kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet länsi-uudellamaalla -loppuraportti

Tarja Meristö & Jukka Laitinen (2014)

Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla –

nykytila ja tulevaisuuden näkymiä

Kannen kuva: InnoHub Lohja -pelilauta © FuturesLab CoFi Laurea

Kannen kuva havainnollistaa Länsi-Uudenmaan alueen kehittämistyötä avoimessa

innovaatioverkostossa. Pelilaudan keskiössä on Länsi-Uudenmaan alueen 4Y-yhteistyöperiaate ja

ympärillä alueen strategiset painopistealueet. Ulommilla kehillä on vastaavasti koko Uudenmaan

ja EU:n strategiset painopistealueet.

ISBN 978-952-93-4931-9 (nid.)

ISBN 978-952-93-4932-6 (PDF)

Painopaikka: Hansaprint Oy, Turku, 2014

Kustantaja: Novago Yrityskehitys Oy

Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo ................................................................................................................................................... 3

Esipuhe .............................................................................................................................................................. 4

Tiivistelmä .......................................................................................................................................................... 5

Sammandrag ...................................................................................................................................................... 5

Summary ............................................................................................................................................................ 5

1. Johdanto kestävän liiketoiminnan aihepiirin ja käsitteistöön ....................................................................... 6

1.1. Kestävä liiketoiminta ja sen määrittely .................................................................................................. 6

1.2. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tavoite ja eteneminen ...................................... 8

2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteritarkastelu ....................................................... 11

2.1. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla ........................................................................................... 11

2.2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteri ................................................................. 12

2.3. Hyvinvointi ............................................................................................................................................ 13

2.4. Kauppa .................................................................................................................................................. 14

2.5. Rakentaminen ....................................................................................................................................... 15

2.6. Teknologiateollisuus ............................................................................................................................. 16

2.7. Synteesi: kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudellamaalla .......................................... 17

3. Länsi-Uudenmaan alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta – haastattelutuloksia ........................... 19

3.1. Metodi ja aineisto ................................................................................................................................. 19

3.2. Kestävän liiketoiminnan tietoisuus Länsi-Uudellamaalla: haastattelutulokset .................................... 19

3.3. Yritysten syvähaastattelut Länsi-Uudellamaalla (Taru Uotila / Suomen ympäristöopisto Sykli) ......... 24

3.3.1. Taustaa .......................................................................................................................................... 24

3.3.2. Syvähaastatteluiden tulokset ........................................................................................................ 25

3.3.3. Yhteenvetoa syvähaastatteluista .................................................................................................. 32

4. Tulevaisuuden suuntaviivoja ja muutostekijöitä kestävässä liiketoiminnassa ............................................ 33

4.1. Kestävän liiketoiminnan muutostekijöitä meiltä ja muualta................................................................ 33

4.2. Tulevaisuuden näkymiä Länsi-Uudellamaalla ....................................................................................... 34

5. Lopuksi ......................................................................................................................................................... 39

Lähteet ............................................................................................................................................................. 40

Liite 1. Haastattelulomake ............................................................................................................................... 41

Liite 2. Good Practice -kunniamaininta ........................................................................................................... 42

Esipuhe

Kestävä kehitys on Bruntlandin komitean mukaan määritelty v. 1987 toimintatavaksi, joka ottaa huomioon

taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kehityksen niin, että ei viedä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia

samalla kun tyydytämme omia tarpeitamme tänään. Yritysmaailmassa puhutaan kestävän liiketoiminnan

käsitteestä, jossa Bruntlandin kolme dimensiota yhdistyy: Taloudellinen kestävyys merkitsee toiminnan

kannattavuutta, mutta myös toiminnan jatkuvuutta. Sosiaalinen kestävyys merkitsee yhteiskuntavastuuta,

mikä turvaa myös työpaikkoja ja toimeentuloa sekä estää syrjäytymistä. Ekologinen kestävyys korostaa

ekotehokkuutta, mutta myös laajemmin resurssitehokkuutta, minkä professori Jyrki Kettunen määritteli

käsitteellä niukkaresurssisuus osana KTM:n ekovientitoimikunnan työtä v. 1996. Niukkaresurssisuus on

helppo myydä yrityksille kestävän liiketoiminnan kehittämisen ohjenuoraksi, koska siinä säästyy paitsi

luonnonvaroja ja energiaa myös aikaa ja pääomaa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mielestä nyt v. 2014

Suomen menestyksen turvaamisessa ei riitä perinteinen tarkastelu, vaan aakkosissa on otettava uusi järjestys

eli abc:n tilalle bcd, joka tulee sanoista biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Kaikki nämä kolme dimensiota

edistävät kestävää liiketoimintaa, pelastavat maapalloa ja turvaavat samalla Suomen ja Suomen eri alueiden

elinkeinorakenteen uudistumista. Länsi-Uudenmaan alueella saatujen tulosten mukaan pk-yrityksissä

vaatimukset kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle tulevat asiakkailta ja henkilökunnalta. Yli puolet

Länsi-Uudenmaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä toteuttaa jo kestävää liiketoimintaa käytännössä.

Kolmannes pk-yrityksistä pitää sitä lisämahdollisuutena. Toisaalta, joka viides yritys näkee kestävän

kehityksen lähinnä kustannustekijänä. Kestävä liiketoiminta nähdään yhä useammin kilpailuetuja ja

lisämahdollisuuksia tuottavana toimintana, ja tulevaisuudessa kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on yhä

useammalle yritykselle liiketoiminnan keskiössä, osana normaalitoimintaa.

Uudenmaan liiton rahoittamassa Kestävän liiketoiminnan hankkeessa v. 2012 - 2014 on tutkittu ja sparrattu

Länsi-Uudenmaan alueen yrityksiä kestävän liiketoiminnan edistämiseksi ja aktivoimiseksi. Hanketta on

koordinoinut Novago Yrityskehitys Oy Erja Vaaralan johdolla ja tutkimusosiosta on vastannut Laurea-

ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi Tarja Meristön johdolla. Hankkeessa ovat kenttätyötä tehneet

Novagon yritysneuvojat yhteistyössä Erja Vaaralan kanssa, CoFin tutkijat Jukka Laitinen ja Antti Ahola, mutta

myös Laurean Lohjan kampuksen opiskelijat yhteistyössä yliopettaja Susanna Kivelän kanssa. Yritysten

syvähaastatteluosuuden on koonnut Taru Uotila Suomen ympäristöopisto Syklistä. Hankkeen ohjausryhmään

ovat kuuluneet puheenjohtajana Paavo Lyytikäinen Hangon satamasta ja jäseninä Matti Pihlajamaa, LUKSIA,

Kristiina Heiniemi-Pulkkinen, Uudenmaan liitto, Jaana Pönni, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, Juhani

Hyry, Hyrles Oy, Riikka Slunga-Poutsalo, luottamushenkilö, Carl-Johan Sandström Novagosta sekä Erja

Vaarala ja Tarja Meristö. Hankkeen loppuseminaarin järjestelyihin osallistuivat Novagon Minna-Mari Tiihosen

johdolla myös Luksian opiskelijat. Ilman alueen yritysten aktiivista osallistumista haastatteluihin ja

seminaareihin ei tuloksia olisi saatu. Loppuseminaarin osallistujat toivat vielä oman näkemyksensä

klusterityöhön ja kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuun viimeistelyyn. Samoin loppuseminaarin

yrityspuheenvuoron pitäjät jakoivat kokemuksensa kestävän liiketoiminnan onnistumisista ja mahdollisista

karikoista kaikkien kanssa.

Lämmin kiitos ihan kaikille hankkeen työhön osallistuneille toimijoille! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tarja Meristö

Tiivistelmä Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hanke (10/2012 - 10/2014) on Novago Yrityskehitys Oy:n ja

Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuudentutkimusryhmän FuturesLab CoFin toteuttama hanke, jota

rahoitti Uudenmaan liitto. Hanke tuotti alueen kestävän liiketoiminnan klusterin ja ydinpätevyyspuun

kuvauksen sekä hahmotti aiheeseen vaikuttavat trendit. Alueen yrityksissä herätettiin tietoisuutta kestävästä

liiketoiminnasta haastattelemalla 99 yritystä eri aloilta. Yli puolet haastatelluista yrityksistä toteuttaa

kestävää liiketoimintaa jo käytännössä ja yli kolmannes pitää sitä lisämahdollisuutena. Reilu viidennes pitää

sitä kustannustekijänä. Kestävän kehityksen haasteet nousevat esille yrityksissä asiakkaiden sekä oman

henkilökunnan kautta. Kestävän liiketoiminnan klusterin ytimen alueella muodostavat mm. vesiliiketoiminta,

jätteiden käsittely, bioenergia ja korjausrakentaminen. Klusterin tuki- ja lähialat ovat hyvinvointiliiketoiminta,

kauppa, rakentaminen, teknologiateollisuus sekä matkailu- ja ravitsemisala. Mahdollistajia kestävälle

liiketoiminnalle ovat kunnat ja kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja aluekehittäjät.

Sammandrag Projektet Hållbar affärsverksamhet i västra Nyland (10/2012 - 10/2014) genomfördes av Novago

Företagsutveckling och yrkeshögskolan Laureas framtidsforskningsgrupp FuturesLab CoFi. Projektet

finansierades av Nylands förbund. I projektet utarbetades beskrivningar av regionens kluster för hållbar

affärsverksamhet och regionens kärnkompetensträd och det skapades en bild av trenderna, som påverkar

hållbar affärsverksamhet. Kännedom om hållbar affärsverksamhet spreds till regionens företag genom att

intervjua 99 företag från olika branscher. Mer än hälften av de intervjuade företagen genomför redan hållbar

affärsverksamhet i praktiken och mer än en tredjedel ser det som en ytterligare möjlighet. En dryg femtedel

anser det vara en kostnadsfaktor. Den hållbara utvecklingens utmaningar lyfts fram via kunderna och den

egna personalen. I regionen består kärnan i den hållbara affärsverksamhetens kluster av bl.a.

vattenaffärsverksamhet, avfallshantering, bioenergi och byggnadsrenovering. Klustrets stöd- och

närliggande branscher är välfärdsaffärsverksamhet, handel, byggande, teknologiindustri samt turism- och

restaurangbranschen. Möjliggörare för hållbar affärsverksamhet är kommuner och städer, läroinrättningar,

organisationer och regionutvecklare.

Summary Sustainable Business in Western Uusimaa project (10/2012 - 10/2014) was carried out by Novago Business

Development and FuturesLab CoFi/Laurea University of Applied Sciences and it was financed by Uusimaa

Regional Council. As a result of the project, the description of the sustainable business cluster and the core

competence tree for the region were created and trends related to sustainable business practices were

mapped. Awareness of sustainable business was spread to the business field by interviewing 99 companies

in different fields in the region. More than half of the interviewed companies in the region already carry out

sustainable business and over a third of them consider it as an additional possibility. Over a fifth considers it

as a cost factor. The challenges of sustainable business arise through the customers and own staff of the

companies. The core of the sustainable business cluster consists of water business, waste treatment,

bioenergy and renovation. The supporting and related fields include wellbeing, retail, technology industry

and tourism and restaurant field. Enablers consist of municipalities and towns, educational institutions,

organizations and regional developers.

1. Johdanto kestävän liiketoiminnan aihepiirin ja käsitteistöön

1.1. Kestävä liiketoiminta ja sen määrittely Yritysmaailmassa tietoisuus luonnonvarojen riittävyydestä heräsi 1960 – 1970 -luvuilla. Siihen vaikutti ehkä

eniten 1970-luvun alussa koettu energiakriisi, mutta myös Kasvun rajat -raportti v. 1972 Rooman klubilta.

Shell, tunnettu skenaariotyöskentelyn pioneeri yrityspuolella, teki jopa kriisiskenaarion ennen v. 1973

öljykriisiä, mutta sitä ei otettu yrityksessä tosissaan. Vasta kestävän kehityksen käsitteen myötä herännyt

tietoisuus muuttui 1980 – 1990 -luvuilla ymmärrykseksi asiasta ja edelläkävijäyritykset mm. hyödynsivät

kierrätysraaka-aineita toiminnassaan. Viimeistään 2000-luvulle tultaessa ekotehokkuudesta ymmärrettiin

saatavan laajemminkin kilpailuetuja, ja nyt 2010-luvulla kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on yhä

useammalle yritykselle liiketoiminnan keskiössä, osana normaalitoimintaa. Käsitteet ovat muuttuneet ja

monipuolistuneet, ja esimerkiksi niukkaresurssisuus ja resurssitehokkuus ovat vakiinnuttamassa asemaansa.

Mukaan lasketaan resursseista raaka-aineiden ja energian ohella myös pääoma ja aika, kuten professori Jyrki

Kettunen jo 1990-luvun puolivälissä silloisen KTM:n ekovientitoimikunnan puheenjohtajana

niukkaresurssisuuden määritteli.

Kuva 1 Kestävän kehityksen roolin muuttuminen ajan kuluessa (Meristö 2013).

Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan tarkastelun pohjaksi kerättiin hankkeen alkuvaiheessa (1/2013)

yritysten näkemyksiä mm. uhkista ja mahdollisuuksista, mutta myös kestävyyteen vaikuttavista eri

osatekijöistä. Työkaluina käytettiin SWOT-analyysia ja vastinparilomaketta, joka muokattiin tätä varten.

Näkemyksiä saatiin seitsemältä toimijalta. Suurimpina uhkina nähtiin mm. ympäristön tilan romahtaminen,

raaka-aineiden väheneminen, sääilmiöt, liikakansoitus, itsekkyys, vedestä aiheutuvat sodat ja eroosio. Uusina

mahdollisuuksina nähtiin mm. uudenlaisten toimintatapojen kehittäminen, uudet raaka-aineet, vanhoista

materiaaleista luopuminen, kuluttajien valveutuminen ja matkustamisen vähentyminen. Heikkoudet

painottuivat yhteisen päätöksenteon vaikeuksiin sekä tiedonhyödyntämisen ongelmiin. Vahvuuksia olivat

teknologiaosaaminen, osuustoiminta sekä globaali keskustelu.

Vastinparilomakkeella tarkasteltiin vihreyttä yritysten kustannus- ja kilpailukykytekijänä, teknologian

mahdollisuuksina ja uusien toimintatapojen tarjoajana, lainsäädännön ja markkinoiden roolia sekä

kierrätyksen asemaa kestävässä kehityksessä, mutta myös kokonaisuuden hallintaa asioiden edistämiseksi.

Kuvassa 2 on esitetty tulokset vastinparikyselystä, joka esittelee yritysten asenteet nyt ja tulevaisuudessa.

