helsingin pyÖrÄilykatsaus 2019 · makas brändäys osana joukkoliikennet-tä ovat tehneet...

1Poljin 1/2019

20191

HELSINGIN PYÖRÄILYKATSAUS 2019

Kaupunkipyörät yleistyvät Suomessa

Oulun seudun uusi pyöräilyilme

2 Poljin 1/2019

Tuore hallitusohjelma tarjoaa jopa historiallisen hyvät lähtökohdat pyöräilyn edistämi-seen. Aikaisemmista hallitusohjelmista poiketen osa pyöräilyyn liittyvistä kirjauksista on varsin tarkkoja ja mikä tärkeintä, niille on varattu myös rahoitus.

Pyöräilykuntien kannalta oleellisin kirjaus on: ”Toteutetaan kävelyn ja pyöräi-lyn edistämisohjelma. KÄPY-suunnitteluun ja hankkeiden edistämiseen varataan 41 miljoo-naa euroa 2020–2022.” Pyöräilykuntien verkoston tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kävelyn ja pyöräilyn investointituki kuntien katuverkolle nostetaan vähintään 10 miljoonaan euroon vuodessa (nyt 3,5 miljoonaa) ja lisäksi toteutetaan muutamia muita tärkeimpiä toimen-piteitä, joille on määritelty hintalappu ja tavoitetaso viime vuonna julkaistussa valtakunnalli-sessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa.

Yksi keskeinen toimenpide on kuntien omat kävelyn, pyöräilyn ja viisaan liikkumisen edis-tämisohjelmat, joiden laatimisen tukemiseen on tavoitteena osoittaa 0,5 miljoonan euron eril-lismääräraha vuodessa. Tällä hetkellä kyseisten ohjelmien tekemistä on tuettu pienemmässä mitassa osana liikkumisen ohjauksen valtionapuhankkeita. Kuntien omien edistämisohjelmi-en merkitys on todistetusti suuri ja uusin ”Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa”-selvitys tar-josi tästä lisää näyttöä. Lähes kaikki tärkeimmät pyöräilyn edistämisen osatekijät (poliittiset päätökset, investointitaso ja henkilöresurssit, pyöräilyn määrä, talvihoito, seuranta, tyytyväi-syys olosuhteisiin) korreloivat positiivisesti laadukkaan edistämisohjelman kanssa. Myös kä-velyn ja pyöräilyn T&K -rahoitus olisi perusteltua nostaa edistämisohjelmassa määriteltyyn 0,5 miljoonan euron vuositasoon.

Valtion väylien osalta hallitusohjelmaan on kirjattu: ”Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet ote-taan huomioon väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta.” Tämä tarkoittaa vuositasoa eli yhteensä 40 miljoonaa euroa tällä hal-lituskaudella, koska kyseinen kirjaus on suoraan sidoksissa saman luvun ensimmäisessä kap-paleessa määriteltyyn perusväylänpidon vuosittaiseen 300 miljoonan euron tasokorotukseen. Talvikunnossapitoon tehdään samaisen tasokorotuksen sisällä 20 miljoonan euron pysyvä ko-rotus ja siitä on erittäin perusteltua käyttää osa pyöräväylien hoidon laatutason nostoon.

Viranomaisten hyvin karkeiden arvioiden mukaan viime vuosina valtion väyläverkon käve-lyn ja pyöräilyn olosuhteisiin on käytetty noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, joten 10 miljoo-nan lisärahoitus tuo hiukan helpotusta ELY-keskuksille, joiden hankekorit ovat olleet jo pit-kään täynnä toteutumattomia hankkeita. Laatutason nostamista tarvitaan ja siihen suuntaan johdattelee erillinen hallitusohjelman kirjaus ”Laaditaan yhtenäistä laatunormistoa pyöräily-väylille.” Rahoituksen kohdistamiseksi tärkeimpiin kohteisiin valtion väylillä auttaa toivotta-vasti myös vastikään toteutettu parannus- ja korjaustarvekysely (Väylä).

Pyöräilyn edistäminen löytyy myös liikenteen verotuksen uudistamisen, maankäyttö- ja ra-kennuslain ja MAL-sopimusten yhteydessä. Työsuhdepyöräilyn edistäminen mainitaan halli-tusohjelmassa vielä erikseen.

Mahdollisuuksia, jotka pitää nyt saada yhdessä maaliin. Kiitokset koko pyöräily-yhteisöl-lemme tässä vaiheessa ja jatketaan hommia!

Poljin 1/2019Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen uutislehti.

Kannen kuva: Martti Tulenheimo

23. vuosikertaISSN 1796-6388

Päätoimittaja Matti Hirvonenmatti.hirvonen@poljin.fi

Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät)

Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fiPyöräilykuntien verkosto ryIso Roobertinkatu 3-5 A 2200120 Helsinki

Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

Poljin 2/2019 ilmestyy elokuussa viikolla 34. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 6.8. mennessä.

Matti Hirvonentoiminnanjohtaja

pääkirjoitus

Pyöräliikenne hallitusohjelmassa

www.facebook.com/poljin.fi @pyorailykunnatSocial icon

CircleOnly use blue and/or white.

For more details check out ourBrand Guidelines.

3Poljin 1/2019

Sisällysluettelo:Helsingin kaupunkipyörät ovat planeetan suosituimpia ................................4Kaupunkipyöriä taas uusille paikkakunnille ..............................................6Helsingin pyöräilykatsaus 2019 ..............................................................8Virtaa fillariin .........................................................................................10Oulun seudun pyöräily uudisti ilmeensä .................................................12Pyöräilyn neljä vuodenaikaa ..................................................................14

@pyorailykunnat

Pyöräliikenteen asiantuntijaseminaari VeloFinland järjes-tetään 4.-6.2019 Espoon Otaniemessä.

VeloFinlandissa tarjoillaan pyöräliikenteen ja kau-punkisuunnittelun viimeisimpiä kuulumisia, tutkimustuloksia, oivalluksia ja innovaatioita. Tapahtuman pääesiintyjänä kuul-laan hollantilaisen Urban Cycling Instituten Marco "Cycling Pro-fessor" te Brommelstroetia (kuva oikealla). Lisäksi suomeksi ja englanniksi tarjoiltavassa ohjelmassa on kymmeniä muita pu-heenvuoroja, työpajoja ja opintoretkiä.

Tule oppimaan ja innostumaan!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.velofinland.fi

4 Poljin 1/2019

Kasainvälinen vertailu 50 järjestelmästä vahvistaa:

Helsingin kaupunkipyörät ovat planeetan suosituimpia

Teksti: Martti Tulenheimo Kuvat: Martti Tulenheimo ja HSL/Lauri Eriksson

Kaupunkipyörien suosion määrittävät palvelun koko, laatu, käyttömaksut, olosuhteet ja kulttuuri sekä kaupungin tai seudun liikennejärjestelmä. Menestyvän järjestelmän ymmärtämiseksi on tärkeää myös hahmottaa kohdekaupungin ominaispiirteet ja käyttäjien tarpeet.

Tuoreen selvityksen tuloksena vah-vistui, että Helsingin kaupunki-pyörien käyttöaste on maailman

terävintä kärkeä, kun vertaillaan monta-ko matkaa yhdellä pyörällä tehdään yh-den päivän aikana. Kärkijoukkoon nou-sivat Helsingin ohella Barcelona, Dublin, Lyon, Pariisi ja Valencia. Myös Helsingin ja Espoon järjestelmä yhdessä yltää kär-keen.

Selvityksen teetti Helsingin kaupun-gin liikennelaitos (HKL) ja sen toteutti-vat Mikko Raninen, Niklas Aalto-Setälä ja Martti Tulenheimo. Työssä tarkastel-tiin hieman yli 50 kaupunkipyöräjärjes-telmää ja vertailtiin palveluiden käyttö-asteita toisiinsa.

Helsingissä poljettiin 8,7 matkaa päi-vässä pyörää kohti. Helsingin ja Espoon järjestelmiä yhdessä tarkasteltaessa luke-ma oli 6,7. Dublinissa vastaava luku oli 7, Valenciassa 6,4, Lyonissa 6,2 ja sekä Bar-celonassa että Pariisissa 6.

Selvitystyö toteutettiin tammi-maa-liskuun aikana 2019 ja siinä keskityttiin asemiin pohjautuviin järjestelmiin. Ai-neisto kerättiin kyselylomakkeella järjes-telmien operaattoreilta sekä hyödyntä-mällä avointa dataa.

Vertailukelpoiset luvut saatiin 50 jär-jestelmästä. 365 päivää vuonna 2018 toi-mineita järjestelmiä oli 31. Loput 19 jär-jestelmää olivat joko vuoden 2018 aikana avautuneita tai vain osan vuotta toimivia.

