Mansen Mettät -

Voimavara ja Mahdollisuus

Tampereen

kaupungin

metsien hoidon

toimintamalli

2009 - 2020

Kiinteistötoimi 2009

TAMPEREEN KAUPUNGIN

METSIEN HOIDON

TOIMINTAMALLI

2009 - 2020

Tampereen kaupungin metsien hoidon toimintamalli 2009 - 2020Dnro TRE: 2558/14.03.02/2008

Tampereen kaupunkiKaupunkikehitysryhmäKiinteistötoimiTampere 2009

Toteutus:Tampereen kaupunkiKiinteistötoimi

Kirjoittaja:Anne Tuominen

Ulkoasu:Anne Tuominen

Kuvat:Olavi Kalkko: s. 20 puukiipijä, s. 22 harmaapäätikka, s. 29 pikkutikkaLaura AholaTommi GranholmIris HavolaAnne Tuominen

Pohjakartat:Tampereen kaupunki/kaupunkimittaus

TIIVISTELMÄ

Tampereen kaupungin metsien hoidon toimintamalli on tulevaisuuteen suuntaava, pitkän tähtäimen strategiatasonlinjaus. Toimintamalli ohjaa kaupungin omistamien metsien hoidon suunnittelua ja hoitotoimien toteutusta. Mallilinjaa myös vuorovaikutuksen järjestämistä suunnitteluhankkeiden ja hoitotoimien toteutuksen yhteydessä.

Toimintamalli koskee kaupungin omistamia metsiä kantakaupungissa ja Teisko-Aitolahti -alueella. Se koskee myösTampereen omistamia metsiä muiden kaupunkien ja kuntien alueilla. Toimintamallin keskeinen tehtävä on varmis-taa metsäsuunnitelmien sisällön laatua. Lisäksi toimintamalli kuvaa kaupungin omistamien metsien tilaa vuoden2008 lopussa. Se tekee myös metsien hoidon toimintatavat tutuiksi kuntalaisille ja muille sidosryhmille.

Toimintamallin tavoitteena on sovittaa yhteen metsiin kohdistuvia erilaisia tavoitteita ja löytää tasapaino niiden vä-lille. Toimintamallilla varaudutaan kaupungin rakentamisen, väestömäärän kasvun ja ilmastonmuutoksen ai-heuttamiin mahdollisiin muutoksiin.

Toimintamalli on valmisteltu yhteistyössä eri hallintokuntien sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Valmistelutyökäynnistyi projektisuunnitelman nähtävillä ololla. Valmistelun tueksi kerättiin kuntalaisten mielipiteitä Valma-valmistelufoorumisssa. Toimintamalliluonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana Palvelupiste Frenckellissä ja kau-pungin internetsivuilla.

Tampereen kaupungin metsäomaisuus

Tampere omisti kaupungin metsäsuunnitelman mukaan vuoden 2008 lopussa metsää 7450 hehtaaria, josta 3610hehtaaria sijaitsi kantakaupungin alueella. Teisko-Aitolahdessa kaupunki omisti metsää 3110 hehtaaria. Muidenkuntien ja kaupunkien alueilla metsäomaisuutta oli noin 730 hehtaaria.

Tamperelaiset metsät ovat yleensä ottaen varsin reheviä ja kuusivaltaisia. Metsät ovat myös keskimääräistä puus-toisempia, kuin mitä pirkanmaalaiset metsät ovat. Luonnonsuojelulailla, metsälailla tai esim. kaupungin omalla pää-töksellä rauhoitettuja metsiä oli vuonna 2008 kaikkiaan noin 7 % metsäpinta-alasta. Tämän lisäksi metsänkäsitte-lyn ulkopuolella on merkittävä määrä alueita, jotka ovat metsäsuunnitelmassa tai esim. kaavassa määritelty sääs-tettäviksi.

Kaupungin metsiä ja metsiin liittyviä toimintatapoja on tarkasteltu toimintamallissa SWOT-analyysilla. Vahvuudet,heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat on määritetty ohjaus- ja osallisryhmän työskentelyn pohjalta. Nelikenttää onhyödynnetty tavoitteiden, painopisteiden ja linjausten valmistelussa.

Metsien hoidon ja käytön tavoitteet ja painopisteet

Tampereen kaupungin metsien suunnittelussa ja hoidossa pyritään siihen, että käytettävät menetelmät ovat toimi-via ja innovatiivisia. Oikeanlaisia menetelmiä apuna käyttäen pyritään sovittamaan yhteen erilaiset metsiin kohdis-tuvat tarpeet. Myös vuorovaikutusta ja yhteistyötä pyritään kehittämään siten, että ne palvelevat parhaalla tavallatavoitteiden yhteensovittamista. Tavoitetilaksi vuodelle 2020 asetetaan kaupungin metsien monikäyttöisyys, moni-muotoisuus ja muutokseen sopeutuminen.

Tampereen kaupungin metsien hoidossa ja käytössä korostetaan kuutta eri osa-aluetta:

1. Metsien monikäyttöisyyttä, viihtyisyyttä, turvallisuutta ja terveyttä edistävyyttä2. Metsien monimuotoisuutta ja toimivaa ekologista verkostoa3. Metsämaiseman elämyksellisyyttä ja metsien kulttuuriarvoja4. Metsien elinvoimaisuutta ja muutokseen sopeutumista5. Metsien hoidon toimintatapojen avoimuutta, vuorovaikutusta ja erilaisten metsien käyttäjien tarpeiden huomioi-mista sekä6. Metsien hoidon ja käytön perusteltua taloudellisuutta.

Metsien hoidon ja käytön linjaukset

Tavoitetilan saavuttamiseksi on toimintamalliin määritelty kaikkia metsiä koskevat metsien hoidon ja käytön yleis-periaatteet sekä Viheralueiden hoitoluokituksen (2007) eri metsäluokkia koskevat linjaukset. Metsien hoidon ja käy-tön linjaukset ovat osittain jo käytössä olevia hyviä käytänteitä. Osittain ne sisältävät uusia toimintatapoja ja kehit-tämiskohteita. Linjausten lisäksi kaupungin metsien hoidossa ja käytössä otetaan huomioon mm. Hyvän metsän-hoidon suositukset, metsäsertifiointi, lait ja asetukset sekä kaupunkistrategia ja muut kaupungin ohjelmat ja mää-räykset.

Kaikkia metsiä koskevat yleisperiaatteet

Metsien hoito perustuu metsäsuunnitelmiin, jotka valmistellaan tämän toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Li-säksi hoitoa ja käyttöä ohjaa viheralueiden hoitoluokitus, jonka avulla määritetään eri metsäalueille pääkäyttötar-koitus, ja joka kertoo metsien hoitotasoa. Hoitoluokan määritykseen vaikuttavat merkittävästi maankäyttösuunni-telmat.

Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista linjataan monin eri tavoin. Keskeisimpänä on Etelä-Suomen met-sien monimuotoisuus ohjelma Metson luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisten kohteiden selvittäminensekä Suomen luontotyyppien uhanalaisuus –selvityksen soveltaminen. Myös arvokkaat vanhat metsät sekä harvi-naisten ja uhanalaisten lajien elinympäristöt otetaan huomioon. Lisäksi luonnonhoitotoimin pyritään säilyttämään jalisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Kaikkia metsiä koskien on lisäksi linjattu metsien virkistyskäyttöön, maisemaan, vesistöön ja maaperään, kulttuu-riarvoihin sekä toimenpiteiden toteutukseen liittyviä periaatteita.

Metsänhoitoluokittaiset hoidon periaatteet

Viheralueiden hoitoluokista lähi- ja ulkoilumetsille, retkeilymetsille, suojametsille, talousmetsille, arvometsille jasuojelualueille on esitetty hoitoluokitusopasta tarkentaen periaatteet, joita Tampereen metsien hoidossa ja käytös-sä noudatetaan. Viheralueiden hoitoluokitus toimii keskeisimpänä välineenä eri tavoitteiden yhteensovittamisessa.

