0  

 

  

1. Sisällys 2. Kotoutumiskouluttajien yhdessä laatima opetussuunnitelma ..................................................... 3

3. Lyhyesti Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitteista ................................ 3

4. Lähtötason arviointi ja arviointimenetelmien valinta ................................................................... 4

5. Yhteistyö ja tiedonsiirtäminen ..................................................................................................... 5

6. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ............................................................... 6

5.1 Kotoutumiskoulutuksen yleiset tavoitteet ................................................................................... 6

5.2 Kotoutumiskoulutuksen opintokokonaisuuksien tavoitteet ......................................................... 6

5.3 Tavoitteita ja odotuksia moduuli 3 tason (B1.1) suorittaneille .................................................... 7

5.4 Kuvaus opetussuunnitelman perusteiden mukaisista suomen kielen ja viestintätaitojen tavoitteista .................................................................................................................................. 8

7. Työelämätaidot ........................................................................................................................... 9

8. Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus .................................................................................... 10

7.1 Aihealue: ihminen ja lähipiiri ..................................................................................................... 12

7.2 Aihealue: arkielämä ja asiointi .................................................................................................. 15

7.3. Aihealue: peruspalvelut ............................................................................................................ 18

7.4 Aihealue: terveys ja hyvinvointi ................................................................................................ 21

7.5 Aihealue: yhteiskunta ja ympäristö ........................................................................................... 24

7.6 Aihealue: vapaa-aika ja harrastukset ....................................................................................... 27

7.7 Aihealue: työ ja koulutus .......................................................................................................... 30

7.8 Aihealue: opiskeluvalmiudet ja tiedonhaku .............................................................................. 33

3  

2. Kotoutumiskouluttajien yhdessä laatima opetussuunnitelma

Kotoutumiskoulutusten opettajat laativat yhdessä alueellisen opetussuunnitelman aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksiin POLKU – maahanmuuttajien polku kotoutumisen kautta työelämään – hankkeessa (ESR) vuosina 2013–2014. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sisältöjen esittämisellä aihealueittain pyrittiin siihen, että se tarjoaa Kainuun alueella työskentelevien kotoutumiskoulutuksen opettajalle ja ohjaajille työkaluja opetuksensuunnitteluun. Tavoitteena oli yhtenäistää opetusta ja helpottaa opiskelijan siirtymistä moduulista toiseen. Opetussuunnitelmien laadinnalla pyrittiin lisäksi edistämään Kainuun alueen kotoutumiskouluttajien yhteistä käsitystä toiminnallisesta ja kokemuksellisesta kielitaidosta. Yhdessä laaditun ohjeistuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole rajata koulutusorganisaation eikä ryhmästään vastuussa olevan opettajan pedagogisia ratkaisuja. Yhteistyöllä pyrittiin lisäksi kotoutumiskoulutuksen eheyttämiseen, sillä pirstaleisuus on nähty haasteena mm. Kainuun ELY-keskuksen toimeksiantona tehdyssä Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen moduulimallin ulkoisen arvioinnin loppuraportissa (2012).

3. Lyhyesti Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitteista

Laki kotoutumisen edistämisestä (2011) kertoo kotoutumiskoulutuksen tavoitteena olevan, että opiskelija saavuttaa suomen kielessä eurooppalaisen viitekehyksessä määritellyn kielitaitotason B1.1 ja että hänellä on mahdollisimman kattavat työelämä- ja yhteiskuntataidot. Opetushallituksen julkaiseman valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden (2012) mukaan Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on auttaa maahanmuuttajaa saavuttamaan suomen kielessä toimivan peruskielitaidon sekä muita työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen moduulimallin ulkoinen arviointi: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/77312/Raportteja_54_2012.pdf?sequence=4

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opsin perusteet: http://www.oph.fi/download/139342_aikuisten_maahanmuuttajien_kotoutumiskoulutuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2012.pdf

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, joka perustuu Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen: http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf

4  

Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman tulee sisältää opintokokonaisuuksia, jotka integroidaan toisiinsa, ja toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti:

suomen kieli/ruotsin kieli ja viestintätaidot (30–40 opintoviikkoa) työelämä- ja yhteiskuntataidot (15–25 opintoviikkoa) ohjaus (5 opintoviikkoa).

Työelämä- ja yhteiskuntataitojen opintoihin tulee sisällyttää yksi tai useampia työelämäjaksoja, joiden yhteinen laajuus on vähintään kuusi opintoviikkoa. Työelämäjaksojen oikea-aikaisuus koulutuspolulla on ajoitettava oppijan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vaikuttaa työelämäjaksojen mielekkyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Lisäksi opetussuunnitelmaan voi kuulua valinnaisia opintoja. Opintoihin voidaan integroida myös esimerkiksi oman äidinkielen sekä arjen ja vanhemmuuden taitoja, jotka voidaan toteuttaa yhdessä esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Koulutuksen aikana saavutettava kielitaitotasotavoite ja yhteiskuntavalmiudet voivat kuitenkin vaihdella, sillä yksilölliset edellytykset vaihtelevat ja erilaiset taidot voivat kehittyä eri tahdissa.

4. Lähtötason arviointi ja arviointimenetelmien valinta

Ennen kotoutumiskoulutusta on opiskelijalle tehty kotoutumislain mukainen alkukartoitus, jossa on selvitetty työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Alkukartoituksessa saatu tieto on olennaisen tärkeää koko koulutus- ja kotoutumispolkua ajatellen. Koulutusorganisaatio saa alkukartoituksessa esille tulleet opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot, kuten kuulo- ja näkövammat tai tutkitut oppimisvaikeudet. Lähtötason arviointi tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Arvioinnissa käytetään erilaisia kartoituksia ja menetelmiä, mutta ne pyritään sitomaan mahdollisimman luontevaksi osaksi opetusta, jotta opiskelija voisi kokea myös koulutuksen alun ilmapiiriltään miellyttäväksi ja turvalliseksi. Lähtötason arvioinnissa saatuja tietoja tarkennetaan myöhemmin henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnan yhteydessä. Lähtötason arvioinnissa pyritään selvittämään opiskelijan:

luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito matemaattiset perustaidot opiskelutaidot, esim. omaksumisnopeus, päättelytaidot ja ryhmätyötaidot aiemmat opiskelu- ja työkokemukset nykyinen elämäntilanne omat työllistymis- ja koulutustoiveet

