Juurikäävän torjunta alkoiSivu 3

PuukauppaSivu 4

Kerttu kohti kotikisojaSivu 6

Hiltu-Ville halonhakkuussaSivu 8

MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistys Ylikiiminki asiakaslehti II/201 6 21 .6.201 6

LomatiedoteSivu 8

MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 662

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Yl ikiiminki ry

Metsänomistajat Päätoimittaja Juhani Heikkinen

Sivunvalmistus Juhani HeikkinenPainopaikka Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani

Toiminnanjohtajan palsta

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TIEDOTUSLEHTI

Nykyisin jo ”perinteinen” ly-hyt talvi meni kiihkeän kor-juun merkeissä ja kevät onollut hoitotöiden ruuhka-ai-kaa. Toukokuun alussa alkoitaimikonhoitotyöt ja loppu-kuusta viljelytyöt. Muokkaus-koneet kalisuttavat kankaitaja pottiputkien lonksutuskuuluu usealla kylällä. Vaikkakesä on alkamassa ja sitämyötä lomakausi alkaa ollaparhaillaan, on aika vähänhuokaista ja miettiä mitämetsässä syksyllä ja talvellapuuhataan ja mitä muutoksiaon tulossa yleisellä tasolla.

Puukauppa

Puukauppa näytti alkutalvestaalkukevääseen nihkeältä. Keväänmyötä on tullut hienoista piris­tystä. Sahatavarapuolella kuusel­la on ollut paremmat markkinatmutta kehitystä loppuvuoteen eipysty täysin lyömään lukkoon,usein muutamassa kuukaudessatilanne on kääntynyt päälaelleen.Kuitupuu puolella oli keskital­

vella huoli, miten talvipuut saa­daan tehtaalle ja missäaikataulussa. Mutta onneksi jonyt on merkkejä kuitupuun tar­peesta. Tietenkin hintapuoli onollut alhaalla eikä juurikäävänkäsittelykään tuo muuta kuinmenoja. Hienoista hinnannousuaon mielestäni odotettavissa,muttei kuitenkaan maailmaakaatavia nousuja. Kaiken kaikki­aan harvennustarpeessa oleviametsiä ei kannata jättää hoita­matta sillä varjolla, että vuonnax hinta hieman parempi. Syksynleimikot kannattaa panna myyn­tiin heti lomien jälkeen ja sitämyötä myös talvileimikot.

Sukupolven vaihdos

Lakimuutosta, jolla helpotetaanmetsien sukupolven vaihdoksia,on lausuntoasteella. Laki muu­toksen tarkoituksena on saada ti­lakoon suurentumisen jametsänomistajien ikäjakaumanmuutoksen kautta metsät talou­dellisen toiminnan piiriin. Viimevuosien aikana ongelmana onollut puun kysyntä eikä tarjonta,

jospa joskus tilanne olisikin niin,että puupuolella jylläisi markki­natalous toden teolla. Lakimuu­tosesityksessä annettaisiinverohelpotuksia lahjana luovu­tettuihin tiloihin. Lakimuutoksenkautta ei tulisi helpotuksia kaup­pana tapahtuviin vaihdoksiin,siellähän on nykyisinkin metsä­vähennys mahdollisuus, joka an­taa hyvän lähtölaukauksenuudelle omistajalle. Lisäksimyyjälle ei tule luovutusvoitto­veroseuraamuksia, kun harjoitta­nut metsätaloutta yli 10 vuotta jamyy metsät lähisukulaiselle. Uu­dessa lakiehdotusluonnoksessalahjaveroetuus ei koskisi kaikkiaomistajia. Hallituksen esitykses­sä edunsaanti on sidottu omai­suuden arvostuslain mukaisiinarvoihin. Tämän lain kauttamaan eri osat tulevat eriarvoi­seen asemaan. Etelä­Suomenmuutaman kymmenen hehtaarintilat saisivat veroetuuden muttatäällä pohjoisessa raja tulisi ole­maan lähempänä sataa hehtaariatai jopa ylikin sata hehtaaria,meillähän on paljon kasvullisiasoita, jotka ovat vanhassa luoki­

tuksessa kitu – ja joutomaita jaeivät ole sitä kautta tuotossa mu­kana. Toivottavasti lausuntojenkautta asia saadaan muutettua si­ten, että rajanveto tapahtuisivaikka lahjaveroarvojen mu­kaan. Näin metsälahjavähennysolisi tasapuolisempi kuin arvos­tamislain mukainen rajaus. Jokatapauksessa aivan pienet metsä­tilat eivät saa uutta vähennysoi­keutta.

