euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013

1

EUROOPAN PANKKISEKTORIN TILANNE JA EU:NSÄÄNTELYHANKKEET

Piia-Noora Kauppi

23.1.2013

2

EUROOPAN

PANKKISEKTORIN TILA

”NEW NORMAL”

3

EUROALUEEN RAHAMARKKINAT RAUHOITTUNEET – RISKILISÄT KAVENTUNEET

%, euroalueen rahamarkkinoiden riskilisiä

4

PANKKIEN VÄLINEN LUOTONANTO EUROALUEELLA SUPISTUU

Mrd. EUR

5

PANKKIEN VARAINHANKINNAN KUSTANNUKSET PYSYVÄSTI KORKEAMMALLA TASOLLA KUIN ENNEN KRIISIÄ

peruspistettä, Euroopan suurimpien pankkien 5v. CDS-hintoja

Myös vahvojen pankkien

varainhankinnan kustannukset pysyvästi

korkeammalla tasolla, vaikkakin

laskeneet pahimmasta

6

SKANDINAAVISET PANKIT TURVASATAMIA –PÄRJÄÄVÄT ERINOMAISESTI VERRATTUNA EUROOPPALAISIIN PANKKEIHIN

Osakekurssien kehitys vuoden 2007 alusta

7

EU-MAIDEN PANKIT VÄHENTÄVÄT LAINANANTOAAN

8

VAKAVARAISUUSSUHDETTA VAHVISTETAAN EUROOPASSA EBA:N VAATIMUKSESTA

%, Tier 1 – vakavaraisuus

9

EU:N SÄÄNTELYHANKKEET

10

Pankkiunioni

Yhteinen pankkivalvonta

(Single Supervisory Mechanism, SSM)

Yhteinen kriisinhallintamekanismi

(Single Resolution Mechanism, SRM)

Talletussuojadirektiivi

(Deposit Guarantee Scheme, DGS)

Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntely

(Vakavaraisuusasetus ja –direktiivi, CRR & CRD IV)

Kriisinhallintadirektiivi

(Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD)

Liikasen ryhmän ehdotukset

(Liikanen High Level Expert Group)

Rahoitusmarkkinavero

(Financial Transaction Tax, FTT)

6-pack + 2-pack

Yhteinen sääntökirja

(Single Rule Book)

VIREILLÄ OLEVIA HANKKEITA

11

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

Pankkiunioni• SSM* (valvonta)

• SRM** (resoluutio)

• (Yhteinen DGS***)

Vakavarai-

suus-

direktiivi

(CRD IV)

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiiviSingle Rule Book

*SSM = Single Supervisory Mechanism

**SRM = Single Resolution Mechanism

***DGS = Deposit Guarantee Schemes

12

Alun perin yhteisen valvonnan piti käynnistyä 1.1.2013

Uusi aikataulu: EKP ottaa luottolaitokset valvontaansa 1.3.2014 alkaen tai 12 kuukautta SSM*-asetuksen voimaantulon jälkeen (sen mukaan, kumpi näistä on myöhäisempi ajankohta)

Neuvottelut SSM-asetuksen sisällöstä jatkuvat EU:ssa tammikuussa 2013 – tavoitteena on saattaa ne päätökseen alkuvuoden aikana

Myös kotimaista lainsäädäntöä tarkistettava vuoden 2013 aikana (mm. laki Finanssivalvonnasta)

YHTEISEN PANKKIVALVONNAN AIKATAULU

*SSM = Single Supervisory Mechanism

13

Tiekartassa ei mainintaa yhteisestä talletussuojamekanismista

Seuraava askel: yhteinen kriisinhallintamekanismi

Komissio antaa esityksen vuoden 2013 aikana

Koskee yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvia maita

On mahdollista, että perustetaan ylikansallinen viranomainen hallinnoimaan pankkikriisien selvittämistä ja koordinoimaan kriisinhallintatyökalujen käyttöä

