aito 1/2012

LAMPI, LUMME jA sAkUAITO

OPIskELIjAkUNTA sAMMAkkON jäsENLEhTI

?

1/2012

” friends” on Facebook

sukulaissieluja etsimässä

TUTkIMUsRETkI kANkAANPäähäN sivu 12

DO YOU REALLY NEED ALL ThOsE page 10

TUNNISTATKOITSESI?

BAARITYYPIT sivu 22

AITO 1/2012 3

aitosisältö.



SE TAVALLISTA PAREMPI RUOKAKAUPPA.

PalvelemmeArkisin 7-21

Lauantaisin 7-18Sunnuntaisin 12-18

MEILLE HYVÄ RUOKA ON SYDÄMEN ASIA!

Siltapuistokatu 9-15, PoriRUOKACENTER

SAMMAKKOn yhteistyökauppa!Ruokacenter tarjoaa jokaisen

opintotuen jälkeisen seuraavan perjantain ajan

-10% alennusta*SAMMAKKOn jäsenille ostoksista

*=(EI KOSKE TARJOUKSIA, ALKOHOLITUOTTEITA, TUPAKKAA, LEHTIÄ, VEIKKAUKSEN TUOTTEITA, ÄIDINMAIDONKORVIKKEITA, PANTTEJA EIKÄ LAISSA ERIKSEEN MÄÄRÄTTYJÄ MUITA TUOTTEITA.)

Videoita ja Verkostoitumista7

Potilaat ottavat vaihto-opiskelijan

hyvin vastaan.

”Me löllytään täällä, mutta samalla

tehdään niin kuin taide.”

1/2012 tarjolla5

6

7

8

10

11

12

16

PääkirjoitussAMMAkkOn puheenjohtajan terveiset.

Elämässä mukana - muutoksissa tukena

Videoita ja verkostoitumista

Iso räpylän heilutus uusille ja vanhoille Samkkilaisille

Nicotine gum and Facebook patches

KolumnisAMMAkkOn pääsihteerin terveiset.

Sukulaissieluja etsi-mässä

Aito PersoonaRauman kautta kansainvälisyy-teen

Lontoolainen Porissa

KolumniVihreä Kylä -gaalassa tehtiin hyvää

Improilua pikkulauantaina

Opiskelijatalolla tapahtuu:90-luvun diskobiiteistä rentoon sunnun-taihengailuun

Partio on pop

Baarityypit Tunnistatko itsesi?

KolumniRauman Kanali-kampus

Apparaatti kohtauttaa yritykset ja opiskelijat

Bailataan!

17

17

1819

20

22

24

24

25

Vieraita Clip-videofestivaaleille

saapui niin Seinäjoelta kuin Tampereeltakin.

Mukaan voi tulla ilman maksuja, sitoumuksia tai liittymispakkoa

12

LontooLainen porissa17

partio on pop20

Mahtavaa, voiko meno enää ysärim-

mäksi mennä!

19

AITO 1/2012 5

aitopääkirjoitus.



AloittAmisen vAikeus on varmaan tut-tua tutumpaa kenelle tahansa, mutta varsinkin monelle opiskelijalle tuskaista todellisuutta. Tentin lähestyessä jotenkin kaikki muu tuntuu mielenkiin-toisemmalta ja tärkeämmältä kuin kirjan avaaminen ja luku-urakkaan tarttuminen. Tosin en saisi yleistää. Löytyneehän niitäkin opiskelijoita, jotka fiksusti pitkin jaksoa käyvät asioita itselleen läpi, eikö?

toimeen tArttumisen lisäksi voi alkukankeus johtua asian uutuudesta ja ”outoudesta”. Tässä lehdessä muun muassa kerrotaan SAMMAKKOn suhteellisen nuoresta kehitysyhteistyöhankkeesta, johon on saatu apua kokeneemmilta. Kokemukseen kannattaa tarttua ja sitä kannattaa jakaa. Neuvoista voi aina poimia rivien välistä ne omat tapansa toimia ja kukapa meistä ei vastavuoroisesti haluaisi välillä päteä toisten silmissä.

JokAisellA on omiA rituaalejaan saada itsensä käyntiin, oli sitten kyse heräämisestä tai projektin starttaamisesta. Yksi tarvitsee kahvia, toinen ponkaisee armeijatyyliin vieterin lailla sängystä aamulenkille ennen kuin kokee olevansa hereillä. Yksi siivoaa työpöytänsä, toinen kerää evästä viereen, että voi kuvitellakaan työskentelevänsä. Dopinginsa kullakin, mutta yhtä lailla vaikeaa lienee lopet-tamisen aloittaminen. Pääset vauhtiin ja hupsista, onkin aamuyö. Pitäisi lopettaa, jotta jaksaa taas aloittaa. Järki seisoo, palkka juoksee, asiat makaa? Lopussa kiitos seisoo.

AurinkoisiA, lämpimiä päivänAloituksiA kaikille räpyläjaloille!

ALKU aina

JulkAisiJAOPIskELIjAkUNTA sAMMAkkO TEkNIIkANTIE 2, 28600 PORIwww.sammakko.fi

päätoimittAJAMIRELLA kOskI

tAittokATI kANTONENAINO kORPINENVeLi-MATTi LAhDeNNieMisEsILjA LINDELL

Lehti on toteutettu SAMKin viestinnän 2. vuosikurssin opiskelijoiden projekti-työnä keväällä 2012.

proJektipäällikkÖ toimituksestA vAstAAvA opettAJAMAARIkA IIjOLAINEN

tekiJäthENRIkA BäckLUND, sINI GRöhN, sARI hEIkkINEN, MIIkA hYväRINEN, kATRI IsOTAhDON, kATI kANTONEN, AINO KORPiNeN, ANNi KäLKäiNeN, VeLi-MATTi LAhDENNIEMI, sEsILjA LINDELL, NOORA LINDéN, jENNA NIjMOLEN, MARjUkkA sAARINEN, OUTI TURUNEN, EULA WEssBERG, MIMMI vIRTANEN

pAinopAikkAEURA PRINT OY

Aito ilmestyy 2 kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Lehden levikki on 2000 kpl.

Anna kuulua!Edessäsi on opiskeli-jakunta SAMMAKKOn jäsenlehti! Anna paukkua ja kerro meille ansait-semmeko fanfaarit vai olisiko pajavasaralla töitä tämänkin lehden toimituk-sessa? Hyvät, huonot ja juttuideat otetaan myös riemulla vastaan. Anna palautetta osoitteeseen: [email protected]

AVARA LUONTO NOORA LINDÉN

hankalaa

KANNEN KUVA: MIIkA hyVärInen

mirella koski, sAMMAkkOn [email protected]

”Kokemukseen kannattaa

tarttua ja sitä kannattaa

jakaa.”

Mirella Koski

Lisäetu 1: Opintolainan korkomarginaali 0,2 %Hae opintolainaa verkon kautta osoitteessa op.fi niin saat lainan ilman toimitusmaksua ja 0,2 % korkomarginaalin.

Lisäetu 2: Tee säästösopimus, voit saadaluotollisen tilinSaat meiltä 200 euron luoton käyttötiliisi, kun keskität pankkiasiasi meille ja teet jatkuvan säästösopimuksen. Minimisäästö 30 eur/kk.

Ota Easysti!

Älä laske pennosia vaan keskity täysillä opiskeluelämän viettoon! OP-Easy -opiskelijapakettiimme on liitetty kaikki tarpeelliset pankkipalvelut, jotka saat alle 26-vuotiaana maksutta käyttöösi. Poikkea Länsi-Suomen Osuuspankiin ja saat erinomaiset välineet taloutesi hoitoon:

Omistajajäsenen superetu: OP-Easy-vakuutus vuodeksi maksuttaEasy on edullinen ja joustava vakuutuspaketti, joka täyttää nuorten tavallisimmat vakuutus-tarpeet. Easy-paketin voit ottaa 15-25-vuotiaana yksin tai yhdessä avo- tai aviopuolison kanssa. Easyn voit ottaa jo asuessasi vanhempien kanssa samassa taloudessa.

Etua elämään OP-Pohjolasta.

Extraetuna korkeakouluopiskelijalle:• 90 opintopisteen jälkeen voit hakea OP-Visa -korttia 1000 euron luottorajalla.

• OP-Visa Electron- tai OP-Visa Debit -kortin• OP-verkkopalvelutunnukset• verkkotiliotteen• Oma talous -palvelun• e-laskupalvelun

AITO 1/20126 AITO 1/2012 7

Alkujaan eläkelaitoksen nimellä toiminut, nykyään kansaneläkelai-toksena tunnettu, tuttavallisemmin Kela, aloitti toimintansa 16.12.1937. Kela, joka rakkahasti meitä opiskelijoita palvelee, lap-

puja eteemme antelee, ja peräämme soittelee, palvelee meitä yhä enene-missä määrin tänäkin päivänä.

Mikäs muukaan opiskelijoiden taloutta pystyssä pitelee kuin opintotuki. Opintotukeen kuuluvat niin opintoraha, asumislisä kuin opintolaina, jon-ka takaa valtio. Näin ei aina ole ollut.

Elettiin vuotta 1959 ja noina päivinä, jolloin lai-noja myönnettiin, tapahtui sekin vain tarkkaan harkitusti eli harkinnanvaraisesti. Päästiin vuoteen 1969, jolloin tulivat käyttöön korkotukilainat ja vuonna 1972 opiskelijoita ilahdutti uuden opinto-tuen astuminen päivänvaloon. Siitä sai alkunsa nykymuotonsa saavuttanut opintotuki.

Korot nousivat, ja pankit jopa osittain kieltäytyivät myöntävänsä opin-tolainaa. Silloin ilmaantui monen opiskelijan iloksi opintotukeen asumis-

lisä vuonna 1977. Opintotuki säilyi pitkään opintolainapainotteisena, kun-nes opintoraha koki korotuksen 1992. Tällöin opintoraha koki muutoksia ja muuttui veronalaiseksi, huoltajuuskorotus ja korkotukilainat poistuivat kokonaan ja opintoraha suureni huomattavasti, 107,64 eurosta 264,06 eu-roon.

