Alajärven kaupungin viestintästrategia

2011

Elina Muhonen

23.1.2011

2

Sisältö 1. JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3

2. NYKYTILAN SELVITYS ........................................................................................................................... 4

2.1 SISÄISEN VIESTINNÄN TULOKSET ................................................................................................. 4

2.2 ULKOISEN VIESTINNÄN TULOKSET ............................................................................................... 5

3. VIESTINTÄSTRATEGIA .......................................................................................................................... 6

3.1 VIESTINNÄN TAVOITTEET ...............................................................................................................7

3.2 VIESTINNÄN KOHDERYHMÄT ........................................................................................................ 8

3.2.1 ULKOISET KOHDERYHMÄT ...................................................................................................... 8

3.2.2 SISÄISET KOHDERYHMÄT ....................................................................................................... 8

3.3 VIESTINNÄN SISÄLTÖ JA KEHITTÄMINEN .................................................................................... 9

3.3.1 VIESTINNÄN PERIAATTEET ...................................................................................................... 9

3.3.2 KESKEISET VIESTIT .................................................................................................................. 10

3.3.3 KANAVAT .................................................................................................................................. 10

3.3.4 SISÄISEN VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN................................................................................. 11

3.3.5 ULKOISEN VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN ............................................................................... 11

3.4 VIESTINNÄN ORGANISOINTI JA VASTUUT .................................................................................. 12

3

1. JOHDANTO

Viestintä on voimavara, jonka tehtävänä on tukea kaupunkia sen perustehtävän suorittamisessa ja

edesauttaa kaupungin tavoitteiden saavuttamista. Viestintä on informointia, neuvomista, palvelua,

kuuntelemista, keskustelemista ja yhteydenpitoa. Viestinnän avulla vahvistetaan kaupungin

mainetta, edistetään henkilöstön ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia, lujitetaan organisaation

sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vahvistetaan henkilöstön sitoutumista työhön ja

työyhteisöön.

Viestintästrategian laadintaa varten kaupunki on perustanut viestintätyöryhmän, jonka tehtävänä on

luoda toimiva ja käytännönläheinen viestintästrategia Alajärven kaupungille. Viestintätyöryhmää

edustaa kaupungilta kaupunginjohtaja, kulttuurisihteeri ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Lisäksi mukana ovat kaupungin seurakunnan ja paikallislehden edustajat sekä yrittäjien edustajia.

Alajärven kaupungin viestinnän nykytilaa on selvitetty tekemällä kaksi kyselytutkimusta, sisäisen

viestinnän kysely kaupungin työntekijöille ja ulkoisen viestinnän kysely muualla asuville

alajärveläisille. Kyselyiden tulokset ovat toimineet tausta-aineistona tämän viestintästrategian

laadinnassa. Syyskuun- lokakuun 2010 aikana toteutettiin kyselyt, joissa vastaajia pyydettiin

arvioimaan kaupungin nykyistä mainetta, viestinnän laatua sekä kaupungin vahvuuksia ja

kehittämisen kohteita. Kaupungin työntekijöille kysely lähetettiin sähköpostiin ja muualla asuvien

alajärveläisten kysely toteutettiin lähettämällä kirjeitse linkki kyselyohjelmaan.

Viestinnän tehostaminen Alajärven kaupungissa vaatii toimintatapojen kehittämistä ja koko

henkilöstön sitoutumista kehittämistyöhön. Viestintästrategia luo suuntaviivat viestinnälle, mutta

onnistuneeseen viestintään vaikuttavat eniten jokaisen työntekijän päivittäiset valinnat. Viestinnän

tulee olla osa arkea ja jokaisen työntekijän tehtävä.

Edellinen Alajärven kaupungin viestintästrategia on vuodelta 2002. Sen sisältämät viestinnän

periaatteet ovat edelleen voimassa. Viestintästrategia päivitetään konkreettisemmaksi ja

käytännönläheisemmäksi vastaamaan tämän hetkistä tavoitekuvaa.