Ensimmäinen askel: yhteinen pankkivalvonta

Valvonnan pohjana yhteinen sääntökirja = CRR/CRD IV + kriisinhallintadirektiiviesitys + talletussuojadirektiiviesitys (neuvottelut kesken kaikista osista)

PANKKIUNIONIN TIEKARTTA(EU:N HUIPPUKOKOUS 14.12.2012)

14

EKP:lla ensisijainen valvontavastuu seuraavista luottolaitoksista:

1) Tase vähintään 30 mrd. euroa TAI

2) Tase vähintään 20 % maan BKT:sta (kuitenkin vähintään 5 mrd. euroa) TAI

3) Luottolaitos on kansallisen valvojan tai EKP:n mielestä merkittävä TAI

4) Luottolaitos on saanut tukea EVM:stä tai ERVV:stä TAI

5) Luottolaitos kuuluu maan kolmen merkittävimmän luottolaitoksen joukkoon

Kansallisilla valvojilla ensisijainen vastuu muista kuin edellä mainituista

luottolaitoksista

EKP:lla viimekätinen vastuu kaikista luottolaitoksista

YHTEISEN PANKKIVALVONNAN TYÖNJAKO

15

• Kaikki EU:n pankit olisi hyvä saada yhteisen valvonnan piiriin

Yhteinen pankkivalvonta kannatettava asia

• Pankkien ja talletussuojajärjestelmien kunnossa suuria eroja maiden välillä

• Yhteisvastuu voi luoda moraalikato-ongelmia

Unioniin mahdollisesti sisältyvä yhteisvastuu

hyvin ongelmallista

• Esimerkiksi pankkien maksuvalmiuspuskurisäännökset kytkevät jatkossakin pankit valtiontalouksiin

Pankkiunioni heikentää valtioiden ja pankkien välistä kytköstä, muttei

katkaise sitä

• Unioni ei ratkaise nykyistä kriisiä – kyse on tulevaisuuden rakentamisesta

Pankkiunionia koskevissa päätöksissä

ei pidä hätiköidä

FK:N KANTA PANKKIUNIONIIN

16

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

Pankkiunioni• SSM* (valvonta)

• SRM** (resoluutio)

• (Yhteinen DGS***)

Vakavarai-

suus-

direktiivi

(CRD IV)

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiiviSingle Rule Book

*SSM = Single Supervisory Mechanism

**SRM = Single Resolution Mechanism

***DGS = Deposit Guarantee Schemes

17

• ”Basel III” –säännöstön toimeenpano EU:ssa

• Trilogineuvottelut loppusuoralla; voimaantulo yhä avoinna – toimiala esittänyt ajankohdaksi 1.1.2014

• Tulossa CRD V ja VI

• Baselin komitean 6.1. tekemien LCR-vaatimuksiin kohdistuvien muutosten vaikutukset?

Komission esitys vakavaraisuus- ja

maksuvalmiussääntelystä20.7.2011:

• Yhtenäiset kriisinhallintamenettelytavat kaikkiin EU:n maihin

• Neuvottelut parhaillaan käynnissä; tavoitteena voimaantulo 1.1.2015

Komission esitys kriisinhallinnasta 6.6.2012:

• Talletussuojajärjestelmien yhtenäistäminen EU-maissa (ennakkorahastointi ym.)

• Neuvottelut pysähdyksissä

Komission esitys talletussuojan

uudistamisesta 12.7.2010:

18

Uudistuksen vaikutukset:

• Omien pääomien määrää lisättävä ja laatua parannettava

• Maksuvalmiuspuskureita kasvatettava

• Pitkäaikaisen varainhankinnan määrää lisättävä

Pankkien kustannukset kasvavat

Paine nostaa korkomarginaaleja ja erilaisia asiakasmaksuja

Luotonannon määrää ja kohdentumista uudelleenarvioitava

Talletuskilpailu kiristyy, kun turvallisen varainhankinnan tarve kasvaa

BASEL III:N / CRD IV:N VAIKUTUKSET

19

Tausta: tavanomaiset maksukyvyttömyysjärjestelyt eivät yleensä käyttökelpoisia pankkikriisien hoidossa