Huomionarvoista on muutos nykytilan ja tulevaisuuden näkyminen välillä ihmisten tinkimishalukkuuden ja

säätelyn osalta. Vastaajien näkemyksen mukaan ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiimpia tinkimään omasta

kulutuksestaan kestävyyden hyväksi. Kestävään kehityksen kohdistuvan säätelyn painopisteen odotetaan

tulevaisuudessa muuttuvan globaalimpaan suuntaan kansallisen sääntelyn sijaan. Toisaalta huomionarvoista

on vahva yksimielisyys siitä, että vihreys on kilpailuetu sekä nyt että tulevaisuudessa. Samoin kestävä kehitys

nähdään osana yhdyskunnan perustoimintaa aikajänteestä riippumatta.

Kuva 2 Vastinparikyselyn tuloksia yritysten asenteista nyt ja tulevaisuudessa.

Novago Yrityskehitys Oy:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kestävä liiketoiminta on

määritelty toiminnaksi, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa

ja toiminnassa. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Yrityksille tämä tarkoittaa vastuunottamista ja osallistumista. Samalla se tuo etuja vähentämällä

kustannuksia ja riskejä, luomalla vahvemman tuotemerkin ja houkuttelemalla asiakkaita. Kestävästä

liiketoiminnasta käytetään usein myös nimitystä vastuullinen liiketoiminta. Myös esim. vihreä liiketoiminta,

ympäristöliiketoiminta tai cleantech ovat osa kestävää liiketoimintaa, samoin yritysten yhteiskuntavastuu

(CSR= corporate social responsibility).

Kestävää kehitystä tarkastellaan laaja-alaisesti, joten työssä on huomioitu Bruntlandtin raportissa (United

Nations 1987) mainitut näkökulmat eli ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys (Kuva 3). Samat

kestävän kehityksen kolme näkökulmaa on huomioitu myös GRI:ssä (Global Reporting Iniative 2013), jonka

pohjalta hankkeessa luotiin yrityshaastattelulomake. GRI on organisaatioita yhteiskuntavastuu-raportointiin

kannustava aloite. GRI:n kattavaa yhteiskuntavastuu-raportoinnin viitekehystä käytetään laajalti ympäri

maailmaa. Viitekehys ja siihen liittyvä raportointiohjeisto määrittelee periaatteet ja indikaattorit, joiden

avulla organisaatiot voivat mitata ja raportoida taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

Kuva 3 Kestävän liiketoiminnan viitekehys sisältää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden

näkökulmat.

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa yritystoiminnan kannattavuutta ja jatkuvuutta, mutta myös esimerkiksi

sitä, että rahat jäävät alueelle. Taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin kuuluvia seikkoja ovat mm.

kannattavuus, liikevaihto, markkina-asema sekä epäsuorat vaikutukset verotuksen kautta.

Ekologinen kestävyys liittyy kaikkeen yrityksen ympäristövaikutuksia omaavaan toimintaan. Siihen kuuluvia

osa-alueita ovat mm. materiaalien käyttö, energian käyttö, vesijalanjälki, biodiversiteetti, ilmanpäästöt,

jätevedet, jätteet, tuotteiden ja palveluiden määräystenmukaisuus sekä logistiikka ja kuljetusmuodot.

Sosiaalinen kestävyys ottaa huomioon yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ja mahdollistaa esim.

vajaakuntoisten työllistymisen. Myös yrityksen verojalanjälki on osa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.

Muita esimerkkejä sosiaalisen kestävyyden osa-alueista ovat mm. henkilöstökäytännöt ja työolot (esim.

työterveys ja turvallisuus), ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima), määräystenmukaisuus sekä tuotevastuuseen

liittyvät seikat.

1.2. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tavoite ja eteneminen Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla-hanke on rahoitettu Uudenmaan liiton Makera-rahoituksella ja

sen toteuttajina ovat olleet Novago Yrityskehitys Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden

tutkimuksen ryhmä FuturesLab CoFi. Novagon vastuulla on ollut hankkeen koordinointi sekä

yrityshaastattelut, joita on tehty yhteensä satakunta. Lisäksi alueelle on hankkeen aikana syntynyt Novagon

laskun mukaan 22 uutta yritystä alalle. Laurean FuturesLab CoFi on huolehtinut hankkeen tutkimuksellisen

osion toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteena on ollut:

1) Herättää Länsi-Uudenmaan alueen yrityksissä tietoisuus kestävän liiketoiminnan

mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa.

2) Tutkia alueen yritysten näkemyksiä ja suhtautumista kestävään liiketoimintaan ja

kestävyyden eri osa-alueisiin.

3) Tunnistaa alueen keskeiset toimijat kestävän liiketoiminnan ympäriltä eri toimialoilla.

4) Hahmottaa Länsi-Uudenmaan alueelle kestävän liiketoiminnan klusteri(t), ml. ydintoimijat,

täydentävät toimijat ja mahdollistajat.

Ajallisesti hanke on toteutettu 10/2012 – 10/2014 välisenä aikana (Kuva 4). Hankesuunnitelman

täsmentämisen ja rahoittajatapaamisten jälkeen varsinainen tutkimustyö on alkanut vuoden 2013

tammikuussa. Työ aloitettiin hanke-esitteen ja haastattelulomakkeen luomisella vuoden 2013

alkupuoliskolla. Yrityshaastattelujen tekeminen aloitettiin syyskuussa 2013 ja ne ovat jatkuneet hankkeen

loppuun saakka. Taustatietoa on kerätty koko hankkeen ajan konferensseista ja seminaareista sekä Suomesta

että ulkomailta. Konferensseissa on esitelty myös hankkeen tuloksia.

Kuva 4 Hankkeen eteneminen aikajanalla.

Kestävän liiketoiminnan hankkeeseen liittyen toteutettiin osana TEMin innovaatioverkostoa Länsi-

Uudenmaan InnoHub-pilotointi 9/2013 – 4/2014, jota olivat toteuttamassa Novago ja Laurea yhdessä alueen

muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin

yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia

yhteistyökumppaneita. Länsi-Uudenmaan InnoHubia toteutettiin käytännössä mm. työpajoilla ja yhteisillä

aamupuurotilaisuuksilla sekä visioivan konseptoinnin harjoituksilla osana Hyvinvointifoorumia. Lisäksi

kerättiin ekotekovinkkejä Sparrausfoorumista sekä toteutettiin BusinessLohjan yrityksille kysely yritystalon

toiminnallisuuksista, vuokralaisten yhteisöllisyyden toimivuudesta ja tahtotilasta lisätä talon toimijoiden

näkyvyyttä ulospäin. Tarkoituksena oli verkottua ja toimia laajasti koko Länsi-Uudenmaan alueella joko

virtuaalisesti tai kierrättämällä tapahtumia alueen eri paikkakunnilla, esim. Sparrausfoorumit hankkeen

aikana toteutettiin Lohjalla ja Siuntiossa.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tiimoilta Novago on järjestänyt KasvuKraft-ohjelman kanssa kolme

työllisyyteen liittyvää seminaaria: 14.5.2014 teemana olivat työllisyydenhoidon ja sosiaalihuoltolain

lakimuutokset, 16.5.2014 TYP-toimintamallin muutokset ja työllisyydenhoidon ideointi sekä 24.9.2014

uusien haasteiden tunnistaminen lakimuutosten pohjalta työelämäosallisuuden parantamiseksi mm. Kelan

asiakasprosesseihin syventymällä. Kohderyhminä tilaisuuksissa oli työllisyydenhoitoon liittyvä monialainen

toimijajoukko ml. alueen poliittiset päättäjät.

Ekologista kestävyyttä Novago on edistänyt myös järjestelmällä kansallisena etätyöpäivänä 18.9.2014

yritystalo BusinessLohjassa länsi-uusimaalaisille toimijoille mahdollisuuden etätyön toteuttamiseen

käytännössä. Tutkimusten mukaan etätyö on ekoteko, kuten Novagon lehdistötiedote etätyöpäivästä

tiivistää: ”Suomessa tehdään päivittäin yli 2 miljoonaa edestakaista työmatkaa ja esim. Lohjalla jo vuonna

2011 työvoimasta liikkui pois kotikunnastaan eli pendelöi neljä kymmenestä eli 8 357. Pääkaupunkiseudulla,

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla työssä kävi kaikkiaan 5 606 henkilöä eli liki 70 % kaikista työssäkävijöistä.

Työmatkat aiheuttavat ruuhkahuippuja erityisesti aamu- ja iltapäivällä ja kasvattavat työmatkoihin käytettyä

aikaa entisestään. Etätyö tarjoaa joustavuutta, kustannussäästöjä ja kilpailuetua sekä toimii veturina

vastuullisempaan liikennekulttuuriin”.

Tämä raportti kokoaa hankkeen tutkimusosion tulokset. Ne koostuvat Länsi-Uudenmaan alueen yritysten

haastatteluista, klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä

kestävyyteen liittyvistä trendeistä. Raportti sisältää myös Suomen ympäristöopisto Syklin koulutuspäällikkö

Taru Uotilan kokoaman yhteenvedon syvähaastattelujen tuloksista (luku 3.3.).

2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteritarkastelu

2.1. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla Klusterilla tarkoitetaan toimijoiden joukkoa, jonka toiminta muodostaa yhtenäisen, toisiaan täydentävän

kokonaisuuden. Usein puhutaan myös ekosysteemistä. Analogia ekosysteemiin tulee luonnosta, esim. metsä

on toimiva ekosysteemi. Länsi-Uudenmaan kestävän liitetalouden klusteri on kuvattu luvussa 2.2. Sen lisäksi

luvuissa 2.3 – 2.6 on esitelty toimialakohtaiset klusterit hyvinvointialan, kaupan, rakentamisen sekä

teknologiateollisuuden osalta. Ne on koostettu Laurean tekemien toimialaselvitysten pohjalta. Luvussa 2.7

esitellään synteesi Länsi-Uudenmaan kestävän liiketalouden klusterista ydinpätevyyspuun avulla.

Ydinpätevyyspuussa on otettu huomioon täydennykset, jotka hankkeen loppuseminaarin osallistujat tekivät

23.10.2014.

Kestävän kehityksen osalta Länsi-Uudellamaalla toimii ennestään Lohjan seudun ympäristöklusteri, joka

keskittyy nimensä mukaisesti ympäristönäkökulmaan. Lohjan seudun ympäristöklusteri on alueen yritysten,

kuntien ja yhteisöjen perustama yhteistyö- ja oppimisverkosto (Kuva 5), jonka tavoitteena on ylläpitää ja

kehittää jäsentensä toimintaa, lisätä jäsentensä henkilöstön osaamista sekä kehittää viestintää ja jäsenten

välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Tehtävää toteutetaan järjestämällä koulutusta, työpajoja, johdon

foorumeita ja tapahtumia niillä kehittämisalueilla, joissa useammalla organisaatiolla löytyy yhteisiä tarpeita.

Aiheet voivat liittyä laajasti jäsenten toiminnankehittämiseen esim. henkilöstön ja organisaation

kehittämiseen sekä laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittämiseen. Jäsenistön tarpeen mukaan

otetaan esille myös muita yhteistyössä toteutettavia kehittämiskohteita ja tarpeita. Toiminta rahoitetaan

osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. Jäseninä Lohjan

seudun ympäristöklusterissa ovat Lohjan kaupunki, Siuntio, Inkoo sekä seitsemän

teollisuuslaitosta/suurempaa yritystä sekä seitsemän pienempää yritystä, koulutuslaitosta tai

palveluntuottajaa (Lohjan seudun ympäristöklusteri).

Kuva 5 Lohjan seudun ympäristöklusteri.

Lohjan seudun ympäristöklusteri voidaan nähdä osana Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria,

joka laajentaa tarkastelua maantieteellisesti Lohjalta koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Lohjan seudun

ympäristöklusterin edustaja on osallistunut myös tämän hankkeen työskentelyyn ohjausryhmän jäsenenä ja

tuonut hankkeen käyttöön näkemyksiä ja kokemuksia pitkäkestoisesta yhteistyöstä alueella.

2.2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteri Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusterin hahmottelussa olemme käyttäneet Porterin (1990)

määritelmää klusterista, jonka mukaan klusteri koostuu ydintoimijoista, tuki- ja lähialoista sekä

mahdollistajista. Ytimen määrittelyyn olemme käyttäneet viitekehystä (Kuva 6), jonka mukaan

kilpailukykyiset ja kestävät ratkaisut sisältävät kolme eri elementtiä, jotka ovat fyysinen elementti, palvelu-

sekä tietotaito-elementti. Mitä enemmän painopiste on palvelussa ja tietotaidossa, sitä kestävämpi ratkaisu

tavallisesti on kyseessä. Hankkeen alussa määritellyt fokustoimialat olivat hyvinvointi, kauppa, rakentaminen

ja teknologiateollisuus. Ne kaikki ovat kestävän liiketoiminnan klusterin tuki- ja lähialoja, mutta sen lisäksi

Länsi-Uudellamaalla niihin kuuluvat myös kemianteollisuus, matkailu- ja ravitsemusala, logistiikka-ala,

elintarviketeollisuus sekä viestintä. Mahdollistajiin kuuluu laaja joukko eri toimijoita, kuten lainsäätäjät,

tutkimus- ja kehitystoimijat sekä PPP-toimijat (public private partnerships) eli julkisen ja yksityisen sektorin

yhteiset toimintamallit.

Kuva 6 Kestävän liiketoiminnan klusteri Länsi-Uudellamaalla (tähti = loppuseminaarin osallistuja).

Hankkeen loppuseminaarissa 23.10.2014 osallistujat merkitsivät itsensä tarralapuilla siihen klusterin osaan,

jota edustavat. Kuvaan 6 osallistujien asemointi on merkitty tähdillä. Seminaarin osallistujat edustivat

yrityksiä eri toimialoilta ja mukana oli toimijoita myös koulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä

kuntapuolelta.

Syksyllä 2013 Tulevaisuuden ymmärtäminen -opintojaksossa Laurean opiskelijat osallistuivat Kestävän

liiketoiminnan hankkeeseen tekemällä yrityshaastatteluja sekä kartoittamalla toimialakohtaisia klustereita.

Seuraavassa on lyhyesti kuvattu hyvinvointialan, kaupan ja rakentamisalan klusterit perustuen

opiskelijaryhmien tekemiin raportteihin sekä tutkijatyönä koottu teknologiateollisuuden klusteri, jota on

täydennetty Teknologiateollisuus ry:n verkkosivujen tiedoilla.

2.3. Hyvinvointi Hyvinvointialalla tehtyjen opiskelijahaastattelujen perusteella kestävän kehityksen osioista varsinkin

sosiaalinen kestävyys korostuu. Se on kuitenkin seuraamusta ekologisissa sekä taloudellisissa kysymyksissä

tehdyistä päätöksistä, joten kaikkiin osa-alueisiin on kiinnitettävä huomiota. Oli hyvinvointipalvelu sitten

kauneus- tai terveysalalta, huomioitaviksi ekologisiksi kysymyksiksi haastatteluissa nousivat lääke- ja

kauneusvalmisteet ja niissä käytettävät kemikaalit sekä niiden pakkausmateriaalit. Kemikaalien kehitys

menee koko ajan eteenpäin ja kuluttajien muuttuessa entistä tietoisemmiksi kemikaalien vaaroista sekä

itselle että luontoon, alkaa paine luonnonmukaisemmista tuotteista korostua.