Lisäksi 39 muusta tavoitellusta kohteesta ei saatu tietoja.

Selvityksen taustalla korkea suosio

Kaudella 2017 Helsingin kaupunkipyöril-lä oli noin 35 000 rekisteröitynyttä kau-sikäyttäjää ja matkoja poljettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Kaudella 2018 mat-koja kertyi yhdessä Espoon pyörien kans-sa yli 3 miljoonaa ja kausikäyttäjiä oli jo lähes 50 000.

Kysynnän kasvu on jatkunut myös kaudella 2019. Tämän kirjoituksen ilmes-tyessä Helsingin ja Espoon kaupunkipyö-rät ovat keränneet jo noin 40 000 kausi-käyttäjää ja matkoja on poljettu jo yli 500 000. Vuodesta 2019 tulevan näyttää tule-van jälleen ennätysvuosi.

Valtavan suosion myötä monet ovat-kin kehuneet Helsingin kaupunkipyöriä maailman suosituimmiksi. Selvityksen ydinkysymyksinä olivat, kuinka suosiota voidaan mitata vertailukelpoisesti ja mis-tä syistä juuri Helsingin järjestelmästä on tullut niin suosittu.

Kaupunkipyöräjärjestelmien toimi-vuuteen vaikuttaa moni seikka. Tällaisia ovat asemien määrä ja sijainti, asemaver-koston rakenne, järjestelmän kunnossa-pito, hinnoittelu, pyörien laatu, palvelun käyttömukavuus, pyöräilyinfrastruktuu-ri, ilmasto ja sää, topografia, asenteet pyöräilyä kohtaan, julkisen liikenteen laatu ja pyöräilyn kulkutapaosuus.

Suosioon vaikuttavat myös monet käyttäytymiseen liittyvät niin sanotut pehmeät tekijät. Tällaisia ovat esimerkik-si arvopohjaiset periaatepäätökset (hyö-tyliikunta, vihreät arvot) sekä odotukset kaupunkikulttuurille, jonka osana kau-punkipyöriä pidetään.

5Poljin 1/2019

Suuri käyttöaste ei ole aina pelkäs-tään myönteinen asia, vaan tuo muka-naan omat haasteensa. Suosion varjo-puolena pyörät loppuvat usein kesken. Jotta isoon kysyntään voitaisiin vastata, Helsingissä tarvittaisiin paljon lisää pyö-riä. Hankinnan laajentaminen kesken so-pimuskauden on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi.

Onnistuneiden tekijöiden summa

Tärkeimpinä syinä Helsingin kaupunki-pyörien menestykselle selvityksessä nou-sivat esiin järjestelmän laadukas ja ko-konaisvaltainen toteutus ja suunnittelu, edullinen hinnoittelu sekä ylipalautus, eli mahdollisuus palauttaa pyöriä ase-man viereen silloinkin, kun kaikki teli-neet ovat jo täynnä.

Laatu näkyy siinä, miten järjestelmä on omaksuttu kaupunkilaisten päivittäi-seksi palveluksi. Matkakorttikytkentä, reittiopas, avoimet rajapinnat sekä voi-makas brändäys osana joukkoliikennet-tä ovat tehneet pyöristä kaupungin asuk-kaille yhteisen asian.

Kaupunkipyörät ovat vakiinnuttaneet asemansa myös tilaajan puolella. Kau-pungit ja seudullisesta joukkoliikenteestä vastaava HSL ovat sitoutuneet palveluun

vahvasti ja ottaneet järjestelmän omis-tajuuden selkeästi haltuunsa. Hankintaa HKL:ssä aikanaan vetänyt Artturi Lähde-tie kommentoi, että taustalla oli tietoinen panostus hankinnan palvelu- ja laatuläh-töisyyteen.

Kuten useissa eurooppalaisissa kau-pungeissa, Helsingissä kaupunkipyörien käyttö on haluttu hinnoitella mahdolli-simman edullisesti, jotta palvelu on kaik-kien ulottuvilla. Tämän ansiosta pyörät ovat kenen tahansa käytettävissä. Palve-lun inklusiivisuus näkyykin kausikäyttä-jien valtavana määränä.

Vain 30 euron vuosimaksulla saa ra-jattoman määrän 30 minuutin matko-ja. Kuukausiksi jaettuna tämä tarkoittaa, että palvelu maksaa vain 4,3 euroa kuu-kaudessa. Kätevintä onkin ryhtyä pal-velun kausitilaajaksi ja maksaa kerralla käyttöoikeudesta saman tien huhtikuus-ta lokakuuhun.

Niinpä palvelua myös rahoittavat suurimmaksi osaksi juuri kausikäyttä-jät. Vuonna 2018 palvelun keräämistä 1,9 miljoonan euron käyttömaksuista jopa 77 prosenttia kertyi kausikäyttäjiltä.

Käyttäjän kannalta erityisen tärkeä tekninen ominaisuus on mahdollisuus palauttaa pyörä täydellekin asemalle. Ni-

menomaan se tekee Helsingin palvelus-ta joustavan ja luotettavan, sillä ylipalau-tuksen ansiosta käyttäjä voi aina päättää matkansa onnistuneesti juuri sille ase-malle, jolle hän on suunnitellut mene-vänsä.

Ilman ylipalautuksen tuomaa jousta-vuutta käyttäjä joutuisi etsimään pyörälle tyhjän paikan joltain toiselta asemalta ja tämä söisi palvelun luotettavuutta. Isossa osassa selvityksen kaupungeista pyörää ei voi palauttaa täydelle asemalle.

Joustavan palautusmahdollisuu-den hyödyt tulivat jälleen erinomaisesti esiin, kun helsinkiläiset suuntasivat san-koin joukoin juhlistamaan vappua Ullan-linnanmäelle. Yhdelle asemalle kerääntyi ennätyksellisesti yli 500 kaupunkipyö-rää. Vain pari tuntia myöhemmin sama asema oli kuitenkin jo typötyhjä, kun ih-miset lähtivät juhlista paluumatkalle.

Ympärivuotisuus pitäisi suosion korkealla

Toisin kuin Helsingin järjestelmä, muut kärkeen päätyneet palvelut ovat ympäri-vuotisia. Tällä on luonnollisesti Helsingin lukemia osittain nostava vaikutus, sillä Helsingin palvelulla on vähemmän käyt-

Helsingin ja Espoon yhteensopiva järjestelmä toimii myös HSL-matkakortilla.

6 Poljin 1/2019

Kaupunkipyörien käyttö laajenee Suomessa merkittävästi kesä-hei-näkuussa, kun Kuopio, Oulu ja

Vantaa avaavat omat kaupunkipyöräjär-jestelmänsä.

Helsingin ja Espoon lisäksi kaupun-kipyörät ovat olleet suosittuja myös Tu-russa. Siellä Suomen ensimmäinen ympärivuotisesti toiminnassa oleva kau-punkipyöräpalvelu täytti vappuna vuo-den.

Myös pienemmän mittakaavan kokei-lut mm. Kotkassa, Kouvolassa, Imatralla, Tampereella ja Vaasassa ovat houkutel-leet käyttäjiä.

Kotkan ja Kouvolan kokeilusta vuon-na 2018 vastannut KaaKau Oy tuo tänä keväänä pyörät Kaakonkulman lisäksi Haminan, Iisalmen, Imatran, Lappeen-rannan, Mäntsälän ja Porvoon kaduille.

Tampereella ja Raumalla testataan kesällä Hervannasta tutun startup-yri-tys Easybiken pyöriä. Lisäksi mm. Turun pyöriä operoiva Rolan tuo Hämeenlin-naan 15 sähköpyörää testikäyttöön.

Kaupunkipyöriä taas uusille paikkakunnille

töpäiviä kuin ympäri vuoden toiminnassa olevilla järjestel-millä.

Selvityksessä arvioitiin kolmen eri skenaarion perus-teella, että mikäli järjestelmä olisi Helsingissä ympärivuo-tisesti toiminnassa, käyttöas-te pysyisi silti kärkijoukossa. Talven vaikutus pyrittiin ar-vioimaan skenaarioissa tal-violosuhteiltaan Helsinkiin vertautuvien kaupunkien käyttötilastojen perusteella.

Ympärivuotisenakin käyt-töaste pysyi skenaariotarkas-teluiden perusteella korkeana sekä Helsingin että Helsingin ja Espoon yhteisen järjestel-män osalta. Varovaisen ske-naarion mukaan käyttöaste olisi Helsingissä lähes kuusi matkaa pyörää kohti päivässä ja kaupunkien yhteisjärjestel-mässä viisi.

