kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet länsi-uudellamaalla -loppuraportti
DESCRIPTION
Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla raportti kokoaa hankkeen tutkimusosion tulokset, jotka koostuvat alueen yritysten haastatteluista, klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä kestävyyteen liittyvistä trendeistä. Mukana hankkeessa oli paljon eri tahoja tekemässä yhteistyötä Kestävän Liiketoiminnan edistämiseksi alueellamme.TRANSCRIPT
Tarja Meristö & Jukka Laitinen (2014)
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla –
nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
Kannen kuva: InnoHub Lohja -pelilauta © FuturesLab CoFi Laurea
Kannen kuva havainnollistaa Länsi-Uudenmaan alueen kehittämistyötä avoimessa
innovaatioverkostossa. Pelilaudan keskiössä on Länsi-Uudenmaan alueen 4Y-yhteistyöperiaate ja
ympärillä alueen strategiset painopistealueet. Ulommilla kehillä on vastaavasti koko Uudenmaan
ja EU:n strategiset painopistealueet.
Copyright © Tarja Meristö ja Jukka Laitinen; Taru Uotila (luku 3.3.)
ISBN 978-952-93-4931-9 (nid.)
ISBN 978-952-93-4932-6 (PDF)
Painopaikka: Hansaprint Oy, Turku, 2014
Kustantaja: Novago Yrityskehitys Oy
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
3
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo ................................................................................................................................................... 3
Esipuhe .............................................................................................................................................................. 4
Tiivistelmä .......................................................................................................................................................... 5
Sammandrag ...................................................................................................................................................... 5
Summary ............................................................................................................................................................ 5
1. Johdanto kestävän liiketoiminnan aihepiirin ja käsitteistöön ....................................................................... 6
1.1. Kestävä liiketoiminta ja sen määrittely .................................................................................................. 6
1.2. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tavoite ja eteneminen ...................................... 8
2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteritarkastelu ....................................................... 11
2.1. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla ........................................................................................... 11
2.2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteri ................................................................. 12
2.3. Hyvinvointi ............................................................................................................................................ 13
2.4. Kauppa .................................................................................................................................................. 14
2.5. Rakentaminen ....................................................................................................................................... 15
2.6. Teknologiateollisuus ............................................................................................................................. 16
2.7. Synteesi: kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudellamaalla .......................................... 17
3. Länsi-Uudenmaan alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta – haastattelutuloksia ........................... 19
3.1. Metodi ja aineisto ................................................................................................................................. 19
3.2. Kestävän liiketoiminnan tietoisuus Länsi-Uudellamaalla: haastattelutulokset .................................... 19
3.3. Yritysten syvähaastattelut Länsi-Uudellamaalla (Taru Uotila / Suomen ympäristöopisto Sykli) ......... 24
3.3.1. Taustaa .......................................................................................................................................... 24
3.3.2. Syvähaastatteluiden tulokset ........................................................................................................ 25
3.3.3. Yhteenvetoa syvähaastatteluista .................................................................................................. 32
4. Tulevaisuuden suuntaviivoja ja muutostekijöitä kestävässä liiketoiminnassa ............................................ 33
4.1. Kestävän liiketoiminnan muutostekijöitä meiltä ja muualta................................................................ 33
4.2. Tulevaisuuden näkymiä Länsi-Uudellamaalla ....................................................................................... 34
5. Lopuksi ......................................................................................................................................................... 39
Lähteet ............................................................................................................................................................. 40
Liite 1. Haastattelulomake ............................................................................................................................... 41
Liite 2. Good Practice -kunniamaininta ........................................................................................................... 42
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
4
Esipuhe
Kestävä kehitys on Bruntlandin komitean mukaan määritelty v. 1987 toimintatavaksi, joka ottaa huomioon
taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kehityksen niin, että ei viedä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia
samalla kun tyydytämme omia tarpeitamme tänään. Yritysmaailmassa puhutaan kestävän liiketoiminnan
käsitteestä, jossa Bruntlandin kolme dimensiota yhdistyy: Taloudellinen kestävyys merkitsee toiminnan
kannattavuutta, mutta myös toiminnan jatkuvuutta. Sosiaalinen kestävyys merkitsee yhteiskuntavastuuta,
mikä turvaa myös työpaikkoja ja toimeentuloa sekä estää syrjäytymistä. Ekologinen kestävyys korostaa
ekotehokkuutta, mutta myös laajemmin resurssitehokkuutta, minkä professori Jyrki Kettunen määritteli
käsitteellä niukkaresurssisuus osana KTM:n ekovientitoimikunnan työtä v. 1996. Niukkaresurssisuus on
helppo myydä yrityksille kestävän liiketoiminnan kehittämisen ohjenuoraksi, koska siinä säästyy paitsi
luonnonvaroja ja energiaa myös aikaa ja pääomaa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mielestä nyt v. 2014
Suomen menestyksen turvaamisessa ei riitä perinteinen tarkastelu, vaan aakkosissa on otettava uusi järjestys
eli abc:n tilalle bcd, joka tulee sanoista biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Kaikki nämä kolme dimensiota
edistävät kestävää liiketoimintaa, pelastavat maapalloa ja turvaavat samalla Suomen ja Suomen eri alueiden
elinkeinorakenteen uudistumista. Länsi-Uudenmaan alueella saatujen tulosten mukaan pk-yrityksissä
vaatimukset kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle tulevat asiakkailta ja henkilökunnalta. Yli puolet
Länsi-Uudenmaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä toteuttaa jo kestävää liiketoimintaa käytännössä.
Kolmannes pk-yrityksistä pitää sitä lisämahdollisuutena. Toisaalta, joka viides yritys näkee kestävän
kehityksen lähinnä kustannustekijänä. Kestävä liiketoiminta nähdään yhä useammin kilpailuetuja ja
lisämahdollisuuksia tuottavana toimintana, ja tulevaisuudessa kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on yhä
useammalle yritykselle liiketoiminnan keskiössä, osana normaalitoimintaa.
Uudenmaan liiton rahoittamassa Kestävän liiketoiminnan hankkeessa v. 2012 - 2014 on tutkittu ja sparrattu
Länsi-Uudenmaan alueen yrityksiä kestävän liiketoiminnan edistämiseksi ja aktivoimiseksi. Hanketta on
koordinoinut Novago Yrityskehitys Oy Erja Vaaralan johdolla ja tutkimusosiosta on vastannut Laurea-
ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi Tarja Meristön johdolla. Hankkeessa ovat kenttätyötä tehneet
Novagon yritysneuvojat yhteistyössä Erja Vaaralan kanssa, CoFin tutkijat Jukka Laitinen ja Antti Ahola, mutta
myös Laurean Lohjan kampuksen opiskelijat yhteistyössä yliopettaja Susanna Kivelän kanssa. Yritysten
syvähaastatteluosuuden on koonnut Taru Uotila Suomen ympäristöopisto Syklistä. Hankkeen ohjausryhmään
ovat kuuluneet puheenjohtajana Paavo Lyytikäinen Hangon satamasta ja jäseninä Matti Pihlajamaa, LUKSIA,
Kristiina Heiniemi-Pulkkinen, Uudenmaan liitto, Jaana Pönni, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, Juhani
Hyry, Hyrles Oy, Riikka Slunga-Poutsalo, luottamushenkilö, Carl-Johan Sandström Novagosta sekä Erja
Vaarala ja Tarja Meristö. Hankkeen loppuseminaarin järjestelyihin osallistuivat Novagon Minna-Mari Tiihosen
johdolla myös Luksian opiskelijat. Ilman alueen yritysten aktiivista osallistumista haastatteluihin ja
seminaareihin ei tuloksia olisi saatu. Loppuseminaarin osallistujat toivat vielä oman näkemyksensä
klusterityöhön ja kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuun viimeistelyyn. Samoin loppuseminaarin
yrityspuheenvuoron pitäjät jakoivat kokemuksensa kestävän liiketoiminnan onnistumisista ja mahdollisista
karikoista kaikkien kanssa.
Lämmin kiitos ihan kaikille hankkeen työhön osallistuneille toimijoille! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Tarja Meristö
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
5
Tiivistelmä Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hanke (10/2012 - 10/2014) on Novago Yrityskehitys Oy:n ja
Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuudentutkimusryhmän FuturesLab CoFin toteuttama hanke, jota
rahoitti Uudenmaan liitto. Hanke tuotti alueen kestävän liiketoiminnan klusterin ja ydinpätevyyspuun
kuvauksen sekä hahmotti aiheeseen vaikuttavat trendit. Alueen yrityksissä herätettiin tietoisuutta kestävästä
liiketoiminnasta haastattelemalla 99 yritystä eri aloilta. Yli puolet haastatelluista yrityksistä toteuttaa
kestävää liiketoimintaa jo käytännössä ja yli kolmannes pitää sitä lisämahdollisuutena. Reilu viidennes pitää
sitä kustannustekijänä. Kestävän kehityksen haasteet nousevat esille yrityksissä asiakkaiden sekä oman
henkilökunnan kautta. Kestävän liiketoiminnan klusterin ytimen alueella muodostavat mm. vesiliiketoiminta,
jätteiden käsittely, bioenergia ja korjausrakentaminen. Klusterin tuki- ja lähialat ovat hyvinvointiliiketoiminta,
kauppa, rakentaminen, teknologiateollisuus sekä matkailu- ja ravitsemisala. Mahdollistajia kestävälle
liiketoiminnalle ovat kunnat ja kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja aluekehittäjät.
Sammandrag Projektet Hållbar affärsverksamhet i västra Nyland (10/2012 - 10/2014) genomfördes av Novago
Företagsutveckling och yrkeshögskolan Laureas framtidsforskningsgrupp FuturesLab CoFi. Projektet
finansierades av Nylands förbund. I projektet utarbetades beskrivningar av regionens kluster för hållbar
affärsverksamhet och regionens kärnkompetensträd och det skapades en bild av trenderna, som påverkar
hållbar affärsverksamhet. Kännedom om hållbar affärsverksamhet spreds till regionens företag genom att
intervjua 99 företag från olika branscher. Mer än hälften av de intervjuade företagen genomför redan hållbar
affärsverksamhet i praktiken och mer än en tredjedel ser det som en ytterligare möjlighet. En dryg femtedel
anser det vara en kostnadsfaktor. Den hållbara utvecklingens utmaningar lyfts fram via kunderna och den
egna personalen. I regionen består kärnan i den hållbara affärsverksamhetens kluster av bl.a.
vattenaffärsverksamhet, avfallshantering, bioenergi och byggnadsrenovering. Klustrets stöd- och
närliggande branscher är välfärdsaffärsverksamhet, handel, byggande, teknologiindustri samt turism- och
restaurangbranschen. Möjliggörare för hållbar affärsverksamhet är kommuner och städer, läroinrättningar,
organisationer och regionutvecklare.
Summary Sustainable Business in Western Uusimaa project (10/2012 - 10/2014) was carried out by Novago Business
Development and FuturesLab CoFi/Laurea University of Applied Sciences and it was financed by Uusimaa
Regional Council. As a result of the project, the description of the sustainable business cluster and the core
competence tree for the region were created and trends related to sustainable business practices were
mapped. Awareness of sustainable business was spread to the business field by interviewing 99 companies
in different fields in the region. More than half of the interviewed companies in the region already carry out
sustainable business and over a third of them consider it as an additional possibility. Over a fifth considers it
as a cost factor. The challenges of sustainable business arise through the customers and own staff of the
companies. The core of the sustainable business cluster consists of water business, waste treatment,
bioenergy and renovation. The supporting and related fields include wellbeing, retail, technology industry
and tourism and restaurant field. Enablers consist of municipalities and towns, educational institutions,
organizations and regional developers.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
6
1. Johdanto kestävän liiketoiminnan aihepiirin ja käsitteistöön
1.1. Kestävä liiketoiminta ja sen määrittely Yritysmaailmassa tietoisuus luonnonvarojen riittävyydestä heräsi 1960 – 1970 -luvuilla. Siihen vaikutti ehkä
eniten 1970-luvun alussa koettu energiakriisi, mutta myös Kasvun rajat -raportti v. 1972 Rooman klubilta.
Shell, tunnettu skenaariotyöskentelyn pioneeri yrityspuolella, teki jopa kriisiskenaarion ennen v. 1973
öljykriisiä, mutta sitä ei otettu yrityksessä tosissaan. Vasta kestävän kehityksen käsitteen myötä herännyt
tietoisuus muuttui 1980 – 1990 -luvuilla ymmärrykseksi asiasta ja edelläkävijäyritykset mm. hyödynsivät
kierrätysraaka-aineita toiminnassaan. Viimeistään 2000-luvulle tultaessa ekotehokkuudesta ymmärrettiin
saatavan laajemminkin kilpailuetuja, ja nyt 2010-luvulla kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on yhä
useammalle yritykselle liiketoiminnan keskiössä, osana normaalitoimintaa. Käsitteet ovat muuttuneet ja
monipuolistuneet, ja esimerkiksi niukkaresurssisuus ja resurssitehokkuus ovat vakiinnuttamassa asemaansa.
Mukaan lasketaan resursseista raaka-aineiden ja energian ohella myös pääoma ja aika, kuten professori Jyrki
Kettunen jo 1990-luvun puolivälissä silloisen KTM:n ekovientitoimikunnan puheenjohtajana
niukkaresurssisuuden määritteli.
Kuva 1 Kestävän kehityksen roolin muuttuminen ajan kuluessa (Meristö 2013).
Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan tarkastelun pohjaksi kerättiin hankkeen alkuvaiheessa (1/2013)
yritysten näkemyksiä mm. uhkista ja mahdollisuuksista, mutta myös kestävyyteen vaikuttavista eri
osatekijöistä. Työkaluina käytettiin SWOT-analyysia ja vastinparilomaketta, joka muokattiin tätä varten.
Näkemyksiä saatiin seitsemältä toimijalta. Suurimpina uhkina nähtiin mm. ympäristön tilan romahtaminen,
raaka-aineiden väheneminen, sääilmiöt, liikakansoitus, itsekkyys, vedestä aiheutuvat sodat ja eroosio. Uusina
mahdollisuuksina nähtiin mm. uudenlaisten toimintatapojen kehittäminen, uudet raaka-aineet, vanhoista
materiaaleista luopuminen, kuluttajien valveutuminen ja matkustamisen vähentyminen. Heikkoudet
painottuivat yhteisen päätöksenteon vaikeuksiin sekä tiedonhyödyntämisen ongelmiin. Vahvuuksia olivat
teknologiaosaaminen, osuustoiminta sekä globaali keskustelu.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
7
Vastinparilomakkeella tarkasteltiin vihreyttä yritysten kustannus- ja kilpailukykytekijänä, teknologian
mahdollisuuksina ja uusien toimintatapojen tarjoajana, lainsäädännön ja markkinoiden roolia sekä
kierrätyksen asemaa kestävässä kehityksessä, mutta myös kokonaisuuden hallintaa asioiden edistämiseksi.
