1.8.2015

1

SUOMISTARTTI – OMAN POLUN LÖYTÄMINEN SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN

TOIMINTA- JA KOULUTUSSUUNNITELMA

KOULUTUSPAIKKA: PUDASJÄRVI

1. TOIMINTA-AJATUS

Jokainen maahanmuuttaja on aktiivinen osa Pudasjärven yhteisöä. Paikallisia toimijoita puolestaan rohkais-taan ottamaan uudet asukkaat mukaan yhteiskunnan ja yhteisöjen arkitoimintoihin: harrastuksiin, koului-hin, työpaikkoihin, vapaaehtoistöihin, tapahtumiin jne. Aktiivisen osallistumisen myötä maahan tulleiden kielitaito sekä yhteiskunta- ja kulttuuritietous kehittyvät nopeammin kuin perinteisessä luokkahuoneeseen sidotussa opiskelussa. Jokaiselle koulutukseen osallistujalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunni-telma ja etsitään tarvittavat palvelut tai jatkopolut, mikä voi tarkoittaa lisäopintoja, työelämään ja/tai am-matilliseen koulutukseen tutustumista, kieli- tai ammatillista koulutusta, työllistämismahdollisuuksia tai muuta ohjausta tai kuntoutusta.

Suomistartti-koulutus yhdistää kaksi koulutuskokonaisuutta; suomen kielen ja alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan kokonaisuuden sekä suomalaisen työelämän ja yhteiskuntaosaamisen kokonaisuuden. Opiskeli-jat voivat osallistua koulutukseen oman elämäntilanteensa ja tavoitteidensa mukaan, 6-24 kuukautta.

Yksilöllisyys ja joustavuus ovat koulutuksen läpäiseviä ajatuksia. Koulutuksessa pyritään vastaamaan mah-dollisimman hyvin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja ottamaan huomioon jokaisen maahanmuuttajan oma kotoutumispolku. Osallistujien taustaan liittyvät tekijät otetaan huomioon. Opiskelijoille pyritään järjestä-mään joustavasti oman tason mukaista kieliopetusta sekä muuta mielekästä, kotoutumista edistävää toi-mintaa, kuten käden taitojen harjoittelua sekä tietoa yhteiskunnasta ja elämästä Suomessa. Koulutukseen voi myös sisällyttää työkokeilua, ammatillisia opintoja tai muiden työllistymistä edistävien mahdollisuuksien selvittämistä. Koulutuksessa korostetaan suomen kielen oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä (erityi-sesti työympäristöissä moduulilla 2) ja kielen todellisissa käyttötilanteissa. Kaikille ei aseteta samoja tavoit-teita vaan valmentamis-, koulutus- tai työllistymispolkuja muokataan sellaisiksi, että ne vastaavat osallistu-jien valmiuksia ja tarpeita. Joustavuus koskee myös koulutuksen hakuaikoja sekä opetusaikoja. Se tarkoit-taa, että vasta maahan muuttanut henkilö voi hakeutua koulutukseen milloin tahansa, mutta myös jo edis-tynyt suomen kielen opiskelija hyötyy koulutuksesta, työelämään tutustumisesta ja yhteiskuntatiedosta. Työssäkäyvien ja kotiäitien on myös mahdollista osallistua koulutukseen. Suomen kielen opiskelua yhdiste-tään työelämään tai työkokeiluun. Suomen kielen oppiminen ja opettaminen on sidottu kaikkiin koulutuk-sen sisältöihin.

1.8.2015

3

Kotiäitien kanssa selvitetään heidän tilanteeseensa soveltuvia lastenhoitomahdollisuuksia yhteistyössä alu-een muiden toimijoiden kanssa opiskelun mahdollistamiseksi, tai heidän kanssaan sovitaan joustavasta tai osa-aikaisesta opiskelusta. Koulutuksen voi keskeyttää perustelluista syistä, esimerkiksi, kun henkilökohtais-ten tavoitteiden mukainen koulutus-tai työpaikka löytyy.

Ohjaus, neuvonta ja muu osallistuva toiminta voi jatkua myös varsinaisen koulutusjakson päätyttyä ja sen ulkopuolella. Esimerkiksi työkokeiluun siirtyvä opiskelija voi saada tukea ja neuvoa koulutuksen järjestäjiltä työnhaussa, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja mahdollisesti myös vapaamuotoisena kielioh-jauksena esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ohessa. Suomistarttiin osallistunut opiskelija tietää, että hän voi kääntyä kouluttajien puoleen, myös kurssin jälkeen jatkopolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

2. KOHDERYHMÄ

Vasta maahan muuttaneet, yli 17-vuotiaat henkilöt tai sellaiset aikuiset maahanmuuttajat, joilla on vain hyvin vähän tai ei lainkaan suomen kielen taitoa sekä aikuiset maahanmuuttajat, joilla on suomen kielen peruskielitaito. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisiin, joille suomalainen yhteiskunta ja arkielämä ovat vieraita. Koulutuksessa huomioidaan erityistukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset (kotiäidit, luku- ja kirjoitus-taidottomat) sekä myös nopeasti koulutuspolulla etenevät, joilla on hyvät opiskelu- ja työelämävalmiudet.

3. TAVOITTEET

Koulutuksen päätavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja työelämään liit-tyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan omaa elämäänsä tavoitteellisesti.