Hyvinvointialan suuria tulevaisuuden kysymyksiä tulevat olemaan muun muassa kuluttajien tietoisuus

luonnonmukaisista tuotteista sekä hieman yksilöityneimpinä ongelmina väestön ikääntyminen sekä eläkeiän

nostamisesta johtuva työkyvyn ylläpitäminen entistä pidempään. Väestön ikääntymiseen liittyvissä

kysymyksissä esille nousee taloudellinen kestävyys, joka takaa hyvän hoidon vanhuksille sekä asiallisen

palkan vanhusten hoitajille. Työkyvyn ylläpitämisessä taas korostuvat ennaltaehkäisevät toimet ja niiden

merkityksen ymmärtäminen. Kuluttajien lisääntyvä ympäristötietoisuus luo tuottajille paineita kehittää

entistä luonnonmukaisempia mutta silti tehokkaita ratkaisuja.

Hyvinvointialan klusterin (Kuva 7) ytimen muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut, kylpylät ja

kuntoutuspalvelut, liikuntapalvelut, kauneuspalvelut sekä apuvälinetoimiala. Lähi- ja tukialoihin kuuluvat

apteekit, järjestöt, elämyspalvelut, luontaistuotekaupat, hyvinvointiteknologiayritykset ja oppilaitokset.

Mahdollistajia hyvinvointialalla ovat mm. teknologia, lainsäädäntö, kuntahallinto, TKI-toiminta ja yleinen

ilmapiiri.

Kuva 7 Hyvinvointiklusteri Länsi-Uudellamaalla.

Hyvinvointialan mahdollisuuksien hyödyntämisessä yritysten tulisi kiinnittää huomiota mm.

palveluintensiivisyyteen, pakkausmateriaalien kierrätykseen, työturvallisuuteen, energiatehokkuuteen

(erityisesti kylpylätoimialalla), tuoteturvallisuuteen (esim. kauneudenhoitopuolella allergiatestattuihin ja

tuoksuttomiin tuotteisiin), eettisyyteen, tasavertaisuuteen sekä hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen,

jolla saadaan luotua taloudellista tehokkuutta.

2.4. Kauppa Kaupan ala jakaantuu vähittäis- sekä tukkukauppaan ja tuotevalikoiman puolesta päivittäis- ja

erikoistavaroihin sekä tekniseen kauppaan. Kaupan ala on elinkeinoelämän yksittäisistä toimialoista suurin

työllistäjä ja tulee kasvamaan tulevina vuosinakin. Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan päivittäistavaroiden

valikoimaa myyvää kauppaa, pääsääntöisesti itsepalvelulla toimivia market-myymälöitä. Erikoiskaupat

myyvät erikoistavaroita ja niitä ovat esimerkiksi apteekit, vaate-, kenkä-, huonekalu-, kodintekniikka- ja

kirjakaupat. Tekninen kauppa on pääasiassa yritysten välistä kauppaa. Tukkukaupassa tavaroita

markkinoidaan suurina erinä ja se toimii tuottajan, valmistajan sekä vähittäiskaupan välisenä yhdyssiteenä.

Kaupan alan klusteriytimen (Kuva 8) muodostavat päivittäistavarakauppa, tukkukauppa, erikoiskauppa ja

tekninen kauppa. Lähi- ja tukialoja ovat mm. tavarantoimittajat, logistiikka, mainosala ja ravintolat.

Mahdollistajiin kuuluvat esimerkiksi lainsäädäntö, ostovoima, uusiokäyttäminen ja rahoituspalvelut. Länsi-

Uudellamaalla päivittäistavarakauppoja löytyy kaikilta alueen paikkakunnilta. Erikoisliikkeitä on vaihtelevasti,

ja ne ovat yleensä pieniä yrityksiä ja moni liikkeiden pitäjä oli yksityisyrittäjä. Erikoisliikkeet ovat keskittyneet

pääosin Lohjalle.

Kuva 8 Kaupan alan klusteri Länsi-Uudellamaalla.

Kaupan alaan vaikuttavia muutostekijöitä ovat mm. lainsäädäntö (esim. makeisveron ja EU-direktiivien

kautta), taloudelliset suhdanteet, sukupuolettomuus, pikakassat, verkkokauppa, etälukulaitteet, reilu

kauppa, luonnonvarojen loppuminen, kestävä kehitys ja kierrätys. Villejä kortteja kaupan alalle voisi olla mm.

ulkomaan kauppaan liittyvät rajoitukset, pankkien kaatuminen, omavaraisuuden lisääntyminen, fyysisen

rahan poistuminen ja luonnonmullistukset.

Kaupan alalla kestävään liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia ovat esimerkiksi terveystrendien

hyödyntäminen (optikko- ja urheiluliikkeet), kierrätysideologian hyödyntäminen (sisustusliikkeet,

vaatekauppa), sijaintihyötyjen ja logistiikkaratkaisujen optimoiminen sekä kuluttajien että

tavarantoimittajien näkökulmasta, kestävät tuotteet (lelukauppa) sekä vajaakuntoisten työllistäminen

sosiaalisen kestävyyden lisäämiseksi.

2.5. Rakentaminen Länsi-Uudellamaalla rakennusalan yrityksiä on 681, joista taloustietojen perusteella suurimpia ovat

Lemminkäinen Infra päällystystoiminta, Lemminkäinen Talotekniikka Oy, NCC Rakennus Oy, Hartela Oy

Raaseporin toimisto (Finder.fi, tilanne syksyllä 2013). Länsi-Uudenmaan rakennusalan yrityksistä selvästi

suurimman osan kotipaikka on Lohja.

Rakentamisklusterin (Kuva 9) ytimessä on rakentamisala, joka sisältää rakentamisen lisäksi myös

saneerauksen, remontoinnin ja maanrakennuksen. Klusterin seuraava kehä käsittää lähi- ja tukialat, joita ovat

muiden muassa materiaalivalmistajat ja -toimittajat, arkkitehdit, talotehtaat ja kiinteistönvälitystoiminta.

Uloimpana ovat mahdollistajat, joihin kuuluu mm. koulutus, työvoima, teknologia, lainsäädäntö, tutkimus ja

kehitys sekä rahoituspalvelut.

Kuva 9 Rakentamisalan klusteri Länsi-Uudellamaalla.

Rakennusalalla ekologinen kestävyys korostuu, ja se koostuu monesta osasta. Energiatehokkuus on

kestävässä rakentamisessa esillä tärkeimpänä, mutta ei ainoana tekijänä. Muita keskeisiä ominaisuuksia ovat

materiaalien ja rakenteiden piiloenergiavirrat, hiilijälki, kestävyys, korjattavuus, kierrätettävyys ja

myrkyttömyys sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen riittävyyden turvaaminen.

Energiatehokkuus rakentamisessa on tarkoittanut lähinnä eristekerrosten paksuntamista ja teknisten

laitteiden lisäämistä, mutta ei ole juurikaan uudistanut arkkitehtuuria (Safa 2012). Myös kokonaisten

asuinalueiden ja yhdyskuntarakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon kestävä rakentaminen, jotta

talot, liikenne ja liikkuminen, palvelut sekä energia- ja jätehuolto muodostavat kokonaisuuden.

Yhdyskuntarakennetta voidaan ohjata kaavoitusta kehittämällä. Samalla parannettaisiin maankäytön ja

liikenteen yhteensovittamista. Ehjä yhdyskuntarakenne vähentää liikkumista ja kuljetustarpeita (Safa 2012,

Rakennusteollisuus 2010). Kestävän rakentamisen tuloksena on pitkäikäiset, energia-, materiaali- ja

ympäristötehokkaat rakennukset ja rakenteet, jotka vaativat mahdollisimman vähän huoltoa ja korjausta,

ovat terveellisiä sekä arvonsa säilyttäviä ja joustavasti muunneltavissa. Kestävän rakentamisen tavoitteet

saavutetaan ammattitaitoisella suunnittelulla, toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja huolellisella toteutuksella.

Suunnittelussa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöön vielä pitkän ajan kuluttuakin. Rakentamisen

kustannuksiakin täytyy siis tarkastella koko sen elinkaaren ajalta: maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta

ja raaka-aineiden hankinnasta rakentamiseen ja rakennuksen purkuun ja purkutuotteiden lajitteluun saakka.

Rakennuksen energiatehokkuus ja ylläpito tulee huomioida koko käyttöajalta, joten siinä korostuu

elinkaariedullisuus (Rakennusteollisuus 2010).

Rakennusalalla kestävään liiketalouteen liittyviä mahdollisuuksia luovat mm. ääri-ilmiöiden huomioiminen

(esim. ilmastonmuutos, vedenpinnan nousu), erikoistumisen tuomat mahdollisuudet uudentyyppisille

yrityksille, yksilöllisten tarpeiden huomiointi, uusien energiamuotojen ja teknologioiden hyödyntäminen,

hyvien suhteiden pitäminen kuntahallintoon sekä turvarakentamisen tuomat mahdollisuudet.

2.6. Teknologiateollisuus Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat usein edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen

mukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Liiketoimintoja kehitetään kokonaisuutena, jossa ympäristöasiat

yhdistetään strategiaan, liiketoimintakonsepteihin ja innovatiivisuuteen. Verkottuminen sekä asiakkaiden ja

sidosryhmien entistä suuremmat odotukset lisäävät kestävän kehityksen vaatimuksia globaalissa

toimintaympäristössä. Ympäristöteknologia tarjoaa yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia kasvuun ja

erikoistumiseen (Teknologiateollisuus ry 2014).

Teknologiateollisuuden ydinaloja (Kuva 10) ovat kone- ja metalliteollisuus, metallien jalostus, elektroniikka-

ja sähköteollisuus, tietotekniikka sekä suunnittelu ja konsultointi (Kuva 10). Tuki- ja lähialoja ovat mm.

puolustus, ilmailu, turvallisuus, rakentaminen, kuljetus ja liikenne, hyvinvointiala sekä energia- ja

ympäristöala. Mahdollistajina toimivat mm. koulutus, lainsäädäntö, luonnonvarat ja toimijoista esimerkiksi

Teknologiateollisuus ry sekä SHOKit eli strategisen huippuosaaminen keskittymät (esim. FIMECC

metallituotteiden ja koneenrakennusalalla).

Kuva 10 Teknologiateollisuusalan klusteri Länsi-Uudellamaalla.

Teknologiateollisuudessa kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia mm. palveluliiketoiminnan kehittäminen,

materiaalien kierrätys (erityisesti elektroniikassa), kestävät ratkaisut (laatubrändit B to B),

energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot, materiaalitehokkuus (keveämmät materiaalit, vähemmästä

enemmän) sekä alihankintaurakoiden kehittäminen ja työolosuhteiden parantaminen.

2.7. Synteesi: kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudellamaalla Tulevaisuuden tekeminen vaatii uutta osaamista myös kestävän liiketoiminnan kehittämisen osalta. Olemme

tarkastelleet Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria ydinpätevyyspuu-konseptin avulla ja

kartoittaneet tarvittavan osaamisen puun juurien avulla (tiedot & taidot; arvot & asenteet; kontaktit ja

verkostot). Puun rungossa on kuvattu tarvittavat ydinpätevyydet ja oksat kuvaavat Länsi-Uudenmaan

kestävän liiketalouteen kuuluvia toimialoja. Ydinpätevyyspuuta on päivitetty 23.10.2014 järjestetyn

hankkeen loppuseminaarin yhteydessä, jolloin osallistujat pääsivät täydentämään tuloksia.

Kestävän liiketoiminnan onnistunut kehittäminen vaatii tietoa esimerkiksi ympäristöstä, luonnontieteistä

lainsäädännöstä sekä monipuolisia taitoja liittyen esimerkiksi myyntiin, ihmisten johtamiseen ja

kädentaitoihin liittyen. Tarvittavia arvoja ja asenteita ovat mm. yrittäjämäisyys, vastuullisuus ja

proaktiivisuus. Kontakteissa tarvitaan monipuolista yhteistyötä mm. yritysten, oppilaitosten,

tutkimuslaitosten ja päätöksentekijöiden kanssa. Kansainvälisissä verkostoissa oleminen on myös tärkeää,

vaikka toimittaisiinkin pääosin paikallisella tasolla.

Kuva 11 Kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudenmaan alueella (päivitetty hankkeen

loppuseminaarissa 23.10.2014).

3. Länsi-Uudenmaan alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta –

haastattelutuloksia

3.1. Metodi ja aineisto Hankkeessa toteutettiin 99 yrityshaastattelua Länsi-Uudenmaan alueella 9/2013 – 10/2014.

Yrityshaastattelujen päävastuu oli Novagolla, mutta myös Laurean henkilökunta sekä opiskelijat osallistuivat

niiden tekemiseen. Yrityshaastattelut toteutettiin haastattelulomakkeen avulla (Liite 1), jonka rakenteessa

oli huomioitu kestävän liiketoiminnan raportoinnin GRI-ohjeistus (Global Reporting Iniative). Päätarkoitus ei

ollut tiedonkeruu haastattelun muodossa vaan lisätä tietoisuutta kestävästä liiketoiminnasta sekä sen eri

ulottuvuuksista. Tarkoitus on, että lomaketta voi jatkossakin käyttää työkaluna kestävän liiketoiminnan

kehittämisessä alueen yrityksissä, kun esim. Novagon yritysneuvojat käyvät työhönsä liittyvissä

yritystapaamisissa.

Haastatteluissa selvitettiin yrityksen taustatiedot, kestävän liiketoiminnan toteutuminen yrityksissä,

tärkeimmät kestävän liiketoiminnan osa-alueet, kestävän liiketoiminnan rooli nyt ja tulevaisuudessa,

tulevaisuuden panostuksen kohteet sekä ne peruslähteet ja herätteet, joissa kestävään kehitykseen on

yrityksessä törmätty. Lopuksi tiedusteltiin vielä yritysten halukkuutta osallistua tarkempaan kestävän

liiketoiminnan kartoitukseen. Jatkohaastatteluihin ja -kartoituksiin valittiin tästä joukosta kahdeksan yritystä,

joista Suomen ympäristöopisto Sykli toteutti kuusi syksyllä 2014. Syvähaastattelujen tulokset on esitelty

luvussa 3.3.