Kuvassa 2 on esitetty tulokset vastinparikyselystä, joka esittelee yritysten asenteet nyt ja tulevaisuudessa.
Huomionarvoista on muutos nykytilan ja tulevaisuuden näkyminen välillä ihmisten tinkimishalukkuuden ja
säätelyn osalta. Vastaajien näkemyksen mukaan ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiimpia tinkimään omasta
kulutuksestaan kestävyyden hyväksi. Kestävään kehityksen kohdistuvan säätelyn painopisteen odotetaan
tulevaisuudessa muuttuvan globaalimpaan suuntaan kansallisen sääntelyn sijaan. Toisaalta huomionarvoista
on vahva yksimielisyys siitä, että vihreys on kilpailuetu sekä nyt että tulevaisuudessa. Samoin kestävä kehitys
nähdään osana yhdyskunnan perustoimintaa aikajänteestä riippumatta.
Kuva 2 Vastinparikyselyn tuloksia yritysten asenteista nyt ja tulevaisuudessa.
Novago Yrityskehitys Oy:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kestävä liiketoiminta on
määritelty toiminnaksi, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa
ja toiminnassa. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.
Yrityksille tämä tarkoittaa vastuunottamista ja osallistumista. Samalla se tuo etuja vähentämällä
kustannuksia ja riskejä, luomalla vahvemman tuotemerkin ja houkuttelemalla asiakkaita. Kestävästä
liiketoiminnasta käytetään usein myös nimitystä vastuullinen liiketoiminta. Myös esim. vihreä liiketoiminta,
ympäristöliiketoiminta tai cleantech ovat osa kestävää liiketoimintaa, samoin yritysten yhteiskuntavastuu
(CSR= corporate social responsibility).
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
8
Kestävää kehitystä tarkastellaan laaja-alaisesti, joten työssä on huomioitu Bruntlandtin raportissa (United
Nations 1987) mainitut näkökulmat eli ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys (Kuva 3). Samat
kestävän kehityksen kolme näkökulmaa on huomioitu myös GRI:ssä (Global Reporting Iniative 2013), jonka
pohjalta hankkeessa luotiin yrityshaastattelulomake. GRI on organisaatioita yhteiskuntavastuu-raportointiin
kannustava aloite. GRI:n kattavaa yhteiskuntavastuu-raportoinnin viitekehystä käytetään laajalti ympäri
maailmaa. Viitekehys ja siihen liittyvä raportointiohjeisto määrittelee periaatteet ja indikaattorit, joiden
avulla organisaatiot voivat mitata ja raportoida taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.
Kuva 3 Kestävän liiketoiminnan viitekehys sisältää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden
näkökulmat.
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa yritystoiminnan kannattavuutta ja jatkuvuutta, mutta myös esimerkiksi
sitä, että rahat jäävät alueelle. Taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin kuuluvia seikkoja ovat mm.
kannattavuus, liikevaihto, markkina-asema sekä epäsuorat vaikutukset verotuksen kautta.
Ekologinen kestävyys liittyy kaikkeen yrityksen ympäristövaikutuksia omaavaan toimintaan. Siihen kuuluvia
osa-alueita ovat mm. materiaalien käyttö, energian käyttö, vesijalanjälki, biodiversiteetti, ilmanpäästöt,
jätevedet, jätteet, tuotteiden ja palveluiden määräystenmukaisuus sekä logistiikka ja kuljetusmuodot.
Sosiaalinen kestävyys ottaa huomioon yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ja mahdollistaa esim.
vajaakuntoisten työllistymisen. Myös yrityksen verojalanjälki on osa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
Muita esimerkkejä sosiaalisen kestävyyden osa-alueista ovat mm. henkilöstökäytännöt ja työolot (esim.
työterveys ja turvallisuus), ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima), määräystenmukaisuus sekä tuotevastuuseen
liittyvät seikat.
1.2. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tavoite ja eteneminen Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla-hanke on rahoitettu Uudenmaan liiton Makera-rahoituksella ja
sen toteuttajina ovat olleet Novago Yrityskehitys Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden
tutkimuksen ryhmä FuturesLab CoFi. Novagon vastuulla on ollut hankkeen koordinointi sekä
yrityshaastattelut, joita on tehty yhteensä satakunta. Lisäksi alueelle on hankkeen aikana syntynyt Novagon
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
9
laskun mukaan 22 uutta yritystä alalle. Laurean FuturesLab CoFi on huolehtinut hankkeen tutkimuksellisen
osion toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteena on ollut:
1) Herättää Länsi-Uudenmaan alueen yrityksissä tietoisuus kestävän liiketoiminnan
mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa.
2) Tutkia alueen yritysten näkemyksiä ja suhtautumista kestävään liiketoimintaan ja
kestävyyden eri osa-alueisiin.
3) Tunnistaa alueen keskeiset toimijat kestävän liiketoiminnan ympäriltä eri toimialoilla.
4) Hahmottaa Länsi-Uudenmaan alueelle kestävän liiketoiminnan klusteri(t), ml. ydintoimijat,
täydentävät toimijat ja mahdollistajat.
Ajallisesti hanke on toteutettu 10/2012 – 10/2014 välisenä aikana (Kuva 4). Hankesuunnitelman
täsmentämisen ja rahoittajatapaamisten jälkeen varsinainen tutkimustyö on alkanut vuoden 2013
tammikuussa. Työ aloitettiin hanke-esitteen ja haastattelulomakkeen luomisella vuoden 2013
alkupuoliskolla. Yrityshaastattelujen tekeminen aloitettiin syyskuussa 2013 ja ne ovat jatkuneet hankkeen
loppuun saakka. Taustatietoa on kerätty koko hankkeen ajan konferensseista ja seminaareista sekä Suomesta
että ulkomailta. Konferensseissa on esitelty myös hankkeen tuloksia.
Kuva 4 Hankkeen eteneminen aikajanalla.
Kestävän liiketoiminnan hankkeeseen liittyen toteutettiin osana TEMin innovaatioverkostoa Länsi-
Uudenmaan InnoHub-pilotointi 9/2013 – 4/2014, jota olivat toteuttamassa Novago ja Laurea yhdessä alueen
muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin
yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia
yhteistyökumppaneita. Länsi-Uudenmaan InnoHubia toteutettiin käytännössä mm. työpajoilla ja yhteisillä
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
10
aamupuurotilaisuuksilla sekä visioivan konseptoinnin harjoituksilla osana Hyvinvointifoorumia. Lisäksi
kerättiin ekotekovinkkejä Sparrausfoorumista sekä toteutettiin BusinessLohjan yrityksille kysely yritystalon
toiminnallisuuksista, vuokralaisten yhteisöllisyyden toimivuudesta ja tahtotilasta lisätä talon toimijoiden
näkyvyyttä ulospäin. Tarkoituksena oli verkottua ja toimia laajasti koko Länsi-Uudenmaan alueella joko
virtuaalisesti tai kierrättämällä tapahtumia alueen eri paikkakunnilla, esim. Sparrausfoorumit hankkeen
aikana toteutettiin Lohjalla ja Siuntiossa.
Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tiimoilta Novago on järjestänyt KasvuKraft-ohjelman kanssa kolme
työllisyyteen liittyvää seminaaria: 14.5.2014 teemana olivat työllisyydenhoidon ja sosiaalihuoltolain
lakimuutokset, 16.5.2014 TYP-toimintamallin muutokset ja työllisyydenhoidon ideointi sekä 24.9.2014
uusien haasteiden tunnistaminen lakimuutosten pohjalta työelämäosallisuuden parantamiseksi mm. Kelan
asiakasprosesseihin syventymällä. Kohderyhminä tilaisuuksissa oli työllisyydenhoitoon liittyvä monialainen
toimijajoukko ml. alueen poliittiset päättäjät.
Ekologista kestävyyttä Novago on edistänyt myös järjestelmällä kansallisena etätyöpäivänä 18.9.2014
yritystalo BusinessLohjassa länsi-uusimaalaisille toimijoille mahdollisuuden etätyön toteuttamiseen
käytännössä. Tutkimusten mukaan etätyö on ekoteko, kuten Novagon lehdistötiedote etätyöpäivästä
tiivistää: ”Suomessa tehdään päivittäin yli 2 miljoonaa edestakaista työmatkaa ja esim. Lohjalla jo vuonna
2011 työvoimasta liikkui pois kotikunnastaan eli pendelöi neljä kymmenestä eli 8 357. Pääkaupunkiseudulla,
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla työssä kävi kaikkiaan 5 606 henkilöä eli liki 70 % kaikista työssäkävijöistä.
Työmatkat aiheuttavat ruuhkahuippuja erityisesti aamu- ja iltapäivällä ja kasvattavat työmatkoihin käytettyä
aikaa entisestään. Etätyö tarjoaa joustavuutta, kustannussäästöjä ja kilpailuetua sekä toimii veturina
vastuullisempaan liikennekulttuuriin”.
Tämä raportti kokoaa hankkeen tutkimusosion tulokset. Ne koostuvat Länsi-Uudenmaan alueen yritysten
haastatteluista, klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä
kestävyyteen liittyvistä trendeistä. Raportti sisältää myös Suomen ympäristöopisto Syklin koulutuspäällikkö
Taru Uotilan kokoaman yhteenvedon syvähaastattelujen tuloksista (luku 3.3.).
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
11
2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteritarkastelu
2.1. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla Klusterilla tarkoitetaan toimijoiden joukkoa, jonka toiminta muodostaa yhtenäisen, toisiaan täydentävän
kokonaisuuden. Usein puhutaan myös ekosysteemistä. Analogia ekosysteemiin tulee luonnosta, esim. metsä
on toimiva ekosysteemi. Länsi-Uudenmaan kestävän liitetalouden klusteri on kuvattu luvussa 2.2. Sen lisäksi
luvuissa 2.3 – 2.6 on esitelty toimialakohtaiset klusterit hyvinvointialan, kaupan, rakentamisen sekä
teknologiateollisuuden osalta. Ne on koostettu Laurean tekemien toimialaselvitysten pohjalta. Luvussa 2.7
esitellään synteesi Länsi-Uudenmaan kestävän liiketalouden klusterista ydinpätevyyspuun avulla.
Ydinpätevyyspuussa on otettu huomioon täydennykset, jotka hankkeen loppuseminaarin osallistujat tekivät
23.10.2014.
Kestävän kehityksen osalta Länsi-Uudellamaalla toimii ennestään Lohjan seudun ympäristöklusteri, joka
keskittyy nimensä mukaisesti ympäristönäkökulmaan. Lohjan seudun ympäristöklusteri on alueen yritysten,
kuntien ja yhteisöjen perustama yhteistyö- ja oppimisverkosto (Kuva 5), jonka tavoitteena on ylläpitää ja
kehittää jäsentensä toimintaa, lisätä jäsentensä henkilöstön osaamista sekä kehittää viestintää ja jäsenten
välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Tehtävää toteutetaan järjestämällä koulutusta, työpajoja, johdon
foorumeita ja tapahtumia niillä kehittämisalueilla, joissa useammalla organisaatiolla löytyy yhteisiä tarpeita.
Aiheet voivat liittyä laajasti jäsenten toiminnankehittämiseen esim. henkilöstön ja organisaation
kehittämiseen sekä laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittämiseen. Jäsenistön tarpeen mukaan
otetaan esille myös muita yhteistyössä toteutettavia kehittämiskohteita ja tarpeita. Toiminta rahoitetaan
osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. Jäseninä Lohjan
seudun ympäristöklusterissa ovat Lohjan kaupunki, Siuntio, Inkoo sekä seitsemän
teollisuuslaitosta/suurempaa yritystä sekä seitsemän pienempää yritystä, koulutuslaitosta tai
palveluntuottajaa (Lohjan seudun ympäristöklusteri).
Kuva 5 Lohjan seudun ympäristöklusteri.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
12
Lohjan seudun ympäristöklusteri voidaan nähdä osana Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria,
joka laajentaa tarkastelua maantieteellisesti Lohjalta koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Lohjan seudun
ympäristöklusterin edustaja on osallistunut myös tämän hankkeen työskentelyyn ohjausryhmän jäsenenä ja
tuonut hankkeen käyttöön näkemyksiä ja kokemuksia pitkäkestoisesta yhteistyöstä alueella.
2.2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteri Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusterin hahmottelussa olemme käyttäneet Porterin (1990)
määritelmää klusterista, jonka mukaan klusteri koostuu ydintoimijoista, tuki- ja lähialoista sekä
mahdollistajista. Ytimen määrittelyyn olemme käyttäneet viitekehystä (Kuva 6), jonka mukaan
kilpailukykyiset ja kestävät ratkaisut sisältävät kolme eri elementtiä, jotka ovat fyysinen elementti, palvelu-
sekä tietotaito-elementti. Mitä enemmän painopiste on palvelussa ja tietotaidossa, sitä kestävämpi ratkaisu
tavallisesti on kyseessä. Hankkeen alussa määritellyt fokustoimialat olivat hyvinvointi, kauppa, rakentaminen
ja teknologiateollisuus. Ne kaikki ovat kestävän liiketoiminnan klusterin tuki- ja lähialoja, mutta sen lisäksi
Länsi-Uudellamaalla niihin kuuluvat myös kemianteollisuus, matkailu- ja ravitsemusala, logistiikka-ala,
elintarviketeollisuus sekä viestintä. Mahdollistajiin kuuluu laaja joukko eri toimijoita, kuten lainsäätäjät,
tutkimus- ja kehitystoimijat sekä PPP-toimijat (public private partnerships) eli julkisen ja yksityisen sektorin
yhteiset toimintamallit.
Kuva 6 Kestävän liiketoiminnan klusteri Länsi-Uudellamaalla (tähti = loppuseminaarin osallistuja).
Hankkeen loppuseminaarissa 23.10.2014 osallistujat merkitsivät itsensä tarralapuilla siihen klusterin osaan,
jota edustavat. Kuvaan 6 osallistujien asemointi on merkitty tähdillä. Seminaarin osallistujat edustivat
yrityksiä eri toimialoilta ja mukana oli toimijoita myös koulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä
kuntapuolelta.
Syksyllä 2013 Tulevaisuuden ymmärtäminen -opintojaksossa Laurean opiskelijat osallistuivat Kestävän
liiketoiminnan hankkeeseen tekemällä yrityshaastatteluja sekä kartoittamalla toimialakohtaisia klustereita.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
13
Seuraavassa on lyhyesti kuvattu hyvinvointialan, kaupan ja rakentamisalan klusterit perustuen
opiskelijaryhmien tekemiin raportteihin sekä tutkijatyönä koottu teknologiateollisuuden klusteri, jota on
täydennetty Teknologiateollisuus ry:n verkkosivujen tiedoilla.
