24

.2.2

02

0

1

24

.2.2

02

0

2

Julkaisija Tampereen kaupunki https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/kaupunkiympariston-palvelualue.html Kirjoittaja Keijo Houhala, kehityspäällikkö (TkT) Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi Muistio perustuu raportin ”Arvovaaka kehittämistyökaluna - Kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi” kokemuksiin ja on julkaistu Creative Commons BY SA -käyttöoikeuslisenssillä. https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tutkimukset-ja-julkaisut/julkaisut.html Tampereen kaupungin julkaisuja Selvitykset ja kehittämisraportit Tampere 2020

24

.2.2

02

0

3

Toimintamalleja Arvovaa’an kokemusten pohjalta

Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö

”jatkuvan kehittämisen ja oppimisen ympäristö - kumppanuus ja keskinäisen vaihdannan yhdyspinta”

Laatija: Keijo Houhala Kehityspäällikkö

24

.2.2

02

0

4

24

.2.2

02

0

5

Tiivistelmä Arvonmuodostus on oleellista kaiken tekemisen kannalta, sillä julkisen ja yksityisen sektorin yhdyspinnalla kaikki vaikuttaa kaikkeen. Julkisen sektorin viranomais-, lupa- ja valvontapalveluilla on suuri merkitys elinvoimaisuudelle, kun ne kytkeytyvät esimerkiksi maankäytön kokonaisprosessin yhteyteen. Kytkös ja linkittyminen voi olla tavanomainen lainsäädännöllinen näkökulmatarkastelu tai se voi olla erillinen liitännäisprosessi esimerkiksi jonkin erillisluvan saamiseksi kuten ympäristöluvat tai tilojen käyttötarkoitukset. Siksi on tärkeätä kasvattaa ymmärrystä muun muassa siitä,

- mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät toimi - mistä asiat kiikastavat ja mikä vaatii uudistumista

Näiden asioiden yhteiskehittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on tuottavaa ja tulevaisuuteen tähtäävä kehitystoimintaa ja verkostoajattelua. Kunnat ovat erilaisten ajankuvien ja kehityskulkujen tulos, joita on muokattu aina erilaisten

ongelmatilanteiden takia sen hetkisiin tilanteisiin soveltuviksi. Uusien toimien pitäisikin kohdistua selkeästi kokeilujen kautta konkreettisiin asioihin, joissa kokonaisvaltainen arvonmuodostus on kytkettynä mukaan. Tulevaisuus on verkostoissa tai ekosysteemeissä, yksilöllisyyden kokemisessa ja tietointensiivisissä ratkaisuissa (ks. kuvio 1).

Viranomais- ja valvontapalvelujen ratkaisuissa korostuvat riski-, laatu ja arvokysymykset, jotka edellyttävät vastuullisuutta. Tämä taas johtaa siihen, että tarvitaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Ilman niitä, asiakasnäkökulmia ei päästä toteuttamaan, jos asiakas ei arvioi asiakaslupauksen tai vastuullisuuden pitävyyttä. Toisaalta pitää muistaa myös systeemisten kytkösten merkitys yllättävinä ja ennakoimattomina vaikutuksina. Kompleksisuus tuo esille sen, miltä maailma oikeasti sillä hetkellä näyttää. Asioilla ei ole vain lineaarisia merkityksiä, vaan myös dynaamisia, uusia tai yllättämiä vaikutuksia. Asiat voivat aktivoitua ja passivoitua ennalta arvaamattomasti, kun olosuhteet muuttuvat otollisiksi. Siksi ennakoiva viestintä ja vuorovaikutus ovat ehdottoman tärkeässä roolissa. Arvonmuodostusta tulisi tarkastella niin, että taustatekijöitä, uusia tarkastelunäkökulmia tai -malleja ja systeemejä saadaan tuottamaan elinvoimaa. Toimintaa pitää tarkastella myös laadullisilla tavoilla, jotta toimijoiden ajattelu- ja suhtautumistapa tulevaisuudesta (maindset) saadaan näkyviin. Lopulta kuitenkin motivaatio, intressit ja kilpailu synnyttävät uutta. Vastaavasti tekijöiden intohimo, luovuus ja aikaansaannokset on ansaittava, ne eivät ole ostettavissa.