3.2. Kestävän liiketoiminnan tietoisuus Länsi-Uudellamaalla:

haastattelutulokset Haastateltavat yritykset edustivat monia eri toimialoja (kuva 12). Hankkeen keskiöön määritellyt toimialat

olivat alunperin hyvinvointi, kauppa, rakentaminen ja teknologiateollisuus. Haastattelujen edetessä

kattavuus laajeni muille toimialoille, kuten matkailuun ja ravitsemukseen sekä markkinointi- ja viestintäalan

yrityksiin. Eniten mukana oli kaupan alan yrityksiä (21 kpl), mutta myös muilta aloilta vastauksia saatiin

laajasti (Kuva 12). Matkailu- ja ravitsemusalan yrityksiä oli mukana 18 kpl, rakennusalan yrityksiä 17 kpl,

teknologiateollisuuden yrityksiä 16 kpl, hyvinvointialan yrityksiä 15 kpl ja markkinointi- ja viestintäalan

yrityksiä 5 kpl. Seitsemällä yritykseltä toimiala oli jokin muu tai he eivät sitä ilmoittaneet.

Kuva 12 Haastatelluiden yritysten toimialat.

Suurimmassa osassa haastatelluista yrityksistä kestävää liiketoimintaa tehdään jo ja liki puolissa yrityksissä

sen olemassaolo ainakin tiedostetaan (Kuva 13). Toistaiseksi vain kohtalaisen harvat yritykset ottavat

kestävän kehityksen tulevaisuuden visioissaan huomioon ja yrittävät proaktiivisesti hyödyntää sen tuomia

mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassa. Ainoastaan muutama yritys mainitsi, ettei kestävä kehitys koske

heitä millään tavalla.

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1. Tehdään 50 53,76 %

2. Tiedostetaan 44 47,31 %

3. Visioidaan villisti 11 11,83 %

4. Ei koske meitä 2 2,15 %

5. En osaa sanoa 5 5,38 %

Kuva 13 Kestävän liiketoiminnan toteutuminen yrityksissä.

Reilusti yli puolet yrityksistä kokee kestävän kehityksen olevan yrityksessään perusliiketoimintaa ja noin

kolmannes vastanneista näkee kestävän kehityksen kilpailukykytekijänä tai lisämahdollisuuksien tarjoajana

(Kuva 14). Selkeä vähemmistö eli noin viidennes näkee kestävän kehityksen kustannustekijänä. Vastauksien

perusteella kestävän kehityksen roolissa ei ole suuria eroja verrattaessa nykyhetkeä tulevaisuuden näkymiin.

Huomattavaa tosin on, että kolme yritystä mainitsi nykyhetkellä kestävän kehityksen olevan sanahelinää, kun

tulevaisuudessa mikään yritys ei pidä sitä enää sanahelinänä. Avoimien vastauksien perusteella kestävä

kehitys nähdään tulevaisuudessa jopa elinehtona tai olemassaolon edellytyksenä, ei sanahelinänä. Myös

niiden määrä, jotka pitivät kestävää kehitystä kustannustekijänä, pieneni tulevaisuutta pohdittaessa.

Kuva 14 Kestävän liiketoiminnan rooli yrityksissä nyt ja tulevaisuudessa (5-10 vuotta).

Tulevaisuudessa yritykset aikovat panostaa kestävän kehityksen osa-alueista eniten taloudelliseen

kestävyyteen (Kuva 15), mikä on luonnollista yritysten olemassaolon ja jatkuvuuden kannalta. Toiseksi eniten

vastanneet yritykset aikovat panostaa ekologiseen kestävyyteen. Vähiten vastauksia sai sosiaalinen

kestävyys. Syynä siihen saattaa olla, että sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät seikat ovat yleisesti ottaen

suomalaisissa yrityksissä melko hyvin huomioitu ja esimerkiksi työolot ja työterveyshuolto toimivat.

1. Taloudellinen

kestävyys 58 61,05 %

2. Sosiaalinen

3. Ekologinen

Kuva 15 Kestävän liiketoiminnan osa-alue, johon yrityksen aikovat panostaa jatkossa.

Ekologisen kestävyyden osalta yritykset näkivät tärkeimmiksi asiakokonaisuuksiksi tuotteet ja palvelut,

materiaalit, energian sekä jätteet (Kuva 16). Avoimissa vastauksissa tärkeiksi ekologisen kestävyyden osa-

alueiksi mainittiin mm. pakkausmateriaalien vähenemisen, HINKU-hankkeen1, infrastruktuurin, optiset

kuidut ja rakennukset.

1. Materiaalit 43 46,24 %

2. Energia 34 36,56 %

3. Vesi 14 15,05 %

4. Biodiversiteetti 3 3,23 %

5. Ilmanpäästöt 6 6,45 %

6. Jätevedet 16 17,20 %

7. Jätteet 32 34,41 %

8. Tuotteet ja palvelut 56 60,22 %

9. Määräystenmukaisuus 25 26,88 %

10. Kuljetukset 15 16,13 %

11. Muu, mikä? 8 8,60 %

Kuva 16 Ekologisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet.

Taloudellisen kestävyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi yritykset näkivät taloudellisen toiminnan, johon

sisältyy esimerkiksi kannattavuus ja liikevaihto (Kuva 17). Avoimissa vastauksissa mainittiin mm.

asiakkaiden palveleminen, läpinäkyvyys sekä töiden hoitaminen kunnolla.

1. Taloudellinen toiminta (esim.

kannattavuus, liikevaihto) 79 89,77 %

2. Markkina-asema (esim.

markkinaosuus) 27 30,68 %

3. Epäsuorat vaikutukset (esim.

verotuksen kautta) 14 15,91 %

4. Muu, mikä? 5 5,68 %

Kuva 17 Taloudellisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet.

1 HINKU-hanke on Hiilineutraalit kunnat -hanke, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja jossa Länsi-Uudenmaan kunnista ovat mukana Hanko, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Inkoo, joka liittyi syksyllä 2014.

Sosiaalisen kestävyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi yritykset näkivät henkilöstökäytännöt ja työolot,

johon sisältyy esimerkiksi työterveys ja turvallisuus (Kuva 18). Melkein yhtä tärkeänä pidettiin

tuotevastuuta, johon sisältyy mm. turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät näkökulmat.

Avoimissa vastauksissa mainittiin tasa-arvoisuus, kielten tasavertaisuus sekä luottamus.

1. Henkilöstökäytännöt ja työolot

(esim. työterveys ja turvallisuus) 56 68,29 %

2. Ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima) 21 25,61 %

3. Yhteiskunta (esim.

määräystenmukaisuus, lahjonta) 35 42,68 %

4. Tuotevastuu (esim. turvallisuus,

yksityisyyden suoja) 50 60,98 %

5. Muu, mikä? 4 4,88 %

Kuva 18 Sosiaalisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet.

Yleisimmin yritykset ovat törmänneet kestävään kehitykseen asiakkaiden kautta, mutta myös yritysten oma

henkilöstö on tärkeä lähde kestävän kehityksen näkökulmille (Kuva 19). Tulevaisuudessa yritysten kestävät

arvot saattavat olla oleellinen tekijä työvoiman houkuttelussa. Kestävä kehitys tulee esille varsin monesta

lähteestä, sillä esimerkiksi myös koulutus, viranomaiset, alihankintaverkosto ja kilpailijat mainittiin useasti.

Yksittäisissä vastauksissa vaihtoehtoina mainittiin myös mm. itsenäinen tiedonhaku, hankkeet, oma

arvomaailma sekä HINKU-hanke.

1. Henkilöstö (arvot, osaaminen

jne.) 51 53,68 %

2. Kilpailijat 22 23,16 %

3. Media 18 18,95 %

4. Asiakkaat 54 56,84 %

5. Alihankintaverkosto 25 26,32 %

6. Rahoitus 4 4,21 %

7. Viranomainen 28 29,47 %

8. Koulutus 28 29,47 %

9. Muu, mikä? 11 11,58 %

Kuva 19 Kanavat, joissa kestävä kehitys on tullut vastaan yrityksissä.

3.3. Yritysten syvähaastattelut Länsi-Uudellamaalla (Taru Uotila / Suomen

ympäristöopisto Sykli)

3.3.1. Taustaa

Luonnonvarojen käytön saattaminen kestävälle tasolle on tulevaisuuden keskeisimpiä haasteita: niitä

kulutetaan nyt moninkertaisesti tuotantoon verrattuna. Kestävän kehityksen ja resurssitehokkuuden

edistämisestä puhutaan paljon ja näiden edistämiseksi on asetettu korkean tason poliittisia tavoitteita ja

ohjelmia. Yritystasolla pyritään lähtökohtaisesti toimimaan tehokkaasti mutta systemaattinen

resurssitehokkuuden käytännön kehittäminen varsinkin pienemmissä yrityksissä on vielä melko vähäistä.

Useimmat työkalut on suunnattu suurten yritysten tarpeisiin. Syklin aiempi kokemus pk-yritysten

resurssitehokkuuden edistämisestä on osoittanut, että koulutusta tehokkaampia resurssitehokkuuden

edistäjiä ovat olleet asiantuntijoiden kartoitus- ja ohjauskäynnit, joissa on kartoitettu resurssitehokkuuden

tilaa ja kehittämisen haasteita käytännössä.

Työkalu PK-yritysten kestävän kehityksen edistämiseksi

Suomen ympäristöopisto Sykli ja Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Luksia ovat vastanneet pk-yritysten

tarpeisiin kehittämällä työkalun pk-yritysten resurssitehokkuuden edistämiseen. Koska kestävä kehitys

yritystoiminnassa on paljon muutakin kuin resurssien tehokasta käyttöä, laajennettiin tässä hankkeessa

tarkastelua kattamaan koko kestävä kehitys. Tällöin mukaan sisällytettiin mm. työsuojelu ja työhyvinvointi,

tasa-arvo, taloudellinen kestävyys ja muita sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmia.

Syvähaastatteluiden kuvaus

Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – hankkeessa oli kartoitettu alueen yritysten

kiinnostusta syvällisempään kartoitukseen. Syvähaastatteluissa mukana olleet yritykset olivat hankkeen

kyselyssä alustavasti ilmaisseet kiinnostuksensa kartoitukseen. Näin ollen ne edustivat yrityksiä, joilla on jo

valmiiksi kiinnostusta kestävän kehityksen edistämiseen liiketoiminnassa ja niiden saaminen mukaan

syvähaastatteluihin oli helppoa.

Syvähaastatteluissa oli mukana kuusi yritystä jotka edustivat seuraavia toimialoja:

matkailu ja majoitus (2 kpl)

hyvinvointipalvelut

koulutus

valmistava teollisuus (2 kpl)

Muut lähestytyt yritykset

Koska tavoiteltiin kahdeksaa haastateltavaa yritystä, kontaktoitiin lisäksi yhtätoista muuta yritystä. Yrityksiä

lähestyttiin puhelimitse ja sähköpostitse tiedustellen halukkuutta kartoitukseen osallistumiseen. Kahdeksan

yritystä ei halunnut mukaan syvähaastatteluihin. Syinä oli mm. omistajanvaihdos / liiketoiminnan myynti,

toiminnan merkittävä väheneminen, toiminnan pienimuotoisuus ja muut syyt, joiden johdosta kartoitusta ei

pidetty mielekkäänä. Erä yrityksistä koki jo kehittäneensä toimintojaan siinä määrin, ettei kartoitusta koettu

tarpeellisena.

Yksi lähestytyistä yrityksistä olisi ollut kartoitukselle myönteinen, mutta käytännön syistä ajankohtaa ei saatu

järjestymään. Kahta ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoitettu, joten haastatteluja saatiin toteutettua

kuusi alunperin tavoitellun kahdeksan sijaan.

3.3.2. Syvähaastatteluiden tulokset

1. Hyvinvointi

Nykytila

Kartoituksen kohteena oleva hevostalli toimi jo varsin materiaalitehokkaasti. Käytössä olevat materiaalit

(turve, heinä, olki ja kaura) tuotettiin itse tai ostettiin lähiseuduilta. Tämä siitäkin huolimatta, että joissain

tapauksissa vastaava tuontitavara on kotimaista edullisempi. Tarvikkeista valtaosa hankitaan käytettynä,

periaatteena ostaa laatua. Kierrätystä suositaan hakemalla tilan muille eläimille vanhentuvaa leipää ja

vihanneksia kaupasta. Myös rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan purkujätettä. Koska

kyseessä on pieni yritys, on palkattua työvoimaa käytössä vain satunnaisesti.

Eläinsuojia ei juurikaan lämmitetä, joten myös energiankulutus on vähäistä. Laitumilla on sähkölangat, jotka

toimivat akkupaimenilla, pihapiirissä ja ulkoalueilla valaistus on hoidettu perinteisin ulkovaloin. Majoitustilat

ovat vain kesäkäytössä, joten niiden lämmittäminen on satunnaista. Asuinkiinteistössä on suora

sähkölämmitys, mutta energiantuotantotavan uusimista ei koeta nyt ajankohtaisena. Käyttövesi saadaan

talon omasta kaivosta, suurin kulutus muodostuu hevosten juomavedestä. Talvella kuumaa vettä viedään

kahdesti päivässä jotta vesi saadaan pidettyä sulana.

Haasteet

Purkuosien käyttö rakentamisessa on melko työlästä. Eläinten juomavesien sulatus talvella vaatii paljon työtä

ja kuluttaa myös kuumaa vettä ja energiaa. Yksintyöskentelyssä on omat työsuojelu ja –hyvinvointiriskinsä ja

paalimuovien käsittely siten, että ne säilyvät riittävän puhtaana kelvatakseen kierrätykseen on olosuhteet

huomioiden haastavaa. Energiankulutuksen haasteina voidaan todeta, että suoran sähkölämmityksen

ulkovalaistuksen osalta olisi löydettävissä energiatehokkaampiakin ratkaisuja.

Kehittämisehdotukset

Vain taloudellisesta näkökulmasta ajateltuna olisi edullisempaa käyttää ulkomaista kuiviketta kotimaisen

sijaan. Kestävän kehityksen näkökulmasta on lähituotantona tuotettu kotimainen vaihtoehto toki parempi.

Rakentaminen purkuosia hyödyntäen on varsin työlästä. Voisiko valmiita osia hankkia käytettynä, jolloin työn

määrä vähenisi? Mikäli tarvikkeet olisivat yhdenmukaisia, olisi myös ilme yhdenmukaisempi. Jätteiden osalta

selvitetään paalimuovin kierrätyksen laatuvaatimukset, jotta pystytään suunnittelemaan asianmukainen ja

hyödyntämisen mahdollistava jatkokäsittely. Pohdittavaksi jää, mitä hyötykäyttöä voisi olla huonolaatuisten

heinäpaalien hyödyntämiselle.

Ulkovalaistuksen uusiminen toisi säästöjä ja parantaisi valaistuksen tehoa pimeässä ympäristössä, lisäksi

valaisimien käyttöikä on pidempi ja valon laatu parempi. Aurinkopaneelitekniikan kehittyessä myös

aurinkopaneelipaimenet voisivat toimia sähkölangoissa. Lämpimät sosiaalitilat voisivat lisätä asiakkaiden

viihtymistä kylmään vuodenaikaan. Markkinoilla on myös ns. sulana pysyviä juoma-astioita. Internetistä

löytyy myös ohjeita vastaavien valmistamiseksi itse.