NMK:n myöntövaltuudet

Edellisessä lehdessä epäilin, ettäKemeran myöntövaltuutuksetloppuvat nuoren metsän kunnos­tuksen osalta tässä juhannuksentienoilla. Kuitenkin kävi niin, et­tä myöntövaltuudet loppuivatkinjo toukokuun 7. päivänä. Vaikkakuinka huhtikuun ja toukokuunvaihteessa tehtiin hankkeita, eisaatu taattua koko sulan ajaksitöitä metsureille. Yhdistykset ot­tivat yhteyttä kaikkiin kansan­edustajiin, jottamyöntövaltuutuksia saataisiin li­sää, tämä ei tarkoita, että tarvit­taisiin rahaa lisää tälle vuodelle,vaan päästäisiin tekemään töitäja rahat tulisivat sitten joskus.Tarkasti kuunnellen olen saanutkorviini joitakin kaikuja, että li­sävaltuutuksia olisi tulossa vajaa10 miljoonaa, toivotaan tietojenolevan oikeita ja tehdään sittenhankkeita loppuvuodeksi.

Metsätietolain muutos

Ensi vuoden alusta uudistuumetsätietolaki. Lain muutoksenmyötä kaikki metsävaratieto tu­lee täysin julkiseksi, kuitenkinomistajan henkilötiedot ei toden­näköisesti olisi näkyvissä, nekinon kuitenkin helppo saada muu­alta. Tällä hetkellähän metsäno­mistaja on päässyt niitäkatselemaan ja jos hän antanutluvan, niin toimijat ovat päässeettietoihin käsiksi. Uudistus perus­

tuu meidän virkamiesten mu­kaan EU:n pakkoon. Tämämuutos tietää sitä, että kaikkitietävät mitä kenenkin metsässäon eli voidaan verrata asiaa sii­hen, että näytetään pankkikirjamuille ihmisille. Toinen merkit­tävä pulma metsävaratiedoistatulee, kun metsänomistaja luot­taa saatuun tietoon ja toimii nii­den pohjalta. Tietojen paikkansapitämättömyydestä kirjoitti JyrkiKetola aika nasevasti Metsäleh­den Makasiinissa 3/2016. Keto­lalle tulleessa kirjeessä oli 12kuviolle ehdotettu toimenpiteitäja yksi kuvio oli paikkansa pitä­vä. Kuka on vastuussa ja korvaa,jos metsänomistaja esim. tuhoaatietämättään kasvavan metsänväärän tiedon pohjalta? Sen tie­tää, että metsänomistaja itsevastaa, vaikka vastuu kuuluisimyös väärän tiedon jakajalle, jo­ka markkinoi sitä ” tarkkana tie­tona”.

Kohti lomaa

Näissä metsäasioissa näkyy ole­van haasteita syksyksi ja talvek­si. Mutta tietenkin ensinladattava akut kesä aikana, jottajaksetaan ponnistella uutterastiloppuvuosi. Täältä Ylikiiminginmetsätalolta toivotetaan teillekaikille leppoisaa ja auringontäyteistä kesää, pidetään lippukorkealla.

Puukauppaa ja lakimuutoksia

Kovapäisten puuhailua

Työtehtäviä tehdessä aina silloin tällöin sattuu silmiinluonnon ihmeellisyyksiä. Asioita ei tule aina ajateltualoppuun. Alku keväästä arviota tehdessä tuli ensinvastaan käpytikan "siemenkaristamo" ja sen jälkeenheti perään palokärjen "ruokapuu". Voi ainakin todeta,että näillä elikoilla ei ollut dagen efter.

Valkeat kuusen neulasetEdellisessä lehdessä tiedustelin, tietääkö kukaan miksi kuusen uudetneulaset ovat valkeat. Kukaan ei osannut meitä neuvoa. Eli todetaan, ettälehtivihreä tuli muuten vaan myöhässä.

MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 66 3

Metsänhoito

Metsätuholakiin 14.4.2016 teh­dyn laki muutoksen ja siitä an­netun asetuksen myötäjuurikäävän torjunta laajenikoskemaan kokonaisuudes­saan keskistä Suomea. Vaikkameidän mielestä asumme poh­joisessa Suomessa, kuulummetuon lain osalta keskiseen Suo­meen. Rajakuntamme Pudas­järvi kuuluu pohjoiseenSuomeen, niinpä Pudasjärvenpuolella ei tarvitse tehdä juuri­käävän torjuntaa.

Milloin torjutaan?

Juurikäävän torjuntaa on tehtäväkivennäismailla, jos ennen hak­kuuta alueella on mäntyä taikuusta taikka molempia yhteen­sä yli 50 % metsikön puuston ti­lavuudesta. Turvemaillatorjuntaa on tehtävä, jos ennenhakkuuta kuusta on yli 50 %metsikön puuston tilavuudesta.Torjuntaa on lain mukaan tehtä­vä toukokuun alusta aina mar­raskuun loppuun asti.Asetuksessa on kuitenkin rajaa­vana tekijänä ilman lämpötilaakoskeva rajaus. Yksinkertaistet­tuna asetuksen mukaan torjuntaaei tarvitse tehdä, jos terminenkasvukausi ei ole alkanut taikkahakkuuvuorokauden alin lämpö­tila on alle 0 celsiusasteen. Huo­mioitavaa on, että torjuntavelvollisuus on alueilla, missämetsälaki on voimassa, esim.asemakaava­alueen tonttihak­kuut eivät ole lain piirissä. Jakäytännössä moottorisahalla

hankintahakkuuta tekevää met­sänomistajaa ko. laki ei koske.