2.3. Hyvinvointi Hyvinvointialalla tehtyjen opiskelijahaastattelujen perusteella kestävän kehityksen osioista varsinkin
sosiaalinen kestävyys korostuu. Se on kuitenkin seuraamusta ekologisissa sekä taloudellisissa kysymyksissä
tehdyistä päätöksistä, joten kaikkiin osa-alueisiin on kiinnitettävä huomiota. Oli hyvinvointipalvelu sitten
kauneus- tai terveysalalta, huomioitaviksi ekologisiksi kysymyksiksi haastatteluissa nousivat lääke- ja
kauneusvalmisteet ja niissä käytettävät kemikaalit sekä niiden pakkausmateriaalit. Kemikaalien kehitys
menee koko ajan eteenpäin ja kuluttajien muuttuessa entistä tietoisemmiksi kemikaalien vaaroista sekä
itselle että luontoon, alkaa paine luonnonmukaisemmista tuotteista korostua.
Hyvinvointialan suuria tulevaisuuden kysymyksiä tulevat olemaan muun muassa kuluttajien tietoisuus
luonnonmukaisista tuotteista sekä hieman yksilöityneimpinä ongelmina väestön ikääntyminen sekä eläkeiän
nostamisesta johtuva työkyvyn ylläpitäminen entistä pidempään. Väestön ikääntymiseen liittyvissä
kysymyksissä esille nousee taloudellinen kestävyys, joka takaa hyvän hoidon vanhuksille sekä asiallisen
palkan vanhusten hoitajille. Työkyvyn ylläpitämisessä taas korostuvat ennaltaehkäisevät toimet ja niiden
merkityksen ymmärtäminen. Kuluttajien lisääntyvä ympäristötietoisuus luo tuottajille paineita kehittää
entistä luonnonmukaisempia mutta silti tehokkaita ratkaisuja.
Hyvinvointialan klusterin (Kuva 7) ytimen muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut, kylpylät ja
kuntoutuspalvelut, liikuntapalvelut, kauneuspalvelut sekä apuvälinetoimiala. Lähi- ja tukialoihin kuuluvat
apteekit, järjestöt, elämyspalvelut, luontaistuotekaupat, hyvinvointiteknologiayritykset ja oppilaitokset.
Mahdollistajia hyvinvointialalla ovat mm. teknologia, lainsäädäntö, kuntahallinto, TKI-toiminta ja yleinen
ilmapiiri.
Kuva 7 Hyvinvointiklusteri Länsi-Uudellamaalla.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
14
Hyvinvointialan mahdollisuuksien hyödyntämisessä yritysten tulisi kiinnittää huomiota mm.
palveluintensiivisyyteen, pakkausmateriaalien kierrätykseen, työturvallisuuteen, energiatehokkuuteen
(erityisesti kylpylätoimialalla), tuoteturvallisuuteen (esim. kauneudenhoitopuolella allergiatestattuihin ja
tuoksuttomiin tuotteisiin), eettisyyteen, tasavertaisuuteen sekä hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen,
jolla saadaan luotua taloudellista tehokkuutta.
2.4. Kauppa Kaupan ala jakaantuu vähittäis- sekä tukkukauppaan ja tuotevalikoiman puolesta päivittäis- ja
erikoistavaroihin sekä tekniseen kauppaan. Kaupan ala on elinkeinoelämän yksittäisistä toimialoista suurin
työllistäjä ja tulee kasvamaan tulevina vuosinakin. Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan päivittäistavaroiden
valikoimaa myyvää kauppaa, pääsääntöisesti itsepalvelulla toimivia market-myymälöitä. Erikoiskaupat
myyvät erikoistavaroita ja niitä ovat esimerkiksi apteekit, vaate-, kenkä-, huonekalu-, kodintekniikka- ja
kirjakaupat. Tekninen kauppa on pääasiassa yritysten välistä kauppaa. Tukkukaupassa tavaroita
markkinoidaan suurina erinä ja se toimii tuottajan, valmistajan sekä vähittäiskaupan välisenä yhdyssiteenä.
Kaupan alan klusteriytimen (Kuva 8) muodostavat päivittäistavarakauppa, tukkukauppa, erikoiskauppa ja
tekninen kauppa. Lähi- ja tukialoja ovat mm. tavarantoimittajat, logistiikka, mainosala ja ravintolat.
Mahdollistajiin kuuluvat esimerkiksi lainsäädäntö, ostovoima, uusiokäyttäminen ja rahoituspalvelut. Länsi-
Uudellamaalla päivittäistavarakauppoja löytyy kaikilta alueen paikkakunnilta. Erikoisliikkeitä on vaihtelevasti,
ja ne ovat yleensä pieniä yrityksiä ja moni liikkeiden pitäjä oli yksityisyrittäjä. Erikoisliikkeet ovat keskittyneet
pääosin Lohjalle.
Kuva 8 Kaupan alan klusteri Länsi-Uudellamaalla.
Kaupan alaan vaikuttavia muutostekijöitä ovat mm. lainsäädäntö (esim. makeisveron ja EU-direktiivien
kautta), taloudelliset suhdanteet, sukupuolettomuus, pikakassat, verkkokauppa, etälukulaitteet, reilu
kauppa, luonnonvarojen loppuminen, kestävä kehitys ja kierrätys. Villejä kortteja kaupan alalle voisi olla mm.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
15
ulkomaan kauppaan liittyvät rajoitukset, pankkien kaatuminen, omavaraisuuden lisääntyminen, fyysisen
rahan poistuminen ja luonnonmullistukset.
Kaupan alalla kestävään liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia ovat esimerkiksi terveystrendien
hyödyntäminen (optikko- ja urheiluliikkeet), kierrätysideologian hyödyntäminen (sisustusliikkeet,
vaatekauppa), sijaintihyötyjen ja logistiikkaratkaisujen optimoiminen sekä kuluttajien että
tavarantoimittajien näkökulmasta, kestävät tuotteet (lelukauppa) sekä vajaakuntoisten työllistäminen
sosiaalisen kestävyyden lisäämiseksi.
2.5. Rakentaminen Länsi-Uudellamaalla rakennusalan yrityksiä on 681, joista taloustietojen perusteella suurimpia ovat
Lemminkäinen Infra päällystystoiminta, Lemminkäinen Talotekniikka Oy, NCC Rakennus Oy, Hartela Oy
Raaseporin toimisto (Finder.fi, tilanne syksyllä 2013). Länsi-Uudenmaan rakennusalan yrityksistä selvästi
suurimman osan kotipaikka on Lohja.
Rakentamisklusterin (Kuva 9) ytimessä on rakentamisala, joka sisältää rakentamisen lisäksi myös
saneerauksen, remontoinnin ja maanrakennuksen. Klusterin seuraava kehä käsittää lähi- ja tukialat, joita ovat
muiden muassa materiaalivalmistajat ja -toimittajat, arkkitehdit, talotehtaat ja kiinteistönvälitystoiminta.
Uloimpana ovat mahdollistajat, joihin kuuluu mm. koulutus, työvoima, teknologia, lainsäädäntö, tutkimus ja
kehitys sekä rahoituspalvelut.
Kuva 9 Rakentamisalan klusteri Länsi-Uudellamaalla.
Rakennusalalla ekologinen kestävyys korostuu, ja se koostuu monesta osasta. Energiatehokkuus on
kestävässä rakentamisessa esillä tärkeimpänä, mutta ei ainoana tekijänä. Muita keskeisiä ominaisuuksia ovat
materiaalien ja rakenteiden piiloenergiavirrat, hiilijälki, kestävyys, korjattavuus, kierrätettävyys ja
myrkyttömyys sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen riittävyyden turvaaminen.
Energiatehokkuus rakentamisessa on tarkoittanut lähinnä eristekerrosten paksuntamista ja teknisten
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
16
laitteiden lisäämistä, mutta ei ole juurikaan uudistanut arkkitehtuuria (Safa 2012). Myös kokonaisten
asuinalueiden ja yhdyskuntarakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon kestävä rakentaminen, jotta
talot, liikenne ja liikkuminen, palvelut sekä energia- ja jätehuolto muodostavat kokonaisuuden.
Yhdyskuntarakennetta voidaan ohjata kaavoitusta kehittämällä. Samalla parannettaisiin maankäytön ja
liikenteen yhteensovittamista. Ehjä yhdyskuntarakenne vähentää liikkumista ja kuljetustarpeita (Safa 2012,
Rakennusteollisuus 2010). Kestävän rakentamisen tuloksena on pitkäikäiset, energia-, materiaali- ja
ympäristötehokkaat rakennukset ja rakenteet, jotka vaativat mahdollisimman vähän huoltoa ja korjausta,
ovat terveellisiä sekä arvonsa säilyttäviä ja joustavasti muunneltavissa. Kestävän rakentamisen tavoitteet
saavutetaan ammattitaitoisella suunnittelulla, toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja huolellisella toteutuksella.
Suunnittelussa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöön vielä pitkän ajan kuluttuakin. Rakentamisen
kustannuksiakin täytyy siis tarkastella koko sen elinkaaren ajalta: maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta
ja raaka-aineiden hankinnasta rakentamiseen ja rakennuksen purkuun ja purkutuotteiden lajitteluun saakka.
Rakennuksen energiatehokkuus ja ylläpito tulee huomioida koko käyttöajalta, joten siinä korostuu
elinkaariedullisuus (Rakennusteollisuus 2010).
Rakennusalalla kestävään liiketalouteen liittyviä mahdollisuuksia luovat mm. ääri-ilmiöiden huomioiminen
(esim. ilmastonmuutos, vedenpinnan nousu), erikoistumisen tuomat mahdollisuudet uudentyyppisille
yrityksille, yksilöllisten tarpeiden huomiointi, uusien energiamuotojen ja teknologioiden hyödyntäminen,
hyvien suhteiden pitäminen kuntahallintoon sekä turvarakentamisen tuomat mahdollisuudet.
2.6. Teknologiateollisuus Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat usein edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen
mukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Liiketoimintoja kehitetään kokonaisuutena, jossa ympäristöasiat
yhdistetään strategiaan, liiketoimintakonsepteihin ja innovatiivisuuteen. Verkottuminen sekä asiakkaiden ja
sidosryhmien entistä suuremmat odotukset lisäävät kestävän kehityksen vaatimuksia globaalissa
toimintaympäristössä. Ympäristöteknologia tarjoaa yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia kasvuun ja
erikoistumiseen (Teknologiateollisuus ry 2014).
Teknologiateollisuuden ydinaloja (Kuva 10) ovat kone- ja metalliteollisuus, metallien jalostus, elektroniikka-
ja sähköteollisuus, tietotekniikka sekä suunnittelu ja konsultointi (Kuva 10). Tuki- ja lähialoja ovat mm.
puolustus, ilmailu, turvallisuus, rakentaminen, kuljetus ja liikenne, hyvinvointiala sekä energia- ja
ympäristöala. Mahdollistajina toimivat mm. koulutus, lainsäädäntö, luonnonvarat ja toimijoista esimerkiksi
Teknologiateollisuus ry sekä SHOKit eli strategisen huippuosaaminen keskittymät (esim. FIMECC
metallituotteiden ja koneenrakennusalalla).
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
17
Kuva 10 Teknologiateollisuusalan klusteri Länsi-Uudellamaalla.
Teknologiateollisuudessa kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia mm. palveluliiketoiminnan kehittäminen,
materiaalien kierrätys (erityisesti elektroniikassa), kestävät ratkaisut (laatubrändit B to B),
energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot, materiaalitehokkuus (keveämmät materiaalit, vähemmästä
enemmän) sekä alihankintaurakoiden kehittäminen ja työolosuhteiden parantaminen.
2.7. Synteesi: kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudellamaalla Tulevaisuuden tekeminen vaatii uutta osaamista myös kestävän liiketoiminnan kehittämisen osalta. Olemme
tarkastelleet Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria ydinpätevyyspuu-konseptin avulla ja
kartoittaneet tarvittavan osaamisen puun juurien avulla (tiedot & taidot; arvot & asenteet; kontaktit ja
verkostot). Puun rungossa on kuvattu tarvittavat ydinpätevyydet ja oksat kuvaavat Länsi-Uudenmaan
kestävän liiketalouteen kuuluvia toimialoja. Ydinpätevyyspuuta on päivitetty 23.10.2014 järjestetyn
hankkeen loppuseminaarin yhteydessä, jolloin osallistujat pääsivät täydentämään tuloksia.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
18
Kestävän liiketoiminnan onnistunut kehittäminen vaatii tietoa esimerkiksi ympäristöstä, luonnontieteistä
lainsäädännöstä sekä monipuolisia taitoja liittyen esimerkiksi myyntiin, ihmisten johtamiseen ja
kädentaitoihin liittyen. Tarvittavia arvoja ja asenteita ovat mm. yrittäjämäisyys, vastuullisuus ja
proaktiivisuus. Kontakteissa tarvitaan monipuolista yhteistyötä mm. yritysten, oppilaitosten,
tutkimuslaitosten ja päätöksentekijöiden kanssa. Kansainvälisissä verkostoissa oleminen on myös tärkeää,
vaikka toimittaisiinkin pääosin paikallisella tasolla.
Kuva 11 Kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudenmaan alueella (päivitetty hankkeen
loppuseminaarissa 23.10.2014).
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
19
3. Länsi-Uudenmaan alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta –
haastattelutuloksia
3.1. Metodi ja aineisto Hankkeessa toteutettiin 99 yrityshaastattelua Länsi-Uudenmaan alueella 9/2013 – 10/2014.
Yrityshaastattelujen päävastuu oli Novagolla, mutta myös Laurean henkilökunta sekä opiskelijat osallistuivat
niiden tekemiseen. Yrityshaastattelut toteutettiin haastattelulomakkeen avulla (Liite 1), jonka rakenteessa
oli huomioitu kestävän liiketoiminnan raportoinnin GRI-ohjeistus (Global Reporting Iniative). Päätarkoitus ei
ollut tiedonkeruu haastattelun muodossa vaan lisätä tietoisuutta kestävästä liiketoiminnasta sekä sen eri
ulottuvuuksista. Tarkoitus on, että lomaketta voi jatkossakin käyttää työkaluna kestävän liiketoiminnan
kehittämisessä alueen yrityksissä, kun esim. Novagon yritysneuvojat käyvät työhönsä liittyvissä
yritystapaamisissa.
Haastatteluissa selvitettiin yrityksen taustatiedot, kestävän liiketoiminnan toteutuminen yrityksissä,
tärkeimmät kestävän liiketoiminnan osa-alueet, kestävän liiketoiminnan rooli nyt ja tulevaisuudessa,
tulevaisuuden panostuksen kohteet sekä ne peruslähteet ja herätteet, joissa kestävään kehitykseen on
yrityksessä törmätty. Lopuksi tiedusteltiin vielä yritysten halukkuutta osallistua tarkempaan kestävän
liiketoiminnan kartoitukseen. Jatkohaastatteluihin ja -kartoituksiin valittiin tästä joukosta kahdeksan yritystä,
joista Suomen ympäristöopisto Sykli toteutti kuusi syksyllä 2014. Syvähaastattelujen tulokset on esitelty
luvussa 3.3.
