robotit suomessa toimialaselvitys - aalto€¦ · robottien tulevaisuuden haasteisiin kuuluu...
Post on 17-Aug-2020
4 Views
Preview:
TRANSCRIPT
1
AALTO-YLIOPISTO
Insinööritieteiden korkeakoulu
Kon-15.4119 – Tuotantoautomaatio
Robotit Suomessa – toimialaselvitys
Fanny Syrjänen
84460F
Työ palautettu 21.10.2015
2
Sisällysluettelo
1. Johdanto .................................................................................................................................................... 3
2. Robotit ....................................................................................................................................................... 4
3. Robottien asema Suomessa ...................................................................................................................... 5
4. Robottien toimittajat Suomessa ja niiden asema muihin maihin ............................................................. 8
4.1. Cimcorp Oy ........................................................................................................................................ 8
4.2. Blastman Robotics ............................................................................................................................. 8
4.3. Kuka Nordic AB .................................................................................................................................. 9
4.4. Posicraft Oy........................................................................................................................................ 9
4.5. Fastems ............................................................................................................................................ 10
4.6. MTC Flextek ..................................................................................................................................... 10
5. Robottien tulevaisuuden näkymät .......................................................................................................... 12
6. Johtopäätökset ........................................................................................................................................ 14
7. Lähdeluettelo ........................................................................................................................................... 15
3
1. Johdanto
Jotta yritykset voivat pärjätä globaaleilla markkinoilla, on valmistavien yritysten jatkuvasti kehitettävä niiden
tuotantojärjestelmiään ja sopeuduttava muuttuviin markkinoiden vaatimuksiin (Pedersen et al., 2015, s. 1).
Yritykset voivat saavuttaa kilpailuetuja muun muassa laajentamalla tuotevalikoimiaan sekä lyhentämällä
tuotteiden valmistusaikoja (Pan et al., 2011, s. 87). Teollisuusrobottien avulla yritykset voivat parantaa
tuottavuutta ja sitä kautta luoda enemmän taloudellista hyötyä.
Tämä harjoitustyö käsittelee robottien nykyistä tilannetta Suomessa ja tulevaisuuden teollisuusrobottien
näkökulmia. Harjoitustyön toisessa luvussa esitellään tarkemmin teollisuusrobottien määritelmä ja
teollisuusrobottien asema globaalisti. Kolmannessa luvussa käsitellään robottien asemaa Suomessa lähinnä
tilastojen kautta ja verrataan niitä globaaleihin tilastoihin. Neljännessä luvussa esitellään robottien, niiden
oheislaitteiden ja ohjelmistojen tarjoajista. Viidennessä, luvussa käsitellään robottien tulevaisuuden näkymiä
ja niiden vaikutuksia Suomen robottiteollisuuteen. Viimeisessä luvussa tehdään johtopäätöksiä Suomen
teollisuusrobottien asemasta ja pyritään ennustamaan tulevaisuutta tästä näkökulmasta.
4
2. Robotit
Standardin SFS-EN 10218-1 mukaan teollisuusrobotti on ”teollisuuden automaatiosovelluksissa käytettäväksi
tarkoitettu automaattisesti ohjattu, uudelleen ohjelmoitavissa oleva monikäyttöinen käsittelylaite, jonka
akseleista vähintään kolme on ohjelmoitavissa ja joka voi olla kiinteästi liikkuva tai asennettu” (SFS-EN 10219-
1, 2013, s. 12). Standardi ISO 8373:2012 puolestaan määrittelee teollisuusrobotin olevan ”automaattisesti
ohjattava, uudelleenohjelmoitava, monikäyttöinen manipulaattori, jossa on vähintään kolme ohjelmoitavaa
akselia” (ISO 8373, 2012, s. 10) Voidaan siis todeta, että teollisuusrobotit ovat uudelleen ohjelmoitavia,
monikäyttöisiä ja automaattisia. Tässä harjoitustyössä teollisuusroboteista käytetään yleisnimitystä
”robotit”.