Miten torjutaan?

Torjunta on tehtävä hyväksyttä­vää torjuntamenetelmää käyt­täen. Tällaisia menetelmiä ovatkantokäsittely hyväksytyllä kas­vinsuojeluaineella, puulajinvaihto lehtipuuksi uudistushak­kuun jälkeen tai vaikutukseltaanvastaava toimenpide. Hyväksyt­täviä toimenpiteitä eivät ole kan­tojen nosto ja kulotus. Puulajinvaihto lehtipuuksi uudistushak­kuun jälkeen alueellamme ei oletaloudellisesti järkevä toimenpi­de, koska viljely lehtipuun tai­milla on järkyttävän kallista.Näin lähes ainoaksi menetel­mäksi käävän torjuntaa on käyt­tää kantokäsittelyä. Käytössääkahden laista ainetta torjunnassa,kemiallinen urea ja biologinenharmaaorvakkavalmiste. Ureavaikuttaa siten, että kannolle lai­tettaessa tapahtuu kemiallinenreaktio, jonka takia ph kannossanousee korkealle (yli 7), tällai­sessa ph­ tasossa ei juurikääpäpysty leviämään. Harmaaorakkaon biologinen torjuntamenetel­mä, harmaaorvakkasieni leviääkannon pintaan ja estää juurikää­päsienen iskeytymisen kantoon.

Metsänomistaja maksu-mieheksi

Kaikki mitä tehdään maksaa jo­tain, niin tämä torjuntatyökin.Etelässä työtä on tehty pidem­pään ja siellä torjuntakustannus

on muotoutunut keskimäärin 0,7– 0,8 euroon hakattua puukuu­tiometriä kohden. Hintaan vai­kuttavat hakattavan puustonjäreys ja mitä hakkuumenetel­mää käytetään. Harvennukseltatulevien ja pieni järeyksisen pui­den torjunnat ovat toteutuksel­taan korkea hintaisia.Käytännössä eteläisessä Suo­messa hakkaaja on suorittanuttorjunnan ja laskuttanut sen met­

sänomistajalta, tähän suuntaannäyttää kustannukset meneväntäällä meilläkin. Tuollainen va­jaan euron kustannus laskeemetsästä tulevaa kantohintaa 2 –10 %:iin puukuutiometriä koh­den. Tilastoissa kantohinnan las­ku ei näy, koska yhtiöt ovatomineet tavan laskuttaa se erik­seen metsänomistajalta. Puunhinnan alennus tuntuu todellakovalta ja vielä kun tiedetään,

että juurikääpäongelmaa ei olelähelläkään meidän aluetta, kus­tannus tuntuu entistäkin kovem­malta. Torjuntaahan tehdäänalueellamme kaiken varalta.

Huhtikuuhun asti Kemera – lainperusteella voitiin maksaa tor­junta valtion varoista. Nyt Ke­mera­ lakia muutettiin niin, ettävaroja torjuntaan ei enää koh­denneta. Valtiolle menoja tulisinykymuotoisesta torjunnasta ar­violta 20 – 25 miljoonaa euroa.Tässä vaikeassa valtiotaloudentilanteessa on osin ymmärrettä­vää tällaisen rahaerän leikkaus.Jos torjunta asiaa ajattelee näinsynkältä kannalta, tuntuu asiatosi pahalta. Mutta lain näinvaatiessa täytyy ajatella positii­visesti, eivät kustannukset on­neksi köyhää koske, siisjatketaan hommia entiseen mal­liin.

Juurikäävän torjunta alkoi

Henkka Leskelä esittelee moton ureatankkia

Urea suihkuaa kourasta

Väriaineen ansiosta nähdään urealiuoksen levittyminen kannolle

Juhani Heikkinen

torjuntakustannus onkeskimäärin 0,7­0,8 euroakuutiolle

„

MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 664

Puukauppa

Puukaupassa on ostajan markkinat

KevätharvennusleimikotYhdistys suoritti kasvatusmetsien harvennusta toukokuussa, korjaajana oli Pasi Perätalo.Varttunutta kasvatusmetsää oli noin 1,2 hehtaaria, poistuma kaikkiaan 150,0 m3, rungonkeskijäreys oli 157 litraa. Nuorta kasvatusmetsää oli 1,5 hehtaaria, poistuma kaikkiaan 65,5m3, rungon keskijäreys oli 54 litraa.