4

2. NYKYTILAN SELVITYS

2.1 SISÄISEN VIESTINNÄN TULOKSET

Alajärven kaupungin sisäisen viestinnän tutkimuksessa kohderyhmänä olivat kaikki kaupungin

työntekijät. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 30 %. Vastaajista 54 % oli työskennellyt kaupungin

palveluksessa yli 10 vuotta ja oli iältään yli 46 -vuotiaita. Vastaajista 40 % oli viranhaltijoita ja

työntekijöitä. Vastaukset jakaantuivat tasaisesti perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan

välillä.

Tutkimuksen tuloksista nähdään, että työntekijät kokevat työnantajan kohtelun olevan epätasa-

arvoista eikä työntekijöiden mielipiteitä oteta tarpeeksi huomioon työnsuunnittelussa ja

muutostilanteissa. Lisäksi viestintä koko organisaatiota koskevissa asioissa on heikkoa. Sen sijaan

omaan työyhteisöön ja lähimpään esimieheen ollaan tyytyväisiä ja viestintä koetaan riittäväksi.

Työntekijöiden oma aktiivisuus ja tarve viestiä ovat korkealla. Myös viestintäkanavien

monipuolisuuteen ja riittävyyteen ollaan tyytyväisiä.

Sisäisessä viestinnässä ongelmaksi nähdään viestintä koko organisaatiota koskevissa asioissa.

Viestintä ei ole oikein kohdennettua. Koetaan, että viestintä ei tavoita kaikkia asianomaisia henkilöitä

tai se on tiedontulvaa. Johdon viestintään koko organisaatiota koskevissa asioissa toivotaan

parannusta. Viestinnän laadun osalta nähdään, että tämän hetkinen viestintä organisaatiossa ei ole

asetettujen tavoitteiden mukaista. Viestintä on heikkoa eri hallintokuntien välillä.

Lautakuntien välillä ei ollut eroja vastauksissa. Kaupungin kokonaiskuva kunnan työntekijöiden

silmissä on hyvä. Kaupungin palveluiden sekä yksityisten palveluiden laatuun ja riittävyyteen ollaan

tyytyväisiä. Viestinnässä kaupungin tulee huomioida kuntaliitoksen ja Järvi- Pohjanmaan

yhteistoiminnan myötä siirtyneet uudet työntekijät.

Vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa kohderyhmänä olivat Alajärven kaupungin työntekijät sekä

paikkakunnalta poismuuttaneet työikäinen väestö. Tutkimuksessa selvitettiin johtamiskulttuurin,

henkilöstöpolitiikan, kuntakuvan, palveluiden, kestävän kehityksen ja muutosherkkyyden osalta

kuntakuvaa. Tutkimuksen tuloksista nähtiin, että kaupungin työntekijät olivat ylpeitä työstään mutta

kokivat, että kaupungin kohtelussa työntekijöitä tasa-arvoisesti oli parannettavaa.

5

Kuntakuvan osalta tutkimus osoitti, että Alajärvi on yleisesti tunnettu, mutta saisi näkyä enemmän

julkisuudessa. Alajärven kaupungin palvelut sekä yksityiset palvelut saivat vastaajilta myönteisen

arvion. Kestävän kehityksen osalta vastaajat antoivat myönteisen arvion kaupungin

ympäristöystävällisyydestä. Kaupungin toivottiin tukevan enemmän asukkaiden omaehtoista

toimintaa. Muutosherkkyyden osalta nähtiin, että Alajärvellä huomioidaan hyvin elinkeinoelämän

tarpeita ja luodaan edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle. Kaupungin toivottiin olevan enemmän

muutoskykyinen. Vuoden 2003 tutkimuksessa on nähty, että muualla asuvat näkevät Alajärven

maineen hieman parempana kuin kaupungissa asuvat.

Vertaillessa tuloksia tutkimuksista vuodelta 2003 ja vuodelta 2010, voidaan huomata selviä

yhteneväisyyksiä. Molemmissa tutkimuksissa kaupunkia pidetään tunnettuna, mutta sen ei koeta

näkyvän julkisuudessa. Kestävän kehityksen osalta molemmissa tutkimuksissa vastaajat antoivat

myönteisen arvion kaupungin ympäristöystävällisyydestä. Lisäksi vastaajat toivoivat edelleen

kaupungin tukevan enemmän asukkaiden omaehtoista toimintaa ja kehittävän lähiseutua

aktiivisemmin. Molemmissa tutkimuksissa kaupungin toivottiin olevan enemmän muutoskykyinen.