Nyt robotteja käytetään lähinnä massateollisuudessa, jossa robotit tekevät yhä jatkuvaa liikettä. Nykyisiä
globaaleja robottimarkkinoita dominoi autoteollisuus ja sen alihankkijat (Brogård, 2007, s. 69). Robotit ovat
toimineet hyvin autoteollisuudessa, sillä robottien työvaiheissa ei suuri varianssi ole välttämätöntä.
Robottien määrä maailmalla on kasvanut eksponentiaalisesti. International Federation of Robotics (IFR) on
tilastoinut teollisuusrobottien vuosittaisia ostomääriä vuoteen 2013 asti. Vuonna 2013 robottien myynti
kasvoi 12 % vuoden aikana, jolloin robottien kansainvälinen määrä oli yli 178 tuhatta. Kasvua aiheutti
kemikaali-, ja muoviteollisuuden robottien kasvu. Myös elektroniikkateollisuuden robottien määrä kasvoi
vuonna 2013, mutta se johtui lähinnä vuoden 2012 elektroniikkateollisuuden robottien määrän laskusta.
(International Federation of Robotics, 2015)
Kuvassa 1 on esitettynä teollisuusrobottien maailmanlaajuinen tilanne vuodesta 1995 vuoteen 2013. Kuten
kuvasta nähdään, on robottien määrä 2000-luvulla kasvanut tasaisesti lukuun ottamatta vuoden 2009
talouskriisiä. Vuosina 2008-2013 on robottien markkinat kasvaneet keskimäärin 9,5 % vuodessa
(International Federation of Robotics, 2015). Luvussa 3 verrataan maailmanlaajuisen ja Suomen
robottimarkkinoiden trendejä.
Kuva 1.Robottien vuosittaiset ostomäärät vuosina 1995-2013 (International Federation of Robots, 2015).
5
3. Robottien asema Suomessa
Aaltonen et al. (1992) oli tutkinut syitä robottien hankintaan suomalaisessa konepajateollisuudessa. Syitä
olivat muun muassa tarpeet rationalisoida raskaita työtehtäviä ja parantaa tuotteiden laatua sekä halu siirtyä
miehittämättömien tuotantojaksojen käyttöön. Näistä tarve rationalisoida raskaita työtehtäviä on tärkein
robotisoinnin peruste, sillä näin voidaan pienentää terveydelle vaarallisten töiden ja työvaiheiden
aiheuttamaa riskiä. Robotit sopivatkin käsityön korvaajiksi. (Aaltonen et al., 1992, s. 171)
Kuvassa 2 on esitetty vuosittain käyttöön otetut teollisuusrobotit Suomessa 2000-luvulla vuoteen 2012
saakka. Kuten kuvasta nähdään, on robottien hankintamäärä Suomessa ollut laskusuhdanteinen lähes koko
2000-luvun ajan. Kun verrataan teollisuusrobottien hankintamäärien kehitystä maailman laajuiseen
teollisuusrobottien kehitykseen, huomataan että vuonna 2005 oli robottien hankintapiikki Suomessa. Kun
verrataan kuvaa 2 kuvaan 1, huomataan että myös globaalisti oli vuonna 2005 lähellä oleviin vuosiin
enemmän robottihankintoja. Tosin prosentuaalinen käyttöönotettujen robottien määrä vuonna 2005
muutamaan edellä olleeseen vuoteen suhteutettuna oli Suomessa suurempi kuin globaalisti.
Kuvassa 3 on esitetty Suomessa käytössä oleva robottikanta arvioituna 12 vuoden käyttöiällä. Kuten kuvasta
nähdään, on robottien kokonaismäärä Suomessa kasvanut tasaisesti aina vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen
robottien kokonaismäärä on hieman laskenut joka vuosi. Tähän on varmasti vaikuttanut talouden
epävarmuus, jolloin yritykset eivät enää tee suuria investointeja. Kun verrataan kuvia 2 ja 3, voidaankin
huomata, että vuoden 2009 pieni robottien hankintamäärä peilaa suoraan käytössä olevien robottien
pienenevään määrää, sillä vanhat robotit poistuvat tilastoinnista, mutta tilalle ei tule uusia robotteja.