Kantohinnat Pohjois-Pohjanmaalla

Mät 45,8 m3 kantohinta 42,0 euroaMäpt 1 7,1 m3 kantohinta 1 3,8 euroa 1 3,4 m3 kantohinta 1 0,5 euroaMäk 33,9 m3 kantohinta 1 3,8 euroa 47,5 m3 kantohinta 1 0,5 euroaKut 8,5 m3 kantohinta 40,0 euroaKupt 0,3 m3 kantohinta 1 3,8 euroaKuk 1 8,2 m3 kantohinta 1 3,8 euroa 2,6 m3 kantohinta 1 0,5 euroaKok 26,2 m3 kantohinta 1 2,5 euroa 2,0 m3 kantohinta 1 0,0 euroa

Kantohinnat Pohois- Pohjanmaalla vi ikol la 22 Luke:n ti laston mukaan

Mät Kut Mäk Kuk Kok

Päätehakkuu 51 ,70 50,83 1 8,1 2 1 8,57 1 7,01Harvennus 43,86 42,31 1 3,98 1 3,98 1 2,93

Kauppoja on tehty alueellamme vähän. Hinnat alkukevääseen nähden nousseet.

Helsingin pörssissä noteeratutmetsäteollisuusyhtiöt julkaisivatensimmäisen vuosineljänneksentuloksensa. Tuttu meno jatkuu.Kuitupuun jalostus kannattaa,tukilla tehdään niukin naukinpositiivista tulosta. Vanerin tekotosin kannattaa erinomaisesti.Liiketulosprosentit ja sijoitetunpääoman tuotot ovat metsäfir­moilla erinomaisia, varsinkinkun niitä peilaa muihin toimia­

loihin.

Tuloksista isoin siivu kertyi suh­danneherkästä sellusta. Havusel­lun markkinanäkymä onedelleen vähintäänkin kohtalai­nen. Lisäksi kartongin teko kan­nattaa tasaisen varmasti.Kapasiteetti massa­ ja paperi­teollisuudessa on EK:n suhdan­nekyselyn perusteellakokonaisuudessaan täyskäytös­

sä. Puutuoteteollisuuden tilan­netta pörssifirmat kommentoivatniukasti. Mäntysahatavaran tuot­tajat kärvistelevät Pohjois­Afri­kan vaikean tilanteen kanssa.Kuusisahatavaran osalta tilanneon onneksi paljon suotuisampi.EK:n suhdannebarometrissäpuutuoteteollisuus arvioi seuraa­van neljänneksen markkinanäky­män kohtuulliseksi.

Tuonnin kasvu heiken-tää kotimaisen kuitu-puun kysyntää

Yksityismetsien puukauppa onkokonaisuutena edelleen käynytselvästi viime vuotta vilkkaam­min. Toukokuun puoliväliinmennessä puuta oli myyty lähesviidennes viime vuoden vastaa­vaa ajankohtaa enemmän. Tosinvuoden 2015 alussa puun ostotkävivät poikkeuksellisen hitaasti.

Markkinahakkuita tehtiin tammi­maaliskuussa hieman viimevuotta enemmän. Maaliskuunhakkuukuukausi oli kolmanneksivilkkain markkinahakkutilaston35­vuotisessa historiassa. Osto­jen ja hakkuiden erotuksena yk­

sityismetsien pystypuuvarastotovat alkuvuonna kasvaneet.

Tuontipuulla halutaan taas häm­mentää kotimaan puumarkkinoi­ta, tammi­helmikuuntuontimäärä oli vajaan kymme­nyksen viime vuotta suurempi.Tuonnin kasvu on ollut ennenkaikkea kuitupuuta, jota on koti­maassakin ollut tarjolla selvästikysyntää enemmän. Ruplanpoikkeuksellinen heikkous tekeevenäläisestä puusta valitettavanhintakilpailukykyistä.

Kuusitukilla on parasmenekki

Puumarkkinoilla vallinnut ylitar­jontatilanne on metsänhoitoyh­distysten arvion mukaan hiemanhelpottanut. Kesäkorjuuseen so­veltuvien kuusitukkileimikoidenkysyntä näyttää ylivoimaisestisuotuisimmalta. Tämä on sahata­varamarkkinoiden osalta odotet­

tua. Kuitupuun käyttöä lisäävätinvestoinnit eivät toistaiseksi olenäkyneet millään tavoin kuitu­puun kysynnässä, ylitarjonta eimuutamaa poikkeusta lukuunottamatta ole poistunut mihin­kään. Puun ostajien tarjouksissaon tällä hetkellä poikkeukselli­sen isoja eroja. Minimilatvaläpi­mittojen sekä tukkipituuksienlisäksi ostajakohtaiset erot kan­tokäsittelykustannuksissa tuleehuomioida jokaisen puukaupanvertailussa.