5  

Jos opiskelija on vasta kotoutumiskoulutuksen alussa, suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon arvioinnissa voi käyttää:

haastatteluja kuvia ja muuta oheismateriaalia

Jos opiskelijalla on aikaisempaa kotoutumiskoulutusta, voidaan arvioinnissa käyttää:

laajempia haastatteluja erilaisia kirjoitelmia ja muita tehtävä opiskelijan aikaisemmista koulutuksista dokumentoitua ja kouluttajalle luovutettua

tietoa

5. Yhteistyö ja tiedonsiirtäminen

Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat välttämättömiä opiskelijan kokonaisvaltaisen kotoutumisen turvaamiseksi. Kotoutumiskoulutusten järjestäjät tekevät yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon, eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa opiskelijan tarpeiden ja taustan mukaan. Kainuussa moniammatillisen verkoston toimintaa pitää tulevaisuudessa kehittää ja kuvata tarkemmin. POLKU-hankkeessa selvitettiin, mikä on tarpeellinen minimitieto, joka opettajilla ja kotouttamistyötä tekevillä toimijoilla on käytössä ja kuinka tiedonsiirto mahdollista toimijoiden välillä? Hankkeessa tuotettiin kaksi työvälinettä, jotka auttavat tiedonsiirtymistä. Välineet ovat Tiedonsiirtolomake ja Osaamiskortti.

Tiedonsiirtolomake on luottamuksellinen asiakirja. Asiakas ja kotoutumistoimenpiteestä tai koulutuksesta vastaava henkilö täyttävät lomakkeen yhdessä. Toimenpiteen päättyessä asiakas siirtää itse lomakkeen seuraavasta toimenpiteestä vastaavalle henkilölle. Tiedonsiirtolomaketta käytetään koulutus ja kotoutumispolun etenemisen kannalta välttämätön tiedon siirtämisessä. Välttämättömiä tietoja ovat mm. kotoutujan koulutus ja työhistoria, oppimisen tuki sekä oppimisympäristössä huomioitavat seikat.

Osaamiskortti on väline nopeaan tiedonsiirtoon kotoutuvan asiakkaan ja ohjaajan välillä. Osaamiskortti on taiteltava, jota on helppo säilyttää esim. rahapussissa. Osaamiskorttia täyttävät opettajat, ohjaajat ja muut kotouttamisesta vastaavat toimijat. Kortin tavoitteena on helpottaa maahanmuuttaja-asiakasta ja maahanmuuttajatyön tekijää moninaisissa kotoutumiseen liittyvissä kohtaamistilanteissa. Asiakkaan ei tarvitse selvittää taustaansa aina uudestaan uudelle virkailijalle osaamiseen liittyvissä peruskysymyksistä, koska osaamiskortista tiedot löytyvät vaivattomasti.

Tiedonsiirtolomake: http://www.polkuohjausmalli.fi/ohjaajan-avuksi/ohjausmalli/tiedonsiirtolomake/ Osaamiskortti: http://www.polkuohjausmalli.fi/ohjaajan-avuksi/ohjausmalli/osaamiskortti/  

6  

6. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

5.1 Kotoutumiskoulutuksen yleiset tavoitteet

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on edistää kotoutumiskoulutuksessa olevan opiskelijan taitoja, joiden avulla hänen on mahdollista tulla suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Kotoutumiskoulutuksessa on tärkeää korostaa kotoutumisen kokonaisvaltaisuutta: koulutuksessa ei opiskella vain suomen kieltä, vaan kaikkia yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Jotta voi olla osallisena yhteiskunnassa eli mm. selviää arjesta ja voi osallistua työelämään, tarvitaan suomen kielessä vähintään toimiva peruskielitaito. Toimiva peruskielitaito voidaan saavuttaa yhteiskunnan eri puoliin tutustuen, joten suomen kielen ja viestintätaitojen opiskelun lähtökohtana ovat yhteiskunnassa esiintyvät elämän eri aihealueet. Kotoutumislaki edellyttää, että kotoutujan elämänhallintaan liittyviä valmiuksia sekä työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä edistetään mahdollisimman paljon. Nämä pääpyrkimykset on tarkoitus integroida opintosisältöihin ja niitä pyritään syventämään henkilökohtaisella ohjauksella. Ohjauksen avulla voidaan asettaa ja seurata henkilökohtaisia tavoitteita ja samalla huomioida kotoutumisen yksilöllinen etenemisprosessi, joka vaikuttaa kaikkeen opiskeluun. Kotoutumiskoulutuksen tärkeä tavoite on edistää maahanmuuttajan yhteiskuntavalmiuksia. Siksi siinä korostetaan erilaisista arkitilanteista selviämistä, jotta oppijan arki alkaisi sujua vaivattomammin uudessa ympäristössä ja hänellä olisi välineitä, joilla edistää itse omaa kotoutumistaan. Kotoutumiskoulutuksen täytyy myös tukea opiskelijan oman kulttuurin ylläpitämistä ja sen yhteensovittamista suomalaiseen kulttuuriin.

5.2 Kotoutumiskoulutuksen opintokokonaisuuksien tavoitteet Kieli on toiminnan väline sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kieltä käytetään viestinnän välineenä ja viestintätaidot ovat keskiössä, jolloin pelkällä kielen oppimisella ei ole itseisarvoa opiskelussa. Kotoutumiskoulutuksen suomen kielen ja viestintätaitojen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat keskimäärin kielitaidon tasojen kuvausasteikossa määritellyn taitotason B1.1, eli toimivan peruskielitaidon. Taitoja opeteltaessa on tärkeä ottaa huomioon se, että oppiminen tapahtuu vähitellen. Aluksi kielitaito on nimeämistä ja hyvin konkreettisiin asioihin keskittyvää. Kielitaidon kehittyessä kielenkäyttö monipuolistuu ja viestintä on yhä käsitteellisempää.

7  

Jotta opetus olisi mahdollisimman sidoksissa yhteiskuntaan ja suomenkielistä ympäristöä hyödynnetään monipuolisesti. Opetuksessa pyritään menemään luokasta ulos. Jokaisen aihealueen yhteyteen kerätään kaikissa moduuleissa hyödynnettäviä oppimistapoja:

ajankohtaisia aiheita erilaista tiedonhakua lähinnä tietotekniikkaa hyväksi käyttäen vierailuja asiantuntijavierailijoita kulttuurista vuorovaikutusta valinnaisia kursseja