Kuva 2. Vuosittain käyttöönotetut teollisuusrobotit Suomessa (Suomen robotiikkayhdistys, 2015).
6
Kuvassa 4 on esitetty vuoden 2012 teollisuusrobottien määrä tuotantoteollisuuden 100 000 työntekijää
kohden. Kuten kuvasta nähdään, on Suomen robottitiheys melko korkea verrattuna globaaliin
maailmanlaajuiseen robottitiheyteen, joka on 58. Suomen robottitiheys on yli kaksinkertainen. Suomen
robottitiheys on hyvin kaukana kolmesta ensimmäisestä maasta, eli Etelä-Koreasta, Japanista ja Saksasta.
Teollisuudella on näissä kolmessa maassa muutenkin vahva asema.
Luvussa 4 käsitellään suomessa toimivia robottivalmistajia. On muistettava, että edellä esitetyt kuvaajat
kertovat Suomeen hankituista roboteista, jotka voivat olla joko kotimaisilta tai ulkomaisilta markkinoilta.
Puolestaan luvussa 4 esitellyt robottivalmistajat ja –toimittajat toimivat niin kotimaisilla ja ulkomaisilla
Kuva 3. Suomessa käytössä oleva robottikanta arvioituna 12 vuoden käyttöiällä (Suomen robotiikka yhdistys, 2015).
Kuva 4. Teollisuusrobottien määrä tuotantoteollisuudessa 10 000 työntekijää kohden vuonna 2012 (Suomen robotiikkayhdistys, 2015).
7
markkinoilla. Voidaankin siis todeta, että edellä kuvatut tilasto Suomen roboteista eivät kuvaa seuraavaksi
esiteltävien valmistajien ja toimittajien olosuhteita kotimaisilla markkinoilla. Tilastoa Suomessa näinä vuosina
(2000-2012) valmistetuista roboteista ei ole. Kotimaisten robottimarkkinoiden suuntauksia voidaan päätellä
vertailemalla yritysten liikevaihtoja näiltä vuosilta.
8
4. Robottien toimittajat ja valmistajat Suomessa ja niiden asema muihin
maihin
Suomessa toimivia robottienvalmistajia ovat muun muassa Cimcorp Oy, Blastman Robotics, Kuka Nordic AB,
Posicraft Oy, Fastems ja MTC Flextek. Esitellyistä yrityksistä Blastman Robotics, Posicraft ja Fastems ovat
suomalaisia yrityksiä. Muut esitellyt yritykset ovat suomessa toimivia, mutta ulkomaalaisessa omistuksessa.
Tässä luvussa esitellään lyhyesti nämä yritykset ja niiden tarjoamat palvelut. Luvussa 6 esitellään
robottiteollisuuden tulevaisuuden näkymiä ja pohditaan pystyvätkö nämä tässä luvussa esitellyt
robottivalmistajat vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
4.1. Cimcorp Oy
Suomen suurin portaalirobottien valmistaja on Cimcorp Oy ja se kuuluu japanilaiseen Murata-konserniin
vuodesta 2014 alkaen. Yritys työllistää 230 henkilöä ja sen päätoimipaikka on Ulvilassa. Lisäksi huoltoa
tarjoavia toimipisteitä on kolme: Vantaalla, Lahdessa ja Jyväskylässä. (Cimcorp, 2015) Yrityksen liikevaihto on
kasvanut huomattavasti viimeisen neljän vuoden aikana, sillä vuonna 2011 yrityksen liikevaihto oli 35 500 000
euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli 58 000 000 euroa (Asiakastieto, 2015).
