2005 terve fiilinki parempi meininki

1

TERVE FIILINKI - PAREMPI MEININKI?

Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden hyvinvointi 2005

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisujaSarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2006

Kemi 2006

Minna Viuhko

2

Vastaava toimittaja Marjatta PuustinenTaitto Oy Kotkan Kirjapaino AbPainopaikka Oy Kotkan Kirjapaino Ab, Hamina 2006

ISBN 952-9785-49-6ISSN 1236-0570

Kemi-Tornion ammattikorkeakouluKirjasto- ja tietopalveluPL 504, 94101 Kemi (Valtakatu 22)(016) 258 400

KONTAKTI:

3

TIIVISTELMÄ

Selvityksessä tarkastellaan Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakou-lujen opiskelijoiden terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelijaterveydenhuoltoon liitty-viä kysymyksiä. Keskeiset tutkimuksessa tarkasteltavat osa-alueet ovat 1) opis-kelijoiden näkemykset opiskelijaterveydenhuollon palveluiden saatavuudesta,palveluihin liittyvästä tiedotuksesta sekä palveluiden käyttö, 2) opiskelijoidenkoettu terveydentila ja terveyskäyttäytyminen, 3) opiskelutyytyväisyys ja opis-keluolot. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä internetissä ja kysely suunnattiinennen syksyä 2005 aloittaneille Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkea-koulujen tutkintoon johtavan nuorten- ja aikuiskoulutuksen opiskelijoille. Vasta-uksia saatiin yhteensä 1229.

42 prosenttia Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijois-ta ilmoitti, etteivät he ole saaneet korkeakoulustaan tietoa opiskelupaikkakun-tansa terveydenhuoltopalveluista. Uusille opiskelijoille suunnattuun terveystar-kastukseen osallistuminen oli ollut vähäistä. 16 prosenttia vastaajista oli osallistu-nut tarkastukseen. Opiskelupaikkakuntansa terveyspalveluista opiskelijat olivatkäyttäneet useimmin terveydenhoitajan palveluita. Terveydenhoitajan palveluitaoli käyttänyt edellisen lukukauden aikana noin 40 prosenttia opiskelijoista, yleis-lääkärin palveluita noin 30 prosenttia ja hammashuollon palveluita viidennes vas-taajista. Opiskelupaikkakunnallaan palveluita olivat useammin käyttäneetopiskelupaikkakunnallaan kirjoilla olevat opiskelijat kuin muualla kirjoilla olevatopiskelijat. Niistä opiskelijoista, jotka eivät olleet kirjoilla opiskelupaikkakunn-allaan, 61 prosenttia oli käyttänyt terveydenhuollon palveluita kotipaikkakuntansaterveyskeskuksessa. Terveydenhoitajan ja lääkärin palveluita pidettiin keskei-simpinä opiskelijaterveydenhuollon kehittämiskohteina. 67 prosenttia vastaajistaolisi valmiita maksamaan kattavista opiskelijaterveydenhuollon palveluista.

88 prosenttia opiskelijoista piti terveydentilaansa hyvänä tai melko hyvänä. Opis-kelijoiden yleisimmin kokemia oireita olivat niska- ja hartiakivut, nuha/tukkoisuus,päänsärky sekä väsymys/heikotus. Kutakin kyseisistä oireista oli esiintynyt noin70 prosentilla opiskelijoista viimeisen kuukauden aikana. Päänsärkyä oli esiinty-nyt vähintään viikoittain lähes viidenneksellä vastaajista. 58 prosenttia opiskeli-joista ei tupakoinut tai käyttänyt nuuskaa lainkaan. Päivittäin tupakoivien osuusoli 25 prosenttia vastaajista. 55 prosenttia opiskelijoista käytti alkoholia 1-3kertaa kuukaudessa ja 18 prosenttia vähintään kerran viikossa. Liikunnan har-rastaminen oli hyvin yleistä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu-

4

opiskelijoiden keskuudessa. 99 prosenttia vastaajista ilmoitti harrastavansa lii-kuntaa. Yli puolet opiskelijoista oli sitä mieltä, että oppilaitos ei järjestä liikunta-toimintaa riittävästi.

75 prosenttia opiskelijoista koki opiskelunsa melko tai kohtalaisen mielekkääksija viidennes hyvin mielekkääksi. Kolme neljästä koki olevansa oikealla opiskelu-alalla. 57 prosenttia opiskelijoista piti opiskeluun liittyvää työmäärää edellisenlukukauden aikana sopivana ja 35 prosenttia liian suurena. Hieman yli puoletopiskelijoista piti oppilaitoksensa tarjoamaa ohjausta ja neuvontaa kohtuullisenaja neljännes riittämättömänä. Vajaan neljänneksen mielestä ohjaus oli riittävää.Yleisimpiä poissaolojen syitä olivat sairaus, motivaation puute, henkilökohtaisetsyyt ja matkat tms. sekä väsymys. Töitä oli tehnyt opintojen ohella edellisen lu-kukauden aikana 41 prosenttia opiskelijoista. Heistä 55 prosenttia oli työsken-nellyt keskimäärin 1-10 tuntia viikossa ja 46 prosenttia yli 10 tuntia viikossa.

5

SAMMANDRAG

Undersökningen granskade frågor som rör Rovaniemi och Kemi-Tornio yrkes-högskolas studerandes hälsa, välmående och studenthälsovård. Undersökningenscentrala delområden är 1) studerandes syn på tillgången till studenthälsovård,information om studenthälsovården samt hur tjänsterna vid studenthälsovårdenanvänds, 2) hur studerande upplever sitt hälsotillstånd och sitt hälsobeteendesamt 3) studerandes tillfredsställhet och studiemiljö. Undersökningenförverkligades som en blankettförfrågan på internet och riktades till unga ochvuxenstuderande som inlett sina studier vid ifrågavarande yrkeshögskolor förehösten 2005 vid examensinriktade utbildningsprogram. Antalet svar uppgick till1229.

Av de studerande från Rovaniemi och Kemi-Tornio yrkeshögskolor som deltog iundersökningen meddelade 42 procent att de inte fått information omstudieortens studenthälsovård av sin högskola. Deltagandet i hälsogranskningenriktad till nya studerande hade varit lågt, 16 procent av de studerande hadedeltagit i granskningen. Av den hälsovårdsservice som fanns att tillgå påstudieorten hade studerande var hälsovårdarens tjänster de som utnyttjats mest.Ca 40 procent av studerande hade använt sig av hälsovårdarens tjänster, ca 30procent hade använt sig av allmänläkarens tjänster och ungefär en femtedel avtandvården. Tjänsterna utnyttjades oftare av studerande som var skrivna påstudieorten än av studerande som hade annan hemort. Av de studerande som intevar skrivna på studieorten hade 61 procent använt hälsovårdstjänster vidhälsostationen på sin hemort. De som deltog i undersökningen ansåg att deviktigaste utvecklingsbehoven finns i hälsovårdar- och läkartjänster. 67 procentav de som svarat skulle vara villiga att betala för täckande studenthälsovård.

Av de studerande bedömde 88 procent sitt hälsotillstånd som bra eller tämligenbra. De vanligaste symptom som studerande led av var nack- och axelsmärtor,snuva/tilltäppthet, huvudvärk samt trötthet/svindel. Vart och ett av symptomenhade under den senaste månaden förekommit hos ungefär 70 procent av destuderande som deltog i undersökningen. Huvudvärk förekom åtminstone en gångi veckan hos en femtedel av deltagarna. Av de som deltog i undersökningenanvände 58 procent vare sig av cigaretter eller snus medan 25 procent röktedagligen. 55 procent använde alkohol 1-3 gånger i månaden och 18 procentåtminstone en gång i veckan. Utövning av idrott var mycket vanligt bland de

6

studerande som deltog i undersökningen, 99 procent uppgav sig ha idrott somintresse. Mer än hälften av studerande ansåg att läroinrättningen inte ordnartillräcklig idrottsverksamhet.

Av de studerande upplevde 75 procent studierna som tämligen meningsfulla ochen femtedel upplevde dem som väldigt meningsfulla. Tre av fyra ansåg sig studerainom rätt bransch. 57 procent av de studerande upplevde den studierelateradearbetsbördan under det gångna studieåret som lämplig och 35 procent ansåg denvara för stor. Aningen mer än hälften av de studerande ansåg att den handledningoch rådgivning som läroanstalten erbjudit varit ganska bra och en fjärdedel ansågatt den varit otillräcklig. En knapp fjärdedel ansåg att handledningen varittillräcklig. De vanligaste orsakerna till frånvaro var sjukdom, brist på motivation,personliga skäl, resor o.dyl. samt trötthet. Av de studerande som deltog iundersökningen hade 41 procent arbetat vid sidan av studierna under den gångnaterminen, av dem hade 55 procent arbetat i medeltal 1-10 timmar i veckan och46 procent mer än 10 timmar i veckan.

7

ESIPUHE

Tammikuussa 2005 käynnistyi Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun hallinnoimaOpiskelijahyvin-vointihanke “Terve fiilinki- parempi meininki” (3.1.2005-31.12.2006). Hankkeessa ovat mukana myös Rovaniemen ja Turun Ammatti-korkeakoulut. Tässä hankkeessa opiskeluhyvinvointi ymmärretään hyvinvointina,joka muodostuu opiskeluympäristöstä, sosiaalisista suhteista, itsensä toteuttami-sesta ja terveydestä voimanvarana (mukaillen Konu 2002).

Hankkeen tavoitteet vuodelle 2005 ovat seuraavat:– kanavoida ammattikorkeakoulujen toiminta tukemaan opiskelijahuollon ja

opiskeluterveydenhuollon kehittämistä,– selvittää ammattikorkeakoulujen rooli, tehtävät ja mahdollisuudet edistää

opiskelijoiden hyvinvointia ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä alueellaan– lisätä ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteistyötä opiskelijoi-

den hyvinvoinnin kehittämisessä ja– luoda malli opiskeluprosessien tukemiseen yhteistyössä hyvinvointipalvelujen

tuottajien, oppilaskuntien ja ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveys-alojen kanssa.

Ammattikorkeakoululain 4§:n mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on tukeayksilön ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulujen tehtävät heijastuvat näinopiskelijan hyvinvoinnin tukemiseen ja opintojen ohjauksen tavoitteisiin. Ammatti-korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto, johon kuuluu oppilaitosten tervey-dellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhuolto, sairaanhoito ja hammas-huolto on voimassa olevan kansanterveyslain nojalla kuntien lakisääteinen tehtä-vä. Palvelujen määrä vaihtelee eri paikkakunnilla ja henkilökuntaa opiskelu-terveydenhuollossa on niukasti. Yleensä henkilökunta muodostuu terveyden-hoitajista. Kemi-Tornion alueella ei ole nimettyä opiskeluterveydenhoidon lääkä-riä ja Rovaniemellä on 21/2 tuntia viikossa lääkäri, joka hoitaa sekä ammatti-korkeakoulun että nuorisoasteen opiskelijat. Psykologi- ja kuraattoripalveluitaei ole tarjolla. Jos opiskelija on kirjoilla kotipaikkakunnalla, hänellä on vaikeuk-sia saada kansanterveysalain edellyttämiä palveluita opiskelupaikkakunnallaan.Tämä koskee erityisesti hammashuollon palveluita, Rovaniemellä myös lääkäri-palveluja. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat väliinputoajia opiskeluter-veydenhuollon palvelujen osalta verrattuna esimerkiksi yliopisto-opiskelijoihin tailukiolaisten kouluterveydenhuoltoon.

8

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia on ensimmäisen kerran tutkittuvaltakunnallisesti vuonna 2004 (Erola 2004). Tutkimuksen perusteella ei voitutehdä Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyvin-voinnin osalta kehittämisehdotuksia, koska aineiston edustavuus oli Kemi-TornionAmmattikorkeakoulun osalta 0 % ja Rovaniemen Ammattikorkeakoulun osalta3 %. Sen vuoksi nähtiin tärkeänä kysyä Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikor-keakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelijan hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kemi-Tornion ja Rovaniemen Am-mattikorkeakoulujen opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekäopiskelutyytyväisyyttä. Tutkimuksen kyselylomake on muokattu vuoden 2004tehdyn valtakunnallisen kyselylomakkeen pohjalta. Muutostyö tehtiin hankkeentoimijoiden yhteistyönä ja lopullisen muokkauksen Webropol-ympäristöön ontehnyt Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö (Otus rs). Opiskelijat vastasivat inter-netpohjaiseen kyselyyn. Vastaukset on koonnut ja analysoinut tutkija Minna ViuhkoOtus rs:stä.

Tutkimustulosten pohjalta on tarkoitus edelleen kehittää opiskeluterveydenhuoltoayhteistyössä kuntien kanssa ja lisätä opiskelijoiden hyvinvointia kehittämällä opis-keluolosuhteita ja opintojen ohjausta Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkea-kouluissa. Kehittämistyössä on hyvänä apuna sosiaali- ja terveysministeriön työryh-män muistio 2005:6 opiskelijaterveydenhuollon tavoitteista ja sisällöistä.

Terve fiilinki- parempi meininki opiskelijahyvinvointihankkeen jäsenet kiittävätkaikkia tutkimuksessa mukana olleita tahoja, rahoittajia, asiantuntijoita, opet-tajakollegoita, opiskelijakuntia Ketoakkua ja Camosta sekä tutkimukseen vastan-neita opiskelijoita. Kaikkien hyvä yhteistyö mahdollisti tämän tutkimuksen to-teuttamisen. Opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky on tärkeä osa yksilönsosiaalista pääomaa. Toimiva opintojenohjaus ja opiskeluterveydenhuolto ovatjokaisen opiskelijan perusoikeus ja tae valmistua terveenä ja työkykyisenä am-mattiin.

Kemissä 28.11.2005

Tarja Lipponen Aila Niskala Erja Rahkolaprojektipäällikkö lehtori vs.lehtoriKemi-Tornion Amk Rovaniemen Amk Rovaniemen Amk

9

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ ............................................................................................. 3SAMMANDRAG ......................................................................................... 5ESIPUHE ....................................................................................................... 7

1. JOHDANTO ........................................................................................... 11

2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ............................................................ 112.1 Aineistonkeruu .................................................................................. 112.2 Aineiston edustavuus ......................................................................... 122.3 Vastaajien taustatiedot ....................................................................... 142.4 Tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat ............................................ 162.5 Tutkimusmenetelmät ja tulosten raportointi ....................................... 18

3. OPISKELIJOIDEN TERVEYSPALVELUT ....................................... 183.1 Terveyspalveluihin liittyvä tiedonsaanti .............................................. 193.2 Terveyspalveluiden tarve ja käyttö .................................................... 243.3 Kotipaikkakunnan yhteys terveydenhuoltopalveluiden käyttöön ....... 283.4 Näkemykset palveluiden laadusta ja kehittämisestä sekä palveluihin

liittyvä maksuhalukkuus ..................................................................... 30

4. TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN ............................... 324.1 Opiskelijoiden terveydentila .............................................................. 324.2 Terveys- ja hyvinvointiasioihin liittyvä avuntarve ............................... 364.3 Päihteiden käyttö ............................................................................... 374.4 Liikunnan harrastaminen ja liikuntapalvelut ........................................ 424.5 Ruokailu ja ravitsemus ...................................................................... 44

5. OPISKELU JA OPISKELUOLOT ....................................................... 465.1 Opiskelutyytyväisyys ......................................................................... 465.2 Ohjaus ja neuvonta ............................................................................ 525.3 Opiskelua häiritsevät seikat ............................................................... 535.4 Opiskeluvaikeudet ja poissaolot ....................................................... 545.5 Työssäkäynti opiskelun ohella ........................................................... 59

10

6. YHTEENVETO JA POHDINTAA ......................................................... 616.1 Terveyspalvelut ................................................................................... 616.2 Opiskelijoiden terveydentila ja terveyskäyttäytyminen .......................... 656.3 Opiskelutyytyväisyys ja opiskeluolot ................................................... 66

LÄHTEET ..................................................................................................... 70

LIITE 1. KYSELYLOMAKE ........................................................................ 71

11

1. JOHDANTO

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulujen opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekäopiskelijaterveydenhuollon palveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kiinnos-tuksen kohteena ovat 1) opiskelijoiden näkemykset opiskelijaterveydenhuollonpalveluiden saatavuudesta ja laadusta sekä palveluiden käyttö, 2) opiskelijoidenkoettu terveydentila ja terveyskäyttäytyminen, 3) opiskelutyytyväisyys, opiske-luun liittyvät vaikeudet, mahdollisten poissaolojen syyt sekä ohjaus ja neuvonta.Tutkimustulosten avulla saadaan tietoa palveluiden ja opiskeluolosuhteidenkehittämistarpeista. Tutkimus on osa “Terve fiilinki - parempi meininki” -hyvin-vointihanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää tutkimuksessa käsiteltyjä asi-oita ja käyttää tutkimustuloksia kehittämistyön pohjana.

2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

2.1 Aineistonkeruu

Tutkimus toteutettiin syksyllä 2005. Kyselylomake muokattiin edellisen Ammatti-korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi -tutkimuksen kyselylomakkeen pohjalta(ks. Erola 2004). Kyselylomakkeen sisällöstä vastasivat pääosin Rovaniemen jaKemi-Tornion ammattikorkeakoulujen edustajat. Lomake koostui neljästäosiosta: 1) opiskelijoiden terveyspalvelut, 2) terveys ja terveyskäyttäytyminen,3) opiskelu ja opiskeluolot sekä 4) taustatiedot.

Aineisto kerättiin syyskuussa 2005. Aineistonkeruulle varattiin kaksi viikkoasyyskuun alussa, ja lopulta keruuta jatkettiin vielä viikolla, jotta vastausten ko-konaismäärää saataisiin kasvatettua. Kyselyn aineistonkeruu toteutettiin inter-netkyselynä Webropol-järjestelmässä. Lähtökohtana oli, että Rovaniemen jaKemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kaikkien koulutusohjelmien opiskelijatvastaavat kyselyyn valvotusti luokkahuoneessa siten, että paikalla on opettajaohjeistamassa lomakkeen täyttötilannetta, jolloin vastaajilla oli mahdollisuus ky-syä tarkennusta epäselviin kysymyksiin. Tämä ei kuitenkaan toteutunut kaikkienryhmien kohdalla, vaan osa vastaajista täytti lomakkeen ei-valvotussa tilantees-sa. Lisäksi yhden koulutusalan aikuislinjan opiskelijoilla ei ollut mahdollisuuttatäyttää lomaketta internetissä samanaikaisesti, joten heille annettiin paperi-lomakkeet täytettäviksi. Näillä vastaajilla ei siis ollut lomaketta täyttäessään mah-

12

dollisuutta esittää tarkentavia kysymyksiä epäselvien asioiden kohdalla. Paperi-lomakkeita lähetettiin 43 ja niitä palautui 25 kappaletta.

Suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin vastausten kokonaismäärä jäi huomattavastiodotettua alhaisemmaksi. Kaikissa opetusryhmissä lomakkeen täyttötilannetta eitoteutettu ollenkaan. Suurempana ongelmana oli se, että vain joidenkin ryhmienkohdalla aineistonkeruu toteutettiin eikä niinkään se, että monet olisivat kieltäyty-neet vastaamasta. Tilannetta pyrittiin korjaamaan aineistonkeruujakson viimeisi-nä päivinä siten, että opiskelijat saivat mennä halutessaan atk-luokkaan täyttä-mään lomakkeen. Myös nämä täyttötilanteet tapahtuivat valvotusti. Tässä vai-heessa vastauksia ei kuitenkaan enää kertynyt paljon.

2.2 Aineiston edustavuus

Kyselyyn vastasi yhteensä 1229 opiskelijaa, joista 625 ilmoitti opiskelevansa Ro-vaniemen ammattikorkeakoulussa ja 599 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.Viisi vastaajaa oli jättänyt kyseisen kohdan tyhjäksi. Rovaniemen ammat-tikorkeakoulun läsnä olevien opiskelijoiden kokonaismäärä nuorten ja aikuistentutkintoon johtavassa koulutuksessa on 2138 (ei sisällä syksyllä 2005 aloittanei-ta, koska he eivät kuuluneet kyselyn vastaajiin). Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulussa vastaava luku on 1266. Rovaniemen ammattikorkeakoulun osal-ta vastausprosentti oli 29,2 ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osalta 47,3.Kokonaisvastausprosentiksi tuli näin ollen 36,1.

Aineistonkeruun toteutustavasta johtuen termi “vastausprosentti” viittaa tässävastaajien osuuteen kaikista ennen syksyä 2005 aloittaneista läsnä olevista opis-kelijoista, eikä osuuteen opiskelijoista tehdystä otoksesta kuten kyselytutki-muksissa yleensä. Vastausprosentit ovat matalia suhteessa siihen, että alkuperäi-senä tavoitteena oli tehdä kysely kaikille läsnä oleville tammikuussa 2005 tai aiem-min opintonsa aloittaneille suomenkielisille1 opiskelijoille. Määrällisesti aineistoon kuitenkin kooltaan riittävän runsas, jotta Rovaniemen ja Kemi-Tornion am-mattikorkeakoulujen opiskelijoita edustavia jakaumia on mahdollista tarkastella.

Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, ettei aineisto ole jakautunut tasai-sesti eri koulutusohjelmien välillä. Vastauksia saatiin kaikkien koulutusohjelmienopiskelijoilta (lukuun ottamatta kahta englanninkielistä koulutusohjelmaa), muttajoidenkin koulutusohjelmien vastaajamäärät ovat niin pieniä, ettei jakaumia kan-

13

nata tarkastella erikseen kunkin ohjelman valossa. Sen sijaan vastaajat luokitel-tiin koulutusalojen/kampusten mukaan. Tulevissa luvuissa koulutusalaa jakampusta käytetään toistensa synonyymeinä, vaikka kampus varsinaisesti viit-taakin tilalliseen jakoon eli siihen, mitkä kaikki koulutusohjelmat sijaitsevat sa-massa yksikössä. Rovaniemen koulutusohjelmien jaottelu perustuu nimenomaankampusjakoon ja Kemi-Tornion koulutusohjelmien jaottelu koulutusalajakoon.Kummassakin ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmat jakautuvat kolmellealalle. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa nämä ovat hyvinvointi-, tuotanto- japalvelualat ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa kaupan ja kulttuurin ala,sosiaali- ja terveysala sekä tekniikan ala. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, mikäkoulutusohjelma kuuluu millekin koulutusalalle.