3.2. Kestävän liiketoiminnan tietoisuus Länsi-Uudellamaalla:
haastattelutulokset Haastateltavat yritykset edustivat monia eri toimialoja (kuva 12). Hankkeen keskiöön määritellyt toimialat
olivat alunperin hyvinvointi, kauppa, rakentaminen ja teknologiateollisuus. Haastattelujen edetessä
kattavuus laajeni muille toimialoille, kuten matkailuun ja ravitsemukseen sekä markkinointi- ja viestintäalan
yrityksiin. Eniten mukana oli kaupan alan yrityksiä (21 kpl), mutta myös muilta aloilta vastauksia saatiin
laajasti (Kuva 12). Matkailu- ja ravitsemusalan yrityksiä oli mukana 18 kpl, rakennusalan yrityksiä 17 kpl,
teknologiateollisuuden yrityksiä 16 kpl, hyvinvointialan yrityksiä 15 kpl ja markkinointi- ja viestintäalan
yrityksiä 5 kpl. Seitsemällä yritykseltä toimiala oli jokin muu tai he eivät sitä ilmoittaneet.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
20
Kuva 12 Haastatelluiden yritysten toimialat.
Suurimmassa osassa haastatelluista yrityksistä kestävää liiketoimintaa tehdään jo ja liki puolissa yrityksissä
sen olemassaolo ainakin tiedostetaan (Kuva 13). Toistaiseksi vain kohtalaisen harvat yritykset ottavat
kestävän kehityksen tulevaisuuden visioissaan huomioon ja yrittävät proaktiivisesti hyödyntää sen tuomia
mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassa. Ainoastaan muutama yritys mainitsi, ettei kestävä kehitys koske
heitä millään tavalla.
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
1. Tehdään 50 53,76 %
2. Tiedostetaan 44 47,31 %
3. Visioidaan villisti 11 11,83 %
4. Ei koske meitä 2 2,15 %
5. En osaa sanoa 5 5,38 %
Kuva 13 Kestävän liiketoiminnan toteutuminen yrityksissä.
Reilusti yli puolet yrityksistä kokee kestävän kehityksen olevan yrityksessään perusliiketoimintaa ja noin
kolmannes vastanneista näkee kestävän kehityksen kilpailukykytekijänä tai lisämahdollisuuksien tarjoajana
(Kuva 14). Selkeä vähemmistö eli noin viidennes näkee kestävän kehityksen kustannustekijänä. Vastauksien
perusteella kestävän kehityksen roolissa ei ole suuria eroja verrattaessa nykyhetkeä tulevaisuuden näkymiin.
Huomattavaa tosin on, että kolme yritystä mainitsi nykyhetkellä kestävän kehityksen olevan sanahelinää, kun
tulevaisuudessa mikään yritys ei pidä sitä enää sanahelinänä. Avoimien vastauksien perusteella kestävä
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
21
kehitys nähdään tulevaisuudessa jopa elinehtona tai olemassaolon edellytyksenä, ei sanahelinänä. Myös
niiden määrä, jotka pitivät kestävää kehitystä kustannustekijänä, pieneni tulevaisuutta pohdittaessa.
Kuva 14 Kestävän liiketoiminnan rooli yrityksissä nyt ja tulevaisuudessa (5-10 vuotta).
Tulevaisuudessa yritykset aikovat panostaa kestävän kehityksen osa-alueista eniten taloudelliseen
kestävyyteen (Kuva 15), mikä on luonnollista yritysten olemassaolon ja jatkuvuuden kannalta. Toiseksi eniten
vastanneet yritykset aikovat panostaa ekologiseen kestävyyteen. Vähiten vastauksia sai sosiaalinen
kestävyys. Syynä siihen saattaa olla, että sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät seikat ovat yleisesti ottaen
suomalaisissa yrityksissä melko hyvin huomioitu ja esimerkiksi työolot ja työterveyshuolto toimivat.
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
1. Taloudellinen
kestävyys 58 61,05 %
2. Sosiaalinen
kestävyys 27 28,42 %
3. Ekologinen
kestävyys 43 45,26 %
Kuva 15 Kestävän liiketoiminnan osa-alue, johon yrityksen aikovat panostaa jatkossa.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
22
Ekologisen kestävyyden osalta yritykset näkivät tärkeimmiksi asiakokonaisuuksiksi tuotteet ja palvelut,
materiaalit, energian sekä jätteet (Kuva 16). Avoimissa vastauksissa tärkeiksi ekologisen kestävyyden osa-
alueiksi mainittiin mm. pakkausmateriaalien vähenemisen, HINKU-hankkeen1, infrastruktuurin, optiset
kuidut ja rakennukset.
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
1. Materiaalit 43 46,24 %
2. Energia 34 36,56 %
3. Vesi 14 15,05 %
4. Biodiversiteetti 3 3,23 %
5. Ilmanpäästöt 6 6,45 %
6. Jätevedet 16 17,20 %
7. Jätteet 32 34,41 %
8. Tuotteet ja palvelut 56 60,22 %
9. Määräystenmukaisuus 25 26,88 %
10. Kuljetukset 15 16,13 %
11. Muu, mikä? 8 8,60 %
Kuva 16 Ekologisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet.
Taloudellisen kestävyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi yritykset näkivät taloudellisen toiminnan, johon
sisältyy esimerkiksi kannattavuus ja liikevaihto (Kuva 17). Avoimissa vastauksissa mainittiin mm.
asiakkaiden palveleminen, läpinäkyvyys sekä töiden hoitaminen kunnolla.
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
1. Taloudellinen toiminta (esim.
kannattavuus, liikevaihto) 79 89,77 %
2. Markkina-asema (esim.
markkinaosuus) 27 30,68 %
3. Epäsuorat vaikutukset (esim.
verotuksen kautta) 14 15,91 %
4. Muu, mikä? 5 5,68 %
Kuva 17 Taloudellisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet.
1 HINKU-hanke on Hiilineutraalit kunnat -hanke, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja jossa Länsi-Uudenmaan kunnista ovat mukana Hanko, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Inkoo, joka liittyi syksyllä 2014.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
23
Sosiaalisen kestävyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi yritykset näkivät henkilöstökäytännöt ja työolot,
johon sisältyy esimerkiksi työterveys ja turvallisuus (Kuva 18). Melkein yhtä tärkeänä pidettiin
tuotevastuuta, johon sisältyy mm. turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät näkökulmat.
Avoimissa vastauksissa mainittiin tasa-arvoisuus, kielten tasavertaisuus sekä luottamus.
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
1. Henkilöstökäytännöt ja työolot
(esim. työterveys ja turvallisuus) 56 68,29 %
2. Ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima) 21 25,61 %
3. Yhteiskunta (esim.
määräystenmukaisuus, lahjonta) 35 42,68 %
4. Tuotevastuu (esim. turvallisuus,
yksityisyyden suoja) 50 60,98 %
5. Muu, mikä? 4 4,88 %
Kuva 18 Sosiaalisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet.
Yleisimmin yritykset ovat törmänneet kestävään kehitykseen asiakkaiden kautta, mutta myös yritysten oma
henkilöstö on tärkeä lähde kestävän kehityksen näkökulmille (Kuva 19). Tulevaisuudessa yritysten kestävät
arvot saattavat olla oleellinen tekijä työvoiman houkuttelussa. Kestävä kehitys tulee esille varsin monesta
lähteestä, sillä esimerkiksi myös koulutus, viranomaiset, alihankintaverkosto ja kilpailijat mainittiin useasti.
Yksittäisissä vastauksissa vaihtoehtoina mainittiin myös mm. itsenäinen tiedonhaku, hankkeet, oma
arvomaailma sekä HINKU-hanke.
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
1. Henkilöstö (arvot, osaaminen
jne.) 51 53,68 %
2. Kilpailijat 22 23,16 %
3. Media 18 18,95 %
4. Asiakkaat 54 56,84 %
5. Alihankintaverkosto 25 26,32 %
6. Rahoitus 4 4,21 %
7. Viranomainen 28 29,47 %
8. Koulutus 28 29,47 %
9. Muu, mikä? 11 11,58 %
Kuva 19 Kanavat, joissa kestävä kehitys on tullut vastaan yrityksissä.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
24
3.3. Yritysten syvähaastattelut Länsi-Uudellamaalla (Taru Uotila / Suomen
ympäristöopisto Sykli)
3.3.1. Taustaa
Luonnonvarojen käytön saattaminen kestävälle tasolle on tulevaisuuden keskeisimpiä haasteita: niitä
kulutetaan nyt moninkertaisesti tuotantoon verrattuna. Kestävän kehityksen ja resurssitehokkuuden
edistämisestä puhutaan paljon ja näiden edistämiseksi on asetettu korkean tason poliittisia tavoitteita ja
ohjelmia. Yritystasolla pyritään lähtökohtaisesti toimimaan tehokkaasti mutta systemaattinen
resurssitehokkuuden käytännön kehittäminen varsinkin pienemmissä yrityksissä on vielä melko vähäistä.
Useimmat työkalut on suunnattu suurten yritysten tarpeisiin. Syklin aiempi kokemus pk-yritysten
resurssitehokkuuden edistämisestä on osoittanut, että koulutusta tehokkaampia resurssitehokkuuden
edistäjiä ovat olleet asiantuntijoiden kartoitus- ja ohjauskäynnit, joissa on kartoitettu resurssitehokkuuden
tilaa ja kehittämisen haasteita käytännössä.
Työkalu PK-yritysten kestävän kehityksen edistämiseksi
Suomen ympäristöopisto Sykli ja Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Luksia ovat vastanneet pk-yritysten
tarpeisiin kehittämällä työkalun pk-yritysten resurssitehokkuuden edistämiseen. Koska kestävä kehitys
yritystoiminnassa on paljon muutakin kuin resurssien tehokasta käyttöä, laajennettiin tässä hankkeessa
tarkastelua kattamaan koko kestävä kehitys. Tällöin mukaan sisällytettiin mm. työsuojelu ja työhyvinvointi,
tasa-arvo, taloudellinen kestävyys ja muita sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmia.
Syvähaastatteluiden kuvaus
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – hankkeessa oli kartoitettu alueen yritysten
kiinnostusta syvällisempään kartoitukseen. Syvähaastatteluissa mukana olleet yritykset olivat hankkeen
kyselyssä alustavasti ilmaisseet kiinnostuksensa kartoitukseen. Näin ollen ne edustivat yrityksiä, joilla on jo
valmiiksi kiinnostusta kestävän kehityksen edistämiseen liiketoiminnassa ja niiden saaminen mukaan
syvähaastatteluihin oli helppoa.
Syvähaastatteluissa oli mukana kuusi yritystä jotka edustivat seuraavia toimialoja:
matkailu ja majoitus (2 kpl)
hyvinvointipalvelut
koulutus
valmistava teollisuus (2 kpl)
Muut lähestytyt yritykset
Koska tavoiteltiin kahdeksaa haastateltavaa yritystä, kontaktoitiin lisäksi yhtätoista muuta yritystä. Yrityksiä
lähestyttiin puhelimitse ja sähköpostitse tiedustellen halukkuutta kartoitukseen osallistumiseen. Kahdeksan
yritystä ei halunnut mukaan syvähaastatteluihin. Syinä oli mm. omistajanvaihdos / liiketoiminnan myynti,
toiminnan merkittävä väheneminen, toiminnan pienimuotoisuus ja muut syyt, joiden johdosta kartoitusta ei
pidetty mielekkäänä. Erä yrityksistä koki jo kehittäneensä toimintojaan siinä määrin, ettei kartoitusta koettu
tarpeellisena.
Yksi lähestytyistä yrityksistä olisi ollut kartoitukselle myönteinen, mutta käytännön syistä ajankohtaa ei saatu
järjestymään. Kahta ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoitettu, joten haastatteluja saatiin toteutettua
kuusi alunperin tavoitellun kahdeksan sijaan.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
25
3.3.2. Syvähaastatteluiden tulokset
1. Hyvinvointi
Nykytila
Kartoituksen kohteena oleva hevostalli toimi jo varsin materiaalitehokkaasti. Käytössä olevat materiaalit
(turve, heinä, olki ja kaura) tuotettiin itse tai ostettiin lähiseuduilta. Tämä siitäkin huolimatta, että joissain
tapauksissa vastaava tuontitavara on kotimaista edullisempi. Tarvikkeista valtaosa hankitaan käytettynä,
periaatteena ostaa laatua. Kierrätystä suositaan hakemalla tilan muille eläimille vanhentuvaa leipää ja
vihanneksia kaupasta. Myös rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan purkujätettä. Koska
kyseessä on pieni yritys, on palkattua työvoimaa käytössä vain satunnaisesti.
Eläinsuojia ei juurikaan lämmitetä, joten myös energiankulutus on vähäistä. Laitumilla on sähkölangat, jotka
toimivat akkupaimenilla, pihapiirissä ja ulkoalueilla valaistus on hoidettu perinteisin ulkovaloin. Majoitustilat
ovat vain kesäkäytössä, joten niiden lämmittäminen on satunnaista. Asuinkiinteistössä on suora
sähkölämmitys, mutta energiantuotantotavan uusimista ei koeta nyt ajankohtaisena. Käyttövesi saadaan
talon omasta kaivosta, suurin kulutus muodostuu hevosten juomavedestä. Talvella kuumaa vettä viedään
kahdesti päivässä jotta vesi saadaan pidettyä sulana.
Haasteet
Purkuosien käyttö rakentamisessa on melko työlästä. Eläinten juomavesien sulatus talvella vaatii paljon työtä
ja kuluttaa myös kuumaa vettä ja energiaa. Yksintyöskentelyssä on omat työsuojelu ja –hyvinvointiriskinsä ja
paalimuovien käsittely siten, että ne säilyvät riittävän puhtaana kelvatakseen kierrätykseen on olosuhteet
huomioiden haastavaa. Energiankulutuksen haasteina voidaan todeta, että suoran sähkölämmityksen
ulkovalaistuksen osalta olisi löydettävissä energiatehokkaampiakin ratkaisuja.
Kehittämisehdotukset
Vain taloudellisesta näkökulmasta ajateltuna olisi edullisempaa käyttää ulkomaista kuiviketta kotimaisen
sijaan. Kestävän kehityksen näkökulmasta on lähituotantona tuotettu kotimainen vaihtoehto toki parempi.