Cimcorp valmistaa ratkaisuja tuotannon ja jakelukeskusten automatisointiin. Asiakkaat löytyvät
rengasteollisuudesta, vähittäis-, tukku- ja verkkokaupanjakelusta, elintarvike- ja juomateollisuudesta sekä
postinjakelukeskuksista. Rengasteollisuutta varten Cimcorp on kehittänyt Dream facory-konseptin, jossa
robotit hoitavat tehtaan sisäiset kuljetukset ja siirrot, varastoinnin ja keräilyn. Elintarviketeollisuutta varten
Cimcorp tarjoaa automaattivarastoja, jossa tuotteiden varastointi ja niiden hallinta toteutetaan roboteilla.
(Cimcorp, 2015)
4.2. Blastman Robotics
Blastman Robotics niminen yritys toimii Oulussa ja valmistaa teollisuusrobotteja. Yrityksen asiakkaat löytyvät
muun muassa teräsrakenteiden valmistajista, auto- ja liikennevälineteollisuudelle sekä valuteollisuudesta.
(Blastman Robotics, 2014) Blastman Robotics on melko pieni yritys, sillä se työllisti vuoden 2014 lopussa vain
33 työntekijää. Yritys on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana merkittävästi, sillä sen liikevaihto oli
vuonna 2011 7 000 000 euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli jo 11 500 000 euroa. (Taloussanomat, 2015)
9
Blastman Roboticsin valmistamat robotit soveltuvat nostamiseen sekä yksinkertaiseen työstämiseen.
Nosturirobotit ovat kooltaan suuria, sillä ne saattavat jopa täyttää koko tuotantotilan ja ne voivat liikkua
kolmessa eri suunnassa. (Blastman Robotics, 2014)
4.3. KUKA Nordic AB
KUKA Nordic AB (KUKA) on Suomessa toimiva saksalaisen yhtiön, KUKA Robot Groupin, tytäryhtiö, joka toimii
Lahdessa. KUKA Robot Group on yksi maailman johtavia robottitoimittajia, jonka vuoden 2013 liikevaihto oli
1,8 miljardia euroa. KUKA Nordic valmistaa teollisuusrobotteja sekä tarjoaa ohjaus- ja robottijärjestelmiä
muun muassa valokaarihitsaukseen, työstökoneisiin, autoteollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. (KUKA
Nordic)
KUKAn tarjoaa räätälöityjä teollisuusrobotteja, jotka ovat neljä- tai kuusiakselisia ja niitä on saatavina lähes
kaiken kokoisina sekä lähes kaikille kuormille aina kolmesta kilosta aina tuhanteen kiloon. Kaikki KUKAn
toimittavat robotit toimivat PC-ohjausjärjestelmällä. Ohjausjärjestelmää voidaan käyttää muun muassa
kannettavalla ja kosketusnäytöllisellä laitteella. (KUKA Nordic)
KUKA on ainoa suomalainen robottivalmistaja, joka valmistaa robotteja
ihmisen kanssa työskentelyyn. Kuvassa 5 on esitetty KUKAn LBR IIWA-
robotti. Nämä robotit soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa ihminen ja
robotti suorittavat erityisen tarkkoja tehtäviä läheisessä yhteistyössä.
LBR tarkoittaa kevytrakenteista robottia (Leichtbauroboter) ja IIWA on
lyhenne sanoista ”intelligent industrial work assistant”. Robotilla on
sensorinen tuntoaisti, jolloin robotti on todella tarkka, turvallinen ja
pystyy oppimaan uutta. Toisin kuin muut KUKAn arjoamat robotit, ovat
LBR IIWA-robotit seitsemän akselisia. LBR IIWA-robottia on tällä hetkellä
saatavilla 7 ja 14 kilon kuormille. (KUKA Nordic)
4.4. Posicraft Oy
Posicraft Oy on Orimattilassa toimiva yritys, joka tarjoaa robottiratkaisuja pienille ja keskisuurille yrityksille
sekä maalaukseen (Posicraft). Yritys on kasvattanut kahden viime vuoden aikana liikevaihtoaan merkittävästi,
sillä vuonna 2012 liikevaihto oli 43 tuhatta euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli 450 tuhatta euroa
(Taloussanomat, 2015).