Syynä prosessin hitaus, pankkien erityispiirteiden huomioiminen (talletukset, maksuliike), systeemiriskin uhka, vaikutukset reaalitalouteen

Nykytilanne lainsäädännön ja käytäntöjen osalta kirjava EU-maissa

Erityisesti kv-konsernien koordinoitu uudelleenjärjestely vaikeaa

• Tavoite: yhtenäinen kriisinhallintakehikko kaikissa jäsenmaissa

• Koskisi kaikkia EU:n luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä

• Voimaan vuonna 2015 (Bail-in: 2018)

Keskeinen sisältö:Sijoittajien vastuun toteuttaminen (”Bail-in”)

Vakuudettomien velkojen arvonalennukset/muuntaminen osakepääomaksi

Kriisipankkien hallittu ja tarvittaessa nopea alasajo

Kriisinhallintatoimien koordinointi kv-pankkien ongelmatilanteissa

Kriisinhallinnan rahoituksen järjestäminen yhdenmukaisesti eri EU-maissa

Kansalliset rahastot, joiden varat kerätään pankeilta riskiperusteisilla vakausmaksuilla

Rahastoilla keskinäinen luototusvelvollisuus tietyin edellytyksin

BRRD:N SISÄLTÖ

20

Valmistelevat ja ennalta ehkäisevät

toimenpiteet

Varhaisen vaiheen

toimenpiteetKriisinratkaisu

KRIISINHOIDON ERI VAIHEET

Elvytyssuunnitelmien

mukaiset toimet

Viranomaisvaltuuksien

laajentaminen

Johdon vaihtaminen

Hallinnoijan nimeäminen

Välineet:

• Liiketoiminnan myynti

• Siltapankin perustaminen

• Varojen erottelu

• Bail-in

Elvytys- ja kriisinratkaisu-

suunnitelmien laadinta

(Recovery and Resolution

Plans, RRPs)

Laukaisu-

kynnysLaukaisu-

kynnys

21

Direktiivissä pyrittävä esitettyä suurempaan harmonisointiin

Viranomaisten toimet käynnistävä kynnys (trigger) määriteltävä yhdenmukaisesti

kaikissa maissa (esim. CRR & CRD IV:n mukainen minimitaso)

Bail-in –kelpoiset velat määriteltävä yhdenmukaisesti kaikissa maissa – lisäksi on

tärkeää tehdä huolelliset vaikutusarviot eri vaihtoehdoista

Rahoitusjärjestelyissä voidaan sallia kansallinen liikkumavara

Vakausrahasto voi olla erillinen tai se voidaan yhdistää talletussuojarahastoon

Vakausmaksujen määräytymisperusteena käytettävä riskipainotettuja

saamisia (RWA)

Rahastoille ei pidä asettaa keskinäistä luototusvelvollisuutta

FK:N NÄKEMYKSIÄ BRRD-EHDOTUKSESTA

22

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

23

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

Liikasen ryhmän loppuraportin (2.10.2012) suositukset:

- Omaan lukuun käytävän kaupan ja mm. markkina-

takaustoiminnan eriyttäminen erilliseen yksikköön

- Sijoittajanvastuun vahvistaminen (bail-in)

- Kaupankäyntisalkun ja kiinteistöluottojen pääoma-

vaatimusten uudelleenarviointi

- Pankkien hallinnon ja sisäisen valvonnan tehostaminen

24

Omaan lukuun käytävä kauppa ja muu suuririskinen kaupankäynti

eriytettävä erilliseen oikeudelliseen yksikköön

Edellytys: Osuus liiketoiminnasta huomattava tai ylittää kynnysarvon

(kaupankäyntisalkku vähintään 15-25 % taseesta tai yli 100 mrd. euroa)