Pariisin kaupunkipyöriä Pompidoun edustalla.

Kouvolan kaupunkipyörät aloittivat kokeiluna 2018 ja ovat käytössä tälläkin hetkellä.

7Poljin 1/2019

punkipyörien käyttö puolestaan perustuu nimenomaan käyttäjän tunnistamiseen.

Myös Jyväskylässä ja Tampereella valmistellaan hankintaa vuodeksi 2020. Olemme avustaneet molempien hankin-tojen valmistelussa yhdessä Mikko Rani-sen ja Niklas Aalto-Setälän kanssa. Toi-vottavasti voimme kertoa aiheesta pian lisää.

Kirjoittaja Martti Tulenheimo on kaupunkipyöriin erikoistunut asiantuntija, joka työskentelee kaupunkipyörien käytön

lisäämiseksi Pyöräilykuntien verkoston sekä oman yrityksensä (Tulenheimo Urban

Solutions) kautta.

Kaupunkipyöriä taas uusille paikkakunnille

Kaupunkipyörät ovat levinneet Suo-messa nopeasti ympäri maata. Pienempiä palveluita on jo 13 kaupungissa Mäntsä-län 20 asemapyörästä Kuopion 150 säh-köpyörän asemattomaan kokonaisuu-teen. Isoja, satojen pyörien järjestelmiä on viidessä kaupungissa.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelman hil-jattain julkaisemassa Pyöräilyn olosuh-teet Suomen kunnissa 2018 -selvitykses-sä ilmeni, että jopa 15 prosenttia Suomen kunnista vähintään suunnittelee kau-punkipyörien käyttöönottoa. Pyörää ei kuitenkaan kannata yrittää keksiä uu-delleen. Suosittelen hankintaa suunnitte-leville: kääntykää asiantuntijoiden puo-leen.

Kun palvelu avattiin vuonna 2016 Helsingissä, järjestelmässä oli 500 pyö-rää. Vuonna 2017 pyöriä tuli tuhat lisää, ja vuonna 2018 Espoo hankki 1 050 pyö-rää. Tänä vuonna palvelu laajenee Hel-singissä vielä 880 pyörällä. Kesällä koko maassa on jo 6 000 kaupunkipyörää.

Iso kiitos tästä kehityskaaresta kuu-luu juuri Espoolle, joka päätti ensimmäi-senä seurata Helsingin esimerkkiä. Kun Espoo liittyi Helsingin järjestelmään, alue laajeni länsinaapurin puolelle ja sa-malla palvelusta tuli kahden kaupungin yhteinen.

Tilanne johti pian Helsingissä pää-tökseen laajentaa järjestelmää myös itään ja pohjoiseen. Nyt, palvelun ollessa toiminnassa neljättä vuottaan, Helsingin

ja Espoon yhteisessä järjestelmässä on jo 3 430 pyörää. Vantaan omaan palveluun puolestaan tulee tuhat pyörää.

Vastikään tehdyssä valtuustoaloit-teessa halutaan kasvattaa järjestelmää Espoossa entisestään. Helsingin puolella laajentamisen tiellä saattaa olla jatkossa hankintalaki. Toiveissa on silti, että pal-velu saataisiin ulotettua koko kaupunkiin – aikanaan jopa koko pääkaupunkiseu-dun laajuiseksi. Ja myöhemmin kenties ympärivuotiseksi.

Vastikään myös Keravalta uutisoitiin kaupunkipyöristä. Kyseessä on kuitenkin eri konsepti. Kuten kaupunkipyörät, Ke-ravan kierrätyspyörät ovat vapaasti käy-tettävissä, mikä on hienoa. Isoimmat erot ovat, että Keravan kiertopyöriä ei lukita eikä käyttäjiä tunnisteta. Lukittujen kau-

< Kotkan kaupunkipyörät ovat samaa järjestelmää kuin Kouvolassa.

Vantaa aloitti 1000 kaupunkipyörän voimin kesäkuussa 2019.

<

8 Poljin 1/2019

Pyöräliikenteen määrät Helsingin niemen rajalla ovat olleet nousu-johteiset usean vuoden ajan. Vii-

me vuonna miljoonan pyöräillyn matkan raja rikottiin Suomen vilkkaimmalla pyö-räväylällä Lauttasaaren sillalla sekä Hes-perian puistossa Oopperan kohdalla ja Pitkälläsillalla.

Vaikka pyörällä tehtyjen matkojen määrä on noussut, pyöräliikenteen kul-kutapaosuus ei ole kasvanut kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Helsingin ta-voitteena on, että 15 prosenttia matkois-ta tehtäisiin pyörällä vuoteen 2020 men-nessä. Viime vuonna pyörällä tehtiin 11 prosenttia matkoista.

PYÖRÄILYKATSAUS 2019 esittelee Helsingin pyöräliikenteen kehitystä

Teksti: Reetta Keisanen

Pyörällä tehdään yhä enemmän matkoja Helsingissä, mutta pyöräliikenteen kasvu on silti kaupungin asettamia tavoitteita hitaampaa. Tämä ja paljon muuta selviää Helsingin uusimmasta pyöräilykatsauksesta.

Lähde: Helsingin kaupunki 2019

Pyöräliikennemäärät Helsingin niemen rajallakesäkuun arkipäivänä 1997–2018

0

10 000

20 000

30 000

40 000

1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018

Eri kulkumuotojen osuustehdyistä matkoista 2018

Lähde: Helsinkiläisten liikkumisto�umukset 2018

Työ- ja opiskelumatkat

36 %

11 %

33 %

20 %

22 %

14 %

47 %

16 %

Kaikki matkat

Muu < 1 %

”Pyöräliikenteen edistäminen ei ole itseisarvo, vaan keino turvallisemman, viihtyisämmän ja toimivamman kaupun-gin luomiseen. Mitä useampi matka teh-dään auton sijaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä, sitä suurempi joukko ihmisiä mahtuu liikkumaan kaupungis-

sa sujuvasti,” kaupungin pyöräilykoordi-naattori Reetta Keisanen sanoo.

Kasvua tuetaan uusilla väylillä

Pyöräliikenteen osuuden kasvattamisek-si Helsinki rakentaa uusia, hyvätasoisia

pyöräväyliä. Lähivuosina pääpaino on kantakaupungin yhteyksien parantami-sessa, koska siellä pyöräväylien jatkuvuu-dessa on eniten puutteita.

Kantakaupunkiin suunnitellun pyö-räväyläverkon on tarkoitus valmistua vuoteen 2025 mennessä. Tänä vuon-

9Poljin 1/2019

Pääasiallinen syy pyöräillä:

1. pyörien pysäköintipaikat ja alueet olisivat paremmin

varastamiselta

2. pyöräväyläverkko olisi

3. pyöräily olisi turvallisempaa

4. pyöräväylien työmaa-aikaiset järjestelyt olisivat paremmat

paremmassa kunnossa

42%

9%

4%

4%

3%

5%

33%

Kätevä tapa liikkua

Ulkoilu ja virkistys

muus aikatauluista

Taloudellinenedullisuus

Ympäristösyyt

Muut syyt

Myönteiset vaikutukset fyysiseen kuntoonja terveyteen

TOP 5 Helsinkiläiset pyöräilisivät enemmän, jos…

Lähde: Pyöräilybarometri 2018

2–3 kertaaviikossa

päivi�äin tailähes päivi�äin

ei liikulainkaan pyörällä

harvemmin kuinkerran viikossa

kerranviikossa

29%

28%12 %

10 %

20%

Yli puolet helsinkiläisistä pyöräilee viiko ain

Pyöräilylume omana

aikanaLähde: Pyöräily-barometri 2018

na pyöräväyliä valmistuu Mechelininka-dulle, Tukholmankadulle ja Paciuksen-kadulle. Keväällä aloitettiin Hämeentien uudistaminen, jonka tuloksena Hämeen-tielle valmistuvat pyöräväylät ensi vuon-na.

Kantakaupungin väylien lisäksi jat-ketaan baanaverkon rakentamista. Ensi vuonna alkaa Baanan alikulun raken-taminen päärautatieaseman ratapihan alitse, Viikinbaanan rakentaminen sekä Itäbaanan toteutus Kulosaaressa. Koko baanaverkon pituudeksi on suunniteltu 130 kilometriä. Tähän mennessä baan-oja on rakennettu vuodesta 2012 lähtien kuusi kilometriä eli keskimäärin alle kilo-metri vuodessa.