Kuvio 1. Kuntapalveluiden kehitysskenaario (muokattu Anttiroiko 2010)

24

.2.2

02

0

6

Tieteellinen ja ammatillinen yhteistyö Arvovaa’an kehittäminen on tuottamassa vuosiraportin ohella yhteiskirjoitettuja tieteellisiä artikkeleita, joista esimerkkejä alla. Tieteellisiin julkaisuihin toimitettuja artikkeleiden käsikirjoituksia:

1) Municipality supervision role in transition: Starts or stops value creation at the core of vitality -Chapter submission for the European perspectives on Innovation Management, (Houhala, K., Salminen, V. & Kantola, J.)

2) Tiedolla johtaminen julkisella sektorilla: käytännön tapauksia eri hallinnon aloilta, (Helander, N., Ahonen O., Houhala, K. & Jääskeläinen, A.)

Tieteellisiin julkaisuihin kirjoitusputkessa olevia artikkeleiden käsikirjoituksia: (Houhala, K., Stenvall, J. & Kuoppakangas, P.)

3) Tiedon demokratisoiminen: Merkityksellisen tiedon kytkös tuloksellisuuden havaitsemiseen

4) Palvelulupauksen täydentäminen asiakaslupauksella: Miten arvolupauksia voi lähestyä ja arvioida?

5) Arvonmuodostuminen: Hinta- ja arvotekijöiden keskinäisvaikutukset arvonmuodostuksen ymmärtämisessä

Tampereen kehittämiskokemuksia kannattaa julkaista myös ammatillisissa julkaisuissa, jolloin niistä on valtakunnallisesti hyötyä kaikille asiasta kiinnostuneille. Huomionarvoisia ovat myös kaupungin ja yliopiston aiemmin toteuttamat julkisen sektorin ja kaupunkien merkityksellisyyttä havainnollistaneet kehityshankkeet. Aiempien tutkimusten ja selvitysten hyödyntäminen täydentää osaamispäämaa ja kasvattaa verkostoja sekä niiden synteesinä saadaan lisää elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

24

.2.2

02

0

7

Sisällys Tiivistelmä .......................................................................................................................................................... 5

Lähtökohtia ........................................................................................................................................................ 9

Reaaliaikainen tilannekuva .............................................................................................................................. 11

Toimintamalleja ............................................................................................................................................... 13

Harjoitustyöt ................................................................................................................................................ 13

Syksyllä 2019 toteutetut harjoitustyöt .................................................................................................... 14

Viranomaispalveluiden kehittäminen: Tampereen kaupungin viranomaispalveluiden tarkastelu asiakasnäkökulmasta -projektityökurssi (TAMK, teollisuusteknologia) .......................................... 14

Tietoperustainen arvonluonti -kurssin harjoitustyöt (TUNI, tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta) .............................................................................................................................. 14

- case-Tampere: Terveydensuojelu ........................................................................................ 14

- case-Tampere: Pysäköinninvalvonta .................................................................................... 14

- case-Tampere: Liiketoimintamahdollisuudet ........................................................................ 14

Henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia teemoja -kurssi: Kehityskeskusteluiden yhteys työntekijäkokemukseen (TUNI, johtamisen ja talouden tiedekunta) ............................................. 14

Opinnäytetyöt .............................................................................................................................................. 14

Käynnistyneitä opinnäytetöitä ................................................................................................................ 14

- Tiedolla johtaminen osana teknisiä viranomaispalveluja, Tuni ....................................................... 14

- Arvonmuodostuksen optimointi viranomaispalvelujen ja yritysten jätehuollossa ja

ympäristönsuojelussa, Tamk ................................................................................................................... 14

Arjen ja opintojen synteesi .......................................................................................................................... 14

Muita kehityskohteita ................................................................................................................................. 15

Mahdollisia kokeilujen kohteita: ............................................................................................................. 15