Päätöksentekomekanismi kaksivaiheinen ja luonteeltaan joustava

Jako talletuspankkiin ja kaupankäyntiyksikköön

Kaupankäyntiyksikköön sijoitettavat toiminnot:

Omaan lukuun käytävä kauppa ja markkinatakaustoiminta

Vipurahastoille, SIV:eille ja mm. pääomasijoituksiin myönnetyt lainat ja muut vastuut

Talletuspankkiin jäävät toiminnot:

Kaikki muut kuin yllä mainitut, ml. yritys- ja kotitalousluototus, kv-kaupan rahoitus,

vähäriskiset asiakaslähtöiset suojauspalvelut ja arvopaperien merkintätakuu

Yksinoikeus: suojattujen talletusten vastaanottaminen ja maksuliikepalvelut

1. TOIMINTOJEN PAKOLLINEN ERIYTTÄMINEN (”INVERSE VICKERS”)

25

Talletuspankki ja kaupankäyntiyksikkö voivat toimia holding-

yhtiörakenteena (”bank holding company structure”)

Talletuspankin oltava ”riittävän erillään” kaupankäyntiyksikön riskeistä

Talletuspankki ei saa luotottaa kaupankäyntiyksikköä talletusvaroilla

Sekä talletuspankin että kaupankäyntiyksikön täytettävä

vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset itsenäisesti

Ryhmän sisäisiä vastuita koskevat samat enimmäisrajat kuin suuria

asiakasvastuita

1. TOIMINTOJEN PAKOLLINEN ERIYTTÄMINEN (”INVERSE VICKERS”)

26

UUDISTUSMALLIEN VERTAILU

Lähde: Liikanen HLEG

27

Pankeille laadittava tehokkaat ja realistiset elvytys- ja

kriisinratkaisusuunnitelmat (RRP) BRR-direktiiviesityksen mukaisesti

Viranomaisten edellytettävä laajempaa toimintojen eriyttämistä, jos se

katsotaan tarpeelliseksi RRP:n läpikäynnin yhteydessä

Päähuomio: Pankin kyky eriyttää talletuspankkitoiminnot kaupankäyntitoiminnoista ja

kyky ajaa mm. johdannaispositiot alas ongelmatilanteissa; kyky turvata IT- ja

maksuliikeinfrastruktuurin operatiivinen jatkuvuus

EBA:n määriteltävä yhdenmukaiset kriteerit, joiden perusteella

pankkien RRP:t arvioidaan ja tarvittaessa hylätään

2. MUIDEN TOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN

28

Bail-in –kelpoisia velkainstrumentteja koskevien säännösten

täsmentäminen

Bail-in –kelpoisten instrumenttien tarkka määrittely

Käyttöönotto riittävän pitkän ajan kuluessa

Bail-in –vaatimus voitava täyttää myös osakepääomalla

Bail-in –kelpoiset instrumentit oltava muiden kuin pankkien hallussa

Bail-in –kelpoisia velkainstrumentteja olisi käytettävä myös

palkitsemisjärjestelmissä osake- ja tavallisten velkainstrumenttien

ohella

3. SIJOITTAJANVASTUUN VAHVISTAMINEN

29

Kaupankäyntisalkulle asetettava ei-riskiperusteinen pääomavaatimus ja/tai lattiasäännöt riskiperusteisille pääomavaatimuksille

Eri pankkien käyttämien sisäisten luottoriskimallien (IRB) johdonmukaisuuden lisääminen

Riittävät pääomavaatimukset kiinteistömarkkinoihin liittyvissä saamisissa

Esim. RWA-lattiasäännöt sisäisiin luottoriskimalleihin

Tiukat enimmäisluototusasteet (LTV ja/tai LTI) käyttöön makrovakaustyökaluina kaikissa EU-maissa

Vähimmäisomavaraisuusastetta (leverage ratio) koskevan sääntelyn riittävyyden arviointi