Kuva 5. KUKA Nordic AB:n valmistama LBR IIWA-robotti (KUKA Nordic).
10
Pienille ja keskisuurille yrityksille Posicraft tarjoaa pöytärobotteja, joilla on nopea takaisinmaksuaika. Näiden
pöytärobottien suuri etu on niiden uudelleen ohjelmoitavuus, sillä roboteissa on kosketusnäytöt, joiden
avulla robotteja ja niiden sovelluksia voidaan nopeasti ohjelmoida ilman monimutkaista ja teknologista
koulutusta. (Posicraft)
Posicraftin maalausrobotit ovat antromorphisia, eli ihmisen työtä mallintavia. Robotit ovat 5- tai 6-akselisisia,
joista 5-akseliset voidaan opettamalla ohjelmoida, ja 6-vaihteiset taas voidaan uudelleen ohjelmoida offline-
ohjelmoinnilla. (Posicraft) Offlinen-ohjelmointi esitellään tarkemmin luvussa 5.
4.5. Fastems
Fastems on tamperelainen automaatiojärjestelmiä tarjoava yritys. Fastemsin tarjoamia palveluita ovat muun
muassa FM-järjestelmät ja robottipohjainen automaatio (Fastems). Fastemsin liikevaihto on laskenut neljän
viime vuoden aikana, sillä vuonna 2011 yrityksen liikevaihto oli 66 000 000 euroa, kun taas viime vuonne, eli
2014, liikevaihto oli 52 500 000 tuhatta euroa. Yritys palkkasi vuonna 2012 sata uutta työntekijää, mutta
vuonna 2014 työntekijöiden määrä oli pienentynyt 70 työntekijällä. (Taloussanomat, 2015) Tämä siis
tarkoitti, että Fastems vähensi työntekijöidensä määrää vuonna 2014 noin 20%:lla.
Fastems valmistaa robotteja, joissa yhdistyy teollisuusrobottien ja FM-järjestelmien hyvät puolet. Näin ollen
saadaan automatisoitua yhä laajempi määrä tuotantolaitteita sekä yhdistettyä suurempi määrä laitteita ja
työkaluja yhteen automatisoituun robottiin. Verrattuna perinteisiin robotteihin, pystyy Fastemsin
valmistamat robotit aistimaan ympäristöään, kuten määrittämään kuinka kauan jotakin tehtävää on tehtävä.