Arvopohjaiset hankkeet .................................................................................................. 15

Sisäiset prosessit, palvelupolut ja sähköiset palvelut ......................................................... 15

Kaupungin ulkoinen rooli ................................................................................................ 16

Konserniohjaus ............................................................................................................... 16

Ymmärryksen kasvatus: Nyky- ja tavoitetila selvitykset .......................................................................... 16

Kokeilut ja näkökulmat ............................................................................................................................ 16

Linjaukset ja tehdyt päätökset ................................................................................................................ 16

Kaupunkistrategian tavoitteet 2030 ........................................................................................... 16

Talousarviolinjaukset ................................................................................................................ 16

Keinoja ja etenemismalleja: Palvelupolut, arvonäkökulmat prosesseihin ja kannustimet ............................. 17

24

.2.2

02

0

8

24

.2.2

02

0

9

Lähtökohtia Toiminnallisten prosessien jakautuminen kuntien, yhtiöiden, maakunnan tai valtion välillä tarkoittaa monien toimintatapojen ymmärtämistä. Rakenteiden keskinäistoimivuuden ja arvopohjien on kytkeydyttävä toisiinsa. Samalla joudutaan päivittämään arjen tarpeiden mukaisesti käsitystä asiakkuudesta (liiketoimintamallit) ja omistajuudesta (omistajanohjaus), unohtamatta osallisuutta (demokratiaa). Kuviossa 2. on mallinnettu yhteiskunnan rakennetta ja sen systeemisyyttä.

On hyvä nähdä osaamisen merkitys osana uudistuvia ajattelu- ja toimintamalleja. Kenellä on osaamista tai ei ole, mistä puuttuvaa osaamista on saatavissa tai kuinka yhteiskunnan tavoitteet saadaan osaksi elinkeinoelämän tavoitteita esimerkiksi hiilineutraalisuuden yhteydessä. Siksi pitää olla ennakkoluulottomuutta tarkastella haluttua tulevaisuutta ja unelmia, ei niinkään tyytyä tavanomaisiin ratkaisuihin tai uudistuksiin.

Ratkaisuja haetaan palvelurakenteiden uudistuksiin ja niihin kytkeytyviin tietointensiivisiin palveluihin, sillä digitaalisuus porautuu kaikkien palvelujen, rakenteiden ja yhdyspintojen läpi. Kuvio 3. visualisoi sähköisten palvelujen linkittymistä ja kytkeytymistä rakenteisiin uusilla tavoilla. Kehittämiseen kannattaa kytkeä yhteistyötä ja kumppanuuksia yliopistojen ja korkeakoulujen

kanssa, kun kaupunkiorganisaatio ei omana työnä ehdi omaksua tarvittavia jatkuvan uudistuksen mahdollisuuksia. Vastauksia uudistumiseen löytää muun muassa teemoitetuilla harjoitus- ja opinnäytetöillä sekä hankkeilla, jotka tuovat - arkeen uusi ideoita ja ratkaisuja - opintoihin arkisia tehtäviä

Arvonmuodostusta pitääkin tarkastella siten, että sisäiset ja ulkoiset arvonäkökulmat saadaan näkyviksi niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ennen näiden tekijöiden tiedostamista, ei niiden merkitystä pystytä arvioimaan.

Kuvio 3. Moninaiset ja -ulotteiset yhdyspinnat (Houhala 2018)

Kuvio 2. . Kuntapalveluiden systeemimalli (Houhala 2018)

24

.2.2

02

0

10

Elinkeinoelämän kannalta yhdyspintaa on hyvä tarkastella ainakin neljällä eri tasolla.

1) Toimintaympäristön tunnistamisen ohella pitää olla käsitys toiminnallisista prosesseista ja palvelutarjoamasta.

2) Asiakaskokemuksen kannalta tarvitaan ymmärrys arjen asiakastarpeista.

3) Valvontakokemusta kannattaa selvittää, että tunnistetaan ja tiedetään kitkaa ja jännitteitä aiheuttavia tekijöitä yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnalla.