Vuoden 2010 tutkimuksen tuloksista nähdään, että viestintään ja tiedotukseen koko organisaatiota

koskevissa asioissa toivotaan parannusta. Vuoden 2010 tutkimuksesta nähdään myös, että muualla

asuvat näkevät Alajärven maineen hieman parempana kuin kaupungissa asuvat.

2.2 ULKOISEN VIESTINNÄN TULOKSET

Ulkoisen viestinnän tutkimuksessa kohderyhmänä olivat työikäiset 20- 50 -vuotiaat Alajärveltä pois

muuttaneet henkilöt. Tutkimukseen mukaan valitut henkilöt poimittiin Väestörekisterikeskuksen

tietojärjestelmästä 500 henkilön satunnaisotannalla. Kriteerit otannalle olivat: ikä, henkilö on ollut

vähintään 15 vuotta asuessaan Alajärvellä, asuu nyt muualla, asuu Suomessa, äidinkieli suomi. Kirjeitä

lähetettiin postitse 500, jossa oli linkki kyselyyn. Vastauksia saatiin 105. Kokonaisvastausprosentiksi

saatiin 21 %.

Alajärven julkinen kuva sai myönteisen arvion ulkopaikkakuntalaisten osalta. Kaupungin

tunnettavuuden lisäämisessä olisi parannettavaa. Kaupungin palvelut sekä yksityisten palveluiden

laatu ja riittävyys saavat myönteisen arvion.

6

Päällimmäinen syy asumiseen nykyisellä paikkakunnalla on työpaikka. Vastaajista 22 % on harkinnut

paluumuuttoa Alajärvelle. Paluumuuttoon vaikuttavat eniten sukujuuret. 92 % vastaajista asuu

lähisukulaisia Alajärvellä. Lisäksi vaikuttaa asuminen ja rakentaminen, hyvä kasvuympäristö lapsille

ja mahdollisuus työllistyä.

Alajärven kaupungin tärkeimmät vahvuudet ulkopaikkakuntalaisten silmin ovat luonto, turvallinen ja

hyvä asuin- ja kasvuympäristö, kaupungin sopiva koko. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi listattiin

vapaa-ajan palvelut, opiskelumahdollisuudet, julkisten palveluiden kehittäminen, julkisuuskuvan

vahvistaminen. Kaupungin toiminnan toivotaan olevan enemmän avointa ja muutoskykyistä.

3. VIESTINTÄSTRATEGIA

Viestintä on strateginen menestystekijä. Viestintästrategia muodostuu niistä toimintaa

yhdensuuntaistavista määrittelyistä, valinnoista ja tavoitteista, joita soveltamalla ja toteuttamalla

yhteisö viestii sidosryhmiensä ja ympäristönsä kanssa. Se tapahtuu hyödyntämällä viestintää koko

organisaation voimavarana. Viestintästrategian tarkoitus on, että viestintä saadaan tukemaan koko

organisaation strategiaa. Strategiassa päähuomio on tulevaisuudessa. Strategia sisältää sekä

tavoitteet että toiminnan keskeiset suuntaviivat, toimintalinjat. Strategia ohjaa toimintaa, joka on

nähtävissä kaikessa tekemisessä.

Kuntaviestinnän tehtävänä on välittää kuntalaisille tietoa kunnan päätöksenteosta ja toiminnasta

sekä lisätä kuntalaisten osallistumista kunnan hallintoon. Kunnan viestintä perustuu muun muassa

kuntalakiin, hallintolakiin ja julkisuuslainsäädäntöön. Kuntalaki korostaa kunnan ja asukkaiden

vuorovaikutusta. Vuorovaikutteinen viestintä ja kuntalaisten osallistuminen ovat kunnalle

ensiarvoisen tärkeitä. Kuntalain mukaan kuntien toiminnan tarkoituksena on edistää asukkaiden

hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

Viestinnästä ja sen linjauksista vastaa kuntalain mukaan kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja johtaa

viestinnän kokonaisuutta. Toimialajohtajat vastaavat toimialojensa ulkoisesta ja sisäisestä

viestinnästä sekä tiedottamisesta esimiehille ja työntekijöille.

