Maamerkit -barometri
Hyvän elämän elementit ja tyytyväisyys niihin
Suomalaiset, n=1504
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Tyyty
väis
yys
Tärkeys
Turvallisuuden tunne elämässäni
Taloudellinen toimeentuloni
Elämäni tarkoitus
Oman itseni toteuttaminen
Harrastusmahdollisuudet
Johonkin yhteisöön kuulumiseni
Luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta nauttiminen
Arkielämäni hallinta
Riittävä vapaus elämässäni
Asumisen tilavuus
Asuinympäristöni viihtyisyys
Elinympäristöni virikkeellisyys
Tarvitsemieni palveluiden saatavuus
Tekemäni työn mielekkyys
Työmatkani helppous ja sujuvuus
Elämänrytmin kiireettömyys ja paineettomuus
Mahdollisuus syödä puhdasta
ja turvallista ruokaa
Lähimmäisenrakkauden saaminen
Vaikutusmahdollisuudet itselleni tärkeisiin asioihin
Mahdollisuudet liikkua netissä
18.11.2010
Maaseutu
merkitys-
Yhteiskunnassa:
”Arvokas elämä”
© Sitra 2009
18
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe/vpl
Ei osaa sanoa
Maaseudulla ei ole mitäänerityistä roolia elämässäni
Teen työtä maaseudulla
Teen osittain tai kokonaanetätyötä maaseudulta käsin
Maaseudulla on minulle henkisesti merkitystä,vaikka en siellä juuri käykään
Asun pääasiassa maaseudulla
Asun ajoittain maaseudulla
Maaseutu on minulle tärkeä itsenitoteuttamisen ja harrastamisen ympäristö
Omistan palan maaseutua(esim. metsää, kesämökin)
Käyn maaseudulla latautumassaja virkistäytymässä
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
54
51
42
28
24
24
10
10
7
3
Maaseudun merkitys itselle 10 vuoden kuluttuaSuomalaiset n=1504
24.3.2010
LÄHELLÄ, KAUKANA VAI LÄSNÄ?
19
© Sitra 2009
Draiveri: ICT kehitys
ICT infrastruktuuri laajenee ja käyttöönotto helpottuu
Kaikkialla oleva teknologia (ubiikki) mahdollistaa riippumattomuuden ajasta ja paikasta
Älykkäät ratkaisut infrassa, logistiikassa ja palveluissa korvaavat fyysisiä ratkaisuja
Käsitykset etäisyydestä ja ekotehokkuudesta muuttuvat
Tilan hyödyntäminen resurssina mahdollistuu
18.11.2010 20
© Sitra 2009
Etäällä, lähellä vai läsnä?
• Oppiminen
• Työ, johtaminen
• Palvelut
• Verkostot
24.3.2010 21
Ajasta ja paikasta riippumattomat ratkaisut
© Sitra 2009
Lähi- ja etäratkaisuja
• Lähipalvelut
• Lähilogistiikka
• Lähiopetus
• Lähikoulut
• Lähiruoka
• Lähihoiva
• Lähivanhemmuus
• Lähi…
• Etätyö
• Etäopetus
• Etävanhemmuus
• Etäpankki
• Etä…
Lähiratkaisuja Etäratkaisuja
18.11.2010 22
Fyysinen läheisyys
4 Google-osumaa
Virtulaainen läheisyys
166 Google-osumaa
© Sitra 2009
Ekoälykkäät lähiratkaisut
18.11.2010Maamerkit / Auli Sihvola
Eko-älykkäät lähirat-kaisut
Ihmis-lähtöisyys
Eko-tehokkuus
Taloudellinen lisäarvo
Fyysinen
Lähiresurssien hyödyntäminen
Virtuaalinen
Tietotekniikan hyödyntäminen
Lähiratkaisut ovat ihmiskeskeisiä toimintamalleja, joilla merkitykselliset asiat tuodaan lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti.
Fyysisissä ratkaisuissa keskeistä on ekotehokas ja kustannustehokas logistiikka, virtuaalisissa maaseudun kytkeytyminen osaksi ubiikkimaailmaa.
Ekoälykkyys yhdistä kestävän kehityksen, ihmisen ja tietoyhteiskunnan
© Sitra 2009
Esimerkki: Etätyöstä lähityöhön
Otteita Heikki Sundquistin blogista 4.5.2010 (sitra.fi):
• On aivan nurinkurista, että kun työtä tekee lähellä omaa elinpiiriään, jopa kotonaan, sitä kutsutaan etätyöksi. Minä ainakin teen kaiken työni hyvin lähellä, ehkäpä käsivarren mitan päässä tai ainakin huutoetäisyydellä ja tietysti myös katseen piirissä.
• Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta saatan siirtyä etäälle. Tarkkailijana on organisaatiosi, konttorisi, jonka kannalta teet työtä etäällä. Etätyö on ulkoisen näkemyksen tuottama termi.