Kun vastaajien määrät suhteutetaan opiskelijamääriin, voidaan havaita, että mo-lemmissa ammattikorkeakouluissa suhteellisesti eniten vastaajia on sosiaali- ja

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (K-Tamk)Kaupan ja kulttuurin ala: Sosiaali- ja terveysala: Tekniikan ala:

Kuvataiteen ko Fysioterapian ko Kone- ja tuontantotekniikan koViestinnän ko Hoitotyön ko Sähkötekniikan koTietojenkäsittelyn ko Sosiaalialan ko Tietotekniikan koLiiketalouden ko Terveydenhoitotyön ko Tuotantotalouden koLiiketoiminnan logistiikan ko

Rovaniemen ammattikorkeakoulu (Ramk)Hyvinvointialojen kampus Tuotantoalojen kampus Palvelualojen kampus

Sosiaalialan ko Metsätalouden ko Liiketalouden koHoitotyön ko/sh Ohjelmistotekniikan ko Matkailun koHoitotyön ko/th Sähkötekniikan ko Tietojenkäsittelyn koJalkaterapian ko Rakennustekniikan ko Palvelujen tuottamisen ja

johtamisen koFysioterapian ko Kone- ja tuotantotekniikan ko Hotelli- ja ravintola-alan koKuntoutusohjauksen ja Maanmittaustekniikan ko Degree Programme in Inter--suunnittelun ko national BusinessLiikunnan ja vapaa-ajan ko Tietotekniikan ko Degree Programme in Tourism

Maaseutuelinkeinojen koDegree Programme in InformationTechnology

Taulukko 1. Koulutusohjelmat ammattikorkeakouluittain ja opiskelualoittain/kampuksittain.

14

terveysalalta. Rovaniemen ammattikorkeakoulun hyvinvointialojen kampuksenopiskelijoista kyselyyn vastasi 48,5 prosenttia, Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista kyselyyn vastasi puolestaan 66,9prosenttia. Myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan alan opiskeli-joista kyselyyn vastasi 53,7 prosenttia muiden alojen opiskelijoiden vastaus-prosentit jäädessä vain reilun 20 prosentin tasolle. Analyysissä ei ole painotettukoulutusaloja niiden suhteellisen koon mukaan, joten tuloksia tarkastellessa onhuomioitava, että toiset alat ovat aliedustettuina, mikä voi vaikuttaa tuloksiin.

Taulukko 2. Vastaajat opiskelualoittain/kampuksittain (%).

Vastaus-Vastaajien Opiskelijat prosentti

määrä yhteensä (%)

Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 135 536 25,2Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 234 350 66,9Tekniikan ala (K-Tamk) 204 380 53,7Hyvinvointialat (Ramk) 256 528 48,5Tuotantoalat (Ramk) 200 916 21,8Palvelualat (Ramk) 156 694 22,5

2.3 Vastaajien taustatiedot

Vastaajat ovat jakaantuneet opiskeluvuosien mukaan siten, että toisen vuoden opis-kelijoita on eniten (47 %), kolmannen vuoden opiskelijoita vastaajista on 32 prosent-tia ja neljännen vuoden opiskelijoita 19 prosenttia. Lisäksi 2 prosenttia vastaajista onensimmäisen vuoden opiskelijoita eli käytännössä tammikuussa 2005 aloittaneita,koska syksyllä 2005 aloittaneet opiskelijat eivät olleet mukana otoksessa. Molem-missa ammattikorkeakouluissa aikuiskoulutukseen osallistuvien osuus vastaajista onnoin 16 prosenttia ja loput ovat nuorten koulutuksessa olevia. 96 prosenttia vastaa-jista opiskelee samalla alalla kuin ammattikorkeakouluopinnot aloittaessaan. Opinto-viikkoja on kertynyt ensimmäisen vuoden opiskelijoille keskimäärin 33, toisen vuo-den opiskelijoille 41, kolmannen vuoden opiskelijoille 81 ja neljännen vuoden opis-kelijoille 107. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden melko korkea keskimääräinenopintoviikkomäärä saattaa johtua siitä, että heistä suhteellisen suuri osa onaikuisopiskelijoita, joilla osa suorituksista on mahdollisesti aiempien opintojen tai työ-kokemuksen perusteella hyväksiluettuja opintojaksoja.

15

Kuvio 1. Suoritetut opintoviikot opiskeluvuoden mukaan, keskiarvot.

Vastaajien iän keskiarvo on 26 vuotta ja mediaani 23 vuotta. Iän keskiarvoa nostaaaikuisopiskelijoiden mukanaolo. Lomakkeessa ei kysytty suoraan vastaajan ikäävaan syntymävuotta, jonka perusteella ikä on laskettu. Vastaajista naisia on 58 pro-senttia ja miehiä 42 prosenttia. Rovaniemen ammattikorkeakoulun vastaajista suu-rempi osuus on naisia (62 %) kuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vastaajista(54 %). Vastaajien sukupuolijakauma vaihtelee selvästi eri aloilla. Sosiaali- ja terveys-ala on molemmissa ammattikorkeakouluissa hyvin naisvaltainen. Myös palvelualoillasekä kaupan ja kulttuurin alalla naisia on enemmän kuin miehiä. Miesvaltaisia alojapuolestaan ovat tekniikka- ja tuotantoalat. Taulukossa 3 on esitetty vastaajiensukupuolijakauma opiskelualan mukaan.

Taulukko 3. Vastaajien sukupuolijakauma kampuksittain/opiskelualoittain (%).

Sukupuoli Kampus/ala mies nainen

kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 39,3 60,7 sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 13,4 86,6 tekniikan ala (K-Tamk) 86,3 13,7 hyvinvointialat (Ramk) 16,0 84,0 tuotantoalat (Ramk) 74,5 25,5 palvelualat (Ramk) 27,6 72,4

Yhteensä (N) 493 690

3341

81

107

0

20

40

60

80

100

120

1 2 3 4

16

41 prosenttia vastaajista asuu yksin omassa taloudessa ja 33 prosenttia avo- taiaviopuolison kanssa. 13 prosenttia asuu puolison ja lapsen/lasten kanssa ja viisiprosenttia vanhempiensa luona. Kemi-Tornion ammattikorkeakoululaisista hie-man suurempi osa asuu vanhempien luona (8 %) kuin Rovaniemen opiskelijoista(2 %). Rovaniemen opiskelijoista 63 prosenttia on kirjoilla opiskelupaikkakunn-allaan ja Kemi-Tornion opiskelijoista puolestaan 46 prosenttia.

2.4 Tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat

Tutkimuksessa käytettiin taustamuuttujina sukupuolta, ammattikorkeakoulua(Rovaniemen ammattikorkeakoulu (Ramk) ja Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulu (K-Tamk)), koulutuslinjaa (nuorten koulutus ja aikuiskoulutus),opiskeluvuotta sekä opiskelualaa (kampus/ala)2. Kaikki muuttujat taulukoitiin ris-tiin näiden taustamuuttujien kanssa. Sukupuolta lukuun ottamatta taustamuuttujatovat opiskeluun liittyviä. Koska tutkimus koskee kahta ammattikorkeakoulua,koulukohtaisten tietojen tarkastelu ja vertailu on mielekästä. Koulutusalakohtaisettiedot antavat kiinnostavaa tietoa sekä eri alojen opiskelijoiden terveys-käyttäytymisestä ja opintoihin liittyvistä näkemyksistä että eri toimipisteiden fyy-sisiin tiloihin ja tarjolla oleviin palveluihin liittyvistä asioista. Nuorten koulutuk-sessa ja aikuiskoulutuksessa olevat ovat keskenään jokseenkin erilaisiaopiskelijaryhmiä, joilla opintojen sisältö ja muodot voivat vaihdella paljon. Tämäon tärkeää huomioida myös analyysissä. Opiskeluvuoden käyttäminen tausta-muuttujana puolestaan antaa tietoa esimerkiksi siitä, esiintyykö opiskeluun liitty-viä ongelmia erityisesti tietyissä opintojen vaiheissa. On huomioitava, että ensim-mäisen vuoden opiskelijoiden osuus vastaajista on hyvin pieni, ainoastaan kaksiprosenttia (N=24).

17

Taulukko 4. Tutkimuksen keskeiset taustamuuttujat (%).

% N

Sukupuoli Mies 41,6 510Nainen 58,4 716Yhteensä 100 1226

Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 48,9 599Rovaniemi 51,1 625Yhteensä 100 1224

Koulutuslinja Nuorten koulutus 15,8 1024Aikuiskoulutus 84,2 192Yhteensä 100 1216

Opiskeluvuosi 1. vuosi 2,0 242. vuosi 47,0 5723. vuosi 32,1 3914. vuosi 19,0 231Yhteensä 100 1218

Kampus/ala Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 11,4 135Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 19,7 234Tekniikan ala (K-Tamk) 17,2 204Hyvinvointialat (Ramk) 21,6 256Tuotantoalat (Ramk) 16,9 200Palvelualat (Ramk) 13,2 156Yhteensä 100 1185

Lisäksi yksittäisiä muuttujia tarkasteltiin työssäkäynnin sekä opiskelupaikka-kunnalla kirjoilla olemisen valossa. Usein taustamuuttujina käytettäviä ikää japerhemuotoa (vrt. esim. Erola 2004) ei tässä tutkimuksessa käytetty. Tutkimuk-sen kannalta olennaisimmat eri ikäryhmien ja perhemuotojen eroja kuvaavatmuuttujat olivat koulutuslinja (nuoret-aikuiset) ja opiskeluvuosi.

Kiinnostavimmiksi taustamuuttujiksi osoittautuivat opiskeluala ja sukupuoli. Erialojen välillä esiintyi useita hyvin selkeitä eroja. Osittain erot ovat yhteydessäsukupuolijakaumaan, mutta eri alojen välillä ilmeni myös sukupuolesta riippumat-tomia eroja. Eri opiskeluvuosien välillä puolestaan selkeitä eroja esiintyi melkovähän.

18

2.5 Tutkimusmenetelmät ja tulosten raportointi

Aineiston analyysissä käytettiin tilastollisia menetelmiä ja aineisto analysoitiinSPSS 11.0 -tilasto-ohjelmalla. Muuttujista otettiin suorat jakaumat prosenttija-kaumina ja lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinninavulla edellä mainittujen taustamuuttujien valossa. Yhteyksien väliset tilastollisetmerkitsevyydet testattiin χ2-testillä. Jos testin antama p-arvo on pienempi kuin0.05, todetaan että ero on tilastollisesti merkitsevä.

Tulokset raportoidaan tekstissä pääasiassa suorien jakaumien osalta. Taulukois-sa on kuvattu jakaumat edellä mainittujen taustamuuttujien valossa. Lisäksi tie-dot raportoidaan ammattikorkeakouluittain koulujen välisten erojen osalta. Mui-ta taustamuuttujia tarkastellaan siltä osin kuin keskeisiä eroja esiintyy. Tuloksiaverrataan pääasiassa Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi 2004 -tut-kimukseen (Erola 2004) sekä paikoitellen myös Yliopisto-opiskelijoiden terveys-tutkimus 2004:än (Kunttu & Huttunen 2005). Raportissa puhutaan koko maanammattikorkeakouluopiskelijoista, kun viitataan Erolan tutkimukseen ja yliopis-to-opiskelijoista viitattaessa Kuntun ja Huttusen tutkimukseen. Selvityksen tar-koituksena on saada kuva Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujenopiskelijoiden hyvinvoinnista, opiskelijaterveydenhuollon nykytilasta jakehittämistarpeista, joten laajempaa vertailua terveystutkimuksiin ei ole tehty.Raportti etenee siten, että ensin tarkastellaan opiskelijoiden terveyspalveluita,seuraavaksi opiskelijoiden terveyttä ja terveyskäyttäytymistä, joiden jälkeen kä-sitellään opiskelua ja opiskeluoloja. Lopuksi tuloksia vedetään yhteen ja pohdi-taan tulosten taustalla olevia syitä ja tulosten merkitystä. Tutkimuksen kysely-lomake on liitteenä (liite 1).

3. OPISKELIJOIDEN TERVEYSPALVELUT

Opiskelijoiden terveyspalveluita kartoitettiin pitkälti samojen kysymysten avullakuin aiemmassa Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi -tutkimuksessa(Erola 2004). Kiinnostuksen kohteena olivat (opiskelija)terveydenhuollon pal-veluiden tarve ja käyttäminen (kuinka usein opiskelija on tarvinnut ja käyttänytpalveluita), palveluiden laatu ja tuntemus palveluiden saatavuudesta.

19

3.1 Terveyspalveluihin liittyvä tiedonsaanti

Terveyspalveluita koskevassa tiedonsaannissa ilmeni puutteita. 58 prosenttiaopiskelijoista ilmoitti saaneensa tietoa opiskelupaikkakuntansa terveydenhuolto-palveluista korkeakoulustaan ja 42 prosenttia ilmoitti, ettei ole saanut tietoa.Neljännes opiskelijoista ei tiennyt, mihin tai keneen ottaa yhteyttä tarvitessaanneuvontaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tulokset eivät juuri poik-kea koko maan ammattikorkeakoululaisia koskevista tiedoista; vuonna 2004kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijoista noin 63 prosenttia oli saanutomasta koulustaan tietoa opiskelijapaikkakunnan terveyspalveluista ja 78 pro-senttia tiesi, mihin tai keneen ottaa yhteyttä tarvitessaan terveyteen tai hyvinvoin-tiin liittyvää neuvontaa (Erola 2004, 24-26).

Taulukko 5. Oletko saanut korkeakoulustasi tietoa opiskelupaikkakuntasiterveydenhuoltopalveluista (%).

kyllä en N Kaikki 58,0 42,0 1225

Sukupuoli Mies 57,1 42,9 712 p=.598 Nainen 58,6 41,4 510

Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 59,3 40,7 599 p=.361 Rovaniemi 56,7 43,3 621

Koulutuslinja Nuorten koulutus 61,7 38,3 1022 p=.000 Aikuiskoulutus 38,2 61,8 191 Opiskeluvuosi 1. vuosi 62,5 37,5 24 p=.000 2. vuosi 64,6 35,4 570

3. vuosi 59,2 40,8 3904. vuosi 39,6 60,4 230

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 80,7 19,3 135 p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 65,8 34,2 234

Tekniikan ala (K-Tamk) 37,7 62,3 204Hyvinvointialat (Ramk) 56,1 43,9 255Tuotantoalat (Ramk) 74,5 25,5 200Palvelualat (Ramk) 34,0 66,0 153

20

Nuorten koulutuksessa olevien opiskelijoiden ja aikuisopiskelijoiden välillä oliselvä ero tiedonsaannin suhteen. Nuorista 62 prosenttia ilmoitti saaneensa oppi-laitoksestaan tietoa terveyspalveluista, kun aikuisopiskelijoista tietoa kertoi saa-neensa ainoastaan 38 prosenttia. Myös opiskeluvuosi on yhteydessä tiedon-saantiin. Opintojensa alkuvaiheessa olevat opiskelijat ilmoittivat saaneensa tietoaparemmin kuin jo useamman vuoden opiskelleet. Myös eri alojen opiskelijoidentiedonsaannissa ilmeni suuria eroja. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupanja kulttuurin opiskelijoista 81 prosenttia ja tekniikan opiskelijoista 38 prosenttiailmoitti saaneensa tietoa ja vastaavasti Rovaniemen ammattikorkeakoulun pal-velualan opiskelijoista 34 prosenttia. Tietämys siitä, mihin tai keneen ottaa yh-teyttä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa, oli tekniikan opiskelijoillaheikommalla tolalla kuin muiden alojen opiskelijoilla.

Taulukko 6. Tiedätkö mihin/keneen ottaa yhteyttä, kun tarvitset neuvontaaterveyteen, hyvinvointiin tms. liittyvissä asioissa (%).

kyllä en N

Kaikki 74,7 25,3 1222

Sukupuoli Mies 61,8 38,2 508p=.000 Nainen 84,0 16,0 711Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 70,9 29,1 598p=.003 Rovaniemi 78,4 21,6 619

Koulutuslinja Nuorten koulutus 78,2 21,8 1020p=.000 Aikuiskoulutus 55,6 44,4 189

Opiskeluvuosi 1. vuosi 75,0 25,0 24p=.706 2. vuosi 75,7 24,3 568

3. vuosi 75,1 24,9 3894. vuosi 71,7 28,3 230

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 85,2 14,8 135p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 84,2 15,8 234


21

Naisten ja miesten välillä oli selvä ero terveysasioihin liittyvän tietämyksen suh-teen, mikä selittänee osaltaan miesvaltaisen tekniikan alan opiskelijoiden muidenalojen opiskelijoita heikompaa tietämystä. Naisista 84 prosenttia ilmoitti tietä-vänsä, mihin tai keneen ottaa yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asiois-sa miesten vastaavan osuuden ollessa 62 prosenttia. Nuorten koulutuksessa ole-vat opiskelijat olivat aikuisopiskelijoita tietoisempia myös tässä asiassa. Nuoris-ta 78 prosenttia ilmoitti tietävänsä, mihin ottaa yhteyttä, kun aikuisopiskelijoistanäin ilmoitti vain 56 prosenttia. On mahdollista, että kysymyksen on käsitettykoskevan vain opiskelijaterveydenhuoltoa, vaikka kysymyksessä ei näinsanottukaan.

Lähes puolet opiskelijoista ei ollut tietoisia uusien opiskelijoiden mahdollisuu-desta osallistua terveystarkastukseen. Tässä asiassa ilmeni myös suuri eroammattikorkeakoulujen välillä. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa epätietoisiaoli 56 prosenttia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa 34 prosenttia opiske-lijoista. Myös terveystarkastukseen osallistumisessa oli havaittavissa selkeä ero;Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista ainoastaan 3 prosenttia oli osal-listunut tarkastukseen, kun Kemi-Tornion ammattikorkeakouluopiskelijoistaosallistuneiden osuus oli 30 prosenttia. Kemi-Torniossa osallistumisessa oli hui-kea ero eri alojen välillä. Kaupan ja kulttuurin opiskelijoista tarkastukseen oliosallistunut yli puolet ja tekniikan opiskelijoista puolestaan 3 prosenttia. Rova-niemellä kaikkien kampusten opiskelijoiden osallistuminen oli ollut yhtä vähäistä.Oppilaitosten antamien tietojen mukaan mahdollisuus osallistua tarkastukseentarjotaan Rovaniemen ammattikorkeakoulussa sekä Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulussa Tornion kaupan ja kulttuurin yksiköissä mutta ei Kemissä. Ter-veydenhoitajien työmäärä ei mahdollista tarkastusten tarjoamista. Koko maanammattikorkeakoulujen opiskelijoista tarkastukseen oli osallistunut 38 prosent-tia vuoden 2004 tietojen mukaan ja yhtä suuri osuus ilmoitti, ettei tarkastusta oleollut tarjolla3 (Erola 2004, 32-33).

22

Taulukko 7. Terveystarkastukseen osallistuminen (%).

kyllä en ei ollut en ole ollut Ntarjolla tietoinen

Kaikki 16,2 20,9 17,3 45,6 1225

Sukupuoli Mies 10,7 32,3 12,6 44,4 507

p=.000 Nainen 20,1 12,6 20,7 46,6 715

Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 29,8 22,9 12,9 34,4 598

p=.000 Rovaniemi 3,1 19,0 21,7 56,3 622

Koulutuslinja Nuorten koulutus 16,3 18,6 17,9 47,2 1023

p=.000 Aikuiskoulutus 14,3 33,3 14,8 37,6 189

Opiskeluvuosi 1. vuosi 29,2 20,8 8,3 41,7 24

p=.006 2. vuosi 18,1 17,5 19,3 45,1 5703. vuosi 15,7 23,4 13,1 47,8 3894. vuosi 10,4 24,7 20,8 44,2 231

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 56,3 11,9 11,1 20,7 135

p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 36,3 22,6 14,1 26,9 234Tekniikan ala (K-Tamk) 3,0 31,0 13,3 52,7 203Hyvinvointialat (Ramk) 3,9 12,1 26,6 57,4 256Tuotantoalat (Ramk) 2,5 29,3 16,2 52,0 198Palvelualat (Ramk) 2,6 16,1 21,3 60,0 155

Naisista terveystarkastukseen oli osallistunut viidesosa ja miehistä joka kymme-nes. Opiskeluvuosittain epätietoisten osuuksissa ei ollut eroa, mutta tarkastuk-seen osallistumisessa ja käsityksessä siitä, onko tarkastusta ollut tarjolla, oli pien-tä vaihtelua. On mahdollista, että tarkastuksia on nykyään hieman paremmin tar-jolla kuin aiemmin, koska lähiaikoina aloittaneet opiskelijat ovat osallistuneettarkastuksiin hieman useammin. Toisaalta uusilla opiskelijoilla asia ontuoreemmassa muistissa kuin pidempään opiskelleilla. Erot ovat kuitenkin pieniä,sillä kaiken kaikkiaan melko pieni osuus eri vuosikurssien opiskelijoista on osal-listunut tarkastukseen.

Epätietoisuudesta palveluiden saatavuuden suhteen kertoo myös se, että viides-osa Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja neljäsosa Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulun opiskelijoista ei tiennyt, missä opiskelijaterveydenhuollon tervey-denhoitajan palvelut ovat saatavilla. Tilanne on yhdenmukainen Erolan (2004,26-27) tulosten kanssa. Vuonna 2004 22 prosenttia kaikista ammatti-korkeakouluopiskelijoista ei tiennyt, missä terveydenhoitajan palvelut ovat saa-tavilla ja 47 prosenttia ei tiennyt, missä lääkärin palvelut ovat saatavilla. Myös-kään sekä Rovaniemen että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijois-

23

ta noin puolet ei tiennyt, missä lääkärin palveluita on mahdollista saada. On huo-mioitava, että edellä mainitut tulokset eivät välttämättä kerro palveluiden saata-vuudesta vaan saatavuuteen liittyvästä tietämyksestä.