Moton tarkistusmittausta Juhani Yli-Pykyn metsässä

Erno JärvinentutkimuspäällikköMaa-jametsätaloustuottajainKeskusliitto MTK ry

Ostajien tarjouksissa onpoikkeuksellisen isojaeroja

„

Varttunut kasvatusmetsä Nuori kasvatusmetsä

MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 66 5

Metsänhoito

Tämäkään kevät ja alkukesä ei­vät ole tehneet poikkeusta, hoi­totyöt ovat olleet parhaassavauhdissaan. Lumien sulettua al­koivat metsurit tehdä nuorenmetsän kunnostustöitä ja taimi­kon varhaishoitoa. Toukokuunpuolenvälin jälkeen alkoivatmuokkauskoneet ja viljelytyötkäynnistyä.

Kaikista nuoren metsän kunnos­tuksen myöntövaltuutussotkuistahuolimatta metsurit alkoivattyönsä vapusta alkaen. Yhdis­

tyksen palkkalistoilla on 3 teki­jää ja lisäksi tarvittaessa on vieläyrittäjämetsureita. Kolmekinmetsuria hoitaa kuntoon kuu­kausitasolla noin 35 hehtaariataimikoita. Tänä keväänä säätovat töitä suosineet, joten met­surit ovat saaneet tehdä töitäkeskeytyksettä. Uusien Kemerahankkeiden tekeminen on tällähetkellä pannassa, jos valtuutuk­sia annetaan lisää, tarve uusillekohteille on loppusyksyksi, näinsaataisiin miehet työllistettyäkoko sulan maan ajaksi.

Viime vuonna muokkauksettuplaantuivat muutamaan edel­lisvuoteen nähden, työmäärätolivat aivan vuosituhannen vaih­teen huippuvuosien tasolla. Tä­näkin vuonna muokkausmäärätovat korkealla tasolla. Tätä kir­joittaessa koneet tekevät niinäestystä kuin mätästystäkin.Muokkausjälkiä tarkistaessa onhymy meillä noussut huulille,nuoret miehet ovat sisäistäneetohjeet ja sitä myötä tehneet töitäkiitettävällä ammattitaidolla.Riittävän muokkausjäljen aikaansaamisen lisäksi tärkeää on, että

muokkausjälki täyttää ympäristö– ja suojelukriteerit. Muokkaus­töitä tehdään aina juhannusvii­kolle asti. Tietenkin syksylläennen lumia tehdään vielä syys­muokkaukset.

Pääosa metsäkylvöistä tehdäänkonetyönä, sillä äestyskoneessaon kylvölaite, jolla kylvö tapah­tuu vaivattomasti ja tosi edulli­sesti. Muutamiamätästyskohteita kylvetään ja netapahtuvat miestyönä. Pääsään­töisesti mätästyskohteet istute­taan. Suurimman osan tämänvuoden istutuksista metsänomis­

tajat tekevät itse. Useat metsä­nomistajat ovat tehneet vuosienjopa vuosikymmenten aikanaviljelytöitä, osalle töiden teke­minen itse on kunnia asia. Ke­mera rahat eivät vaikutaviljelytöihin, sillä tänäkin vuon­na yhdistyksen alueella ei olekuin pari kohdetta, joihin saa­daan valtion tukea. Tukeahansaadaan viljelyyn, jos puustoennen hakkuuta on todella huo­noa ja täten kantorahatulot ovatpienet. Vanhan kansan ohjeidenmukaisesti viljelytyöt saatetaanpäätökseen juhannukseen men­nessä.

Kevät hoitotöiden kulta-aikaa

Kevään 201 6 äestysjälkeä

Kari Korhonen taimikonhoitopalstalla Juhani Heikkinen

Vaalivuosi, muistilistaTarkista äänioikeutesi 2.9.201 6 mennessäÄänioikeusrekisteri asetetaan nähtävil le 1 2.8.201 6 ja on nähtävil lä mhy:n toimistol la. Voit tarkistaa asian myös soittamalla.

Asetu ehdokkaaksi viimeistään 7.1 0.201 6Täytä ehdokashakemus, jossa sinua ehdotetaan ehdokkaaksi. Toimita hekemus ja kuvasi toimistolle, laitamme tiedot vaalimateriaalin mukaan.

Äänestä 25.1 1 .201 6 mennessäVaalimateriaali toimitetaan viikoilla 42 ­ 43. Käytä oikeuttasi ja äänestä mielestäsi parasta ehdokasta ajamaan etujasi metsänhoitoyhdistyksessä.

MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 666

Metsänhoito

Talvi on takana ja katseet onkäännetty jo kohti seuraavaakautta. Toukokuun alussa vietänviimeisiä lomapäiviä ennen uu­den harjoituskauden alkua. Tal­vella reissuvuorokausia kertyypaljon ja kotona oleminen me­nee pyykkiä pestessä ja kassiauudelleen pakatessa. Nyt ke­väällä olen nauttinut eniten siitä,että olen saanut olla kotona ja il­man minkäänlaista aikataulua.