7

3.1 VIESTINNÄN TAVOITTEET

Alajärven kaupunki on osa Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-aluetta. Alajärvi on alueensa

palvelukeskus, jonka vahvuus perustuu voimakkaasti kasvavaan yrittäjyyteen. Aktiivinen

elinkeinoelämä luo mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle. Turvallinen asuin- ja

kasvuympäristö sekä kehittyvät vapaa-ajan palvelut mahdollistaa vetovoimaisen maineen

syntymisen. Alajärveä ympäröivät ainutlaatuiset järvimaisemat Ähtärijärvi- Alajärvi- Lappajärvi

luovat jäljittelemättömän yhdistelmän järviluontoa. Alajärvellä on ainutlaatuinen Alvar Aallon

arkkitehtuurikokonaisuus Engelin suunnitteleman Gabrielin kirkon ympäristössä.

Viestinnän tavoitteena on saavuttaa vetovoimainen maine kaupungille sekä rakentaa positiivista

julkisuuskuvaa. Julkisuuskuva rakentuu yrittäjyyden, palveluiden, turvallisuuden, hyvän

kasvuympäristön, kauniiden luontomaisemien ja arkkitehtuurin varaan. Vetovoimaisella maineella

edistetään nuorten perheiden asuinpaikan valintaa. Viestinnässä avoimuus ja tiedon oikea- aikainen

jakaminen ymmärrettävässä muodossa on keskeinen tekijä kaupungin maineenhallinnassa ja

asukastyytyväisyyden rakentamisessa.

Kuvio kuvaa Alajärven kaupungin ulkoisen viestinnän painopistealueita.

Hyvä kasvuympäristö

Palvelut

TurvallisuusAinutlaatuiset

luontomaisemat ja arkkitehtuuri

Yrittäjyys

8

3.2 VIESTINNÄN KOHDERYHMÄT

3.2.1 ULKOISET KOHDERYHMÄT

Ulkoinen viestintä on kriittinen menestystekijä kaupungin menestymisen kannalta. Hyvä maine on

strateginen voimavara. Kaupungin tärkeimpiä sidosryhmiä ovat kuntalaiset, asukkaat – nykyiset ja

uudet, yritykset ja potentiaaliset paluumuuttajat. Pääkohderyhmäksi kaupungin viestintästrategiaan

on valittu nuoret perheet sekä paikkakunnalle muuttavat uudet asukkaat.

Kaupunkilaiset ovat tärkeä sidosryhmäjoukko kaupungille. He käyttävät kaupungin palveluita,

äänestävät kunnallisvaaleissa ja maksavat veroja. Kaupungin ja kaupunkilaisten välinen viestintä on

parhaimmillaan vuorovaikutteista ja asiakaskeskeistä. Kaupunkilaisille viestittäessä on otettava

huomioon eri ikä- ja väestöryhmät. Lisäksi kaikilla kaupunkilaisilla on oltava samanlaiset

osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki viestii sellaisten

kanavien ja keinojen kautta, että viestintä saavuttaa kaikki kaupunkilaiset.

Voimakkaasti kasvussa oleva elinkeinopolitiikka turvaa työllisyyden paikkakunnalla ja mahdollistaa

uusien työpaikkojen syntymisen tulevaisuudessa sekä edistää kaupankäyntiä. Kaupunki tukee

viestinnällään yrittäjien toimintaa yhteistyössä paikallismedian kanssa.

Ulkopaikkakuntalaisille, entisille ja tuleville alajärveläisille suunnatussa viestinnässä kehitetään

kaupungin verkkosivuja vastaamaan määriteltyä tavoitekuvaa. Kaupungin näkyvyyttä lisätään

valtakunnallisesti.

3.2.2 SISÄISET KOHDERYHMÄT

Sisäisen viestinnän toimivuus on edellytys hyvälle ulkoiselle viestinnälle. Kaupungin sisäistä

viestintää tulee kehittää varaamalla siihen tarvittavat resurssit. Sisäisestä viestinnästä ovat

vastuussa kaupungin johto, toimialojen esimiehet ja työntekijät. Sisäisen viestinnän avulla kaupungin

työntekijät ja luottamustoimihenkilöt tietävät, mitä kunnassa yleisesti tapahtuu, mitkä ovat

tulevaisuudennäkymät ja miten mahdolliset muutokset vaikuttavat omaan työhön ja tulevaisuuteen.