5.3 Tavoitteita ja odotuksia moduuli 3 tason (B1.1) suorittaneille

Akateemisuus tiedon etsintä itsenäinen opiskelija oma-aloitteisuus oppimisvalmiudet: monipuoliset strategiat, arviointi, itsearviointi koulutustaustan vaikutus pitkäjänteinen työskentely kriittinen ajattelu Kokonaisuudet ja niiden hahmotus soveltaminen suhteiden löytäminen oivaltaminen ”uudelleen syntyminen”, kasvaminen Yhteiskunnallisuus ja osallisuus miten minä voin olla suomalainen? suomalaisen kulttuurin tuntemus: mistä täytyy joustaa, että pystyy toimimaan? realismi: unelmat vs. todellisuus itsetunto: kokemukset suomalaisten kanssa ”reaalielämässä” rohkeus lähteä ulos aktiivisuus työkokemukset äänestäminen, äänioikeus Aktiivisuus etsii uutta: mukavuusalueelta poistuminen haastaa itsensä näkee mahdollisuuksia ohjaajan rooli: opiskelijalähtöisyys, ohjaus aktiiviseen työskentelyyn, holhoamisen

välttäminen ja luottamus mielipiteen ilmaisu

8  

itsenäistyminen: asioiminen, hakuprosessit työ- ja koulutushaku: avun hakeminen tarvittaessa, työstäminen itse Oman tulevaisuuden hahmottaminen ja suunnittelu mitä tarvitsen lisää? mikä on taitotasoni? mitä osaan jo? oman kulttuuritaustan ymmärtäminen ja hahmottaminen onko oikea tai realistinen tulevaisuuden suunnitelma? pitkäjänteisyys

Uutiset ajan seuraaminen omakohtaistuminen kontekstisidonnaisuus kriittisyys

5.4 Kuvaus opetussuunnitelman perusteiden mukaisista suomen kielen ja viestintätaitojen tavoitteista

Toimiva alkeiskielitaito A1

Kuullun ymmärtäminen Opiskelija pystyy seuraamaan hyvin hidasta, huolellisesti äännettyä puhetta ja ymmärtämään kasvokkain annettuja neuvoja. Puhuminen Opiskelija pystyy puhumaan yksinkertaisella kielellä välittömistä tarpeista ja hyvin tutuista aiheista. Luetun ymmärtäminen Opiskelija pystyy ymmärtämään erittäin lyhyitä, yksinkertaisia lauseita. Opiskelija tunnistaa tutut nimet, sanat ja aivan tavalliset ilmaukset kaikkein yleisimmissä arkipäivän tilanteissa. Kirjoittaminen Opiskelija pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia, irrallisia ilmauksia ja lauseita. Peruskielitaidon alkuvaihe ja kehittyvä peruskielitaito A2 Kuullun ymmärtäminen Opiskelija ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta sen verran, että pystyy tyydyttämän konkreetit tarpeensa. Puhuminen Opiskelija selviää suhteellisen hyvin tavanomaisista puhetilanteista ja pystyy osallistumaan melko aktiivisesti ennakoitavissa oleviin keskusteluihin. Opiskelija pystyy myös kertomaan oman elämänpiirinsä arkiasioista. Luetun ymmärtäminen Opiskelija ymmärtää lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät tuttuja konkreetteja aiheita.

9  

Kirjoittaminen Opiskelija pystyy kirjoittamaan itselleen tarpeellisia tekstejä, joissa hän kuvaa myös paikallisia ja ajallisia siirtymiä. Toimiva peruskielitaito (B1.1) Kuullun ymmärtäminen Opiskelija pystyy seuraamaan selkeällä yleiskielellä esitettyä puhetta tai selostusta yleisistä asioista. Puhuminen Opiskelija kykenee osallistumaan aloitteellisesti itselleen tuttuja tai kiinnostavia aiheita käsittelevään keskusteluun ja ilmaisemaan niistä käsityksensä ja mielipiteensä. Luetun ymmärtäminen Opiskelija pystyy ymmärtämään pääasiat ja hakemaan tietoa itseään kiinnostavista tai omaan alaansa liittyvistä teksteistä. Kirjoittaminen Opiskelija kykenee kirjoittamaan yhtenäisen, ymmärrettävän asiatekstin ja välittämään siinä tietoa ja ajatuksia konkreettisista ja osin abstraktisemmistakin aiheista. Jotta oppijan on mahdollista päästä taitotasolta toiselle, täytyy sanaston ja viestintätaitojen opiskelun olla systemaattista ja sopivan haastavaa.

7. Työelämätaidot

Työelämätaidot antavat tietoa suomalaisesta työkulttuurista ja tarjoavat välineitä ammatilliseen ja muuhun jatko-opintojen suunnitteluun. Työelämätaidot ovat yleisiä taitoja ja tietoja, joita tarvitaan työelämässä. Työelämätaitojen oppiminen kulkee rinnakkain muiden kotoutumiskoulutukseen kuuluvien opintojen kanssa. Aihealueessa olevia sisältökokonaisuuksia voidaan vaihdella ja painottaa yksittäisten opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Työelämätaitojen oppisisältöön kuuluvat: A) työelämätietous, B) ammatin valinta ja ohjaus sekä työelämäjakso.

A Työelämätietous Työelämätietous sisältää tietoa työelämän pelisäännöistä, joihin kuuluvia tietoja ovat: suomalainen työlainsäädäntö, työmarkkinoiden toimintasysteemit ja ajankohtaiset tilanteet, käsitystä yleisiä suomalaiseen työkulttuuriin liittyvistä tavoista ja käytännöistä. Työelämätietoudessa kehitetään myös opiskelijan tiedonhaku- ja työnhakuvalmiuksia. Tavoitteena on myös, että opiskelija voi kehittää työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja.

B Ammatin valinta ja ohjaus sekä työelämäjakso Ammatinvalinnassa tutustutaan eri ammatteihin sekä niiden osaamis- ja pätevyysvaatimuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolisen kuvan ammateista, koulutuksesta ja työelämästä jatkosuunnitelmiensa tueksi.

10  

Ohjauskeskustelujen tavoitteena on, että opiskelija saa työelämäjaksosta saadun palautteen, sekä muun mahdollisen ammatillisen osaamisen kartoittamisen avulla tietoa ammattitaidostaan sekä sen soveltumisesta suomalaiseen työelämään. Tämän tiedon pohjalta opiskelija yhdessä ohjaajan kanssa laatii jatkosuunnitelman, joka sisältää pitkän aikavälin ammatilliset tavoitteet sekä niihin pääsemiseksi tarvittavat lähitulevaisuuden toimenpiteet. Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta itselleen sopivan ammattialan löytämiseksi tai vaihtoehtoisesti oman ammattialan päivittämiseksi suomalaiseen työelämään soveltuvaksi. Hän todentaa mahdollisuuksien mukaan opiskelu- ja työhistoriaansa liittyvät dokumentit ja saattaa ne suomalaisessa työelämässä hyväksyttävään ajantasaiseen muotoon tai osoittaa mahdollisesti olemassa olevan ammattitaitonsa muilla keinoin.

8. Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus

Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus ovat yleisiä taitoja ja tietoja, joita tarvitaan elämiseen Suomessa. Taitoja ja tietämistä kehittämällä helpotetaan opiskelijan toimimista suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Yhteiskuntataitoihin sisältyy yhteiskunnan perusrakenteiden ja maan sekä yhteiskunnan peruspalvelujen tuntemusta. Yhteiskuntataitojen tavoitteena on myös paikallistuntemuksen lisääminen. Yhteiskuntataitojen opinnot kulkevat rinnakkain muiden kotoutumiskoulutukseen kuuluvien opintojen kanssa. Oppisisällössä otetaan huomioon opiskelijoiden tai koko opiskelijaryhmän aikaisempi osaaminen: mikäli opiskelijat ovat maantieteellisesti ja kulttuurisesti läheltä Suomea, koulutustaso on korkea, heillä on suomalainen puoliso tai he ovat asuneet Suomessa kauan, heillä saattaa olla jo laaja yhteiskunnassa toimimiskyky. Tällöin tavoitteena on erityisesti sanaston ja ilmaisun kehittäminen. Toisentyyppisten opiskelijoiden päätavoitteena on tietojen ja taitojen lisääminen.

Yhteiskuntataitojen opiskelu voi jakautua kolmeen osaan seuraavasti:

A Yhteiskunnan perusrakenteet ja maantuntemus Tavoitteena on, opiskelija tuntee pääpiirteittäin Suomen ja lähialueiden maantiedettä sekä Suomen asemaa ja toimintaa osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Opiskelija tutustuu Kainuun alueen yhteiskunnalliseen toimintaan, elinkeinoihin ja luontoon. Lisäksi hän oppii tuntemaan yhteiskuntamme rakennetta ja toimintaa sekä saa perustiedot voidakseen toimia aktiivisena ja tasa-arvoisena kansalaisena.

B Yhteiskunnan peruspalvelut Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy Suomen terveydenhoitopalveluihin, sosiaaliturvaan, koulutuspalveluihin sekä työllistymistä edistäviin ja muihin palveluihin. Hän tuntee omat oikeutensa ja velvollisuutensa ja tutustuu Kainuun alueella toimiviin julkisiin palveluihin.

11  

C Kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurinen vuorovaikutus Kulttuurintuntemus sisältää kulttuuri-identiteettiä ja monikulttuurista vuorovaikutusta kehittäviä ja syventäviä aihesisältöjä. Monikulttuurinen vuorovaikutus on koko ajan läsnä kotoutumiskoulutuksessa. Tavoitteena on, että opiskelija oppi havainnoimaan ja tulkitsemaan omaan kulttuuriinsa ja suomalaiseen kulttuuriin liittyviä tapoja, arvoja, normeja ja asenteita. Hän kehittää vuorovaikutustaitojaan kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa. Opiskelija oppii toimimaan rakentavasti monikulttuurisen yhteisön jäsenenä sekä torjumaan rasismia kaikkia etnisiä ryhmiä kohtaan. Vaikka opiskelijan kielitaito olisi vähäinen, hän selviytyy erilaisissa tilanteissa havainnollistamisen, selkokielen, huumorin ja hyvän tahdon avulla. Opetuksessa on tärkeää harjoitella tunnistamaan ja käsittelemään sellaisia näkymättömiä kulttuurieroja, joihin törmääminen voi aiheuttaa eripuraa tai ristiriitoja.

Yhteiskuntataidot jo kulttuurintuntemus on jaoteltu aihealueisiin ja koodattu kolmella värikoodilla kielitaitotason mukaisesti

B1.1 violetti

A2 vihreä

A1 oranssi Aihealueet ovat:

ihminen ja lähipiiri arkielämä ja asiointi peruspalvelut terveys ja hyvinvointi yhteiskunta ja ympäristö vapaa-aika ja harrastukset työ ja koulutus opiskeluvalmiudet ja tiedonhaku

12  

7.1 Aihealue: ihminen ja lähipiiri

Mietitään, missä suomalaisessa kulttuurissa kulkee yksityisyyden rajat: palkkaus, siveellinen käyttäytyminen, läheisyys (bussi/oma tila) katsekontakti

Kuunnellaan yksinkertaisia, aihepiiriltään tuttuja keskusteluja

Kirjoitetaan yksinkertaisia viestejä

Etsitään tekstistä henkilöä koskevia perustietoja sekä kirjoitetaan kyselylomakkeeseen omat henkilötiedot (mm. etunimi, osoite, kotimaa, ammatti, allekirjoitus ja paikka, nimenselvennys)

Vastataan esitettyihin kysymyksiin, ehdotetaan tapaamista

Tehdään kysymyksiä toiselle

Harjoitellaan ymmärtämään henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita

Kerrotaan lyhyesti itsestä ja lähipiiristä

Aihealue: ihminen ja lähipiiri, A1

13  

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, perhekäsitys

Tuodaan esille asioita, joita Suomessa ei joko lain tai yleisten näkemysten takia hyväksytä

Kuunnellaan arkielämää ja ihmisen lähipiiriä käsitteleviä, yksinkertaisia, aihepiiriltään tuttuja keskusteluja

Kuvaillaan menneitä tapahtumia, esim. omaa lapsuutta tai harrastushistoriaa ja menneitä asioita Suomessa.

Harjoitellaan etsimään tärkeitä tietoja jokapäiväisistä teksteistä, kuten asunto- ja harrastusilmoituksista: etuovi.com(esim. asunnon hinta, koko ja ominaisuudet), tori.fi, paikallinen harrastustoiminta

Opetellaan ymmärtämään lyhyitä ja yksinkertaisia henkilökohtaisia kirjeitä ja sähköposteja

Harjoitellaan kertomaan yksityiskohtaisemmin omasta elämästä, ystäväpiiristä, kodista ja asumisesta

Opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan harjoitellaan lisäksi puhekielisiä muotoja (esim. työkaveri, tuttava, kämppis)

Kasvatetaan itseen, perheeseen ja asumiseen liittyvää sanastoa

Aihealue: ihminen ja lähipiiri, A2

14  

Laaditaan hakemuksia, ilmoituksia ja kilpailutuksia: asuntohakemus, asumistukihakemus, vikailmoitus, vakuutus- ja sähköyhtiöiden kilpailutus

Paikallishallinto ja aluejako

Harjoitelaan vastuullisena asukkaana yhteisössä toimimista

(jätteiden lajittelusta huolehtiminen, asumisen ongelmiin liittyvä viestintä)

Keskustellaan omaan kulttuuriin vertaillen perhesuhteista, perheen asemasta sekä erilaisista rooleista perheessä