Vuodet vierivät, kansatalous muuttui, ja hintavasta tuli kallista ja kalliis-ta suolaista. Mutta opintotukeen ei tullut vuosiin muutoksia. Korkeakou-

luopiskelijoiden opintorahaa jopa laskettiin 1995 ja nostettiin vasta vuonna 2008 seuraavan kerran. Asumislisää ja opintolainan valtiontakausta koro-tettiin edellisen kerran 2005.

Mitä tulee siis opintolainan historiaan, ei se it-sessään kovin valoisia tai monimutkaisia merkkejä

itsestään anna. Joskus tärkeät asiat tarvitsevat kehittyäkseen aikaa ja aikaa, jotta lopputulos olisi kaikkien kannalta mieleinen, ehkä sama pätee myös tässäkin tapauksessa.

TekSTI: OuTI Turunen GrAfIIkkA: SInI Gröhn

State-guaranteed loans have been granted since 1959, and even then however, only discretionarily. Soft loans were introduced in 1969 and in 1972 a new law on financial aid came into effect. That began the current form of student financial aid. When the in-terest rates rose and the banks sometimes even refused to give loans to student´s a housing supplement was added to the financial aid in 1977. Financial aid for students remained loan based for a long time, until 1992 when the study grant was increased substantially.

FinAnciAl Aid For students in higher education was increased in 1992 and de-ducted again in 1995. The allowance and the government guarantee were raised for the last time in 2005.

muutoksissa tukena

Elämässä mukana -

OPINTOTUkI

säILYI PITkääN

OPINTOLAINAPAINOITTEIsENA.

SAMKin viestinnän toisen vuosikurssin opiskelijat järjestivät tammikuun lopulla viikonlopun mittaiset Clip-videofestivaa-

lit. Tapahtuma suunniteltiin ja toteutettiin osana projektinhallinnan opintojaksoa ja festivaalien ideana oli saada videotuotannosta kiinnostuneet opiskelijat verkostoitumaan.

Halusimme, että kulttuurialan opiskelijat eri kaupungeista pystyisivät tutustumaan toisiinsa ja saisivat töitänsä näytille, kertoo tapahtuman päätuottaja Tiina Laakso.

Laakso kertoo Clip-festivaalien sujuneen varsin hyvin, vaikka ta-pahtuma olikin ensim-mäinen laatuaan Suo-messa, eikä järjestäjillä ollut aiempaa koke-musta tapahtumatuotannosta.

Olen ylpeä siitä, että saimme festivaalit järjes-tettyä ja vedettyä kunnialla läpi, Laakso sanoo.

Osallistujia Clip-festivaaleilla oli lähes sata, joiden joukossa vieraita niin Seinäjoelta kuin

Videoita ja

verkostoitumistaTekSTI kATrI ISOTAhdOn kuVAT MIIkA hyVärInen, kATrI ISOTAhdOn

Tampereeltakin. Laakson mukaan myös vaihto-opiskelijoita osallistui yllättävän paljon festivaa-leille.

onnistunut ViikonLoppu

Videofestivaalit starttasivat tammikuisena per-jantaina leffaillan merkeissä nuorisotalo Annik-sella, jonne kauempaa saapuneet festivaalivie-raat myös majoitettiin. Varsinainen festivaali-päivä oli lauantai, jolloin SAMKin Liiketoiminta ja kulttuuri Porin kampuksella katseltiin opiske-

lijoiden lähettämiä videotöitä.

Porukkaa saapui kampukselle pikku hiljaa lauantain ai-kana. Viimeisissä näytöksissä alkoi

olla jo runsaasti väkeä. Kahvitauolla oli suoras-taan meteliä, kun ihmiset puhuivat esitetyistä videoteoksista ja siitä, millaisia töitä kukin on tehnyt, iloitsee Laakso.

Videofestivaaleille lähetettävien töiden tyyli-lajia ei rajattu mitenkään, joten festivaaleilla nähtiin niin musiikkivideoita, lyhytelokuvia, do-kumentteja kuin kokeellista elävää kuvaa.

Lauantain aikana festivaaleilla järjestettiin yleisöäänestys parhaimmasta videotyöstä. Voit-tajaksi selviytyi lyhytelokuva nimeltä Comato-rium, joka kertoo koomaan vaipuneesta miehes-tä. Lyhytelokuvan olivat toteuttaneet Seinäjoen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuosikurs-sin mediatuotannon opiskelijat Tuukka Haapa-mäki, Tommi Haapaniemi ja Pia Murto.

CLipin tuLeVaisuus

Koska SAMKin viestinnän koulutusohjelman tulevaisuus on kysymysmerkkinä, ei Clip-video-festivaalinkaan jatko ole varmaa. Laakso kertoo kuitenkin varsinkin seinäjokelaisten opiskelijoi-den olleen kiinnostuneita tapahtuman tulevai-suudesta.

Seinäjokelaisten kanssa oli puhetta, että jos SAMKissa ei järjestetä ensi vuonna vastaavaa

IDEANA OLI sAADAvIDEOTUOTANNOsTA kIINNOsTUNEET

OPIskELIjAT vERkOsTOITUMAAN.

tapahtumaa, niin he voisivat mahdollisesti jär-jestää Clip-festivaalit omassa koulussaan, Laak-so kertoo.

Mikä olisikaan sen hienompaa, kuin että Cli-pistä tulisi vuosittainen tapahtuma.

Clip-videofestivaa-lien päätuottaja

Tiina Laakso luon-nehti viikonlopun

kestäneen festivaa-lin sujuneen hyvin.

student financial aid

Lauantain aikana Clip-videofestivaa-

lien osallistujat saivat äänestää fes-tivaalin parhainta

videotyötä.

Vieraita Clip-video-festivaaleille saapui

niin Seinäjoelta kuin Tampereel-

takin.

näytösten väliajoilla Clip-videofestivaa-lien osallistujat keskustelivat es-itetyistä videotöistä.

History of

AITO 1/20128 AITO 1/2012 9

Iso räpylän heilutus uusille

ja vanhoille Samkkilaisille

Olimme hallituksen kanssa ensimmäisen kerran koolla perinteen-siirtoevakossa, jossa tapahtuu tutustuminen, kouluttautuminen ja tiukka ryhmäytyminen. Hykertelin jo silloin tyytyväisenä, että jo-

han on aivan hirrrween pätevä porukka koossa. Sitä mieltä olen edelleen, sillä hommat on kivasti hanskassa, eikä hanskat edes hukassa.

Minä olen siis puheenjohtaja, eli se naama, jonka te näette höpi-semässä kaikissa virallisissa ja vähemmän virallisissa SAMMAKKOn tapahtumissa. Opiskelen liiketaloutta Porissa toista vuotta. Puheen-johtajana ohjaan hallituksen toimintaa ja olen lopullisessa vastuussa sen tekemisistä. Pitää siis olla suurin piirtein kaikki langat räpylöissä. Minulla on sellainen kutina, että vuodesta tulee erittäin vauhdikas, aikaansaava ja huumorintäyteinen.

Varapuheenjohtajana ja vasempana jalkanani toimii kaikkien aikojen myrryttäjä Annamari ”rakkauspuhelu” Lähteenmäki. Ansku opiskelee automaatiotekniikkaa Porissa kolmatta vuotta. Varapuhiksena Ansku hoitaa kanssani SAMMAKKOn edustustehtäviä ja pitää ne langat käsissään, jotka minä välillä pudotan tai hajamielisyydessäni unohdan.

Kysyin Anskulta, onko vastuu jo painanut hartioita? – Vastuu painaa, mutta sopivasti. Varapuhiksena on mielenkiintoista

olla niin puheenjohtajan kuin koko hallituksenkin tukena kaikenlaisissa tilanteissa. Erityisesti olen räpylöimässä tuutoriasioita, jotka ovat lähel-lä sammakkosydäntäni.

Hyvät naiset ja herrat, saanen esitellä sosiaalipolitiikan lyömättömän parivaljakon Johanna ”Jom Mustikka” Musikan ja Kata ”ooksä tehny tukalles jotain” Alastalon. Näiltä tehotytöiltä ei jää mikään asia huomaa-matta, kun puhutaan opiskelijaliikunnasta ja hyvinvoinnista. Kata ja Johanna opiskelevat molemmat Porissa toista vuotta sosiaali- ja terveys-alaa, Kata sosionomiksi ja Johanna terveydenhoitajaksi. Johanna vastaa enemmän liikuntaa koskevista asioista, kun taas Katan vastuualueeseen kuuluu muu opiskelijahyvinvointi. Kysyin Katalta, mikä nyppii.

- Sanotaan vaikka niin, että terveydenhuoltopalvelut voisivat olla paremminkin järjestettynä.

Johannalle esitin kysymyksen, mitä uutta opiskelijaliikuntarintamalta? – Ehdottomasti liikuntatuutorointi. Siitä on käynnistymässä pilo-

–Tiukat suoristussäännöt, jotka ovat lähellä opiskelijan arkea ja tuovat parhaiten esille opiskelijan oikeudet. Marin mielestä sai jokaisen opiskelijan tulisi tietää ehdottomasti kopojen sähköpostiosoitteet ja SAMMAKKOn toimiston sijainti.

Sitten sitä ohjausta. Ansku jätti isot tuutorivastaavan saappaat viime vuodelta, mutta meidän ihana Ida ”yhdellä i:llä” Talvinen on täyttänyt ne paremmin kuin hyvin. Ida opiskelee automaatiotekniikkaa toista vuotta. Kysy mitä vain tuutoroinnista, niin vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Idan nakkina on järkätä tuutorikoulutus, olla oppaana tuuto-reille ja suunnitella callidusta.

- Tuutorivastaavan hommassa on parasta yli sata ihanaa ja innokasta tuutoria, hihkuu Ida.