Kestävä kehitys yleisesti

Tilan toiminta on varsin luonnonmukaista ja ekologisesti kestävällä pohjalla; kulutus on vähäistä ja

hankinnoissa suositaan luomua ja lähituotantoa. Hevoset saavat elää vapaata laumaelämää, lisäksi

ratsastuksessa pääsee lähelle luontoa. Kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja voisi hyödyntää myös

markkinoinnissa ja sitä voisi kohdentaa asiakasryhmittäin. Voisiko tuotteita jatkokehittää myös vastaamaan

kohderyhmän intressejä (esim. luontomatkailun suuntaan)?

2. Majoitus ja matkailu

Nykytila

Kestävä kehitys konkretisoituu monissa yrityksen toiminnoissa: rakennukset edustavat vanhaa

kulttuuriperintöä, tilalla on omaa luonnonmukaista elintarviketuotantoa ja kulttuurimiljöötä pidetään yllä

esimerkiksi eläinten laidunnuksen avulla. Elintarvikehankinnoissa suositaan luomu- ja lähituotantoa ja

ainutlaatuinen kulttuuri- ja luonnonympäristö tarjoaa upeat puitteet kestävän kehityksen periaatteita

huomioivalle matkailulle.

Palkatun henkilöstön vähyydestä johtuen ei työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyviä asioita juurikaan ole

kartoitettu. Toisaalta kehitystyötä on tehty ja esim. keittiötä on kehitetty ergonomisempaan suuntaan.

Kulutus on toiminnan luonteesta johtuen varsin kohtuullista. Suurin kulutuserä kohdistuu elintarvikkeisiin.

Majoituksessa kuluu lähinnä vuodevaatteita, pesuaineita ja siivoustarvikkeita. Sähkön kulutus talvisaikaan on

suurta jolloin sähkölasku voi olla tuhansia euroja kuukaudessa. Käytössä on suora sähkölämmitys ja kolme

ilmalämpöpumppua ja joissain tiloissa on lattialämmitys. Valaistuksessa käytetään enimmäkseen

hehkulamppuja. Valaistus on päällä vain tarvittaessa. Ulkovaloja on käytössä kymmenkunta.

Kiinteistön huolto- ja korjaustoimenpiteistä ei pidetä kirjaa eikä energiankulutusta seurata säännöllisesti

muuten kuin laskujen osalta. Vesi tulee omasta porakaivosta, käyttövesi tehdään sähkövaraajalla. Jätevesi

tyhjennetään umpikaivoihin. Veden paine ei ole tiedossa. Jätteet lajitellaan bio- ja sekajätteeseen, lasiin ja

metalliin. Biojätteet kompostoidaan itse ja hyödynnetään lannoitteena. Vaaralliset jätteet kerätään erikseen

ja viedään keräyspisteeseen.

Haasteet

Koska rakennuskanta on vanhaa ja lämmitettävää pinta-alaa paljon, on energian kulutus suurta ja siten

merkittävä kuluerä. Energian käytön tehostamisella ja omavaraiselle energiantuotannolla olisi mahdollista

saavuttaa merkittäviä säästöjä. Rakennusten remontointi (esim. lisäeristys) on kuitenkin haastavaa ja tehtävä

vanhaa kunnioittaen.

Puitteet tukevat hyvin kestävän kehityksen mukaista perusajatusta. Tiedetäänkö kuinka tärkeänä asiakkaat

kokevat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ja hyödynnetäänkö tätä markkinoinnissa? Onko

asiakaskunta valikoitunutta kestävän kehityksen suhteen? Mikäli näin on, tulisi asialle antaa erityinen

painoarvo ja myös näitä painottaa markkinoinnissa. Koska suurin osa toiminnoista jo tukee kestävää

kehitystä, voisi kokonaisuutta täydentää siten että kaikki tarvehankinnat tehtäisiin ympäristönäkökulma

huomioiden: esim. ympäristöystävälliset tekstiilit, pesu- ja puhdistusaineet.

Korkeiden energiakustannusten vuoksi tulisi kartoittaa oman energiantuotannon mahdollisuudet (esim.

maalämpö- tai ilma-vesilämpö). Samalla kannattaa selvittää mahdollisuudet investointitukiin.

Ulkovalaistuksen vaihto esim. led-valoihin parantaisi valaistuksen energiatehokkuutta. Kiinteistön pitkän

tähtäimen suunnitelman tekeminen auttaisi mm. korjaustoimenpiteiden ennakoinnissa. Lisäksi suositellaan

talokohtaista mittarointia ja säännöllistä seurantaa säästötoimenpiteiden vaikutusten todentamiseksi.

Käyttöveden paineen ja virtaamien tarkistus ja säätö tai vettä säästävät poresuuttimet vähentäisivät

vedenkulutusta. Lajittelua voisi täydentää pahvin tai kartongin ja paperin osalta. Lajitteluohjeistus olisi hyvä

olla näkyvillä sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Koska toimitaan vesistön äärellä, suositellaan kevyttä

ympäristöriskien kartoitusta (mm. kemikaalit, polttoaineet, vaaralliset jätteet ja niiden varastointi) riskien

tunnistamiseksi. Samalla voisi kartoittaa työturvallisuusriskejä.

3. Matkailu

Kartoituksen kohteena oleva yritys tarjoaa kokous-, juhla- ja elämyspalveluja sekä satamapalveluja. Lisäksi

järjestetään venekuljetuksia, elämyspalveluita ja järjestetään tapahtumia. Kestävän kehityksen kartoitus

keskittyi erityisesti kokous- ja kahvilarakennukseen, mutta keskustelussa käytiin toimintaa laajemmin läpi

myös esim. alueen jätehuollon osalta. Ravintolatoiminta on ulkoistettu joten se jätettiin kartoituksen

ulkopuolelle.

Liikevaihdon kehitys on ollut positiivista. Venekuntien lisäksi asiakkaita ovat erilaiset ryhmät ja kokousvieraat.

Uutuutena kehitetään talvimatkailua ja yritys onkin aktiivisesti mukana alueellisissa matkailun

edistämishankkeissa. Yritys on vahvasti verkostoitunut muiden yrittäjien kanssa, ja suosii hankinnoissa

lähiruokaa. Lisäksi toimitaan yhdessä erilaisten tapahtumajärjestäjien kanssa ja järjestetään mm. erilaisia

kursseja. Henkilöstön määrä vaihtelee kausittain. Talouden tunnuslukuja seurataan säännöllisesti ja

liiketoimintastrategiaa päivitetään aktiivisesti.

Esimerkkejä kestävän kehityksen näkökulmien toteutumisesta yrityksen toiminnoissa ja ohjelmissa:

Yritystoiminta elävöittää kylää ja yhdistää kyläläisiä toimimalla yhteisenä kokoontumispaikkana

Yritys käyttää paikallisia palveluita ja siten tukee alueen toimintaa

Sesonkityöläisinä käytetään paikallisia nuoria

Ravintola käyttää paikallisia elintarvikkeita

Yritys on alueellisen jätehuollon piirissä ja lajittelu on järjestetty kattavasti

Alueella on nopea IT -yhteys

Yritys on mukana pidä saaristo siistinä -yhdistyksen toiminnassa sekä Laatutonni – laatuohjelmassa

Työterveydenhuolto on hoidettu asianmukaisesti ja tapaturmien kehitystä sekä henkilöstön terveyttä

seurataan. Merkittäviä työtapaturmia ei ole sattunut. Henkilöstön sisäinen kommunikaatio toimii hyvin.

Yrityksen työsuojeluriskit on kartoitettu ja pelastussuunnitelma on tehty. Pelastussuunnitelma päivitetään

vuosittain. Turvallisuus- ja ympäristöohjeet ovat kaikilla informaatiotauluilla esillä, samoin järjestyssäännöt.

Öljyonnettomuuksien varalta rannassa on hätäturpeet ja pelastuslaitoksen öljypuomit saadaan tarvittaessa

pikaisesti käyttöön lähistöllä sijaitsevalta VPK:lta. Henkilökuntaa koulutetaan aktiivisesti.

Jätemateriaalit

Yrityksellä on jätteidenkäsittelysuunnitelma. Alueella sijaitsee ekopiste ja syväkeräysastioita. Vuonna 2013

jätettä kertyi yht. 36 tonnia. Ekopisteessä on lajitteluohjeet ja keräysastiat seuraaville jakeille: sekajäte, lasi,

metalli, kartonki, paperi. Lisäksi erilliskerätään paristoja. Vaarallisia jätteitä varten on lukollinen

keräyskaappi.

Jätehuolto toimii pääasiassa hyvin mutta sesonkiaikana tyhjennysrytmi saisi olla tiheämpi. Tarvittaessa oma

henkilökunta pitää huolta ekopisteen siisteydestä. Lisäksi satamasta kertyy öljyjä ja liuottimia, jotka

toimitetaan vaarallista jätettä keräävälle yritykselle. Septitankkien jätevedet imetään suoraan kunnalliseen

viemäriverkkoon.

Energian ja veden kulutus, kuvaus kiinteistöstä

Sähkönkulutusta seurataan sähkölaskuista. Yritys ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä. Sähkösopimusta ei ole

toistaiseksi kilpailutettu. Toimistorakennuksessa on lattialämmitys, jota pidetään hyvin alhaisella lämpötilalla

mutta sitä nostetaan tarvittaessa. Sähkönkulutuksen kulutushuippu osuu helmi-maaliskuulle. Sauna

pidetään lämpimänä kesäkaudella päivittäin ja talvikaudella viikonloppuisin.

Suositellut toimenpiteet ja toteutusmallit

Yrityksen perusasiat ovat hyvässä kunnossa joten mitään pakollista kehitettävää ei ole. Kestävän kehityksen

näkökulmia ja luontoympäristöä voisi tuoda markkinoinnissa esille voimakkaammin. Esille voisi tuoda

esimerkiksi tehtyjä toimenpiteitä ympäristöasioiden hyväksi, lähipalvelujen suosimista hankinnoissa,

riskeihin varautumiseksi tehtyjä toimia jne.

Seuraamalla liiketoiminnan tunnuslukuja tuotantoyksikköä kohden voitaisiin tehostaa kustannusseurantaa.

Sähkönmyynnin kilpailuttaminen muilta vesisähkön tarjoajilta voisi tuoda kustannussäästöjä. Koska rakennus

on suhteellisen uusi, eivät investoinnit tai perusparannukset ole ajankohtaisia. Pihavaloja kannattaisi

kuitenkin uusia LED:eihin.

Toimistorakennuksessa pidettävä alhainen lämpötila saattaa synnyttää kosteutta. Esim. ilmalämpöpumpun

avulla pystyttäisiin tasaamaan lämpötilaeroja ja lämmittämään tila tehokkaasti. Lisäksi suositellaan sähkö- ja

vesimittarien lukemista säännöllisesti (esim. kerran viikossa) muiden huoltotöiden yhteydessä ja niiden

kulutus kannattaa suhteuttaa tuotantoyksikköön. Näin tilastoista nähdään kehitys ja pystytään nopeammin

reagoimaan kulutusmuutoksiin tai mahdollisiin vikoihin järjestelmissä. Vaikka kiinteistö onkin varsin uusi,

suositellaan kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman tekemistä (PTS). Tämä toimii kiinteistön ja teknisten

laitteiston huolto- ja korjaustarpeen suunnittelun työkaluna ja auttaa ennakoimaan investointitarpeita.

4. Teollisuus

Nykytilan kuvaus

Yritys panostaa kokonaisalihankintaan ja kilpailukyky perustuu pitkälti laatuun ja toimitusvarmuuteen.

Tuotteita tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Kiinteistö

Toiminta tapahtuu tällä hetkellä vuokratiloissa. Vuokrasopimus on katkolla muutaman vuoden päästä, minkä

vuoksi merkittävät investoinnit kiinteistössä eivät ole tällä hetkellä ajankohtaisia. Energiankulutusta

seurataan laskutustasolla euromääräisesti. Sähkösopimus on kilpailutettu. Maakaasun kulutusta seurataan,

mutta vedenkulutusta ei pidetä merkittävänä. Seuranta 3 kk laskutusväleillä. Yrityksessä lajiteltavat jakeet

ovat energiajae, poltettava sekajäte, erilaiset metallit, muovit, vaaralliset jätteet, puu, paperi, pahvi,

jauhemaali sekä satunnaisesti rakennusjäte. Kaikkien jakeiden syntyä seurataan vuositasolla.

Hukkamateriaalin määrää ja myyntiarvoa seurataan kierrätettävän metallijätteen osalta.

Sosiaalinen kestävyys ja työhyvinvointi

Yritys tekee työtyytyväisyyskyselyjä muutaman vuoden välein. Terveyttä ja työkykyä ylläpidetään myös TYKY-

päivillä sekä erilaisilla kampanjoilla. Henkilökunta saa alennuksia paikallisista liikuntapaikoista ja sitä

koulutetaan säännöllisesti. Käytössä on sertifioidut ISO 14001 ja ISO 9001 ympäristö- sekä laatujärjestelmät

sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001. Yrityksen prosesseja kuvataan osana (LEAN) –

hanketta ja tähän toimintaan on otettu kaikki työntekijät mukaan. Työtapaturmat ovat pääasiassa pieniä

haavoja tms. mutta koska taajuudessa on ollut kasvua, on yritys itse lähtenyt kehittämään työturvallisuuttaan

suunnitelmallisesti.

Haasteet

Tuotantoprosessi

Tuotannossa syntyy ”ylimääräisiä” materiaaleja määrämittaisten raaka-aineiden käytön johdosta.

Ylimääräiset kappaleet varastoidaan seinustalle ja niiden kirjanpito on muistinvaraista. Varastoa ohjataan

visuaalisesti 3 kk sykleissä. Varastoinnista syntyy tunnistettava työturvallisuusriski osien luistamis- tai

kaatumistapauksen yhteydessä. Tuotantovirheet aiheuttavat kustannuksia ja ajanhukkaa sekä häiriöitä

suunniteltuun ja optimaaliseen materiaalivirtaan. Tuotannossa osa tavaroista varastoidaan varastohyllyille,

minkä lisäksi lattialla olevat kuormalavat sitovat lattiapinta-alaa ja vaativat liikutteluun aina jonkin

mekaanisen apulaitteen.

Hankinnat

Komponenttien ja lopputuotteiden valmistukseen käytettäviä pienrautatarvikkeita hallinnoidaan

tuotannonohjausjärjestelmässä yksittäisinä osina, joiden ostoimpulssi tulee järjestelmästä. Tarvikkeiden

täydennystilauksien teko sekä noudot sitovat jonkin verran resursseja.