4) Kohtaamiset lopulta kertovat kokonaisonnistumisesta, sillä kohtaamisissa muodostuu mielikuva asiakas- ja valvontakokemuksesta. Ne heijastuvat myös työntekijäkokemukseen.

24

.2.2

02

0

11

Reaaliaikainen tilannekuva Viranomais- ja valvontapalvelut tuottavat koko ajan uutta laadullista tietoa ja havaintoja toimintaympäristöstä, tapahtumista ja toimijoista (kuvio 4). Näitä tietoja kannattaisi ottaa hyötykäyttöön, kun kaupunki toteuttaa lakisääteisiä tehtäviä ja elinvoimaisuutta tukevia linjauksia. Tällöin voidaan monipuolisemmin arvioida, miten kaupungin toiminnot suhteutuvat

markkaehtoisiin toimintoihin nähden. Kaksisuuntaisen tiedonkulunvälineistä olisi iso apu, että valvonnan tapahtumista saataisiin tilannekuva ja havainnot toimisivat suunnittelun pohjana. Samalla se toimisi molemminpuolisena viestintäkanavana. Yritysten kannalta kaksisuuntainen viestintä lisäisi muun muassa yritysten lisäarvon kokemusta, sillä valvota perii toimistaan valvontamaksuja.

Toinen periaatteellinen seikka olisi yritysten osallistaminen erilaisten uudistusten tai valvontaan liittyviin toimintatapojen toteuttamiseen (mm. riskinarviointi). Monesti vastuullisuuden fokus keskittyy "kylmiin lukuihin". Mukaan pitäisi saada systeeminen arvonmuodostuksen ymmärrys, jolloin juurisyiden juurisyyt, kehityskulut, aikaikkunat ja inhimilliset tekijät ilmentävät arvonmuodostuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Samalla ihmisten kohtaamisissa avautuvat laadullisten tekijöiden, merkitysten ja vaikuttavuuden ymmärtäminen, josta seuraa taloudellisia hyötyjä, torjutaan haittoja ja syntyy luovia ratkaisuja tai uusia innovaatioita. Erityinen huomio pitäisi kiinnittää asiakaslähtöisesti ihmisten arkeen, jotta julkinen toimija luo puitteet, vaikuttaa pelisääntöihin ja saa kansalaisyhteiskunnan resurssit (ajankäyttö, toiminta, luovuus, aktiivisuus ym.) liikkeelle tavoitteen mukaiseen suuntaan. Kokeilulla kasvatetaan ymmärrystä, rakennetaan uusia toiminnallisia alustoja ja ajetaan sisälle asiakaslähtöisiä ajatus- ja toimintamalleja. Samalla haetaan malleja, joilla voidaan kytkeä olemassa olevia hankkeita ja ohjelmia toisiinsa. Näiden asioiden kehittämisestä löydetään paljon mahdollisuuksia yliopisto- ja korkeakouluyhteistyön teemoina. Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö voi pitää sisällään monipuolisia tekemisen malleja kuten keskinäinen sparraus, erillistehtävät, kurssiesimerkit, täsmäohjatut kurssit, täydentävät opinnot, harjoitus- ja opinnäytetyöt jne. Toisaalta kaupunki voi myös suunnata toimintadataa ja tietovirtoja opinnoissa hyödynnettäviksi, kun se lisää avoinna olevan datan, lukusarjojen ja tiedon määrää sekä suuntaa sitä yliopistoille ja korkeakouluille.

Kuvio 4. . Geneerisen tiedon arvokeskittymiä ja ohjauspisteitä (Houhala 2018)

24

.2.2

02

0

12

24

.2.2

02

0

13

Toimintamalleja Kaupunkiympäristön palvelualueella arvonmuodostuksen jatkojalostamista on toteutettu Living lab -tyyppisesti yhteistyössä yksiköiden sekä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, joka on eräänlainen sisäisen konsultoinnin ja Living lab mallien hybridi. Syksyn aikana valmistui viisi harjoitustyötä ja käynnistyi gradu -tutkielma.