Taulukko 8. Missä terveydenhoitajan palvelut ovat saatavilla (%).

oppilai- terveyskes-muualla en tiedä Ntoksessa kuksessa

Kaikki 59,2 5,5 12,9 22,4 1205 Sukupuoli Mies 41,3 8,9 11,9 37,9 504 p=.000 Nainen 71,9 3,0 13,8 11,3 698 Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 48,4 8,2 17,5 25,9 587 p=.000 Rovaniemi 69,2 2,9 8,6 19,2 613 Koulutuslinja Nuorten koulutus 61,7 4,7 14,9 18,7 1003 p=.000 Aikuiskoulutus 45,5 9,5 3,2 41,8 189 Opiskeluvuosi 1. vuosi 62,5 4,2 8,3 25,0 24 p=.321 2. vuosi 58,3 5,6 15,5 20,7 556

3. vuosi 62,4 4,9 10,6 22,0 3864. vuosi 55,7 6,1 11,0 27,2 228

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 72,0 3,0 15,9 9,1 132 p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 67,0 2,2 23,3 7,5 227

Tekniikan ala (K-Tamk) 11,4 18,3 12,9 57,4 202Hyvinvointialat (Ramk) 83,7 1,6 5,6 9,2 251Tuotantoalat (Ramk) 54,4 3,6 20,0 22,1 195Palvelualat (Ramk) 65,6 2,6 0,0 31,8 154

Taulukko 9. Missä lääkärin palvelut ovat saatavilla (%).

oppilai- terveyskes-muualla en tiedä Ntoksessa kuksessa

Kaikki 1,6 46,9 2,4 49,1 1224Sukupuoli Mies 2,0 43,6 2,0 52,5 509p=.152 Nainen 1,4 49,3 2,7 46,6 712Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 1,8 44,1 2,5 51,5 596p=.288 Rovaniemi 1,4 49,6 2,2 46,7 623Koulutuslinja Nuorten koulutus 1,8 49,0 2,4 46,9 1021p=.002 Aikuiskoulutus 1,1 34,7 2,6 61,6 190Opiskeluvuosi 1. vuosi 8,3 45,8 0,0 45,8 24p=.417 2. vuosi 1,6 45,4 2,5 50,5 568

3. vuosi 1,3 49,4 2,6 46,8 3914. vuosi 1,7 45,5 2,2 50,6 231

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 4,4 54,8 2,2 38,5 135p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 1,3 45,3 3,0 50,4 232


24

Palveluiden saatavuuteen liittyvässä tiedossa esiintyi eroja eri ryhmien välillä.Aikuisopiskelijat olivat useammin epätietoisia siitä, missä opiskelijatervey-denhuollon palvelut ovat saatavilla sekä terveydenhoitajan että lääkärin palve-luiden osalta. Aikuisopiskelijoista 42 prosenttia ilmoitti, ettei tiedä, missä tervey-denhoitajan palveluita on mahdollista saada ja 62 prosenttia ei tiennyt, missälääkärin palvelut ovat saatavilla. Nuorten koulutuksessa olevilla kyseiset osuudetolivat 19 ja 47 prosenttia. Terveydenhoitajan palveluihin liittyvässä tietämyksessämyös sukupuolten välillä oli eroa. Naisista 11 prosenttia ja miehistä 38 prosenttiailmoitti, ettei tiedä, mistä palveluita voi saada. Tietämyksessä oli huomattavia ero-ja myös opiskelualoittain. Esimerkiksi tekniikan opiskelijoista 57 prosenttia il-moitti, ettei tiedä, missä terveydenhoitajan palvelut ja 63 prosenttia, ettei tiedä,missä lääkärin palvelut ovat saatavilla. Sosiaali- ja terveysalojen sekä kaupan jakulttuurin opiskelijoilla oli paras käsitys siitä, missä terveydenhoitajan palveluitatarjotaan.

3.2 Terveyspalveluiden tarve ja käyttö

68 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole tarvinnut opiskelijaterveydenhuollonterveydenhoitajan palveluita edellisen lukukauden (kevään 2005) aikana. Viides-osa oli tarvinnut palveluita kerran ja loput reilu kymmenen prosenttia useammin.Miehistä palveluita ilmoitti tarvinneensa huomattavasti pienempi osuus (16 %)kuin naisista (43 %). Aikuisopiskelijat (16 %) ilmoittivat tarvinneensa palveluitaharvemmin kuin nuorten koulutuksessa olevat (34 %). Myös opiskelualojen vä-lillä oli vaihtelua. Tekniikan ja tuotantoalojen opiskelijat ilmoittivat tarvinneensapalveluita harvemmin kuin muiden alojen opiskelijat. Ero selittynee osinsukupuolijakaumalla.

25

Taulukko 10. Terveydenhoitajan palveluiden tarve (%).en ole olen olen olen

tarvinnut tarvinnut tarvinnut tarvinnutkerran 2 kertaa 3 kertaa tai

useammin N


3. vuosi 60,8 23,3 11,5 4,4 3904. vuosi 71,9 19,0 6,9 2,2 231



Edellisen kysymyksen perusteella ei saada tietoa siitä, kuinka moni on tarvinnutpalvelua ja myös saanut sitä ja toisaalta kuinka moni olisi tarvinnut palvelua, mut-tei ole saanut sitä. Tässä kohdin palveluiden tarve ja palveluiden käyttö eivät siisvälttämättä käy yksiin. Palveluiden käyttöä tiedusteltiin erikseen, mutta kysymysesitettiin kuitenkin siten, että se koski sekä opiskelijaterveydenhuollon että ter-veyskeskuksen palveluiden käyttöä opiskelupaikkakunnalla. Tämän vuoksi il-moitettu palveluiden käyttö voi olla suurempi kuin ilmoitettu tarve. Useimminopiskelijat olivat käyttäneet terveydenhoitajan palveluita. Noin 40 prosenttiaopiskelijoista oli käyttänyt terveydenhoitajan palveluita kerran tai useammin edel-lisen lukukauden aikana. Yleislääkärin palveluita oli puolestaan käyttänyt kolmi-senkymmentä prosenttia opiskelijoista. Hammashuollon palveluita oli käyttänytedellisen lukukauden aikana vajaa viidennes vastaajista ja erikoislääkärin palve-luita joka kymmenes vastaaja. Fysioterapeutin palveluita (4 %) ja mielenterveys-palveluita (2 %) käytettiin kaikkein harvimmin. Muiden kuin terveydenhoitajanpalveluiden kohdalla pari prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei palvelua ole käytet-tävissä. Tulokset eivät ole vertailukelpoisia Erolan (2004) tulosten kanssa, kos-ka Erolan selvityksessä palveluiden käyttöä tiedusteltiin koko ammatti-korkeakouluopintojen ajalta. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) jul-kaisemassa Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksessa opiskelijoilta tiedus-

26

teltiin palveluiden käyttöä viimeksi kuluneen vuoden ajalta erikseen sekä YTHS:nettä muiden palveluntarjoajien osalta (Kunttu & Huttunen 2005). Terveydenhoi-tajan palveluita oli käyttänyt YTHS:llä hieman yli puolet vastaajista ja muuallavajaa kolmannes. Yleislääkärin palveluita oli YTHS:llä käyttänyt lähes puolet(48 %) ja muualla 43 prosenttia, hammaslääkärin palveluita YTHS:llä oli käyttä-nyt 42 prosenttia ja 17 prosenttia muualla. (Mt., 47-48.) Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät palveluita vähemmän kuin yli-opisto-opiskelijat. On kuitenkin huomioitava, että tulokset eivät ole täysin ver-tailukelpoisia, koska Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksessa on kysymystätä tutkimusta pidemmästä aikavälistä, jolla terveydenhuollon palvelujen käyt-töä kysyttiin.

Taulukko 11. Terveydenhoitajan palveluiden käyttö opiskelupaikkakunnalla (%).

en kerran 2-5 yli 5 palveluakertaakaan kertaa kertaa ei ole

käytet- Ntävissä

Kaikki 60,3 24,9 13,1 1,3 0,4 1195Sukupuoli Mies 78,5 16,1 4,6 0,2 0,6 498p=.000 Nainen 47,1 31,3 19,3 2,0 0,3 694AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 64,8 24,5 9,4 0,9 0,3 583p=.002 Rovaniemi 56,2 25,2 16,6 1,5 0,5 607Koulutuslinja Nuorten koulutus 58,8 25,6 14,0 1,4 0,2 998p=.004 Aikuiskoulutus 67,6 22,2 8,1 0,5 1,6 185Opiskeluvuosi 1. vuosi 61,9 19,0 9,5 4,8 4,8 21p=.036 2. vuosi 62,7 23,6 12,5 1,1 0,2 560

3. vuosi 55,4 26,1 16,6 1,3 0,5 3794. vuosi 62,1 26,8 9,4 1,3 0,4 224

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 46,6 33,6 17,6 2,3 0,0 131p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 56,6 31,6 11,0 0,9 0,0 228

Tekniikan ala (K-Tamk) 86,4 9,5 3,0 0,0 1,0 199Hyvinvointialat (Ramk) 42,5 33,2 22,7 1,6 0,0 247Tuotantoalat (Ramk) 75,5 17,3 6,1 0,5 0,5 196Palvelualat (Ramk) 54,3 22,5 19,9 2,6 0,7 151

27

Taulukko 12. Yleislääkärin palveluiden käyttö opiskelupaikkakunnalla (%).

en kerran 2-5 yli 5 palve-kertaakaan kertaa kertaa lua ei

ole käytet-tävissä N


3. vuosi 69,1 16,4 12,4 0,5 1,6 3794. vuosi 70,2 21,1 7,5 0,4 0,9 228



Taulukko 13. Hammashuollon palveluiden käyttö opiskelupaikkakunnalla (%).

en kerran 2-5 yli 5 palve-kertaakaan kertaa kertaa lua ei

ole käytet-tävissä N


3. vuosi 78,9 10,0 7,0 1,4 2,7 3704. vuosi 73,4 15,3 7,7 1,8 1,8 222



28

Palveluiden käytössä ilmeni selkeitä eroja eri ryhmien välillä. Naiset olivat käyt-täneet sekä terveydenhoitajan, yleislääkärin että hammashuollon palveluita mie-hiä useammin. Erityisen suuri ero sukupuolten välillä on terveydenhoitajan palve-luiden käytössä. Miehistä 79 prosenttia ja naisista 47 prosenttia ei ollut käyttänytpalvelua kertaakaan ja naisista reilu viidennes oli käyttänyt palvelua useamminkuin kerran. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista suurempi osa(44 %) oli käyttänyt terveydenhoitajan palveluita opiskelupaikkakunnalla kuinKemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoista (35 %) ja vastaavasti nuoris-ta suurempi osa (41 %) kuin aikuisopiskelijoista (32 %). Terveydenhoitajan jayleislääkärin palveluiden käytössä ilmeni eroja myös opiskelualoittain. Mies-valtaisilla tekniikan ja tuotannon aloilla palveluita käytettiin muita aloja harvem-min.

3.3 Kotipaikkakunnan yhteys terveydenhuoltopalveluiden käyttöön

61 prosenttia niistä vastaajista, jotka eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan,oli käyttänyt edellä mainittuja palveluita kerran tai useammin kotipaikkakuntansaterveyskeskuksessa edellisen lukukauden aikana (45 % kaikista vastaajista olikirjoilla muualla kuin opiskelupaikkakunnallaan). Ammattikorkeakouluittainkotipaikkakunnan palveluiden käytössä ei ollut eroja. Opiskelualoittainkotipaikkakunnan terveydenhuoltopalveluiden käytössä esiintyi joitakin eroja,mutta ne johtunevat pääosin sukupuolten välisestä erosta. Niistä opiskelija-naisista, jotka eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnalla, kotipaikkakuntansa pal-veluita oli käyttänyt vähintään kerran 74 prosenttia miesten vastaavan osuudenollessa 45 prosenttia.

Terveydenhuoltopalveluiden käyttö opiskelupaikkakunnalla vaihtelee huomatta-vasti sen mukaan, onko opiskelija kirjoilla opiskelupaikkakunnalla vai ei. Ne,jotka eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan, ovat käyttäneet palveluita har-vemmin. Opiskelupaikkakunnalla kirjoilla olevista opiskelijoista 45 prosenttia olikäyttänyt vähintään kerran terveydenhoitajan palveluita opiskelupaikkakunnallaedellisen lukukauden aikana. Niistä, jotka eivät ole kirjoilla opiskelu-paikkakunnalla, kyseistä palvelua oli käyttänyt 33 prosenttia. Yleislääkärin pal-veluiden käytössä oli nähtävissä selkeä ero kirjoilla olevien osuuden ollessa 37prosenttia ja ei-kirjoilla olevien 19 prosenttia. Käsityksissä, onko kyseisiä pal-veluita tarjolla4, ei kuitenkaan ole eroa. Erikoislääkärin palveluita käyttäneiden

29

osuudet olivat 13 ja 5 prosenttia ja hammashuollon palveluita käyttäneiden 22 ja11 prosenttia.

Kansanterveyslain (66/1972; ks. myös Kaleva 16.11.2005) mukaan kuntien tu-lee tarjota opiskelijaterveydenhuolto kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opis-kelijoille näiden kotipaikasta riippumatta. Edellä mainitut erot opiskelu-paikkakunnalla kirjoilla olevien ja muualla kirjoilla olevien välillä terveydenhuolto-palveluiden käytössä viittaavat siihen, että lakisääteisiä palveluita ei ole tarjollakaikille. Kyse voi olla myös siitä, että muualla kuin opiskelupaikkakunnalla kir-joilla olevat opiskelijat ajattelevat, että kunnan palvelut eivät kuulu heille tai ettähe eivät kuitenkaan saa palveluita, jolloin niiden pariin ei välttämättä edeshakeuduta. Terveydenhuoltopalveluille on kuitenkin mitä ilmeisimmin tarvetta,koska palveluita on käytetty kotipaikkakunnalla sen ollessa eri kuin opiskelu-paikkakunta.

Tutkimuksessa ei kartoitettu palveluiden tarvetta muuten kuin opiskelija-terveydenhuollon terveydenhoitajan palveluiden osalta. Ne, jotka eivät ole kir-joilla opiskelupaikkakunnalla, ilmoittivat tämän tarpeen edellisen lukukauden osaltavähäisemmäksi (27 %) kuin opiskelupaikkakunnalla kirjoilla olevat (36 %). Kai-kista vastaajista 30 prosenttia oli käyttänyt palveluita yksityisellä sektorilla. Myösnämä tiedot koskevat edellistä lukukautta. Ne, jotka olivat kirjoilla opiskelu-paikkakunnallaan (33 %), olivat käyttäneet useammin yksityissektorin palveluitakuin ne, jotka olivat kirjoilla muualla (26 %). Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunopiskelijoista hieman useampi (43 %) oli käyttänyt palveluita kotipaikkakuntansaterveyskeskuksessa kuin Rovaniemen ammattikorkeakouluopiskelijoista (35 %).5

Yksityissektorin palveluita oli puolestaan käytetty vähän useammin rovanieme-läisten (33 %) kuin kemi-torniolaisten (26 %) opiskelijoiden keskuudessa, jaRovaniemen ammattikorkeakoulun palveluja hyvinvointialojen opiskelijoidenkeskuudessa palveluiden käyttö oli yleisempää kuin muiden alojen opiskelijoilla.Naiset (33 %) olivat käyttäneet yksityissektorin palveluita hieman miehiä (25 %)useammin.

30

Taulukko 14. Palveluiden käyttö yksityisellä sektorilla (%).

en kerran 2-5 yli 5kertaakaan kertaa kertaa N

Kaikki 70,2 17,7 9,9 2,2 1223Sukupuoli Mies 75,3 14,8 8,5 1,4 507p=.007 Nainen 66,5 19,8 10,9 2,8 713AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 73,9 14,9 9,4 1,8 597p=.036 Rovaniemi 66,7 20,5 10,3 2,6 621Koulutuslinja Nuorten koulutus 71,1 17,5 9,4 2,0 1018p=.228 Aikuiskoulutus 65,6 18,2 12,5 3,6 192Opiskeluvuosi 1. vuosi 87,5 8,3 4,2 0,0 24p=.110 2. vuosi 70,8 18,5 8,6 2,1 569

3. vuosi 71,7 15,4 9,8 3,1 3894. vuosi 64,5 19,9 14,3 1,3 231



3.4 Näkemykset palveluiden laadusta ja kehittämisestä sekäpalveluihin liittyvä maksuhalukkuus

Opiskelijaterveydenhuollon palveluiden laatuun oltiin pitkälti tyytyväisiä. Palve-luiden laatua tiedusteltiin viiden informaatiota ja saatuja neuvoja koskevien väit-tämien avulla (ks. liite 1, kysymys 10.). Arvio koski edellistä käyntiä opiskelija-terveydenhuollossa, eikä kysymyksessä määritelty sitä, kenen (terveydenhoitaja,yleislääkäri tms.) vastaanotto oli kyseessä. Niistä, jotka olivat ylipäätään käyttä-neet palveluita, 89 prosenttia oli ainakin jossain määrin sitä mieltä6, että oli saanutriittävästi tietoa itseä huolestuttaneista asioista. 84 prosenttia opiskelija-terveydenhuollon palveluita käyttäneistä ilmoitti saaneensa riittävästi tietoaratkaisuvaihtoehdoista. 86 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että opiskelijanmielipide otettiin huomioon hoidon suunnittelussa ja 85 prosenttia ilmoitti saa-neensa riittävästi neuvoja. 82 prosenttia palveluita käyttäneistä oli ainakin jok-seenkin samaa mieltä väitteestä “sain selkeät ohjeet jatkotoimenpiteistä”. Tyyty-väisten osuus on hieman korkeampi kuin koko maan ammattikorkeakoulu-opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa (ks. Erola 2004, 42) ja samaa luokkaakuin yliopisto-opiskelijoita ja YTHS:n palveluita koskevassa tutkimuksessa (ks.Kunttu & Huttunen 2005, 48).

31

Palveluiden laadun lisäksi vastaajilta kysyttiin, mitä opiskelijaterveydenhuollonosa-aluetta tulisi kehittää. Vastaajia pyydettiin laittamaan tärkeysjärjestykseenterveydenhoitajan palvelut, lääkäri-, hammashuolto- ja mielenterveyspalvelut.Terveydenhoitajan ja lääkärin palveluiden kehittämistä pidettiin yhtä usein kaik-kein tärkeimpänä (36 % ja 37 % vastaajista). Hammashuollon palveluiden kehit-tämistä piti ensisijaisena 30 prosenttia vastaajista ja mielenterveyspalveluidenkehittämistä 7 prosenttia vastaajista. Erolan (2004) tutkimuksessa vastaajia pyy-dettiin nimeämään vain yksi tärkein kehittämiskohde. 37 prosenttia opiskelijoistapiti hammashuoltoa tärkeimpänä kehittämiskohteena ja 27 prosenttia puolestaanyleislääkärin palveluita. Ainoastaan vajaa kymmenen prosenttia opiskelijoista ar-vioi terveydenhoitajan palvelut tärkeimmäksi. (Mt., 38-39.) Huomattavin ero liit-tyy terveydenhoitajan palveluiden kehittämistarpeeseen. Terveydenhoitajan pal-veluiden kehittämiselle koetaan olevan Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammatti-korkeakouluissa selvästi enemmän tarvetta kuin keskimäärin koko maassa. Erovoi osin selittyä kysymyksen erilaisella muotoilulla (Erolan lomakkeessa kysyttiinvain tärkeintä palvelua ja lisäksi vaihtoehtoja oli enemmän) mutta myös todennä-köisesti palveluiden saatavuudella.

Taulukko 15. Olisiko valmis maksamaan kattavista terveydenhuoltopalveluistaesim. vuosimaksun (%).

kyllä en N

Kaikki 67,1 32,9 1225Sukupuoli Mies 52,3 47,7 509p=.000 Nainen 77,7 22,3 713Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 62,4 37,6 598p=.000 Rovaniemi 71,9 28,1 622Koulutuslinja Nuorten koulutus 67,8 32,2 1023p=.263 Aikuiskoulutus 63,7 36,3 190Opiskeluvuosi 1. vuosi 75,0 25,0 24p=.245 2. vuosi 64,6 35,4 570

3. vuosi 70,3 29,7 3904. vuosi 67,8 32,2 230



32

Palveluiden kehittämistarpeesta kertoo osaltaan myös se, että moni opiskelijaolisi halukas maksamaan opiskelijaterveydenhuollon palveluista, jos ne olisivatkattavat. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin opiskelijoiden valmiutta maksaa opis-kelijoille suunnatuista terveydenhuolto- ja lääkärinpalveluista. Esimerkkinä oliylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) käytäntö, jossa palvelusta makse-taan vuosimaksu, joka sisältää tietyt palvelut (esimerkiksi käynnit yleislääkärin jaterveydenhuoltajan vastaanotolla). Vuosimaksun lisäksi erikoislääkärin tms.vastaanotolla käymisestä peritään muutaman euron suuruinen maksu. 67 pro-senttia vastaajista olisi valmiita maksamaan palveluista. Naiset (78 %) olisivatvalmiimpia maksamaan palveluista kuin miehet (52 %). Rovaniemen ammatti-korkeakoulun opiskelijoista hieman suurempi osuus (72 %) olisi valmis maksa-maan palveluista kuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoista (62 %).Kaikkein maksuvalmiimpia olisivat Rovaniemen ammattikorkeakoulunhyvinvointialojen opiskelijat (83 %), palvelualan opiskelijat (75 %) ja Kemi-Tor-nion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat (75 %). Erolan(2004, 37) tutkimuksen mukaan ainoastaan 43 prosenttia kaikista ammatti-korkeakouluopiskelijoista olisi valmiita maksamaan tämänkaltaisista terveyden-huoltopalveluista. Erolan kysymys oli ohjeistuksensa puolesta erilainen, sillä siinäei annettu konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä YTHS:llä saa maksun vastineeksi.

4. TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN

Opiskelijoiden terveyttä ja terveyskäyttäytymistä kartoitettiin koettuun tervey-dentilaan, erilaisten oireiden esiintyvyyteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyväänavuntarpeeseen, päihteiden käyttöön ja harrastuksiin liittyvien kysymysten avul-la.

4.1 Opiskelijoiden terveydentila

88 prosenttia Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijois-ta piti terveydentilaansa kyselyhetkellä hyvänä tai melko hyvänä. Ainoastaan pariprosenttia piti terveydentilaansa huonona tai melko huonona. Koetussaterveydentilassa ei ollut juuri eroja eri ryhmien välillä. Melko hyväksi tai hyväksiterveydentilansa kokevia oli hieman enemmän kuin Erolan (2004, 43) tutkimuk-seen osallistuneissa (83%). Yliopisto-opiskelijoista terveydentilaansa piti hyvänätai melko hyvänä 85 prosenttia (Kunttu & Huttunen 2005).

33

Taulukko 16. Tämänhetkinen terveydentila (%).

hyvä melko keski- melko huono Ntasoinen


3. vuosi 50,0 35,4 13,1 1,0 0,5 3904. vuosi 50,2 38,0 9,6 2,2 0,0 229



Yhtenä terveydentilaan vaikuttavana tekijänä vastaajilta kysyttiin heidän pituut-taan ja painoaan painoindeksin (paino/pituus2) laskemista varten. 60 prosenttiavastaajista oli normaalipainoisia. Alipainoisia oli 11 prosenttia vastaajista, ylipai-noisia puolestaan 29 prosenttia (merkittävästi ylipainoisia viisi prosenttia).7

Miehistä selvästi suurempi osa oli ylipainoisia kuin naisista, kun taas alipainoisuusoli yleisempää naisilla. Verrattuna yliopisto-opiskelijoihin (20 %; Kunttu & Hut-tunen 2004, 58, 85) ylipainoisuus on Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammatti-korkeakouluopiskelijoilla yleisempää. Yliopisto-opiskelijoista alipainoisiksi kat-sottiin ne, joiden painoindeksi oli alle 19. Alipainoisia oli 7 prosenttia. Samallajaottelulla Rovaniemen ja Kemi-Tornion opiskelijoista alipainoisia olisi neljä pro-senttia.

34

Kuvio 2. Painoindeksi sukupuolen mukaan (%).

Opiskelijoilta tiedusteltiin yleisen terveydentilan lisäksi erilaisten oireiden esiinty-mistä (ks. liite 1, kys. 14). Kunkin 12 oireen kohdalla kysyttiin, kuinka useinkyseistä oiretta on esiintynyt viimeisen kuukauden aikana. Oirelista oli yhden-mukainen Erolan (2004) listan kanssa. Yleisimmät oireet olivat samoja kuinErolan tutkimuksessa eli niska- ja hartiakivut, nuha/tukkoisuus, päänsärky sekäväsymys/heikotus ja niitä esiintyi pääpiirteissään yhtä usein kuin koko maanammattikorkeakouluopiskelijoilla (ks. Erola 2004, 44-49).

Niska- ja hartiakipuja esiintyi hieman yli puolella opiskelijoista satunnaisesti javajaalla viidenneksellä viikoittain. Joka kymmenennellä opiskelijalla esiintyi nis-ka- ja hartiakipuja päivittäin tai lähes päivittäin. Yli 70 prosentilla opiskelijoistaoli ollut nuhaa tai tukkoisuutta viimeisen kuukauden aikana. Seuraavaksi yleisinoire oli päänsärky, jota oli niin ikään esiintynyt noin 70 prosentilla opiskelijoista.Lähes viidenneksellä päänsärkyä oli esiintynyt vähintään viikoittain. Puolet opis-kelijoista kärsi satunnaisesti väsymyksestä tai heikotuksesta ja lisäksi 16 pro-senttia vähintään viikoittain.

Selän alaosan kipuja ja/tai vatsavaivoja oli ollut yli puolella vastaajista. Viikoit-tain tai useammin alaselkäkipuja oli ollut 16 prosentilla ja vatsavaivoja 12 pro-sentilla opiskelijoista. Jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta oli myös esiintynytreilulla puolella vastaajista. Oireiden esiintyvyys ilmenee kuviosta 3.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

alle 20

20-24,99

25-29,99

väh 30

nainen

mies

35

Kuvio 3. Oireiden esiintyvyys (%).

Ammattikorkeakoulujen välillä ei ollut juurikaan eroja oirehtimisessa, mutta eriopiskelualojen välillä eroja sen sijaan esiintyi. Myös sukupuolten välillä oli ha-vaittavissa merkittäviä eroja. Naisilla esiintyi monia oireita paljon yleisemmin kuinmiehillä. Naisista reilusti suurempi osa kärsi erityisesti vatsavaivoista ja pään-särystä. Yli puolella naisista oli satunnaisesti päänsärkyä ja lisäksi neljänneksellävähintään viikoittain. Miehistä joka toisella oli päänsärkyä satunnaisesti ja vähin-tään viikoittain kahdeksalla prosentilla. Myös väsymyksen/heikotuksen, niska-ja hartiakipujen sekä masentuneisuuden/ahdistuneisuuden ja lisäksi jossain mää-rin jännittyneisyyden/hermostuneisuuden, iho-ongelmien sekä uni- ja nukah-tamisvaikeuksien kohdalla ainakin satunnaisesti oireita esiintyi naisilla useamminkuin miehillä. Kysytyistä oireista ainoastaan nuhaa/tukkoisuutta esiintyi miehillähieman useammin. Myös Erola (2004, 45-49) on todennut naisten oireilevanmonin paikoin miehiä enemmän.

Opiskelualojen väliset erot oirehtimisessa olivat pitkälti samansuuntaisia kuin su-kupuolten välillä: naisvaltaisilla sosiaali- ja terveysaloilla sekä jossain määrin pal-velualoilla oirehditaan enemmän kuin muilla aloilla. Kysymys ei kuitenkaan oleainoastaan sukupuolten välisistä eroista. Kaupan ja kulttuurin alalla, joka ei oleniin naisvaltainen (vastaajista naisia 61 %) kuin edellä mainitut alat, joitakin oirei-ta esiintyi kuitenkin hieman enemmän kuin muilla aloilla. Tällaisia ovatkeskittymisvaikeudet, jännittyneisyys/hermostuneisuus sekä masentuneisuus/

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

niska- ja hartiakipuja

selän alaosan kipuja

vatsavaivoja

raajojen tai nivelten kipuja

jännittyneisyyttä/hermostuneisuutta

masentuneisuutta/ahdistuneisuutta

uni-/nukahtamisvaikeuksia

päänsärkyä

suu-/hammasoireita

iho-ongelmia

nuhaa tai tukkoisuutta

väsymystä/heikotusta

keskittymisvaikeuksia

muuta

ei lainkaan

satunnaisesti

viikoittain

päivittäin/lähespäivittäin

36

ahdistuneisuus. Nuhan/tukkoisuuden kohdalla esiintyi aloittain vaihtelua siten, ettäKemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijoilla kyseisiä oireita esiintyi vähin-tään satunnaisesti. Toistuvasti (vähintään kerran viikossa) oireita kuitenkin esiin-tyi suhteellisesti eniten Rovaniemen tuotantoalojen opiskelijoilla. Erot eivät kui-tenkaan ole kovin suuria eri ryhmien välillä.

4.2 Terveys- ja hyvinvointiasioihin liittyvä avuntarve

Vastaajilta tiedusteltiin, haluaisivatko he apua (esimerkiksi yksilöllistä tai ryhmä-neuvontaa tai luentoja) terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. 60 prosent-tia vastaajista halusi apua yhteen tai useampaan asiaan. Yleisimmät avuntarpeenaiheet olivat liikuntaan liittyvät asiat (35 % kaikista vastaajista), stressinhallinta(34 %), ergonomia-asiat (27 %), jännittämisongelmat (23 %) ja painonhallinta(21 %). Kuviossa 4 on esitetty vastausten jakautuminen neuvonnan tarpeen mu-kaan. Verrattuna kaikkien Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden neuvon-nan tarpeeseen (ks. Erola 2004, 59) joitakin pieniä eroja ilmenee. Pääosin Ro-vaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden avuntarve onhieman vähäisempää kuin koko maassa, mutta erot eivät ole kovin suuria. Esi-merkiksi Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoistastressinhallintaan ei kaipaa apua aivan yhtä moni kuin ammattikorkeakoulu-opiskelijoista yleensä (41 %, mt., 59). Avuntarve edellä mainituissa asioissa onkuitenkin suurempaa kuin yliopisto-opiskelijoilla (ks. Kunttu & Huttunen 2005,225).

Kuvio 4. Avuntarve (%).Kuvio 4. Avuntarve eräissä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa (%).

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

allergia-asiat

tupakoinnin lopettaminen

alkoholinkäytön hallinta

painonhallinta

syömisongelmat

liikuntaan liittyvät asiat

ergonomia-asiat

jännittämisongelmat

ihmisuhde- tai itsetuntoasiat

stressinhallinta

muut ongelmat

kyllä (%)

en osaasanoa (%)

en (%)

37

Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen välillä on pieniä erojaavuntarpeessa. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa kaivattiin enemmän apuaallergia- ja ergonomia-asioissa, liikuntaan liittyvissä asioissa sekä stressin-hallinnassa kuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Opiskelualoittain on ha-vaittavissa joitakin selkeitä eroja, tosin erot ovat usein yhteydessä sukupuoleen.Naiset ilmoittivat tarvitsevansa monin paikoin useammin apua erilaisissa asioissa,jolloin avuntarve näyttäytyy tietyillä, naisvaltaisilla aloilla suurempana kuin muillaaloilla. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin opiskelijat il-moittivat hieman muita useammin haluavansa apua tupakoinnin lopettamisessa jaalkoholinkäytön hallinnassa. Kyse on kuitenkin hyvin pienestä määrästä vastaa-jia, vaikka erot ovatkin tilastollisesti merkitseviä. Painonhallinta, syömisongelmat,liikuntaan liittyvät asiat, ergonomia-asiat, ihmissuhde- ja itsetuntoasiat sekästressinhallinta olivat selvästi sellaisia asioita, joihin naiset kaipasivat miehiä use-ammin apua. Liikuntaan liittyvissä asioissa, ergonomia-asioissa ja stressin-hallinnassa apua toivoivat eniten sosiaali- ja terveysalojen sekä palvelualojenopiskelijat. Painonhallintaan toivottiin apua erityisesti Kemi-Tornion sosiaali- jaterveysalalla ja Rovaniemen palvelualoilla.

4.3 Päihteiden käyttö

Yli puolet (58 %) vastaajista ei tupakoi tai käytä nuuskaa lainkaan. Päivittäintupakoi puolestaan neljännes vastaajista. Tupakointi on hieman yleisempää kuinkoko maan ammattikorkeakouluopiskelijoilla ja selvästi yleisempää kuin yliopis-to-opiskelijoilla. Erolan (2004, 50) mukaan 63 prosenttia ammattikorkeakoulu-opiskelijoista ei tupakoi lainkaan ja päivittäin puolestaan tupakoi 22 prosenttia.Yliopisto-opiskelijoista tupakoimattomia on huomattavasti suurempi osuus(78 %), ja päivittäin tupakoi ainoastaan 8 prosenttia (Kunttu & Huttunen 2005,40, 166).

38

Taulukko 17. Tupakointi/nuuskaaminen (%).

en lainkaan harvemmin kerran päivittäin Nkuin kerran viikossa

viikossa taiuseammin


3. vuosi 61,1 10,0 7,4 21,5 3914. vuosi 58,4 6,9 8,7 26,0 231



Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tupa-koinnissa on selkeä ero. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista tupa-koi päivittäin viidennes (20 %), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa osuus olilähes kolmanneksen (30 %) opiskelijoista. Tupakoimattomien osuus oli Rova-niemen ammattikorkeakoulussa 63 prosenttia ja Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulussa 54 prosenttia. Miehet tupakoivat useammin kuin naiset ja nuor-ten koulutuksessa olevat useammin kuin aikuisopiskelijat. Opiskelualoittain tar-kasteltuna sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat sekä palvelualojen opiskelijattupakoivat muiden alojen opiskelijoita harvemmin. Yleisintä tupakointi oli kau-pan ja kulttuurin sekä tekniikan opiskelijoiden keskuudessa.

39

Taulukko 18. Kuinka usein käyttää alkoholia (%).

en koskaan harvem- kerran 2-3 kerran 2-3 lähes Nmin kuin kuussa kertaa vii- kertaa päivit-kuukau- kuukau- kossa vii- täiin

sittain dessa kossa

Kaikki 8,3 19,1 21,1 33,6 13,5 4,0 0,4 1228Sukupuoli Mies 6,9 13,4 15,3 37,7 19,3 6,7 0,8 509p=.000 Nainen 9,4 22,9 25,3 30,7 9,5 2,1 0,1 716Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 8,7 18,1 19,6 33,3 15,2 4,7 0,5 598p=.380 Rovaniemi 8,0 20,0 22,7 33,8 11,8 3,4 0,3 625Koulutuslinja Nuorten koulutus 8,5 17,4 21,4 35,1 13,6 3,9 0,2 1024p=.001 Aikuiskoulutus 6,8 28,3 19,9 26,2 12,6 4,7 1,6 191Opiskeluvuosi 1. vuosi 8,3 16,7 20,8 25,0 29,2 0,0 0,0 24p=.601 2. vuosi 7,4 18,6 20,3 35,6 12,6 4,9 0,7 571

3. vuosi 9,7 18,9 22,8 31,7 14,1 2,8 0,0 3914. vuosi 8,2 20,8 19,5 34,2 13,0 3,9 0,4 231

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 5,9 11,9 11,9 38,5 23,7 7,4 0,7 135p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 12,8 25,2 23,9 27,8 8,5 1,7 0,0 234

Tekniikan ala (K-Tamk) 6,9 14,8 18,7 35,5 18,2 4,9 1,0 203Hyvinvointialat (Ramk) 9,0 23,0 27,3 30,9 7,4 2,0 0,4 256Tuotantoalat (Ramk) 8,0 14,5 20,0 36,0 15,5 5,5 0,5 200Palvelualat (Ramk) 5,8 19,2 19,9 37,8 14,1 3,2 0,0 156

Alkoholinkäytön suhteen ammattikorkeakoulujen välillä ei ilmennyt vastaavaaeroa. Viidennes vastaajista ilmoitti käyttävänsä alkoholia kerran kuussa ja lähesyhtä suuri osa ilmoitti käyttävänsä alkoholia harvemmin kuin kuukausittain. Kol-masosa opiskelijoista ilmoitti käyttävänsä alkoholia 2-3 kertaa kuukaudessa ja18 prosenttia vähintään kerran viikossa. 8 prosenttia ei käytä alkoholia lainkaan.Usein (vähintään kerran viikossa) alkoholia käyttävien osuus yliopisto-opiskeli-joista on huomattavasti suurempi, 34 prosenttia (ks. Kunttu & Huttunen 2005,151). Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa opiskelualoittainsuurin ero alkoholin käytön yleisyydessä oli kaupan ja kulttuurin sekä sosiaali- jaterveysalojen opiskelijoiden välillä, joista ensin mainituista 32 prosenttia ilmoittikäyttävänsä alkoholia vähintään kerran viikossa jälkimmäisten vastaavan osuu-den ollessa 10 prosenttia.

Alkoholinkäytön kohdalla kysyttiin myös sitä, kuinka usein käyttää alkoholiapaljon kerrallaan (vähintään kuusi annosta). Alkoholia käyttävistä 10 prosenttiaei juo koskaan kerrallaan ja vajaa kolmannes juo kyseisen määrän harvemminkuin kuukausittain. Lähes neljännes alkoholia käyttävistä juo vähintään kuusi an-nosta kerran kuussa ja samoin lähes neljännes 2-3 kertaa kuukaudessa. 12 pro-senttia vastaajista juo vähintään kuusi annosta alkoholia kerran viikossa tai use-

40

ammin. Nuorisopuolen opiskelijat puolestaan juovat useammin runsaasti kuinaikuisopiskelijat. Miehet käyttävät alkoholia sekä naisia useammin että runsaam-min.

Taulukko 19. Kuinka usein käyttää alkoholia paljon (väh. 6 annosta kerrallaan)(%).

en koskaan harvem- kerran 2-3 kerran 2-3 Nmin kuin kuussa kertaa viikossa kertaakuukau- kuukau- viikossa

sittain dessa

Kaikki (alkoholia käyttävät) 9,6 31,2 23,6 23,7 9,9 2,0 1133Sukupuoli Mies 4,2 20,5 20,8 33,1 17,2 4,2 477p=.000 Nainen 13,6 38,9 25,7 16,7 4,6 0,5 653Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 8,9 26,0 23,3 25,5 13,8 2,4 549p=.000 Rovaniemi 10,4 36,3 23,8 21,8 6,0 1,7 579Koulutuslinja Nuorten koulutus 8,2 30,3 24,0 25,0 10,4 2,1 941p=.000 Aikuiskoulutus 17,2 36,7 21,7 16,1 6,7 1,7 180Opiskeluvuosi 1. vuosi 13,6 40,9 13,6 13,6 18,2 0,0 22p=.493 2. vuosi 10,0 30,1 21,4 25,6 10,2 2,8 532

3. vuosi 10,4 31,2 27,0 21,1 9,0 1,4 3564. vuosi 7,5 32,9 23,5 25,4 9,4 1,4 213

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 4,0 18,3 17,5 31,7 27,0 1,6 126p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 15,6 36,1 25,9 17,6 4,4 0,5 205

Tekniikan ala (K-Tamk) 6,3 20,8 22,9 30,2 15,1 4,7 192Hyvinvointialat (Ramk) 14,9 42,6 25,1 13,6 2,6 1,3 235Tuotantoalat (Ramk) 4,3 28,5 25,8 27,4 11,3 2,7 186Palvelualat (Ramk) 11,6 34,0 20,4 27,9 4,8 1,4 147

Niistä koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoista, jotka ylipäänsä käyttävätalkoholia, 16 prosenttia juo runsaasti vähintään viikoittain, 38 prosenttia kuu-kausittain ja 38 prosenttia harvemmin kuin kuukausittain (Erola 2004, 52). Yli-opistossa opiskelevista miehistä viidennes ja naisista 6 prosenttia juo viikoittainvähintään kuusi annosta (Kunttu & Huttunen 2005, 42). Toisaalta yliopisto-opis-kelijoiden joukossa on myös paljon (lähes 60 %) niitä, jotka eivät juo runsaastikoskaan tai juovat runsaasti harvemmin kuin kuukausittain (mt., 153).

41

Taulukko 20. Huumeiden ja/tai lääkkeiden kokeilu/käyttö (%).

en koskaan kyllä N

Kaikki 86,8 13,2 1223Sukupuoli Mies 84,2 15,8 506p=.023 Nainen 88,7 11,3 714Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 84,2 15,8 594p=.007 Rovaniemi 89,4 10,6 624Koulutuslinja Nuorten koulutus 86,0 14,0 1019p=.032 Aikuiskoulutus 91,7 8,3 192Opiskeluvuosi 1. vuosi 70,8 29,2 24p=.048 2. vuosi 85,8 14,2 570

3. vuosi 89,2 10,8 3894. vuosi 87,3 12,7 229



Vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he kokeilleet tai käyttäneet jotakin huumetta ja/tai lääkkeitä päihtymistarkoituksessa. 87 prosenttia opiskelijoista ilmoitti, ettei-vät he ole koskaan kokeilleet tai käyttäneet edellä mainittuja päihteitä. Rovanie-men ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen välillä on pieni ero: edellisistä 11prosenttia ilmoitti kokeilleensa/käyttäneensä huumeita ja/tai lääkkeitä jälkimmäis-ten vastaavan osuuden ollessa 16 prosenttia. Määrät ovat kuitenkin molemmissapieniä verrattuna kaikkiin ammattikorkeakouluopiskelijoihin, joista 20 prosenttiaon ilmoittanut ainakin kokeilleensa huumeita/lääkkeitä (Erola 2004, 54). Yliopis-to-opiskelijoista huumaavia aineita kokeilleiden/käyttäneiden osuus on samaaluokkaa (22 %, Kunttu & Huttunen 2005, 42). Molempien tutkimusten mukaanhuumaavien aineiden käyttö on yleisintä pääkaupunkiseudulla/Etelä-Suomessa.Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijoiden huumeita käyttäneiden taikokeilleiden osuus on kuitenkin verrattain korkea. Heistä 28 prosenttia ilmoittikokeilleensa tai käyttäneensä jotakin huumetta/lääkkeitä. Sekä tämän selvityk-sen että Erolan ja Kuntun ja Huttusen tutkimusten mukaan kannabis on selkeästiyleisin käytetyistä huumausaineista.

42

4.4 Liikunnan harrastaminen ja liikuntapalvelut

Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa on selkeästi koko maanammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita vähemmän henkilöitä, jotka eivätlainkaan harrasta liikuntaa. Liikuntaa harrastamattomien osuus on ainoastaanprosentin luokkaa koko maan lukujen ollessa noin 8 prosenttia (ks. Erola 2004,56; Kunttu & Huttunen 2005, 37). Päivittäin liikkuvien osuus on koko maassanoin 7 prosenttia ja Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa 16prosenttia. Kaiken kaikkiaan liikuntaa harrastetaan runsaasti, mutta eri opiskelu-alojen välillä on jossain määrin eroja. Esimerkiksi useammin kuin kerran viikossaliikuntaa harrastaa noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoista ja55 prosenttia Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijoista.

Taulukko 21. Kuinka usein harrastaa urheilua/liikuntaa vapaa-ajalla väh. puolentunnin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee (%).