Viestinnästä vastaa Mirella ”Sorella Kuulapää Mirkku Sirkku” Koski. Mirella opiskelee sairaanhoitajaksi Porissa neljättä vuotta. Mirkku on opiskelija-aktiivina jo vanha konkari, mutta tänä vuonna hän vastaa kaikesta SAMMAKKOn viestinnästä, eli jos KASI kummastuttaa tai haluaisit SAMMAKKOn jonkin asian tiedottavan, on Sorella se henkilö, jolta vastauksen saat.

Tässä tämä jengi pistaasipähkinän kuoressa. Tulkaa nyt ihmeessä morottamaan meitä toimistoille, kyllä me kuppi kuumaa tarjotaan huo-nojen läppien lisäksi.

TEKSTI: SInI MyLLykOSkI KUVAT: SAMMAkkO GRAfIIKKA: JennA nIJMOLen

oLen sini ”isin tyttö” myLLykoski ja tänä kuLuVana Vuonna haLLituksen puheen-johtaja opiskeLijakunta sammakkossa. sain tehtäVäkseni esiteLLä teiLLe tämän Vuoden räpyLöitsijät, eLi haLLituksen. puhutaan ikäänkuin opiskeLijakunnan työrukkasesta. haLLitus Vastaa paLVeLuiden ja tapahtumien järjestämisestä sekä opiskeLijoiden etujen ajamisesta.

tointi, jonka kautta pääsemme kartoittamaan myös liikuntapalveluiden saatavuutta opiskelijoille.

Kansainväliset asiat lepäävät tänä vuonna Sanna ”tuhmuuspassi” Mikolan vakailla harteilla. Sanna opiskelee matkailualaa Porissa toista vuotta. Tällä maailmaa nähneellä ilopillerillä ei mene sormi suuhun muiden kansallisuuksien kanssa toimiessa, sillä kielitaito on kohdillaan. Sanna ottaa homman hoitaakseen kun puhutaan vaihtareista, tutkinto-opiskelijoista tai muista kansainvälisistä asioista.

– Minulle tärkeä kv-asia on SAMMAKKOn tunnetuksi tekeminen vaihtareiden keskuudessa. Haluaisin että, muutkin kuin suomenkieliset opiskelijat tuntisivat SAMMAKKOn omakseen, kertoo Sanna.

Kopoa siellä, kopoa täällä, kopoa kaikkialla! Koposta, eli koulutus-politiikasta vastaavat tänä vuonna Jani ”ainut mies” Mäntysaari ja Mari ”mis on bileet” Pitkälä. Jani on tietojenkäsittelyn ensimmäisen vuoden opiskelija. Mari taas on niitä sotepon tehotyttöjä. Hän opiskelee sairaan-hoitajaksi nyt toista vuotta.

Jani on niitä ihmisiä jotka puhuvat vähän, mutta asiaa. Faktat ovat hyvässä hallussa ja ehkäpä siksi hänellä onkin hallussa kopon kovempi puoli, eli laatukäskirja ja suoritussäännöt. Mari on kopoista se äänek-käämpi versio, joka varmasti saa taottua iloisella olemuksellaan opiske-lijoiden mieleen niitä aina niin puhuttuja velvollisuuskia ja oikeuksia, SoleHOPSia unohtamatta.

Kysyin Janilta, mikä on lempikohtasi laatukäsikirjasta?

aitoja. aitoja.

AITO 1/201210 AITO 1/2012 11

AFTeR ReTURNiNG from my motherland - a month of self-destructive partying in an Australian Christmas i made two vows or ‘new year’s reso-lutions.’ One was to quit smoking, the other to quit Facebook.

ALMOsT ThREE MONThs to the day of me writing this i can happily say both have so far been a success. My lungs feel more like my age and less like a ninety year old living in an industrial factory. My finances have become a little better giving me a chance to upgrade my drinks from the cheapest beer sold in Finland to the third cheapest beer. Progress! Like my lungs, my morality feels a bit healthier after being discounted from being a product for a massive data collecting giant.

STiLL OFTeN WONDeR do you really need all those ‘friends’ on Facebook? Do you really have 300 phone numbers on that phone of yours? if you do, do you always invite those 300 people over for a dinner, drink or conversa-tion? imagine how hard it would be to fit them all into a little student apartment? even offering all 300 of them one cup of coffee would put you into more debt than what the european Union seems to be getting itself into.

FACeBOOK and the internet’s one great potential have always been its abil-ity to connect the world together, its actions and its ideas. This promotes a more united democratic flow of free thoughts and information to earth’s people, something if uncensored is our greatest modern achievement.

BUT REALLY, does anyone really use Facebook for that right now? When the primary objective of its owners is to collect trends and data to give to companies to sell things to you? Does it really encourage such things when you only have ‘like’ buttons and not even Dislike ones? it seems to be limit-ing and narrowing thought more than promoting it.

I WILL TRY NOT go further down this rabbit hole of written vomiting this article has turned out to be, i know it is not that important to some. how you try to connect and talk to others is your own business and right. Just remember though, like absolutely anything, from chocolate to buying shoes or eating a hangover pizza some painful Thursday. You can get easily addicted if there is a need for distraction and a hole of happiness to fill. Facebook is no different.

Scott LeopoldKansainvälisyys/ International affairsOpiskelijakunta SAMMAKKO

Nicotine gum and

Facebook patches

aitointernational.

gallup

1. How would you describe the student allowance with one or a couple of words?

2. How should the student allowance be changed?

Noora LindénMedia and Communication

1. It sucks.2. Student allowance should be bigger, no matter what kind of a situation a student lives in. There should be no cuts in the allowance.

Juhana SuominenMedia and Communication

1. Barely adequate.2. A little increase would be pleasant.

Ville VettenrantaBusiness Administration

1. A joke. 2. In Finland we should move to basic income system. It would allow students to properly concentrate on their stud-ies. Temporary jobs should not risk the availability of the allowance.

Viivi HalinenTourism

1. Precious, but deficient.2. Student allowance should be raised in its entirety. Earning limits should be removed.

Toimikausi 2012 tullaan muistamaan SAMMAKKOn historiassa kaikesta positiivisestä ja hauskasta huo-limatta myös surullisena.

SAMMAKKOn toimistosihteerinä tammikuussa 2007 aloittanut Mari Lengman menehtyi traagi-sesti auto-onnettomuudessa helmikuussa. Opiskelijakunnan pääsihteerille tämä surullinen uutinen merkitsi paljon. Yhdessä hetkessä opiskelijakunnan kaikki perustoiminta oli lamaantunut. Opiskeli-jakortit, parkkiluvat, tapahtumamyynti, kansituspalvelu ja jopa toimiston normaali aukiolo loppui-vat silmänräpäyksessä. Näiden tavallisten ja maallisten asioiden lisäksi opiskelijakunnasta katosi ihminen. Ihmisen menettäminen on aina lopullista. Kaiken muun voi aina korvata, mutta ihminen on aina ainutlaatuinen.

Nykyään maailmassa arvostetaan kiirettä, tehokkuutta ja vauhtia. Tämän keinotekoisen kiireen pysäyttää aina hetkeksi vain ihmisen katoaminen. Katoamisen jälkeen mietimme, miksi huoma-simme tämän tärkeän ihmisen ainutkertaisuuden vasta nyt. Ehkä me ihmiset voisimme useammin muistaa toisiamme. Voisimme muistaa, että jokainen meistä on ainutkertainen. Jokaisella meillä on omat ainutkertaiset ajatuksemme, tapamme ja toiveemme. Korkeakoulun hektisessä arjessa me kaikki voisimme joskus hetkeksi pysähtyä. Pysähtyessämme ehkä ymmärtäisimme toistemme arvon. Tajuaisimme, kuinka arvokas ja ainutkertainen on sekin opettaja, joka ei muistanut antaa arvosanaa ajoissa. Voisimme myös huomata, kuinka ainutkertainen ja tärkeä lopulta on sekin kaveri, joka ker-ran töppäsi ryhmätyön deadlinen. Ehkä myös huomaisimme, miten kaikki me vaikutamme toisiim-me. Voisimme kaikki huomata, että tärkeintä onkin se hetki, kun olemme. Ei se, mitä tavoittelemme.

Mari istui kanssani samassa toimistossa viisi vuotta. Tämän viiden vuoden aikana opiskelijakunta kasvoi kaksinkertaiseksi. Kasvusta huolimatta, kiitos Marin, perusasiat eivät muuttuneet. Mari oli se henkilö, joka huolehti aina opiskelijoiden asioista. Mari arvosti jokaista opiskelijaa ja hänelle oli äärimmäisen tärkeää, että jokainen sai opiskelijakorttinsa mahdollisimman nopeasti, uuden luku-vuositarransa vaikka maailman ääriin tai tapahtumalippunsa vielä lipunmyynnin sulkeuduttua. Mari ymmärsi, mikä on opiskelijakunnan ja ihmisten välisen kanssakäymisen perimmäinen tarkoitus. Ehkä tärkein asia, mitä pääsihteeri oppi toimistosihteeriltä onkin se, että jokaisen ihmisen ongelma on aina ainutlaatuinen ja tärkeä. Oli se ongelma sitten kuinka pieni tahansa.

Jos me jokainen nyt pysähtyisimme omaksumaan tämän opin ja viitsisimme auttaa toisiamme kelloa katsomatta silloin, kun apua tarvitaan, voisi koko yhteisö olla meille itsellemmekin parempi paikka. Matka on aina lopputulosta tärkeämpi. Myös opiskelussa.

Mari Legmanin muistoa kunnioittaen.

Juha LamminenPääsihteeri

Menettäminen pysäyttää

AITO 1/201212 AITO 1/2012 13

kaksi Viestinnän opiskeLijaa Lähti ekskursioLLe kankaan-päähän seLVittämään mahtaisiko kuVataiteen kampukseLta Löy-tyä sieLunkumppaneita. kameroin ja muistiVihoin Varustetut seikkaiLijat päättiVät ottaa seLVää, miten kuVataideopiskeLi-joiden päiVittäinen meno eroaa oman kampuksen Lipon arjesta. kuVataiteen näyttäVä kampus tarjosi matkaLaisiLLe ihme-teLtäVää koko päiVäksi, mutta eniten hämmästystä aiheutti samankaLtaisuus toisen kuLttuuriaLan opiskeLijoiden kanssa.