Kaupunkilaisten pyöräilykokemuk-seen vaikuttavista tekijöistä eniten tyyty-mättömyyttä herättävät työmaa-aikaiset poikkeusjärjestelyt. Aikaisempaa tyyty-väisempiä ollaan puolestaan pyörä- ja joukkoliikenteen yhdistämiseen. Helsin-ki saa asukkailta edelleen vahvan tuen pyöräliikenteen edistämiselle, 94 pro-senttia asukkaista kannattaa pyöräliiken-teen edistämistä.

”Pyörä on arkinen tapa liikkua pai-kasta toiseen kaupungissa suurelle osal-le helsinkiläisiä. Lumettomana aikana yli puolet helsinkiläisistä liikkuu pyöräl-lä viikoittain,” Reetta Keisanen summaa.

Kolmas pyöräilykatsaus

Helsingin kaupunki on julkaissut touko-kuussa Pyöräilykatsaus 2019 -esitteen. Katsaus on sarjassaan kolmas ja se esit-telee pyöräliikenteen kehitystä, kaupun-kilaisten mielipiteitä pyöräilystä sekä pyöräliikenteen suunnitelmia ja raken-nushankkeita.

Pyöräilykatsauksen pääasiallisena tehtävänä on seurata pyöräliikenteen ke-hitystä suhteessa asetettuihin tavoittei-siin sekä varmistaa, että seurantatietoa ei kerätä vain varastoon, vaan että sitä hyö-dynnetään pyöräliikenteen edistämistar-koituksessa ja asenteiden muokkaajana päättäjien ja kaupunkilaisten suuntaan

viestittäessä. Näin vahvistetaan pyörälii-kenteen käsittelemistä vakavasti otetta-vana liikennemuotona kaupungissa.

Esitteen voi ladata verkosta osoittees-ta hel.fi/pyoraily tai noutaa painettuna esimerkiksi Helsingin kaupunkiympäris-tön osallisuustila Bryggasta, joka sijaitsee keskustakirjasto Oodissa.

Kirjoittaja Reetta Keisanen on pyöräily-

koordinaattori, joka työskentelee ”Helsingin Pyöräkonttorissa”, kaupunkiympäristön

toimialalla.Kaupunkipyörät ovat tuoneet pyöräilyn osaksi entistä useamman helsinkiläisen arkea. Kuva Martti Tulenheimo.

10 Poljin 1/2019

Kuva: Valpastin Oy

VIRTAA FILLARIINSähköpyörät kakkosauton sijaan pääkaupunkiseudun perheille. HSY:n

Ilmastoinfo edistää BSR-electric hankeen puitteissa sähköpyöräilyä pääkaupunkiseudulla.

Tärkeä osa sähköpyöräilyn edis-tämistä on Virtaa fillariin -kam-panja, joka on suunniteltu yhdes-

sä mainostoimiston kanssa. Kampanja painottuu sähköpyöriä kokeilevien per-heiden myönteisten käyttäjäkokemusten esiintuomiseen.

”Pyrimme vaikuttamaan erityisesti kaksi autoa omistaviin perheisiin, ja ta-voitteena on, että perheet vaihtaisivat toi-sen autonsa sähköpyöriin,” kertoo pro-jektipäällikkö Petteri Nisula.

Osallistu ihmiskokeeseen

Virtaa fillariin -kampanjan ensimmäinen osa toteutettiin keväällä ja kesällä 2018. Näkyvin osa kampanjaa oli koehenkilö-haku, jossa etsittiin autoilun kuukauden ajaksi sähköpyörään vaihtavia henkilöi-tä ja perheitä. Huhti-toukokuussa to-teutetun some-kampanjan sloganina oli ”Osallistu ihmiskokeeseen”. Ajankohta kampanjalle oli otollinen, koska kevääl-

Teksti: Petteri Nisula

lä käyty keskustelu mahdollisesta säh-köpyörien ostotuesta oli nostanut säh-köpyörät näkyvästi esiin mediassa. Myös kampanjan provokatiivinen slogan yhdis-tettynä nuoren tytön kuvaan herätti huo-miota ja saimme yli 900 hakemusta sekä paljon medianäkyvyyttä. Suuri määrä hy-viä hakijoita mahdollisti koehenkilöiden valinnan kaikista pääkaupunkiseudun kaupungeista.

Kokeilijoiden somesisältöjä jaettiin kesäkuun aikana hashtagilla #virtaafil-lariin ja kokeilusta tuotettiin neljä mi-nidokumenttia, joita levitettiin somessa kesällä ja syksyllä. Otsikon lausahduk-sen ensikokemuksestaan sähköpyörällä esittää yhdessä minidokumenteista ko-keiluun osallistunut Egotrippi-yhtyeen laulaja ja Espoon kaupunginvaltuutet-tu Mikki Kauste. Kaikkiaan kuukauden kokeilujakso osoitti sähköpyörän toimi-vuuden monenlaisiin liikkumistarpeisiin aina kiireisen muusikon poikittaissuun-taisesta sukkuloinnista kaupunkien välil-

lä freelancetoimittajan jutuntekoreissui-hin Helsingin sisällä. Sähköavusteisella tavarapyörällä taas sujuivat vantaalaisen perheen matkat kauppoihin, päiväkotiin ja perheenjäsenten harrastuksiin.

Sähköpyörällä eläintarhaan

Toukokuun lopussa toteutimme parin vii-kon kokeilukampanjan Korkeasaaressa. Kokeilussa tarjottiin perheen aikuisille mahdollisuutta ajaa sähköpyörällä Mus-tikkamaan parkkipaikalta Korkeasaaren portille tai portilta takaisin parkkipaikal-le. Perheen lapset – tai vaikka yksi aikui-nenkin – kulkivat sähköpyörätaksin kyy-dissä. Kokeilu onnistui erittäin hyvin ja testaajien kokemukset olivat poikkeuk-setta erittäin myönteisiä. Tärkeä syy on-nistumiselle oli paikka: perheet saapuvat Korkeasaareen usein autolla ja parkki-paikan ja eläintarhan välisellä puolen ki-lometrin matkalla on monia hyviä reit-tivaihtoehtoja, joilla voi muun muassa

OSALLISTUIHMIS-KOKEESEEN

Virtaa fillariin -kampanjalle suunniteltiin graafinen ilme slogan, jolla se yritetään saada erottumaan sosiaalisen median massasta.

11Poljin 1/2019

Kolmivuotisessa (2018 - 2020) BSR-electric -hankkeessa ediste-tään sähköistä liikennettä Itäme-

ren alueen kaupungeissa. EU:n Itämeren alueen rakennerahaston rahoittamas-sa hankkeessa on mukana organisaati-oita – kaupunkeja, yliopistoja ja kon-sulttitoimistoja - lähes kaikista Itämeren alueen maista. Suomesta hankkeen pro-jektikumppaneita ovat HSY:n Ilmastoin-fon lisäksi Turun ammattikorkeakoulu ja Green Net Finland.

Sähköpyöräilyn edistäminen osana Itämeren alueen BSR-electric -hanketta

Mukana ovat kaikki sähköisen liiken-teen muodot lukuun ottamatta sähkö-henkilöautoja. Kehitystyötä, kokeiluja ja edistämiskampanjoita tehdään niin säh-köpyörien, sähköbussien, sähköskootte-reiden, sähkölauttojen kuin myös säh-köisen kaupunkilogistiikan parissa. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja kehitys-ideoita, joita viranomaiset, yritykset ja järjestöt voivat hyödyntää sähköisen lii-kenteen kehittämiskesi niin Euroopassa kuin globaalistikin. Koko Itämeren alu-

een hankkeen budjetti on noin 3,8 mil-joonaa euroa.

Lisätietoa koko Itämeren alueen hankkeesta löytyy hankkeen kotisivuilta https://www.bsr-electric.eu/

Petteri NisulaBSR-electric -sähköpyöräilyn edistämis-hankkeen projektipäällikköpetteri.nisula@hsy.fi050 320 8514

”Sillä hetkellä kun tohon hyppäs kyytiin, niin tajus et ehkä ei ole paluuta”

saada tuntuman sähköavustuksen toi-mintaan nousuissa ja erilaisilla alustoilla.

Virtaa fillariin kokeilijoiden koekuu-kaudesta koostetut minidokumentit, Korkeasaaren aurinkoiset tunnelmavide-ot ja ilahtuneet käyttäjäkommentit sekä muuta sisältöä löytyvät virtaafillariin.fi -nettisivuilta.