Viime talvi ei mennyt ihan niinhyvin kuin olisin toivonut, silläsairastelut sotkivat suunnitelmia.Kauden aloitus oli hyvä. Maail­mancupin avausviikonlopussaRukalla hiihdin takaa­ajossakolmanneksi. Kisat sujuivat mu­kavasti vielä vuodenvaihteenjälkeen Tour de Skillä, jossa olinkokonaiskisan viides. Tourin jäl­keen jouduin sitten sairastamaanflunssaa pariinkin otteeseen japitkä sairastelujakso kadotti ki­

savireen joksikin aikaa. Loppu­talvesta tuli vielä kohtalaisiaonnistumisia ja omalta osaltanikausi olisi saanut vielä jatkua.

Ensi talveen jäi nälkää ja hyväniin, sillä tulevana talvena tais­tellaan MM­mitaleista kotiki­soissa Lahdessa! Valmentajankanssa on pidetty palaveria jaleirisuunnitelmat on tehty tule­valle harjoituskaudelle. Tavoit­teena on harjoitella laadukkaastihyvissä olosuhteissa. Leirivuo­rokausia kertyy tulevallekin har­joituskaudelle vähintään yhtäpaljon kuin aiemmin. Tämä tar­koittaa sitä, että keskimäärin lei­reilen 2­3 viikkoa kuukaudessa.Motivaatio on kova ja tiedän, et­tä jaksan harjoitella. Ainut toiveon se, että saan harjoitella ter­veenä.

Aurinkoista ja mukavaa kevättä!Kerttu

Kerttu Niskanen: Kohti kotikisoja

Kuva Aapo Laiho

Kun metsänhoitotöitä tehdäänlähellä vesistöjä, ollaan erityisentarkkana. Rikkoutuneesta maanpinnasta voi valua maa­aineksiavesistöön, jolloin vesi voi sa­mentua tai rehevöityä. Siksimetsätöiden tekijät ovatkin otta­neet käyttöön erilaisia vesien­suojelumenetelmiä.­ Metsänhoitotöistä kunnostuso­jitus ja maanmuokkaus ovat me­netelmiä, joissa rikotaan maanpintaa. Silloin on riski, että maa­aineksia lähtee veden mukanaliikkeelle. Hyvän suunnittelunpohjalta oikein kohdentamalla jamitoittamalla kohteelle sopiviarakenteita, kuivatusvesiä voi­daan hallita ja ohjata, kertooRaimo Jokikokko metsänhoito­

yhdistys Ylikiimingistä.

Metsänhoitoyhdistyshuolehtii vesiensuoje-lusta

Metsäalan toimijat ja metsäno­mistajat ovat sitoutuneet nou­dattamaanPEFC­metsäsertifioinnin kritee­reitä kestävästä metsätaloudesta.Metsänhoidossa sitoudutaanhuolehtimaan vesiensuojelusta,luonnontilaisia soita ei ojiteta javanhojenkin ojien kunnostustenyhteydessä tehdään vesiensuoje­lusuunnitelma.­ Metsänhoidossa tehdään jatku­vaa työtä vesiensuojelun hyväk­si. Myös alueellisissa

metsäohjelmissa on vesiensuo­jeluun kiinnitetty huomiota. Esi­merkiksi vesiensuojelua vaativiatoimenpiteitä suunnitteleville jatyön tekijöille järjestetään kou­lutusta uusista ohjeista ja mene­telmistä, Jokikokko kertoo.

Hakkuun yhteydessähuomioidaan vesistöt

Hakkuiden yhteydessä vesistö­jen ja pienvesien varteen jäte­tään suojakaista, jonkamaanpintaa ei rikota. Rikkoma­ton maanpinta sitoo maalta tule­van aineksen ja siten pidättäämyös ravinteita.­ Vesien vaivaamilla kivennäis­mailla voi olla uudistamisen yh­

teydessä tarpeen tehdävesitalouden järjestelyjä. Silloinuudistusaloilta, joilta johdetaanvesiä, esim. laskuojaan, tehdäänmaanmuokkauksen yhteydessätarkoituksenmukaiset vesiensuo­jelutoimenpiteet, Jokikokkomuistuttaa.

Kunnostusojituksessasuunnitellaan vesitalou-den järjestelyt

Kun ojia kunnostetaan, niihinvoidaan kaivamalla tehdä erilai­sia rakenteita veden juoksua hi­dastamaan ja maa­aineksiasitomaan. Vesiä ei johdeta suo­raan vesistöön vaan ojien ja ve­sistön väliin jätetäänmahdollisuuksien mukaan käsit­telemätöntä maata, johon vesi javeteen irronnut maa­aines py­sähtyvät.­ Yleisimmin käytetään kaivu­katkoja, laskeutusaltaita ja suo­jakaistoja. Haasteellisempiinpaikkoihin on tehty rakenteelli­sesti vaativampia putkipatoja japintavalutuskenttiä. Yhdistele­mällä sopivasti eri menetelmiäsaadaan hallintaan ja pidätyk­seen lisää tehoa. Metsänhoito­yhdistys tekee ja toteuttaakunnostusojitus­ ja vesiensuoje­lusuunnitelmat, hoitaa tarvitta­vat ilmoitukset sekä hakeerahoituksen metsänomistajan