SukulaissielujaK

uvataiteen kampus löytyy yllättä-vän kivuttomasti vain muutaman harhaan kääntymisen ja liiken-neympyrässä pyörähtämisen jäl-keen. Automme sopii juuri loista-

vasti pienelle parkkipaikalle, jossa tutut Salla Huttunen ja Jasmin Leinonen ovat meitä vastassa. Vaihdamme huvittuneita katseita, kun huomaamme viereemme pysäköidyn etäisesti autoa muistuttavan kulkuneuvon. Selvästi olem-me perillä.

9:56 aLkujutusteLu ja paha kahVi

Sisälle pääsyn jälkeen meille tarjotaan pahaa kahvia, joka osoittautuu ihan hyväksi. Kuu-lumisten vaihdon jälkeen keskustelu kääntyy tenttaamiseksi: millaista täällä on? Mitä te yleensä teette? Paljonko löytyy opiskelijoita? Lähdettekö vaihtoon? Meille vastaillaan ja yri-tämme kirjoittaa ylös kaiken kuulemamme. – Me löllytään täällä, mutta samalla tehdään niin kuin taide, Salla sanoo saaden muut nau-ramaan.

Työskentelyajoista kysyttäessä Jasmin to-teaa, ettei mistään tulisi mitään, jos koululle ei pääsisi myös viikonloppuisin ja iltaisin te-kemään töitä. Opiskelumiljöössä on tullut siis vietettyä useampikin yö. Kuulostaapa tutulta.

Kun kahvit on nautittu, päätämme lähteä tutustumaan rakennukseen. Jo ensimmäisenä katsastettu graafisen luokka silkkipainoineen ja happoaltaineen saa tutkimusmatkaajat kai-vamaan kameransa esille. Hirveesti kaikkea hienoa täällä.

10:41 aLastonmaLLi ja koko-VartaLoVeistos

Graafisen luokan sinolin käryjen jälkeen pääsemme tutustumaan kuvanveistäjien valta-kuntaan. Kameran räpsyminen lakkaa kuiten-kin nopeasti, kun äkkäämme lähes aution luok-kahuoneen keskellä ilkosillaan olevan naisen. Katselemme hetken ympärillemme vaivaantu-neena, kunnes päätämme jatkaa matkaa. Mah-taa jalat särkeä, jos viisi viikkoa seisoo samassa asennossa.

10:53 Löysimme maC-LuokanJatkamme kampuskierrostamme, ja mitä

näemmekään. Se on tuo omenalla varustettu joka medianomin paras ystävä. Luokkahuo-neessa vallitsee syvä keskittyneisyys, ja hipsim-me vähän äänin takaisin käytävään.

Rakennuksen ytimessä sijaitsee taiteenteki-

jän tietolähde: kirjasto. Sen yhteydessä toimii Taidelainaamo Taidekehä, josta kuka tahansa voi lainata pienellä kuukausimaksulla taidet-ta itselleen. Taidelai-naamon opiskelijatöitä hämmästellessä kehkey-tyy ajatus kulttuurialan opiskelijoiden tiiviim-mästä yhteistyöstä. Li-pon kampuksen seinät kaipaisivat lisää väriä.

11:15 uteLias keittäjätätiIlmeisesti koko kampus ruokailee samaan

kellonaikaan. Ruokala on onneksi niin so-pivan pieni, että tunnelma on varmasti aina yhtä tiivis. Meidän vieraat kasvomme huomi-oidaan heti.

Herkullisen herkkusienipastan jälkeen pää-semme kahville Akvaarioon, jossa keskuste-

lemme kolmannen vuoden maalariopiskelijoi-den kanssa Kankaanpään hyvistä ja huonoista puolista. Ensin ihmetyttänyt Akvaario-nimitys

osoittautuu oikein osuvaksi, kun tulem-me valtavilla ikkunoil-la varustettuun valossa kylpevään luokkaan. Akvaario, kuten muut-

kin kampuksen luokat, on täynnä kaikenlaista jännittävää. Eniten mielenkiintoa herättää lat-tialla oleva kasa vanhoja pääsiäismunayllätyk-siä, jotka on tietysti pakko ikuistaa.

Jälkiruokakahvittelun jälkeen on kiirehdit-tävä auditorioon koko kampuksen yhteiseen tiedotustilaisuuteen. Hivuttaudumme takari-viin ja tarkastelemme paikalle kerääntyneitä ihmisiä. Keskustelu kampuksen opettajien ja opiskelijoiden välillä on rentoa, kun puhutaan

TEKSTI jA KUVAT: henrIkA BäCkLund jA MIMMI VIrTAnen

etsimässä MUTTA sAMALLA TEhDääNNIIN kUIN TAIDE.“

“ME LöLLYTääN TääLLä,

AITO 1/201214 AITO 1/2012 15

A pair of media and communication students went on an excursion to Kankaanpää Faculty of Business and Culture. With cameras and notebooks, and both their minds and senses open the adventuresses began the trip to the Kankaanpää campus, first and foremost to get to know the similarities and differences between the two cultural training programs in SAMK.The day began with not-so-bad coffee and a talk with friends and hostesses Salla Huttunen and Jasmin Leinonen. The conversation included everything from daily routines to solidarity among students, as well as the threat of abolition.The campus itself can really amaze a visitor. Light floods in from large windows, and there are pieces of art everywhere. The two explorers got to see several fascinating things like paint drops all over a classroom floor, and a real nude model.In conclusion, there are things which only culture students can have a mutual understanding on; deadlines, constant creativity, practically living on school grounds, and the feeling of inferiority to other fields of education in the eyes of the general public.

Looking forkindred spirits

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt, että ammattikorkeakoulujen nuorille suunnattua koulutustarjontaa supistetaan vuonna 2013 noin 2200 aloituspaikalla. Eniten supistukset tulevat näkymään kulttuurialan ja viestinnän koulutusaloilla. Kaikkinensa tavoite oli leikata kulttuurialan koulutuksesta 871 aloituspaikkaa. Linjaukset perustuvat opetusministeri Jukka Gustafssonin asettaman työryhmän valmistelemaan ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamissuunnitelmaan.Syksystä asti on käyty kiivasta keskustelua ja kamppailua siitä, mitä koulutusohjelmille tulee tapahtumaan. Kankaanpäässä asiaan on suhtauduttu erityisellä vakavuudella. Opiskelijayhteisö on koko uhan olemassaolon aikana puhaltanut yhteen hiileen ja ollut aktiivisesti taistelemassa koulutusohjelman lakkauttamista vastaan. Kankaanpää on myös kuntana tukenut opiskelijoita. Koulutuksen säilymistä koskevaan nettiadressiin kirjoitti puumerkkinsä iso prosentti Kankaanpääläisistä.Taistelu tuotti tulosta. Maaliskuun lopussa Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti, että Kankaanpään kuvataideopetus jatkuu 20 aloituspaikalla.

kuvanveistäjien on itse rakennet-tava telineet, joihin muotoilevat savesta aidon kokoisen ih-misen. hitsaamassa Toni halonen.

Salla huttunen ja Jasmin Leinonen viimeistelevät metal-ligrafiikkatöitään en-nen päiväkaljoittelua.

”Kun opiskelijat voivat hyvin, opettajatkin kukoistavat.”

opiskelijahyvinvoinnista. – Kun opiskelijat voivat hyvin, opettajatkin

kukoistavat, koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja sanoo ja meitä hymyilyttää.

On hassua, miten etunimiä käyttämällä sel-vitetään, ovatko kaikki kolmoset käyneet ruot-sin kurssin. Suurena yllätyksenä saamme myös tietää, että Taidelainaamossa punomamme yhteistyöideat ovat kantautuneet jo koulutus-ohjelmavastaavankin korviin. Suuremmassa yhteisössä samaan tiedonkulkuun voisi mennä viikko.

13:15 hengaushetkiTiedotustilaisuuden jälkeen ehdimme ko-

koustaa opiskelijajärjestö Kuvakkeen kanssa, hioa yhteistyökuvioita ja kutsua kuvataiteilijat Poriin bileisiin. Nyt on aika hengähtää hetki yläkerran aulan sohvilla. Tulimme todistaneeksi sen, että vaikka taitei-lijoiksi opiskellaankin, SoleOps kummittelee ja aiheuttaa päänvaivaa myös täällä. Sallan ja Jasminin on aika siirtyä

seuraamaan opetusta, ja me päätämme roh-keasti jatkaa tutkimusmatkaamme omatoimi-sesti.

13:36 performanssipatjaItse rakennuksen arkkitehtuuri on ovela

sokkelo, joka saattaa eksyttää kokemattoman ekskursioparin, mutta luolista huolimatta koko kampus tulvii valoa. Päädymme performanssi-

taiteilijoiden luokkaan, joka muistuttaa enem-män kamppailu-urheilu-keskusta kuin perinteis-tä opetustilaa.

Paikalla on koko vuosikurssi: kaksi opiskelijaa ja opettaja. In-toudumme keskustelemaan esitystaiteen ope-

tussisällöstä, viestinnän oppimispoluista ja sitä kautta kulttuurialojen lakkautuksista. Toivo-tamme neidit tervetulleeksi tekemään perfor-manssia koulumme studioon.

Performansseista siirrymme tarkistelemaan aulan juuri avattua uutta näyttelyä, ja siitä jat-kamme puun hajun perässä kohti alakerran ku-vanveistoluokkia. Sirkkeleiden, hiekkalaatikoi-den ja sulatusuunien keskeltä löydämme kansaa hitsaamassa telineitä kuvanveistoa varten. Hei-dän kanssaan tulee juteltua vakavammistakin asioista. Samat asiat täälläkin huolestuttavat kuin meillä viestinnässä. Kyllä tämänkin iloisen yhteisön sisällä on omat murheensa.