Muun Euroopan kokemusten poh-jalta tiedetään, että avainasemassa säh-köpyöräilyn suosion kasvattamisessa on mahdollisuus kokeilla ja testata pyöriä. Järjestimme kevään ja kesän aikana tois-takymmentä sähköpyörien kokeilutapah-tumaa. Tapahtumat kohdentuivat valitse-millemme pilottialueilla, jotka sijaitsevat sähköpyörälle sopivalla etäisyydellä Hel-singin keskustasta. Alueiden valinnas-sa painotimme kohderyhmämme mukai-sesti myös sitä, että alueilla kahden auton omistaminen on yleistä, ja niissä on hyvät joukkoliikenneyhteydet tukemaan toises-ta autosta luopumista. Pilottialueitamme ovat Olari Espoosta, Puistola Helsingis-tä ja Kivistö Vantaalta. Kokeilutapahtu-mia oli lisäksi muilla alueilla ja isommilla työpaikoilla. Syksyllä järjestimme kaksi sähköpyöräretkeä eduskunnalle ja lisäk-si toimittajille suunnatun retken yhdessä Pyöräliiton kanssa.

Hankkeella on laaja sidosryhmä-verkosto, jossa ovat mukana pääkau-punkiseudun kunnat, HSL, pyöräily-nedistämisjärjestöjä, kaupunginosa- ja

asukasyhdistyksiä, sähköpyöräilyyn liit-tyviä yrityksiä sekä yksittäisiä sähkö-pyöräily ja liikenneaktiiveja. Hankkeen etenemistä on suunniteltu yhdessä sidos-ryhmien kanssa.

Talvella 2019 toteutettiin kokeilu-kampanja, joissa taloyhtiöt saivat kuu-kaudeksi kokeiluun yhteiskäyttöisen tavarasähköpyörän. Tästä ja muista hankkeen tuloksista kerromme myöhem-min Poljin-lehden lukijoille.

Helsinki-päivänä 12.6. järjestettiin kokeilutapahtuma Finlandia-talon

takana ja sähköpyörää kokeili kaikkiaan parisen sataa kaupunkilaista.

Tapahtumassa oli mukana myös Hollannin suurlähetystö.

12 Poljin 1/2019

Oulun seudulla pyöräillään tunne-tusti innokkaasti. Pyöräilyn kul-kutapaosuus on 16 prosenttia ja

Oulun seutu pitääkin kärkipaikkaa kau-punkiseutujen vertailussa. Pyöräily vali-taan kulkutavaksi useammin kuin muil-la suurilla kaupunkiseuduilla. Oulu on myös kansainvälisesti tunnettu talvipyö-räilykaupunki.

Tavoitteena kiinnostava kokonaisuus

Pyöräilyn asemaa halutaan vahvistaa edelleen ja kesän 2019 myötä seudul-la tullaan uudistamaan pääpyöräreittien opastus ja samalla Oulun seudun pyöräi-lyn uusi graafinen ilme pääsee esille ja käyttöön. Uusi brändi-ilme auttaa edel-leen vahvistamaan pyöräilyn asemaa Ou-lun seudulla. Brändättävillä pyöräilyn pääreiteillä uusi graafinen ilme yhdessä viitoituksen tehostamisen ja sitä myötä katkeamattoman opastuksen kanssa lisää reittien käyttömukavuutta, nostaa niiden

Oulun seudun pyöräily uudisti ilmeensä Brändäystyö tukee pyöräilyn edistämistavoitteita ja näkyy sekä maastossa että mielikuvissa.

käyttöastetta sekä toimii vetovoimateki-jänä Oulun seudun asukkaille ja matkai-lijoille.

Lähtökohtana brändäystyölle oli ra-kentaa Oulun seudun pääpyöräilyreiteis-tä kiinnostava ja merkityksellinen koko-naisuus, joka houkuttaa hyötyliikkumaan sekä retkeilemään alueen kiinnostavilla reiteillä ja pysähtymisen arvoisissa koh-teissa. Uusi ilme pohjautuu Oulun kau-pungin brändi-identiteettiin, mutta sil-lä on oma ainutlaatuinen ilmeensä, joka viestii tasa-arvoisesti kaikista seudun pyöräilyreittien yhdistämistä kunnista ja alueista. Yhtenäinen ja hallittu ilme vies-tinnässä ja markkinoinnissa rakentaa brändiä, tekee siitä tunnetun ja vahvis-taa imagoa.

Osallistamalla tuloksiin

Graafiseen ilmeeseen ja brändiuudistuk-seen on haettu ideoita ja ajatuksia osal-listamalla Oulun seudun asukkaita, pyö-räilijöitä, potentiaalisia pyöräilijöitä sekä

virkamiehiä haastatteluin ja työpajojen kautta yhteissuunnittelun eri metode-ja käyttäen. Erilaisia ilmeaihioita testat-tiin pyöräilevien ja ei-pyöräilevien paris-sa. Valittu brändi-ilme oli haastateltujen mielestä selkeä, moderni ja korosti yhtei-söllisyyttä sekä sitä, että kukin pyöräili-jä on oma persoonansa. Haastatteluissa kävi ilmi toive siitä, että jokapäiväinen arkipyöräily saataisiin sujuvammaksi ja mukavammaksi. Toiveissa oli pyörä-teiden talvikunnossapidon lisäksi myös opastuksen selkeyttämistä ja paranta-mista sekä pyörävarkauksien estämistä. Tavoitteena onkin luoda puitteet turval-liselle ja vaivattomalle pyörällä liikkumi-selle sekä kannustaa potentiaalisia pyö-rällä liikkujia pyöräilyn pariin.

Seuraa pinkkiä – löydät perille

Uuden ilmeen mukainen pinkki väri vies-tii Oulusta ja kulkee käsi kädessä jouk-koliikenteen ilmeen kanssa. Näin ne muodostavat yhtenäisen värimaailman viisaan liikkumisen eri muodoille. Ou-lun seudun pyöräilyn uusi ilme näkyy pyöräilyyn liittyvässä markkinoinnis-sa, erilaisissa kampanjoissa sekä uusilla nettisivuilla osoitteessa www.oulunseu-dunpyoraily.fi. Nettisivujen tavoitteena on tarjota tietoa seudun pyöräilyn rei-teistä ja kohteista, innostaa kuntalaisia pyöräilemään omalla tyylillään sekä hou-kutella kotimaisia pyöräilyturisteja koke-maan alueen ainutlaatuisuuden. Nettisi-vujen kautta Oulun seudun tunnettuus pyöräilyyn ja reippaaseen ulkoiluun kan-nustavana alueena vahvistuu.

Pääpyöräilyreittien opastus

Uusi ilme tulee näkymään maastossa syk-syllä 2019 pääpyöräilyreittien uusittuna opastuksena. Lisäksi pyöräilyn viitoitus-ta pääreiteillä tehostetaan. Muun muassa reittien numerointi tulee näkymään pyö-räilyn suunnistus- ja etäisyystauluissa.

Teksti: Katjatuulia Järvenpää Kuvat: Martti Tulenheimo

13Poljin 1/2019

Näin pyöräilystä tulee entistäkin vaivat-tomampaa ja houkuttelevampaa. Opas-teissa olevat kartat paitsi auttavat löytä-mään mutkattomasti perille, kannustavat myös kokeilemaan uusia reittejä ja tutus-tumaan niiden varrella sijaitseviin mie-lenkiintoisiin kohteisiin.

Pyöräily on tyylivapaa laji

Pyörällä liikkuvilla on yksi yhteinen ta-voite: päästä polkien perille. Joskus mat-kan kohde on ennalta määritelty – joskus taas pyöräilijä ajelee ja antaa pyörän vie-dä itsensä uusille reiteille ja uusiin paik-koihin. Joskus pyörän avulla pyritään saapumaan mahdollisimman pian peril-le, toisiaan on hyvä vain ajella ilman sen kummempaa aikataulua. Oulun seudun pyöräilyn uuden brändin pohja-ajatuk-sena on tuoda ilmi, että pyöräilyyn liittyy vapaus - pyöräily on tyylivapaa laji. Pyö-

räily on elämäntapa joka yhdistää, mut-ta tyylin ja tavan pyöräillä saa kukin itse valita. Brändin arvot korostavat elämän kokemista seikkailuna, turvallisen ja sel-keän pyöräilyreitistön merkitystä, hyvin-voinnin lisäämistä liikkumalla sekä ym-päristöystävällisyyttä.

Oulun seudun pyöräilyn tavoitteet

Oulun seudulla pyritään siihen, että vii-dentoista vuoden päästä pyöräilystä on muodostunut autoiluun verrattava liik-kumisväline – pyöräily saa yhtä lailla me-diatilaa ja siitä puhutaan kuin nyt au-toilusta. Tavoitteena on myös pyöräilyn tuottamat merkittävät yhteiskunnalli-set säästöt muun muassa sairauspoissa-olojen vähenemisenä ja ihmisten hyvin-voinnin lisääntymisenä. Tähtäimessä on myös kasvattaa Oulun seudun kansallista

ja kansainvälistä mainetta pyöräilykau-punkina.