Lähi- ja ulkoilumetsien linjauksissa on otettu keskiöön metsien virkistyskäyttö, turvallisuus, maaperä, maisema-arvot, puuston jatkuvuus, kulttuuriarvot ja monimuotoisuus. Muiden metsäluokkien osalta hoitoluokitusopasta ontäsmennetty vain muutamin määrityksin.

Vuorovaikutus ja yhteistyö

Vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämistä metsäasioissa ehdotetaan kehitettäväksi usealla eri tavalla mm. eri hal-lintokuntien ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Viestinnän kehittämiseen tulisi myös kiinnittää huomiota enemmänmm. opastusmateriaalia lisäämällä.

Toimintamallin toteutus

Metsien hoidon toimintamallin toteutuksessa keskeistä on metsäsuunnitelmien valmistelu. Metsäsuunnitelmat pyri-tään pääsääntöisesti valmistelemaan alueellisten viheraluesuunnitelmien (VAS) aikataulun mukaisesti, jolloin pysty-tään hyödyntämään mm. VAS:n asukaspalautetta. Teisko-Aitolahti -alueelle tullaan kuitenkin valmistelemaan met-säsuunnitelmat erillisenä hankkeena. Suunnittelutyö kilpailutetaan ja tilataan ulkopuoliselta palveluntuottajalta.

Vuorovaikutus määritellään aluekohtaisesti toimintamallissa esitettyjen periaatteiden mukaan. Erillisille kehittämis-kohteille on määritetty toteutusvuosi. Kehittämishankkeet pyritään toteuttamaan osittain opinnäytetöinä ja osittainmuiden töiden ohessa ilman lisäresursseja.

Toimintamallin toteutumisesta vastaa kiinteistötoimi. Toteutumista seurataan vuosittain ja toteumat kirjataan mm.toimintakertomukseen.

SISÄLLYS

1. JOHDANTO .............................................................................................................................. 7

TOIMINTAMALLIN TARKOITUS ............................................................................................................ 7VALMISTELUN VAIHEET JA VUOROVAIKUTUS ........................................................................................... 8

2. TAMPEREEN KAUPUNGIN METSIEN TILA ............................................................................ 10

YLEISTÄ ......................................................................................................................................10METSIÄ KOSKEVAT KESKEISET LAIT JA METSIEN SERTIFIOINTI ...................................................................10METSIEN HOITO 2000-LUVUN ALKUPUOLELLA .......................................................................................12PUUSTON NYKYTILA .......................................................................................................................13KAUPUNGIN METSÄT SUURALUEITTAIN ................................................................................................14MUISSA KUNNISSA SIJAITSEVAT METSÄT ..............................................................................................17METSIEN TULEVA KEHITYS ...............................................................................................................18EKOLOGINEN VERKOSTO ..................................................................................................................19METSIEN VIRKISTYSKÄYTTÖ .............................................................................................................21METSIEN MERKITYKSET ...................................................................................................................22METSIEN SWOT-ANALYYSI ..............................................................................................................23

3. METSIEN HOIDON JA KÄYTÖN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET......................................... 24

4. METSIEN HOIDON JA KÄYTÖN LINJAUKSET ....................................................................... 28

KAIKKIA METSIÄ KOSKEVAT YLEISPERIAATTEET ......................................................................................28METSÄNHOITOLUOKITTAISET HOIDON PERIAATTEET ...............................................................................33

Lähi- ja ulkoilumetsät..............................................................................................................33Retkeilymetsät .......................................................................................................................37Suojametsät ...........................................................................................................................38Talousmetsät .........................................................................................................................39Arvometsät ............................................................................................................................40Suojelualueet .........................................................................................................................40

VUOROVAIKUTUKSEN JA YHTEISTYÖN TAVOITTEET .................................................................................41

5. TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS .............................................................................................. 42

SUUNNITTELU...............................................................................................................................42VUOROVAIKUTUS JA OSALLISTUMINEN.................................................................................................43TOTEUTUS ...................................................................................................................................44SEURANTA ...................................................................................................................................44

LIITTEET

Metsien hoidon toimintamallin valmistelussa järjestetty osallistuminen ja yhteistyöViheralueiden hoitoluokitus 2007Toimintamallin valmistelun lähtökohdat ja lähteetKäytetyt käsitteetMielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmät ja vastineetYleiskaavojen virkistys- ja maa- ja metsätalousalueet Aitolahti-Teisko –alueella ja Kauppi-Niihamassa

1. Johdanto

Toimintamallin tarkoitus

Tamperelaiset metsät ovat mahdollisuus ja voimavara, joista halutaan pitää erityisen hyvää huolta. Kiinteistötoimion valmistellut yhteistyössä muiden hallintokuntien ja ulkoisten sidosryhmien kanssa Tampereen kaupungin metsi-en hoidon toimintamallin 2009 - 2020, jonka tarkoituksena on täsmentää, mitä tämä hyvä huolenpito käytännössätarkoittaa.

Toimintamallin keskeisin tehtävä on ohjata metsäsuunnitelmien valmistelua ja toimenpiteiden toteutusta. Kun vuo-sina 2001 - 2010 voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa uusitaan, noudatetaan uusien metsäsuunnitelmien valmiste-lussa tämän toimintamallin linjauksia ja periaatteita. Metsäsuunnitelmia tullaan tilaamaan metsäsuunnittelupalvelui-ta tuottavilta toimijoilta. Eri metsäalueilla voi suunnitelman valmistelusta vastata eri palveluntuottajat, joten suun-nitteluperiaatteiden ylöskirjaaminen on tärkeää.

Toimintamalli antaa myös suunnan suunnittelu- ja toteutusvaiheiden vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Varsinais-ten toimenpiteiden toteutus perustuu toimintamallin mukaan valmisteltaviin metsäsuunnitelmiin.

Toimintamalliin on kirjattu jo käytössä olevia metsien hoitoon liittyviä toimintatapoja ja periaatteita sekä linjauksetuusiksi toimintatavoiksi. Toimintamalli avaa metsien hoidon käytäntöjä asukkaille ja muille sidosryhmille. Se esitte-lee myös kaupungin metsien tilaa vuoden 2008 lopussa ja kuvaa mahdollisia tulevia metsiin kohdistuvia muutoksia.

Erilaisten metsiin kohdistuvien tavoitteiden kuten näkymien avaamistarpeiden, luonnon monimuotoisuuden tur-vaamistavoitteiden tai jonkun harrastusmuodon toimintaedellytysten kehittämistavoitteiden yhteensovittaminen onkeskeisessä asemassa toimintamallissa. Toimintamallissa on kiinnitetty erityistä huomiota tulevaisuuden haasteisiin.Rakentaminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat mahdolliset muutokset voivat vaikuttaa metsiinmerkittävästi. Näihin muutoksiin on syytä pyrkiä varautumaan jo ennalta.

Toimintamallin sisältö

Metsien hoidon toimintamalli koskee kaikkia kaupungin omistuksessa olevia metsiä Tampereella ja muissa kun-nissa. Toimintamalli esittelee kaupungin omistamien metsien tavoitetilan vuodelle 2020 ja siihen johtavat toimenpi-teet vuosille 2009-2020. Se määrittelee metsien hoidon strategiset painopisteet sekä hoidon ja käytön linjaukset.Toimintamalli on laadittu noudatettavaksi vuoteen 2020 asti.

Toimintamalli on muotoutunut kaupungin eri asiantuntijatahojen sekä luonto- ja asukasyhdistysten näkemyksistä.Toimintamallin valmistelun aikana kerätty asukaspalaute ja aiemmin saatu asukaspalaute ovat olleet valmistelunlähtökohtana. Ajankohtaiset ohjelmat ja tutkimustulokset ovat myös osaltaan vaikuttaneet sisältöön.

Toimintamallin valmistelussa on otettu huomioon käyttäjien tarpeet metsien ominaisuuksien suhteen. Keskeistä ontarjota moninaiselle käyttäjäkunnalle vaihteleva ja elämyksellinen metsäluonto, joka antaa jokaiselle jotakin. Toi-mintamallilla pyritään lisäämään metsien monikäyttöisyyttä Tampereen kaupunkistrategian tavoitteen mukaisesti.Toimintamalli tukee osaltaan myös tasapainoisen ja kestävän kaupunkirakenteen tavoitetta.