Kuvataide ja viestintä lakkautusuhan alla – vain toinen selviytyi

Painautua prässin läpi ja ajautua sen jälkeen hap-poaltaaseen. Tehdä kipsimuotti itses-tään, eikä päästä enää ulos. Käyttää ruskeaa lyijypig-menttiä kaakaojauheena.

tavat kuolla taidekoulussa

TOP 3

1.

2.

3.

15:17 kouLu aLkaa hiLjentyäOlemme vetäytyneet takaisin alkutukikoh-

taamme grafiikan luokan edustan sohville poh-timaan päivän kokonaissaldoa. SAMKin kahta kulttuurialaa toden totta yhdistää projektiluon-toinen työskentely, päälle painavat deadlinet ja se, että koulutusta pidetään yhteiskunnan sil-missä enemmän harrastukseen valmentavana. Molempien taistelu omasta olemassaolosta luo yhtenäisyyden tunteen ja syvän ymmärryksen opiskelijoiden välille. Me tunnemme olomme kotoisaksi täällä maaliroiskeiden keskellä.

Luotto-oppaamme Salla ja Jasmin saavat päivän viimeiset metalligrafiikkavedokset valmiiksi. Nyt onkin juuri oikea aika lähteä päiväkaljalle.

KOTOiSAKSi TääLLä MAALi-ROIskEIDEN kEskELLä.

ME TUNNEMME OLOMME

AITO 1/201216 AITO 1/2012 17 AITO 1/200816

TekSTI JA kuVA: ANNI KäLKäINEN

kuVA JA TekSTI: VeLI-MATTI LAhdennIeMI

Lontoolainen Porissa

Kelechï saapui Suomeen syksyllä 2011. Suomi oli yksi vaihtoehto neljästä vaihto-opiskelumaas-

ta Kelechïlle. Muut maat olivat Malta, Italia ja Espanja, ja koska näissä maissa hän oli jo käynyt, joten miksei hän nyt tu-lisi Suomeen. Yksi painava syy miksi tulla Suo-meen oli myös Joulupukki.

Ennen kuin lentokone oli ehtinyt laskeutua maankamaralle, Kelechï koki ensimmäisen kulttuurishokkinsa. Hän näki ikkunoista vain puiden paljouden ja luulikin koneen laskeu-tuvan metsään, koska kiitorataa ei näkynyt. Toinen shokki oli Porissa ihmisten vähyys. Lontoossa asuva on tottunut suureen ihmis-määrään aina ja joka paikassa.

Suomalaisista Kelechïllä oli normaali britti-läinen käsite, eli maa on täynnä vaaleahiuksi-sia, sinisilmäisiä ja hiljaisia ihmisiä.

Kelechï toteaakin: ”Hiljaisuus luonteen-piirteenä oli vain legenda. Ihmiset muutenkin ovat olleet ystävällisiä ja auttavaisia. Erityisesti suomalaiset opiskelijat ovat olleet mielellään avuksi.”

Kelechïn opinnot Suomessa ovat puoliksi teoriaa ja puoliksi käytäntöä. Käytäntö tulee tutuksi Satakunnan keskussairaalassa. Hän on myös tyytyväinen sairaalan toimintaan opiskelijoita kohtaan ja siihen että opiskelijoille annetaan vastuuta enemmän kuin mitä Britanniassa. Esimerkiksi opiskelijat saavat laittaa potilaalle kanyylin, mikä ei ole Britanni-assa mahdollista. Vastuun antaminen opiskeli-joille on Kelechïn mielestä tietenkin hyvä asia.

Potilaat ottavat vaihto-opiskelijan hyvin vastaan. Tietenkin suurin ongelma on suomen kieli.

Kelechï sanookin: ”Olen opetellut muuta-mia yleisiä termejä suomeksi ,kun työskente-len potilaiden kanssa. Esimerkiksi sanon aina ennen verenpaineen mittausta potilaalle sanan verenpaine.”

Kelechï viihtyy Porissa hyvin ja rakastaa kaupunkia. Pori on pieni paikka verrattuna Lontooseen, mutta ihmiset ovat täällä mainioi-ta. SAMKiin otetaan myös paljon vaihto-opis-kelijoita ja heistä muodostuu hyvinkin tiivis ka-veriryhmä, jossa on hyvä ryhmähenki. Kelechïn mielestä tämä on hieno ja tärkeä asia.

Viimeiseksi asiaksi hän kertookin: ”Aina löy-tyy joku jonka kanssa voi viettää iltaa. Ei tarvit-se ikinä jäädä yksin, jos ei tahdo niin.”

keLeChï okere on 21-Vuotias LontooLainen

sairaanhoitajaopiskeLija, joka tuLi samkiin

Vaihtoon kokonaiseksi Vuodeksi. opiskeLuissa

keLeChïLLä on meneiLLään samaLLa myös Vi-

imeinen Vuosi.

Ikä: 21

MInkä eLOkuVArOOLIn hAL-uAISIT? uutisankkuri: ron Burgundyn legenda ja roolina itse ron Burgundy MITä hAJOTIT VIIMekSI?: ranskalaisen vaihto-opiskelijan kannettavan

kelechï Okere

TOP 3 Incoming countries to

SAMk in 2011:

1. france 2. Italy

3. Germany

aitoja.

Opiskelijakunta SAMMAKKO on mukana vihreä Kylä -kehitysyhteistyöhankkeessa, yhdessä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan TUOn ja Sambialaisen Green Living Movement -järjestön kanssa. hankkeen tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja sambialaisten yhteistyökylien omavaraisuutta kouluttamalla kylissä asuvia ihmisiä kestävämmissä viljelyta-voissa sekä markkinointitaidoissa.

Opiskelijakunta SAMMAKKO järjesti hankkeen rahoittamiseksi Vihreä Kylä-gaalan 29.2.2012 Bar Kinossa. illan aikana kuultiin mielenkiin-toisia puheenvuoroja KePAn (ent. Kehitysy-hteistyön palvelukeskus) Outi hakkaraiselta ja Opiskelijakunta TUOn Ringa Praudalta liittyen kehitysyhteistyön nykytilanteeseen Sambiassa.

Gaalassa järjestettiin myös huutokauppa, jonka tuotto ylitti opiskelijakunnan odotukset. huu-tokaupattavana oli muun muassa puutarhan aloitussetti, flunssantorjuntapaketti, Reilun kaupan tuotekori, huussi Sambiaan ja koska gaala järjestettiin karkauspäivänä, pääsi yleisö huutamaan myös hamekankaasta.

huutokaupan arvokkain kohde esko Railon grafiikkataulu ei saanut huutoja opiskelijapain-otteisesta yleisöstä, mutta uusi tilaisuus taulun huutokauppaamiseen tarjoutuu jo sAMMAk-KOn vuosijuhlilla 4.5. Grafiikkataulun huu-tokauppaan tarjosi Porin kaupungin ympäristö-virasto ja Käymäläseura huussi ry mahdollisti puolestaan huussin Sambiaan.

Gaala oli Vihreä Kylä -hankkeen ensimmäinen ja odotukset täyttyivät niin yhteistyökumppanei-den kuin yleisön osalta. SAMMAKKOn yhteistyö-kumppani k-supermarket Ruokacenter tarjosi paikalle saapuneille herkullisia Santa Marian TexMex-tapaksia ja paikalle saapui myös Reilu kauppa esittelemään tuotteitaan. Gaala-illan päätti porilainen duo, Kabul, jonka musiikki huumasi yleisön taidokkuudellaan.

Gaalan järjestäminen kuului osana Kehitysy-hteistyöstä käytäntöä -opintojaksoon, jonka opiskelijoita saammekin kiittää gaalan onnis-tumisesta.

Lisätietoa hankkeesta opiskelijakunnan työntekijöiltä: Marianne honkasalo, tuutori- ja jäsenpalvelusihteeri iida huhtala, järjestösi-hteeri

tehtiin hyvääVihreä Kylä -gaalassaaitopersoona.

miksi juuri sAmk ja kansainvälinen kauppa?Sopivan lähellä asuinseuduilta ja kaveritkin olivat jo täällä valmiiksi. en myöskään halunnut lähteä etsimään asuntoa uudelta paikkakunnalta. Kan-sainvälisen kaupan valitsin, koska kansainvälisyys kiinnostaa.

Asut Porissa, mutta opiskelet Raumalla. Miksi?en halunnut muuttaa pois Porista ja Raumalla on hankala saada asuntoa.

mitä kv-kaupassa opiskellaan tarkalleen?Kansainvälisessä kaupassa on kaksi eri suuntaus-ta, Aasian kauppa ja logistiikka. Rahainformaatio ja kuljetukset ovat pääosissa kv-kaupassa. itse valitsin logistiikan, koska silloin on ”helpompi” jäädä Suomeen töihin.

mitä odotat tulevaisuudesta?Koulutuksen puolesta työmahdollisuudet tulevat olemaan hyvin laajat ja siitä juuri tykkäänkin. Kansainvälisyys kiinnostaa myös ja tulevaisuudes-sa ulkomaat voikin olla yksi vaihtoehto – joko vaihdon tai työn puolesta.

mitkä ovat suunnitelmasi kesäksi?Toivottavasti pääsen johonkin töihin, hakemuksia ainakin olen lähettänyt paljon. Lisäksi rentou-tumista ja kesästä nauttimista.

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?Olen valmistunut SAMKista ja jossain kivassa työ-paikassa. Lisäksi toivon, että olen löytänyt oman paikkani tässä maailmassa.

ANeTTe kUlMAlA

kansainvälinen kauppa, logistiikka, rahainformaatio – siis mitä? porilainen anette kulmala, 22, opiskelee raumalla

toista vuotta kansainvälistä kauppaa ja valaisikin piinapenkissä tietämätöntä toimittajaa tästä koulutusohjelmasta.

MIkä POkeMOn OLISIT? –Charmander, koska se on pieni ja tulinen.