Kuvio 5. Matka nykytilasta haluttuun muutokseen (Houhala 2020) Kuviossa 5. havainnollistetaan kehittämistä nykytilanteen ymmärryksen kasvattamisella, jotta voidaan asettaa tavoitteita halutuista muutoksista. Samalla saadaan valvonta-, asiakas- ja päättäjänäkökulmat sekä opinnot tuottamaan uudistumiseen tarvittavia näkökulmia. Näkökulmat voivat olla pieniä parannuksia, ymmärryksen kasvattamista tai isompia toiminnallisia kokonaisuuksia. Kaikkia näitä näkökulmia tarvitaan arjen sujuvoittamisessa. Raikkaita asiakasnäkökulmia onkin saatavissa opiskelijatöinä Arvovaa’an aineistoista, kun opiskelijat eivät ole vielä ehtineet rutinoitumaan tai tunne alan tehtäviä yksityiskohtaisesti.

Harjoitustyöt Harjoitustöiden etuna on se, että ne ovat lyhytkestoisia ja rajattuun asiaan keskittyviä täsmäosuvia tarkasteluja. Työ edellyttää organisaatiolta itseltään sitoutumista ohjaukseen ja tausta-aineistojen kokoamiseen, jotta tavoitteen mukainen lopputulos voidaan saavuttaa. Erityisiä etuja harjoitustöiden hyödyntämisessä on se, että ne pohjautuvat myös kirjallisuuskatsaukseen, täsmentävät ymmärtämistä haastatteluilla tai kyselyillä ja kokoavat niistä synteesin. Synteesi on suora kehittämistoimenpiteiden ja havaintojen syöte toimintaprosessiin tai asioihin liittyville yksiköille ja tiimeille. Varsinaisia harjoitustöiden tuotoksia on kuvattu raportissa Arvovaaka kehittämistyökaluna - Kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi sekä yksiköiden saamissa harjoitustöiden erillisraporteissa.

24

.2.2

02

0

14

Syksyllä 2019 toteutetut harjoitustyöt

Viranomaispalveluiden kehittäminen: Tampereen kaupungin viranomaispalveluiden tarkastelu asiakasnäkökulmasta -projektityökurssi (TAMK, teollisuusteknologia)

Tietoperustainen arvonluonti -kurssin harjoitustyöt (TUNI, tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta)

- case-Tampere: Terveydensuojelu

- case-Tampere: Pysäköinninvalvonta

- case-Tampere: Liiketoimintamahdollisuudet

Henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia teemoja -kurssi: Kehityskeskusteluiden yhteys työntekijäkokemukseen (TUNI, johtamisen ja talouden tiedekunta) Työt on tehty opintopisteitä vastaan ja vastavuoroisesti opiskelijat ovat saaneet substanssiin liittyvän ohjauksen ja sparrauksen.

Opinnäytetyöt Opinnäytetöiden etuna on vastaavasti pitkäkestoisuus, syvällisyys ja laajempien kokonaisuuksien tarkastelu. Ne sitovat yksiköitä vähemmän, mutta pitkäkestoisemmin ao. aiheeseen. Opinnäytetöiden tuotokset osuvat tilaajan tarpeisiin yleisemmällä tasolla, mutta ovat teoreettisemmalta osuudeltaan kattavampia. Ne soveltuvat hyvin kokonaisuuksien tai jonkin erityisen kohteen, prosessin ja systeemin laajempaan tai syvälliseen tarkasteluun.

Käynnistyneitä opinnäytetöitä

- Tiedolla johtaminen osana teknisiä viranomaispalveluja, Tuni, Kirjanov, A. - Arvonmuodostuksen optimointi viranomaispalvelujen ja yritysten jätehuollossa ja

ympäristönsuojelussa, Tamk, Butov, R. Harjoitus- ja opinnäytetöitä töitä käynnistyy lisää, kun aiheet, kurssit ja tekijät kohtaavat.