Valmistelun vaiheet ja vuorovaikutus

Metsien hoidon toimintamallin valmistelu käynnistyi talvella 2008 kaupungin sisäisen ohjausryhmän perustamisellaja projektisuunnitelman laadinnalla. Projektisuunnitelma oli nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin sivuil-la 17.3. - 14.4.2008, jolloin oli myös mahdollista ilmoittautua perustettavaan osallisryhmään. Ohjausryhmässä oli-vat edustettuina keskeiset metsiin liittyvät hallintokunnat: kaupunkiympäristön kehitys, katu- ja vihertuotannonviheryksikkö, suunnittelupalvelut, ympäristöpalvelut ja liikuntapalvelut. Toimintamallin valmistelusta vastasi kiinteis-tötoimi. Toimintamallin valmistelussa osallistuminen oli pääasiallisesti edustuksellista. Osallisryhmä muodostettiinilmoittautuneiden järjestöjen ja yhdistysten edustajista. (Ohjausryhmän ja osallisryhmän kokoonpano on liitteenä.)Osallisryhmä kokoontui neljä kertaa ja teki maastoretken Pirttijärven retkeilymetsään.

Valmistelun tueksi kerättiin mielipiteitä keväällä 2008 Valma-valmistelufoorumissa. Palautteita saatiin yhteensä 15.(Yhteenveto palautteista on liitteenä.) Toimintamalliluonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana PalvelupisteFrenckellissä ja kaupungin sivuilla 23.4. - 18.5.2009. Luonnoksesta lausuivat Tampereen kaupungin kaupunkiympä-ristökehittämisen maankäytön suunnittelu ja Pirkanmaan metsäkeskus. Yhden palautteen allekirjoittajina olivatTampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Luonto-Liiton Hämeen piiri ry. Yksiyksityinen henkilö ja yksi asunto-osakeyhtiö jättivät asiasta mielipiteensä. Toimintamalliluonnoksesta jätettiin eriävämielipide Hervanta-verkoston ja Hervanta-Seura ry:n puolesta. Tiivistelmät mielipiteistä ja vastineet ovat toiminta-mallin liitteenä.

Metsien hoidon toimintamalliin tehtiin vähäisiä teknisiä muutoksia ja tarkennuksia saadun palautteen pohjalta.Tekstiin lisättiin täsmennys kiinteistötoimen ja maankäytön suunnittelun yhteistyöstä liittyen metsäluokkien määrit-telyyn. Kolmen luontojärjestön palautteen pohjalta tehtiin tekstiin useita lisäyksiä ja täsmennyksiä. Palautteen koh-dat, joita ei huomioitu, esiintyy toimintamallissa muussa yhteydessä, kuin mihin palautteessa oli viitattu. Yksityistenjättämät mielipiteet eivät antaneet aihetta muutosten tekemiseen.

Tampereen kaupungin metsien hoidon toimintamallista päättäminen kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan.

Metsien hoidon toimintamalli

Mikä se on? Toimintamalli on vuoteen 2020 voimassa oleva strateginen linjaus, jolla oh-jataan kaupungin omistamien metsien suunnittelua ja metsien hoidon to-teutusta.

Toimintamallin mukaisesti valmistellaan 2010-luvun metsäsuunnitelmat,joiden mukaan kaupungin omistamia metsiä hoidetaan ja käytetään.

Mitä se koskee? Toimintamalli koskee kaupungin omistamia metsiä kantakaupungissa jaTeisko-Aitolahti -alueella. Se koskee myös Tampereen omistamia metsiämuiden kaupunkien ja kuntien alueilla.

Mitä se sisältää? Toimintamalli sisältää nykytilan kuvauksen kaupungin metsien tilasta vuon-na 2008, tavoitetilan vuodelle 2020, strategiset painopisteet sekä metsienhoidon ja käytön linjaukset.

Miten se on laadittu? Toimintamalli on laadittu vuorovaikutteisesti yhteistyössä kaupungin sisäi-sen ohjausryhmän sekä järjestöjen ja yhdistysten edustajien muodostamanosallisryhmän kanssa. Asukkaiden toiveita kartoitettiin Valma-valmistelu-foorumissa.

Miksi se on laadittu? Toimintamallin tavoitteena on sovittaa yhteen metsiin kohdistuvia erilaisiatavoitteita ja löytää tasapaino niiden välille. Toimintamallilla varaudutaankaupungin rakentamisen, väestömäärän kasvun ja ilmastonmuutoksen ai-heuttamiin mahdollisiin muutoksiin.

Toimintamallin avulla pyritään tekemään kaupungin metsien hoidon peri-aatteet läpinäkyviksi. Mallissa esitellään käytössä olevat tavat, joilla metsiähoidetaan ja käytetään sekä linjaukset toiminnan kehittämiseksi.

2. Tampereen kaupungin metsien tila

Yleistä

Tampereen kaupungin omistamien metsien pinta-ala oli vuoden 2008 lopussa 7450 hehtaaria, josta 3610 hehtaariasijaitsee kantakaupungissa. Teisko-Aitolahdessa on kaupungin omistuksessa metsää 3110 hehtaaria. Muiden kun-tien ja kaupunkien alueilla Tampere omistaa metsää 730 hehtaaria.

Kantakaupungissa Tampere omistaa valtaosan metsätiloista. Kauppi-Niihamassa on merkittävä määrä metsäämuussa kuin kaupungin omistuksessa. Muuten kantakaupungissa vain yksittäiset metsätilat ovat muiden omistuk-sessa (kartta kaupungin maanomistuksesta kantakaupungissa on sivulla 11). Teisko-Aitolahdessa kaupunki omistaayksittäisiä metsätiloja (kartta kaupungin maanomistuksesta pohjoisella alueella on liitteenä).

Vuonna 2002 Suomen kunnat omistivat keskimäärin metsää noin 1000 hehtaaria. Kuntametsänomistajien joukossaTampere sijoittuu omistuksessaan olevan metsäpinta-alan suhteen korkealle. Etenkin pääkaupunkiseudun suuretkaupungit ohjaavat metsiensä hoitoa tätä toimintamallia vastaavilla strategisilla linjauksilla.

Kaupungin omistamista metsistä vastaa kiinteistötoimi. Kiinteistötoimi vastaa metsäsuunnitelmien valmistelusta jametsäsuunnitelman mukaisten hakkuiden ja hoitotöiden sekä asukkaiden toivomien puunkaatotöiden tilaamisesta.Vuonna 2009 kantakaupungissa tehtävät työt sekä Teisko-Aitolahdessa ja muissa kunnissa sijaitsevien metsienmetsänhoitotyöt kuten taimikonhoito- ja metsänistutustyöt tilattiin kaupungin metsäpalveluita tuottavasta yksikös-tä. Kantakaupungin ulkopuolisissa metsissä metsäsuunnitelman mukaisista hakkuutyömaista kertyvä puutavarakilpailutetaan metsäyhtiöillä ja työn toteuttaa tarjouskilpailun voittaneen yhtiön puunkorjuuorganisaatio. Erityiskoh-teiden työn voi toteuttaa kaupungin metsäpalveluita tuottava yksikkö tai yksityinen palveluntuottaja.

Metsiä koskevat keskeiset lait ja metsien sertifiointi

Kaupungin omistamien metsien hoidossa ja käytössä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä asetuksineenkuten perustuslakia, metsälakia, luonnonsuojelulakia, maankäyttö- ja rakennuslakia sekä ulkoilulakia. Alueilla, joillametsälaki ei ole voimassa noudatetaan niitä metsälain määräyksiä, jotka koskevat metsän käsittelyä ja luonnonmonimuotoisuuden turvaamista.