MInkä eLOkuVArOOLIn hAL-uAISIT? –Joku Marilyn Monroen tähdit-tämä elokuvarooli voisi olla kiva.

MITä hAJOTIT VIIMekSI? –kameran.

kansain- välisyyteen

Rauman kautta

AITO 1/201218 AITO 1/2012 19

TEKSTI jA KUVAT: euLA WeSSBerG GRAfIIKKA: MArJukkA SAArInen

erittäin hyVä eLLei täydeLLinen ysäridisko

Maaliskuisena perjantaina opiskelijatalolta kantautuivat tutut hitit, jotka saivat ajatukset palaamaan ala-astediskoihin ja niiden tanssilattioille. Ik-kunoista näkyivät sisällä välkkyvät värivalot ja tanssilattialla joraajien pro-fiilit: Ysäridisko oli täydessä vauhdissa.

Jo alkuillasta startanneet pippalot keräsivät taas kerran Saikun täy-teen opiskelijoita niin SAMKista kuin yliopistokeskukseltakin. Pukeutu-minen oli totta kai teemanmukaista, ja monet olivat haalineet kirppa-reilta vyölaukkuja, olkatoppauksia ja farkkutakkeja. Kreppirautaakaan ei ollut säästelty.

Tanssilattialla Taikapelin ja Backstreet Boyssien tahtiin bailaavan ihmismassan yläpuolella komeillut diskopallo sopi opiskelijatalolle oivallisesti. Sinisiä enkeleitä ja Asterixeja tarjoillut Saikun henkilökunta viihdytti porukkaa myös järjestämällään limbokisalla. Mahtavaa, voiko meno enää ysärimmäksi mennä!

aiVan ihana sunnuntai BrunssikLuBiLLa

Täysin toisenlaisia tunnelmia tarjoili sunnuntainen Brunssiklubi. Puolilta päivin esille katetun herkullisen brunssin suosio yllätti jopa Saikun henki-lökunnan itsensä: paikalle saapui niin lapsiperheitä, ystäväporukoita kuin pariskuntiakin. Opiskelijoiden lisäksi tarjoilut houkuttivat paikalle myös muuta kansaa, eikä ihme: kasvispizzaa, luomuruisleipää, couscoussalaat-tia, mustikkamuffinsseja, täytekakkua… Nam. Muutenkin luomu- ja lähi-ruokaan satsaavan Saikun porukka oli suosiosta hyvillään ja erittäin tyyty-väinen rentoon ilmapiiriin, joka opiskelijatalolla vallitsi.

Maukkaan ja monipuolisen ruuan lisäksi brunssiklubi tarjosi muita-kin eväitä onnistuneen sunnuntain viettoon. Neukkarin tuunausnurkas-sa nauru raikasi ja ompelukoneet surisivat kilpaa vanhojen musadoku-menttien pyöriessä taustalla. Toinen toistaan inspiroineet tuunailijat olivat piristävä näky ja herättivät varmasti ompeluinnostuksen myös muissa brunssiklubilaisissa. Päivän aikana tilkuista ja tilpehööreistä syntyi niin kankaisia essuja kuin matonkudekorujakin.

Opiskelijatalon pelihuoneesta löytyi peliä ja vehjettä joka lähtöön. Suuren suosion saavuttanut Saikun Xbox 360 Kinetic – pelikonsoli ei brunssiklubillakaan jäänyt yksin nurkkaan, vaan tukevan brunssin nauttineet opiskelijat päättivät kadottaa kertyneet kalorit hyppimällä ja pomppimalla milloin minkäkin pelin tahtiin. Myös ihmeellinen neljällä jalalla seisova taulutelevisiota muistuttanut pöytä herätti kiinnostusta.

Rentoa musiikkia ja naurun kiljahduksia riitti pitkälle iltapäivään, vaikka ruokapöydästä olivat jo aikaa sitten hävinneet hätävaratkin. Mi-käs siinä ystävien kanssa turistessa ja olutta hörppiessä, kun ei ole kiire minnekään. Varsinkin, kun täydellisen sunnuntain kruunasi ikkunoista sisään kurkistellut kevätaurinko.

porin opiskeLijataLo saikku on mieLenkiintoinen paikka. retrohenkisesti sisustet-tu Vanha työterVeysLaitos kasVattaa suosiotaan eriLaisiLLa tapahtumiLLa ja tem-pauksiLLa, joita se yhteistyökumppaneineen järjestää. sammakon, pointerin, podian ja pienempien opiskeLijayhdistysten sekä saikun oman porukan kekkerit kerääVät Laajan skaaLan eri opinahjojen opiskeLijoita Viihtymään miLLoin missäkin merkeissä. saikku muuntuu moneksi - jopa yhden ViikonLopun aikana.

älä unohda, että Saikun neukkari+saunatilat

ovat kaikkien opiskelijoiden varat-tavissa ilmaiseksi! Varauskalenteri on

usein täyteen buukattu, joten jos mielit saunomaan, tee varaus ajoissa!

Muista myös opiskelijatalon herkullinen lounas arkisin. Päivittäin tarjottavista ruokalajeista

toinen on aina kasvisvaihtoehto ja mikä para-sta, ruoka maksaa vain 2,47€!

Jos on tylsää tai muuten ei viihdy koton-aan, voi Saikulle aina painella pelaa-

maan tai vaikkapa päiväkaljalle!

Snorkkeli naurattaa katsojiaan kaikilla osa-alueilla. Ohjelmanumero sisältää pe-rinteisen improteatterin lisäksi myös pal-

jon laulua. Puolentoista tunnin aikana nähtiin muun muassa Kubrickin Hohto kahdessakym-menessä sekunnissa, venäjänkielinen näytelmä suomeksi dupattuna sekä kohtaus, jossa käytet-tiin häikeilemättömästi hyväksi tuotesijoittelua. Laulupuolella kuultiin jatko-osa Kari Tapion klassikkokappaleesta ’’Olen suomalainen’’ sekä tulkittiin lauluja erilaisten tunnetilojen vallassa.

Esityksen aikana katsojat saivat vaikuttaa näy-telmiin heittämällä esimerkiksi sanoja tai paik-koja, joiden pohjalta näytökset muotoutuivat. Jokaiseen esitykseen käytettiin katsojien anta-mia sanoja, joka teki improvisaatiosta uskotta-vaa ja samalla lisäsi koko illan viihdearvoa.

Opiskelijan näkökulmasta tärkeä asia on, että improvisaatioillan kustannukset eivät päätä hui-maa. Muutaman tunnin komedia maksaa opis-

kelijalle kuusi euroa. Saman rahan joutuu pulit-tamaan elokuvavuokrasta tai tunnin jumpasta. Halutessaan kulttuurielämykseen voi yhdistää ruokailun, ostamalla etukäteen valmiin paketin, joka sisältää esityksen Kulttuurikulmassa ja kol-men ruokalajin illallisen vaikkapa tien toisella puolen sijaitsevassa ravintola Amarillossa. S-Etukortin omistajat selviävät tästäkin alle kol-mellakympillä.

Improvisaatioteatterissa ensikertalaisena ol-leena voin sanoa illan ylittäneen jo valmiiksi kor-keat odotukseni. Puolentoistatunnin improilun jälkeen vatsalihakset olivat todellakin koetuksel-la. Parhaimmissa kohdissa sain vaivoin kerättyä itseni pöydän alta. Jokainen laulu ja jokainen sketsi onnistuivat naurattamaan katsojia, joten esitysten välissä ollut kymmenen minuutin väli-aika oli jopa tarpeellinen. Kokemuksen jälkeen voin kirkkain silmin suositella improvisaatioiltaa kaikille, oli sitten kiinnostunut kulttuurista tai ei.

jos tahdot VaihteLua opiskeLijan perinteisiin keskiViikkoiLtoihin, niin kannattaa poiketa raVintoLa kuLttuurikuLmassa. hiukan taVaLLisesta poikkeaVaa ajanViet-että porissa järjestäVä kuLttuurikuLma tarjoaa asiakkaiLeen kuLttuuria Laidasta Laitaan. Varsinkin nuorempaa Väkeä paikaLLe houkutteLee kuukausittainen keski-ViikkoiLtojen improVisaatiopaketti, jota tähdittää tampereLainen teatteriryhmä, improVisaatioteatteri snorkkeLi.

pikkulauantainaImproilua

kulttuurikulman tunnelma on rennon viihtyisä myös esitysten väliajoilla

Snorkkelin ohjelmaan kuuluu kaikkea murha-mysteerien ja lastenlau-lujen väliltä.

Reilun vuoden ikäinen Kulttuurikulma sijaitsee aivan torin tuntumassa suoraan ravintola Amarilloa vastapäätä. Kulttuu-rikulman ohjelmistoon kuuluu improvi-saatioteatterin lisäksi muun muassa eri tyylisiä musiikki-iltoja sekä perinteisem-pää teatteria. Päivittyneen ohjelmalistan voi käydä tarkistamassa osoitteesta www.kulttuurikulma.fi.

faktalaatikko

TEKSTI jA KUVAT: MIMMI VIrTAnen

90-luvun diskobiiteistä rentoon

sunnuntaihengailuun

Opiskelijatalolla tapahtuu:

AITO 1/201220 AITO 1/2012 21

Kello on 15.00 ja opiskelijatalo Saikulla on mukava määrä opiskelijoita nauttimas-sa keväisestä iltapäivästä kahvikuppien

ja ystävien kanssa. Kahvilan perällä haastattelua odottaa joukko opiskelijoita siniset huivit kaulas-saan. Yksi heistä on Eeva Louhela, 25, pitkänlin-jan partiolainen ja Porin opiskelijapartiolaisten perustajahenkilö.