Useimmiten liikuntaa harrastetaan omatoimisesti yksin tai kaverin/kavereidenkanssa Huomionarvoista on, että oman oppilaitoksen tai opiskelijajärjestöjenjärjestämään liikuntaan ilmoitti osallistuvansa vain vajaa kaksi prosenttia vastaa-jista. Vertailun vuoksi mainittakoon, että yliopisto-opiskelijoista neljännes hyö-dyntää yliopiston tai ylioppilaskunnan järjestämää liikuntatoimintaa (Kunttu &

useita kerran 4-6 2-3 kerran harv- en Nkertoja päi- kertaa kertaa viikos- vem- lain-

päivässä vässä viikossa viikossa sa min kaan

Kaikki 3,8 12,1 25,3 33,0 13,7 10,8 1,3 1224Sukupuoli Mies 4,7 10,0 25,9 29,9 14,1 13,8 1,6 509p=.016 Nainen 3,1 13,6 24,7 35,3 13,5 8,7 1,1 712Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 1,7 10,4 24,9 34,1 14,7 12,5 1,7 598p=.001 Rovaniemi 5,8 13,8 25,3 32,2 12,9 9,0 1,0 621Koulutuslinja Nuorten koulutus 4,1 11,9 24,8 33,5 13,5 10,8 1,4 1023p=.699 Aikuiskoulutus 2,1 13,3 27,7 29,3 15,4 11,2 1,1 188Opiskeluvuosi 1. vuosi 8,3 8,3 12,5 37,5 12,5 16,7 4,2 24p=.007 2. vuosi 4,9 12,0 24,6 33,6 12,3 11,8 0,7 568

3. vuosi 2,3 12,1 23,6 38,2 15,1 7,2 1,5 3904. vuosi 3,0 12,6 31,6 22,9 14,3 13,4 2,2 231

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 2,2 7,5 16,4 28,4 20,9 20,9 3,7 134p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 0,9 11,1 29,1 38,5 11,1 8,5 0,9 234

Tekniikan ala (K-Tamk) 2,5 11,3 27,0 31,9 14,7 11,3 1,5 204Hyvinvointialat (Ramk) 8,6 21,2 29,8 24,7 10,2 4,7 0,8 255Tuotantoalat (Ramk) 5,0 7,0 24,1 34,7 14,1 13,6 1,5 199Palvelualat (Ramk) 2,6 10,4 20,1 40,9 15,6 9,7 0,6 154

43

Huttunen 2005, 38). Tämä kertonee liikuntapalveluiden saatavuuden puutteesta.Yli puolet vastaajista olikin sitä mieltä, että oppilaitos ei järjestä riittävästi liikun-tatoimintaa ja lisäksi joka kymmenes ilmoitti, ettei oppilaitos järjestä liikuntatoi-mintaa lainkaan. Tässä on selkeä ero myös Rovaniemen ja Kemi-Tornionammattikorkeakoulujen välillä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista44 prosenttia katsoi, että koulu järjestää tarpeeksi liikuntatoimintaa. Kemi-Tor-nion ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaava osuus oli 29 prosenttia. Kemi-Tornion opiskelijoista 13 prosentin mukaan koulu ei järjestä lainkaan liikuntatoi-mintaa, kun puolestaan Rovaniemellä näin totesi kuusi prosenttia vastaajista. Lu-vut ovat melko samansuuntaisia myös koko maan ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden kohdalla (ks. Erola 2004, 56).

Taulukko 22. Järjestääkö oppilaitos riittävästi liikuntatoimintaa (%).

kyllä e i koulu Nei

järjestälainkaanliikunta-

toimintaa

Kaikki 36,6 53,8 9,6 1219Sukupuoli Mies 40,1 48,1 11,8 509p=.002 Nainen 33,9 58,1 8,1 708Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 29,1 57,5 13,4 597p=.000 Rovaniemi 44,0 50,0 6,0 618Koulutuslinja Nuorten koulutus 35,5 54,5 10,0 1023p=.170 Aikuiskoulutus 42,4 50,0 7,6 184Opiskeluvuosi 1. vuosi 30,4 65,2 4,3 23p=.014 2. vuosi 40,0 50,4 9,7 568

3. vuosi 37,0 51,9 11,1 3894. vuosi 27,8 64,3 7,8 230

Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 17,8 60,7 21,5 135p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 42,7 49,6 7,7 234

Tekniikan ala (K-Tamk) 22,2 63,5 14,3 203Hyvinvointialat (Ramk) 41,4 57,0 1,6 256Tuotantoalat (Ramk) 63,0 34,0 3,0 200Palvelualat (Ramk) 22,8 61,1 16,1 149

Näkemykset oppilaitoksen järjestämästä liikuntatoiminnasta vaihtelivatopiskelualoittain. Rovaniemen tuotantoalojen opiskelijoiden mielestä liikuntatoi-mintaa järjestetään tarpeeksi useammin kuin muiden alojen opiskelijoiden mie-lestä. Erityisen tyytymättömiä liikuntapalveluihin olivat Kemi-Tornion kaupan jakulttuurin opiskelijat, tekniikan opiskelijat sekä Rovaniemen palvelualojen opis-kelijat.

44

Muuta kuin liikuntaan liittyvää harrastusaktiivisuutta selvitettiin kysymälläyhdistystoimintaan tai vastaavaan osallistumisesta. Yli puolet opiskelijoista eiosallistu juurikaan yhdistystoimintaan tai vastaavaan. Sosiaali- ja terveysalojenja tekniikan opiskelijat ovat aktiivisempia kuin muiden alojen opiskelijat. Suku-puoli ei ole tässä aktiivisuutta selittävä tekijä.

Taulukko 23. Yhdistystoimintaan yms. osallistuminen (%).

kerran joka muuta- hyvin Nviikossa kuukausi man harvoin

tai kerran tai enuseammin vuodessa lainkaan

Kaikki 22,5 8,1 13,4 56,0 1224Sukupuoli Mies 23,0 8,7 14,0 54,3 508p=.760 Nainen 22,3 7,7 12,8 57,2 713AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 22,1 8,9 11,9 57,1 597p=.338 Rovaniemi 23,2 7,2 14,8 54,8 622Koulutuslinja Nuorten koulutus 23,3 7,3 12,6 56,9 1019p=.018 Aikuiskoulutus 19,8 12,5 17,2 50,5 192Opiskeluvuosi 1. vuosi 8,3 8,3 20,8 62,5 24p=.540 2. vuosi 21,0 8,1 13,8 57,1 571

3. vuosi 24,4 9,2 12,8 53,6 3904. vuosi 25,0 6,1 11,8 57,0 228



4.5 Ruokailu ja ravitsemus

Valtaosa opiskelijoista ajattelee ruokaa ostaessaan sen terveellisyyttä. Tuloksetovat hyvin samansuuntaisia myös koko maan ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Yli puolet vastaajista ilmoitti ajattelevansa ruuanterveellisyyttä usein ja lisäksi 40 prosenttia joskus. Ainoastaan kuutisen prosent-tia vastaajista ei ajattele koskaan ruuan terveellisyyttä ruokaostoksia tehdessään.Naiset ajattelevat ruuan terveellisyyttä miehiä useammin, samoin sosiaali- jaterveysaloilla opiskelevat useammin kuin muiden alojen opiskelijat.

45

Taulukko 24. Ruuan terveellisyyden ajatteleminen ruokaa ostaessa (%).

usein joskus en koskaan N


3. vuosi 56,0 38,4 5,6 3914. vuosi 53,5 41,3 5,2 230



Hieman yli puolet opiskelijoista ilmoitti syövänsä päivän pääateriansa opiskelija-ruokalassa. Tilanne on samanlainen myös yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa(ks. Kunttu & Huttunen 2005, 39). 40 prosenttia vastaajista ilmoitti syövänsäpääateriansa kotona. Naiset syövät useammin opiskelijaruokalassa kuin miehetja miehet puolestaan naisia useammin omalla asunnollaan. Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululaisten välillä on selkeä ero. Rovaniemen ammatti-korkeakoulun opiskelijoista 64 prosenttia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunopiskelijoista 48 prosenttia ilmoitti syövänsä ateriansa opiskelijaruokalassa.Kemi-Tornion opiskelijoista lähes puolet syö pääateriansa kotona, kun Rovanie-men opiskelijoista näin tekee noin joka kolmas. Molempien ammatti-korkeakoulujen jokaisella kampuksella on oma ruokalansa. Aloittain opiskelija-ruokalassa syöminen kuitenkin vaihtelee paljon. Eniten opiskelijaruokalaa käyt-tivät Rovaniemen hyvinvointialojen opiskelijat (78 %) ja vähiten Kemi-Torniontekniikan opiskelijat (36 %). Muiden alojen opiskelijoista hieman yli puolet ilmoit-ti syövänsä opiskelijaruokalassa.

46

Taulukko 25. Pääaterian syöminen (%).

opiskelija- muussa omalla muualla Nruokalassa ravinto- asunnolla

lassa


3. vuosi 51,9 1,0 44,5 2,6 3914. vuosi 53,2 0,4 44,6 1,7 231



5. OPISKELU JA OPISKELUOLOT

Kyselylomakkeen kolmannessa osiossa vastaajilta tiedusteltiin erilaisia opiske-luun ja opiskeluoloihin liittyviä asioita. Osiossa kartoitettiin muun muassa opinto-jen ohjausta, opiskelutilojen puutteita, opiskeluun liittyviä vaikeuksia ja poissa-oloja.

5.1 Opiskelutyytyväisyys

Valtaosa opiskelijoista koki opiskelunsa ainakin jossain määrin mielekkääksi. 20prosenttia vastaajista ilmoitti kokevansa opiskelunsa hyvin mielekkääksi ja 75prosenttia koki opiskelunsa melko tai kohtalaisen mielekkääksi. Erolan (2004)selvityksessä kysymys oli muotoiltu siten, että tiedusteltiin, pitikö opiskelijaopiskelusta kyselyhetkellä. Puolet vastaajista piti opiskelusta hyvin tai melkopaljon, kolmasosa kohtalaisesti ja vajaa viidennes melko vähän tai ei lainkaan(mt., 61). Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoistasuurempi osa (75 %) koki olevansa oikealla opiskelualalla kuin koko maan

47

ammattikorkeakouluopiskelijoista (66 %, mt., 64) tai yliopisto-opiskelijoista(68 %, Kunttu & Huttunen 2005, 174). Kemi-Tornion opiskelijoista hieman use-ampi (79 %) koki olevansa oikealla alalla kuin Rovaniemen opiskelijoista (72 %).Noin viidennes kaikista vastaajista ei osannut sanoa, onko oikealla alalla ja 5prosenttia koki, ettei ole oikealla alalla.

Taulukko 26. Opiskelun kokeminen mielekkääksi (%).

hyvin melko kohta- melko en Npaljon paljon laisesti vähän lainkaan


3. vuosi 16,5 44,7 31,9 6,7 0,3 3894. vuosi 13,0 43,7 34,2 8,7 0,4 231



Naisista suurempi osa koki opiskelun mielekkääksi kuin miehistä. Tyytyväisim-piä opiskelun mielekkyyden suhteen olivat molempien ammattikorkeakoulujensosiaali- ja terveysalojen opiskelijat. Palvelualojen opiskelijoiden osuus melkotai hyvin mielekkääksi opiskelunsa kokevien joukossa oli pienin, mutta enitenselkeästi tyytymättömiä (melko vähän tai ei lainkaan opiskelun mielekkääksi ko-kevia) oli kuitenkin tekniikan opiskelijoissa. Miehet kokivat myös hieman naisiauseammin olevansa väärällä alalla tai olivat epävarmoja asian suhteen. Sosiaali-ja terveysalojen opiskelijat kokivat kaikkein useimmin olevansa oikealla alalla.Palvelualojen opiskelijoilla oli eniten kokemusta väärällä alalla opiskelusta taiepävarmuutta siitä, onko oma ala oikea. Epävarmuus oman alan suhteen kasvaaopiskeluvuosien myötä (lukuun ottamatta alle vuosi sitten opintonsa aloittaneita).

48

Taulukko 27. Kokemus oikealla alalla opiskelusta (%).

kyllä en en osaa sanoa N


3. vuosi 74,4 5,4 20,3 3904. vuosi 66,7 10,8 22,5 231



70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että opintomenestys on ollut odotustenmukaista omiin tavoitteisiin verrattuna. 18 prosenttia piti opintomenestystään pa-rempana ja 12 prosenttia huonompana kuin omat tavoitteet. Jakaumassa ei olesuurta eroa koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoihin verrattuna (ks. Erola2004, 62-63). Naisista hieman suuremmalla osuudella kuin miehistä opinto-menestys oli parempi tai ainakin odotusten mukainen omiin tavoitteisiin verrattu-na. Opintomenestys ylittää omat tavoitteet useammin opintojen alussa kuin myö-hemmässä vaiheessa opintoja. Tämä lienee luonnollista, koska opinnot useimmi-ten vaikeutuvat myöhemmässä vaiheessa. Tekniikan opiskelijoista viidennekselläopintomenestys oli heikompaa kuin omat tavoitteet. Parhaiten omat tavoitteettoteutuivat tai ylittyivät Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveys-alan opiskelijoilla.

49

Taulukko 28. Opintomenestys omiin tavoitteisiin verrattuna (%).

parempi odotus- heikompi Nten

mukainen


3. vuosi 15,9 72,1 12,0 3914. vuosi 12,2 74,2 13,5 229



Joka kolmas opiskelija koki opiskeluun liittyvän työmäärän melko usein liian suu-reksi ja muutama prosentti jatkuvasti liian suureksi. Yli puolet vastaajista piti työ-määrää sopivana ja 8 prosenttia melko usein tai jatkuvasti liian vähäisenä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoista hieman useampi (62 %) piti työ-määrää sopivana kuin Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista (53 %)ja harvempi liian suurena (32 %) kuin Rovaniemen opiskelijoista (38 %). Kysy-mys koski edellistä lukukautta. Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset kuluvan lu-kuvuoden osalta jakautuivat lähes samalla tavalla (Kunttu & Huttunen 2005,175). Erolan (2004, 64-65) tutkimuksessa viimeisen kuukauden osalta työ-määrää piti sopivana puolet opiskelijoista ja liian suurena reilu 40 prosenttia.

50

Taulukko 29. Kokemus opiskeluun liittyvästä työmäärästä (%).

jatku- melko sopiva melko jatku- Nvasti usein usein vastiliian liian liian liian

vähäinen vähäinen suuri suuri


3. vuosi 1,5 7,2 54,5 34,3 2,6 3914. vuosi 0,4 4,8 59,3 30,7 4,8 231



Kokemus opiskeluun liittyvästä työmäärästä ei vaihdellut sen mukaan, oliko vas-taaja käynyt töissä. Sen sijaan työmäärään liittyvissä näkemyksissä esiintyi jos-sain määrin vaihtelua eri opiskelualojen opiskelijoiden välillä. Rovaniemenammattikorkeakoulun hyvinvointialojen opiskelijoista reilusti suurempi osa (ylipuolet) kuin muiden alojen opiskelijoista piti opiskeluun liittyvää työmäärää mel-ko usein tai jatkuvasti liian suurena. Kemi-Tornion sosiaali- ja terveysalan opis-kelijoiden vastaava osuus ei ollut yhtä suuri eli kyse ei ole suoraan alaan tai suku-puoleen liittyvästä asiasta. Tekniikan (67 %) ja tuotantoalojen (66 %) opiskeli-joista melko suuri osa piti työmäärää sopivana. Heidän vastauksensa jakautuivatsamankaltaisesti kuin kaikkien miesten vastaukset alasta riippumatta. Naiset ko-kivat työmäärän miehiä useammin liian suureksi. Aikuisopiskelijoista puolestaansuurempi osa koki työmäärän liian suureksi kuin nuorten koulutuksessa olevista.

5.2 Ohjaus ja neuvonta

Opintojen ohjaus on keskeinen opintojen etenemiseen ja sujumiseen vaikuttavaseikka. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin opiskelijoiden näkemyksiä ohjauksen janeuvonnan riittävyydestä sekä siitä, keneltä apua saadaan opiskeluun liittyvissä

51

vaikeuksissa. Vajaa neljännes opiskelijoista oli sitä mieltä, että oman korkea-koulun ohjaus ja neuvonta on riittävää. Hieman yli puolet opiskelijoista piti ohja-usta kohtuullisena ja neljäsosa riittämättömänä. Asiassa ei ilmennyt eroja Rova-niemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen välillä. Koko maan ammatti-korkeakouluopiskelijoiden näkemykset ohjauksen riittävyydestä olivat saman-laisia (Erola 2004, 66), yliopisto-opiskelijoista puolestaan ainakin jonkin verranvajavaisena ohjausta pitävien osuus oli suurempi (Kunttu & Huttunen 2005, 44;kysymys on tosin muotoiltu hieman eri tavoin).

Taulukko 30. Millaista korkeakoulun tarjoama opintojen ohjaus ja neuvonta onollut (%).

riittävää kohtuul- riittä- Nlista mätöntä


3. vuosi 24,2 52,4 23,4 3894. vuosi 22,1 51,1 26,8 231



Erityisesti kaupan ja kulttuurin opiskelijat pitivät ohjausta ja neuvontaa riittämät-tömänä. Myös tekniikan opiskelijoista lähes joka kolmas piti ohjausta riittämät-tömänä. Tyytyväisimpiä ohjaukseen olivat Kemi-Tornion sosiaali- ja terveysalanopiskelijat. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sisällä esiintyi huomattavia ero-ja eri alojen välillä, kun taas Rovaniemen ammattikorkeakoulun eri alojen opis-kelijoiden näkemykset jäivät näiden ääripäiden väliin ja olivat keskenään hyvinsamansuuntaisia. Aikuisopiskelijat pitivät ohjausta ja neuvontaa useammin riittä-mättömänä kuin nuorten koulutuksessa olevat.

52

Taulukko 31. Tietääkö, keneltä voi kysyä opintoasioista (%).

kyllä joskus en N


3. vuosi 78,7 18,8 2,6 3894. vuosi 76,8 18,9 4,4 228



76 prosenttia opiskelijoista tietää, keneltä he voivat tarvittaessa kysyä opintoi-hinsa liittyvistä asioista ja lisäksi 21 prosenttia ilmoitti tietävänsä toisinaan. Aino-astaan muutama prosentti vastaajista ei siis tiedä ollenkaan, keneltä voi kysyäneuvoa. Erolan (mt., 67) tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoista68 prosenttia ilmoitti tietävänsä, keneltä voi kysyä neuvoa, 29 prosenttia ilmoittitietävänsä epämääräisesti ja kaksi prosenttia ei tiennyt ollenkaan. Miehistä (6 %)hieman naisia (1 %) suurempi osuus ei tiennyt, keneltä kysyä neuvoa. Rovanie-men ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tietämys oli hieman Kemi-Tornion opis-kelijoiden tietämystä parempi. Tietämyksessä ilmeni vaihtelua myös opis-kelualoittain . Täysin epätietoisia oli eniten tekniikan opiskelijoissa. Toisaaltakaupan ja kulttuurin opiskelijoista lähes puolet oli ainakin jossain määrin epä-tietoisia. Selkeintä tietoisuus oli Kemi-Tornion sosiaali- ja terveysalan opiskeli-joiden joukossa (87 % vastasi “kyllä”). Rovaniemen hyvinvointialojen opiskeli-joista yksikään ei ilmoittanut, ettei tiedä ollenkaan, keneltä kysyä neuvojaopintoasioissa, mutta lähes neljännes ilmoitti tietävänsä vain “joskus”.

Kuten Erolakin on todennut, silloin, kun opiskelijalla on opiskeluun liittyviä vai-keuksia, useimmiten apua saadaan muilta opiskelijoilta. Myös opettajilta ilmoittivaltaosa opiskelijoista saavansa apua. Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulujen opiskelijat olivat tätä mieltä hieman useammin kuin koko maan

53

ammattikorkeakouluopiskelijat. Hieman yllättäen sekä koko maan että Rovanie-men ja Kemi-Tornion kohdalla apua ei saada kovin usein opiskelijatutorilta, to-sin myös niitä, jotka eivät ole tarvinneet apua, on melko paljon. Lisäksi on huo-mioitava, että tutortoiminta ajoittuu usein vain ensimmäiselle opiskeluvuodelle taiainoastaan opintojen alkuun (ensimmäiset 0,5 vuotta), joten myöhemmin ei vält-tämättä ole enää mahdollista saada tällaista apua.

Näkemykset avunsaannista vaihtelevat kampuksittain.8 Ongelmia avun saamises-sa opettajilta oli eniten Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijoilla. Heistäviidennes koki avunsaannin heikoksi. Niin ikään kaupan ja kulttuurin alan (40 %)sekä tekniikan alan (41 %) opiskelijoiden mielestä avunsaanti opinto-ohjaajaltatai opiskelijatutorilta oli heikkoa. Avun saaminen kirjastosta oli heikoimmalla to-lalla Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin (40 %) sekä tekniikan alan (39 %) jaRovaniemen tuotantoalan (38 %) kampusten opiskelijoiden mielestä. Yli puolet(56 %) Kemi-Tornion apua tarvinneista tekniikan opiskelijoista ja 41 prosenttiakaupan ja kulttuurin opiskelijoista puolestaan koki avunsaannin opintotoimistostavähäiseksi.

Oppilaitoksen tarjoaman ohjauksen ja opintomenestyksen välillä on yhteys.Opintomenestystä tiedusteltiin suhteessa omiin tavoitteisiin. Yhteys näkyy siten,että niistä, jotka arvioivat oppilaitoksen tarjoaman ohjauksen ja neuvonnan riit-täväksi, useampi pitää opintomenestystään odotettua parempana (22 %) kuinniistä, jotka pitävät ohjausta riittämättömänä (15 %). Omia tavoitteitaan heikom-maksi opintomenestyksensä puolestaan arvioi 9 prosenttia ohjausta riittävänäpitävistä ja 19 prosenttia ohjausta riittämättömänä pitävistä.