Kaupungin talousmetsät kuuluvat Suomen metsäsertifioinnin piiriin. Ulkoilumetsien osalta sertifiointikriteerit ovattietyiltä osin ristiriitaisia ulkoilumetsien hoitoperiaatteiden kanssa muun muassa maanmuokkauksen osalta. Serti-fiointijärjestelmä on lähtökohtaisesti talousmetsiä varten laadittu järjestelmä, eikä siksi sovellu kaikilta osin ulkoilu-metsiin. Ulkoilumetsissä toimitaan kuitenkin soveltuvin osin sertifiointikriteerien mukaisesti. Kaupungin omistamienmetsien hoidossa noudatetaan myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion (2006) Hyvän metsänhoidon suosi-tuksia, kun ne eivät ole ristiriidassa virkistyskäytön tarpeiden kanssa (esim. maanmuokkaus).

2006 2007 2008 2009 TAE

Puunmyyntitulot/€ 456 896 452 428 401 869 480 000

Metsien hoidon menot/€ 711 000 684 000 726 000 740 000

Puutavara/m³ 20 437 11 135 13 878 13 000

Metsänhoitotyöt/ha 76 140 155 130

Suunnitelmallista metsien hoitoa vuodesta 1887

Kaupungin omistamia metsiä on hoidettu suunnitelmallisesti alkaen vuodesta 1887, jolloin kaupungin ensimmäi-nen metsäsuunnitelma valmistui. Kymmenvuotiskausiksi laadittuja metsäsuunnitelmia on tehty vuodesta 1924lähtien. Sotien jälkeisinä vuosina kaupungilla ei ollut voimassa olevaa suunnitelmaa, mutta jo 1950 metsäsuun-nitelmat saivat jatkoa.

Viimeisin kaikkia metsiä koskeva suunnitelma on valmisteltu vuosina 1998–2000 suunnitelmakaudeksi 2001–2010. Tämä metsäsuunnitelma oli järjestyksessään kahdeksas perättäinen. Sen valmistelussa oli merkittävässäroolissa osallistaminen ja luontoarvojen selvittäminen. Kaikkien aiempien metsäsuunnitelmien valmistelusta onvastannut Pirkanmaan metsäkeskus (aiemmalta nimeltään mm. Pirkka-Hämeen piirimetsälautakunta).

Kaupungin omistama metsäpinta-ala on kasvanut merkittävästi viimeisten 80 vuoden aikana. Kaupungin tavoitemaanomistuksen lisäämisessä on ollut yhdyskuntarakentamiseen sopivien alueiden hankinta ja maanhankintavirkistystarpeisiin. Kaupungin päätöksillä maata on ostettu ensisijaisesti yleiskaava-alueilta myöhempää asema-kaavoitusta varten. Metsäomaisuus on lisääntynyt myös tehtyjen alueliitosten myötä kuten Aitolahden liittämisenyhteydessä vuonna 1966 ja Teiskon vuonna 1972. Metsäpinta-alan kasvu on ollut 2000-luvun alussa aiempiavuosikymmeniä maltillisempaa.

Kaupungin metsien luokittelu on muuttunut merkittävästi kaupungin metsäsuunnitteluhistorian aikana. Keskeisiämuutoksia ovat olleet talousmetsien osuuden merkittävä väheneminen, ulkoilumetsien osuuden huomattavakasvaminen ja retkeilymetsät -luokan perustaminen. Lisäksi vanhoissa suunnitelmissa oli käytössä varausmetsät-luokka. Nämä metsät olivat käytännössä varattu yhdyskuntarakentamisen alueiksi.

Kuvapari. Vasemmalla Tampereen keskustaa Pyynikin näkötornista kuvattuna vuonna 1960 (Kuva Staf E.M.). Keskeiset kaupunkirakenteenpiirteet, kuten Kalevanharju, Pyhäjärvi ja Iidesjärvi sekä vasemmalla horisontissa siintelevä Kauppi-Niihaman silhuetti ovat valitsevina piirteinämyös oikean puoleisessa 2000-luvun maisemassa.

Metsien hoito 2000-luvun alkupuolella

Metsänhoitotyöt

Taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon on kohdistettu resurssejalisääntyvästi viime vuosina. Näitä töitä ja metsänistutusta onkin teh-ty kaupungin metsissä lähes metsäsuunnitelman 2001-2010 eh-dotusten mukaisesti. Myös pienpuuston hoitoa ja ennen koneellistametsän harvennusta tehtävää raivausta on toteutettu tavoitteidenmukaisesti. Säännöllistä hoitoa vaativat edustusmaisemat kuten Ka-levanharju ovat vieneet työpanosta huomattavasti. Asukastoiveisiinperustuvat työt ja yleensä ottaen lähimetsien hoitotyöt ovat vaati-neet paljon resursseja.

Harvennushakkuut

Nuorten ja varttuneiden metsien harvennushakkuita on toteutettumetsäsuunnitelman tavoitteita vähemmän. Huonot puunkorjuu-olosuhteet sekä myrskytuhopuiden ja pystyyn kuivuneiden kuusienkorjuu useina vuosina muun muassa reittien ja asutuksen läheisyy-destä ovat vähentäneet harvennushakkuisiin käytettävissä olevaatyöpanosta. Yksi syy siihen, että harvennushakkuutavoitteisiin eiole päästy, on asukkaiden toivomien puunkaatotöiden lisääntymi-nen. Vuotuisten tavoitteiden asettaminen toteutusohjelmaan har-vennushakkuiden osalta tulee olla jatkossa täsmällisempää sekätavoitteiden toteutumista tulee seurata ja vuotuisia tavoitteita tar-kistaa suunnitelmakaudella.

Kuvapari. Kaupin vinttikoiraradan tuntumassa puustoauudistettiin pienialaisesti 2000-luvun alkupuolella (ylempikuva). Alemmassa kuvassa, vuonna 2008 taimikko onlähtenyt jo hyvään kasvuun.

Metsän uudistaminen

Metsän uudistamista on tehty kantakaupungissa varsin vähän. Kaupungin metsäsuunnitelman yhteenvedossavuonna 2001 todettiin, että suunnittelutyön yhteydessä puuston terveydentila havaittiin kohtuullisen hyväksi kau-pungin alueella. Siksi ei metsän uudistamista vielä tuolloin pidetty ajankohtaisena. Kuitenkin jo seuraavan kym-menvuotiskauden eli 2010-luvun haasteeksi asetettiin vanhojen kuusikoiden asteittainen muuttaminen lehtipuuval-taisiksi sekametsiksi.

Nyt kaupungin metsien terveydentilassa on havaittavissa paikoin merkittäviäkin muutoksia. Kuivat kesät ovatedesauttaneet puiden kuivumista pystyyn vanhoissa kuusimetsissä, ja paikoin puiden kuivuminen on muodostunutongelmaksi. Kantakaupungin vilkkailla ulkoilualueilla pystyyn kuivaneet kuusikot saattavat aiheuttaa vaaraa käyttä-jille ja olla maisemassa häiritseviä, mutta toisaalta ne voivat lisätä luonnon monimuotoisuutta tarjoten elinsijaa la-hopuusta riippuvaisille lajeille. Uusia metsäsuunnitelmia valmisteltaessa tulee jatkossa tapauskohtaisesti harkitta-vaksi heikentyneiden puustojen uudistaminen. Muun muassa virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus ovat kes-keisiä huomioon otettavia näkökulmia metsänuudistamisehdotuksia tehtäessä.

Puuston nykytila

Kaupungin omistamien metsien yleisin kasvupaik-katyyppi on tuore kangasmetsä. Metsät ovat varsinreheviä, kun kaikkiaan yli 75 % metsämaasta ontuoretta tai ravinteikkaampaa kangasta tai suota.Keskimäärin metsät ovat kuitenkin vain hieman re-hevämpiä kuin Pirkanmaan metsät yleensä.

Kaupungin metsistä on noin 90 % kangasmaanmetsiä ja 10 % suometsiä. Pirkanmaalla kangas-metsiä on noin 80 % ja suometsiä 20 %. Kaupunginmetsien yleisin puulaji on kuusi, joka on pääpuulaji45 %:lla pinta-alasta, mänty 39 %:lla. Metsätieto-järjestelmän laskentojen mukaan puustoa on kes-kimäärin 185 m³ hehtaarilla. Pirkanmaan metsät onkeskimäärin 144 m³/ha.