Ihmisen elämänkaarta tarkastellaan oman identiteetin rakentumisen näkökulmasta:

mitä yhtäläisyyksiä ja eroja omassa kotoutumisessa on toiseen maahanmuuttajaan verrattuna

Painotetaan asumiseen liittyvää turvallisuutta

(esim. kotitapaturmien ennaltaehkäisy, kodin omaisuuden vakuuttaminen)

Vastataan tiedusteluihin ja ilmoituksiin sekä harjoitellaan kysymään tarkempia tietoja

Harjoitellaan keskustelu- ja vuorovaikutusstrategioita sekä harjoitellaan keskusteluun osallistumista ja tilannekohtaista viestintää

Sanasto laajenee ja opiskelija kykenee selviämään tavallisimmissa käytännön puhetilanteissa mm. työkavereiden ja ystävien kesken

Aihealue: ihminen ja lähipiiri, B1.1

15  

7.2 Aihealue: arkielämä ja asiointi

Laskut puhelimeen tai sähköpostiin

Raha-asioista puhuminen: laskut ja luottotiedot

Harjoitellaan tunnistamaan kotiin tulevasta postista tärkeät: laskut, taloyhtiön tiedotteet

Tutustutaan tavalliseen aikuisten päivärytmiin Suomessa

Harjoitellaan ajanilmauksia, kalenterinkäyttöä

Opitaan havainnoimaan erilaisia kylttejä, esim. seuraava kassa, pysähtyy, hätäuloskäynti, varo, kielletty jne

Tehdään karttahakuja bussi ja juna-aikatauluja netistä, tutustutaan tavallisimpiin liikennemerkkeihin, pysäköintikiekkoon tutustuminen

Keskustellaan toimimisesta eri paikoissa, esim. kassajonossa, bussissa

Opitaan koot ja määrät: s-m-l, kg, litra, kpl jne. ostoslistan teko, hintalaput ja alennukset, vaateiden pesumerkinnät ja tuotteiden säilytysohjeet

Katsellaan mainoksia ja tuoteselosteita, joista poimitaan aukioloaikoja ja avainsanastoa (esim. vehnäjauho, kananmunat, paita, kattila), opitaan ymmärtämään ruokalistaa ja tulkitsemaan eri merkintöjä (esim. L, G)

Harjoitellaan ruokatarvikkeiden ja vaatteiden ostamista ja kommunikointia perusfraasien avulla myyjän kanssa: Missä on? Voisitko auttaa? Haluaisin sovittaa? Onko teillä?

Aihealue: arkielämä ja asiointi, A1

16  

Käytöstavat

Ruoka / kahvipöytäkeskustelujen harjoittelua yhdessä

Vertaillaan suomalaista ja oman kulttuurin tavallista päivärytmiäpuretaan omia työelämäjakso-kokemuksia

Perehdytään erilaisiin postin lähetystapoihin ja postimaksuihin

Tutustutaan jätteidenkäsittelyyn

Opitaan käyttämään internetin kaukoliikenteen bussi- ja junahakupalveluita (vr.fi, matkahuolto.fi, pohjolanmatka.fi jne.), harjoitellaan tulkitsemaan käsiaikatauluja matkalippuja, kuunnellaan erilaisia kuulutuksia ja harjoitellaan reitin kysymistä

Tutustutaan erilaisiin bonuskortteihin ja pankkikorttien käyttämiseen

Saadaan tietoa kuluttajanoikeuksista ja -velvollisuuksia, jolloin harjoitellaan yksinkertaista suullista reklamaatiota ja opitaan antamaan kirjallista palautetta valmiiden palautelomakkeiden avulla

Ajankohtaisuus: opitaan ymmärtämään kaupassa kuuluvia kuulutuksia, opitaan ymmärtämään erilaisia myynti- ja tapahtumailmoituksia sekä tiedotteita (kajaani.fi; Kaukametsä jne.)

Opiskelijoiden kiinnostuksen mukaisesti: erikoisliikkeissä (esim. huonekalu-, kodinkone- ja urheilukaupat) asioimista, laajennetaan sanastoa mm. mainoksista erikoissanastoa poimien, kaupanalan ammatit

Aihealue: arkielämä ja asiointi, A2

17  

 

   

Työ- ja koulutushaku

Itsenäinen asiointi eri tahojen kanssa

Tutustutaan internetissä maksamiseen ja pankkien palveluihin mm. verkkopankkitunnusten hankinta

Harjoitellaan selviämään erilaisista arjen ongelmatilanteissa

Opitaan hankkimaan ja ymmärtämään tavallisimpia vakuutuksia esim. kotivakuutus ja matkavakuutus

Opitaan ymmärtämään ja ilmaisemaan itse mielipiteitä esim. kuluttamiseen liittyen

Oopetellaan reitin neuvomista

Vastataan tiedusteluihin ja ilmoituksiin sekä harjoitellaan kysymään tarkempia tietoja

Opetellaan hankkimaan tietoa eri tuotteista ja vertailemaan niitä (esim. autonkatsastus)

Kuluttajan oikeuksiin tutustuminen mm. harjoittelemalla virheellisten

tuotteiden hyvitystä ja antamaan kirjallista ja suullista asiallista palautetta

Aihealue: arkielämä ja asiointi, B1.1

18  

7.3. Aihealue: peruspalvelut  

 

   

Opetellaan täyttämään hakemusten perushenkilötietoja ja mitä tarkoittaa allekirjoitus ja päivämäärä

Etsitään tekstistä henkilöä koskevia perustietoja sekä kirjoitetaan kyselylomakkeeseen omat henkilötiedot (mm. etunimi, osoite, kotimaa, ammatti)

Tunnistetaan viranomaispalveluiden logoja ja nimetään perustehtäviä

esim. Kela - tuki, TE-toimisto - työ, Poliisi - laki sekä harjoitellaan löytämään toimipaikat

Tutustutaan päiväkotiin ja peruskouluun

Tutustutaan kirjastoon

kirjastokortin hankkiminen ja lainauksen perussäännöt

Aihealue: peruspalvelut, A1

19  

 

   

A2-tasolla voidaan peruspalveluasioita opiskella osittain teoriatasolla

Perehdytään kansalaisuuden hakemisen ehtoihin ja YKI-testiin

Tutustutaan vanhusten asemaan ja heille tarjottuihin palveluihin (Tutun tupa, elämäntarina, kummivanhukset)

Keskustellaan yksityisyyden rajoista (mistä voi keskustella, valokuvaus, Facebook)

Tutustutaan tärkeimpiin viranomaisten palveluihin ja internet-sivuihin

Harjoitellaan palvelutilanteiden ennakointia ja tekemään muistilappuja ja avainsanalistoja asioinnin tueksi