9

Sisäisen viestinnän kohderyhmänä on henkilöstö ja luottamushenkilöt. Sisäinen viestintä voi olla

suullista, kirjallista tai sähköistä. Sisäinen viestintä on paitsi osa arkista tiedonkulkua myös

esimiestaitoja, vuorovaikutusta, vaikuttamista ja työväline.

Sisäisessä viestinnässä vastuu tiedonkulusta ja muusta sisäisestä viestinnästä on johdolla. Sisäinen

viestintä on johtamisen väline ja osa esimiestaitoja. Esimiehillä on velvollisuus tarvittaessa selkiyttää

asioita henkilöstölle. Vaikka johdolla ja esimiehillä on sisäisen viestinnän onnistumisesta suurin

vastuu, niin siihen tarvitaan koko henkilökuntaa. Aktiiviseen viestintään on pyrittävä organisaation

kaikilla tasoilla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työyhteisön sisäiseen tiedonkulkuun ja

tiedotuksen oikea-aikaisuuteen.

Luottamushenkilöt ovat viestinnän voimavara. Luottamushenkilöiden laajoja sidosryhmäsuhteita

voidaan hyödyntää kunnan profiloinnissa ja viestinnässä. Kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja

viranhaltijoiden vuorovaikutus eri foorumeiden ja sähköisten välineiden avulla voimistaa kuntaa

tuomalla uusia näkökulmia asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Myös tiedotusvälineet ovat

kiinnostuneita luottamushenkilöiden näkemyksistä. Näin herätetään julkista keskustelua kunnan

asioista. Kunnan luottamushenkilöstön ja virkamiesjohdon tiiviillä vuorovaikutuksella varmistetaan,

ettei oleellisten asioiden hoidossa synny tietovajetta.

3.3 VIESTINNÄN SISÄLTÖ JA KEHITTÄMINEN

3.3.1 VIESTINNÄN PERIAATTEET

Viestintästrategia on viestinnän linjaus, jossa asetetaan yhteiset periaatteet kaikille viestinnästä

vastaaville ja jonka avulla pyritään lisäämään yhteistyötä viestinnästä vastaavien kesken. Keskustelua

viestinnän periaatteista pitää käydä konkreettisesti, jotta kaikki ymmärtävät mistä puhutaan ja mitä

tarkoitetaan.

Alajärven kaupungin viestinnän perusperiaatteita ovat avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Keskeisistä

asioista viestitään ajoissa oma-aloitteisesti, totuudenmukaisesti ja aktiivisesti vaikeita asioita

peittelemättä. Viestinnässä pyritään selkeyteen.

10

3.3.2 KESKEISET VIESTIT

Alajärven kaupunki on kehittyvä ja aktiivinen. Täällä on hyvä asua, tehdä yhdessä ja yrittää.

Tavoitekuvan saavuttamiseksi on tärkeää luoda positiivisia tunteita herättäviä ajatuksia.

Viestintätyöryhmä ideoi yhdessä Alajärven kaupungin tavoitekuvaan liittyvän viestin: Alajärvi- Aitoa

Elämää Aaltojen keskellä. Tätä viestiä voidaan jatkossa käyttää erityisesti ulkoisessa viestinnässä.

3.3.3 KANAVAT

Viestintään käytettävät menetelmät ja kanavat ratkaisevat, meneekö sanoma perille. Viestintäkanava

on oikea, jos oikea kohderyhmä tavoitetaan oikeana ajankohtana. Säännöllisten tutkimusten avulla

on seurattava mitkä oikeat kanavat ovat. Sisäisten viestintäkanavien kohdalla pyritään

selkeyttämään viestintäkanavia niiden profiloinnin avulla. Eri kanavat käydään läpi koulutuksissa.