Brändi kannustaa Oulun seudulla asuvia ja liikkuvia lisäämään pyöräilyään, kokeilemaan kesällä lanseerattavia pyö-räilybaanoja sekä tutustumaan lähiym-päristönsä eri kohteisiin pyöräilemällä. Oli sitten kesä tai talvi, polkea saa kuka vaan, minkälaisella pyörällä vaan eikä va-rusteilla ole niin väliä. Tervetuloa pyöräi-lemään Ouluun ajatuksella: Vappaa tyyli!

Oulun kaupunki on tilannut työn WSP Finland Oy:n Design Studiolta ja paikallisena osaajana työssä on mukana oululainen viisaan liikkumisen asiantun-tijayritys Navico Oy. Oulun seudun kun-nista mukana ovat: Oulu, Kempele, Mu-hos, Ii, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Työ-hön on saatu liikkumisen ohjauksen val-tionavustusta.

Linnainmaan baana on yksi Oulun seudun viimeisimmistä pyöräliikenteen

laatutason nostoista.

”Oulun seudulla pyöräily on tyylivappaa laji:

Kukaan ei saarnaa eikä ”tuputa”. Mitään ei ole pakko, vaan jokainen tekee tyylillään. Meillä

kukaan ei arvostele eikä käske.”

14 Poljin 1/2019

Myyttiä vahvistavat aikakauslehti-en vuodenkiertoon vakiintuneet jutut pyöräilykauden aloittamis-

vinkkeineen sekä sosiaaliseen mediaan putkahtelevat päivitykset, joissa yksi jos toinenkin ilmoittaa käynnistävänsä pyö-räilykauden huhtikuun alussa. Päivittäi-nen uutisvirta lisää vielä vettä myllyyn raportoimalla pyöräteiden kevätsiivouk-sesta. Pyöräilyn kevätkauden aloitusta rummuttavien viestien vyöry on niin suu-ri, että se uhkaa jättää alleen sen toisen todellisuuden.

Esimerkki: Helsinki Liikkuu -face-book-päivitys 29.3.2019: ”Se on kevät, aurinko paistaa, sepeliä poistetaan ka-duilta, vastaantulijoilla yllättäviä hymy-jä kasvoillaan, eli nyt on viimeistään aika kaivaa konkeli esiin ja rullailla vapautu-neesti töihin, kouluun, päiväkotiin, vii-konlopun viettoon tai ihan minne halu-aa!”

Myytti pyöräilykaudesta

Pyöräily ei oikeasti lopu tyystin talvella-kaan. Suomalainen pyöräilee kesällä kes-kimäärin 1,2 kilometriä vuorokaudes-sa, keväällä 0,8 km/vrk, syksyllä 0,7 km/vrk ja talvella 0,2 km/vrk (Henkilöliiken-netutkimus 2016). Pyörällä liikkuu aina-kin joskus kolme neljästä 15-79 -vuoti-aasta suomalaisesta. Peräti 45 prosenttia pyöräilee lumettomaan aikaan vähintään kerran viikossa tai useammin. Ympäri vuoden sanoo ajavansa pyörällä noin 13 prosenttia kansalaisista. Alle 35-vuotiaat pyöräilevät ympäri vuoden selvästi keski-määräistä enemmän. (Pyöräilykansa suo-malaiset, Taloustutkimus 2018.)

Pyöräilymäärien notkahdus talvikau-della on tilastojen valossa totta, mutta kausivaihtelu ei ole niin totaalista kuin

Teksti: Sanna OjajärviKuva: Martti Tulenheimo

Miten saada pyöräily houkuttelevaksi kaikkina vuodenaikoina?

Pyöräilyn neljä vuodenaikaaSuomalaisessa pyöräilykulttuurissa elää edelleen vahvana käsitys erillisestä pyöräilykaudesta, joka käynnistyy kevään kynnyksellä ja päättyy aamujen ja iltojen pimetessä syys-lokakuussa.

esimerkiksi media ja talvipyöräilyn ym-pärillä käyty julkinen keskustelu antavat ymmärtää. Lisäksi pyöräilyn kausivaihte-lu on hyvin paikallista: Suomen talvipyö-räilykaupunkien kärjessä loistavat lumi-simmissa ja talvisimmissa olosuhteissa sijaitsevat Oulu ja Joensuu.

Mielikuvaa pyöräilystä ensisijaises-ti kesäkauden kulkutapana ylläpitävät niin media, liikenne- ja liikuntapoliitti-nen keskustelu kuin tavalliset ihmisetkin. Puutteellisesti talvihoidetut pyöräreitit, Helsingin kaupunkipyörien ilmestymi-nen katukuvaan ja kevään pyöräilykaut-ta hehkuttavat päivitykset sosiaalisessa mediassa viestivät kaikki samaa viestiä: huhtikuu avaa Etelä-Suomen pyöräily-kauden.

Neljä pyöräilyvuodenaikaa

Vastapainoa vallitsevalle vaan ei niin to-denmukaiselle kuvalle pyöräilystä tar-vitaan! Keväällä 2019 Pyöräilykuntien verkostossa käynnistyi hanke, jossa vies-titään ja kampanjoidaan neljän pyöräi-lyvuodenajan hyväksi. Tavoitteemme on kuvin, tarinoin ja kannustavin esimer-kein lisätä pyöräilyn näkyvyyttä ja hou-kuttelevuutta kaikkina vuodenaikoina. Tietenkin haluamme vaikuttaa myös ar-jen kulkutapavalintoihin; siksi kiinni-tämme huomiota ympärivuotisen pyöräi-lyn todellisiin ja kuviteltuihin esteisiin. Todellinen este voi olla esimerkiksi pyö-räreittien heikko talvikunnossapito. Ku-viteltuja esteitä puolestaan ovat median ja ihan meidän tavallisten ihmisten kier-rättämät mielikuvat talvipyöräilystä ext-remelajina, johon vaaditaan erityiskyky-jä ja lähes yliluonnollista tahdonlujuutta. Todellisuudessa talvella pyöräilystä tulee vuosi vuodelta tavallisempaa, vaikka pyö-

räilijämäärät talvella jäävätkin kesää vä-häisemmiksi.

Mielikuvilla on merkitystä, sillä ne muuttuvat helposti toden tuntuisiksi ja vaikuttavat jopa todellisuudesta tehtyi-hin havaintoihin. Vaikka tilastot osoitta-vat, että myös talvella pyöräillään, julki-sessa keskustelussa törmää tavan takaa ”pyörätie rakennetaan yhtä talvipyöräili-jää varten” -väitteisiin.

Pyöräilykuntien verkosto näkee vuo-denaikavaihtelut positiivisena haastee-na: nostamme julkiseen keskusteluun kunkin vuodenajan iloja ja haasteita, jot-ta ympärivuotisesta pyöräilystä tulee tot-ta ja tavallista myös pyöräilyä koskevassa julkisessa puheessa.

Pysykää siis kuulolla: tavoittelemme kohdennetulla viestinnällä kuntien viran-haltijoita ja päättäjiä, järjestö- ja yhdis-tystoimijoita, (potentiaalisesti) pyöräile-viä ihmisiä ja median edustajia. Tulossa on kuvallisia ja sanallisia kertomuksia pyöräilyn iloista ja haasteista eri vuo-denaikoina. Aletaan yhdessä vaikuttaa siihen, minkälaisissa kehyksissä ympä-rivuotisesta pyöräilystä puhutaan. Voim-me vaikka aloittaa siitä, että kerromme nastarenkaiden vaihtumisesta kevyem-min rullaaviin kesärenkaisiin huhtikuus-sa.

Vaihtoehtoisia näkemyksiä talvipyöräilystä

Helsingin Baanan laskurin mukaan pyö-rämäärät ovat kasvaneet vuosittain: vuonna 2013 koko vuoden keskiarvo oli 1824 pyörää vuorokaudessa, kun vuon-na 2017 vastaava luku oli 2350. Matalim-millaan pyörämäärät ovat tammi-helmi-kuussa, mutta talvipyöräilyäkin koskee nouseva trendi: vuonna 2016 tammi-

15Poljin 1/2019

Turussa lähes neljännes asukkais-ta pyöräilee myös talvikaudella. Ei siis ole ihme, että myös kaupunkipyöräjär-jestelmä toteutettiin heti ympärivuotise-na. Vai onko sittenkin? Ensimmäisen tal-vikauden aikana Turussa on ihmetelty, säästääkö kaupunki jättäessään telineet ja pyörät talveksi kadulle. Talven kulu-essa on käynyt selväksi, että Föllärit kuu-luvat Turun kaupunkiliikenteeseen – tal-vellakin.