Kasvupaikkatyypit Tampere* PirkanmaaLehdot 4,7 % 4 %Lehtomaiset 32 % 24 %Tuoreet 40 % 45 %Kuivahkot 19 % 20 %Kuivat 4,2 % 5 %Karukko 0,1 %Kalliot 0,3 % 2 %Yhteensä 100 % 100 %Taulukko. Tampereen omistamien metsien ja Pirkanmaan met-sien kasvupaikkatyypit. (*Tampereen omistamat metsät Pirkan-maalla.)

Kaupungin metsäsuunnitelmassa 2001 - 2010 ulkoilumetsiksi ja retkeilymetsiksi luokiteltujen metsien pinta-alasta on yli 80-vuotiaita metsiä 28 %. Yli 100-vuotiaita metsiä on etenkin ulkoilumetsissä huomattava määrä,noin 18 % koko pinta-alasta, kun Pirkanmaalla on keskimäärin yli 100-vuotiaita metsiä noin 12 %. Nuoria, alle20-vuotiaita metsiä on kaupungin ulkoilu- ja retkeilymetsissä vähän. Talousmetsien ikäluokat poikkeavat virkis-tysmetsistä siten, että yli 60-vuotiaita metsiä on vähemmän ja alle 20-vuotiaita vastaavasti enemmän.

Ikäluokat Ulkoilumetsät Retkeilymetsät Talousmetsät

Taulukko. Tampereen omistamien metsien ikäluokat kaupungin metsäsuunnitelman2001-2010 mukaan.

Kuvat. Tyypillinen tamperelainen metsä on puustoltaan varttunutta kuusimetsää ja kasvillisuudeltaan varsin rehevää.

Aukea 0,4 % 1,4 % 1,3 %1-20 6,0 % 7,6 % 11,0 %21-40 23,6 % 17,4 % 30,9 %41-60 24,8 % 29,6 % 28,8 %61-80 17,4 % 16,2 % 9,8 %81-100 9,7 % 12,2 % 11,5 %101-120 10,9 % 7,5 % 3,4 %121+ 7,2 % 8,1 % 3,3 %

Kaupungin metsät suuralueittain

Kuva. Kuvassa esitetään punaisella kaupungin metsäsuunnitelman mukaiset ulkoilu- ja retkeilymetsät (2008). Kaavojen mukaiset viheralueet(31.12.2006) kuvataan vihreällä. Virkistysalueista suuri osa on kaupungin omistuksessa olevaa metsää, mutta esimerkiksi Kauppi-Niihamassaon laajoja yksityisten ja seurakunnan omistuksessa olevia metsäalueita ja mm. kaupungin maalla olevia pelikenttiä ja golfkenttä. Keskiselläsuuralueella korostuu myös mm. Iidesjärvi laajana virkistysalueena. Kantakaupungissa punavalkoiseksi muodostuville metsäalueille tuleekohdistumaan rakentamista. Osa näistä metsäalueista tulee kuitenkin olemaan virkistysmetsiä alueille laadittavissa uusissa kaavoissa.

Lounainen suuralue

Lounaisella suuralueella on metsiä 453 hehtaaria (140 m²/asukas). Alueen merkittävimpiä metsäkokonaisuuksiaovat Epilänharju, Tohloppi järven ja Tohlopin suon metsät, Tesomajärven sekä Mustavuoren metsät. Lounaisellasuuralueella sijaitsevat myös Myllypuron ja Vaakkolammin luonnonsuojelualueet, Rasonhaan perintömetsä sekäVillilänsaaren ja Nokian puoleisen Hevoshaan lehtipuuvaltaiset arvokkaat rantametsät. Alue kytkeytyy Ylöjärvelläsijaitseviin, Tampereen omistamiin Teivaalanharjun hienoihin harjumetsiin.

Lounaassa metsäala tulee vähenemään tulevaisuudessa maltillisesti. Alueen keskeisimmät metsiin kohdistuvatmaankäyttötavan muutokset liittyvät täydennysrakentamiseen ja Myllypuron Kolmenkulman rakentamiseen.

Luoteinen suuralue

Luoteinen suuralue on pinta-alaltaan pienin ja alueella on myös vähiten metsää, vain 76 hehtaaria (70 m² / asu-kas). Tämä pinta-ala muodostuu kapeista asutukseen rajautuvista metsiköistä. Reuharinsaari, Suomensaari jaLintulampi kuuluvat alueen hienoihin metsäalueisiin. Luoteiselta alueelta on kohtuullinen matka Ylöjärven puolel-la sijaitseviin Tampereen omistamiin Näsijärven rannan retkeilymetsiin, jotka on osin merkitty Pirkanmaan 1.maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi.

Luoteisella suuralueella kaupungin omistama metsäpinta-ala ei täydennysrakentamisesta huolimatta juuri vä-hene. Asukasmäärä ja metsiin kohdistuva käyttö tulevat kuitenkin kasvamaan lähivuosina M-realin alueen ra-kentuessa Niemenrantaan.

Keskinen suuralue

Keskisellä suuralueella on metsää 362 hehtaaria (57m²/asukas). Alueella on hienoja metsäkokonaisuuksia: Pyyni-kin (kuva vieressä) ja Viikinsaaren luonnonsuojelualueet, Kale-vanharju sekä Kaupin ulkoilumetsät. Nämä metsät ovat koko-naisuuksina suhteellisen laajoja, mutta ne ovat toisistaan erilli-siä. Kaupin metsät liittyvät kiinteästi Niihaman laajaan ulkoilu-alueeseen. Kauppi-Niihamastakin yhteydet muihin metsiin ovatongelmalliset liikenneväylien vuoksi.

Suuralueelle ei ole tulossa monia muutoksia, Tampereen yli-opistollisen sairaalan ja Toimelantie välisen alueen rakentumi-nen vaikuttaa metsien määrään merkittävimmin.

Koillinen suuralue

Koillinen suuralue on kantakaupungin suuralueista yksi metsäi-simmistä. Metsiä on kaikkiaan 945 hehtaaria (275 m²/asukas).Alueella on useita laajoja metsäalueita kuten Niihaman ulkoi-lumetsät, Halimasjärven luonnonsuojelualue (kuva vieressä) jasitä ympäröivät metsät, Ojalan alue ja Mannerheiminkallionläheiset metsät.

Alueen metsäpinta-ala tulee rakentamisen vuoksi vähenemäänmerkittävimmin Ojalassa, Kumpulan pohjoispuolella ja Kan-gasalan rajan läheisyydessä Lahdentien varressa.

Kaakkoinen suuralue

Kaakkoinen suuralue on kantakaupungin suuralueista metsäi-sin: metsää on yhteensä 960 hehtaaria (236 m²/asukas). Suo-lijärven ympäristön, Hervantajärven ja Makkarajärven metsät(kuva vieressä) sekä Lahdesjärven pohjoispuolelta, Hervannankanjonin ja Selkämäen kautta Ruskoon jatkuvat metsäalueetovat laajoja kokonaisuuksia, jotka tarjoavat käyttäjille jopaerämaisia elämyksiä.

Kaakkoisella suuralueella tulee metsäpinta-ala vähenemäänmerkittävästi tulevaisuudessa. Ruskontien ja Hervantajärvenvälinen alue, Ruskon alue Kangasalan rajan tuntumassa jaKaukajärven Saarenmaantien varsien rakentaminen ovat kes-keisimmät metsiin kohdistuvat tulevat muutokset.

Eteläinen suuralue

Eteläisellä suuralueella on metsää 814 hehtaaria (427m²/asukas). Tällä suuralueella on vielä vuonna 2008 eniten met-säpinta-alaa alueen yhtä asukasta kohden. Suuralueella on mo-nia hienoja metsäkokonaisuuksia kuten Peltolammi-Pärrinkoskenluonnonsuojelualue ja Härmälän kulttuurivaikutteiset rantamet-sät. Laajimpia metsäkokonaisuuksia ovat Vuoreksen ja Särkijär-ven lounaispuoliset metsät sekä Pirkkalan rajan ja rautatien väli-nen metsäalue Multisillassa.