• Itsesi kannalta etätyö on terminä huono, kun kaiken työn teet itsesi lähistöllä. Lähellä ovat myös henkiset voimavarasi, työsi, osaamisesi, luominen ja itse työprosessi.
• Aivot on se keskus, joka kytkeytyy ulkoiseen maailmaan aistiesi ja toimilaitteittesi –kuten kuulo, näkö, puhe ja kädet – avulla. Ne ovat aina lähellä, vaikka työsi vaikutukset voivat olla fyysisesti hyvinkin etäällä.
Etätyö ratkaisuna osaavan työvoiman tarpeeseen?
• Etätyömahdollisuuksista kiinnostuneita houkutellaan muuttamaan maaseudulle…
• Entäpä muualla asuvien osaajien houkuttelu maaseutuorganisaatioiden palvelukseen, vaikka eivät itse siellä asuisikaan?
18.11.2010 24
© Sitra 2009
Saavutettavuus ja maaseutu
Miten maaseudun asukkaat
saavuttavat riittävät palvelut?
Miten suomalaiset saavuttavat maaseudun?
Fyysinen saavutettavuus
Virtuaalainensaavutettavuus
18.11.2010 25
26
KESKIPAKOISUUTTA VAI KESKIHAKUISUUTTA?
© Sitra 2009
Draiveri: Vihreä talous
• Vihreässä taloudessa kasvua, työtä ja hyvinvointia luodaan niin, että ympäristölle, ilmastolle ja luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja.
- Luonnonvarojen säästeliäs käyttö
- Ekotehokkuus
- Irtikytkentä
• Biotalous muodostaa merkittävän osan vihreästä taloudesta
- Biomassa raaka-aineena
- Biologiset prosessit tuotannossa
- Ekosysteemipalvelut
18.11.2010 27
Luonnon-varat: kasvava kysyntä
Ympäristö-ongelmat: osaamisen
kehittäminen
Vihreä talous
Bio-talous
© Sitra 2009
Keskitetty vai hajautettu ?
24.3.2010
Keskitetty
Hajautettu
EkotehokasEi ekotehokas
Keskitetty
Hajautettu
EkotehokasEi ekotehokas
Vallitseva ajattelu Maamerkit -näkökulma
28
© Sitra 2009
Kilpailukyky suhteessa maaseudulla asuvaan väestöön (2004)
4
4,5
5
5,5
6
6,5
0 10 20 30 40 50
Maaseudulla asuva väestö %
Kasvu
kil
pail
ukyky
Suomi
Kreikka
Ruotsi
USA
Tänään:Suomi maailman kilpailukykyisin
hajautetun asutusrakenteen maa
Seuraava haaste:Miten Suomesta kehitetään maailman ekotehokkain hajautetun asutusrakenteen maa?
KansainvälistyminenRakenteiden rohkea
kehittäminen
BIOHOTTEJA VAI BIOSPOTTEJA?
30
© Sitra 2009
Fossiilitalous ja biotalous
18.11.2010 31
Resurssit: vertikaalinen / horisontaalinen
Ainekierto: paikallinen / globaali
© Sitra 2009
Biotalouden kaksi polkua: keskitetty ja hajautettu
24.3.2010 32
© Sitra 2009
Monimuotoinen biotalous
18.11.2010 33
Luonnonvaratvihreässä taloudessa
34
YHTEISKUNTA, YHDISTYS VAI YRITYS?
© Sitra 2009
Kylätoiminta edelleen varsin perinteistä(Kouvolan Sanomat 12.11.2010)
18.11.2010 35
• Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on kyselytutkimuksessaan selvittänyt kylätoiminnan nykytilaa ja elinvoimaisuutta. Valtakunnallinen kysely lähetettiin 3 723 yhdistykselle, jotka harjoittavat kylätoimintaa. Vastausprosentti oli 29,2.
• Suurin osa vastanneista uskoo, että tapahtumia järjestetään tulevaisuudessakin talkoilla. Melkein puolet vastaajista pitää todennäköisenä, että paikallisten peruspalveluiden järjestäminen jää yhä enemmän yhdistysten vastuulle. Viidennes pitää tärkeänä, että kylään houkutellaan uusia asukkaita.
• Kylätoiminta pyörii edelleen varsin perinteisin keinoin. Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen mukaan asioita voitaisiin tehdä myös uudenlaisilla tavoilla.
• Kyselyn tulokset julkistettiin Kouvolassa, jossa kylätoiminta on keskimääräistä aktiivisempaa. Tutkijoiden mukaan Kouvolalla on mahdollisuus hyödyntää maaseutukaupungin asemaansa kansainvälisesti, kunhan toimintaa kehitetään ennakkoluulottomasti.
© Sitra 2009
Yhteiskunnallinenyrittäjyys
• ”Hyvän tekeminen”
• Yhteisöomistus
• Bisnestä
• Voiton tavoittelu
• Voitto käytetään siihen,
että tehdään lisää
”hyvää”
18.11.2010 36
INNOVAATIOIDEN IMUUN!