Harjoitellaan erilaisia keskusteluja viranomaisten kanssa ja täyttämään hakemuksiin perustietoja (esim. kela.fi)

Opetellaan yksinkertaista kirjallista viestintää päiväkodin ja koulun välillä

Tarpeen mukaisesti: tutustutaan eri päivähoitomuotoihin sekä päiväkodin ja koulun arkipäivään ja koulusanastoon, koulun oppiaineisiin ja oppikirjoihin

Tutustutaan kirjaston perusluokittelusysteemiin (osasto, luokka, pääsana) ja etsitään kirjastosta kiinnostavaa materiaaliavatetaan itseen, perheeseen ja asumiseen liittyvää sanastoa tai muu aihe

Aihealue: peruspalvelut, A2

20  

 

   

Kodin ja koulun välinen yhteistyö: päivähoito-, esiopetus- ja perusopetus

Oma rooli palveluiden käyttäjänä

Tutustutaan viranomaisten velvollisuuksiin (esim. lastensuojeluilmoitus, tietosuoja) sekä lastensuojelu- ja kotoutumislakiin

Painotetaan asumiseen liittyvää turvallisuutta

(esim. kotitapaturmien ennaltaehkäisy, kodin omaisuuden vakuuttaminen)

Tutustutaan sosiaalitoimen ja poliisin palveluihin ja merkitykseen

Harjoitellaan puhelinkeskusteluja viranomaisten kanssa ja täyttämään erilaisia hakemuksia ja etsimään tietoa viranomaisten palveluista

Keskustellaan suomalaisesta kasvatuskäytännöstä ja yhdenvertaisuudesta verraten sitä omaan kulttuuriin

Aihealue: peruspalvelut, B1.1

21  

7.4 Aihealue: terveys ja hyvinvointi  

 

   

112 netistä ja vierailuja terveyskeskukseen sekä tk:n itsehoitopisteeseen

Käsitteet: sairaala, terveysasema, päivystys + aukioloajat

Harjoitellaan tekstiviestin kirjoittamista tai puhelinsoittoa opettajalle, miksi ei voi tulla kouluun

Harjoitellaan ymmärtämään helpohkoja sairauksiin liittyviä tekstejä, dialogeja ja puhetta niin että, opiskelija ymmärtää sairaalan ja terveysaseman kyltit ja sairauden yksinkertaisen hoito-ohjeen ja reseptin

Harjoitellaan oman voinnin kertomista ja toisen vointia tiedustelemista

Tapaturmat ja miten hätätapauksessa toimitaan (soitto yleiseen hätänumeroon)

Opiskellaan ruumiinosat yleiset sairaudet(esim. minulla on pää/kurkku/vatsa/selkä/jalka kipeä tai minulla on flunssa/kuumetta)harjoitellaan ymmärtämään henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita

Aihealue: terveys ja hyvinvointi, A1

22  

 

   

Laajennetaan hätätapauksissa toimimisen taitoja, esim. kodin vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä ja ensiapua

Harjoitellaan ajan varaamista terveysasemalle ja kertomista esim. lääkärille mitätapahtui (esim. kaaduin liukkaalla tiellä ja loukkasin jalkani)

Opitaan myös puhekielisiä muotoja ja sanoihin liitetään kuvailevia adjektiivejatai adverbejä (esim. hirveen kipee, sattuu hirveesti)

Opitaan synonyymejä (esim. sattuu - koskee - särkee, ripuli= vatsa on löysällä, ummetus = vatsa on kovalla)

Aihealue: terveys ja hyvinvointi, A2

23  

 

   

Pitkäjänteisyys

Tutustutaan Suomen terveydenhoitojärjestelmään ja vertaillaan muiden maiden järjestelmiin

Keskustellaan liikunnan ja ruokavalion merkityksestä, työhyvinvoinnista ja ergonomiasta

keskustellaan tupakoinnin, päihteidenkäytön, ylipainon ym. aiheuttamista ongelmista

Sähköinen laboratorioajanvaraus ja terveyskeskusajanvaraus puhelimitse (automaattisen najanvarausjärjestelmän käyttö

Harjoitellaan omien näkökulmien esille tuomista keskusteluissa ja mielipideteksteissä (esim. mikä edesauttaa terveyttä ja hyvinvointia)

Hyödynnetään julkisia materiaaleja (lehtijuttuja, tilastoja, televisiokeskustelukatkelmia)

Harjoitellaan ymmärtämään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekstejä ja puhetta

Aihealue: terveys ja hyvinvointi, B1.1

24  

7.5 Aihealue: yhteiskunta ja ympäristö  

 

   

Viedään opiskelijat harrastuksiin ja nähdään konkreettisesti toiminta yhdenvertaisuus

Suomen historiasta opiskellaan perustietoja (aikaisemmat isäntämaat, itsenäistyminen)

muuta historiaa opiskellaan lähinnä muiden asioiden yhteydessä selittävänä tekijänä eri asioille ja esim. juhlapäivien aikaan, jolloin samalla tutustutaan Suomen merkkihenkilöihin

Saadaan tietoa Suomen poliittisesta järjestelmän perusrakenteista (eduskunta, ministerit, presidentti, vaalit)

Tutustutaan asuinpaikkakunnan tärkeimpiin rakennuksiin ja luontoon, tehdään opastettu kaupunkikierros

Harjoitellaan lukemaan maahanmuuttoon liittyviä tilastoja, puhutaan yhdenvertaisuudesta

Tutustutaan Suomenperustietoihin ja karttaan (mm. väkiluku, naapurimaat) vertaillen opiskelijan oman maan vastaaviin tietoihin sekä hahmotetaan suomalaisuuden symboleja

Perehdytään suppeasti luonnonvarojen (marjat, sienet, riistaeläimet) hyödyntämiseen sääntöjen mukaan, jokamiehenoikeudet

Opitaan luontoon liittyviä sanoja (esim. järvi, vaara, mäki) sekä Suomessa yleisimmin

esiintyviä kasveja ja eläimiä, tunnistamalla niitä ja niiden nimiä

Opiskellaan Suomen vuodenaikoja, niihin liittyviä tärkeitä piirteitä, sääsymboleja

ja sääilmiöitä nimeämällä ja perusfraasien avulla

Aihealue: yhteiskunta ja ympäristö, A1

25  

 

   

Tutustutaan tilastojen kautta väestöön (esim. ikäjakauma, perhetyypit)

Tutustutaan kulttuuripiirteisiin, joita Suomessa ei hyväksytä sekä keskustellaan kunnian ja häpeän käsitteistä

Keskustellaan suomalaisten arvoista ja normeista painottaen erityisesti yhdenvertaisuutta, joka ilmenee mm. lasten ja nuorten asemassa, sukupuolten välisessä tasa-arvossa, jokamiehen oikeuksissa ja uskonnonvapaudessa

Opiskellaan talousjärjestelmän peruspiirteitä (elinkeinorakenne, suurimmat työnanajat, ulkomaankauppa)

Tutustutaan yhteiskunnalliseen (eduskunta, presidentti, hallitus) ja poliittiseen järjestelmään (puolueet)Idea: vaalimainoksista opitaan katsomaan, miltä joku näyttää: ikä, vaatteet, silmälasit, hiukset jne. Kysytään Kuka hän on? Musta tukka, silmälasit, nainen, puolue jne.