Arjen ja opintojen synteesi Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tuottaa uusia syötteitä, keskustelun avauksia ja asiakasnäkökulmia. Kuviossa 6. havainnollistetaan jatkuvan arvopohjaisen oppimisen ja kehittämisen vaiheita, joita uudistuminen tarvitsee. Ympyrän jokainen vaihe pitää käydä läpi kaikkien ao. toimintaan tai prosessiin liittyvien henkilöiden kanssa, sillä vasta omakohtainen kokeminen, inhimillinen omaksuminen, arkihyödyt, pienet palkinnot ja yhteinen tulevaisuuskuva käynnistävät uudistukset.

24

.2.2

02

0

15

Kuvio 6. Arvopohjainen oppimisympyrä (Houhala 2020)

Toimialojen ja yksiköiden pitää muodostaa tilannekuva ennen omakuva-analyysiä, jotta lähtötiedot ovat mahdollisimman täsmälliset. Samoin oikeiden kehitystoimien löytäminen edellyttää inhimillisten tarpeiden ja jännitteiden tunnistamista, että porukalla voidaan sitoutua yhteisen tulevaisuuskuvan muodostamiseen ja toteuttamiseen. Yhteisen tulevaisuuskuvan täsmentyminen luo edellytykset oikeiden toimien valinnoille ja tarvittaville päätöksille.

Muita kehityskohteita Ajattelutapamuutoksella saadaan käännettyä haitallisia kehityskulkuja hyödyllisiksi, jolloin prosessin aikana ja sen lopputuloksena saadaan taloudellisia hyötyjä. Kaupungin intressien mukaista on, että toiminnan kehittämisessä tunnistetaan elinvoimaisuus ja siihen liittyvät tekijät. Niistä monet ovat talouteen liittyviä arvokokonaisuuksia kuten esimerkiksi

- kiertotalous, jolloin haitallisia jätevirtoja voidaan muuntaa uusiomateriaalien virroiksi ja tuloja tuottaviksi.

- sähköiset palvelut, jolloin toiminnan yhdyspinnat, kasaumat ja linkitykset pitää tunnistaa. - julkinen liikenne, jolloin liikkumisen liittyvien palvelujen pitää kytkeytyä toisiinsa. - kaupunkidata, jolloin tietojohtamisen keinoilla visualisoidaan monimutkaisia asioita.

Kaikki nämä esimerkit tarvitsevat sähköiset kohtaamis-, vuorovaikutus- ja markkinapaikat. Kokonaisuuden kannalta on merkittävää, että julkisen ja yksityisen sektoreiden tarpeita, intressejä ja ajattelutapoja voidaan synkronoida elinvoimaisuutta tukevaksi toiminnaksi ja prosesseiksi.

Mahdollisia kokeilujen kohteita:

Arvopohjaiset hankkeet Synkronoidaan yhteiskuntateemat hankkeisiin esim. ilmasto-, resurssi- tai kiertotalous

Sisäiset prosessit, palvelupolut ja sähköiset palvelut Miten viranomaisyksiköt tukisivat palveluyksiköiden toimintaa - Inhimillisyys, ulkoiset tekijät, valvojat ja arvokäsitykset

24

.2.2

02

0

16

Kaupungin ulkoinen rooli Yritysten ja julkisen sektorin yhdyspinta - haasteet ja kehittämistarpeet huomioiden - Julkinen sektori arvon ja tuottavuuden muodostajana - Yritykset kaupungille asiakkaina ja palveluiden tuottajina

Konserniohjaus Konsernin rooli yhtiöille - konsernin näkökulma yhtiöiden kehittämisrooliin - Välitystehtävät, tehtävien kirkastus, omistajanohjaus ja inhimillisyys

Ymmärryksen kasvatus: Nyky- ja tavoitetila selvitykset Nyky- ja tavoitetilan analysoiminen sekä kokonaisuuksien ymmärrys, jotta saadaan

konkreettisia esityksiä ja toimintamalleja a) Viranomais- ja valvontapalveluiden merkitys ja rooli arvonmuodostuksessa b) Inhimilliset tarpeet kehityshankkeissa

Kokeilut ja näkökulmat Keskeneräisyyden sietäminen edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön tarkkailua monien data- ja tietovirtojen pohjalta sekä asiakkaiden mielenmaiseman ymmärrystä. Samalla tarvitaan kokeiluja ja ennakkoluulottomia näkökulmia. Hyötyjä on löydettävissä, kun toteutetaan kaupungin yhteisiä kokeiluja ja otetaan mukaan verkostoja.