puolesta, kertoo Jokikokko.Jos metsä voi hyvin, kunnos­tusojitusta ei välttämättä tarvita.Hyvin kasvava ja riittävän run­sas puusto haihduttavat vettä senverran, että vesitalous pysyykunnossa. Toisaalta myöskäänliian märillä ja huonokasvuisillaalueilla ei kannata ojittaa.­ Kunnostusojituksia ei tehdäkitukasvuisilla suoalueilla, joillaaiempi kuivatuskaan ei ole luo­nut riittäviä edellytyksiä puustonkasvulle, toteaa Jokikokko.

Metsänhoitoyhdistysosallistuu vesitalous-hankkeisiin

Ylikiimingin metsänhoitoyhdis­tys on ollut mukana monissavesienhoitoon liittyvissä hank­keissa sekä sidosryhmä­ ja oh­jaustoiminnan kautta monillamuilla vesistöalueilla. Vesien­suojelutoiminta on aina valuma­aluetasoisten kokonaisuuksienhallintaa, jossa yhteistoimintakaikkien maankäyttömuotojenedustajien välillä on tärkeää.

Markku EkdahlKenttäpäällikkö, MTK

Metsänhoito on myös vesistönhoitoa

Ojitusmätästystä Jokikokossa 201 6 Äestys keväällä 201 6

MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 66 7

Mhy:n palveluita

Myytävät kohteet Oulun seudullaOulu, Somerovaara, määräala n. 1 56,5 ha. Puuta kaikkiaan51 90 m3, josta tukkia n. 663 m3 ja loput kuitupuuta. Hp.1 30.000 euroa.

Oulu, Nuoritta, määräala n. 78,4 ha, puustoa kaikkiaan5865 m3, josta tukkia 837 m3 ja kuitua loput. Hp. 98.000euroa.

Oulu, Alavuotto, ti la 0,205 ha, ti lal la uusi ja vanha vapaa-ajan asunto. Hp. 46.000 euroa.

Oulu, Haukipudas Taipaleenkylä, määräala n. 1 ,4 ha. Puutan. 50 m3. Hp. 37.500 euroa.

Oulu, Haukipudas Taipaleenkyä, määräala n. 0,9 ha. puutakaikkiaan 1 60 m3. Hp. 35.500 euroa.

Oulu, Yl ivuotto. Ti la n. 51 ,6 ha. Puustoa 2547 m3, jostatukkia 822 m3 ja loput kuitupuuta. Hp. 68.000 euroa.

Oulu, Joloskylä, ti la 30,69 ha. Tilal la vanha maatalomil jöö.Puuta kaikkiaan 1 590 m3, josta tukkia 333 m3 ja loputkuitua. Hp. 56.000 euroa.

Oulu, Haukipudas Taatanperä, ti la 2,665 ha. Tilal la puutakaikkiaan 1 87 m3.Yleikaava-alue, Ap-3 aluetta, voidaanrakentaa asuinrakennus. Hp. 45.000 euroa.

Oulu, Laajinperä. Tila 1 ,01 ha. Tilal le tehty lampi, soveltuuerämökin paikaksi. Hp. 1 4.800 euroa.

Oulu, Yl i-I i . Ti la 11 ,444 ha. Kahdessa palstassa,kotipalstal la suojeltuja rakennuksia, jokirantaa. Puutakaikkiaan 702 m3, josta tukkia 21 4 m3. Hp. 50.000 euroa.

Oulu, Yl iki iminki Soroperä n. 2,6 ha määräala. Peltoa n. 1 ,6ha ja vanhoja rakennuksia, jotka purkukuntoisia, määräalarajoittuu Sorojärveen. Hp. 30.000 euroa.

Muhos, Kanasuo, kolmesta palstasta koostuva 1 58,975 hati la. Puuta kaikkiaan n. 5200 m3, josta tukkia noin 1 250 m3.Hp. 1 25.000 euroa.

Muhos, Laaji . ti la 0,2 ha. Puustoinen ti la, kulkuoikeusSanginjoel le. Hp. 8.000 euroa.

Aina 1990­ luvan alun jälkeen yhdistyksemme palveluvalikoimissa on ollut omaisuudenhallintapalveluita. Alkuaikoina tärkeimpiä palveluita olivat kauppa­ ja lahjakirjat sekä pe­runkirjoitukset. Myöhemmin tehtäväkirjo on laajentunut ja kattaa nykyisin kaikki eri teh­tävät eli asiat voidaan hoitaa alusta loppuun saman tutun neuvojan kanssa. Niinpäomaisuuden hallintapalvelut ja kiinteistövälitystehtävät ovat yhdistyksellämme merkittä­västi lisääntyneet viime vuosien aikana.