5.3 Opiskelua häiritsevät seikat

Opiskeluoloihin kytkeytyvänä asiana selvitettiin myös fyysisiin tiloihin liittyviä on-gelmia. Suurimpana ongelmana koettiin huono ilmanvaihto/huoneilma (sisältäälämpötiloihin liittyvät ongelmat), jonka puolet opiskelijoista ilmoitti melko tai erit-täin paljon häiritseväksi seikaksi. Asia koettiin häiritseväksi hieman useamminRovaniemellä kuin Kemi-Torniossa. Toiseksi yleisin ongelma oli epämukavat tuo-lit/pöydät. Tätä piti melko tai erittäin paljon häiritsevänä seikkana 28 prosenttiavastaajista. Tässä asiassa ammattikorkeakoulut eivät eronneet toisistaan. Kol-manneksi yleisin ongelma oli puutteelliset työvälineet, jotka häiritsivät melko taierittäin paljon vajaata viidennestä opiskelijoista. Rovaniemen ammattikorkea-

54

koulun opiskelijat kokivat tämän seikan ongelmaksi hieman useammin . Kysy-myksessä ei määritelty tarkemmin, mihin seikkoihin puutteelliset työvälineet viit-taavat. Koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa suurimmiksiongelmiksi koettiin niin ikään ilmastointiin ja lämpötiloihin liittyvät ongelmat (ks.Erola 2004, 71-72).

Myös eräissä muissa, keskimäärin edellä mainittuja seikkoja vähemmänhäiritsevissä asioissa, ongelmia koettiin useammin Rovaniemen ammatti-korkeakoulussa kuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. 16 prosenttia Ro-vaniemen ja 8 prosenttia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoista pititilojen ahtautta melko tai erittäin paljon häiritsevänä seikkana. Melun tai kaiunilmoitti häiritseväksi 12 prosenttia Rovaniemen ja 6 prosenttia Kemi-Tornionopiskelijoista. Työympäristön rauhattomuus häiritsi melko tai erittäin paljon 14prosenttia Rovaniemen ja 8 prosenttia Kemi-Tornion opiskelijoista.

Ongelmia koettiin erityisesti Rovaniemen hyvinvointialojen kampuksella, missäopiskelijat kokivat tilojen ahtauden, melun ja kaiun, huonot sosiaalitilat ja työym-päristön rauhattomuuden ongelmalliseksi hieman useammin kuin muidenkampusten opiskelijat. Työympäristön rauhattomuutta piti melko tai erittäin pal-jon häiritsevänä seikkana lähes viidennes Rovaniemen palvelualojen opiskelijois-ta. Heistä myös neljännes piti puutteellisia työvälineitä melko tai erittäin paljonhäiritsevänä asiana. 62 prosenttia hyvinvointialojen opiskelijoista piti huonoailmanvaihtoa/huoneilmaa melko tai erittäin paljon häiritsevänä tekijänä. Myös 60prosenttia Rovaniemen palvelualojen opiskelijoista piti asiaa melko tai erittäinpaljon häiritsevänä seikkana, samoin koki 55 prosenttia Kemi-Tornion sosiaali-ja terveysalan opiskelijoista. Epämukavia työtuoleja/-pöytiä piti melko tai erit-täin paljon häiritsevinä 42 prosenttia Rovaniemen palvelualojen opiskelijoista.Ylipäänsä naiset kokivat fyysisiin tiloihin liittyvät ongelmat useammin häiritseviksikuin miehet.

5.4 Opiskeluvaikeudet ja poissaolot

Kuten Erolan (2004) tutkimuksessa, myös tässä tutkimuksessa selvitettiin opiskeli-joiden kokemia opintoihin liittyviä vaikeuksia. Kysymystä kuitenkin laajennettiinjonkin verran lisäämällä siihen uusia opintojen suorittamista koskevia kohtia.

Suurimpina vaikeuksina näyttäytyivät tentteihin lukeminen, omatoimisuutta vaati-

55

vien tehtävien aloittaminen ja esiintyminen (esim. esitelmän pitäminen). Kussakinnäistä oli noin joka kolmannella opiskelijalla melko tai erittäin paljon vaikeuksia.Lisäksi neljäsosa vastaajista oli sitä mieltä, että omatoimisuutta vaativien tehtä-vien valmiiksi saattaminen aiheutti melko tai erittäin paljon vaikeuksia. Myösverkko-opinnot, kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen, aikataulutus jaopintojen suunnitteleminen aiheutti hankaluuksia noin joka viidennelle opiskeli-jalle. Tulokset ovat hyvin samankaltaisia kuin koko maan ammattikorkeakoulu-sekä yliopisto-opiskelijoilla (ks. Erola 2004, 68-70; Kunttu & Huttunen 2005,45, 182-190).

Kuvio 5. Opiskeluvaikeudet (%).

Ammattikorkeakoulujen välillä ei ollut opintoihin liittyvissä vaikeuksissahuomattavia eroja muuta kuin verkko- ja projekti-opinnoissa. Rovaniemenammattikorkeakoulussa 30 prosentilla vastanneista oli verkko-opinnoissa melkotai erittäin paljon vaikeuksia Kemi-Tornion opiskelijoiden vastaavan osuudenollessa 13 prosenttia. Projektiopinnot tuottivat melko tai erittäin paljon hanka-luuksia 20 prosentille Rovaniemen opiskelijoista ja 11 prosentille Kemi-Tornionopiskelijoista. Kysymyksen perusteella ei kuitenkaan saada tietoa siitä, kuinkapaljon kyseisiä opetusmuotoja käytetään oppilaitoksissa. Kyse voi siis olla jokosiitä, että Rovaniemellä kyseiset opetusmuodot ovat huonommin järjestettyjä tai

Kuvio 5. Opiskeluun liittyvät vaikeudet (%).

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

opetuksen seuraaminen luennoilla

työskentely ryhmissä

itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen

omatoimisuutta vaativien tehtävien aloittaminen

omatoimisuutta vaativien tehtävien valmiiksi saatta...

kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen

tentteihin lukeminen

opintojen suunnitteleminen

kanssakäyminen muiden opiskelijoden kanssa

kanssakäyminen opettajien kanssa

aikataulutus

verkko-opinnot

projektiopinnot

harjoittelu

otteen saaminen opiskelusta

esiintyminen (esim. esitelmän pitäminen)

sosiaalinen elämä

ei lainkaan

melko vähän

melko paljon

erittäin paljon

56

siitä, että niitä ylipäätään käytetään enemmän Rovaniemellä, jolloin myös vai-keuksia esiintyy helposti enemmän. On myös mahdollista, että Rovaniemenammattikorkeakoulun opiskelijoilla esiintyy hankaluuksia kyseisissä asioissa jos-takin muusta syystä. Oppilaitosten edustajien mukaan oppilaitosten välillä ei olemerkittäviä eroja kyseisten opetusmuotojen käytön yleisyydessä.

Opiskeluvaikeuksissa on myös havaittavissa joitakin eroja alojen välillä. Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijoilla oli jonkin verran muita enemmän vai-keuksia. Verkko-opinnoissa kaikilla Rovaniemen kampuksilla oli enemmän vai-keuksia kuin Kemi-Tornion eri aloilla. Projektiopinnoissa melko tai erittäin pal-jon vaikeuksia esiintyi Rovaniemen palvelualojen opiskelijoilla. Muiden tausta-muuttujien valossa eroja ryhmien välillä ei juuri ole.

Opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisäksi selvitettiin opiskelijoiden poissaoloja japoissaolojen syitä edellisen lukukauden aikana. Yleisin syy poissaoloille oli sai-raus, mikä ei luonnollisesti ole yllättävää. 40 prosenttia vastaajista ei ole kuiten-kaan ollut yhtään opiskelupäivää poissa sairauden takia edellisen lukukauden ai-kana. 16 prosenttia vastaajista oli ollut poissa päivän, 27 prosenttia 2-3 päivääja 18 prosenttia enemmän kuin kolme päivää.

Lähes puolet vastaajista oli ollut vähintään yhden opiskelupäivän poissa moti-vaation puutteen, matkan tai muun vastaavan syyn, väsymyksen tai henkilökoh-taisten syiden takia. Työssäkäynti ja opetuksen heikko taso oli aiheuttanut pois-saoloja noin kolmannekselle vastaajista. Rovaniemen opiskelijoilla opetuksenheikko taso oli hieman useammin syynä kuin Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun opiskelijoilla. Harvinaisimpia syitä poissaoloille annetuista vaihtoehdoistaolivat päihteiden käyttö sekä muu opiskeluun liittyvä toiminta kuten opiskelija-järjestö tai -tutortoiminta. Motivaation puutteen ja opetuksen tason (tätä ei ky-symyksessä tarkemmin määritelty) vuoksi oli koko maan ammattikorkeakoulu-opiskelijoista ollut poissa hieman suurempi osuus kuin Rovaniemen ja Kemi-Tor-nion opiskelijoista (ks. Erola 2004, 72-75).

57

Kuvio 6. Poissaolot (%).

Motivaation puute oli selvästi useammin syynä nuorten koulutuksessa olevienopiskelijoiden kuin aikuisopiskelijoiden poissaoloille. Myös sairaudet, väsymyk-sen, opetuksen heikon tason ja päihteiden käytön ilmoitti suurempi osa nuoristakuin aikuisopiskelijoista syyksi poissaoloille. Poissaolojen syistä ainoastaantyössäkäynti oli useammin syynä aikuisopiskelijoilla kuin nuorilla, mikä selittyykuitenkin osin sillä, että aikuisopiskelijoista reilusti suurempi osa tekee töitä kuinnuorista. Poissaolot opetuksen heikon tason vuoksi lisääntyivät hieman opiskelu-vuosien karttuessa. Poissaolojen syyt vaihtelevat myös sukupuolen mukaan. Vä-hintään kahden päivän9 sairauspoissaolot olivat olleet hieman yleisempiä nais-(49 %) kuin miesopiskelijoilla (38 %). Naisilla myös erilaiset oireet olivat ylei-sempiä. Miehet olivat olleet naisia useammin motivaation puutteen, opetuksenheikon tason ja väsymyksen takia poissa vähintään kaksi päivää. Myöspäihteiden käyttö oli useammin syynä miesten kuin naisten poissaoloille.

Kuvio 6. Poissaolot edellisen lukukauden aikana (%).

0 % 50 % 100 %

sairaus

motivaation puute

työssäkäynti

opetuksen heikko taso

väsymys

päihteiden käyttö

matkat tms.

muu opiskeluun liittyvä toiminta

henkilökohtaiset syyt

ei yhtään päivää

yhden päivän

2-3 päivää

enemmän kuin 3 päivää

58

Taulukko 32. Poissaolot kampuksittain (%)en yhtään yhden 2-3 enemmän

päivää päivän päivää kuin3 päivää

sairaus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 28,4 16,4 27,6 27,6p=.004 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 45,7 15,0 20,9 18,4

Tekniikan ala (K-Tamk) 49,0 15,2 25,0 10,8Hyvinvointialat (Ramk) 33,7 17,6 30,6 18,0Tuotantoalat (Ramk) 43,0 15,5 26,5 15,0Palvelualat (Ramk) 38,7 13,5 29,7 18,1

motivaation puute Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 40,7 16,3 19,3 23,7p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 65,0 17,5 12,4 5,1


työssäkäynti Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 77,6 5,2 6,7 10,4p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 72,1 8,6 11,6 7,7


opetuksen Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 64,9 11,2 12,7 11,2heikko taso Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 84,1 9,0 6,0 0,9p=.000 Tekniikan ala (K-Tamk) 58,1 12,3 18,2 11,3

Hyvinvointialat (Ramk) 71,7 17,3 7,9 3,1Tuotantoalat (Ramk) 61,5 10,0 13,5 15,0Palvelualat (Ramk) 51,6 12,9 17,4 18,1

väsymys Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 38,5 22,2 19,3 20,0p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 69,5 17,6 10,3 2,6


päihteiden käyttö Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 63,4 17,9 9,0 9,7p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 94,4 3,8 1,3 0,4


matkat tms. Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 43,3 12,7 23,9 20,1p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 62,8 15,8 12,0 9,4


muu opiskeluun Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 83,3 8,3 5,3 3,0liittyvä toiminta Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 88,5 6,4 3,0 2,1p=.076 Tekniikan ala (K-Tamk) 91,0 4,5 3,0 1,5

Hyvinvointialat (Ramk) 87,3 6,8 2,4 3,6Tuotantoalat (Ramk) 90,0 4,0 2,5 3,5Palvelualat (Ramk) 87,2 1,3 7,7 3,8

henkilökohtaiset syyt Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 55,2 14,2 14,9 15,7p=.002 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 55,6 26,5 12,0 6,0


59

Opiskelualojen välillä on huomattavia eroja poissaolojen useuden ja syiden mu-kaan. Poissaolot sairauden takia olivat yleisimpiä Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulun kaupan ja kulttuurin opiskelijoilla ja harvinaisimpia tekniikan opis-kelijoilla. Motivaation puute oli yleinen syy kaupan ja kulttuurin, tekniikan sekäRovaniemen palvelualojen opiskelijoilla. Sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat il-moittivat olleensa huomattavasti harvemmin motivaation puutteen takia poissa.Opetuksen heikko taso oli heidän keskuudessaan vielä harvinaisempi syy.Väsymykseen ja päihteiden käyttöön liittyvien poissaolojen suhteen kaupan jakulttuurin opiskelijoiden ja sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoiden välillä oli eri-tyisen suuri ero edellisten ollessa kyseisten syiden vuoksi selvästi useammin pois-sa.

5.5 Työssäkäynti opiskelun ohella

Työssäkäyntiin liittyvät poissaolot koskivat siis noin kolmasosaa Rovaniemen jaKemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoista. Rovaniemen opiskelijoistahieman useampi oli ollut poissa työssäkäynnin vuoksi ja niinikään yli kolmen päi-vän poissaolot työssäkäynnin takia olivat Rovaniemellä yleisempiä kuin Kemi-Torniossa. Työssäkäynti oli myös hieman yleisempää Rovaniemen opiskelijoillakuin Kemi-Tornion opiskelijoilla. Rovaniemen ammattikorkeakouluopiskelijoista45 prosenttia oli käynyt ainakin jonkin verran töissä opintojen ohella edellisenlukukauden aikana, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun työssä käyneiden opis-kelijoiden osuus oli 37 prosenttia. Työssäkäynti oli luonnollisesti yleisempääaikuisopiskelijoilla kuin nuorten koulutuksessa olevilla. Aikuisopiskelijoista töitäoli tehnyt 64 prosenttia, kun nuorten koulutuksessa olevista 37 prosenttia olikäynyt töissä. Kaiken kaikkiaan niistä opiskelijoista, jotka olivat tehneet töitäopintojensa ohella edellisen lukukauden aikana, 29 prosenttia oli työskennellyt1-5 tuntia viikossa, 26 prosenttia 6-10 tuntia viikossa ja 46 prosenttia yli kym-menen tuntia viikossa. Naisista ja miehistä lähes yhtä suuri osuus oli käynyt töis-sä, mutta miehistä hieman suurempi osuus (23 %) kuin naisista (16 %) oli tehnyttöitä paljon (yli kymmenen tuntia viikossa). Työssäkäynti lisääntyi jonkin verranopiskeluvuosien karttuessa mutta työtuntien määrä ei. Aloittain työssäkäynti vaih-teli siten, että yleisintä työnteko oli palvelualojen opiskelijoilla (53 %) jaharvinaisinta kaupan ja kulttuurin opiskelijoilla (28 %). Tekniikan opiskelijoistareilu neljännes oli tehnyt töitä yli 10 tuntia viikossa.

60

Taulukko 33. Työssäkäynti opiskelun ohella (%).

en kyllä, kyllä, kyllä, N1,5 6-10 yli 10

tuntia tuntia tuntiaviikossa viikossa viikossa


3. vuosi 58,1 12,3 10,8 18,8 3894. vuosi 55,0 17,0 13,1 14,8 229



Työssäkäyntiin käytetyn ajan lisäksi tiedusteltiin työssäkäynnin syitä. Keskeisin syyoli työssäkäynnin välttämättömyys taloudellisen tilanteen vuoksi ja ainoastaan kuusiprosenttia työssä käyneistä ilmoitti, ettei tämä ole syy työnteolle. Työkokemuksenhankkiminen ja työn liittyminen tulevaan ammattiin oli syynä noin puolelle työtätehneistä. Opintojen edetessä nämä syyt tulevat tärkeämmiksi työnteon syiksikuin opintojen alussa. Työn liittyminen tulevaan ammattiin on useammin syynäRovaniemen (56 %) kuin Kemi-Tornion (43 %) ammattikorkeakoulun opiske-lijoilla. Opiskelualoittain vaihtelua esiintyy siten, että sosiaali- ja terveysalojenopiskelijoilla työ on liittynyt useammin tulevaan ammattiin kuin muilla opiskelijoil-la. Vajaalla kolmanneksella työssä käyneistä työntekoon liittyi myös jokin muusyy. (Esim. se, että työssäkäynti on päätoimista ja/tai opiskelu on aloitettu vastatyöuran alkamisen jälkeen. Nämä seikat koskevat erityisesti aikuisopiskelijoita.)Niistä, jotka olivat olleet töissä edellisen lukukauden aikana, 27 prosenttia il-moitti, ettei työnteko häirinnyt lainkaan opiskelua. 43 prosentin mielestä työnte-ko häiritsi opiskelua vähän, 20 prosentin mielestä kohtalaisesti ja vajaan kymme-nen prosentin mielestä paljon.

Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijat käyvät työssähieman vähemmän kuin koko maan ammattikorkeakouluopiskelijat. Koko maanopiskelijoista 45 prosenttia oli työskennellyt opiskelun ohessa, kun Rovaniemen

61

ja Kemi-Tornion opiskelijoista työssä oli käynyt 41 prosenttia.10 Koko maanopiskelijoista myös hieman useampi (22 %) kuin Rovaniemen ja Kemi-Tornionopiskelijoista (19 %) tekee töitä yli 10 tuntia viikossa. Erot eivät siis ole kovin-kaan suuria. (Ks. Erola 2004, 82.) Sen sijaan verrattuna koko maan yliopisto-opiskelijoihin ero on selkeä. Heistä töitä oli tehnyt lukukauden aikana 59 pro-senttia vuonna 2003 (Berndtson 2004, 100). Berndtsonin tutkimuksen mukaanmyös koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoiden lukukauden aikainentyössäkäynti oli hieman yleisempää (51 %) kuin Erolan tutkimuksen mukaan.Osuuksia nostaa pääkaupunkiseudulla opiskelevien selkeästi muun maan opis-kelijoita yleisempi työskentely.

Jotta saataisiin jonkinlainen kuva siitä, kuinka opiskelijoiden työssäkäynti vai-kuttaa opintoihin, tarkasteltiin työssäkäynnin yhteyttä kokemukseen opintojenmielekkyydestä, opintoihin liittyvästä työmäärästä, aikataulutukseen liittyviin on-gelmiin, opintomenestykseen sekä koettuun väsymykseen. Väsymyksen, opinto-menestyksen sekä kokemuksen opintojen mielekkyydestä ja opintoihin liittyväs-tä työmäärästä suhteen ei ole eroja työssä käyneiden ja niiden välillä, jotka eivätkäyneet töissä. Kuitenkin niillä, jotka olivat käyneet töissä edellisen lukukaudenaikana, oli useammin vaikeuksia aikataulutuksen kanssa kuin niillä, jotka eivätolleet käyneet töissä. 41 prosenttia niistä, jotka eivät olleet käyneet töissä, il-moitti, ettei heillä ole lainkaan aikataulutukseen liittyviä ongelmia, kun taas työssäkäyneistä vastaava osuus oli 29 prosenttia. Työssä käyneistä 26 prosenttia il-moitti, että heillä on melko tai erittäin paljon aikataulutukseen liittyviä vaikeuksiaja niistä, jotka eivät ole käyneet töissä näin ilmoitti 17 prosenttia.

6. YHTEENVETO JA POHDINTAA

6.1 Terveyspalvelut

Tutkimuksessa tarkasteltiin Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkea-koulujen opiskelijoiden näkemyksiä opiskelijaterveydenhuollosta, opiskelijoidenkoettua terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sekä opiskelutyytyväisyyttä.Terveydenhuoltopalveluiden osalta selvitettiin palveluiden saatavuutta, käyttöä,kehittämistarpeita ja laatua.

Opiskelijoiden terveyspalveluiden tuntemuksessa ja palveluihin liittyvässä tiedon-saannissa ilmeni puutteita. 42 prosenttia opiskelijoista ilmoitti, etteivät he ole saa-

62

neet korkeakoulustaan tietoa opiskelupaikkakuntansa terveydenhuolto-palveluista. Tulos viittaa siihen, että terveyspalveluita koskevaa tiedotusta ei oleoppilaitoksissa tarpeeksi tai sitten tiedotus ei jostain syystä tavoita opiskelijoitariittävästi. Neljännes opiskelijoista ei myöskään tiennyt, keneen tai mihin ottaayhteyttä tarvitessaan neuvontaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyk-sissä. Tämä tiedonpuute oli miesopiskelijoilla yleisempää kuin naisopiskelijoilla.Hieman yllättäen aikuisopiskelijoiden tietämys oli nuoria heikompaa, sillä voisikuvitella, että aikuisilla olisi tällaista tietämystä enemmän kuin nuorilla. On tosinmahdollista, että vastaajat olettivat myös tämän kysymyksen viittaavan ainoas-taan opiskelijaterveydenhuoltoon. Aikuisopiskelijoista reilusti nuoria suurempiosa myös ilmoitti, ettei ole saanut oppilaitoksestaan tietoa terveyspalveluista.Opiskeluvuosi oli yhteydessä tiedonsaantiin, sillä opintojensa alkuvaiheessa ole-vista opiskelijoista suurempi osa kuin jo useamman vuoden opiskelleista ilmoittisaaneensa tietoa . Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että terveydenhuoltoon liit-tyvä tiedotus on parantunut vuosien myötä tai siitä, että informaatiota on annettuopintojen alussa ja se on ajan kuluessa unohtunut. Oppilaitosten edustajien mu-kaan uusien opiskelijoiden ohjelmaan on pyritty sisällyttämään ainakin tervey-denhoitajan esittäytyminen.

Aikuisopiskelijoiden tiedonsaannin puutteet tulivat tutkimuksessa selvästi esille.Verrattain heikko tietämys voi osaltaan olla yhteydessä siihen, että aikuis-opiskelijat eivät integroidu oppilaitokseen ja opiskeluun nuorten tavoin, koskaopiskelu on usein eriytyneempää ja mahdollisesti sitä tehdään töiden ohella.Opiskelu voi tapahtua etäopiskeluna tai esimerkiksi erillisessä oppilaitoksen toi-mipisteessä, jolloin koululla ei välttämättä käydä konkreettisesti. On myös mah-dollista, että jostain syystä oppilaitos ei ole suunnannut tiedotusta aikuisopis-kelijoille.