4. PÄÄOMAVAATIMUSTEN ARVIOINTI

30

”Fit & proper” –testit pankin johdolle

Erillinen riskiraportointi jokaisesta juridisesta yksiköstä ja

pääliiketoimintahaarasta

Palkkiojärjestelmien uudistaminen

Bail-in –kelpoiset palkkiot, kokonaispalkinnan sääntely

Tehokkaat sanktiot väärinkäytöksissä

Elinikäinen ammatinharjoittamiskielto, palkkioiden takaisinperintä

5. HALLINTO JA SISÄINEN VALVONTA

31

Ryhmä tulkinnut mandaattiaan laveasti

Ryhmä suhtautuu raportissaan melko kriittisesti suuriin pankkeihin ja esittää epäilyksiä yleispankkimallin hyödyllisyydestä

Suuret pohjoismaiset pankit näkyvästi esillä raportin vertailuissa

Toimintojen eriyttämisvaatimuksen osalta rima nostettu varsin korkealleKoskee Suomessa mahdollisesti vain Nordeaa

Vaatimus bail-in –kelpoisten rahoituserien hankkimisesta pankkisektorin ulkopuolelta voi vaikeuttaa pankkien varainhankintaa

Riskipainoja ja vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat uudelleen-arvioinnit voivat tuoda pohjoismaisille pankeille ikäviä yllätyksiä

Ryhmä ei ole ehtinyt tehdä vaikutusarvioita ehdotuksistaan

Ehdotuksia ei ole kytketty suoraan pankkiunionisuunnitelmiin

FK:N ARVIOITA RAPORTISTA JA EHDOTUKSISTA

32

KAUPANKÄYNTISALKKU SUHTEESSA TASEESEEN

%

Lähde: Liikanen HLEG

33

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

Tanskasen

ryhmä

34

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

Tanskasen

ryhmä

Tanskasen ryhmän loppuraportin (6.11.2012) ehdotukset:

- EU-lainsäädännön mukaisten lisäpääomavaatimusten

toteuttaminen Suomessa (kiinteä & vastasyklinen puskuri)

- Sitova enimmäisluototussuhde asunto-, kiinteistö- ja

arvopaperivakuudellisille luotoille (80 % / 60 %)

- Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotto

- Fiva hoitamaan makrovakauspolitiikkaa Suomessa

35

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

Pankki-

vero

Tanskasen

ryhmä

36

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

Pankki-

vero

Tanskasen

ryhmä

Laki pankkiverosta:

- Peritään talletuspankeilta vuosina 2013-15

- Määrä 0.125 % riskipainotettujen erien summasta

- Verotuotot (arvio 170 me) budjetin ”sisäiseen rahastoon”

- Korvautuu aikanaan EU:n kriisinhallintadirektiivin

mukaisella maksulla tai kotimaisella vakausmaksulla

37

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

Pankki-

vero

Tanskasen

ryhmä

Rahoitus-

markkina-

vero

38

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

Pankki-

vero

Tanskasen

ryhmä

Rahoitus-

markkina-

vero

Komission esitys rahoitusmarkkinaverosta 28.9.2011:

- Arvopaperi- ja johdannaiskaupalle vero (0.1 % / 0.01 %)

- Esitystä ei ole hyväksytty EU:ssa

- 11 maata haluaa alkaa valmistella veron käyttöönottoa:

päätös valmistelun aloittamisesta tehtäneen Ecofinissa

tammi-helmikuussa > Alankomaat mahdollisesti sittenkin

jättäytymässä pois.

- Suomi ilmoitti 30.11.2012 jäävänsä valmistelun ulkopuolelle

39

ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT

PankkiunioniYhteinen valvonta

Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)

Vakava-

raisuus-

& maksu-

valmius-

sääntely

Kriisin-

hallinta-

direktiivi

Talletus-

suoja-

direktiivi

Yhteinen sääntökirja

Liikasen

ryhmä

Pankki-

vero

Tanskasen

ryhmä

Rahoitus-

markkina-

vero

40

Piia-Noora Kauppi

piia-noora.kauppi@fkl.fi