Näin ollen robotit voivat soveltua myös miehittämättömään työhön. (Fastems)
Työstävien robottien lisäksi Fastems valmistaa robotteja kappaleiden käsittelyyn ja viimeistelyyn. Yritykseltä
on myös mahdollista tilata huoltopalveluita. Fastems muun muassa lupaa, että se saa tarjoamansa
järjestelmät kuntoon viimeistään kolmen tunnin päästä vikatilanteesta. Huoltopalvelun tilaaja pystyy
seuraamaan tuotantoa ja sen vikatilanteita mobiiliaplikaation avulla. Suurin osa Fastemsin valmistamista
tuotteista ja tarjoamista ratkaisuista ovat konepajateollisuuteen parhaiten soveltuvia. (Fastems)
4.6. MTC Flextek
MTC Flextek syntyi kun suomalaiset yritykset Machine Tool Center Oy Ab ja Flextek Finland Oy yhdistivät
voimansa. Yrityksen pääkonttori on Nurmijärvellä ja lisäksi sillä on toimintaa kymmenellä eri paikkakunnalla,
11
kuten Iisalmessa, Kuopiossa, Pirkkalassa, Turussa, Imatralla, Lahdessa, Vaasassa ja Jyväskylässä. MTC
Flextekillä on lisäksi tytäryhtiö Baltiassa. (MTC Flextek)
Yritys tarjoaa työstökoneita, automaatiota ja oheislaitteita yksittäisistä laitteista aina koko tehtaan käsittäviin
automaatiojärjestelmiin. Toisin kuin muut aikaisemmin esitellyt yritykset, MTC Flextek ei itse valmista
myymiään palveluja, vaan toimii enemmänkin jälleenmyyjänä. Työstökone valikoimiin kuuluvat muun
muassa moniakseliset koneistuskeskukset, pysty- ja vaakakaraiset keskukset, CNC-sorvit. MTC Flextek
tarjoavat koneistuskeskukset ovat japanilaisen Okuman, taiwanilaisen Hartfordin ja japanilaisen Fanuc
Robodrillin valmistamia. MTC Felxtekin tarjoamat robotiikka- ja automaatiopalvelut koskevat työstökoneisiin
liitettyjä automaattisia tuotanto- ja kokoonpanolaitteita, robottiratkaisuja ja pallettiautomaatiota.
Robotiikka- ja automaatiopalvelut ovat japanilaisen Fanuc Robodrillin, suomalaisen Fastemsin ja
hollantilainen Halterin valmistamia. MTC Flextekin tarjoamien oheislaitteiden tarkoituksena on tarjota
konepajoille lisäystä työtehoon. Näitä ovat muun muassa nesteiden ja ilman suodattimet, kiinnittimet ja
palletit sekä pinnan viimeistelytekniikat. Lisäksi MTC Flextek tarjoaa elinkaaripalveluihin kuuluvat
aluehuoltoverkosto, joka kattaa huolto- ja varaosapalvelun. (MTC Flextek)
12
5. Robottien tulevaisuuden näkymät
Teollisuusrobottien markkinat ovat jo pitkään olleet autoteollisuuden dominoimia (Williams, 2014, s. 58).
Robottien tulevaisuuden haasteisiin kuuluu keskeisesti uusien teollisuusalojen valloittaminen. Uusien
teollisuusalojen valloittamisen lisäksi robottiteollisuuden haasteisin kuuluu automatisoinnin joustavuuden
lisääminen niillä aloilla, joilla on perinteisesti ollut robotteja jo aikaisemmin käytössä (Pedersen et al., 2015,
s. 282) Jotta robottiteollisuus voi vastata tulevaisuuden haasteisiin, on robottien oltava ketterämpiä,
halvempia, uudelleen ohjelmoitavia, osattava käsitellä epävarmuutta ja tunnistettava ympäristöään
(RobotWorx, Pedersen et al., 2015, s. 282).
Robotit voivat olla ketterämpiä, jos ne esimerkiksi ovat
kaksikätisiä. Kuvassa 6 oikealla on esitetty Yaskawa-nimisen
robottivalmistajan kaksi kätinen robotti. Kuvassa oleva kaksi
kätinen robotti on suunniteltu laboratorio-olosuhteisiin,
joissa tarvitaan suurta tarkkuutta (Expo21XX). RobotiQ:in
(2014) mukaan robotit valloittavat entistä enemmän aloja,
joilla robotteja tarvitaan täsmälliseen ja tarkkaan työhön.
Hyvä esimerkki tällaisesta työtehtävästä on
laboratoriotehtävät.
Uudet robottien teollisuusalat voivat poiketa luonteeltaan paljonkin perinteisistä robotteja käyttävistä
teollisuudenaloista. Muun muassa eräkoot ja robottiin sijoitettava pääoma voivat olla pienempiä sekä
takaisinmaksuajan määrittäminen voi tästä johtuen olla hankalaa (Williams, 2014, s. 58). Kun robotit ovat
halvempia, on kynnys niihin investoimiseen paljon matalampi. Robottien hintojen alentumisen myötä voivat
myös pienet ja keskisuure yritykset investoida robotteihin entistä keveämmin perustein kuin ennen.