Rakentaminen purkuosia hyödyntäen on varsin työlästä. Voisiko valmiita osia hankkia käytettynä, jolloin työn
määrä vähenisi? Mikäli tarvikkeet olisivat yhdenmukaisia, olisi myös ilme yhdenmukaisempi. Jätteiden osalta
selvitetään paalimuovin kierrätyksen laatuvaatimukset, jotta pystytään suunnittelemaan asianmukainen ja
hyödyntämisen mahdollistava jatkokäsittely. Pohdittavaksi jää, mitä hyötykäyttöä voisi olla huonolaatuisten
heinäpaalien hyödyntämiselle.
Ulkovalaistuksen uusiminen toisi säästöjä ja parantaisi valaistuksen tehoa pimeässä ympäristössä, lisäksi
valaisimien käyttöikä on pidempi ja valon laatu parempi. Aurinkopaneelitekniikan kehittyessä myös
aurinkopaneelipaimenet voisivat toimia sähkölangoissa. Lämpimät sosiaalitilat voisivat lisätä asiakkaiden
viihtymistä kylmään vuodenaikaan. Markkinoilla on myös ns. sulana pysyviä juoma-astioita. Internetistä
löytyy myös ohjeita vastaavien valmistamiseksi itse.
Kestävä kehitys yleisesti
Tilan toiminta on varsin luonnonmukaista ja ekologisesti kestävällä pohjalla; kulutus on vähäistä ja
hankinnoissa suositaan luomua ja lähituotantoa. Hevoset saavat elää vapaata laumaelämää, lisäksi
ratsastuksessa pääsee lähelle luontoa. Kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja voisi hyödyntää myös
markkinoinnissa ja sitä voisi kohdentaa asiakasryhmittäin. Voisiko tuotteita jatkokehittää myös vastaamaan
kohderyhmän intressejä (esim. luontomatkailun suuntaan)?
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
26
2. Majoitus ja matkailu
Nykytila
Kestävä kehitys konkretisoituu monissa yrityksen toiminnoissa: rakennukset edustavat vanhaa
kulttuuriperintöä, tilalla on omaa luonnonmukaista elintarviketuotantoa ja kulttuurimiljöötä pidetään yllä
esimerkiksi eläinten laidunnuksen avulla. Elintarvikehankinnoissa suositaan luomu- ja lähituotantoa ja
ainutlaatuinen kulttuuri- ja luonnonympäristö tarjoaa upeat puitteet kestävän kehityksen periaatteita
huomioivalle matkailulle.
Palkatun henkilöstön vähyydestä johtuen ei työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyviä asioita juurikaan ole
kartoitettu. Toisaalta kehitystyötä on tehty ja esim. keittiötä on kehitetty ergonomisempaan suuntaan.
Kulutus on toiminnan luonteesta johtuen varsin kohtuullista. Suurin kulutuserä kohdistuu elintarvikkeisiin.
Majoituksessa kuluu lähinnä vuodevaatteita, pesuaineita ja siivoustarvikkeita. Sähkön kulutus talvisaikaan on
suurta jolloin sähkölasku voi olla tuhansia euroja kuukaudessa. Käytössä on suora sähkölämmitys ja kolme
ilmalämpöpumppua ja joissain tiloissa on lattialämmitys. Valaistuksessa käytetään enimmäkseen
hehkulamppuja. Valaistus on päällä vain tarvittaessa. Ulkovaloja on käytössä kymmenkunta.
Kiinteistön huolto- ja korjaustoimenpiteistä ei pidetä kirjaa eikä energiankulutusta seurata säännöllisesti
muuten kuin laskujen osalta. Vesi tulee omasta porakaivosta, käyttövesi tehdään sähkövaraajalla. Jätevesi
tyhjennetään umpikaivoihin. Veden paine ei ole tiedossa. Jätteet lajitellaan bio- ja sekajätteeseen, lasiin ja
metalliin. Biojätteet kompostoidaan itse ja hyödynnetään lannoitteena. Vaaralliset jätteet kerätään erikseen
ja viedään keräyspisteeseen.
Haasteet
Koska rakennuskanta on vanhaa ja lämmitettävää pinta-alaa paljon, on energian kulutus suurta ja siten
merkittävä kuluerä. Energian käytön tehostamisella ja omavaraiselle energiantuotannolla olisi mahdollista
saavuttaa merkittäviä säästöjä. Rakennusten remontointi (esim. lisäeristys) on kuitenkin haastavaa ja tehtävä
vanhaa kunnioittaen.
Kehittämisehdotukset
Puitteet tukevat hyvin kestävän kehityksen mukaista perusajatusta. Tiedetäänkö kuinka tärkeänä asiakkaat
kokevat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ja hyödynnetäänkö tätä markkinoinnissa? Onko
asiakaskunta valikoitunutta kestävän kehityksen suhteen? Mikäli näin on, tulisi asialle antaa erityinen
painoarvo ja myös näitä painottaa markkinoinnissa. Koska suurin osa toiminnoista jo tukee kestävää
kehitystä, voisi kokonaisuutta täydentää siten että kaikki tarvehankinnat tehtäisiin ympäristönäkökulma
huomioiden: esim. ympäristöystävälliset tekstiilit, pesu- ja puhdistusaineet.
Korkeiden energiakustannusten vuoksi tulisi kartoittaa oman energiantuotannon mahdollisuudet (esim.
maalämpö- tai ilma-vesilämpö). Samalla kannattaa selvittää mahdollisuudet investointitukiin.
Ulkovalaistuksen vaihto esim. led-valoihin parantaisi valaistuksen energiatehokkuutta. Kiinteistön pitkän
tähtäimen suunnitelman tekeminen auttaisi mm. korjaustoimenpiteiden ennakoinnissa. Lisäksi suositellaan
talokohtaista mittarointia ja säännöllistä seurantaa säästötoimenpiteiden vaikutusten todentamiseksi.
Käyttöveden paineen ja virtaamien tarkistus ja säätö tai vettä säästävät poresuuttimet vähentäisivät
vedenkulutusta. Lajittelua voisi täydentää pahvin tai kartongin ja paperin osalta. Lajitteluohjeistus olisi hyvä
olla näkyvillä sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Koska toimitaan vesistön äärellä, suositellaan kevyttä
ympäristöriskien kartoitusta (mm. kemikaalit, polttoaineet, vaaralliset jätteet ja niiden varastointi) riskien
tunnistamiseksi. Samalla voisi kartoittaa työturvallisuusriskejä.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
27
3. Matkailu
Kartoituksen kohteena oleva yritys tarjoaa kokous-, juhla- ja elämyspalveluja sekä satamapalveluja. Lisäksi
järjestetään venekuljetuksia, elämyspalveluita ja järjestetään tapahtumia. Kestävän kehityksen kartoitus
keskittyi erityisesti kokous- ja kahvilarakennukseen, mutta keskustelussa käytiin toimintaa laajemmin läpi
myös esim. alueen jätehuollon osalta. Ravintolatoiminta on ulkoistettu joten se jätettiin kartoituksen
ulkopuolelle.
Liikevaihdon kehitys on ollut positiivista. Venekuntien lisäksi asiakkaita ovat erilaiset ryhmät ja kokousvieraat.
Uutuutena kehitetään talvimatkailua ja yritys onkin aktiivisesti mukana alueellisissa matkailun
edistämishankkeissa. Yritys on vahvasti verkostoitunut muiden yrittäjien kanssa, ja suosii hankinnoissa
lähiruokaa. Lisäksi toimitaan yhdessä erilaisten tapahtumajärjestäjien kanssa ja järjestetään mm. erilaisia
kursseja. Henkilöstön määrä vaihtelee kausittain. Talouden tunnuslukuja seurataan säännöllisesti ja
liiketoimintastrategiaa päivitetään aktiivisesti.
Esimerkkejä kestävän kehityksen näkökulmien toteutumisesta yrityksen toiminnoissa ja ohjelmissa:
Yritystoiminta elävöittää kylää ja yhdistää kyläläisiä toimimalla yhteisenä kokoontumispaikkana
Yritys käyttää paikallisia palveluita ja siten tukee alueen toimintaa
Sesonkityöläisinä käytetään paikallisia nuoria
Ravintola käyttää paikallisia elintarvikkeita
Yritys on alueellisen jätehuollon piirissä ja lajittelu on järjestetty kattavasti
Alueella on nopea IT -yhteys
Yritys on mukana pidä saaristo siistinä -yhdistyksen toiminnassa sekä Laatutonni – laatuohjelmassa
Työterveydenhuolto on hoidettu asianmukaisesti ja tapaturmien kehitystä sekä henkilöstön terveyttä
seurataan. Merkittäviä työtapaturmia ei ole sattunut. Henkilöstön sisäinen kommunikaatio toimii hyvin.
Yrityksen työsuojeluriskit on kartoitettu ja pelastussuunnitelma on tehty. Pelastussuunnitelma päivitetään
vuosittain. Turvallisuus- ja ympäristöohjeet ovat kaikilla informaatiotauluilla esillä, samoin järjestyssäännöt.
Öljyonnettomuuksien varalta rannassa on hätäturpeet ja pelastuslaitoksen öljypuomit saadaan tarvittaessa
pikaisesti käyttöön lähistöllä sijaitsevalta VPK:lta. Henkilökuntaa koulutetaan aktiivisesti.
Jätemateriaalit
Yrityksellä on jätteidenkäsittelysuunnitelma. Alueella sijaitsee ekopiste ja syväkeräysastioita. Vuonna 2013
jätettä kertyi yht. 36 tonnia. Ekopisteessä on lajitteluohjeet ja keräysastiat seuraaville jakeille: sekajäte, lasi,
metalli, kartonki, paperi. Lisäksi erilliskerätään paristoja. Vaarallisia jätteitä varten on lukollinen
keräyskaappi.
Jätehuolto toimii pääasiassa hyvin mutta sesonkiaikana tyhjennysrytmi saisi olla tiheämpi. Tarvittaessa oma
henkilökunta pitää huolta ekopisteen siisteydestä. Lisäksi satamasta kertyy öljyjä ja liuottimia, jotka
toimitetaan vaarallista jätettä keräävälle yritykselle. Septitankkien jätevedet imetään suoraan kunnalliseen
viemäriverkkoon.
Energian ja veden kulutus, kuvaus kiinteistöstä
Sähkönkulutusta seurataan sähkölaskuista. Yritys ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä. Sähkösopimusta ei ole
toistaiseksi kilpailutettu. Toimistorakennuksessa on lattialämmitys, jota pidetään hyvin alhaisella lämpötilalla
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
28
mutta sitä nostetaan tarvittaessa. Sähkönkulutuksen kulutushuippu osuu helmi-maaliskuulle. Sauna
pidetään lämpimänä kesäkaudella päivittäin ja talvikaudella viikonloppuisin.
Suositellut toimenpiteet ja toteutusmallit
Yrityksen perusasiat ovat hyvässä kunnossa joten mitään pakollista kehitettävää ei ole. Kestävän kehityksen
näkökulmia ja luontoympäristöä voisi tuoda markkinoinnissa esille voimakkaammin. Esille voisi tuoda
esimerkiksi tehtyjä toimenpiteitä ympäristöasioiden hyväksi, lähipalvelujen suosimista hankinnoissa,
riskeihin varautumiseksi tehtyjä toimia jne.
Seuraamalla liiketoiminnan tunnuslukuja tuotantoyksikköä kohden voitaisiin tehostaa kustannusseurantaa.
Sähkönmyynnin kilpailuttaminen muilta vesisähkön tarjoajilta voisi tuoda kustannussäästöjä. Koska rakennus
on suhteellisen uusi, eivät investoinnit tai perusparannukset ole ajankohtaisia. Pihavaloja kannattaisi
kuitenkin uusia LED:eihin.
Toimistorakennuksessa pidettävä alhainen lämpötila saattaa synnyttää kosteutta. Esim. ilmalämpöpumpun
avulla pystyttäisiin tasaamaan lämpötilaeroja ja lämmittämään tila tehokkaasti. Lisäksi suositellaan sähkö- ja
vesimittarien lukemista säännöllisesti (esim. kerran viikossa) muiden huoltotöiden yhteydessä ja niiden
kulutus kannattaa suhteuttaa tuotantoyksikköön. Näin tilastoista nähdään kehitys ja pystytään nopeammin
reagoimaan kulutusmuutoksiin tai mahdollisiin vikoihin järjestelmissä. Vaikka kiinteistö onkin varsin uusi,
suositellaan kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman tekemistä (PTS). Tämä toimii kiinteistön ja teknisten
laitteiston huolto- ja korjaustarpeen suunnittelun työkaluna ja auttaa ennakoimaan investointitarpeita.
4. Teollisuus
Nykytilan kuvaus
Yritys panostaa kokonaisalihankintaan ja kilpailukyky perustuu pitkälti laatuun ja toimitusvarmuuteen.
Tuotteita tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Kiinteistö
Toiminta tapahtuu tällä hetkellä vuokratiloissa. Vuokrasopimus on katkolla muutaman vuoden päästä, minkä
vuoksi merkittävät investoinnit kiinteistössä eivät ole tällä hetkellä ajankohtaisia. Energiankulutusta
seurataan laskutustasolla euromääräisesti. Sähkösopimus on kilpailutettu. Maakaasun kulutusta seurataan,
mutta vedenkulutusta ei pidetä merkittävänä. Seuranta 3 kk laskutusväleillä. Yrityksessä lajiteltavat jakeet
ovat energiajae, poltettava sekajäte, erilaiset metallit, muovit, vaaralliset jätteet, puu, paperi, pahvi,
jauhemaali sekä satunnaisesti rakennusjäte. Kaikkien jakeiden syntyä seurataan vuositasolla.
Hukkamateriaalin määrää ja myyntiarvoa seurataan kierrätettävän metallijätteen osalta.
Sosiaalinen kestävyys ja työhyvinvointi
Yritys tekee työtyytyväisyyskyselyjä muutaman vuoden välein. Terveyttä ja työkykyä ylläpidetään myös TYKY-
päivillä sekä erilaisilla kampanjoilla. Henkilökunta saa alennuksia paikallisista liikuntapaikoista ja sitä
koulutetaan säännöllisesti. Käytössä on sertifioidut ISO 14001 ja ISO 9001 ympäristö- sekä laatujärjestelmät
sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001. Yrityksen prosesseja kuvataan osana (LEAN) –
hanketta ja tähän toimintaan on otettu kaikki työntekijät mukaan. Työtapaturmat ovat pääasiassa pieniä
haavoja tms. mutta koska taajuudessa on ollut kasvua, on yritys itse lähtenyt kehittämään työturvallisuuttaan
suunnitelmallisesti.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
29
Haasteet
Tuotantoprosessi
Tuotannossa syntyy ”ylimääräisiä” materiaaleja määrämittaisten raaka-aineiden käytön johdosta.