Jätehuolto

Sekajätteen määrää halutaan edelleen vähentää. Ruokalan biojäte päätyy polttokelpoiseen sekajätteeseen.

Vaaralliset jätteet kerätään konttiin tuotantotilojen ulkopuolelle. Vaarallisten jätteiden kirjanpitoa tulisi

kehittää.

Tuotannon kehittäminen

Ehdotetaan, että valmistetaan tarvittavia osia vain tarvittava määrä ja ylimenevästä materiaalista

valmistetaan ns. menekkiosia. Tuotannonohjaus ja varastointi pienille osille järjestetään esimerkiksi

kaksilaatikkojärjestelmällä. Käytössä oleva tuotannonohjausjärjestelmä raportoi tuotantovirheet

luokitteluineen, mutta tulisi lisäksi kartoittaa, mitä tietoja tuotantovirheiden syistä tarvitaan tilanteen

parantamiseksi. Tehokkuutta voidaan lisätä myös vähentämällä ns. massatuotteiden liikuttelua ja

varastointia setittämällä erät yhdelle kuljetusalustalle.

Hankinnat

Ostamalla pienraudan hankinnat kokonaisratkaisuna kilpailutellulta toimittajalta, vähennetään pienraudan

hallintaan aikaisemmin sitoutuneita resursseja.

Jätehuolto

Sekajätteen koostumusselvitys auttaisi sekajätteen määrän vähentämisessä. Selvityksen avulla nähdään

mistä jakeista sekajäte koostuu ja onko niitä mahdollista lajitella muihin jakeisiin tai muulla tavoin vähentää.

Biojäte on koostumukseltaan märkää ja täten painavaa. Suositellaan biojätteen erilliskeräystä ruokalasta ja

taukotiloista. Vaarallisten jätteiden tuottajalla on kirjanpitovelvollisuus ja kirjanpidon toimivuuteen tulee

kiinnittää huomiota.

Muita havaintoja

Osakokoonpanotilan selkeyttäminen on tarpeen jossain vaiheessa, koska tilassa olisi potentiaalia

huomattavasti suuremmalle tuotannolle. Tuotannon tiloja ja laitteita voisi soveltuvin osin vuokrata

ulkopuoliselle toimijalle. Kahdessa rakennuksessa sijaitsevat tuotantotilat ovat haasteelliset. Mikäli

päädytään harkitsemaan uusien toimitilojen rakentamista nykyisen vuokrasopimuksen umpeuduttua, olisi

tuotannon layout -malliin kiinnitettävä erityistä huomiota.

5. Koulutusorganisaatio

Yrityksen toiminnan kuvaus

Kartoituksen kohteena oli koulutusorganisaatio järjestää sekä pitkäkestoista tutkintoon valmistavaa

koulutusta että maksullista palvelutoimintaa, leirikoulutoimintaa, vapaa-ajanpalveluita ja kursseja. Koska

yritys omistaa paljon kiinteistöjä, keskityttiin käynnillä erityisesti kiinteistöjen ylläpitoon.

Yrityksellä on omaa lämmöntuotantoa, joten lämmöntuotannon raaka-aineet (esim. pelletit) muodostavat

ison osuuden hankinnoista. Lisäksi hankitaan siivouskemikaaleja ja erilaisia harrastevälineitä. Hankintojen

kilpailuttaminen on hankalaa, sillä laadukkaita välinetoimittajia saattaa löytyä vain yksi. Ravintolatoiminta on

ulkoistettu.

Jätehuolto on pääosin hyvin ja siististi järjestetty ja täyttää paikallisten jätehuoltomääräysten vaatimukset.

Sekajäte toimitetaan polttoon Vantaan jätevoimalaan. Biojätettä erilliskerätään vain keittiössä. Paperi

kerätään yhtenä jakeena. Jätehuollon sisälogistiikassa käytetään runsaasti tavanomaisia pieniä jäteastioita.

Alueella on kaksi jätekatosta ja 13 eri jätepistettä ja jätehuoltoa kartoitettiin päärakennuksen lisäksi kahdessa

muussa rakennuksessa. Jätetilat ovat melko siistit, mutta esimerkiksi päärakennuksen päädyssä sijaitseva

jätekatos oli ahdas ja täynnä jäteastioita. Sekajäte kerätään 240 – 600 litraisiin jäteastioihin, lisäksi käytössä

on pahvirullakoita sekä kontti paperille.

Kesäisin toiminnan ollessa vilkkainta myös jätemäärät ovat suurempia. Talvikaudella jätehuollon

noutorytmejä hidastetaan. Vuonna 2013 kerätyt jätejakeet olivat: sekajäte, biojäte, keräyspahvi,

keräyspaperi, metalli, lasi ja lasipullot sekä vaaralliset jätteet. Lisäksi toiminnasta kertyy rasvanerotinkaivo-

ja sakokaivolietettä, sekä satunnaisesti rakennusjätettä. Sakokaivoliete kertyy jätevedenpuhdistamolta.

Imuauto noutaa kerrallaan 14 m3 lietettä ja tyhjennysväli riippuu käyttöasteesta.

Kokonaisjätemäärät ovat vaihdelleet viimeisten vuosien aikana koska raportointiin on sisällytetty uusia

jakeita (mm. sakokaivo- ja rasvakaivolietteet vuodesta 2013 alkaen). Kierrätykseen ja hyötykäyttöön

jätteestä päätyi vuonna 2012 vain 11 %, mutta vuonna 2013 osuus jopa 85 %, sillä sakokaivolietteet on

pystytty kierrättämään jätevedenpuhdistamolla. Pääkaupunkiseudun Petra -jätevertailussa oppilaitos pärjää

hienosti jätteiden kierrätysasteen osalta, sillä esimerkiksi hotelleja koskevassa vertailussa keskimääräinen

kierrätysaste on noin 60 %. Vedenkulutus on suurinta sesonkiaikaan heinäkuussa, jolloin se on lähes

kolminkertainen hiljaisiin kuukausiin verrattuna. Veden kulutus on 15 m3 - 20 m3 / vuorokaudessa.

Miten kestävä kehitys näkyy yrityksen toiminnassa?

Kaikista järjestetyistä kursseista kerätään palaute, joka huomioidaan toiminnan kehittämisessä.

Työhyvinvointia ylläpidetään mm. liikuntapäiviä järjestämällä. Työturvallisuus ja työsuojelutoimikunta

vastaavat työsuojelun toimivuudesta ja tapaturmat ovat olleet vähäisiä. Oma henkilökunta ilmoittaa herkästi

mahdollisista puutteista turvallisuudessa (esim. hiekoitus). Alueelle on tehty riskikartoituksia, ja uusia

kartoituksia tehdään edelleen. Kiinteistön kunnossapitoon, korjaukseen ja huoltoon on tehty pitkän

tähtäimen (PTS) suunnitelma.

Ravintolassa on käytössä tuotannonohjausjärjestelmä, jota käytetään ruokalistan suunnittelussa ja

tuotannon tilauksissa. Myös hävikki kirjataan samaan järjestelmään. Ravintolan hävikki on minimaalista, sillä

kattauksia on päivän aikana useita. Ravintola uudelleenkäyttää kertyviä kanistereita ja muoviastioita ruokien

kuljetuksissa.

Kestävän kehityksen teemat, joihin halutaan panostaa

Yritys haluaa edistää erityisesti sitä, että ihmiset liikkuisivat enemmän, koska väestön yleinen

liikkumattomuus on suuri haaste. Lisäksi erityisesti lasten ja naisten mahdollisuuksiin liikkua halutaan

panostaa. Muita tärkeitä teemoja ovat monikulttuurisuus ja luonnossa liikkuminen.

Suositellut toimenpiteet

Jätehuolto

Jätehuollon kehitystä tulisi seurata, sillä jätelain mukaan yrityksen tulee pitää kirjaa jätteistä, mikäli jätettä

syntyy yli 100 tn vuodessa tai jos toiminta edellyttää ympäristölupaa. Tiedot jätehuollon seurantaa varten

saa palveluntarjoajalta. Myös ominaisjätemäärän kehitystä tulee seurata. Sakokaivojätteen ja

yhdyskuntajätteen määrät kannattaa selkeyden vuoksi laskea myös erikseen. Lisäksi suositellaan tarkempaa

jätehuoltokartoitusta, jossa kartoitettaisiin myös jätehuollon sisäinen logistiikka.

Jätehuollon yhteistyökumppanilta kannattaa selvittää mahdollisuus energiajätteen erilliskeräykseen. Mikäli

tämä ei onnistu, suositellaan lajittelun tehostamista ja lisäämistä: esimerkiksi toimistolla syntyvän paperin

voisi lajitella kahteen jakeeseen; valkoiseen paperiin sekä sanomalehtipaperiin. Biojätteen keräystä voisi

laajentaa myös majoitustiloihin. Lajitteluohjeiden riittävyys (suomi & englanti) tulisi varmistaa. Myös vihreän

sähkön hinta kannattaa kilpailuttaa.

Kestävää kehitystä voisi hyödyntää määrätietoisemmin markkinoinnissa ja esimerkiksi sosiaalisen

kestävyyden teemoja tuoda paremmin esille www-sivuilla. Markkinoinnin avulla pystytään kasvattamaan

maksullista palvelutoimintaa tulevaisuudessa. Suositellaan kestävän kehityksen mittareiden määrittelyä ja

seurantaa (kuten kulutustiedot, jätemäärät, hankinnat) suhteessa esimerkiksi majoitusvuorokausiin.

6. Puuteollisuus

Kartoituksen kohteena oli Länsi-Uudellamaalla toimiva puuteollisuuden yritys. Toimitiloihin kuuluu tuotanto-

, varasto-, toimisto- ja sosiaalitiloja. Yritys tekee asiakastilaustöitä ja toimitilojen koko on noin 2000 m2.

Taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys

Yrityksellä on liiketoimintasuunnitelma. Budjetti laaditaan vuosittain, ja sen toteutumista seurataan vuoden

edetessä. Pitkäkestoista strategiaa ei ole laadittu. Varsinaisia kilpailija- tai markkina-analyyseja ei ole tehty,

mutta kilpailijoiden toimintaa seurataan. Toimitilat ovat omassa omistuksessa.

Asiakastöistä laaditaan kirjalliset sopimukset. Asiakaspalautetta kerätään suullisesti ja siihen vastataan

suoraan. Ekologiset asiat ovat esillä yrityksen markkinoinnissa (esim. ympäristöystävälliset aineet ja

jätevesien käsittely). Työhyvinvointia ei järjestelmällisesti näin pienessä työyhteisössä seurata ja pelisäännöt,

ongelmien raportoinnit, palautteet ym. käsitellään suullisesti suoraan koko henkilöstön tai asianosaisten

kanssa. Tuotantolaitteet ovat uusia ja niihin on hyvät ohjeistukset. Lisäksi tuotantohenkilöstöllä on

työturvakorttikoulutus. Työntekijöiden osaamista kehitetään lähinnä työssäoppimisen avulla, koska

varsinaista koulutusta alalle ei ole tarjolla.

Resurssitehokkuus

Yrityksellä ei ole sertifioitua laatu- tai ympäristöjärjestelmää. Materiaaleista eniten kuluu puuta sekä vettä.

Muita kuluvia materiaaleja ovat maalit, lakat ja muut kemikaalit sekä tuotantokoneiden öljyt. Materiaalien

kulutus on suoraan yhteydessä tuotantoon, eikä niiden vähentäminen ole merkittävissä määrin mahdollista

ilman vaikutuksia tuotantomääriin. Yritys ei ole erityisesti kiinnittänyt erityistä huomiota

materiaalitehokkuuteen, mutta hukkaa ei varsinkaan puumateriaalista haluta syntyvän, koska varsinkin

harvinaisemmat puulaadut tuotetaan ulkomailta ja ovat erittäin kalliita.

Suurin yksittäinen jäte-erä jäteveden lisäksi on puupöly, jota syntyy noin 2000 litraa vuosittain. Lisäksi syntyy

pieniä määriä sekajätettä ja vaarallisia jätteitä. Puupöly kerätään omalle tontille, sekajäte kerätään

tyhjennettävään jäteastiaan ja vaarallinen jäte toimitetaan itse keräyspisteeseen.

Energiaa kuluu öljylämmitykseen sekä sähköön yhteensä noin 6000 euroa vuodessa. Energian- ja

vedenkulutusta seurataan kustannusten kautta. Vesimaksut ovat noin 1500 euroa vuodessa.

Energiansäästökohteeksi yritys on tunnistanut valaistuksen laadun ja käytön, sekä tuotantotilojen nosto-

ovien käytön ja eristyksen talvisaikaan.

Haasteet ja kehittämisehdotukset

Liiketoiminnan jatkuvuus on suurelta osin kiinni työntekijöiden ainutlaatuisesta osaamisesta. Sairastumiset

tai mahdolliset työtapaturmat ja muut poissaolot vaikuttavat merkittävästi tuotantoon. Uusien

työntekijöiden perehdytys ja koulutus sekä työtapaturmien ehkäisyyn tehdyt toimenpiteet olisivat

kannattavia. Kartoituksen ja haastattelun perusteella toiminnassa olisi laajentumismahdollisuuksia, jos

osaavia työntekijöitä olisi.

Jätehuollossa purujätteelle tulisi etsiä hyötykäyttöä. Koska sitä syntyy kuitenkin varsin pieni määrä, ei sen

pelletöinti tai briketöinti välttämättä kannata, joten sitä voisi esimerkiksi tarjota kuivikkeeksi paikallisille

talleille tai maatiloille. Kemikaalivahinkoihin (koneiden vuodot, huollot, astioiden kaatuminen) olisi hyvä

varautua hankkimalla imeytysainetta, viemärin sulkeva kumilevy ja / tai imeytyssukkia, joilla esimerkiksi

öljyvuodon voisi rajata ennen sen pääsyä viemäriin tai maaperään. Valojen ohjauksen ryhmittelyyn yrityksellä

on jo olemassa suunnitelma. Sen toteutuksen yhteydessä suositellaan valaistuksen vaihtamista LED-valoiksi.

Myös ikkunoiden tiivisteiden tarkistaminen olisi tarpeen.

3.3.3. Yhteenvetoa syvähaastatteluista

Haastatellut yritykset olivat sisäistäneet kestävän kehityksen sisällön ja merkityksen hyvin. Ympäristöasiat

tuntuivat olevan suhteellisen hyvin hallinnassa, kehittämisehdotukset liittyivät useimmiten jätteiden

lajittelun tehostamiseen, ohjeistuksen parantamiseen sekä vaarallisten jätteiden varastoinnin ja

varastokirjanpidon kehittämiseen.