Tiedonsaannin ja tietämyksen puutteet eivät kuitenkaan koske vain Rovaniemenja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluja, vaan tilanne näyttäisi olevan samankal-tainen ammattikorkeakouluissa ylipäänsä (ks. Erola 2004). Tiedonsaannin puut-teet ovat todennäköisesti yhteydessä siihen, ettei ammattikorkeakoulu-opiskelijoille ole tarjolla selkeää, nimenomaan heidän terveydenhuoltoaan kos-kevaa systeemiä, vaan he kuuluvat kunnallisten palveluiden piiriin. Tällöin opis-kelijan kotikunta vaikuttaa terveyspalveluiden saantiin. Vaikka palvelut pitäisi la-kisääteisesti taata kunnan alueella opiskeleville, käytännössä palveluita ei ainasaada opiskelupaikkakunnalla.

63

Kemi-Tornion ja erityisesti Rovaniemen ammattikorkeakoulussa uusille opiskeli-joille tarkoitettuun terveystarkastukseen osallistuminen oli ollut vähäistä. Ainoas-taan 16 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti osallistuneensa tarkastukseen, kunvastaava osuus koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoista oli 38 prosenttia(Erola 2004, 32-33). Erityisesti Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoi-den sekä Kemi-Tornion tekniikan opiskelijoiden osallistuminen oli vähäistä. Mie-het osallistuivat tarkastukseen naisia harvemmin. Lähes puolet vastaajista ilmoit-ti, ettei ollut tiennyt tarkastuksesta. On kuitenkin hankalaa erottaa opiskelijoidenkäsityksiä sen suhteen, ilmoittivatko he, etteivät tienneet tarkastuksesta tai etteitarkastusta ole ollut tarjolla. Näiden vaihtoehtojen rinnalla voidaan olettaa, ettäne, jotka vastasivat “ei”, tarkoittivat tienneensä tarkastuksesta, mutta jättäneen(tietoisesti) osallistumatta siihen. Kuitenkin voidaan todeta, että tarkastukseenosallistuneiden osuus oli pieni ja että tarkastuksia pitäisi järjestää enemmän tainiistä tulisi tiedottaa paremmin.

Palveluiden lisäämisen tai niistä tiedottamisen tarvetta todentaa myös epätietoi-suus siitä, mistä opiskelijaterveydenhuollon palveluita saa. Erityisesti lääkärin-palveluihin kohdistuva tieto oli hataralla pohjalla. Tässäkin asiassa aikuis-opiskelijoiden tietämys oli erityisen heikkoa verrattuna nuorten koulutuksessaoleviin. Miesten epätietoisuus oli naisia suurempaa, ja näin ollen miesvaltaisillakoulutusaloilla oli naisvaltaisia aloja enemmän epätietoisia opiskelijoita. Jos pal-veluita on tarjolla, niistä tulee tiedottaa aiempaa paremmin ja jos palveluita ei oleoppilaitoksessa tarjolla, opiskelijoita pitäisi tiedottaa siitä, mistä palveluita saa.On myös olennaista tietää, missä palveluita on kullekin tarjolla. Jos tervey-denhuoltopalveluita on esimerkiksi vain opiskelupaikkakunnalla kirjoilla oleville,lakia palveluiden tarjonnan osalta ei noudateta. Oppilaitosten edustajien anta-man tiedon mukaan näin on ainakin Rovaniemellä lääkärin palveluiden kohdalla.Opiskelijat joutuvat vaihtamaan kuntaa, joissa he ovat kirjoilla saadakseen heillekuuluvat palvelut. Lisäksi oppilaitosten terveydenhoitajat ovat ylityöllistettyjä,mikä osaltaan vaikeuttaa palveluiden riittävää tarjoamista. Terveydenhoitajilla onhoidettavanaan huomattavasti enemmän opiskelijoita kuin he pystyvät hoitamaan.Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoille ei ole myöskään nimettyopiskelijaterveydenhuollon lääkäriä. Näihin epäkohtiin tulisi opiskelija-terveydenhuollossa puuttua entistä paremmin ja lisätä resursseja sekä terveyden-hoitajien että lääkärien osalta.

Opiskelupaikkakunnan terveyspalveluista yleisimmin oli käytetty terveydenhoitajanpalveluita, joita edellisen lukukauden eli kevään 2005 aikana ilmoitti käyttäneensä

64

40 prosenttia Rovaniemen ja Kemi-Tornion opiskelijoista. Yleislääkärin palve-luita oli käyttänyt noin 30 prosenttia ja hammashuollon palveluita vajaa viidennesopiskelijoista. Se, onko opiskelija kirjoilla opiskelupaikkakunnalla, on yhteydessäterveyspalveluiden käyttöön. Niistä opiskelijoista, jotka eivät ole kirjoillaopiskelupaikkakunnallaan, 61 prosenttia oli käyttänyt terveyspalveluita vähin-tään kerran kotipaikkakunnallaan edellisen lukukauden aikana. Erityisesti naisis-ta suuri osa oli käyttänyt palveluita kotipaikkakunnallaan.

Ne opiskelijat, jotka eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan, ovat käyttä-neet palveluita opiskelupaikkakunnallaan harvemmin kuin siellä kirjoilla olevat.Kotipaikkakunnan palveluiden käytön yleisyys ja muita vähäisempi palveluidenkäyttö opiskelupaikkakunnalla viittaa siihen, että niiden opiskelijoiden kohdalla,jotka eivät ole opiskelupaikkakunnalla kirjoilla, lakisääteinen palveluiden tarjon-ta ei toteudu. Jokseenkin ristiriitaista on se, että ne, jotka ovat kirjoilla opiskelu-paikkakunnallaan, olivat käyttäneet useammin myös yksityissektorin palveluita.Osittain tähän voivat olla yhteydessä sellaisten erikoislääkärin palveluiden, kutenesimerkiksi gynekologin käyttö, joita opiskelijaterveydenhuolto ei tarjoa ollen-kaan.

Opiskelijaterveydenhuollon kehittämistarpeiden osalta tärkeimmiksi kehittämis-kohteiksi nousivat terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut. Huomionarvoista onse, että huomattavasti suurempi osa Rovaniemen ja Kemi-Tornion kuin kokomaan ammattikorkeakouluopiskelijoista piti terveydenhoitajan palveluiden ke-hittämistä tärkeimpänä. Tulos viittaa ainakin jossain määrin siihen, että Rovanie-men ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa terveydenhoitajan palveluiden tilaon huonommalla tolalla kuin keskimäärin suomalaisissa ammattikorkeakouluissa.Terveydenhoitajan palveluita on molemmissa ammattikorkeakouluissa tarjollaoppilaitoksissa, mutta suhteessa opiskelijamääriin palveluita on liian vähän.

Palveluiden kehittämistarpeista kertoo myös se, että selkeästi suurempi osa Ro-vaniemen ja Kemi-Tornion opiskelijoista (67 %) kuin koko maan ammatti-korkeakouluopiskelijoista (43 %; ks. Erola 2004, 37) olisi valmiita maksamaankattavista opiskelijaterveydenhuollon palveluista. Erityisesti naiset ja naisvaltais-ten sosiaali- ja terveys- sekä palvelualojen opiskelijat olisivat valmiita maksa-maan palveluista. Naiset myös käyttävät palveluita miehiä enemmän.

65

6.2 Opiskelijoiden terveydentila ja terveyskäyttäytyminen

Suurin osa (88 %) Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opis-kelijoista piti terveydentilaansa hyvänä tai melko hyvänä. Yleisimmät oireet olivatniska- ja hartiakivut, nuha/tukkoisuus, päänsärky sekä väsymys/heikotus, joitakutakin oli esiintynyt noin 70 prosentilla opiskelijoista viimeisen kuukauden aika-na. Oireita esiintyi useammin naisilla kuin miehillä. Tämän vuoksi myös naisval-taisten alojen opiskelijoilla esiintyi oireita muita yleisemmin. Sekä koetun tervey-dentilan että oireiden suhteen Rovaniemen ja Kemi-Tornion opiskelijoiden tilan-ne oli hyvin samankaltainen kuin koko maan ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoilla (ks. Erola 2004; Kunttu & Huttunen 2005).

Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveys- jahyvinvointiasioihin liittyvä avuntarve on hieman vähäisempää kuin koko maanopiskelijoiden (ks. Erola 2004, 59). Yleisimmät avuntarpeen aiheet olivat liikun-taan liittyvät asiat, stressinhallinta, ergonomia-asiat, jännittämisongelmat japainonhallinta. Erityisesti näihin asioihin oppilaitosten tulisi panostaa ja tarjotaopiskelijoille neuvontaa.

Tupakointi on Rovaniemen ja Kemi-Tornion opiskelijoilla hieman yleisempää kuinkoko maan ammattikorkeakouluopiskelijoilla (ks. Erola 2004, 50) ja selvästiyleisempää kuin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa (ks. Kunttu & Huttunen2005, 40, 166). Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista tupakoi taikäyttää nuuskaa päivittäin viidennes ja Kemi-Tornion opiskelijoista lähes kol-mannes. Vajaa kymmenesosa Rovaniemen ja Kemi-Tornion opiskelijoista ei käy-tä alkoholia lainkaan. Reilu puolet käyttää alkoholia 1-3 kertaa kuukaudessa javajaa viidennes vähintään kerran viikossa. Runsas alkoholinkäyttö on hiemanvähäisempää kuin koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoilla (ks. Erola 2004,51-52) ja selvästi vähäisempää kuin yliopisto-opiskelijoilla (ks. Kunttu & Huttu-nen 2005). Huumeiden ja/tai lääkkeiden kokeilu tai käyttö oli harvinaisempaakuin koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoiden (ks. Erola 2004, 54) tai yli-opisto-opiskelijoiden (ks. Kunttu & Huttunen 2005, 42) keskuudessa.

Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 99 prosenttiaharrastaa liikuntaa. Liikunnan harrastaminen on yleisempää kuin koko maan ammatti-korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoilla. Liikuntaa harrastetaan useimmiten omatoi-misesti yksin tai kaverin/kavereiden kanssa. Oman oppilaitoksen tai opiskelijajär-jestöjen järjestämään liikuntaan osallistui ainoastaan kaksi prosenttia opiskeli-

66

joista. Yli puolet opiskelijoista oli sitä mieltä, että oppilaitos ei järjestä liikunta-toimintaa riittävästi ja tämän lisäksi joka kymmenes ilmoitti, ettei oppilaitos jär-jestä liikuntatoimintaa lainkaan. Liikuntapalveluiden puutteesta mainitsivat erityi-sesti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat.

Liikuntapalveluita koskevat tulokset ovat samansuuntaisia kuin koko maanammattikorkeakouluopiskelijoilla, (ks. Erola 2004, 56) vaikka toisaalta Rova-niemen ja Kemi-Tornion opiskelijat ovat keskimäärin koko maan opiskelijoitaaktiivisempia liikunnan harrastajia. Tämän vuoksi palveluiden tarjonnan puutekorostuu. Koska liikuntaharrastukselle on selvästi kysyntää, tulisi palveluita mah-dollisuuksien mukaan lisätä.

Hieman yli puolet opiskelijoista ilmoitti syövänsä päivän pääaterian opiskelija-ruokalassa. Opiskelijaruokalan käytössä oli huomattavia eroja eri kampustenopiskelijoiden välillä. Yleisintä ruokalan käyttö oli Rovaniemen hyvinvointialojenkampuksella (78 %) ja harvinaisinta Kemi-Tornion tekniikan alalla (36 %). Tuloson yllättävä, koska jokaisella kampuksella on oma ruokala. Tarjonta ja ruuanlaatu ruokaloissa saattavat vaikuttaa tulokseen. ja myös ruokaloiden sijainti javiihtyisyys voivat vaikuttaa niiden käyttötiheyteen. Opiskelijoiden näkemyksiinruokaloista ja niiden tasosta ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan päästä käsiksi.

6.3 Opiskelutyytyväisyys ja opiskeluolot

Opiskelijoiden tyytyväisyyttä opintoihinsa kartoitettiin kysymyksillä opintojenkoetusta mielekkyydestä, työmäärästä, opintomenestyksestä ja kokemuksestaoikealla alalla opiskelusta. Lisäksi selvitettiin poissaoloja sekä niiden syitä ja opis-keluun liittyviä vaikeuksia, opiskelua häiritseviä seikkoja ja näkemyksiä ohjauk-sesta ja neuvonnasta.

Valtaosa opiskelijoista koki opiskelunsa ainakin jossain määrin mielekkääksi. Vii-dennes opiskelijoista ilmoitti kokevansa opiskelunsa hyvin mielekkääksi ja 75prosenttia melko tai kohtalaisen mielekkääksi. Kolme neljästä koki olevansa oi-kealla opiskelualalla. Osuus oli suurempi kuin koko maan ammattikorkeakoulu-opiskelijoilla (66 %; ks Erola 2004, 64) tai yliopisto-opiskelijoilla (68 %; ks.Kunttu & Huttunen 2005, 174). Naiset ja sosiaali- ja terveysalojen opiskelijatpitivät muita useammin alaansa oikeana ja opiskelua mielekkäänä.

67

70 prosenttia opiskelijoista oli sitä mieltä, että opintomenestys oli ollut omiin ta-voitteisiin verrattuna odotusten mukaista. Yli puolet opiskelijoista piti opiskeluunliittyvää työmäärää edellisen lukukauden aikana sopivana ja kolmannes koki työ-määrän melko usein liian suureksi. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijatpitivät työmäärää hieman useammin liian suurena kuin Kemi-Tornion opiskelijatja erityisesti Rovaniemen hyvinvointialojen opiskelijat kokivat opiskelun melkousein tai jatkuvasti liian suureksi.

Naiset kokivat miehiä useammin työmäärän liian suureksi. Aikuisopiskelijoistapuolestaan suurempi osa koki työmäärän liian suureksi kuin nuorten koulutuk-sessa olevista, mikä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että aikuisopiskelijat yhdis-tävät nuoria useammin opiskelun, työn ja perheen. Myös se saattaa osaltaan vai-kuttaa, että aiemmista opinnoista on saattanut kulua pitkä aika, jolloin esimerkik-si opiskelutekniikat eivät välttämättä ole samalla tavoin muistissa kuin nuortenkoulutuksessa olevilla. Aikuisopiskelijat pitivät myös nuoria useammin ohjaustaja neuvontaa riittämättömänä. Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, että aikuis-opiskelijat eivät käy niin usein oppilaitoksessa, heidän opiskelunsa on eriy-tyneempää ja opintoja suoritetaan usein työn ohella.

Vajaa neljännes kaikista opiskelijoista oli sitä mieltä, että oppilaitoksen ohjaus janeuvonta on riittävää. Vähän yli puolet opiskelijoista piti ohjausta kohtuullisenaja neljännes riittämättömänä. Näkemykset ohjauksen vajavaisuudesta ovat tul-leet esille myös Erolan (2004) sekä Kuntun ja Huttusen (2005) tutkimuksissa.Ohjaukseen liittyvissä näkemyksissä ilmeni opiskelualoittain vaihtelua. ErityisestiKemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijat pitivät ohjausta riittämättömänä.Kaikkein tyytyväisimpiä ohjaukseen olivat Kemi-Tornion sosiaali- ja terveysalanopiskelijat.

Koska opintojen ohjauksella on epäilemättä huomattava merkitys opintojensujumisen, opintomenestyksen ja opiskeluun liittyvän tyytyväisyyden kannalta, tulisiohjausta tehostaa entisestään. Erityisesti niillä kampuksilla, joissa on opiskelijoidenmielestä eniten puutteita ohjauksessa, tulee siihen kiinnittää entistä paremmin huo-miota. Lisäksi tulisi huomioida eri ryhmien erilaiset tarpeet. Tutkimuksessa tuli erityi-sesti aikuisopiskelijoiden kohdalla esiin ohjaukseen ja tiedonsaantiin liittyviä puuttei-ta. Jotta heidän opiskeluaan voidaan riittävästi tukea, tulee heidän erityistarpeensaottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon ja pyrkiä suuntaamaan tarpeellinen tiedo-tus myös heille. Jos ohjausta ja tiedotusta on jo tarjolla myös aikuisopiskelijoille,

68

mutta se ei jostain syystä tavoita opiskelijoita, on syytä panostaa aikuisopiske-lijoiden oppilaitokseen tai ainakin opintoihin integroimiseen.

Uusien opetusmenetelmien (esimerkiksi verkko-opinnot) käyttöönoton myötäopintojen ohjaukseen kohdistuu uusia tarpeita. Esimerkiksi verkko-opinnoissailmeni Rovaniemen ammattikorkeakoulussa melko tai erittäin paljon vaikeuksia30 prosentilla opiskelijoista, kun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa vastaa-va osuus oli 13 prosenttia. Ongelmat saattavat kertoa siitä, ettei tähän suhteelli-sen uuteen opetusmenetelmään liittyvä neuvonta ja ohjeistaminen ole (vielä) riit-tävää. Uudenlaisten opetusmenetelmien käyttöönoton lisääntyessä myös niidenriittävän selkeään ohjeistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös tässäon huomioitava eri ryhmien tarpeet.

Uusien menetelmien kehittämisen ohella on edelleen panostettava myös siihen,että opiskelijat sisäistävät jo pitkään käytössä olleet opiskelutekniikat. Suurim-pina opintoihin liittyvinä vaikeuksina pidettiin tentteihin lukemista, omatoimisuut-ta vaativien tehtävien aloittamista ja esiintymistä. Koska muun muassa tentteihinlukeminen ja esitelmien pitäminen aiheuttavat noin kolmannekselle opiskelijoistamelko tai erittäin paljon vaikeuksia, tulee opiskelijoita tukea näiden asioidenomaksumisessa.

Sujuvalla ohjauksella ja pyrkimyksillä integroida opiskelijat oppilaitokseen voi-daan vaikuttaa opiskelijoiden opiskelumotivaatioon. Lähes puolet opiskelijoistaoli ollut vähintään yhden päivän poissa muun muassa motivaation puutteen takia.Muita keskeisiä poissaolojen syitä olivat sairaudet, väsymys ja henkilökohtaisetsyyt. Poissaolojen useus ja syyt vaihtelivat eri opiskelualojen välillä. Kemi-Tor-nion kaupan ja kulttuurin opiskelijoilla oli keskimäärin hieman muita enemmänpoissaoloja eri syistä. Sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoilla poissaolot olivatharvinaisempia.

Poissaolot työssäkäynnin vuoksi koskivat noin kolmasosaa opiskelijoista. 64prosenttia aikuisopiskelijoista ja 37 prosenttia nuorten koulutuksessa olevista olitehnyt töitä opiskelun ohella edellisen lukukauden aikana. Työssäkäynti lisääntyihieman opiskeluvuosien karttuessa. Yleisintä työssäkäynti oli ollut palvelualojenopiskelijoilla (53 %) ja harvinaisinta kaupan ja kulttuurin opiskelijoilla (28 %).Työssäkäynnin välttämättömyys toimeentulolle oli keskeisin syy työssäkäynnille.Työkokemuksen hankkiminen ja työn liittyminen tulevaan ammattiin oli syynä noin

69

puolella työtä tehneistä. 43 prosenttia työtä tehneistä oli sitä mieltä, että työntekohäiritsi opiskelua vähän, viidenneksen mielestä kohtalaisesti ja vajaan kymmenenprosentin mielestä paljon.

Vaikka työnteko häiritsee jossain määrin opintoja ja aiheuttaa vaikeuksia ajallis-ten järjestelyjen kanssa, opiskelun ohella tapahtuva työnteko ei tämän tutkimuk-sen perusteella kuitenkaan varsinaisesti heikennä opiskelun laatua. Se, oliko opis-kelija käynyt töissä vai ei, ei vaikuttanut kokemuksiin opintojen mielekkyydestä,opintomenestyksestä ja opintoihin liittyvästä työmäärästä tai koettuun väsy-mykseen.

Tulosten perusteella molempien ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalojenopiskelijat ovat jossain määrin muiden alojen opiskelijoita motivoituneempia, ko-kevat useammin opiskelun mielekkääksi ja olevansa oikealla opiskelualalla. Heovat todennäköisesti jo opintojensakin puolesta kiinnostuneita terveysasioista jaomaan terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen kiinnitetään mahdollisesti muidenalojen opiskelijoita enemmän huomiota. Sosiaali- ja terveysalojen yksiköissä ter-veyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat todennäköisesti kiinnostavat erityisen pal-jon, mikä on ehkä lisännyt kiinnostusta myös tätä kyselyä kohtaan. Kaupan jakulttuurin sekä tekniikan opiskelijat kokivat muita enemmän opiskelu-tyytyväisyyteen liittyviä puutteita. Eniten epäilyä oikealla alalla opiskelun suhteenoli palvelualojen opiskelijoilla. Erityisesti näiden alojen opiskelijoiden opiskelu-motivaation lisäämiseen olisi panostettava.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa tuli esiin terveys- ja hyvinvointiasioihin sekä ter-veyspalveluihin ja niistä tiedottamiseen liittyviä kehittämistarpeita. On merkittä-vää sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja kattavuutta yleisesti että lisätä opis-kelijoiden tietämystä käytettävissään olevista palveluista.

70

LÄHTEET

Berndtson, Taru (2004): Opiskelijatutkimus 2003. Opiskelijoiden toimeentuloja toimeentulon ongelmat. Kela: Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 65. Hel-sinki: Edita.

Erola, Hanna (2004): Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi 2004.Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:16. Helsinki: Edita.

Kaleva, 16.11.2005: “Amk-opiskelija väliinputoaja.”

Kansanterveyslaki (1972/66), http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066.

Konu, Anne (2002): Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Tampere: TampereUniversity Press.

Kunttu, Kristina & Huttunen, Teppo (2005): Yliopisto-opiskelijoiden terveys-tutkimus 2004. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40.