Vuorekseen, Lahdesjärvelle ja Multisillan Pirkkalan rajaan ra-joittuville alueille tulee jatkossa kohdistumaan merkittävimmätmuutokset. Metsäpinta-alan väheneminen sekä asukasmääränkasvu tulevat olemaan huomattavat.

Pohjoinen suuralue

Pohjoisella suuralueella on kaupungin omistuksessa yksittäisiämetsätiloja yhteensä 3107 hehtaaria. Kintulammin läheisyydessäuseat metsätilat muodostavat melko laajan kokonaisuuden. Tällealueelle on tehty retkeilypalveluiden kehittämissuunnitelma.Suunnitelmaan on kirjattu myös alueen metsien hoidon periaat-teet. Kintulammin lisäksi laajahkoja metsäkokonaisuuksia ovatKulkkilan metsät Paarlahden pohjoispuolella ja Pirttijärven met-sät Pohjois-Teiskossa. Luonnoltaan arvokkaita kohteita ovat Vat-tulan säästömetsä, Kintulammin läheiset metsät ja Kulkkilan Pik-kuhaka.

Myös pohjoisella suuralueella tulee metsäpinta-alaa siirtymäänmuuhun käyttötarkoitukseen etenkin Nurmi-Sorilan alueella jamahdollisesti myös Terälahdessa. Pohjoinen suuralue on toi-saalta tulevaisuudessa esimerkiksi mahdollisten virkistyskäytöntarpeisiin hankittavien metsien suhteen otollinen alue.

Suuralue taimuiden kuntienalueilla sijait-sevat metsät

Lehtipuulajitpääpuulajina

%metsäalasta

Havupuulajitpääpuulajina

%metsäalasta

Yli 80-vuotiaidenmetsien osuus Alueen yleisin kasvupaikka-

tyyppi, ja muut erityispiirteet% met-säalasta

2008

*% met-säalasta

2028

Lounainen 26 74 30 60 Lehtomainen kangas, esiintyy suur-alueista eniten rämeitä

Luoteinen 28 72 40 80 Lehtomainen kangas, alueella vähitenmetsiä

Keskinen 12 88 50 64Lehtomainen kangas, esiintyy suur-alueista eniten kuivahkoja, kuivia jakarukko kankaita

Koillinen 22 78 28 46 Lehtomainen kangas, esiintyy suur-alueista eniten lehtomaisia kankaita

Kaakkoinen 18 82 24 36Tuore kangas, kantakaupungin suur-alueista metsäisin, esiintyy suuralu-eista eniten tuoretta kangasta

Eteläinen 31 69 18 33Lehtomainen kangas, esiintyy suur-alueista eniten lehtoja (17%) ja kor-pia (4,7 %).

Pohjoinen 10 90 20 25 Tuore kangas

Muut kunnat 10 90 35 44 Kuivahko kangas

Ulkoilumetsät 22 78 28 44 Lehtomainen kangas

Retkeilymetsät 11 89 28 35 Tuore kangas

Talousmetsät 7 93 18 18 Tuore kangas

Taulukot. Ylemmässä taulukossa tietoja suuralueiden puuston ja metsien piirteistä ja alemmassa metsäsuunnitelmaan 2001-2010 määritet-tyjen eri metsäluokkien vastaavat tiedot. Pääpuulajien osuudet ja yli 80-vuotiaiden metsien osuudet vuonna 2008 perustuvat metsäsuunni-telman 2001-2010 tietoihin. *Arviot vuoden 2028 puuston ikärakenteesta perustuvat metsätietojärjestelmän laskentoihin, ja siihen, ettämetsäsuunnitelman 2001-2010 ehdottamien toimenpiteiden jälkeen alueilla ei tehtäisi puuston ikärakennetta muuttavia toimia.

Muissa kunnissa sijaitsevat metsät

Tampere omistaa kaikkiaan kymmenen muun kaupungin tai kunnan alueella metsää yhteensä 730 hehtaaria.Metsänomistusta on eniten Ylöjärvellä, Kurussa, Hämeenkyrössä ja Posiolla, jossa sijaitsevat myös kaupunginkauimmaiset metsät. Ulkokuntien metsänomistus tulee vähenemään lähivuosina, kun Ylöjärven Metsäkylässäsijaitsevat metsät siirtyvät sopimuksen mukaisesti Ylöjärven kaupungin omistukseen.

Muiden kuntien alueilla sijaitsevista metsistä 60 prosenttia on luokiteltu metsäsuunnitelmassa 2001 - 2010 ulkoi-lu- ja retkeilymetsiksi ja noin neljännes on talousmetsiä. Metsistä on suojeltu eriasteisesti 15 %.

Metsien tuleva kehitys

Rakentamisen vaikutukset

Maankäyttösuunnitelmien mukaan metsiä on tulevaisuudessa siir-tymässä kantakaupungin alueella ja Nurmi-Sorilassa merkittävämäärä rakentamiseen (Yleiskaavojen virkistys- ja maa- ja metsäta-lousalueet liitteenä). Asukasmäärän kasvu tulee lisäämään jäljellejäävien metsien käyttöä. On todennäköistä, että metsän pohjankuluminen tulee käytön myötä lisääntymään, mikä aiheuttaa myöskasvilajiston muutoksia.

Rakentamisen seurauksena metsät pirstoutuvat pienemmiksi jametsäalueiden väliset yhteydet voivat heikentyä. Reunametsienmäärä tulee myös lisääntymään, minkä seurauksena reunavaiku-tukset tulevat koskemaan nykyistä suurempaa osaa metsistä. Ku-luminen ja rakentamisen vaikutukset ovat keskeisiä asioita, joihinmetsien hoidossa pitää varautua.

Etelä-, Kaakkois- ja Koillis-Tampereella tulee erityisesti varautuarakentamisesta aiheutuviin muutoksiin. Keskeistä on metsien hoi-totoimien toteutus riittävän ajoissa, jotta puustolla on tarpeeksiaikaa sopeutua tuleviin muutoksiin. Tärkeää on myös huolehtia jorakentuneiden alueiden heikentyneitten reunametsien hoidosta.

Metsien kasvu ja kehitys

Kantakaupungin metsien ikärakenne tulee painottumaan tulevai-suudessa voimakkaasti vanhoihin ikäluokkiin, jos puustoa ei ryhdy-tä uudistamaan vaiheittain ja suunnitelmallisesti.

Lounaisella, luoteisella ja keskisellä suuralueella tulisi ilman toi-menpiteitä olemaan 2020-luvun lopulla reilusti yli puolet metsäpin-ta-alasta yli 80-vuotiasta. Vaikka vanhat metsät ovat virkistysmet-sinä hienoja ja tärkeitä vanhan metsän eliölajeille, voi metsienikääntyminen pitkällä tähtäimellä aiheuttaa vilkkailla ulkoilualueillaongelmia. Vanhoissa kuusikoissa esimerkiksi myrskytuhoriskit kas-vavat. Samanaikaisesti ilmastomuutoksen ennustetaan lisäävänmyrskyjä ja muita ääriolosuhteita.

Keskeistä onkin selvittää, mitkä metsäalueet on perusteltua jättääkehittymään aarnialueiksi, jotka ylläpitävät vanhojen metsien mo-nimuotoista lajistoa, ja toisaalta mitkä metsäalueet on tarkoituk-sen mukaista uudistaa muutoksiin paremmin sopeutuviksi seka-metsiksi. Harvennushakkuiden ja metsänhoitotöiden oikea-aikainen toteutus edesauttaa puuston säilymistä pidempään elin-voimaisena, jolloin puuston on mahdollista saavuttaa korkea ikämyös taajamametsissä, jotka altistuvat monenlaiselle vaikutuksellekuten virkistyskäytölle ja ilmansaasteille.