Energiapuolella tyypillisimmät kehityskohteet liittyivät mm. valaistuksen uusimiseen, tehokkaampaan

energian käyttöön ja omien energiantuotantomahdollisuuksien selvittämiseen (mm. maa- ja

ilmalämpöpumput). Koska mukana oli useita pieniä yrityksiä joilla palkattua työvoimaa on satunnaisesti tai

hyvin vähän, ei työturvallisuutta oltu välttämättä systemaattisesti kehitetty (esim. riskikartoitukset). Nämä

kuitenkin edistäisivät myös yrittäjän itsensä työturvallisuutta.

Mikäli yritys jo toimii varsin kestävästi, kannattaisi se tuoda vielä voimakkaammin esiin markkinoinnissa. Näin

kestävän kehityksen mukaisista toimintatavoista saataisiin myös saavutettavissa oleva liiketaloudellinen

hyöty.

4. Tulevaisuuden suuntaviivoja ja muutostekijöitä kestävässä

liiketoiminnassa

4.1. Kestävän liiketoiminnan muutostekijöitä meiltä ja muualta Hankkeen aikana on kerätty tietoa konferensseista ja seminaareista sekä kansainvälisesti että Suomessa.

Samalla kansainväliset seminaarit ovat toimineet mahdollisuutena esitellä hankkeen tuloksia ja kehittää

ajatuksia eteenpäin saatujen palautteiden pohjalta. Hankkeen aikana tietoa on kerätty mm. seuraavista

konferensseista tai seminaareista: Tekesin Green Growth -seminaari/Helsinki (5/2013), Minitrends-

seminaari/Austin (9/2013), WFS-konfrenssi/Chicago (7/2013), ISPIM-konferenssi/Dublin (6/2014), IISES-

konferenssi/ Antibes (9/2014). Lisäksi taustatietoa on kerätty myös kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä.

Seuraavassa on koottu kestävään kehitykseen ja liiketoimintaan liittyvät trendit, jotka ovat tulleet esille

muutostekijöiden kartoitustyössä:

1. Pelillistämisen ja verkottuneen älykkyyden mahdollisuudet. Mobiili- ja tietokonepelejä voi hyödyntää

esimerkiksi ongelmien ratkaisussa ja tiedonvälityksessä. Peleihin voi liittää myös sosiaalisen median

käyttämisen kestävien ratkaisujen edistämiseksi.

2. Loppukäyttäjien ja kuluttajien roolin vahvistuminen kestävien tuotteiden/palveluiden suunnittelussa,

esim. Living Labs.

3. Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen jaettujen arvojen ja vision kautta (esim. Public Private

Partnership -projektien kautta).

4. Standardit ja ohjeistukset, esim. Global Report Initiative (GRI) on lisännyt tietoisuutta kestävästä

kehityksestä ja sen raportoinnissa.

5. Nanoteknogialla potentiaalia kestävän kehityksen edistämiseen tulevaisuudessa. Nanoteknologian

hyödyntämismahdollisuudet ovat osin vielä kartoittamatta. Tällä hetkellä esim. Etelä-Koreassa on

kansallinen tutkimusprojekti, jossa kartoitetaan sovelluskohteita.

6. ICT-ratkaisujen yhdistäminen valmistavaan teollisuuteen ja palveluteollisuuteen luo mahdollisuuksia

kestävyydenkin kannalta. Esimerkkeinä ovat esimerkiksi etäkokouksen mahdollistava teknologia, joka

säästää resursseja. Myös on demand -ratkaisut valmistavassa teollisuudessa säästävät resursseja.

7. Teolliset symbioosit. Useamman yrityksen muodostamat kokonaisuudet, joissa toisiaan täydentävät

yritykset tuottavat keskenään lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja

ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin,

jolloin aikaisemmin arvottomina tai kustannuksina nähdyt materiaalivirrat tuottavat uutta arvoa.

Parhaimmassa tapauksessa symbiooseissa syntyy kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen

tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa, että kansainvälisillä markkinoilla.

8. Yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia

vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto Intiassa)

9. Entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen

pesuaineiden sijaan).

10. Taloudellisen kestävyyden kannalta avainasioita huippuosaajien houkuttelu ja koulutusjärjestelmän

toimivuus.

11. Edelläkävijäyritykset: sustainability=mainstream, joka on must ja osa kilpailukykyä, ei enää kilpailuetuja

tuova asia.

12. Sosiaalinen kestävyys aluekehityksen ja poliittisen ohjauksen kannalta merkittävää taloudellisesti

epävarmoina aikoina.

13. USA:ssa Sustainability-teeman koulutusohjelmat ovat kasvussa.

14. Johdon motivaatio ja sitoutuminen ratkaisee käytännön toteutumisen liiketoiminnassa.

Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset, kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden

oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa

tapauksessa hyödykkeistä luoda ainutlaatuisempia ratkaisuja, joita kilpailijoiden on vaikea kopioida, löytää

uusia markkinoita ja kasvattaa myös marginaaleja, kun hinnoittelu voidaan toteuttaa kysyntä-, ei

kustannusvetoisesti. Kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä

tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia access-tyyppisiä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton

jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka

lisää energia- ja materiaalitehokkuutta.

Tuoretta kotimaista tutkimustietoa on tullut esimerkiksi uusiutuvan energian osalta, jolla on merkittävä rooli

myös kestävän liiketalouden kehittämisen näkökulmasta. CLEEN (Cluster for Energy and Environment) on

energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä, joka on BEST-tutkimusohjelmaan

(Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) liittyen tehnyt tuoreen bioenergia-alaa käsittelevän

skenaariotyön (Kettunen & Meristö 2014).

Raportin mukaan Suomen pitäisi ottaa proaktiivinen ote bioenergian kehittämisessä Euroopassa ja

maailmalla. Skenaariotyössä moninaista bioenergia-alan kenttää jäsenneltiin suomalaisyritysten

liiketoimintamahdollisuuksista käsin, 20 vuoden aikajänteellä. Työn perusteella hahmotettiin kuusi

mahdollista tulevaisuuden näkymää, joista tuoreet uutisesimerkit viittaavat laaditun Biovarasto-skenaarion

toteutumiseen, jossa EU:n globaali asema ei vahvistu vaan sen sijaan Yhdysvaltojen ja Kiinan sopimus

heijastelee skenaariossa kuvattua ’affordable-reliable-enviromentally sustainable’-kokonaisajattelua.

Samalla uskotaan teknologiakehityksen kykyyn ratkaista energiatarpeen kasvun ja ilmastohaasteen ristiriita.

Skenaariosta riippumatta Bioenergia-alalla on ryhdyttävä tekemään entistä aktiivisempaa kehitystyötä

liiketoiminnan ehdoilla. Konsortioita ja nopeaa toteutusta on tuettava. Lisäksi tarvitaan BEST-ohjelman

kaltaisia toimialarajat ylittäviä yhteisprojekteja (CLEEN 2014). BEST-tutkimusohjelman tulokset ovat

relevantteja laajemminkin kestävän liiketalouden kehittämisen näkökulmasta eli tarvitaan proaktiivista

asennetta kehitystyössä sekä toimialat ylittävää yhteistyötä.

4.2. Tulevaisuuden näkymiä Länsi-Uudellamaalla

Skenaariot

Länsi-Uudenmaan elinkeinorakenne on monipuolinen, samalla pirstaleinen. Kestävä liiketoiminta leikkaa läpi

kaikki toimialat. Tulevaisuudessa alueen kestävää liiketoimintaa voidaan kehittää joko laaja-alaisesti tai vain

johonkin valittuun toimialaan liittyen. Kestävään liiketoimintaan liittyy markkinakysynnän lisäksi säätelyn

tuomat mahdollisuudet ja uhkat. Näiden suhteen alueelle on rakennettu neljä skenaariota (Kuva 20), joista

kaksi on markkinavetoista (1 ja 2) ja kaksi lainsäädäntöveroista (3 ja 4).

Kuva 20 Kestävän liiketoiminnan skenaarioluonnokset Länsi-Uudenmaan alueella.

Skenaario 1 ”Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille” kohdistuu fokusoidulle toimialalle, joka

Länsi-Uudenmaan tapauksessa voisi olla esimerkiksi vesiliiketoiminta. Kyseissä skenaariossa liiketoiminta

tähtää globaaleille markkinoille, joka vaatii toimijoilta brändinhallintaa sekä kansainvälisten verkostojen ja

kumppanien hyödyntämistä. Markkinalähtöinen on myös skenaario 2 ”Kilpailuetua ennakoivista

innovaatioista”, joka kohdistuu usean toimialan väliseen yhteistyöhän ja siinä yritykset saavuttavat

kilpailuetua proaktiivisella toiminnalla, ennakoimalla kestävään liiketoimintaan liittyviä muutostekijöitä ja

hyödyntämällä niitä omassa liiketoiminnassaan. Kaikkiin toimialoihin kohdistuu myös skenaario 3 ”Kehitä tai

kuole”, jossa säätely toimii lähtökohtana kestävälle liiketoiminnalle. Myös skenaarion 4 ”Paikallisjuna”

lähtökohtana ovat säätelyn tuomat vaatimukset kestävälle liiketoiminnalle, mutta siinä liiketoiminta

kohdistuu pääosin Länsi-Uudenmaan alueelle.

Hankkeen loppuseminaarissa 23.10.2014 esityksissä ja keskusteluissa painottui markkinalähtöisyys. Myös

yrityshaastattelut tukivat tätä näkemystä, koska yritysten mukaan asiakkaat ovat tärkein kanava kestävän

kehityksen esiintulolle. Säätelyn huomioiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta yleensä ollaan

kilpailukykyisiä, muttei se tarjoa kilpailuetuja nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa.

Lainsäädännön osalta huomionarvoista on, että syyskuussa 2014 Euroopan komissio hyväksyi jätteettömän

ohjelman (zero-waste programme) ja laati EU-laajuisen kehysohjelman kierrätystaloudelle. Komission

mukaan kehysohjelma kasvattaa kierrätystä ja ehkäisee arvokkaiden materiaalien hävikkiä samalla edistäen

työpaikkojen luomista, taloudellista kasvua, uusia liiketoimintamalleja ja vähentäen kasvihuonepäästöjä.

Ohjelman tavoitteena on kierrättää yhdyskuntajätteestä 70 % ja pakkausmateriaaleista 80 % vuoteen 2030

mennessä. Komissio arvion mukaan kierrätystalous voi säästää EU:n liikeyrityksiltä 600 miljardia euroa. Jotkin

EU:n jäsenvaltioista ovat jo paljon edellä EU:ta kierrätystaloutta koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi Tanska

kieltää polttolaitosten rakentamisen, Skotlanti verottaa muovipusseja ja Ruotsi pyrkii kasvattamaan

metallijätteen kierrätystä lainsäädännöllä. EU:n ulkopuolisista maista, esimerkiksi Japanissa kierrätystä on

edistetty lainsäädännöllä ja nykyisin siellä kierrätetään metalleista 98 % (The Guardian 2014).

Osaaminen

Kestävän liiketoiminnan kehittäminen vaatii myös osaamisen kehittämistä. Yleisellä tasolla tarvittavia

osaamisalueita on kuvattu ydinpätevyyspuun avulla kappaleessa 2.7. Osaamisen painopisteet vaihtelevat

kuitenkin skenaarioittain (Kuva 21). Koska skenaariossa 1 ”Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille

markkinoille” tähdätään kansainvälisille markkinoille, korostuvat siinä markkinointi- ja viestintätaidot sekä

osaaminen ja tietämys erilaisista standardeista ja ekomerkeistä. Skenaariossa 2 ”Kilpailuetua ennakoivista

innovaatioista” painotus on T&K&I-osaamisella ja liiketoimintaympäristön jatkuvalla skannauksella, kun taas

skenaariossa 3 ”Kehitä tai kuole” korostuu tietämys lainsäädännöstä sekä raportointitaidot. Skenaarion 4

”Paikallisjuna” fokuksessa on kontaktit paikallisiin viranomaisiin ja muihin paikallistoimijoihin sekä tieto

toimialakohtaisista liiketoiminnoista.

Kuva 21 Kestävän liiketoiminnan skenaariot Länsi-Uudenmaan alueella.

Aluekehitystyö

Onnistuneen innovaatiotoiminnan edellytyksenä on Triple Helix -mallin mukaan toimiva yhteistyö yritysten,

korkeakoulujen ja päätöksentekijöiden kesken (Etzkowitz & Leydesdorff 2000). Myös kestävän liiketoiminnan

kehittäminen vaatii alueen toimijoilta aktiivista ja laaja-alaista yhteistyötä. Toteutuakseen käytännössä

kaikki kestävän kehityksen näkökulmat eli ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma tulee

huomioida kaikkien Triple Helix -mallin toimijoiden toiminnassa ja päätöksenteossa (Kuvio 22). Yliopistojen,

yritysten ja julkisen sektorin on nähtävä kestävyys osana jokapäiväistä toimintaa. Yliopistojen osalta tämä

tarkoittaa esimerkiksi kestävyysteemaan liittyvien näkökulmien sisällyttämistä opintojaksoihin sekä

uusimman tiedon tuottamista ja sen levittämistä osana hanketyötä. Julkisen sektorin rooli voidaan nähdä

mahdollistajana eli sen pitää luoda edellytyksiä kestävien ratkaisujen toteuttamiselle omissa

päätöksentekoprosesseissaan. Yritystoimijoille kestävyysnäkökulman huomioiminen luo win-win-tilanteita

mm. resursseja säästävillä ratkaisuilla. Tällöin yritykset voivat säästää pienentyneillä

materiaalikustannuksilla, mutta myös yhteiskunta ja ympäristökin hyötyvät pitkällä tähtäimellä (Meristö &

Laitinen 2013; Meristö et al. 2014).

Kuva 22 Kestävän kehityksen näkökulma yhdistettynä Triple Helix –konseptiin (Meristö & Laitinen 2013).

Käytännön tasolla kestävän liiketoiminnan toteuttaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että kukin

toimijataho vastaisi kestävän kehityksen heille luontevimmasta osasta, jolloin alue kokonaisuutena täyttäisi

kestävän kehityksen mukaiset kriteerit. Mikään toimija ei kuitenkaan selviä yksin kaikista vastuista, vaan

globalisoituvassa maailmassa on verkotuttava ja tehtävä yhteistyötä yli sektorirajojen. Näin saavutetaan

paremmin dynaaminen tasapaino, joka kestää tarkastelun kestävyyden eri dimensioiden suhteen aluetasolla

kokonaisuutena, vaikka yksittäisen toimijan näkökulmasta epätasapainoa välillä esiintyisikin, mitä kuvio 23

havainnollistaa (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et al. 2014).

Kuva 23 Kestävyyden painopisteet voivat vaihdella toimijoiden kesken, mutta tasapainoinen kestävyys on

mahdollista saavuttaa toimijoiden verkostoitumisella ja yhteistyöllä (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et

al. 2014).

Työssä on pohdittu myös alustavia skenaario- ja toimijakohtaisia toimenpidesuosituksia kestävän

liiketoiminnan edistämiseksi (Meristö et al. 2014).