Palvelualueiden teemahankkeilla saadaan esimerkiksi 1) kytkettyä kilpailutuksiin ja kauppoihin sosiaalisia, ekologisia tai kulttuurillisia näkökulmia

(hiilineutraalisuus, ilmastoteemat, sähköiset palvelu ym.) 2) positiivinen henki uutta tavoitteleviin hankkeisiin. Silloin jälkivalvonnan riskinäkökulmat tai

luvituksen ehdot ovat sisällä teemoissa. 3) yrityksiä nostattamaan itseään esille ao. teemoilla (brändäys). 4) liiketoimintamalleille ennakollista tilaa yhteiskunnan uudistamiseen. 5) synergiaa ja kaikkia toimijoita skarppaamaan haluttuun suuntaan.

Linjaukset ja tehdyt päätökset

Kaupunkistrategian tavoitteet 2030 - Kuntalais- ja asiakaslupaukset -lupausten lunastamisen mittaaminen - Paras asukas- ja asiakaskokemus -heijastus työntekijäkokemukseen - Kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluita - Kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille - Luovuuden ja innovaatioiden kohtauspaikka - Hiilineutraalisuus - Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä

Talousarviolinjaukset - Tavoitteiden seuranta, mutta myös positiivisten kierteiden aikaansaaminen - Vastuullisuuden mittaaminen niin, että lukujen ohella ilmenevät laadulliset tekijät sekä

niiden syyt ja seuraukset tulevat esille

24

.2.2

02

0

17

Keinoja ja etenemismalleja: Palvelupolut, arvonäkökulmat prosesseihin ja kannustimet Yliopisto- ja korkeakoulukumppanuuksia sekä tiivistä yhteistyötä voidaan hyödyntää kehittämisessä monin eri tavoin. Harjoitustyöt tuovat nopeita ja täsmäosuvia syötteitä. Opinnäytetyöt vastaavasti täsmentävät laajempaa tai syvällistä kokonaisnäkökulmaa. Akuutti yhteisen kehittämisen kokonaisuus ovat asiakasarvoa luovien palvelupolkujen kehittäminen. Siinä tarvitaan harjoitus- ja opinnäytetöiden tekijöiden ennakkoluulottomia herätteitä, ideoita ja toiminnallisuuksien kuvauksia. Nuorten etuna on erityisesti se, että he pääsevät kertomaan millaisia unelmia, odotuksia ja vaatimuksia heillä on tulevaisuudelta. Toteutuneiden harjoitustöiden ohessa on jo selvinnyt, että julkisen arvonluomisen ymmärrys avaa yhteiskunnallisen toiminnan merkityksiä ja miten vaikeata on määritellä yhteiskunnallista arvoa. Kuviossa 7. havainnollistetaan asiakasarvon palvelupolkuun liittyviä tekijöitä yksiköiden ja toiminnallisten rakenteiden prosesseina. Kaupunkiympäristön yksiköiden tulevina tehtävinä on määritellä täsmällisemmin asiakkaat, jonka jälkeen voidaan siirtyä tuotteistamiseen. Tuotteistaminen tiivistää ja kiteyttää palvelut, joita yksiköt tuottavat. Palveluistaminen on suurelta osin palveluiden sähköistämistä, mutta myös fyysisten palvelujen tarpeen ymmärtämistä. Vastaavasti palvelulupaus on asiakkaalle annettu lupaus palvelujen saatavuudesta. Arvolupauksesta asiakas saa käsityksen, mitä arvoa palveluista muodostuu hänelle henkilökohtaisesti.

Kuvio 7. Asiakasarvon palvelupolku Asiakasarvon luominen tarkoittaakin yksiköiden omaa työskentelyä (kuvion 7. vasen osa), mutta se on samanaikaisesti palvelun rakenteellista toimivuutta ja sen ymmärtämistä (kuvion 7. oikea osa).