Ylimääräiset kappaleet varastoidaan seinustalle ja niiden kirjanpito on muistinvaraista. Varastoa ohjataan
visuaalisesti 3 kk sykleissä. Varastoinnista syntyy tunnistettava työturvallisuusriski osien luistamis- tai
kaatumistapauksen yhteydessä. Tuotantovirheet aiheuttavat kustannuksia ja ajanhukkaa sekä häiriöitä
suunniteltuun ja optimaaliseen materiaalivirtaan. Tuotannossa osa tavaroista varastoidaan varastohyllyille,
minkä lisäksi lattialla olevat kuormalavat sitovat lattiapinta-alaa ja vaativat liikutteluun aina jonkin
mekaanisen apulaitteen.
Hankinnat
Komponenttien ja lopputuotteiden valmistukseen käytettäviä pienrautatarvikkeita hallinnoidaan
tuotannonohjausjärjestelmässä yksittäisinä osina, joiden ostoimpulssi tulee järjestelmästä. Tarvikkeiden
täydennystilauksien teko sekä noudot sitovat jonkin verran resursseja.
Jätehuolto
Sekajätteen määrää halutaan edelleen vähentää. Ruokalan biojäte päätyy polttokelpoiseen sekajätteeseen.
Vaaralliset jätteet kerätään konttiin tuotantotilojen ulkopuolelle. Vaarallisten jätteiden kirjanpitoa tulisi
kehittää.
Kehittämisehdotukset
Tuotannon kehittäminen
Ehdotetaan, että valmistetaan tarvittavia osia vain tarvittava määrä ja ylimenevästä materiaalista
valmistetaan ns. menekkiosia. Tuotannonohjaus ja varastointi pienille osille järjestetään esimerkiksi
kaksilaatikkojärjestelmällä. Käytössä oleva tuotannonohjausjärjestelmä raportoi tuotantovirheet
luokitteluineen, mutta tulisi lisäksi kartoittaa, mitä tietoja tuotantovirheiden syistä tarvitaan tilanteen
parantamiseksi. Tehokkuutta voidaan lisätä myös vähentämällä ns. massatuotteiden liikuttelua ja
varastointia setittämällä erät yhdelle kuljetusalustalle.
Hankinnat
Ostamalla pienraudan hankinnat kokonaisratkaisuna kilpailutellulta toimittajalta, vähennetään pienraudan
hallintaan aikaisemmin sitoutuneita resursseja.
Jätehuolto
Sekajätteen koostumusselvitys auttaisi sekajätteen määrän vähentämisessä. Selvityksen avulla nähdään
mistä jakeista sekajäte koostuu ja onko niitä mahdollista lajitella muihin jakeisiin tai muulla tavoin vähentää.
Biojäte on koostumukseltaan märkää ja täten painavaa. Suositellaan biojätteen erilliskeräystä ruokalasta ja
taukotiloista. Vaarallisten jätteiden tuottajalla on kirjanpitovelvollisuus ja kirjanpidon toimivuuteen tulee
kiinnittää huomiota.
Muita havaintoja
Osakokoonpanotilan selkeyttäminen on tarpeen jossain vaiheessa, koska tilassa olisi potentiaalia
huomattavasti suuremmalle tuotannolle. Tuotannon tiloja ja laitteita voisi soveltuvin osin vuokrata
ulkopuoliselle toimijalle. Kahdessa rakennuksessa sijaitsevat tuotantotilat ovat haasteelliset. Mikäli
päädytään harkitsemaan uusien toimitilojen rakentamista nykyisen vuokrasopimuksen umpeuduttua, olisi
tuotannon layout -malliin kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
30
5. Koulutusorganisaatio
Yrityksen toiminnan kuvaus
Kartoituksen kohteena oli koulutusorganisaatio järjestää sekä pitkäkestoista tutkintoon valmistavaa
koulutusta että maksullista palvelutoimintaa, leirikoulutoimintaa, vapaa-ajanpalveluita ja kursseja. Koska
yritys omistaa paljon kiinteistöjä, keskityttiin käynnillä erityisesti kiinteistöjen ylläpitoon.
Yrityksellä on omaa lämmöntuotantoa, joten lämmöntuotannon raaka-aineet (esim. pelletit) muodostavat
ison osuuden hankinnoista. Lisäksi hankitaan siivouskemikaaleja ja erilaisia harrastevälineitä. Hankintojen
kilpailuttaminen on hankalaa, sillä laadukkaita välinetoimittajia saattaa löytyä vain yksi. Ravintolatoiminta on
ulkoistettu.
Jätehuolto on pääosin hyvin ja siististi järjestetty ja täyttää paikallisten jätehuoltomääräysten vaatimukset.
Sekajäte toimitetaan polttoon Vantaan jätevoimalaan. Biojätettä erilliskerätään vain keittiössä. Paperi
kerätään yhtenä jakeena. Jätehuollon sisälogistiikassa käytetään runsaasti tavanomaisia pieniä jäteastioita.
Alueella on kaksi jätekatosta ja 13 eri jätepistettä ja jätehuoltoa kartoitettiin päärakennuksen lisäksi kahdessa
muussa rakennuksessa. Jätetilat ovat melko siistit, mutta esimerkiksi päärakennuksen päädyssä sijaitseva
jätekatos oli ahdas ja täynnä jäteastioita. Sekajäte kerätään 240 – 600 litraisiin jäteastioihin, lisäksi käytössä
on pahvirullakoita sekä kontti paperille.
Kesäisin toiminnan ollessa vilkkainta myös jätemäärät ovat suurempia. Talvikaudella jätehuollon
noutorytmejä hidastetaan. Vuonna 2013 kerätyt jätejakeet olivat: sekajäte, biojäte, keräyspahvi,
keräyspaperi, metalli, lasi ja lasipullot sekä vaaralliset jätteet. Lisäksi toiminnasta kertyy rasvanerotinkaivo-
ja sakokaivolietettä, sekä satunnaisesti rakennusjätettä. Sakokaivoliete kertyy jätevedenpuhdistamolta.
Imuauto noutaa kerrallaan 14 m3 lietettä ja tyhjennysväli riippuu käyttöasteesta.
Kokonaisjätemäärät ovat vaihdelleet viimeisten vuosien aikana koska raportointiin on sisällytetty uusia
jakeita (mm. sakokaivo- ja rasvakaivolietteet vuodesta 2013 alkaen). Kierrätykseen ja hyötykäyttöön
jätteestä päätyi vuonna 2012 vain 11 %, mutta vuonna 2013 osuus jopa 85 %, sillä sakokaivolietteet on
pystytty kierrättämään jätevedenpuhdistamolla. Pääkaupunkiseudun Petra -jätevertailussa oppilaitos pärjää
hienosti jätteiden kierrätysasteen osalta, sillä esimerkiksi hotelleja koskevassa vertailussa keskimääräinen
kierrätysaste on noin 60 %. Vedenkulutus on suurinta sesonkiaikaan heinäkuussa, jolloin se on lähes
kolminkertainen hiljaisiin kuukausiin verrattuna. Veden kulutus on 15 m3 - 20 m3 / vuorokaudessa.
Miten kestävä kehitys näkyy yrityksen toiminnassa?
Kaikista järjestetyistä kursseista kerätään palaute, joka huomioidaan toiminnan kehittämisessä.
Työhyvinvointia ylläpidetään mm. liikuntapäiviä järjestämällä. Työturvallisuus ja työsuojelutoimikunta
vastaavat työsuojelun toimivuudesta ja tapaturmat ovat olleet vähäisiä. Oma henkilökunta ilmoittaa herkästi
mahdollisista puutteista turvallisuudessa (esim. hiekoitus). Alueelle on tehty riskikartoituksia, ja uusia
kartoituksia tehdään edelleen. Kiinteistön kunnossapitoon, korjaukseen ja huoltoon on tehty pitkän
tähtäimen (PTS) suunnitelma.
Ravintolassa on käytössä tuotannonohjausjärjestelmä, jota käytetään ruokalistan suunnittelussa ja
tuotannon tilauksissa. Myös hävikki kirjataan samaan järjestelmään. Ravintolan hävikki on minimaalista, sillä
kattauksia on päivän aikana useita. Ravintola uudelleenkäyttää kertyviä kanistereita ja muoviastioita ruokien
kuljetuksissa.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
31
Kestävän kehityksen teemat, joihin halutaan panostaa
Yritys haluaa edistää erityisesti sitä, että ihmiset liikkuisivat enemmän, koska väestön yleinen
liikkumattomuus on suuri haaste. Lisäksi erityisesti lasten ja naisten mahdollisuuksiin liikkua halutaan
panostaa. Muita tärkeitä teemoja ovat monikulttuurisuus ja luonnossa liikkuminen.
Suositellut toimenpiteet
Jätehuolto
Jätehuollon kehitystä tulisi seurata, sillä jätelain mukaan yrityksen tulee pitää kirjaa jätteistä, mikäli jätettä
syntyy yli 100 tn vuodessa tai jos toiminta edellyttää ympäristölupaa. Tiedot jätehuollon seurantaa varten
saa palveluntarjoajalta. Myös ominaisjätemäärän kehitystä tulee seurata. Sakokaivojätteen ja
yhdyskuntajätteen määrät kannattaa selkeyden vuoksi laskea myös erikseen. Lisäksi suositellaan tarkempaa
jätehuoltokartoitusta, jossa kartoitettaisiin myös jätehuollon sisäinen logistiikka.
Jätehuollon yhteistyökumppanilta kannattaa selvittää mahdollisuus energiajätteen erilliskeräykseen. Mikäli
tämä ei onnistu, suositellaan lajittelun tehostamista ja lisäämistä: esimerkiksi toimistolla syntyvän paperin
voisi lajitella kahteen jakeeseen; valkoiseen paperiin sekä sanomalehtipaperiin. Biojätteen keräystä voisi
laajentaa myös majoitustiloihin. Lajitteluohjeiden riittävyys (suomi & englanti) tulisi varmistaa. Myös vihreän
sähkön hinta kannattaa kilpailuttaa.
Kestävää kehitystä voisi hyödyntää määrätietoisemmin markkinoinnissa ja esimerkiksi sosiaalisen
kestävyyden teemoja tuoda paremmin esille www-sivuilla. Markkinoinnin avulla pystytään kasvattamaan
maksullista palvelutoimintaa tulevaisuudessa. Suositellaan kestävän kehityksen mittareiden määrittelyä ja
seurantaa (kuten kulutustiedot, jätemäärät, hankinnat) suhteessa esimerkiksi majoitusvuorokausiin.
6. Puuteollisuus
Kartoituksen kohteena oli Länsi-Uudellamaalla toimiva puuteollisuuden yritys. Toimitiloihin kuuluu tuotanto-
, varasto-, toimisto- ja sosiaalitiloja. Yritys tekee asiakastilaustöitä ja toimitilojen koko on noin 2000 m2.
Taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys
Yrityksellä on liiketoimintasuunnitelma. Budjetti laaditaan vuosittain, ja sen toteutumista seurataan vuoden
edetessä. Pitkäkestoista strategiaa ei ole laadittu. Varsinaisia kilpailija- tai markkina-analyyseja ei ole tehty,
mutta kilpailijoiden toimintaa seurataan. Toimitilat ovat omassa omistuksessa.
Asiakastöistä laaditaan kirjalliset sopimukset. Asiakaspalautetta kerätään suullisesti ja siihen vastataan
suoraan. Ekologiset asiat ovat esillä yrityksen markkinoinnissa (esim. ympäristöystävälliset aineet ja
jätevesien käsittely). Työhyvinvointia ei järjestelmällisesti näin pienessä työyhteisössä seurata ja pelisäännöt,
ongelmien raportoinnit, palautteet ym. käsitellään suullisesti suoraan koko henkilöstön tai asianosaisten
kanssa. Tuotantolaitteet ovat uusia ja niihin on hyvät ohjeistukset. Lisäksi tuotantohenkilöstöllä on
työturvakorttikoulutus. Työntekijöiden osaamista kehitetään lähinnä työssäoppimisen avulla, koska
varsinaista koulutusta alalle ei ole tarjolla.
Resurssitehokkuus
Yrityksellä ei ole sertifioitua laatu- tai ympäristöjärjestelmää. Materiaaleista eniten kuluu puuta sekä vettä.
Muita kuluvia materiaaleja ovat maalit, lakat ja muut kemikaalit sekä tuotantokoneiden öljyt. Materiaalien
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
32
kulutus on suoraan yhteydessä tuotantoon, eikä niiden vähentäminen ole merkittävissä määrin mahdollista
ilman vaikutuksia tuotantomääriin. Yritys ei ole erityisesti kiinnittänyt erityistä huomiota
materiaalitehokkuuteen, mutta hukkaa ei varsinkaan puumateriaalista haluta syntyvän, koska varsinkin
harvinaisemmat puulaadut tuotetaan ulkomailta ja ovat erittäin kalliita.
Suurin yksittäinen jäte-erä jäteveden lisäksi on puupöly, jota syntyy noin 2000 litraa vuosittain. Lisäksi syntyy
pieniä määriä sekajätettä ja vaarallisia jätteitä. Puupöly kerätään omalle tontille, sekajäte kerätään
tyhjennettävään jäteastiaan ja vaarallinen jäte toimitetaan itse keräyspisteeseen.
Energiaa kuluu öljylämmitykseen sekä sähköön yhteensä noin 6000 euroa vuodessa. Energian- ja
vedenkulutusta seurataan kustannusten kautta. Vesimaksut ovat noin 1500 euroa vuodessa.
Energiansäästökohteeksi yritys on tunnistanut valaistuksen laadun ja käytön, sekä tuotantotilojen nosto-
ovien käytön ja eristyksen talvisaikaan.
Haasteet ja kehittämisehdotukset
Liiketoiminnan jatkuvuus on suurelta osin kiinni työntekijöiden ainutlaatuisesta osaamisesta. Sairastumiset
tai mahdolliset työtapaturmat ja muut poissaolot vaikuttavat merkittävästi tuotantoon. Uusien
työntekijöiden perehdytys ja koulutus sekä työtapaturmien ehkäisyyn tehdyt toimenpiteet olisivat
kannattavia. Kartoituksen ja haastattelun perusteella toiminnassa olisi laajentumismahdollisuuksia, jos
osaavia työntekijöitä olisi.
Jätehuollossa purujätteelle tulisi etsiä hyötykäyttöä. Koska sitä syntyy kuitenkin varsin pieni määrä, ei sen
pelletöinti tai briketöinti välttämättä kannata, joten sitä voisi esimerkiksi tarjota kuivikkeeksi paikallisille
talleille tai maatiloille. Kemikaalivahinkoihin (koneiden vuodot, huollot, astioiden kaatuminen) olisi hyvä
varautua hankkimalla imeytysainetta, viemärin sulkeva kumilevy ja / tai imeytyssukkia, joilla esimerkiksi
öljyvuodon voisi rajata ennen sen pääsyä viemäriin tai maaperään. Valojen ohjauksen ryhmittelyyn yrityksellä
on jo olemassa suunnitelma. Sen toteutuksen yhteydessä suositellaan valaistuksen vaihtamista LED-valoiksi.