37
© Sitra 2009
38
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Muu
Logistiikkapalvelut
Luova työ ja kulttuuri
Kenneltoiminta
Kaivannaisteollisuus
Uudet hyvinvointipalvelut
Pienteollisuus
Tietotyö
Hevosyrittäjyys
Hoiva-ala
Monitoimiyrittäjyys
Uudet tavat hyödyntää luonnonvaroja
Metsätalous
Luomutuotanto
Uusiutuvan energian tuotanto
Erikoistuva maatalous
Vapaa-ajan asumiseen liittyvät palvelut
Matkailu
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Yritysmaailma, n=249
Maaseutu-asiantuntijat, n=158
Kuntapäättäjät, n=244
Liiketoiminnat, joille kasvavia edellytyksiä maaseudulla
n=kaikki vastaajat
18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo
© Sitra 2009
Maaseutuelinkeinot ja niiden kehittäminen
• Mitkä ovat maaseutuelinkeinoja?
- Maatalous, metsätalous, bioenergia, maaseutumatkailu, green care, …
• Mikä ei voisi olla maaseudulla?
- Design, gourmet, …
• Miten elinkeinoja kehitetään?
- Sektorilähtöisyydestä prosessilähtöisyyteen
- Virallisesta innovaatioympäristöstä avoimiin, ihmislähtöisiin innovaatioympäristöihin
18.11.2010 39
© Sitra 2009
18.11.2010 40
*) Lähde (soveltaen): Tuomas Kuhmonen ja Hannu Niittykangas
Kysyntä
Maaseudun hyvinvointipalvelut
Hyvinvointi ja merkityksellisyys liiketoimintamahdollisuuksina Green care
Lähiruoka-konseptit
Luonnonvaratvihreässä taloudessa
41
TULEVAISUUSUSKO
HUKASSA?
© Sitra 2009
42
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Mitä uskotaan, mitä toivotaanSuomalaiset, n=1504
Ei osaa sanoa
Siellä on paljon erilaista yritystoimintaa
Monimuotoinen turismi kukoistaa siellä
Sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan
Siellä asuu paljon ihmisiä,jotka tekevät etätyötä
Sen puhdasta luontoa arvostetaan
Se on voimakkaasti autioitunut
Maatalous on huomattavastitehostunut nykyisestä
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
70
24
68
4
64
53
43
56
40
62
39
50
36
59
2
5
Uskomukset
Toiveet
18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo
Luonnonvaratvihreässä taloudessa
43
MAAMERKIT
- Maaseudun merkitykset
© Sitra 2009
Kansalaistenkokonaisvaltainen
hyvinvointi
Sitran toimintatapa
18.11.2010 44
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ->
Suomikestävän
yhteiskunnankansainvälisenä
esikuvana
Strategiset tavoitteet
Terveydenhuollon ohjelma
Energiaohjelma
Kuntaohjelma
Maamerkit -ohjelma
Julkishallinnon johtamisohjelma
Koneteollisuuden kasvuohjelma
Kehitysohjelmat (HDL, Elinvoiman lähteet, …)
Ennakointi jakokeilu
Strategia-prosessit
Liiketoiminnan kehittäminen &
sijoitukset
© Sitra 2009
Oppiva ohjelma: uusista avauksista synergisistähankkeista koostuvia avainalueita
18.11.2010 45
Sitran strategia
Muuttuva maaseutusuhde
Lähiruoan liiketoimintamallit
Liiketoiminta Ja innovaatio-
ympäristöTiedustelu jastrategiatyö
Viestintä javerkostot
Ekotehokkaat maaseutu-maiset yhdyskunnat
Maaseutuympäristö hyvinvoinnin lähteenä
Visio:
Maaseudulla on merkittävämpi rooli
suomalaisten elinvoiman lähteenä ja kestävien ratkaisujen
mahdollistajana
Biotalouden lähiratkaisut
Kestävä monipaikkaisuus
24.3.2010 46
Ohjelmatiimi
• Eeva Hellström, johtaja
• Karoliina Auvinen, ekotehokkuus
• Jyri Arponen, liiketoiminta
• Päivi Hirvola, verkostot
• Eero Kokkonen, biotalous
• Lea Konttinen, hyvinvointi
• Liisa Lehikoinen, assistentti
• Johanna Pellinen, viestintä
• Auli Sihvola, koordinaattori
• Heikki Sundquist, pääomasijoitus
18.11.2010
46
Ohjausryhmä
• Tarja Cronberg, pj
• Janne Antikainen, TEM
• Sirkka Heinonen, TTK
• Kati Hienonen, Perhosvaikutus Oy
• Sirpa Karjalainen, MMM
• Juha Kuisma, VNK
• Osmo Rauhala, kuvatait, viljelijä
• Alf Rehn, Turun kauppakorkeakoulu
• Jyri Seppälä, SYKE
• Teppo Turkki, Sitra
• Hilkka Vihinen, MTT
© Sitra 2009
Maamerkit Facebookissa
18.11.2010 47
top related