Hyvinkäällä toimivan Konecranesin työntekijät saivat elokuussa 2018 käyt-tönsä yhteiskäyttöisiä polkupyöriä työ-matkoillaan Hyvinkään rautatieasemalta Konecranes-tehdasalueelle. Yhteiskäyt-töpyöriä kokeiltiin ensiksi kolmen kuu-kauden ajan. Mahdollisuus polkea ju-nalta työpaikalle ja käyttää pyöriä myös työpäivän aikaiseen asiointiin osoittau-tui niin suosituksi, että marraskuussa pyöriin vaihdettiin nastarenkaat. Touko-kuussa myös HUS Hyvinkään sairaalan ja Keusoten työntekijät saivat yhteiskäyttöi-set pyörät, joilla on tarkoitus polkea eri-tyisesti rautatieaseman ja työpaikan vä-liä.

Palkitut pyöräilyteot ovat lisänneet pyöräilyä ja pyöräilyn näkyvyyttä talvi-kaudella. Tästä on hyvä jatkaa. Ja nythän eletään jo sitä kauan odotettua kesäkaut-ta, jolloin voi ainakin pääsääntöisesti luo-pua piposta ja rukkasista!

Pyöräilyn neljä vuodenaikaa

helmikuun keskimääräinen pyörämäärä Baanalla oli 265 pyörää vuorokaudessa, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 643.

Turun kaupunkipyöriä poljettiin en-simmäisenä talvena noin kerran per päi-vä, kun vastaava luku oli kesäkaudella kolme. On siis harhaanjohtavaa väittää, että talvella ei pyöräillä. Hyvä kysymys sen sijaan on, miksi median ja sosiaalisen median kierrättämä tarina talvipyöräi-lystä pysyy vuodesta toiseen muuttumat-tomana. Ja vieläkin tärkeämpää: mitä voisimme tehdä, jotta talvella pyöräily näyttäisi kenelle tahansa mahdolliselta, ja jopa houkuttelevalta, vaihtoehdolta.

Hyvä esimerkki vakiintunutta tal-vipyöräilykuvavirtaa haastavasta kuva-maailmasta on Pyöräliiton vuotuinen #pyöräilytalvi-kampanja. Kampanjan ai-kana julkaistuissa kuvissa nähdään pyö-räilijöitä aivan tavallisissa talvivaatteissa. Talvella polkemaan lähtevä ei siis välttä-mättä tarvitse suojakseen avaruuspukua, vaan talvitakki, lämpimät kengät ja hans-kat sekä pipo riittävät pyöräilijän varus-teiksi. Toki kukin valitsee varustetason-sa itse; joku saattaa tuntea olonsa pyörän selässä mukavaksi vaikkapa lasketteluun, hiihtoon tai muuhun talviulkoiluun tar-koitetuissa varusteissa. Joku taas pol-kee kaupunkivaatteeksi laskettavassa villakangastakissa. Oli miten oli, Suo-messa asuvat tai talvensa viettävät tie-tävät yleensä, minkälainen on mihinkin

säähän sopiva varustus. Näissä sääolo-suhteissa talvensa viettäviltä myös yleen-sä löytyy jokin talviulkoiluun sopiva vaa-tekerta.

Hyvät olosuhteet innostavat talvellakin

Suomi pyöräilee -työvaliokunta valitsee vuosittain parhaat pyöräilyteot. Vuoden 2018 parhaina pyöräilytekoina Sattulan kylätie Hattulassa, Turun ympärivuotiset kaupunkipyörät ja Konecranesin yhteis-käyttöpyörät Hyvinkäällä. Parhaita pyö-räilytekoja yhdistää niiden lähestymista-pa pyöräilyyn: pyöräilymahdollisuuksia ja pyöräilyolosuhteita kohennetaan, jot-ta pyöräily pysyy kilpailukykyisenä tapa-na liikkua paikasta toiseen vuodenajasta riippumatta.

Hattulan Sattulantie avattiin kylätie-nä kesällä 2018. Kylätieksi muuttaminen tarkoitti kuusi metriä leveän maantien ja-kamista yhteen kolme metriä leveään ajo-kaistaan ja sen molemmin puolin pyöräi-lylle ja jalankululle varattuihin 1,5 metriä leveisiin, päällystettyihin piennaraluei-siin. Ratkaisu on toiminut hyvin myös tal-viaikaan, vaikka ajoratamerkinnät eivät ole näkyvissä. Aiemmin hyvin harvinai-nen ilmiö on muuttunut jokapäiväiseksi − polkupyöräilijöitä näkyi Sattulantiellä talvipäivinäkin.

Talvi on mukava pyöräilyvuodenaika, kun olosuhteista pidetään huolta. Kuva Oulusta.

16 Poljin 1/2019

• Kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.• Pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle.• Pyöräilykuntien verkosto haluaa: laadukkaat ja turvalliset pyöräily-olosuhteet kaikille, kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suomessa ja vahvistaa pyöräilyn edistäjien yhteisöä.

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat, kaupungit, yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt.

www.poljin.fi

Pyöräilykuntien verkosto ry Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!

AKAAJyri Sarkkinen 040 335 3207jyri.sarkkinen@akaa.fiALAJÄRVI Kirsti Kivelä 044 2970 215kirsi.kivela@alajarvi.fiALAVUS Leena Mäki-Fossi 044 550 2057leena.maki-fossi@alavus.fiASIKKALA Matti Kettunen 044 7780247matti.kettunen@asikkala.fiESPOOHeini Peltonen 043 824 7212heini.peltonen@espoo.fiEURAJOKI Jarmo Olli 044 312 4267jarmo.olli@eurajoki.fiFORSSATero Tiensuu (03) 4141 5602tero.tiensuu@forssa.fiHAAPAJÄRVI Jarmo Eronen 044 445 6202jarmo.eronen@haapajarvi.fiHAMINATapio Glumoff 040 511 9819tapio.glumoff@hamina.fiHANKOHannu Simelius 040 581 5065hannu.simelius@hanko.fiHATTULAJuha Prittinen 050 599 3447juha.prittinen@hattula.fiHAUSJÄRVIJari Kovanen 019 758 6780jari.kovanen@hausjarvi.fiHEINOLAMaria Kaikkonen 044 797 8570maria.kaikkonen@heinola.fiHELSINKIReetta Keisanen 09 310 20829reetta.keisanen@hel.fiHYVINKÄÄKimmo Kiuru 019 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fiHÄMEENLINNAMinna Aakkula 03 621 2317minna.aakkula@hameenlinna.fiIIKatja Arvola 040 702 1388katja.arvola@ii.fiIISALMI Pekka Partanen 040 5454567pekka.partanen@iisalmi.fi IKAALINEN Antti Mäkelä 043 217 0390antti.makela@ikaalinen.fiIMATRAPäivi Pekkanen 020 617 4418paivi.pekkanen@imatra.fiINKOO Karolina Grop-Nordström 046 922 9800 karolina.grop@inga.fiJANAKKALAHeikki Tamminen (03) 680 1292heikki.tamminen@janakkala.fiJOENSUUJarmo Tihmala 050 311 6261jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINAJyrki Lappi (02) 588 4800jyrki.lappi@kaarina.fiKAJAANI Jari Kauppinen 044 710 0647jari.kauppinen@kajaani.fiKALAJOKI Juha Isolehto 044 469 1242juha.isolehto@kalajoki.fi

KANGASALAMarkku Lahtinen 050 596 9124markku.lahtinen@kangasala.fiKARKKILA Kari Setälä 044 767 4830 kari.setala@karkkila.fiKARVIASirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fiKAUHAVAAnne Koivisto 050 330 5317 vapaa-aikatoimi@kauhava.fiKAUNIAINENLennart Långström (09) 505 6387lennart.langstrom@kauniainen.fiKAUSTINENArto Alpia 040 056 9401 arto.alpia@kaustinen.fiKEMIÖNSAARI Benjamin Donner 040 662 3833benjamin.donner@kimitoon.fiKEMPELEEelis Rankka 050 463 6502 eelis.rankka@kempele.fiKERAVA Erkki Vähätörmä 040 318 2350erkki.vahatorma@kerava.fiKEURUUHeli Peltola 040 827 2753heli.peltola@keuruu.fiKIRKKONUMMIAnna-Kaisa Kauppinen 050 4140754anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fiKITTILÄ Katariina Palola 0400 955 472katariina.palola@kittila.fiKOKKOLACarita Laitala 044 780 9300carita.laitala@kokkola.fiKONTIOLAHTIPekka Huovinen 0500 180 800pekka.huovinen@kontiolahti.fiKOUVOLATimo Martikainen 020 615 6755timo.martikainen@kouvola.fiKUOPIOPaula Liukkonen 044 718 5304paula.liukkonen@kuopio.fiLAHTI Kristiina Kartimo 050 559 4100kristiina.kartimo@lahti.fiLAITILAElina Rautanen 040 198 4525elina.rautanen@laitila.fiLAPPEENRANTAMauri Backman 040 506 5761 mauri.backman@lappeenranta.fiLAUKAA Jan Viilos 040 583 5320jan.viilos@laukaa.fiLEMPÄÄLÄTimo Nevala 050 67 180timo.nevala@lempaala.fiLIEKSAJarmo Honkanen 040 104 4113jarmo.honkanen@lieksa.fiLIETOMika Närvi (02) 4873 3254mika.narvi@lieto.fiLIMINKATeemu Haapala 044 577 9037 teemu.haapala@liminka.fiLIPERI Raimo Piiroinen 0400 678 799raimo.piiroinen@liperi.fiLOHJATimo Mäkinen (019) 369 4435timo.makinen@lohja.fiLOPPIMira Sydänmaa 040 330 6033mira.sydanmaa@loppi.fiLOVIISAMarkus Lindroos 050 382 7550markus.lindroos@loviisa.fi