Myös ikkunoiden tiivisteiden tarkistaminen olisi tarpeen.
3.3.3. Yhteenvetoa syvähaastatteluista
Haastatellut yritykset olivat sisäistäneet kestävän kehityksen sisällön ja merkityksen hyvin. Ympäristöasiat
tuntuivat olevan suhteellisen hyvin hallinnassa, kehittämisehdotukset liittyivät useimmiten jätteiden
lajittelun tehostamiseen, ohjeistuksen parantamiseen sekä vaarallisten jätteiden varastoinnin ja
varastokirjanpidon kehittämiseen.
Energiapuolella tyypillisimmät kehityskohteet liittyivät mm. valaistuksen uusimiseen, tehokkaampaan
energian käyttöön ja omien energiantuotantomahdollisuuksien selvittämiseen (mm. maa- ja
ilmalämpöpumput). Koska mukana oli useita pieniä yrityksiä joilla palkattua työvoimaa on satunnaisesti tai
hyvin vähän, ei työturvallisuutta oltu välttämättä systemaattisesti kehitetty (esim. riskikartoitukset). Nämä
kuitenkin edistäisivät myös yrittäjän itsensä työturvallisuutta.
Mikäli yritys jo toimii varsin kestävästi, kannattaisi se tuoda vielä voimakkaammin esiin markkinoinnissa. Näin
kestävän kehityksen mukaisista toimintatavoista saataisiin myös saavutettavissa oleva liiketaloudellinen
hyöty.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
33
4. Tulevaisuuden suuntaviivoja ja muutostekijöitä kestävässä
liiketoiminnassa
4.1. Kestävän liiketoiminnan muutostekijöitä meiltä ja muualta Hankkeen aikana on kerätty tietoa konferensseista ja seminaareista sekä kansainvälisesti että Suomessa.
Samalla kansainväliset seminaarit ovat toimineet mahdollisuutena esitellä hankkeen tuloksia ja kehittää
ajatuksia eteenpäin saatujen palautteiden pohjalta. Hankkeen aikana tietoa on kerätty mm. seuraavista
konferensseista tai seminaareista: Tekesin Green Growth -seminaari/Helsinki (5/2013), Minitrends-
seminaari/Austin (9/2013), WFS-konfrenssi/Chicago (7/2013), ISPIM-konferenssi/Dublin (6/2014), IISES-
konferenssi/ Antibes (9/2014). Lisäksi taustatietoa on kerätty myös kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä.
Seuraavassa on koottu kestävään kehitykseen ja liiketoimintaan liittyvät trendit, jotka ovat tulleet esille
muutostekijöiden kartoitustyössä:
1. Pelillistämisen ja verkottuneen älykkyyden mahdollisuudet. Mobiili- ja tietokonepelejä voi hyödyntää
esimerkiksi ongelmien ratkaisussa ja tiedonvälityksessä. Peleihin voi liittää myös sosiaalisen median
käyttämisen kestävien ratkaisujen edistämiseksi.
2. Loppukäyttäjien ja kuluttajien roolin vahvistuminen kestävien tuotteiden/palveluiden suunnittelussa,
esim. Living Labs.
3. Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen jaettujen arvojen ja vision kautta (esim. Public Private
Partnership -projektien kautta).
4. Standardit ja ohjeistukset, esim. Global Report Initiative (GRI) on lisännyt tietoisuutta kestävästä
kehityksestä ja sen raportoinnissa.
5. Nanoteknogialla potentiaalia kestävän kehityksen edistämiseen tulevaisuudessa. Nanoteknologian
hyödyntämismahdollisuudet ovat osin vielä kartoittamatta. Tällä hetkellä esim. Etelä-Koreassa on
kansallinen tutkimusprojekti, jossa kartoitetaan sovelluskohteita.
6. ICT-ratkaisujen yhdistäminen valmistavaan teollisuuteen ja palveluteollisuuteen luo mahdollisuuksia
kestävyydenkin kannalta. Esimerkkeinä ovat esimerkiksi etäkokouksen mahdollistava teknologia, joka
säästää resursseja. Myös on demand -ratkaisut valmistavassa teollisuudessa säästävät resursseja.
7. Teolliset symbioosit. Useamman yrityksen muodostamat kokonaisuudet, joissa toisiaan täydentävät
yritykset tuottavat keskenään lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja
ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin,
jolloin aikaisemmin arvottomina tai kustannuksina nähdyt materiaalivirrat tuottavat uutta arvoa.
Parhaimmassa tapauksessa symbiooseissa syntyy kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen
tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa, että kansainvälisillä markkinoilla.
8. Yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia
vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto Intiassa)
9. Entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen
pesuaineiden sijaan).
10. Taloudellisen kestävyyden kannalta avainasioita huippuosaajien houkuttelu ja koulutusjärjestelmän
toimivuus.
11. Edelläkävijäyritykset: sustainability=mainstream, joka on must ja osa kilpailukykyä, ei enää kilpailuetuja
tuova asia.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
34
12. Sosiaalinen kestävyys aluekehityksen ja poliittisen ohjauksen kannalta merkittävää taloudellisesti
epävarmoina aikoina.
13. USA:ssa Sustainability-teeman koulutusohjelmat ovat kasvussa.
14. Johdon motivaatio ja sitoutuminen ratkaisee käytännön toteutumisen liiketoiminnassa.
Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset, kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden
oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa
tapauksessa hyödykkeistä luoda ainutlaatuisempia ratkaisuja, joita kilpailijoiden on vaikea kopioida, löytää
uusia markkinoita ja kasvattaa myös marginaaleja, kun hinnoittelu voidaan toteuttaa kysyntä-, ei
kustannusvetoisesti. Kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä
tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia access-tyyppisiä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton
jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka
lisää energia- ja materiaalitehokkuutta.
Tuoretta kotimaista tutkimustietoa on tullut esimerkiksi uusiutuvan energian osalta, jolla on merkittävä rooli
myös kestävän liiketalouden kehittämisen näkökulmasta. CLEEN (Cluster for Energy and Environment) on
energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä, joka on BEST-tutkimusohjelmaan
(Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) liittyen tehnyt tuoreen bioenergia-alaa käsittelevän
skenaariotyön (Kettunen & Meristö 2014).
Raportin mukaan Suomen pitäisi ottaa proaktiivinen ote bioenergian kehittämisessä Euroopassa ja
maailmalla. Skenaariotyössä moninaista bioenergia-alan kenttää jäsenneltiin suomalaisyritysten
liiketoimintamahdollisuuksista käsin, 20 vuoden aikajänteellä. Työn perusteella hahmotettiin kuusi
mahdollista tulevaisuuden näkymää, joista tuoreet uutisesimerkit viittaavat laaditun Biovarasto-skenaarion
toteutumiseen, jossa EU:n globaali asema ei vahvistu vaan sen sijaan Yhdysvaltojen ja Kiinan sopimus
heijastelee skenaariossa kuvattua ’affordable-reliable-enviromentally sustainable’-kokonaisajattelua.
Samalla uskotaan teknologiakehityksen kykyyn ratkaista energiatarpeen kasvun ja ilmastohaasteen ristiriita.
Skenaariosta riippumatta Bioenergia-alalla on ryhdyttävä tekemään entistä aktiivisempaa kehitystyötä
liiketoiminnan ehdoilla. Konsortioita ja nopeaa toteutusta on tuettava. Lisäksi tarvitaan BEST-ohjelman
kaltaisia toimialarajat ylittäviä yhteisprojekteja (CLEEN 2014). BEST-tutkimusohjelman tulokset ovat
relevantteja laajemminkin kestävän liiketalouden kehittämisen näkökulmasta eli tarvitaan proaktiivista
asennetta kehitystyössä sekä toimialat ylittävää yhteistyötä.
4.2. Tulevaisuuden näkymiä Länsi-Uudellamaalla
Skenaariot
Länsi-Uudenmaan elinkeinorakenne on monipuolinen, samalla pirstaleinen. Kestävä liiketoiminta leikkaa läpi
kaikki toimialat. Tulevaisuudessa alueen kestävää liiketoimintaa voidaan kehittää joko laaja-alaisesti tai vain
johonkin valittuun toimialaan liittyen. Kestävään liiketoimintaan liittyy markkinakysynnän lisäksi säätelyn
tuomat mahdollisuudet ja uhkat. Näiden suhteen alueelle on rakennettu neljä skenaariota (Kuva 20), joista
kaksi on markkinavetoista (1 ja 2) ja kaksi lainsäädäntöveroista (3 ja 4).
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
35
Kuva 20 Kestävän liiketoiminnan skenaarioluonnokset Länsi-Uudenmaan alueella.
Skenaario 1 ”Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille” kohdistuu fokusoidulle toimialalle, joka
Länsi-Uudenmaan tapauksessa voisi olla esimerkiksi vesiliiketoiminta. Kyseissä skenaariossa liiketoiminta
tähtää globaaleille markkinoille, joka vaatii toimijoilta brändinhallintaa sekä kansainvälisten verkostojen ja
kumppanien hyödyntämistä. Markkinalähtöinen on myös skenaario 2 ”Kilpailuetua ennakoivista
innovaatioista”, joka kohdistuu usean toimialan väliseen yhteistyöhän ja siinä yritykset saavuttavat
kilpailuetua proaktiivisella toiminnalla, ennakoimalla kestävään liiketoimintaan liittyviä muutostekijöitä ja
hyödyntämällä niitä omassa liiketoiminnassaan. Kaikkiin toimialoihin kohdistuu myös skenaario 3 ”Kehitä tai
kuole”, jossa säätely toimii lähtökohtana kestävälle liiketoiminnalle. Myös skenaarion 4 ”Paikallisjuna”
lähtökohtana ovat säätelyn tuomat vaatimukset kestävälle liiketoiminnalle, mutta siinä liiketoiminta
kohdistuu pääosin Länsi-Uudenmaan alueelle.
Hankkeen loppuseminaarissa 23.10.2014 esityksissä ja keskusteluissa painottui markkinalähtöisyys. Myös
yrityshaastattelut tukivat tätä näkemystä, koska yritysten mukaan asiakkaat ovat tärkein kanava kestävän
kehityksen esiintulolle. Säätelyn huomioiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta yleensä ollaan
kilpailukykyisiä, muttei se tarjoa kilpailuetuja nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa.
Lainsäädännön osalta huomionarvoista on, että syyskuussa 2014 Euroopan komissio hyväksyi jätteettömän
ohjelman (zero-waste programme) ja laati EU-laajuisen kehysohjelman kierrätystaloudelle. Komission
mukaan kehysohjelma kasvattaa kierrätystä ja ehkäisee arvokkaiden materiaalien hävikkiä samalla edistäen
työpaikkojen luomista, taloudellista kasvua, uusia liiketoimintamalleja ja vähentäen kasvihuonepäästöjä.
Ohjelman tavoitteena on kierrättää yhdyskuntajätteestä 70 % ja pakkausmateriaaleista 80 % vuoteen 2030
mennessä. Komissio arvion mukaan kierrätystalous voi säästää EU:n liikeyrityksiltä 600 miljardia euroa. Jotkin
EU:n jäsenvaltioista ovat jo paljon edellä EU:ta kierrätystaloutta koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi Tanska
kieltää polttolaitosten rakentamisen, Skotlanti verottaa muovipusseja ja Ruotsi pyrkii kasvattamaan
metallijätteen kierrätystä lainsäädännöllä. EU:n ulkopuolisista maista, esimerkiksi Japanissa kierrätystä on
edistetty lainsäädännöllä ja nykyisin siellä kierrätetään metalleista 98 % (The Guardian 2014).
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
36
Osaaminen
Kestävän liiketoiminnan kehittäminen vaatii myös osaamisen kehittämistä. Yleisellä tasolla tarvittavia
osaamisalueita on kuvattu ydinpätevyyspuun avulla kappaleessa 2.7. Osaamisen painopisteet vaihtelevat
kuitenkin skenaarioittain (Kuva 21). Koska skenaariossa 1 ”Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille
markkinoille” tähdätään kansainvälisille markkinoille, korostuvat siinä markkinointi- ja viestintätaidot sekä
osaaminen ja tietämys erilaisista standardeista ja ekomerkeistä. Skenaariossa 2 ”Kilpailuetua ennakoivista
innovaatioista” painotus on T&K&I-osaamisella ja liiketoimintaympäristön jatkuvalla skannauksella, kun taas
skenaariossa 3 ”Kehitä tai kuole” korostuu tietämys lainsäädännöstä sekä raportointitaidot. Skenaarion 4
”Paikallisjuna” fokuksessa on kontaktit paikallisiin viranomaisiin ja muihin paikallistoimijoihin sekä tieto
toimialakohtaisista liiketoiminnoista.
Kuva 21 Kestävän liiketoiminnan skenaariot Länsi-Uudenmaan alueella.
Aluekehitystyö
Onnistuneen innovaatiotoiminnan edellytyksenä on Triple Helix -mallin mukaan toimiva yhteistyö yritysten,
korkeakoulujen ja päätöksentekijöiden kesken (Etzkowitz & Leydesdorff 2000). Myös kestävän liiketoiminnan
kehittäminen vaatii alueen toimijoilta aktiivista ja laaja-alaista yhteistyötä. Toteutuakseen käytännössä
kaikki kestävän kehityksen näkökulmat eli ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma tulee
huomioida kaikkien Triple Helix -mallin toimijoiden toiminnassa ja päätöksenteossa (Kuvio 22). Yliopistojen,
yritysten ja julkisen sektorin on nähtävä kestävyys osana jokapäiväistä toimintaa. Yliopistojen osalta tämä
tarkoittaa esimerkiksi kestävyysteemaan liittyvien näkökulmien sisällyttämistä opintojaksoihin sekä
uusimman tiedon tuottamista ja sen levittämistä osana hanketyötä. Julkisen sektorin rooli voidaan nähdä
mahdollistajana eli sen pitää luoda edellytyksiä kestävien ratkaisujen toteuttamiselle omissa
päätöksentekoprosesseissaan. Yritystoimijoille kestävyysnäkökulman huomioiminen luo win-win-tilanteita
mm. resursseja säästävillä ratkaisuilla. Tällöin yritykset voivat säästää pienentyneillä
materiaalikustannuksilla, mutta myös yhteiskunta ja ympäristökin hyötyvät pitkällä tähtäimellä (Meristö &
Laitinen 2013; Meristö et al. 2014).
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
37
Kuva 22 Kestävän kehityksen näkökulma yhdistettynä Triple Helix –konseptiin (Meristö & Laitinen 2013).