-Idea toiminnan perustamiseen lähti oikeas-taan avomieheltä, joka vinkkasi keräämään par-tiolaiset opiskelijoiden keskuudesta yhteen, Eeva

kertoo opiskelijapartiolaisten perustamisesta. Eikä idea ollut huono. Tällä hetkellä reilun vuo-den ikäisiin opiskelijapartiolaisiin kuuluu kym-menkunta aktiivista harrastajaa.

tuLe kokeiLemaan

Nykyisistä harrastajista jokaisella on jo entuu-destaan kokemusta partioharrastuksesta. Har-rastajat ovat kotoisin eri paikkakunnilta ja opis-kelijapartiolaiset on tarjonnut muuttaneille

huLLuutta, hupia Vai rakkautta Luontoon? porin opiskeLija-partiLaiset oVat tätä ja kaikkea Vähän enemmän.

mahdollisuuden jatkaa harrastustaan myös opis-kelujen aikana. Harrastajat haluavat kuitenkin korostaa, että kuka tahansa voi lähteä mukaan toimintaan, jos vähääkään kiinnostusta löytyy.

-Jonkin asteista hulluutta harrastajalta kui-tenkin vaaditaan, jotta pystyy tiskaamaan pakka-sella astioita keskellä metsää ja vielä nauttimaan siitä.

Porin opiskelijapartiotoimintaan osallistumi-sen kynnys on haluttu pitää matalana. Kaikki ovat tervetulleita ja mukaan voi tulla ilman mak-

suja, sitoumuksia tai liittymispakkoa. -Jos kokee olevansa vähääkään kiinnostunut,

voi mukaan tulla kokeilemaan ja katsomaan viih-tyykö täällä.

Sujuvimmin tiedot opiskelijapartiolaisten liikkeistä voi löytää Facebookin kautta. Jos halua ja intoa löytyy, voi Porin opiskelijapartiolaisista tykätä Facebookissa ja kävellä rohkeasti mukaan seuraavaan tapaamiseen.

irtiottoja opiskeLijan arjesta

Jos joku ajattelee partiotoiminnan olevan pelk-kää solmujen sitomista ja sudenpennunkäsikir-jaa, niin pieleen menee. Porin opiskelijapartio-laisissa tekemisen genreä ei ole rajattu. Pääasia on, että jokaisella on hauskaa ja jokainen voi saada tapahtumien kautta irtioton opiskelijan arjesta.

-Tapahtumien suunnittelu alkaa siitä, että ide-oimme porukalla, mitä kaikkea voitaisiin tai ha-luttaisiin tehdä. Niiden pohjalta sitten mietitään, mitkä ideoista voitaisiin oikeasti toteuttaa.

Erilaisia tapahtumia pyritään järjestämään ainakin kerran kuukaudessa.

Opiskelijapartiolaisten toimintaan kuuluvat olennaisesti erilaiset retket ja pulkanlaskupäivät, mutta esimerkiksi viime keväänä harrastajat pääsivät kokeilemaan eksoottisempana lajina myös purjehdusta. Tulevaisuudessa olisi tarkoi-tus järjestää purjehduksen ohella myös kanootti- tai resiinaretkiä.

-Tapahtumat pyritään kuitenkin pitämään il-maisina tai ainakin edullisina, jotta opiskelijoilla olisi varaa osallistua kaikkiin tapahtumiin.

Toiminnassa mukana alusta asti ollut Merja, 23, sanoo purjehdusretken olleen yksi mieleen-painuvimmista hetkistä.

-Toinen ehdottomasti ikimuistoinen hetki oli viime retkellä valmistettu jättimäinen pizzapoh-jataikina, joka muistutti lähinnä ydinpom-misientä.

Lampaluodon kevätretkellä valtaviin mitta-suhteisiin levinnyt taikina oli saanut alkunsa reseptin tulkintavirheestä.

tuLeVaisuutta ajateLLen

Vasta reilun vuoden ikäisellä ryhmällä ei vielä ole virallisen yhdistyksen asemaa. Eevan mukaan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kuitenkin yhdistyksen rekisteröinti. Tähän asti Porin opis-kelijapartiolaiset ovat toimineet Käppärän parti-on alaisuudessa.

Myös uusien harrastajien rekrytointi on yksi tärkeä tavoite. Koko ajan Poriin tulee uusia opis-kelijoita, jotka ovat jättäneet partioharrastuksen kotipaikkakunnalleen. Melko varmasti myös ny-kyisten porilaisopiskelijoiden joukosta löytyy potentiaalisia partioharrastajia, jotka osaavat nauttia telttaöistä metsän siimeksessä.

RANDOM kysymykset: 1. Minkä elokuvaroolin haluaisit näytellä? 2. Mitä hajotit viimeksi?eeva: 1. Saapasjalkakissa Shrek-elokuvista. 2. Tiputin lautasen yrittäessäni kurottaa sitä ylähyllyltä.Merja: 1. Chicago –elokuvasta muikkeli jazz-hameessa. Oliko sen nimi Zelda? 2. Kauppakassi levisi pitkin katua.

Opiskelijatalo Saikkku on opiskelijapartiolaisten kohtaamispaikka.

PARTIO

Come and try sCouting in poriStudent Scouts is an almost one and half year-old group consisting of scouts from various places in Finland. Of course, also the ones who haven’t tried scouting can join in the group. Especially the exchange students who are interested in Finnish forest and other outdoor activities, should come and try this hobby.

The Student Scouts usually keep their meetings in the student house Saikku. The best way to see their meeting and happening times is to like ‘’Porin opiskelijapartiolaiset’’ page on Facebook. After that you can walk straight away to the next meeting. Students scouts wish all the new scouts and scout–minded very welcome.

ON POPTekSTI JA kuVAT: euLA WeSSBerG

AITO 1/201222 AITO 1/2012 23

Baarin kaunein kukkanen, hempeä, tuoksuva, vienon hymyn omaava, seinän tai kaiteen pie-leen sirosti nojaileva – Seinäruusu-Siiri. Sei-näruusu-Siiri ei paljoa puhua pukahda, mutta hymyilee al-ta kulmien sitäkin enem-män. Erehtyessään puhu-maan hän tekee sen yleensä vasta kysyttäessä ja niin vienolla ja kainol-la äänellä, että toinen osapuoli saa vääntää kuulolaitteeseensa volyy-mia, jotta kuulee vienon äänen erottuvan bilemusii-kista.

Baarityypit PÄIVÄNSÄTEET

Mitä olisi ilta ilman megaluokan hottista? Kenen hiuslisäkkeet uivat illan mittaan martini-lasissa? Sehän on tietenkin IhquDaa–Iidis, se toiseksi kimaltelevin, heti diskopallon jälkeen. Hän joka edustaa sukupolvea nuorimmasta päästä baari-kansaa. Hän, joka on koristautunut vain merkki-vaatteisiin, ja jos et tiedä mikä on Luis Vuitton, olet pahan oma. IhquDaa–Iidis vie kaikkien kak-silahkeisten huomion, ja niin ilmaiset drinkit kuin aina yötä seuraavat jatkot ovat tuttua hänelle.

TekSTI: OuTI Turunen

GrAfIIkkA: nOOrA LInden

Leuto–Leena, tuttu ja turvallinen baariseura, ei vie miehiäsi, eikä ko-pioi vaatetyyliäsi. Leenan kanssa voit jutella niitä näitä, mieluiten

kuitenkin autonkorjaus ja maa-taloustyöt ovat lähellä hänen sydäntään. Leena on jämäkkää seuraa, mielipidevarma ja kaikkien kaveri. Ota hänet tur-vaksesi, jos haluat pitää pel-

kästään tyttöjen illan.

jotta yöeLämä ei menisi kissatappeLuksi, iLoa eLämäämme tuoVat miehet, ihanine persoonaLLi-suuksineen, joista et ehkä tiennytkään. jokai-nen mies omaa jonkun näistä tyypiLLisimmistä Baaripersoonista.

Ruutupaita–Riston voisi rinnastaa Seinäruusu-

Siiriin. Risto on asiallinen, sivistynyt ja monotonisen,

hieman hempeän äänen lisäksi siron ulkoasun omaava

mies. Riston motto on ”Elämä on valintoja” ja ”politiik-

ka on kaunista”. Riston seurassa ei ole kiire baariin,

sillä aukioloajan viimeinen tunti voi tuntua iäisyydeltä.

Riston seurassa saat varautua sopivaan taskurahaan,

jos haluat pysyä hereillä, ja baarimikko on illan paras

ystävä.

Ilon ja äänen iltaan tuo Kaikkien kaveri–Kale. Vauhtia ja vaarallisia ti-lanteita riittää. Kalella juttua ja huumoria piisaa, niin kauan kuin juotavaa-kin, ja niin kauan kuin on juotavaa, on Kalella kave-reita. Kalen vauhdikkaan illan päätös on yleensä kebabin kautta yksin ko-tiin.

”Elämä on synkkää” -Päkään ei ilo iske. Pä-kän pää ei käänny naisten perään, ainut kiintopiste on oluttuoppi. Oikea jalka saattaa paukuttaa lattiaan jos kajareista raikaa Mo-koma. Päkä ei turhia puhu tai pussaa, vaan keskittyy olennaiseen, ja joskus har-voin niihin naisiin. Naura-minen on myös harvinai-suus Päkän seurassa, sillä asenne pitää olla kohdil-laan, nauraminen on hei-koille.

Korttihai ja naisten naurat-

taja Sluiperi-Stig on vauh-

dissa, kun juomaa kanne-

taan tai naisia kaatuu, toi-

mii myös käänteisesti. Sti-

gin ei itseään tarvitse esitel-

lä, sillä kaikki hänet tunte-

vat, oli hän sitten VIP-puo-

lella tai missä vain. Hän on

yleensä juuri ja juuri 20 -

vuotias tai elämän mammo-

nan makuun päässyt, jo eh-

kä eronnutkin bisnismies,

joka takoo elämän kaikilla

osa-alueilla, kun rauta on

vielä kuumaa, tai naiset ai-

nakin.

”Siis ihanaa” -Björne, se

naisten paras ystävä, muoti-

tietoinen ja ulkoisesta habi-

tuksestaan ajan tasalla oleva

sälli, joka inhoaa hikeä ja

oikeaa työtä. Chat- juonta-

jan hommat eivät ehkä tuo

maallista mammonaa, mut-

ta mitä sillä väliä, kun on

julkkis. Ja niin kauan kun

on pinnalla, voi uida kohti

suurempia vesiä.