MASKU Marika Nurmikko 044 7388 230marika.nurmikko@masku.fiMYNÄMÄKITimo Oja 050 5856 772timo.oja@mynamaki.fiMÄNTYHARJUOlli Marjalaakso 040 7741 902olli.marjalaakso@mantyharju.fiMÄNTTÄ-VILPPULAHannu Kemppainen 044 728 8789hannu.kemppainen@manttavilppula.fiNAANTALI Tarja Rautiainen 040 747 8847tarja.rautiainen@visitnaantali.comNIVALA Janne Kaarlela 044 4457 423janne.kaarlela@nivala.fiNOKIAJouni Saranpää (03) 5652 0690jouni.saranpaa@nokiankaupunki.fiNURMIJÄRVIPia Korteniemi 040 317 2311pia.korteniemi@nurmijarvi.fiORIVESIPäivi Valkama 050 329 5303paivi.valkama@orivesi.fiOULUHarri Vaarala 044 703 2108harri.vaarala@ouka.fiPADASJOKIPauliina Koskela 0400 419 364pauliina.koskela@padasjoki.fiPAIMIOMarkku Kylén 02 474 5400markku.kylen@paimio.fiPARAINENMartti Nilsson 040 537 9000martti.nilsson@parainen.fiPARKANO Elisa Vahosalmi 044 7865 516elisa.vahosalmi@parkano.fiPERHO Raija Sahlgren 040 528 9971raija.sahlgren@perho.fiPIETARSAARIJyrki Karjalainen 06 786 3229jyrki.karjalainen@jakobstad.fiPIRKKALATero Vesanto 050 540 5279tero.vesanto@pirkkala.fiPORISanna Välimäki 044 701 4180sanna.valimaki@pori.fiPORNAINENHannu Haukkasalo 040 1745014hannu.haukkasalo@pornainen.fiPORVOOHanna Linna-Varis (019) 5202 814hanna.linna-varis@porvoo.fiPUUMALAKimmo Hagman 0500 654 590kimmo.hagman@puumala.fiPÄLKÄNEPetri Ketola 040 580 8270petri.ketola@palkane.fiRAAHE Paula Pihkanen 040 830 3171paula.pihkanen@raahe.fiRAASEPORIJan Gröndahl 040 5320392jan.grondahl@raasepori.fiRAISIOMarja Uusitalo (02) 434 3401marja.uusitalo@raisio.fiRAUMALeena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 4926aili.tuppurainen@riihimaki.fi

SALO Mikko Söderholm 02 778 5200mikko.soderholm@salo.fiSAVONLINNA Harri Halko 044 4174620harri.halko@savonlinna.fiSEINÄJOKIKeijo Kaistila (06) 416 2230keijo.kaistila@seinajoki.fiSIPOO Kaisa Jama 09 2353 6702kaisa.jama@sipoo.fiSIUNTIOMaarit Tuomisto 050 386 0825maarit.tuomisto@siuntio.fiSOTKAMOOssi Pulkkinen 044 750 2121ossi.pulkkinen@sotkamo.fiTAMPERETimo Seimelä 040 758 2104timo.seimela@tampere.fi TEUVA Annukka Käkelä 050 386 4607annukka.kakela@teuva.fiTORNIOTuomas Saarelma 040 665 2284tuomas.saarelma@tornio.fiTURKUSusan Nymander 040 716 3220susan.nymander@turku.fiTUUSULARisto Kanerva (09) 8718 2220risto.kanerva@tuusula.fiUTAJÄRVIHannele Karhu 0500 584 506hannele.karhu@utajarvi.fiUUSIKAUPUNKILeena Arvela-Hellén 0500 743 087leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fiVAASASiri Gröndahl 040 563 6635siri.grondahl@vaasa.fiVALKEAKOSKITimo Lamminpää 040 335 7714timo.lamminpaa@valkeakoski.fiVANTAATimo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi VESILAHTISari Juuti 050 3895 224sari.juuti@vesilahti.fiVIHTI Krsitiina Kemppainen 044 4675 325kristiina.kemppainen@vihti.fiVIROLAHTISari Rasi 050 3892 125sari.rasi@virolahti.fiVÖYRIMikael Österberg (06) 382 1670 mikael.osterberg@vora.fiYLÖJÄRVIArto Huovila 040-133 1412arto.huovila@ylojarvi.fiÄHTÄRI Osmo Sivén 0400 869 481osmo.siven@ahtari.fiÄÄNEKOSKI Markku Auvinen 020 632 3190markku.auvinen@aanekoski.fiETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUSKjell Lind 0295 027 734kjell.lind@ely-keskus.fiKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUSPetteri Kukkola 0400 620 236petteri.kukkola@ely-keskus.fiKESKI-SUOMEN ELY-KESKUSSoili Katko 0295 024964soili.katko@ely-keskus.fiLAPIN ELY-KESKUSRisto Uusipulkamo 0295 03 7263risto.uusipulkamo@ely-keskus.fi

PIRKANMAAN ELY-KESKUSSuvi Vainio 0400 416 473suvi.vainio@ely-keskus.fiPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUSPäivi Hautaniemi 040 571 6067paivi.hautaniemi@ely-keskus.fiPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUSKyllikki Komulainen 0295 026 729kyllikki.komulainen@ely-keskus.fiUUDENMAAN ELY-KESKUSMari Ahonen 0295 021 265mari.ahonen@ely-keskus.fiVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUSPiritta Keto 0295 022 763piritta.keto@ely-keskus.fi HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Tarja Jääskeläinen 050 385 5043tarja.jaaskelainen@hsl.fiTAMPEREEN KAUPUNKISEUTUTapani Touru 040 503 4237tapani.touru@tampereenseutu.fiTTY / Liikenteen tutkimuskeskus VerneHeikki Liimatainen 040 849 0320 heikki.liimatainen@tut.fiHELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 5940petri.sipila@hepo.fiJYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RYTeemu Tenhunen, 041 544 2195pj@jyps.fiPYÖRÄLIITTO RYMatti Koistinen 044 279 5588matti.koistinen@pyoraliitto.fiSUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RYHanna Aho 040 660 5788hanna.aho@sll.fiSUOMEN PYÖRÄILYUNIONI RYVille Hyvärinen 045 2322 644ville.hyvarinen@pyoraily.fiTAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPompo Stenberg 050 3521809pj@tarakka.fiTURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYTeemu Vallius, 0400 676 256teemu.vallius@turpo.fiFIDECOL OY Harri Pasila 040 764 4936harri.pasila@fidecol.fiINLINEMARKET OYSamuli Ropponen 040 595 1094samuli.ropponen@inlinemarket.fiLINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282sakari.somerpalo@linea.fiMDI OY Janne Antikainen 040 764 1829janne.antikainen@mdi.fiNAVICO OYTimo Perälä 040 7060415timo.perala@navico.fiOVELLA OYMika Laukkonen 0505693923mika.laukkonen@ovella.fiRAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769reijo.vaarala@ramboll.fiSITOWISE OYVirpi Ansio 050 345 6727virpi.ansio@sito.fiSOLO INTERNATIONAL OYJari Komulainen 0400 591 027jari.komulainen@soloi.fiSTRAFICA OYJuha Heltimo 050 369 4604juha.heltimo@strafica.fiVALPASTIN OYMari Päätalo 040 720 2872mari.paatalo@valpastin.fi WSP FINLAND OYMinna Raatikka 040 518 0511minna.raatikka@wspgroup.fi