Käytännön tasolla kestävän liiketoiminnan toteuttaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että kukin
toimijataho vastaisi kestävän kehityksen heille luontevimmasta osasta, jolloin alue kokonaisuutena täyttäisi
kestävän kehityksen mukaiset kriteerit. Mikään toimija ei kuitenkaan selviä yksin kaikista vastuista, vaan
globalisoituvassa maailmassa on verkotuttava ja tehtävä yhteistyötä yli sektorirajojen. Näin saavutetaan
paremmin dynaaminen tasapaino, joka kestää tarkastelun kestävyyden eri dimensioiden suhteen aluetasolla
kokonaisuutena, vaikka yksittäisen toimijan näkökulmasta epätasapainoa välillä esiintyisikin, mitä kuvio 23
havainnollistaa (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et al. 2014).
Kuva 23 Kestävyyden painopisteet voivat vaihdella toimijoiden kesken, mutta tasapainoinen kestävyys on
mahdollista saavuttaa toimijoiden verkostoitumisella ja yhteistyöllä (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et
al. 2014).
Työssä on pohdittu myös alustavia skenaario- ja toimijakohtaisia toimenpidesuosituksia kestävän
liiketoiminnan edistämiseksi (Meristö et al. 2014).
Skenaariossa 1 ”Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille” julkisen sektorin päätöksentekijät
tarvitsevat yhteisen strategisen näkemyksen kestävän liiketoiminnan kehittämiselle, yliopistojen täytyy
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
38
keskittyä kestävän liiketoiminnan keskiössä oleviin toimialoihin ja yritysten tarvitsee panostaa aktiivisesti
sopivien kumppanien löytämiseen sekä alueellisesti että kansainvälisesti.
Skenaario 2 ”Kilpailuetua ennakoivista innovaatioista” vaatii julkiselta sektorilta proaktiivista asennetta sekä
avointa mieltä toiminnan kehittämiseen, yliopistojen kannattaa panostaa verkostoitumiseen ja monialaiseen
rajoja ylittävään tutkimukseen. Yritysten kannattaa tässä skenaariossa panostaa ketteryyteen sekä pysymään
ajantasalla toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.
Skenaarion 3 ”Kehitä tai kuole” tapauksessa kannattaa panostaa pysymään tietoisena tulevien säännösten ja
lakien suhteen sekä viestimään paikallisia toimijoita aktiivisesti. Yliopistoille on suositeltavaa panostaa
yhteisiin hankkeisiin PK-yritysten kanssa ja yritysten kannattaa panostaa aktiivisesti kehitystyöhön sekä
hyödyntää kokemuksia ja analogiamalleja toisilta toimialoilta.
Skenaariossa 4 ”Paikallisjuna” julkisen sektorin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota resurssitehokkaisiin
hankintamenetelmiin, yliopistoille on suositeltavaa keskittyä aluekehitykseen kestävälle liiketoiminnalle
relevanteilla toimialoilla ja yritysten kannattaa hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeet
(public private partnerships) sekä alueella toimivat verkostot ja yhteistyökumppanit.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
39
5. Lopuksi
Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Lohjalla 23.10.2014. Seminaarin osallistujat edustivat yrityksiä eri
toimialoilta ja mukana oli toimijoita myös koulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä
kuntapuolelta. Tilaisuudessa pidetyt useat yritysesitykset antoivat innostavia ja käytännönläheisiä
esimerkkejä kestävän liiketoiminnan toteuttamiseen.
Tilaisuuden alkupuheenvuorossa Novago Yrityskehitys Oy:n Carl-Johan Sandström ja Minna Kylänpää
kertoivat hankkeen taustoista. Yritysesityksen pitivät Risto Kyhälä Regatta Resorts Oy:stä, Minna ja Peter
Granström Tammisaaren Veneveistämöstä, Seija Lukkala tekstiilialan yhtiö Globe Hopeista, Jaakko Lipponen
teknologiayritys Tziipistä ja Anne Linnonmaa vaatealan yhtiö IdeAnne Oy:stä. Tarja Meristö ja Jukka Laitinen
Laurean FuturesLab CoFista kertoivat hankkeen tutkimustuloksista. Asiantuntijapuheenvuoroissa kuultiin
Risto Tenhusta Osuuskunta EcoOneista, Taru Uotilaa Syklistä ja Ville Volttia Mobinet Oy:stä.
Rahoittajana toimineen Uudenmaan liiton edustajan Kristiina Heiniemi-Pulkkisen lähettämissä terveisissä
hän kertoi, että hanke sai ajattelemaan kestävää kehitystä paljon aiempaa laajemmin. Hankkeessa tehdyt
yrityshaastattelut osoittivat selvästi myös yritysten lähestyvän kestävää kehitystä eri näkökulmista, josta
löytynee suuntaviivoja myös jatkotoimenpiteille. Kansainväliset kontaktit toivat vertailupohjaa ja
tunnustusta hankkeelle antoi Design for all Foundationin tekemä valinta (Liite 2) hyväksi käytännöksi.
Loppuseminaarin tunnelma oli hyvänhenkinen ja osallistujat innostuneita. Loppukeskusteluissa moni toimija
ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan kestävän liiketoiminnan kehittämiseen, mahdollisesti vaikka
yhteisten hankkeiden kautta.
Loppuseminaarin tilojen koristelun BusinessLohjassa olivat toteuttaneet kestävän kehityksen hengessä
Luksian Ratas-projektin MediApajan nuoret yhdessä ohjaajansa kanssa. Koristeluna oli käytetty mm. syksyn
lehtiä periaatteena ”Jonkun poisheittämä on toisen aarre – ovathan syksyn lehdetkin kauniita, vaikka ne
putoavat pois”.
Kestävän liiketoiminnan hanke on luonteva jatke alueella aikaisemmin toteutetun Kestävän yhdyskunnan
skenaariot -hankkeelle. Kestävä yhdyskunta erilaisine toteutumismuotoineen toimii kestävän liiketoiminnan
mahdollistajana. Olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin, edistääkö Virtuaaliverkosto parhaiten Tunnettuja
täsmäratkaisuja globaaleille markkinoille ja johtaako Kuplahalli Paikallisjuna-skenaarioon. Alueen maine
kestävän kehityksen asioiden edistäjänä vaikuttaa myös sijoittajien, yritysten ja asukkaiden päätöksiin pysyä
alueella tai tulla sinne. Kestävä kehitys voidaan nähdä laajempana alueen vetovoimatekijänä, jolla on
merkitystä nyt ja tulevaisuudessa.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
40
Lähteet
CLEEN (2014) Suomen otettava aktiivinen rooli bioenergian kehittämisessä.
http://www.cleen.fi/fi/uutiset?type=n&year=2014&item=80&sourceUrl= (katsottu 21.11.2014)
Finder yritystieto, www.finder.fi (katsottu 12.11.2013)
GRI (2013) G4 Sustainability Reporting Guidelines. Global Reporting Iniative.
https://www.globalreporting.org/resourcelibrary/GRIG4-Part1-Reporting-Principles-and-Standard-Disclosures.pdf
Kettunen, J. & Meristö, T. (2014) Quo Vadis Bioenergia? BEST Bioskenaariot 2033. Loppuraportti.
http://www.cleen.fi/en/Comms/CLEEN_FIBIC_BEST_skenaarioraportti_FINAL.pdf (katsottu 21.11.2014)
Lohjan seudun ympärisklusteri, www.lohjanklusteri.fi. (katsottu 12.11.2014)
Meristö, T. (2013) Yritysten planetaarinen vastuu ja sen kehittyminen yrityskentässä. Futura 2/2013, 48-51.
Meristö, T. & Laitinen, J. (2014)From Triple Helix Towards InnoHub Network in Practice: Developing Sustainable
Solutions for Tomorrow and Applying Them Today, in UIIN Good Practice Series 2014 – Fostering University-Industry
Relationships, Entrepreneurial Universities and Collaborative Innovation, edited by Arno Meerman & Thorsten Kliewe,
University Industry Innovation Network, Amsterdam, The Netherlands, 2014.
Meristö, T. & Laitinen, J. (2014) Renewing Society, Business and Competences for the Future in Sustainable Way, in
Proceedings of the 13th International Academic Conference in Antibes, France, 15 - 18 September 2014, edited by Jiri
Rotschedl & Klára Čermáková , International Institute of Social and Economic Sciences (IISES), Prague, Czech Republic,
2014.
Meristö, T. & Laitinen, J. (2014) Sustainability as a Business Opportunity Today and Tomorrow: Triple Helix Perspective.
In: Proceedings of The METNET Seminar 2013 in Luleå. HAMKin julkaisuja 1/2014. HAMK University of Applied Sciences,
Hämeenlinna, Finland.
Porter, M. E. (1990), The Competitive Advantage of Nations, Macmillan, London.
Rakennusteollisuus (2013) Rakentamisen Yhteiskunnalliset vaikutukset 2012.
http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Tilastot/Rakentamisen+yhteiskunnalliset+vaikutukset/ (katsottu 19.11.2013)
Safa 2012. Arkkitehti ja ilmastonmuutos. http://www.safa.fi/fin/safa/kestavan_suunnittelun_sivusto_-_eko-boxi/
(katsottu 12.11.2013)
Teknologiateollisuus ry, www.teknologiateollisuus.fi (katsottu 19.11.2014).
The Guardian (2014) Five countries moving ahead of the pack on circular economy legislation.
http://www.theguardian.com/sustainable-business/2014/oct/29/countries-eu-circular-economy-legislation-denmark-
sweden-scotland (katsottu 6.11.2014).
Tuohimaa, H., Haapola, L., Kauppi, P., Kettunen, J., Kivelä, S., Laitinen, J. & Meristö, T. (2011) Tulevaisuuden kestävä
yhdyskunta – reitit ja umpikujat. Loppuraportti. Corporate Foresight Group CoFi / Laurea AMK. Turku 2011.
United Nations (1987) Our Common Future - Report of the World Commission on Environment and Development.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
41
Liite 1. Haastattelulomake
Kestävyydestä kilpailuetua – kestävän liiketoiminnan hyödyt Kestävän liiketoiminnan tarkistuslista Länsi-Uudenmaan yrityksille
Haastattelija: ____________________________ Pvm: _____________________
1. Taustatiedot vastaajasta
Nimi_________________________________ Yrityksen nimi:________________________________
Toimiala:_____________________________ Päätuotteet:__________________________________
Sijaintikunta:__________________________ Henkilöstömäärä:_____________________________
2. Kestävä liiketoiminta yrityksessänne
Tehdään Tiedostetaan Visioidaan villisti Ei koske meitä En osaa sanoa
3. Mikä kestävän liiketoiminnan osa-alue on yrityksenne tärkein?
Ekologinen kestävyys
Materiaalit
Energia
Vesi
Biodiversiteetti
Ilmanpäästöt
Jätevedet
Jätteet
Tuotteet ja palvelut
Määräystenmukaisuus
Kuljetukset
Muu, mikä?_____________________________
Taloudellinen kestävyys
Taloudellinen toiminta (esim. kannattavuus, liikevaihto)
Markkina-asema (esim. markkinaosuus)
Epäsuorat vaikutukset (esim. verotuksen kautta)
Muu, mikä?________________________________ Sosiaalinen kestävyys
Henkilöstökäytännöt ja työolot (esim. työterveys ja turvallisuus)
Ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima)
Yhteiskunta (esim. määräystenmukaisuus, lahjonta)
Tuotevastuu (esim. turvallisuus, yksityisyyden suoja)
Muu, mikä?__________________________________
4. Kestävä liiketoiminta on yrityksellenne nyt tulevaisuudessa (5 – 10v)
Perusliiketoimintaa
Lisämahdollisuus
Kilpailukykytekijä
Kustannustekijä
Sanahelinää
Muu, mitä?___________________
5. Mihin kestävän kehityksen osa-alueeseen aiotte panostaa enemmän?
Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Ekologinen kestävyys
6. Onko yrityksesi kiinnostunut lähtemään mukaan CASE-yritykseksi?
Ei Kyllä, olemme kiinnostuneita ja meihin voi ottaa yhteyttä
7. Missä ja minkälaisissa asioissa kestävä kehitys on tullut vastaan yrityksessänne
Henkilöstö (arvot, osaaminen jne.) Kilpailijat Media
Asiakkaat Alihankintaverkosto Rahoitus
Viranomainen Koulutus Muu, mikä?___________________
8. Toiveet ja kommentit. Haluatteko maksuttoman kartoituksen, miten kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia
voidaan yrityksessänne paremmin hyödyntää? Mistä kaipaatte lisätietoa, jotta voisitte toimia kestävästi?
Verkottumistarpeita? Kansainvälisiä yhteystarpeita?
Tulemalla mukaan saat:
1. Apua selvittää edut ja
mahdollisuudet juuri sinun
yrityksellesi
2. Uusia ratkaisuvaihtoehtoja
kestävän liiketoiminnan
kehittämiseksi
3. Yritysneuvontaa liiketoiminnan
kehittämiseksi
4. Sparrausapua verkoston
jäseniltä omien ideoidesi
kehittämiseksi
5. Tietoa kestävään kehitykseen
liittyvistä trendeistä
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
42
Liite 2. Good Practice -kunniamaininta
Design for all Foundation -organisaation myöntämä kunniamaininta hankkeesta toteutetuista hyvistä
toimintatavoista.
Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla –
nykytila ja tulevaisuuden näkymiä
Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla rakentuu eri toimialojen ympärille. Tämä raportti kokoaa
hankkeen tutkimusosion tulokset. Ne koostuvat Länsi-Uudenmaan alueen yritysten haastatteluista,
klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä kestävyyteen
liittyvistä trendeistä.
Tehtyjen yrityshaastattelujen perusteella yli puolet Länsi-Uudenmaan yrityksistä toteuttaa kestävää
liiketoimintaa jo käytännössä ja yli kolmannes pitää sitä lisämahdollisuutena. Toisaalta reilu viidennes pitää
kestävää kehitystä kustannustekijänä. Kestävä kehityksen haasteet nousevat esille yrityksissä erityisesti
asiakkaiden sekä oman henkilökunnan kautta. Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusterin ytimen
muodostavat mm. vesiliiketoiminta, jätteiden käsittely, bioenergia ja korjausrakentaminen. Kestävä
liiketoiminta tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia laajalle toimijajoukolle, sillä klusterin tuki- ja lähialoihin
kuuluvat mm. hyvinvointiliiketoiminta, kauppa, rakentaminen, teknologiateollisuus sekä matkailu- ja
ravitsemisala. Mahdollistajia kestävälle liiketoiminnalle ovat mm. alueen kunnat ja kaupungit, oppilaitokset,
järjestöt ja aluekehittäjät.
Raportti sisältää myös Suomen ympäristöopisto Syklin Taru Uotilan kokoaman yhteenvedon
syvähaastattelujen tuloksista (luku 3.3.).
Lisätietoja:
Raportin kirjoittajat: [email protected] ja [email protected]
Hankkeen johtaja: [email protected]
kuvan © Novago Yrityskehitys Oy