71

LIITE 1. KYSELYLOMAKE

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden hyvinvoinnin, terveyden ja opiskelijahuollon palvelujen nykytilaa ja kehittämis-tarpeita. Vastaukset kerätään nimettömästi Webropol-pohjaisena internet-kyselynä.Kyselyn toteuttaa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. Kyselyn tulokset julkaistaanalkuvuodesta 2006.

VASTAUSOHJEITALue kysymys kokonaan ennen vastaamista. Vastaa valitsemalla oikea vaihtoehto ja/taikirjoittamalla vastauksesi sille varattuun valkoiseen laatikkoon.Älä käytä/paina vastatessasi Enter-näppäintä, muutoin selain saattaa lähettää vastauksesiennen aikojaan.

I OPISKELIJOIDEN TERVEYSPALVELUT

1. Oletko saanut omasta korkeakoulustasi tietoa opiskelupaikkakuntasiterveydenhuoltopalveluista?

1 Kyllä2 En

2. Tiedätkö mihin/keneen ottaa yhteyttä, kun tarvitset neuvontaa terveyteen, hyvinvointiintms. liittyvissä asioissa?

1 Kyllä2 En

3. Oletko osallistunut tai aiotko osallistua opiskelijaterveydenhuollon uusille opiskelijoillesuuntaamaan terveystarkastukseen?

1 kyllä2 en3 tarkastusta ei ole ollut tarjolla4 en ole ollut tietoinen tällaisesta mahdollisuudesta

4. Kuinka usein olet tarvinnut opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajan palvelujaviimeksi kuluneen lukukauden aikana?

1 en ole tarvinnut2 olen tarvinnut kerran3 olen tarvinnut kaksi kertaa4 olen tarvinnut kolme kertaa tai useammin

5. Missä opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluvat terveydenhoitajan palvelut ovat saatavilla?

1 oppilaitoksessa2 terveyskeskuksessa3 muualla, missä?4 en tiedä

72

6. Missä opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluvat lääkärin palvelut ovat saatavilla?

1 oppilaitoksessa2 terveyskeskuksessa3 muualla, missä4 en tiedä

7. Oletko käyttänyt seuraavia palveluja terveyskeskuksessa taiopiskelijaterveydenhuollossa opiskelupaikkakunnallasi viimeksi kuluneen lukukaudenaikana?

(1 = en kertaakaan, 2= kerran,3 = 2 - 5 kertaa, 4= yli 5 kertaa, 5= palvelua ei olekäytettävissä)

1 terveydenhoitaja 1 2 3 4 52 fysioterapeutti 1 2 3 4 53 yleislääkäri 1 2 3 4 54 erikoislääkäri 1 2 3 4 55 hammashuollon palveluja 1 2 3 4 56 mielenterveyspalveluja 1 2 3 4 5

8. Oletko käyttänyt viimeksi kuluneen lukukauden aikana kysymyksessä 7. mainittujapalveluja terveyskeskuksessa kotipaikkakunnallasi, jos se on eri kuinopiskelupaikkakuntasi?

1 en kertaakaan2 kerran3 2-5 kertaa4 yli 5 kertaa

9. Oletko käyttänyt viimeksi kuluneen lukukauden aikana kysymyksessä 7. mainittujapalveluja yksityisen terveydenhuollon puolella?

1 en kertaakaan2 kerran3 3- 5 kertaa4 yli 5 kertaa

10. Kun viimeksi käytit opiskelijaterveydenhuollon palveluja, millaista palvelu mielestäsi oli?(Jos et ole palveluja käyttänyt, valitse joka riviltä vaihtoehto “en ole käyttänytpalveluja”.)

(1 =täysin samaa mieltä, 2= jokseenkin samaa mieltä, 3= jokseenkin eri mieltä, 4= täysin erimieltä, 5= en ole käyttänyt palveluja)

1 sain riittävästi tietoa minua huolestuttaneista asioista 1 2 3 4 52 sain riittävästi tietoa ratkaisuvaihtoehdoista 1 2 3 4 53 mielipiteeni otettiin huomioon hoidon suunnittelussa 1 2 3 4 54 sain riittävästi neuvoja 1 2 3 4 55 sain selkeät ohjeet jatkotoimenpiteistä 1 2 3 4 5

73

11. Mitä opiskelijaterveydenhuollon aluetta/alueita tulisi mielestäsi kehittää?Laita tärkeysjärjestykseen.

(1 =Tärkein, 2=Toiseksi tärkein, 3=Kolmanneksi tärkein, 4= Neljänneksi tärkein)

1 terveydenhoitajan palvelut 1 2 3 42 lääkäripalvelut 1 2 3 43 hammashuolto 1 2 3 44 mielenterveyspalvelut 1 2 3 4

12. Seuraavaksi kartoitamme amk-opiskelijoiden halukkuutta terveydenhuoltomaksuun.Esimerkkinä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) käytäntö:Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoitomaksu on 35 €/lukuvuosi, joka oikeuttaakäyttämään Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluita seuraavasti:

Maksu sisältää mm. yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolla käynnin,mielenterveysneuvonnan ensikäynnit (1-5 käynnin jakso), säätiön lääkärin taihammaslääkärin määräämän laboratorio- tai rtg-tutkimuksen, fysioterapian säätiönlähetteellä, kutsusta tehtävät terveystarkastukset ja kutsusta tehtäväthammastarkastukset.

Hinnastoesimerkkejä maksullisista palveluista:- Erikoislääkärillä käynti (paitsi psykiatri) 4,00 €- Käynti mielenterveyspalveluissa neuvonnan ensikäyntijakson jälkeen 3,50 €- Puheterapiakäynti 4,00 €- Hammaslääkärillä käynti 6,00 €- Hammashuoltajan vastaanotolla käynti 4,00 €

Olisitko valmis maksamaan kattavista amk-opiskelijoille suunnatuista terveydenhuolto- jalääkäripalveluista esim. vuosimaksun?

1 Kyllä2 En

74

II TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN

13. Millainen on tämänhetkinen terveydentilasi?

1 hyvä2 melko hyvä3 keskitasoinen4 melko huono5 huono

14. Onko sinulla ollut viimeisen kuukauden aikana jotakin seuraavista oireista ja kuinkausein? (Valitse joka riviltä yksi vaihtoehto.)

(1= ei lainkaan, 2= satunnaisesti, 3=viikoittain, 4=päivittäin tai lähes päivittäin)

1 niska- ja hartiakipuja 1 2 3 42 selän alaosan kipuja 1 2 3 43 vatsavaivoja 1 2 3 44 raajojen tai nivelten kipuja 1 2 3 45 jännittyneisyyttä/hermostuneisuutta 1 2 3 46 masentuneisuutta/ahdistuneisuutta 1 2 3 47 uni-/nukahtamisvaikeuksia 1 2 3 48 päänsärkyä 1 2 3 49 suu-/hammasoireita 1 2 3 410 iho-ongelmia 1 2 3 411 nuhaa tai tukkoisuutta 1 2 3 412 väsymystä/heikotusta 1 2 3 413 keskittymisvaikeuksia 1 2 3 414 muuta, mitä 1 2 3 4

15. Haluaisitko apua (esim. yksilöllistä neuvontaa, ryhmäkokoontumisia, kursseja, luentojatms.) seuraavissa asioissa? (Valitse joka riviltä yksi vaihtoehto.)

(1= kyllä, 2= en, 3=en osaa sanoa)

1 allergia-asioissa 1 2 32 tupakoinnin lopettamisessa 1 2 33 alkoholinkäytön hallinnassa 1 2 34 painonhallinnassa 1 2 35 syömisongelmassa 1 2 36 liikuntaan liittyvissä asioissa 1 2 37 ergonomia-asioissa 1 2 38 jännittämisongelmissa 1 2 39 ihmissuhde- tai itsetuntoasioissa 1 2 310 stressinhallinnassa 1 2 311 muissa ongelmissa, missä ______________ 1 2 3

16. Tupakoitko tai nuuskaatko?

1 en lainkaan2 harvemmin kuin kerran viikossa3 kerran viikossa tai useammin4 päivittäin

75

17. Kuinka usein käytät alkoholia?

1 en koskaan (siirry kysymykseen 19)2 harvemmin kuin kuukausittain3 kerran kuussa4 2 - 3 kertaa kuukaudessa5 kerran viikossa6 2 - 3 kertaa viikossa7 lähes päivittäin

18. Kuinka usein juot kerrallaan vähintään kuusi alkoholiannosta?

yksi alkoholiannos =33 cl keskiolutta tai12 cl mietoa viiniä tai8 cl väkevää viiniä tai4 cl väkevää alkoholia

1 en koskaan2 harvemmin kuin kuukausittain3 kerran kuussa4 2-3 kertaa kuukaudessa5 kerran viikossa6 2-3 kertaa viikossa7 lähes päivittäin

19. Oletko kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai lääkkeitä + huumeitapäihtyäksesi?

1 en koskaan (siirry kysymykseen 21)2 kyllä

20. Mitä seuraavista aineista olet käyttänyt ja kuinka usein?

(1 =yhden kerran, 2= yhteensä 2 - 4 kertaa, 3= yhteensä 5 kertaa tai useammin)

1 kannabis (hasis, marihuana) 1 2 32 tinneri, liima tms. 1 2 33 lääkkeitä ja alkoholia yhdessä humaltuaksesi 1 2 34 lääkkeitä humaltuaksesi 1 2 35 ekstaasi 1 2 36 subutex tai temgesic 1 2 37 heroiini, kokaiini, amfetamiini, LSD, gamma tms. 1 2 3

21. Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-ajallasi vähintään puolen tunnin ajanniin, että ainakin lievästi hengästyt ja hikoilet?

1 useita kertoja päivässä2 kerran päivässä3 3- 6 kertaa viikossa4 2 - 3 kertaa viikossa5 kerran viikossa6 harvemmin7 en lainkaan (siirry kysymykseen 23)

76

22. Kenen järjestämään liikuntatoimintaan tavallisimmin osallistut?

1 omatoimisesti yksin2 omatoimisesti ystävän kanssa tai kaveriporukassa3 oman oppilaitoksen järjestämä liikunta4 opiskelijajärjestön järjestämä liikunta5 urheiluseura6 muu järjestö7 kaupalliset liikuntapalvelut8 kunnalliset liikuntapalvelut

23. Miten usein olet viimeisen vuoden (12 kk) aikana osallistunut jonkin yhdistyksen taiseuran toimintaan (esim. liikuntaseura, tieteellinen tai uskonnollinen yhdistys, partio,soittokunta tms.)?

1 kerran viikossa tai useammin2 joka kuukausi3 muutaman kerran vuodessa4 hyvin harvoin tai en lainkaan

24. Järjestääkö oma korkeakoulusi mielestäsi riittävästi liikuntatoimintaa?

1 kyllä2 ei3 oppilaitokseni ei järjestä lainkaan liikuntatoimintaa

25. Ajatteletko ruokaa ostaessasi sen terveellisyyttä?

1 usein2 joskus3 en koskaan

26. Missä useimmiten syöt päivän pääateriasi?

1 opiskelijaruokalassa2 muussa ravintolassa3 omalla asunnolla4 muualla, missä?

77

III OPISKELU JA OPISKELUOLOT

27. Koetko opiskelusi mielekkäänä?

1 hyvin paljon2 melko paljon3 kohtalaisesti4 melko vähän5 en lainkaan

28. Koetko opiskelevasi oikealla opiskelualalla?

1 kyllä2 en3 en osaa sanoa

29. Millaiseksi olet kokenut opiskeluun liittyvän työmäärän viimeksi kuluneen lukukaudenaikana?

1 jatkuvasti liian vähäinen2 melko usein liian vähäinen3 sopiva4 melko usein liian suuri5 jatkuvasti liian suuri

30. Millaista on ollut korkeakoulusi tarjoama opintojen ohjaus ja neuvonta?

1 riittävää2 kohtuullista3 riittämätöntä

31. Missä määrin seuraavat seikat haittaavat opiskeluasi korkeakoulussasi? (Valitse jokariviltä yksi vaihtoehto.)

(1 =ei lainkaan, 2= melko vähän, 3= melko paljon, 4= erittäin paljon)

1 tilojen ahtaus 1 2 3 42 melu, kaiku 1 2 3 43 sopimaton valaistus 1 2 3 44 huono ilmanvaihto tai huoneilma, liian kuuma 1 2 3 45 likaisuus, pölyisyys 1 2 3 46 epämukavat työtuolit tai –pöydät 1 2 3 47 huonot sosiaalitilat (WC- yms. tilat) 1 2 3 48 työympäristön rauhattomuus 1 2 3 49 tapaturmavaara 1 2 3 410 puutteelliset työvälineet 1 2 3 4

78

32. Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa asioissa? (Valitse joka riviltä yksi vaihtoehto.)(1 =ei lainkaan, 2= melko vähän, 3= melko paljon, 4= erittäin paljon)

1 opetuksen seuraaminen oppitunneilla/luennoilla 1 2 3 42 työskentely ryhmissä 1 2 3 43 itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen 1 2 3 44 omatoimisuutta vaatien tehtävien aloittaminen 1 2 3 45 omatoimisuutta vaatien tehtävien valmiiksi saattaminen 1 2 3 46 kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen 1 2 3 47 tentteihin lukeminen 1 2 3 48 opintojen suunnitteleminen 1 2 3 49 kanssakäyminen muiden opiskelijoiden kanssa 1 2 3 410 kanssakäyminen opettajien kanssa 1 2 3 411 aikataulutus 1 2 3 412 verkko-opinnot 1 2 3 413 projektiopinnot 1 2 3 414 harjoittelu 1 2 3 415 otteen saaminen opiskelusta 1 2 3 416 esiintyminen, esim. esitelmän pitäminen 1 2 3 417 sosiaalinen elämä 1 2 3 4

33. Tiedätkö keneltä voit tarvittaessa kysyä opintoihisi liittyvistä asioista?

1 kyllä2 joskus3 en

34. Jos sinulla on vaikeuksia opiskeluun liittyvissä asioissa tai opiskelussa, kuinka usein saatniihin apua seuraavilta tahoilta?

(1 = aina kun tarvitsen, 2= useimmiten, 3= harvoin, 4= en koskaan, 5= en ole tarvinnutapua)

1 opettajilta 1 2 3 4 52 opinto-ohjaajalta tai opettajatutorilta 1 2 3 4 53 muilta opiskelijoilta 1 2 3 4 54 opiskelijatutorilta 1 2 3 4 55 perheeltä 1 2 3 4 56 kirjastosta 1 2 3 4 57 opintotoimistosta 1 2 3 4 58 ura- ja rekrytointipalveluista 1 2 3 4 59 kv-toimiston palveluista 1 2 3 4 510 internetistä 1 2 3 4 511 atk-tukihenkilöltä 1 2 3 4 512 vahtimestarilta tai virastomestarilta 1 2 3 4 5

79

35. Kuinka monta opiskelupäivää olet ollut seuraavien syiden takia poissa viimeksi kuluneenlukukauden aikana?

(1 = en yhtään päivää, 2= yhden päivän, 3= 2 - 3 päivää, 4= enemmän kuin 3 päivää)

1 sairaus 1 2 3 42 motivaation puute 1 2 3 43 työssäkäynti 1 2 3 44 opetuksen heikko taso 1 2 3 45 väsymys 1 2 3 46 päihteiden käyttö 1 2 3 47 matkat tms. 1 2 3 48 muu opiskeluun liittyvä toiminta (esim. opiskelijatutor-toiminta,

opiskelijajärjestötoiminta) 1 2 3 49 henkilökohtaiset syyt 1 2 3 4

36. Millaista opintomenestyksesi on ollut omiin tavoitteisiisi verrattuna?

1 parempi2 odotusten mukainen3 heikompi

37. Työskentelitkö opiskelun ohessa viimeksi kuluneen lukukauden aikana?

1 en (siirry kysymykseen 40)2 kyllä, keskimäärin 1 - 5 tuntia viikossa3 kyllä, keskimäärin 6 - 10 tuntia viikossa4 kyllä, yli 10 tuntia viikossa

38. Miksi työskentelit viimeksi kuluneen lukukauden aikana?

(1 = kyllä, 2 = ei)

1 työ liittyi tulevaan ammattiini 1 22 hankkiakseni työkokemusta 1 23 taloudellisen tilanteen vuoksi 1 24 muu syy, mikä ? 1 2

39. Kuinka paljon työnteko häiritsi opiskeluasi?

1 ei lainkaan2 vähän3 kohtalaisesti4 paljon

80

IV TAUSTATIEDOT

40. Syntymävuotesi? _____

41. Sukupuolesi

1 mies2 nainen

42. Pituutesi (cm) ____

43. Painosi (kg) ____

44. Mikä on perhemuotosi?1 asun yksin omassa taloudessani (tai soluasunnossa)2 asun yhteistaloudessa3 asun avo-/aviopuolisoni kanssa4 asun puolisoni ja lapsen/lasten kanssa5 asun yksin lapsen/lasten kanssa6 asun vanhempien luona7 muu, mikä?

45. Oletko kirjoilla opiskelupaikkakunnallasi?

1 Kyllä2 En

46. Koulutusohjelma, jolla opiskelet?

Valitse listasta:1 Viestinnän koulutusohjelma2 Kuvataiteen koulutusohjelma3 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (luonnontieteiden ala)4 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma5 Metsätalouden koulutusohjelma6 Matkailun koulutusohjelma7 Sosiaalialan koulutusohjelma8 Hoitotyön koulutusohjelma / sh9 Hoitotyön koulutusohjelma / th10 Fysioterapian koulutusohjelma11 Kuntoutusohjauksen ja –suunnittelun12 Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma13 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma14 Maanmittaustekniikan koulutusohjelma15 Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma16 Sähkötekniikan koulutusohjelma17 Rakennustekniikan koulutusohjelma18 Tietotekniikan koulutusohjelma19 Tuotantotalouden koulutusohjelma

81

20 Liiketalouden koulutusohjelma21 Liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelma22 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon

ala)23 Jalkaterapian koulutusohjelma24 Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma25 Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma26 Degree Programme in Information Technology27 Degree Programme in International Business28 Degree Programme in Tourism

47. Opiskeletko

1 tutkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa2 tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa

48. Missä ammattikorkeakoulussa opiskelet?

1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu2 Rovaniemen ammattikorkeakoulu

49. Minä vuonna aloitit nykyiset amk-opintosi? (esim. 1/2005 = tammikuu 2005, 9/2004 =syyskuu 2004)

1 1/20052 9/20043 1/20044 9/20035 1/20036 9/20027 1/2002aiemmin, milloin?

50. Opiskeletko yhä samalla alalla, kuin amk-opintoja aloittaessasi?

1 kyllä2 en

51. Kuinka monta opintoviikkoa (ov)/opintopistettä (op) olet tähän mennessä suorittanutnykyisten amk-opintojesi aikana?

1 alle 15 ov/alle 22 op2 15-20 ov/22-30 op3 21-40 ov/31-60 op4 41-60 ov/61-90 op5 61-80 ov/91-120 op6 81-100 ov/121-150 op7 101-120 ov/151-180 op8 yli 120 ov/yli 180 op

82

52. Kuinka mones opiskeluvuotesi kuluva vuosi on? (Jos olet jonakin vuonna ilmoittautunutpoissaolevaksi, älä laske sitä vuotta mukaan.)

1 1. vuosi2 2. vuosi3 3. vuosi4 4. vuosi

53. Muita kommentteja opiskelijaterveydenhuollosta tai muista kyselyn aiheista.

83

VIITTEET

1 Ts. ne, joiden oli mahdollista täyttää lomake suomeksi. Käytännössä siisulkomaalaiset opiskelijat eivät ole täyttäneet lomaketta.

2 Kampus-/ala -jaottelun mukaiset N:t yhteensä ovat pienempiä kuin ammatti-korkeakoulukohtaiset N:t, koska koulutusohjelmatietoja puuttui: 25 tyhjää,16 sellaista, joissa ammattikorkeakoulu ja koulutusohjelma eivät täsmää;nämä on laskettu vain ammattikorkeakoulun mukaan.

3 Kysymyksessä ei ollut erikseen vastausvaihtoehtoa “en ole ollut tietoinentällaisesta mahdollisuudesta”.

4 Sekä opiskelupaikkakunnalla kirjoilla olevista että ei-kirjoilla olevista likisamansuuruiset, huomattavan pienet osuudet olivat valinneet vastaus-vaihtoehdon “palvelua ei ole käytettävissä”.

5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat Rovaniemen ammatti-korkeakoulun opiskelijoita useammin kirjoilla muualla kuin opiskelupaikka-kunnallaan.

6 On vastannut olevansa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä.Kaikki palveluiden laatua koskevien väittämien jakaumat on raportoitu vas-taavalla tavalla.

7 Laskennassa on käytetty seuraavaa luokittelua: alle 20 = alipainoinen, 20-24.99 = normaalipainoinen, 25-29.99 = lievästi ylipainoinen, yli 30 = mer-kittävästi ylipainoinen.

8 Seuraavassa tarkastellaan niitä tahoja, joilta apua useimmiten tarvitaan. Tar-kastelusta on poistettu ne vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ole tar-vinneet apua kyseiseltä henkilöltä. Sitä, onko apua varsinaisesti aktiivisestihaettu, ei kuitenkaan voi tietää kysymyksen perusteella. Luvut viittaavat nii-den osuuteen, jotka olivat vastanneet “harvoin” tai “en koskaan” kysyttäes-sä, kuinka usein on saanut apua kyseiseltä taholta (ts. kyse on avunsaantiinliittyvistä ongelmakohdista).

9 Kysymyksen perusteella ei saada tietoa siitä, ovatko useamman päivän pois-saolot olleet yhtäjaksoisia vai erillisiä päiviä.

10 Huom. Tässä selvityksessä kysyttiin opiskelun ohessa tapahtuvaa työnte-koa ylipäänsä edellisen lukukauden aikana, Erolan kyselyssä puolestaanopiskelun oheista työskentelyä iltapäivisin/iltaisin/viikonloppuisin kysely-hetkellä.

2005 terve fiilinki parempi meininki

Documents