Perehdytään Suomen historiaan yleisesti hahmottamalla ja tarkastellaan historian näkymistä nykyelämässä ja vertaillaan Suomen ja opiskelijan oman kotimaan vastaavia asioita myös luetunymmärtämisenä

Keskustellaan luonnon vaikutuksesta suomalaisten elämään (esim. suomalaisten ruokailutottumukset, harrastukset)

Harjoitellaan keskustelemaan säästä, vertaillaan Suomen sääoloja opiskelijoiden kotimaiden ilmastoon

Aihealue: yhteiskunta ja ympäristö, A2

26  

 

   

Perehdytään kestävän kehityksen periaatteisiin

Perehdytään verotukseen, verokorttiin, verolaskuriin ym. (vero.fi-sivuston avulla)

Perehdytään talousjärjestelmään yleisellä tasolla sekä henkilötasolla mm. laskustus, maksumuistutus, perintä, luotto jne.

Opiskellaan Suomen paikallishallintoa yhdistäen se omiin vaikuttamismahdollisuuksiin(esim. kunnallisvaalit, kuntalaisaloite) sekä etsitään muita yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja (esim. 3. sektori, maahanmuuttajien järjestötoiminta)

Opitaan ymmärtämään kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet kertaamalla ja syventämällä laintuntemusta (perustuslaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki)

Perehdytään tarkemmin yhteiskunnallisen ja poliittisen järjestelmän rakenteisiin ja hallintoon, keskustellen niiden toimivuudesta sekä vertailemalla niitä opiskelijoiden kotimaan vastaaviin

Aihealue: yhteiskunta ja ympäristö, B1.1

27  

7.6 Aihealue: vapaa-aika ja harrastukset  

 

   

Perehdytään suomalaiseen tapakulttuuriin (esim. Suomessa on tärkeää pitää kiinni sovituista tapaamisajoista, kätteleminen Suomessa, on tietty fyysinen etäisyys)

Tutustutaan tärkeimpiin suomalaisiin juhliin ja juhlaperinteisiin

Harjoitellaan lyhyen tekstin kirjoittamista omista harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista ja siitä, mitä tekee vapaa-ajalla

Keskustellaan, miten vuodenajat Suomessa vaikuttavat harrastuksiin ja mitä voi harrastaa eri vuodenaikoina

Kysytään muilta, mitä he harrastavat ja miten he viettävät vapaa-aikaa

Kerrotaan omista harrastuksista, kiinnostuksenkohteista (esim. luonto, taide) ja vapaa-ajan vietosta (esim. kotityöt, lasten hoitaminen, television katsominen, kirkossa/moskeijassa/seurakunnan tilaisuuksissa käyminen)

Opiskellaan nimeämään yleisimmät harrastukset ja harrastusvälineet, harrastejärjestöihin tutustuminen (netti ja esittelyt)

Aihealue: vapaa-aika ja harrastukset, A1

28  

 

   

Tuotetaan lyhyehköjä tekstejä, valmistellaan ja pidetään pieniä esitelmiä yksin tai pienryhmissä

Opiskelutapoja harjoitellaan käytännössä: tavoitellaan itseohjautuvuutta antamalla itsenäistä opiskelua vaativia oppimistehtäviä (esim. etätehtävät)

Konkretisoidaan esim. itsearviointia apuna käyttäen oppimistyyliä: onko opiskelijalla analyyttinen vai holistinen tapa opiskella tai onko hän oppimistyyliltään lähinnä visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen oppija?

Lisätään tietoutta erilaisista strategioista opiskella ja käyttää kieltä eri viestintätilanteissa

Tunnistetaan tavanomaisia tekstilajeja ymmärtävän lukemisen näkökulmasta sekä oppimistyylejä hyödyntäen

Kerrotaan omasta koulu- ja opiskeluhistoriasta toiselle, tutustutaan suomalaisiin opiskelijoihin esim. vierailemalla eri oppilaitoksissa, pyydetään eri alojen opiskelijoita kertomaan omasta alastaan ja opiskelustaan

Sanasto laajenee ja tulee tutuksi käytännössä esim. seuraavasti:tarkastellaan erilaisten tehtävänantojen kieltä, harjoitellaan itsearviointia, annetaan vertaispalautetta

Aihealue: vapaa-aika ja harrastukset, A2

29  

 

   

Opiskelija suunnittelee tulevaa opintopolkua ja työuraa eli on aktiivisesti keskustelussa mukana oman HOPS:n päivittämisessä

Puhe-esityksissä kiinnitetään huomiota vertaispalautteen antamiseen

Harjoitellaan tietoteksteihin ja puhe-esityksiin liittyvää muistiinpanotekniikkaa

Otetaan täysi vastuu omasta oppimisestaan ja asetetaan tavoitteita oppimiselle

Opiskelija kasvattaa työelämään ja opiskeluun liittyvää sanastoa: pyrkii opiskelemaan hänelle vaikeita asioita omatoimisesti, hakemaan tietoa eri lähteistä, pohtimaan tapoja opiskella omaan alaan liittyvää erityis- tai ammattisanastoa

Aihealue: vapaa-aika ja harrastukset, B1.1

30  

7.7 Aihealue: työ ja koulutus

Keskustellaan työajoista ja sen vaikutuksesta päivärytmiin ja tärkeimpiä opitaan työelämänpelisääntöjä

Kerrotaan lyhyesti, mitä ammatin edustaja tekee ja missä hän on työssä

Kerrotaan lyhyesti omasta ammatista (tai toiveammatista) ja kysytään toisen ammatista

Harjoitellaan ymmärtämään lyhyehköjä ammattiin liittyviä tekstejä ja harjoitellaan kuuntelemaan ammatteihin liittyvää puhetta (esim. joku kertoo omasta ammatistaan)

Tarkastellaan muutamia koulutukseen liittyviä sanoja (koulu, ammattikoulutus jne.) CV