Jotta robotit voivat omaksua uusia ominaisuuksia, on niiden oltava helpommin uudelleen ohjelmoitavia. Näin
saadaan roboteista huomattavasti joustavampia. Robotteja voidaan ohjelmoida online- sekä offline-
ohjelmoinnilla. Nykyisten robottien ohjelmoiminen tapahtuu useimmiten online-ohjelmoinnilla, joka on
vaikeaa, kallista ja aikaa vievää, joten robotteja harvemmin uudelleenohjelmoidaan. Lisäksi online-
ohjelmoinnin yleensä tekee koulutetut robotti- ja automatisoinninasiantuntijat. Offline-ohjelmoinnin voi
suorittaa robotin toimiessa, jolloin yritys ei menetä arvokasta tuotantoaikaa. Näin ollen robottien ohjelmointi
ei vaadi yhtä suurta panostusta kuin online-ohjelmoinnissa ja robotteja voidaan useammin ohjelmoida. Näin
saadaan tuotannosta joustavampaa. (Pan, 2011, s 88-89)
Jotta robotit voisivat vastata epävarmuuksiin, on niiden pystyttävä itse hoitamaan vikatilanteita ja yllättviä
ongelmatilanteita. Tämä voidaan ratkaista vankemmilla ohjelmointiratkaisuilla. (Brogårdh, 2007, s. 76)
Kuva 6. Yaskawa-nimisen robottivalmistajan kaksikätinen robotti (Expo21XX).
13
Robotit voivat tunnistaa ympäristöään muun muassa 3D-näöllä, johon on yhdistetty väri- ja kuviotunnistus.
Kun robotti pystyy tunnistamaan ympäristöään, pystyy myös paremmin varautumaan epävarmuuksiin, sillä
näin robotti pystyy hahmottamaan paremmin ongelmatilanteet ja määrittämään miten ne tulisi hoitaa.
(Brogårdh, 2007, s. 76)
14
6. Johtopäätökset
Teollisuuden robottien suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat uusien teollisuusalojen valloittaminen sekä
robottien käyttämisen yksinkertaistuminen ja helpottuminen. Robotit ovat kehittyneet viime vuosina paljon
ja todennäköisesti niiden kehittymisen tahti vain kiristyy.
Suomalaiset robottivalmistajista kaksi, Posicraft ja Fastems, ovat vastanneet tulevaisuuden robottien
haasteisiin. Nämä yritykset ovat huomioineet tarjoamissaan tuotteissa ja ratkaisuissa luvussa 5 esiteltyjä
tulevaisuuden robottien vaatimuksia.
Posicraft on erikoistunut pienempiin robotteihin, jolloin se pystyy vastaamaan paremmin myös pienten ja
keskisuurien yritysten tarkoituksiin. Lisäksi Posicraft on panostanut helppokäyttöiseen robottien hallintaan.
Lisäksi Posicraftin robotit on mahdollista ohjelmoida offline. Tämä nopeuttaa robottien käyttöä sekä niiden
uudelleen ohjelmointia, sillä siihen ei tarvita alan eksperttejä eikä koneita tarvitse ajaa alas ohjelmoinnin
ajaksi.
Fastemsin robotit pystyvät aistiman ympäristöään, jolloin niitä ei tarvitse miehittää vaan työntekijät voidaan
siirtää muihin manuaalisiin tehtäviin. Fastems on myös pyrkinyt helpottamaan asiakkaidensa
tuotannonvalvontaa mobiiliaplikaatiolla. Tämä on helppo keino erottua muista robottiratkaisujen tarjoajista,
sillä asiakkaat arvostavat helppoa ja nopeaa robottien käyttöä.