Kuvat. Ylimmän kuvan uusi reunametsä tulee olemaan altis mm. tuuli- ja kuivuus-tuhoille. Keskellä: Kulunutta metsänpohjaa vilkkaalla virkistysalueella. Alla: Heiken-tynyt, suojametsäksi ja ekologiseksi yhteydeksi varattu kaistale vanhoja kuusia.

Ekologinen verkosto

Ekologinen verkosto mahdollistaa luonnossa ja myöskaupunkirakenteessa eliöstön liikkumisen ja levittäyty-misen. Toimiva verkosto edistää luonnon monimuotoi-suuden säilymistä. Kaupunkiympäristössä metsät, vi-heralueet, suojaviheralueet, puistot ja vesistöjen varretsekä tonttien viheralueet toimivat ekologisena verkosto-na. Ekologinen verkosto muodostuu luonnon ydinalueis-ta ja niitä yhdistävistä ekologisista yhteyksistä. Parhaas-sa tapauksessa ekologinen yhteys ja toiminnallinen vi-heryhteys yhdistyvät.

Luonnonsuojelualueet ja arvokkaat luontokohteet

Tampereen kaupungin omistuksessa oli metsäisiä luon-nonsuojelualueita 245 hehtaaria vuoden 2008 lopussa.Suojelualueita oli 11 kappaletta. Niiden pinta-alat vaih-telivat 0,4 – 61 hehtaariin ja keskimäärin alueet olivat22 hehtaarin suuruisia. Kaikkiaan metsistä oli luonnon-suojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita 3,3 %. Myl-lypuron luonnonsuojelualue kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjel-maan.

Luonnonsuojelualueilla toimitaan hoito- ja käyttösuun-nitelmien mukaan. Suunnitelmat vahvistaa Pirkanmaanympäristökeskus. Uusimmille luonnonsuojelualueille ku-ten Ruovedellä sijaitsevalle Hirsisaarelle ja VilppulanNuijanniemelle ei oltu vielä vuoden 2008 loppuun men-nessä laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Peltolam-min-Pärrinkosken ja Halimasjärven luonnonsuojelualu-eiden suunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Jatkossa luon-nonsuojelualueiden suunnitelmien ajantasaisuuteenkiinnitetään huomiota.

Lähitulevaisuudessa luonnonsuojelulain mukaistenluonnonsuojelualueiden määrä tulee Tampereella kas-vamaan käynnissä olevien suojeluhankkeiden kutenSoukonvuoren luonnonsuojelualueen valmistelun ede-tessä.

Metsälain 10 § mukaisia tärkeitä elinympäristöjä onmetsäalasta 1,4 %. Muita arvokkaita elinympäristöjä on2,2 % metsäpinta-alasta. Tampere on rauhoittanut 15hehtaarin laajuisen Tohlopin kaupunginosassa sijaitse-van Rasonhaan perintömetsän. Yhteensä edellä mainit-tuja suojelualueita on kaupungin omistamasta metsä-alasta noin 7 %.

Tampereen arvokkaat luontokohteet -julkaisun kohteet otetaan lähtökohtaisesti huomioon metsien käsittelyssä,samoin kaupungin paikkatietokannan luontotietoa hyödynnetään metsäsuunnittelussa ja toteutuksessa. Tampe-reen kaavoissa on suojelualueita (kaavamerkintä S) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitäalueita (kaavamerkintä luo), joissa mahdolliset metsänhoidolliset toimenpiteet tehdään alueen arvoja säilyttäen.

Metsäsuunnitelmassa on lisäksi merkittävä määrä muita omaehtoisesti hakkuiden ja hoitotoimien ulkopuolellejätettyjä metsiköitä kuten arvokkaita luontokokonaisuuksia, rantametsiä, peltosaarekkeita, riista- ja petolintujensekä liito-oravan keskeisiä elinympäristöjä. Nämä epävirallisesti toimenpiteiden ulkopuolelle rajatut metsäalueetovat tilastoinnin ulkopuolella. Jatkossa omaehtoiset toimenpiteiden ulkopuolelle säästettävät alueet merkitäänsuunnitelmiin viheralueiden hoitoluokituksen (2007) mukaisesti, jolloin tiedot eriasteisesti suojelluista alueistaovat paremmin tiedossa.

Ekologiset yhteydet

Tampereella ekologiset yhteydet ovat osin toimivia. Paikoin yhteydet ovat kapeita käytäviä, jotka ovat kokonaanreunavaikutuksen muuttamia. Ekologisten yhteyksien kannalta ongelmallisia kohteita ovat ainakin yhteydetKauppi-Niihamasta Jyväskyläntien yli itään sekä etelässä Särkijärven ja Peltolammin välillä.

Sen sijaan Tesomajärven ja Tohlopin alueella sekä Lahdesjärven-Hervannan-Ruskon alueilla viheralueet saavatselvitysten mukaan selvän verkostomuodon. Kaupungin omistamat suojelualueet sijaitsevat pääasiassa ulkoilu-metsissä ja niistä on yhteydet laajoihin metsäalueisiin.

Kaupunki omistaa runsaasti Näsijärven ja Pyhäjärven sekä pienempien järvien rantoja. Vesistöjen rannat ovatkeskeinen osa ekologista verkostoa. Ne ovat myös tärkeitä virkistyskäytön kannalta. Rantojen hoidon suunnitte-lussa tulee kiinnittää huomiota yhteyksien säilymiseen toimivina. Myös kantakaupungin ympäristö- ja maise-maselvityksessä osoitetut yhteydet ja viheryhteystarpeet otetaan lähtökohdaksi metsänhoidon suunnitteluun.

Kuvat. Ekologinen verkosto turvaa lajien elinmahdollisuudet metsäluonnossa. Lahopuusto on yksi keskeinen rakennepiirre, jonka puuttumi-nen on vähentänyt metsien monimuotoisuutta. Vasemmalla metsissämme yleisesti esiintyvä vanamo, keskellä koivupökkelöllä kasvaa taula-kääpiä, oikealla vanhassa metsässä viihtyvä puukiipijä.

Metsien virkistyskäyttö

Toimintamallin valmistelun yhteydessä ei selvitetty metsien virkistyskäyttöä, koska sitä on selvitetty aiemminmuun muassa eri suunnitteluhankkeiden yhteydessä. Myös Viheralueohjelman valmistelun yhteydessä vuosina2002 - 2005 tehtiin kysely, jossa selvitettiin viheralueiden käyttöä.

Viheraluekyselyyn vastanneista 1061 henkilöstä käyttää viheralueita päivittäin tai lähes päivittäin kesällä 65 % jatalvella 43 %. Vastaajat käyvät viheralueilla ensisijaisesti nauttimassa maisemasta ja luonnosta sekä sauvakä-velemässä ja kävelemässä. Istuskelu, oleskelu ja auringonotto sekä pyöräily ja uinti ovat myös suosittuja.

Eri metsäsuunnitteluhankkeiden yhteydessä on selvitetty asukkaiden mielipiteitä postikyselyiden avulla. Ky-selyissä on selvinnyt, että yli puolet vastaajista käyttää metsiä ulkoiluun vähintään 2-3 kertaan viikossa. Vastauk-sissa on korostunut metsän merkitys mm. ulkoiluympäristönä ja asuinalueen viihtyisyyden luojana. Myös maise-ma-arvot on koettu tärkeiksi. Pääasiallisesti vastaajat käyvät metsissä ulkoilemassa ja virkistäytymässä. Selvästisuosituimmaksi kuntoilumuodoksi mainittiin kävely ja sauvakävely. Metsiltä odotetaan myös luonnon läheisyyttä,rauhaa ja monimuotoisuutta. Turvattomuus on noussut esiin joissakin kyselyissä.

Yleisesti ottaen kävely on suosituin ulkoilumuoto kuntien virkistysmetsissä. Tutkimusten mukaan ulkoilijat ovatmieltyneitä valoisiin ja hoidettuihin metsiin ja miellyttävä metsämaisema arvostetaan korkeammalle kuin luonto-arvot. Osa ulkoilijoista pitää luontoarvojen huomioon ottamista tärkeänä, ja kriittisimpien mielestä metsät tulisijättää kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle. Näin on varmasti myös Tampereella, ja siksi on tärkeää, että met-sien hoidossa keskitytään erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseen. Osa metsäalueista voidaan hoitaa jopapuistomaisesti ja osa luonnonmukaisemmin. Osa metsistä on syytä jättää kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle,jolloin voidaan tarjota moninaiselle käyttäjäkunnalla riittävästi erilaisia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia.