24

.2.2

02

0

18

Julkiset viranomais- ja valvontapalvelut tarvitsevat prosessien ohella ajallista synkronointia, jotta palvelussa on oikea-aikaisesti linkitettyinä kaikki tarvittavat näkökulmat. Siksi yksiköiden palveluja kannattaa tarkastella yhdyspintamallin avulla, jotta palveluun vaikuttavat tekijät saadaan näkyviksi. Valvontayksiköiden palvelupolut leikkaavat monilta osin toistensa palvelupolkuja tai tuottavat keskinäisesti lisäarvoa ja oikeusvarmuutta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhdyspinta muodostuu systeemisistä rakenteista ja prosesseista, joilla on keskinäisriippuvuuksia. Kuviossa 8. on mallinnettu prosessien, arvojen ja aikataulujen keskinäisiä merkityksiä. Merkitysten ohella jokaisella toimijalla on oma vastuullinen tarkastelukohta ja päätösaikataulu. Vasta kokonaisuuden hallinta tuo hyötyjä ja poistaa menetyksiä (viiveitä ym.).

Kuvio 8. Aikataulut ja prosessit Prosessit pitävät sisällään omia tarkistuspisteitä ja kuulemisaikoja, jolloin muun muassa maankäytön kokonaisprosessin pitää huomioida siihen liitännäiset prosessit ja toimielinten kokousajat. Kaikki liittyy ja linkittyy kaikkeen, joka tekee toiminnan johtamisesta mielenkiintoisen. Prosessien edetessä pitää nähdä, että miten arvonäkökulmat liittyvät prosesseihin ja niiden aikatauluihin. Onnistuminen onkin prosessien ja inhimillisten tekijöiden johtamisessa onnistumista, mutta erityisesti myös kannustimia ja oikea-aikaisuutta. Asiakasarvopolkuun liittyvät kiinteästi kaupungin imago, veto- ja pitovoimatekijät, jolloin yhteistyöllä on syvällisiä ja pitkäkestoisia merkityksiä. Hyviä kokemuksia on kertynyt yliopisto- ja korkeakouluyhteistyöstä, jossa kaupungin puolelta on kiinnitetty erityistä huomiota tilannekuva-analyysiin, ohjaukseen ja sparraukseen. Samalla koko yhteistyöjaksosta on muodostunut pidempikestoinen sekä molemminpuolinen oppimis- ja vuorovaikutuskokemus. Hyvin hoidettu yhteistyö kasvattaa kuin itsestään kaupungin vetovoimaa työnantajana, joka tarjoaa monipuolisia ja mielenkiintoisia tehtäviä.

24

.2.2

02

0

19

Kirjallisuus/lähteet Houhala, K. (2018). Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. Vaasan yliopisto. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Väitöstutkimus. Houhala, K. (2020). Arvovaaka kehittämistyökaluna. Kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi. Tampereen kaupunki. Verkkojulkaisu. https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tutkimukset-ja-julkaisut/julkaisut.html Tampereen ammattikorkeakoulun projektikurssi. Viranomaispalveluiden kehittäminen: Tampereen kaupungin viranomaispalveluiden tarkastelu asiakasnäkökulmasta. 12/2019. Teollisuusteknologia. Tampereen kaupunki. Kaupunkiympäristön palvelualue. Arvovaa’an tulokset. Viitattu 16.12.2019 http://trepowerbidb/reports/powerbi/tampere/kaupunkiymp%C3%A4rist%C3%B6/arvovaaka (rajattu käyttöoikeus) Tampereen yliopiston kurssi. Tietoperustainen arvonluonti. Case pysäköinninvalvonta, terveydensuojelu ja liiketoimintamahdollisuudet 12/2019. Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta. Tampereen yliopiston kurssi. Henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia teemoja. Kehityskeskustelujen yhteys työntekijäkokemukseen 12/2019. Johtamisen ja talouden tiedekunta.

24

.2.2

02

0

20