Suomalaiset robottienvalmistajat pärjäävät globaaleilla markkinoilla osaamisella. Tämä tarkoittaa sitä, että
yritysten tulisi ennemminkin erikoistua erikoisrobotteihin ja teollisuuden erikoisratkaisuihin, joissa tarvitaan
suurta erikoistumista ja korkeaa tietotasoa. Suomessa on tuotantokustannukset korkeat verrattuna moneen
muuhun robotteja valmistavaan maahan, jolloin suomalaisten robottivalmistajien ei ole kannattavaa kilpailla
muiden halvempien tuotantomaiden kanssa tavanomaisten robottiratkaisujen tarjoamisessa.
15
7. Lähdeluettelo
Asiakastieto. 2015. Yritystiedot. [Viitattu 17.10.2015]. URL: https://www.asiakastieto.fi/.
Blastman Robotics. 2014. Blastman Robotics-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL:
http://www.blastman.com/.
Brogård, T. Present and Future Robot Control Development – An Industrial Perspective. Annual Reviews in
Control. Vol: 31:1. s. 69-79. DOI: 10.1016/j.arcontrol.2007.01.002
Cimocorp. Cimocorp-nettisivu. [Viitattu 24.9.2015]. URL saatavilla: http://www.cimcorp.fi
Expo2011. Yaskawa’s dual arm robot CSDA10F shown in Analytica 2014. [Viitattu 19.10.2015]. URL saatavilla:
http://www.expo21xx.com/news/yaskawa-csda10f-dual-arm-robot/
Fastems. 2015. Fastems-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL: http://www.fastems.com/.
International Federation of Robots. Industrial Robots 2014 - Statistics . [Viitattu 30.9.2015]. URL saatavilla:
http://www.ifr.org/industrial-robots/statistics/
IndexMuni. 2015. GDP – Composition by Sector. [Viitattu 20.10.2015]. URL: http://www.indexmundi.com
ISO 8373. 2012. Robots and robotic devices. Toinen painos. Sveitsi: International Organization of Standards.
38 s.
KUKA Nordic. 2015. KUKA-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL saatavilla: http://www.kuka-
robotics.com/finland/fi/
MTC Flextek. 2015. MTC FLextek-yrityssivut. [Viitattu 9.10.2015]. URL saatavilla: http://mtcflextek.fi/
Pan, Z., Polden, J., Larkin, N., Van Duin. S. & Norrish, J. 2011. Recent progress on programming methods for
industrial robots. Robotics and Computer-Integrated Manufacturing. Vol: 29. s. 87-94. ISBN: 978-3-8007-
3273-9.
Pedersen, M., R., Nalpantidis, L., Skovgaard Andersen, R., Schou, C., Bögh, S., Kruger, V. & Madsen, O. 2015.
Robot skills for manufacturing: From concept to industrial deployment. Robotics and Computer Integrated
Manufacturing. Vol: 37. s. 282-291. DOI: 10.1016/j.rcim.2015.04.002.
Posicraft. 2014. Posicraft-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL saatavilla: http://mtcflextek.fi/.
Robotiq. 2014. The Robotics Industry in 2013 and Future Predictions. [Viitattu 13.10.2015] URL saatavilla:
http://blog.robotiq.com/bid/71101/The-Robotics-Industry-in-2013-and-Future-Predictions.
16
RobotWorx. Industrial Robots and the Future. [Viitattu 10.10.2015] URL:
https://www.robots.com/blog/viewing/industrial-robots-and-the-future
SFS-EN 10218-1. 2013. Robotit ja robotiikkalaitteet. Turvallisuusvaatimukset. Osa 1: Teollisuusrobotit.
Helsinki: Suomen standardoimisliitto. 90 s.
Suomen robotiikkayhdistys ry. Tilastoja.[Viitattu 30.9.2015] URL saatavilla: http://www.roboyhd.fi/
Taloussanomat. 2015. Yrityshaku. [Viitattu 14.10.2015]. URL: http://www.taloussanomat.fi/yritykset/.
top related