Opiskellaan yleisimmät ammatit ja niihin liittyvät työpaikat (esim. myyjä, asiakas – kauppa; lääkäri, sairaanhoitaja – sairaala, terveyskeskus)

Aihealue: työ ja koulutus, A1

31  

Opetellaan ymmärtämään perusohjeita, joita työpaikalla voi kuulla

Harjoitellaan ymmärtämään ja kuuntelemaan työpaikan kahvipöytäkeskusteluja

Kirjoitetaan työelämässä tarvittavia erilaisia tekstejä, esim. muistilappu, soittopyyntö, sähköpostiviesti, lomake

Keskustellaan työstä ja koulutuksesta

Harjoitellaan helpohkoja työpaikkaan tai koulutukseen liittyviä haastattelukysymyksiä

Harjoitellaan jo hieman vaativampia työhön liittyviä tekstejä ja harjoitellaan kuuntelemaan puhetta

Käsitellään yleistä työelämän sanastoa (pomo, työntekijä, kokous, palkka)opetellaan yksinkertaista kirjallista viestintää päiväkodin ja koulun välillä

Tutustutaan myös puhekielisiin muotoihin (bussikuski, matikan ope, enkun ope, amis jne.) mukaan liitetään yksinkertaisia kuvailevia adjektiiveja (esim. huolellinen, sosiaalinen)

Aihealue: opiskeluvalmiudet ja tiedonhaku, A2

32  

Vuokratyövoiman välitysfirma, yritysrekisteri

Itsenäisen työnhaun merkitys

Tehdään esitelmä omasta tai jostakin muusta ammatista

Harjoitellaan työpaikkahaastatteluja, joissa kerrotaan oma työkokemus, koulutus, vahvuudet yms. kirjoitetaan sähköpostiviestejä, työpaikkahakemuksia ja päivitetään CV (CV-netti)

Tutustutaan aikuisten koulutuspalveluihin ja suomalaiseen opiskelukulttuuriin

Suomen koulutusjärjestelmä käydään läpi ja sitä vertaillaan muiden maiden koulutusjärjestelmiin

Harjoitellaan jo vaativampia ammattiin, työhön ja koulutukseen liittyviä tekstejä ja puhetta

Hyödynnetään ammatteihin ja koulutukseen liittyviä materiaaleja (lehtijuttuja, uutisia, tilastoja, televisiokeskusteluja, netin työpaikka- ja koulutusilmoituksia)

Koulutussanastoon perehdytään monipuolisemmin (esim. näyttötutkinto, oppisopimus, kaksoistutkinto, ylioppilaskirjoitukset jne.)

Opitaan lisää työelämäsanastoa (esim. määräaikainen, vakituinen, pätkätyö) ammattinimikkeisiin liitetään työhakemuksessa käytettäviä adjektiiveja (esim. joustava, yhteistyökykyinen, tiimityötaitoinen, täsmällinen)

Aihealue: opiskeluvalmiudet ja tiedonhaku, B1.1

33  

7.8 Aihealue: opiskeluvalmiudet ja tiedonhaku

Itsenäinen tiedonhaku kirjastosta ja netistä

Kehitetään kykyä pari- ja pienryhmätyöskentelyyn kaikkien opiskelijoiden kanssa sukupuolesta, uskonnosta ja etnisestä tausta riippumatta kehitetään taitoa arvioida yhdessä opettajan kanssa omaa edistymistään opinnoissa

Tuodaan esille suomalaista opiskelukulttuuria: opiskeluvälineistä ja kotitehtävistä itsenäisesti huolehtiminen, täsmällisyys ja poissaoloista ilmoittaminen sovitulla tavalla, yksityisyyden kunnioittaminen, vastuun kantaminen omasta oppimisesta ja avun pyytäminen tarvittaessa (esim. tukiopetusta) opettajalta

Painotetaan asian kontekstin merkitystä ymmärtämisessä ja sanojen opettelussa

Opetuksessa käytetään opiskeltaviin aihepiireihin liittyvää autenttista materiaalia

Oppimisessa korostetaan omien muistiinpanojen laatimisen ja tiedon jaottelun tärkeyttä

Sanasto on hyvin konkreettista: luokkahuonesanastoaopiskeluvälineitä käskyjä ja kehotuksia, joita opettaja käyttää päivittäin opetuksessa

Aihealue: opiskeluvalmiudet ja tiedonhaku, A1

34  

Tuotetaan lyhyehköjä tekstejä, valmistellaan ja pidetään pieniä esitelmiä yksin tai pienryhmissä

Opiskelutapoja harjoitellaan käytännössä: tavoitellaan itseohjautuvuutta antamalla itsenäistä opiskelua vaativia oppimistehtäviä (esim. etätehtävät)

Konkretisoidaan esim. itsearviointia apuna käyttäen oppimistyyliä: onko opiskelijalla analyyttinen vai holistinen tapa opiskella tai onko hän oppimistyyliltään lähinnä visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen oppija?

Lisätään tietoutta erilaisista strategioista opiskella ja käyttää kieltä eri viestintätilanteissa

Tunnistetaan tavanomaisia tekstilajeja ymmärtävän lukemisen näkökulmasta sekä oppimistyylejä hyödyntäen

Kerrotaan omasta koulu- ja opiskeluhistoriasta toiselle, tutustutaan suomalaisiin opiskelijoihin esim. vierailemalla eri oppilaitoksissa, pyydetään eri alojen opiskelijoita kertomaan omasta alastaan ja opiskelustaan

Sanasto laajenee ja tulee tutuksi käytännössä esim. seuraavasti:tarkastellaan erilaisten tehtävänantojen kieltä, harjoitellaan itsearviointia, annetaan vertaispalautetta

Aihealue: opiskeluvalmiudet ja tiedonhaku, A2

35  

 

 

Opiskelija suunnittelee tulevaa opintopolkua ja työuraa eli on aktiivisesti keskustelussa mukana oman HOPS:n päivittämisessä

Puhe-esityksissä kiinnitetään huomiota vertaispalautteen antamiseen

Harjoitellaan tietoteksteihin ja puhe-esityksiin liittyvää muistiinpanotekniikkaa

Otetaan täysi vastuu omasta oppimisestaan ja asetetaan tavoitteita oppimiselle

Opiskelija kasvattaa työelämään ja opiskeluun liittyvää sanastoa: pyrkii opiskelemaan hänelle vaikeita asioita omatoimisesti, hakemaan tietoa eri lähteistä, pohtimaan tapoja opiskella omaan alaan liittyvää erityis- tai ammattisanastoa

Aihealue: opiskeluvalmiudet ja tiedonhaku, B1.1