Yhteistyö kiiminkiläisen Martti Kokko kanssa alkoi, kun hän osti vaimonsa Eijan kanssakiinteistön yhdistyksen välityksellä. Myöhemmin Kokon vanhempien kuollessa laadittiinperukirjat, arvioitiin metsän ja tehtiin sisaruksien kesken perinnönjako. Metsien arvioin­tien yhteydessä metsät katseltiin sillä silmällä, että voidaan laatia tulevaisuudessa hakkuu­ja hoitosuunnitelmat. Kaikki nämä palvelut on hoitanut sama tuttu toimihenkilö.

Myös Ylikiimingin Heikkilän tila jaettiin. Ylikiimingin suurin yksityistila jaettiin kolmenveljeksen kesken. Tila arvoitiin käyttäen hyväksi metsätaloussuunnitelmaa, maastossa teh­tiin pieniä tarkistuksia. Kiinteistön jakokirja laadittiin talven aikana ja niin kukin veljes saioman metsätilansa. Lohkomisen maastotyöt tehdään tänä kesänä ja sen jälkeen jako saapäätöksensä.

Metsänhoitoyhdistys kouluttaaYlikiimingin metsänhoitoyhdistys järjestää yhdessä Oulun seudun yhdistyksienkanssa moottorisaha/raivaussaha kurssin syyskuussa. Päivä tarkentuu lomien jäl­keen elokuussa. Kurssin tarkemmat tiedot tulevat yhdistysken nettisivuille ja fece­bookiin. Kurssilla käydään läpi sahan peruhuoltoa ja sahaustekniikkaa.

Tervetuloa

Hallintapalvelut

Martti Kokko allekirjoittamassa toimeksiantosopimusta

Heikkilän tilan jakosopimusta allekirjoittamassa Erkki Mäkelä, RitvaUkonmaanaho, Osmo Marttila ja Tauno Marttila

Juhani Heikkinen LKVKiinteistönvälittäjäJulkinen kaupanvahvistaja0400­ 287288juhani.heikkinen@mhy.fimetsatilat.fi

MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 668

Lomatietoa

Hiltu-Ville ja Mietaa halonhakkuussaKuule Heikkinen. Pystytkölaittamaan Mietaal lemutkaisemmat ja kieroimmatkoivut.

Totta kai. Palveluhan kuuluuyhdistyksen jäsenetuihin.

Eiköhän halonhakkuussatule sitten voitto,maksetaan niitähi ihtovelkoja.

Kuulehan Vil le, Viskarssia kylykheenja heti halako levahtaa auki. Taitaatul la kuten Holomenkollenin 50: l lä,voitto.

Pe****e, eihän Jussil le pärjää vaikkakuinka takoo suoria puita.

Vil le, meil lä on väärä laj i ,oisko tupen peluu parempi.

Vil le, hoppee ei oo häppee. Meiränyhdistyksessä on jäsenetuna pitemmätkirveen varret, teirän yhdistys ei ossaa eestoimittaa huonoja puita.

Jussi näkyy Eepukalle läkrittävän.

Kuulkaa pojat, pelataan ens kerral la tuppia,merkkaamattomil la kortei l la.

Kirjootampa muisti in, tuppia pelatahan,meirän yhdistykseen jäsenetuihin merkatutkortit.

Ossaakohan Heikkinen ne meiränyhdistyksessä neuvoa miten tuppiapelatahan?

Yhdistykset ovat täyden palvelun taloja.Tupen peluu kuuluu neuvontaan ja palveluon ilmaista.

Mietaa ihan pihal la tupen peluusta. Mitä pe****ettäHeikkinen neuvoo toisen yhdistyksen miestä?

Metsänhoitoyhdistys Ylikiimini ry, www.mhy.fi/ylikiiminkiMetsätalontie 1 6 91 300 YLIKIIMINKIJuhani Heikkinen 0400-287288, juhani.heikkinen@mhy.fiRaimo Jokikokko 0400-5801 52, raimo.jokikokko@my.fi

Aurinkoa, löhäilyä, jäätelöä, uintia,

Nurmikon leikkuuta, remontointiakalastusta, golfia, suunnistusta

kyläilyä, matkailua

Kesäloma metsätalolla heinäkuussaJuhani ja Raimo pitävät kesäloman pääasiassa heinkuun aikana. Olemme välillä muuta-mana päivänä töissä mutta meidät parhaiten tavoittaa tekstiviestin ja sähköpostin avul-la. Pyrimme vastaamaan viesteihin parin päivän sisällä. Kiireellisissä tapauksissavoidaaan sopia tapaaminen. Pääasiassa lomailemme ja lataamme akkuja syksyä ja talveavarten. Toivotamme kaikille jäsenillemme hyvää ja rentouttavaa kesää.