Metsien merkitykset

Kaupungin metsillä on joukko erilaisia merkityksiä, joiden kautta voi-daan määritellä tavoitteita metsien hoidolle ja käytölle. Tässä esitet-tävät Tampereen kaupungin metsien merkitykset kuvattiin toiminta-mallia valmistelleen ohjausryhmän ja osallisryhmän näkemysten poh-jalta.

Toiminnalliset merkityksetMetsässä voi ulkoilla, retkeillä, liikkua, marjastaa, sienestää, metsäs-tää, ja se toimii myös monien muiden harrastusten toimintaympäris-tönä. Metsä on työpaikka ja leikkipaikka. Metsä auttaa ympäristökas-vatuksessa ja se vaikuttaa luontosuhteen kehittymiseen.

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät merkityksetMetsällä on paikallinen ja globaali merkitys monimuotoisuuteen. Setoimii lajien elinympäristönä. Metsäluonto on itseisarvo. Metsillä onvaikutus ilmanlaatuun ja ilmastoon, metsä on hiilivarasto ja -nielu.Metsät ylläpitävät monimuotoisuutta ja ekologista verkostoa. Moni-muotoinen metsä helpottaa luonnon sopeutumista muutoksiin. Metsäon osa valuma-aluetta.

Sosiaaliset merkityksetMetsän kautta syntyy vuorovaikutusta. Se voi olla yhteisöllisten tapah-tumien paikka ja kohtaamispaikka. Metsä voi aiheuttaa konflikteja jakonsensusta.

Terveydelliset merkityksetMetsillä on vaikutuksia mielenterveyteen. Metsä luo turvallisuudentunnetta, lisää motivoitumista ja helpottaa rentoutumaan. Metsät tar-joavat elämyksiä ja niillä on parantava vaikutus. Metsissä ylläpidetäänterveyttä liikkumalla ja virkistäytymällä.

Taloudelliset merkityksetMetsällä on omaisuusarvo. Ne turvaavat puunhankintaa ja työllistävät.Metsästä saadaan keräilytuotteita, riistaa ja bioenergiaa.

Kulttuuriset merkityksetMetsä on historiallinen tapahtumapaikka. Metsään liittyy tarinoita,perimätietoa, riittejä, alkuperäisyyttä ja mytologiaa. Metsä on kulttuu-rimaisema. Metsät innoittavat luomaan taidetta ja niissä esiintyy tai-detta. Metsä liittyy uskonnollisuuteen. Suomalaiset perivät metsäläi-syyden äidinmaidosta. Metsä on perintö sukupolvelta toiselle. Se onosa kansallista identiteettiä.

Kaupunkirakenteelliset merkityksetMetsällä on kaupunkikuvallinen merkitys, se vaikuttaa maisemaku-vaan. Metsällä on merkitystä lähi- ja kaukomaisemassa. Metsä onmaankäyttötapoja erottava ja yhdistävä. Se voi toimia melu, pöly- janäkösuojana. Metsä on kaupunkirakenteen tärkeä osa.

Kuvat. Ylhäällä koululaiset suunnistamassa Kaupin metsässä. Keskellä harmaapäätik-ka haavan rungolla ja metsuri ensiharventamassa nuorta männikköä. Alla syysväreissäloistava lehtimetsä rajaamassa peltomaisemaa.

Metsien SWOT-analyysi

Tampereen omistamia metsiä sekä niiden suunnittelua ja hoitoa on analysoitu nelikentän avulla. Nelikentän laa-timiseen ovat osallistuneet ohjaus- ja osallisryhmän jäsenet. Metsien SWOT-analyysia on hyödynnetty lukujen 3.Toimintamallin tavoitteet ja painopisteet sekä 4. Metsien hoidon ja käytön linjaukset sisältöjen valmistelussa.Näissä luvuissa on pyritty hyödyntämään kaupungin metsien ja metsien hoidon vahvuuksia. Heikkouksia pyri-tään vähentämään toimintatapoja kehittämällä. Mahdollisuuksia on tulevaisuudessa kyettävä hyödyntämäänlaajasti ja mahdollisiin uhkiin on varauduttava jo hyvissä ajoin, jotta metsillä on riittävästi aikaa kehittyä muu-toksia paremmin kestäviksi ympäristöiksi.

Vahvuudet (Strengths) Heikkoudet (Weaknesses)Kaupunkialueellakin on monipuolista metsäluontoa:harjut, rannat ja kalliot tuovat vaihtelua maisemara-kenteeseen. Metsät ovat näkyvästi esillä kaupunkira-kenteessa.Metsät tarjoavat monipuoliset harrastus-, ulkoilu- javirkistysmahdollisuudet, joita tukevat hyvät reitit japolut.Metsäpinta-alaa on paljon myös asutuksen läheisyy-dessä.

Metsäomaisuuden tilasta on olemassa ajantasainen jakattava tieto metsäsuunnitelmassa.Luontokartoituksia on tehty laajasti ja luontotieto onhyvin saatavilla.Metsiä hoidetaan ammattitaitoisesti ja suunnitelmalli-sesti.Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on toimivaa.Metsät toimivat kaupungin keuhkoina.Metsät suojaavat pölyltä, melulta, tuulelta ja muiltaympäristön haitoilta.Vehreys imagotekijänä.

Yhteistyö maankäytön suunnittelussa metsien osal-ta ei ole aina riittävää.Riittävän ajoissa toteutetun metsän käsittelyn puu-te rakentamiseen siirtyvillä metsäalueilla (valmen-nushakkuut).Metsäalueiden pirstoutuminen eli yhteyksien kat-keaminen rakentamisen seurauksena ja metsäalu-eiden pieneneminen.Huonokuntoisten ikääntyneiden metsien määränkasvu virkistysmetsissä.Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyserot siis-teyskäsityksissä, toiveet ympäristön muokkaami-seksi.Rantametsien hoitotaso alhainen.Maisemien ja näkymien umpeenkasvu.Metsien liiallinen tiheys ja vesakoituminen.

Mahdollisuudet (Opportunities) Uhat (Threats)Ulkoilu-, virkistys- ja retkeilypalveluiden monipuolista-minen sekä niistä tiedottaminen.Aluetason suunnittelu ja kokonaisuuksien hahmottami-nen.Viherverkoston turvaaminen.Monimuotoisuuden turvaaminen Etelä-Suomen metsienmonimuotoisuusohjelmaa soveltaen.Elinvoimaisuuden turvaaminen riittävän tehokkailla jaoikein ajoitetuilla toimenpiteillä.

Kaupungin sisäisen yhteistyön kehittäminen.Uusien menetelmien ja tutkimustiedon hyödyntäminen.Ympäristökasvatus; opetusta lapsille ja nuorille, elä-myksiä kaikenikäisille .

Metsäasioiden ymmärtämisen lisääminen.Pitkäntähtäimen tavoitteet metsien hoidossa ja käytös-sä.

Rakentaminen; metsien pirstaloituminen ja viher-yhteyksien katkeaminen; metsien häviäminen kau-punkialueelta.Ilmastonmuutos ja metsien huono sopeutuminenmuutoksiin.Puuston elinvoimaisuuden heikentyminen

Monimuotoisuuden väheneminen.Liiallinen metsien hoito tai liiallinen museointi.Viherverkostoajattelun puute.Metsäkäsitteen ja hyvän metsänhoidon periaattei-den hämärtyminen.Ilkivalta, puutarhajätteet, roskaantuminen, kulumi-sen lisääntyminen ja vieraslajien leviäminen.

Metsiin kohdistuu monia muutostarpeita esim.maankäytön suunnittelun ja tiesuunnittelun kautta.Kulttuurimaisemien häviäminen.