Sisäisen viestinnän kanavat:

1. Intranet 2. Sähköposti 3. Henkilöstölehti 4. Kokoukset ja keskustelut

Ulkoisen viestinnän kanavat:

1. Tiedotuslehti 2. Alueellinen ja paikallinen media 3. Valtakunnallinen media 4. Sähköiset viestintäkanavat, sosiaalinen media

11

3.3.4 SISÄISEN VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN

Kaupunki kehittää sisäistä viestintää järjestämällä koulutusta viestinnän vastuuhenkilöille

viestintätaitojen kehittämiseksi. Sisäisen viestinnän avulla luodaan ja ylläpidetään ymmärrystä

strategiasta, saadaan aikaan sitoutumista ja saadaan koko organisaation henkilöstö toimimaan

strategian ja maineen tavoittamiseksi. Sisäisessä viestinnässä painotetaan aktiivista, oma-aloitteista

ja oikea-aikaista viestintää.

Sisäisen viestinnän osa-alueet:

1. Jokapäiväinen työviestintä: mm. palaverit ja työn ohjaaminen 2. Henkilökohtainen esimies- ja työntekijäviestintä: mm. kehityskeskustelut ja arvioinnit 3. Osasto- tai yksikkökohtainen viestintä 4. Koko organisaatiota koskeva viestintä

Sisäistä viestintää kehitetään seuraavilla tavoilla:

1. Koulutus hallintokunnittain 2. Vastuuhenkilöiden koulutus 3. Viestintäkanavien profilointi 4. Tiedotuksen koordinoinnin vastuuhenkilön nimeäminen 5. Luottamushenkilöiden koulutus

3.3.5 ULKOISEN VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN

Ulkoisella viestinnällä luodaan asetettua tavoitekuvaa positiivisen julkisuuskuvan omaavasta,

aktiivisesta ja kehittyvästä Alajärven kaupungista. Kunnan verkkopalveluilla ja sähköisillä

asiointipalveluilla on tarkoitus helpottaa kuntalaisten arkea tuomalla viestintä- ja sähköiset palvelut

kuntalaisten käyttöön ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkoviestintä lisää päätöksenteon

läpinäkyvyyttä sekä edistää paikallista demokratiaa ja yhteisöllisyyttä. Erilaiset sidosryhmät voidaan

tavoittaa nopeasti Internetin ja sähköpostin avulla.

12

Ulkoista viestintää kehitetään seuraavilla tavoilla:

1. Kotisivujen uudistus a) Graafinen uudistus b) Sähköinen asiointikanava c) Reaaliaikainen tapahtumakalenteri d) Linkit kylien kotisivuille e) Mahdolliset yhteydet sosiaaliseen mediaan

2. Kaupungin oma tiedotuslehti, esimerkiksi kesäisin 3. Tienvarsimainonta 4. Elämystiedottaminen 5. Tiedottamisen mahdollisuuksien löytäminen ja hyödyntäminen 6. Tapahtumanäkyminen 7. Tiedotustilaisuudet

3.4 VIESTINNÄN ORGANISOINTI JA VASTUUT

Kaupungin viestinnän johtamisesta vastaa kaupunginjohtaja. Toimialakohtaisesti viestinnästä

vastaavat toimialajohtajat. Viestinnän kehittämisestä, koordinoinnista ja toteuttamisesta sekä

toimialojen avustamisesta ja koulutuksesta organisaation sisällä vastaa viestinnän vastuuhenkilö.

Tehokas viestintä edellyttää, että viestintävastaava kuuluu kunnan ja eri yksiköiden johtoryhmiin.

Hänellä on oltava oikeus osallistua toimielinten kokouksiin sekä muutoinkin riittävät mahdollisuudet

tarpeellisten tietojen saantiin sekä omatoimiseen tiedottamiseen. Johto ja viestinnänvastuuhenkilö

toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja luottamushenkilöiden kanssa.

Viestinnän organisointia kehitetään seuraavasti:

1. Nimetään viestinnän vastuuhenkilö oman organisaation sisältä 2. Hallintokunnittain vastuuhenkilöt tarkistetaan ja tarvittaessa nimitetään uudet henkilöt 3. Vuosittain tehdään viestintäsuunnitelma 4. Säännöllisin väliajoin seurataan viestinnän kehitystä, josta vastaa viestinnän vastuuhenkilö