Seinäruusu-Siiri jää tummanpuhuvaan varjoon, kun Räväkkä-Ritva astuu kehiin. Suuri ego saapuu baaritiskin ylle ja baarimikko saa tehdä

tosissaan työtään, jotta saa Ritvalle mieluisan drinkin. Räväkkä-Ritva ei yksinäisyydestä

kärsi. Yli-itsevarmuus on Ritvan motto. Jos hänellä ei ole seuraa, hän hankkii sitä. Tanssiminen niukoissa vaatteissa, luontodokumenttimaisin liikkein tanssiseura on taattu, ainakin viimei-sillä hitailla, josta hän bongaa saaliin-sa raahaten sen niska-perse otteella

luolaansa.

juhLiminen, ChiLLaiLu, BiLetys. ehkä oLet yön

tunteina törmännyt Baarissa näihin mieLenkiin-

toisiin persooniin tai kenties tunnistat itse-

si kyseisistä kuVauksista.

MENNINKÄISET

Ammattikorkeakoululaisen elämä on tunne-tusti täynnä kovaa työntekoa, hikeä ja suuria uhrauksia. Tälle on kuitenkin ylin voima luo-nut vastapainoksi juhlinnan jalon taidon ja siinäkös opiskelijat ovat omassa elementis-sään. Tavallisten bileiden piristeeksi tutorit ja juhlien järjestäjät suunnittelevat usein puku-teemoja, mutta kuinka moni tosiaan pukeutuu viimeisen päälle?

Sitä kuulee valituksia, etteivät bileet toista-vat itseään, mutta kun kutsuun liitetään puku-teema, vain murto-osa juhlijoista panostaa asuunsa ja myöhemmin itketään kuinka tee-maillat ovat tyhmiä. Missä siis vika? Kun opis-kelijalta kysytään, miksi tämä ei pukeudu teemajuhliin, syy on yleensä jokin näistä:

Pukuilu on lapsellista/noloa.Ei ole ideaa.Ei ole rahaa.Näytän tyhmältä.

Väärin! Edellä mainitut vastaväitteet on help-po kumota muutamalla niksillä:

Lapsuutesi on jo ohi, mutta lapsenmieli ei saa kadota ihmisestä koskaan. Ota huomioon, et-tä pukubileissä kaikkien muidenkin tulee lait-tautua!

Ideoi ystäviesi kanssa! Yhdessä saatatte keksiä vaikkapa kokonaisen pukuryhmän! Ot-takaa inspiraatiota esimerkiksi lempi TV-sar-joistanne, teeman mukaan tietysti.

Kierrä kirpputoreja ja omaa tai tuttujesi kaappeja! Uusiokäytöllä saat helposti aikaan puvun, jonka eteen ei tarvitse venyttää lom-pakkoa.

Jos koet näyttäväsi tyhmältä, tee se kunni-alla! Kun panostat pukuusi ajatuksella, saat toisten juhlijoiden kanssa hyvän keskustelun-aiheen!

Nauttikaa näin ollen siitä, että saatte kerran-kin revitellä juhlissa! Unohtakaa halloweenin kliseiset kissankorvat ja pirunsarvet ja käyttä-kää opiskelijan luovuutta parhaiden pirskei-den nimissä!

nOOrA LIndén

krÄÄSÄÄ PÄÄlle JA JUhlAT PYSTYYN

AITO 1/201224 AITO 1/2012 25

Porissa viime vuoden lopulla auennut Apparaat-ti on osa valtakunnallista Protomo-palvelua. Protomon perusidea on hyödyntää innovaatio-potentiaali, jota Suomesta löytyy miljardien eu-rojen edestä. Protomon kautta opiskelijat, vasta-valmistuneet, työttömät työnhakijat tai yritykset pääsevät käyttämään erityisosaamistaan ja hyödyntämään koulu-tuksesta saatuja taitoja. Osaamistaan voi käyttää uusien innovaatioiden kehitykseen tai oman yrityksen perustamiseen. Satakunnan Apparaatin toimintaidea on täysin sama, vaikkakin alueen koko ja omanlainen toi-mintaympäristö otetaankin huomioon. Tällä hetkellä Apparaatti toimii Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä.

Apparaatti on paikka, joka kokoaa yhteen yri-tyksien toimeksiannot ja osaajat. Toimeksianto-

jen pohjalta voidaan kasata tiimejä, joilta löytyy tarvittavaa osaamista. Toimeksiantojen pohjalta toteutettu tiimityöskentely on hyvä tapa verkos-toitua ja löytää yhteistyökumppaneita. Onnistu-neen tiimityön tuloksena voi parhaassa tapauk-

sessa syntyä uusia me-nestyviä yrityksiä. Myös jo olemassaolevat yri-

tykset voivat Apparaatin kautta laajentaa omaa yh-

teistyötoimintaansa.Apparaatissa opiskelijat saavat käyttöönsä

kaiken avun omien ideoiden kehitykseen. Spar-rauksen lisäksi tarjolla on maksuttomat tilat, joita voi tarvittaessa varata helposti netin kautta. Porin Apparaatin pisteen tilat ovat nuorekkaat, modernit ja hyvin varustellut, joissa kehtaa jär-jestää tärkeämmätkin asiakastapaamiset. Tilois-ta löytyy jopa legopalikoita, joista on apua suu-remman innovointi-inspiraation iskiessä.

kohtauttaa yritykset ja opiskelijat

Apparaattiin ovat kaikki opiskelijat tervetulleita juomaan kahvia ja juttelemaan omasta osaamises-taan, ideoistaan tai toimeksiannoista. Liisankatu 8:ssa sijaitseva Apparaatti on auki arkisin 9-16 välillä. Lisätietoa Apparaatista ja Protomo-toiminnasta saat osoitteesta WWW.APPARAATTi.Fi tai seuraamalla Apparaatin Facebook-sivua.

TekSTI JA kuVAT: euLA WeSSBerG

apparaatti on opiskeLijoiLLe ja VastaVaLmistuneiLLe aVoin kohtaamispaikka, jossa eri aLojen osaajat pääseVät hyö-dyntämään omaa innoVointikykyään ja erikoisosaamistaan.

Apparaatti

” ”APPARAATIssA OPIskELIjAT sAAvAT

käYTTööNsä kAIkEN AvUN OMIEN IDEOIDEN kEhITYksEEN.”

TekSTI: heInI OkSMAn

aitoja.

Rauman

BAILABAILA!

Opiskelijakunta SAMMAKKO järjestää jatkossakin viihdettä kalente-

riisi, jottet huku tenttikirjojesi alle. Kerää kaverit mukaan ja tulkaa

nauttimaan yhteisistä tapahtumista. loikka-liikuntapäivä: 5.10.2011Ystävänpäivän rusettiluistelu: 14.2.2012

suomalainen-ruotsalainen-norjalainen bileet: 28.3.2012

Agora-lanit: 10.3.2012

Kanali-kampus

kANALI-kAMPUs ON OLLUT vuoden alusta Raum-alla ihmisiä kahtia jakanut puheenaihe. Alkuvuonna Uusi-Rauma julkaisi SAMK Oy:n toimistusjohtajan haastattelun aiheesta, joka herätti ihmisiä. Pari päivää myöhemmin UR julkaisi huolestuneen opiskelijan kirjoituksen, jossa oltiin huolissaan siitä, miten opintojen nyt käy. Suurimmalle opiskelijoista ja opettajista tämä ”uutinen” yhdestä kampuksesta Raumalla tuli totaalisen puskista ja toimistusjohtaja blogissaan oli sitä mieltä, että nyt on tiedotus mennyt pahasti pieleen ja ihmisten reaktiot olivat suurimmaksi osaksi negatiivisia. Muutosvastarinta on ymmärrettävää, jos ei aiheesta tiedä, tai siitä ei ole kerrottu edes niitä oleellisia asioita.

MIETITääNPä AsIAA 2500 raumalaisen korkeakou-luopiskelijan näkökulmasta. Raumalla on yksi OKL:n ja neljä SAMK:n kampusta ripoteltuna ympäri kaupunkia. Kampusten sijoittelu ympäri kaupunkia ei ole mahdollistanut julkisen liikenteen palve-luja meille, julkista liikennettä ei ole kannattavaa järjestää näin suurelle hajonnalle. Opiskelijoiden ollessa keskitetysti yhdessä paikassa olisi julkinen liikenne helppo ja kannattava järjestää.

ENTäPä kOULUTUsTARjONTA. Monille on erittäin suuri kynnys lähteä tekniikan toimipisteestä radan toiselle puolelle liiketalouden toimipisteeseen opiskelemaan esimerkiksi kieliä. Suurin ongelma on aikataulut ja käytännön järjestelyt opintojen suorittamiseksi. Kun kaikilla olisi samat aikataulut ja pelisäännöt, niin olisi helpompaa ottaa omia opintoja täydentäviä kursseja toisista koulutuso-hjelmista.

YhTEIsET PALvELUT, kUTEN kirjasto ja tervey-denhoito paranisivat. Kirjaston tarjoama materi-aali laajenisi, ei tarvitse juosta ympäri kaupunkia etsimässä opintojakson kirjaa, kun se sattuu omalta toimipisteeltä olemaan loppu. Terveydenhoitajat olisivat maanantaista perjantaihin tavattavissa, sen kahden päivän sijaan, jonka voivat viikossa eri toimipisteissä olla. Kanali-kampus olisi siis tervetul-lut Raumalle.

AITO 1/201226 AITO 1/2012 27

Opiskelijatilaus!

-50%

Asunnot •Työpaikat •

Tarjoukset • Viihde •

Paikalliset uutiset •Maailman tapahtumat •

... ja paljon muuta hyödyllistä.

Tilaa omasi • www.SK24.fi • puh. 0800 392 292

Satakunnan Kansasta löydät kaiken tarvitsemasi.

Opiskelija,

aito 1/2012

Documents