Skenaariossa 1 ”Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille” julkisen sektorin päätöksentekijät

tarvitsevat yhteisen strategisen näkemyksen kestävän liiketoiminnan kehittämiselle, yliopistojen täytyy

keskittyä kestävän liiketoiminnan keskiössä oleviin toimialoihin ja yritysten tarvitsee panostaa aktiivisesti

sopivien kumppanien löytämiseen sekä alueellisesti että kansainvälisesti.

Skenaario 2 ”Kilpailuetua ennakoivista innovaatioista” vaatii julkiselta sektorilta proaktiivista asennetta sekä

avointa mieltä toiminnan kehittämiseen, yliopistojen kannattaa panostaa verkostoitumiseen ja monialaiseen

rajoja ylittävään tutkimukseen. Yritysten kannattaa tässä skenaariossa panostaa ketteryyteen sekä pysymään

ajantasalla toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.

Skenaarion 3 ”Kehitä tai kuole” tapauksessa kannattaa panostaa pysymään tietoisena tulevien säännösten ja

lakien suhteen sekä viestimään paikallisia toimijoita aktiivisesti. Yliopistoille on suositeltavaa panostaa

yhteisiin hankkeisiin PK-yritysten kanssa ja yritysten kannattaa panostaa aktiivisesti kehitystyöhön sekä

hyödyntää kokemuksia ja analogiamalleja toisilta toimialoilta.

Skenaariossa 4 ”Paikallisjuna” julkisen sektorin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota resurssitehokkaisiin

hankintamenetelmiin, yliopistoille on suositeltavaa keskittyä aluekehitykseen kestävälle liiketoiminnalle

relevanteilla toimialoilla ja yritysten kannattaa hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeet

(public private partnerships) sekä alueella toimivat verkostot ja yhteistyökumppanit.

5. Lopuksi

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Lohjalla 23.10.2014. Seminaarin osallistujat edustivat yrityksiä eri

toimialoilta ja mukana oli toimijoita myös koulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä

kuntapuolelta. Tilaisuudessa pidetyt useat yritysesitykset antoivat innostavia ja käytännönläheisiä

esimerkkejä kestävän liiketoiminnan toteuttamiseen.

Tilaisuuden alkupuheenvuorossa Novago Yrityskehitys Oy:n Carl-Johan Sandström ja Minna Kylänpää

kertoivat hankkeen taustoista. Yritysesityksen pitivät Risto Kyhälä Regatta Resorts Oy:stä, Minna ja Peter

Granström Tammisaaren Veneveistämöstä, Seija Lukkala tekstiilialan yhtiö Globe Hopeista, Jaakko Lipponen

teknologiayritys Tziipistä ja Anne Linnonmaa vaatealan yhtiö IdeAnne Oy:stä. Tarja Meristö ja Jukka Laitinen

Laurean FuturesLab CoFista kertoivat hankkeen tutkimustuloksista. Asiantuntijapuheenvuoroissa kuultiin

Risto Tenhusta Osuuskunta EcoOneista, Taru Uotilaa Syklistä ja Ville Volttia Mobinet Oy:stä.

Rahoittajana toimineen Uudenmaan liiton edustajan Kristiina Heiniemi-Pulkkisen lähettämissä terveisissä

hän kertoi, että hanke sai ajattelemaan kestävää kehitystä paljon aiempaa laajemmin. Hankkeessa tehdyt

yrityshaastattelut osoittivat selvästi myös yritysten lähestyvän kestävää kehitystä eri näkökulmista, josta

löytynee suuntaviivoja myös jatkotoimenpiteille. Kansainväliset kontaktit toivat vertailupohjaa ja

tunnustusta hankkeelle antoi Design for all Foundationin tekemä valinta (Liite 2) hyväksi käytännöksi.

Loppuseminaarin tunnelma oli hyvänhenkinen ja osallistujat innostuneita. Loppukeskusteluissa moni toimija

ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan kestävän liiketoiminnan kehittämiseen, mahdollisesti vaikka

yhteisten hankkeiden kautta.

Loppuseminaarin tilojen koristelun BusinessLohjassa olivat toteuttaneet kestävän kehityksen hengessä

Luksian Ratas-projektin MediApajan nuoret yhdessä ohjaajansa kanssa. Koristeluna oli käytetty mm. syksyn

lehtiä periaatteena ”Jonkun poisheittämä on toisen aarre – ovathan syksyn lehdetkin kauniita, vaikka ne

putoavat pois”.

Kestävän liiketoiminnan hanke on luonteva jatke alueella aikaisemmin toteutetun Kestävän yhdyskunnan

skenaariot -hankkeelle. Kestävä yhdyskunta erilaisine toteutumismuotoineen toimii kestävän liiketoiminnan

mahdollistajana. Olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin, edistääkö Virtuaaliverkosto parhaiten Tunnettuja

täsmäratkaisuja globaaleille markkinoille ja johtaako Kuplahalli Paikallisjuna-skenaarioon. Alueen maine

kestävän kehityksen asioiden edistäjänä vaikuttaa myös sijoittajien, yritysten ja asukkaiden päätöksiin pysyä

alueella tai tulla sinne. Kestävä kehitys voidaan nähdä laajempana alueen vetovoimatekijänä, jolla on

merkitystä nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet

CLEEN (2014) Suomen otettava aktiivinen rooli bioenergian kehittämisessä.

http://www.cleen.fi/fi/uutiset?type=n&year=2014&item=80&sourceUrl= (katsottu 21.11.2014)

Finder yritystieto, www.finder.fi (katsottu 12.11.2013)

GRI (2013) G4 Sustainability Reporting Guidelines. Global Reporting Iniative.

https://www.globalreporting.org/resourcelibrary/GRIG4-Part1-Reporting-Principles-and-Standard-Disclosures.pdf

Kettunen, J. & Meristö, T. (2014) Quo Vadis Bioenergia? BEST Bioskenaariot 2033. Loppuraportti.

http://www.cleen.fi/en/Comms/CLEEN_FIBIC_BEST_skenaarioraportti_FINAL.pdf (katsottu 21.11.2014)

Lohjan seudun ympärisklusteri, www.lohjanklusteri.fi. (katsottu 12.11.2014)

Meristö, T. (2013) Yritysten planetaarinen vastuu ja sen kehittyminen yrityskentässä. Futura 2/2013, 48-51.

Meristö, T. & Laitinen, J. (2014)From Triple Helix Towards InnoHub Network in Practice: Developing Sustainable

Solutions for Tomorrow and Applying Them Today, in UIIN Good Practice Series 2014 – Fostering University-Industry

Relationships, Entrepreneurial Universities and Collaborative Innovation, edited by Arno Meerman & Thorsten Kliewe,

University Industry Innovation Network, Amsterdam, The Netherlands, 2014.

Meristö, T. & Laitinen, J. (2014) Renewing Society, Business and Competences for the Future in Sustainable Way, in

Proceedings of the 13th International Academic Conference in Antibes, France, 15 - 18 September 2014, edited by Jiri

Rotschedl & Klára Čermáková , International Institute of Social and Economic Sciences (IISES), Prague, Czech Republic,

Meristö, T. & Laitinen, J. (2014) Sustainability as a Business Opportunity Today and Tomorrow: Triple Helix Perspective.

In: Proceedings of The METNET Seminar 2013 in Luleå. HAMKin julkaisuja 1/2014. HAMK University of Applied Sciences,

Hämeenlinna, Finland.

Porter, M. E. (1990), The Competitive Advantage of Nations, Macmillan, London.

Rakennusteollisuus (2013) Rakentamisen Yhteiskunnalliset vaikutukset 2012.

http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Tilastot/Rakentamisen+yhteiskunnalliset+vaikutukset/ (katsottu 19.11.2013)

Safa 2012. Arkkitehti ja ilmastonmuutos. http://www.safa.fi/fin/safa/kestavan_suunnittelun_sivusto_-_eko-boxi/

(katsottu 12.11.2013)

Teknologiateollisuus ry, www.teknologiateollisuus.fi (katsottu 19.11.2014).

The Guardian (2014) Five countries moving ahead of the pack on circular economy legislation.

http://www.theguardian.com/sustainable-business/2014/oct/29/countries-eu-circular-economy-legislation-denmark-

sweden-scotland (katsottu 6.11.2014).

Tuohimaa, H., Haapola, L., Kauppi, P., Kettunen, J., Kivelä, S., Laitinen, J. & Meristö, T. (2011) Tulevaisuuden kestävä

yhdyskunta – reitit ja umpikujat. Loppuraportti. Corporate Foresight Group CoFi / Laurea AMK. Turku 2011.

United Nations (1987) Our Common Future - Report of the World Commission on Environment and Development.

Liite 1. Haastattelulomake

Kestävyydestä kilpailuetua – kestävän liiketoiminnan hyödyt Kestävän liiketoiminnan tarkistuslista Länsi-Uudenmaan yrityksille

Haastattelija: ____________________________ Pvm: _____________________

1. Taustatiedot vastaajasta

Nimi_________________________________ Yrityksen nimi:________________________________

Toimiala:_____________________________ Päätuotteet:__________________________________

Sijaintikunta:__________________________ Henkilöstömäärä:_____________________________

2. Kestävä liiketoiminta yrityksessänne

Tehdään Tiedostetaan Visioidaan villisti Ei koske meitä En osaa sanoa

3. Mikä kestävän liiketoiminnan osa-alue on yrityksenne tärkein?

Ekologinen kestävyys

Materiaalit

Energia

Biodiversiteetti

Ilmanpäästöt

Jätevedet

Jätteet

Tuotteet ja palvelut

Määräystenmukaisuus

Kuljetukset

Muu, mikä?_____________________________

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen toiminta (esim. kannattavuus, liikevaihto)

Markkina-asema (esim. markkinaosuus)

Epäsuorat vaikutukset (esim. verotuksen kautta)

Muu, mikä?________________________________ Sosiaalinen kestävyys

Henkilöstökäytännöt ja työolot (esim. työterveys ja turvallisuus)

Ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima)

Yhteiskunta (esim. määräystenmukaisuus, lahjonta)

Tuotevastuu (esim. turvallisuus, yksityisyyden suoja)

Muu, mikä?__________________________________

4. Kestävä liiketoiminta on yrityksellenne nyt tulevaisuudessa (5 – 10v)

Perusliiketoimintaa

Lisämahdollisuus

Kilpailukykytekijä

Kustannustekijä

Sanahelinää

Muu, mitä?___________________

5. Mihin kestävän kehityksen osa-alueeseen aiotte panostaa enemmän?

Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Ekologinen kestävyys

6. Onko yrityksesi kiinnostunut lähtemään mukaan CASE-yritykseksi?

Ei Kyllä, olemme kiinnostuneita ja meihin voi ottaa yhteyttä

7. Missä ja minkälaisissa asioissa kestävä kehitys on tullut vastaan yrityksessänne

Henkilöstö (arvot, osaaminen jne.) Kilpailijat Media

Asiakkaat Alihankintaverkosto Rahoitus

Viranomainen Koulutus Muu, mikä?___________________

8. Toiveet ja kommentit. Haluatteko maksuttoman kartoituksen, miten kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia

voidaan yrityksessänne paremmin hyödyntää? Mistä kaipaatte lisätietoa, jotta voisitte toimia kestävästi?

Verkottumistarpeita? Kansainvälisiä yhteystarpeita?

Tulemalla mukaan saat:

1. Apua selvittää edut ja

mahdollisuudet juuri sinun

yrityksellesi

2. Uusia ratkaisuvaihtoehtoja

kestävän liiketoiminnan

kehittämiseksi

3. Yritysneuvontaa liiketoiminnan

kehittämiseksi

4. Sparrausapua verkoston

jäseniltä omien ideoidesi

kehittämiseksi

5. Tietoa kestävään kehitykseen

liittyvistä trendeistä

Liite 2. Good Practice -kunniamaininta

Design for all Foundation -organisaation myöntämä kunniamaininta hankkeesta toteutetuista hyvistä

toimintatavoista.

Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla –

nykytila ja tulevaisuuden näkymiä

Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla rakentuu eri toimialojen ympärille. Tämä raportti kokoaa

hankkeen tutkimusosion tulokset. Ne koostuvat Länsi-Uudenmaan alueen yritysten haastatteluista,

klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä kestävyyteen

liittyvistä trendeistä.

Tehtyjen yrityshaastattelujen perusteella yli puolet Länsi-Uudenmaan yrityksistä toteuttaa kestävää

liiketoimintaa jo käytännössä ja yli kolmannes pitää sitä lisämahdollisuutena. Toisaalta reilu viidennes pitää

kestävää kehitystä kustannustekijänä. Kestävä kehityksen haasteet nousevat esille yrityksissä erityisesti

asiakkaiden sekä oman henkilökunnan kautta. Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusterin ytimen

muodostavat mm. vesiliiketoiminta, jätteiden käsittely, bioenergia ja korjausrakentaminen. Kestävä

liiketoiminta tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia laajalle toimijajoukolle, sillä klusterin tuki- ja lähialoihin

kuuluvat mm. hyvinvointiliiketoiminta, kauppa, rakentaminen, teknologiateollisuus sekä matkailu- ja

ravitsemisala. Mahdollistajia kestävälle liiketoiminnalle ovat mm. alueen kunnat ja kaupungit, oppilaitokset,

järjestöt ja aluekehittäjät.

Raportti sisältää myös Suomen ympäristöopisto Syklin Taru Uotilan kokoaman yhteenvedon

syvähaastattelujen tuloksista (luku 3.3.).

Lisätietoja:

Raportin kirjoittajat: tarja.meristo@laurea.fi ja jukka.laitinen@laurea.fi

Hankkeen johtaja: erja.vaarala@novago.fi

kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet länsi-uudellamaalla -loppuraportti

Documents

kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan...

yhteisöllinen tuottavuus liiketoiminnan tukena

liiketoiminnan strategiat - talous ja nuoret tat ·...

sensoridatan ja liiketoiminnan tulevaisuus

lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankki...

länsi-alvari 2015-2016

22.3.2016 tyhyverkostox hankkeen esittely ja toteutus...

kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun...

avoimet rajapinnat liiketoiminnan mahdollistajina

vantaan yrittÄjien palvelut 2019 - yrittajat.fi · •...

esitys_sähköinen tukihaku uudellamaalla (1)

pk-yritysten kehittÄmishanke itÄ-uudellamaalla porvoon...

patrian systems-liiketoiminnan projektien …

palvelut helposti läheltä länsi-keskusta

kymenlaakson ammattikorkeakoulu liiketoiminnan …

liiketoiminnan perustutkinto - opintopolku

vuosikertomus - tieto · liiketoiminnan muut tuotot 82 4....

sähköisen liiketoiminnan asiantuntijatyö ... › 2014 ›...

matkailun organisointi länsi-uudellamaalla creamentors 2010

yhteisöllinen media liiketoiminnan tukena