Opiskelijoille pyritään antamaan ajanmukainen kuva kielitaidon ja luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä suo-malaisessa yhteiskunnassa, työ- ja koulumaailmassa sekä vanhemmuudessa ja arkielämässä. Yleisenä tavoit-teena on edistää opiskelijan mahdollisuuksia osallistua itsenäisenä ja aktiivisena jäsenenä suomalaiseen yh-teiskuntaan ja työllistyä.

Oppimistaitojen osalta tavoitteena on, että oppija osaa asettaa itselleen realistisia tavoitteita ja arvioida omaa oppimistaan. Jatkosuunnitelmien osalta tavoitteena on, että opiskelija oppii etsimään itse tietoa suo-malaisesta työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista ja osaa hakeutua esimerkiksi jatkokoulutukseen tai työ-elämään. Koulutuksen yleisiä ja yksilöllisiä tavoitteita muokataan joustavasti opiskelijoiden taustan mukaan, niin että osallistujat saavat mahdollisimman hyvin juuri omiin tarpeisiinsa vastaavaa koulutusta.

4. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN

Suomistartti on toiminnallinen kielikoulutus, jonka kaikki opetussisällöt integroituvat toisiinsa. Lähtökoh-tana on toiminnallisuuden ja arjen taitojen sekä yhteiskuntatietouden ja työelämätaitojen yhdistäminen suomen kielen koulutukseen. Koulutuksen toiminnallisuus tukee oppimista, motivoi opiskelijaa ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppimisessa vuorovaikutus ja tekeminen ovat tärkeitä, samoin motivaation vahvistaminen ja oman oppimisen pohtiminen oppimistaitojen kehittämiseksi. Toiminnallisuu-den lisäksi koulutus perustuu arkielämänläheisyyteen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen moniammatillisessa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Koulutuksessa on kaksi kokonaisuutta; suomen kieli ja alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta sekä suomalainen työelämä ja yhteiskuntatietous. Koulutuksen kesto riip-puu opiskelijan tavoitteista ja tarpeista; yhteensä 6-24 kuukautta.

5. KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA LAAJUUS

Koulutus järjestetään syyslukukaudella elokuusta joulukuuhun ja kevätlukukaudella tammikuusta toukokuu-hun peruskoulun työpäivien mukaan. Syyslukukaudella on 90 työpäivää ja kevätlukukaudella 100 työpäivää. Syyslukukauteen sisältyy yhden viikon pituinen syysloma ja kevätlukukauteen sisältyy viikon pituinen talvi-loma.

Koulutukseen kuuluu suomen kielen ja arjen taitojen opetusta, opittujen asioiden käyttöä erilaisissa tilan-teissa, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään tutustumista sekä toiminnallista työskentelyä yhteis-työssä alueen kolmannen sektorin ja Pudasjärven kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Opetusta järjeste-tään 5 tuntia päivässä. Syyslukukaudella opetusta on yhteensä 450 ja kevätlukukaudella 500 tuntia.

1.1. KOULUTUKSEN SISÄLLÖN ERITTELY:

Suomistartti: yhteensä (moduulit 1 ja 2) 1 900 tuntia = 54 opintoviikkoa

Moduuli 1: 950 tuntia Suomen kieli ja viestintä 550 tuntia Arjen taidot 185 tuntia Suomalainen yhteiskunta ja työelämä 105 tuntia Ohjaus / yksilö- ja ryhmäohjaus / tukiopetus 65 tuntia Muut yhteiset ja valinnaiset opinnot: 45 tuntia

• kerhotoiminta • tietotekniikka ja mediataidot

1.8.2015

5

• käden taidot • liikunta • musiikki • vapaaehtois- ja tapahtumatoiminta

Moduuli 2: 950 tuntia

Suomen kieli ja viestintä 250 tuntia Työelämään tutustuminen 245 tuntia Arjen taidot 110 tuntia Suomalainen yhteiskunta 100 tuntia Työelämä Suomessa 150 tuntia Ohjaus / yksilö- ja ryhmäohjaus / tukiopetus 50 tuntia Muut yhteiset ja valinnaiset opinnot 45 tuntia

6. MODUULIN 1 TARKEMPI SISÄLTÖ

6.1. SUOMEN KIELI JA VIESTINTÄ

6.1.1. Kieli- ja viestintäopintojen tavoite:

Valmentaa koulutukseen osallistujia selviytymään jokapäiväisen arkielämän suullisista ja kirjallisista kielen-käyttötilanteista sekä oppia suomen kielen perusteet, jotka antavat valmiudet työkokeiluun tai jatkamaan seuraavalle opiskelutasolle suomen kielen koulutuksissa.

Suomen kieltä opiskellaan teemoittain sekä luokassa että käytännön tilanteissa ja mahdollisuuksien mu-kaan yhteistoiminnassa paikallisten toimijoiden kanssa. Koulutuksessa pyritään saavuttamaan sellainen pe-ruskielitaito, joka riittää itsenäiseen arkeen ja oman elämän hallintaan sekä omien jatkosuunnitelmien laa-dintaan ja toteuttamiseen.

Suomen kielen opetuksessa huomioidaan kohderyhmä, opiskelijoiden taitotaso ja oppimisvalmiudet sekä kunkin opiskelijan yksilölliset oppimiseen mahdollisesti liittyvät ongelmat.

6.1.2. Kieli- ja viestintäopintojen keskeinen sisältö:

Opetuksen sisältö mukailee OPH:n Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetus-suunnitelman perusteita 2012 sekä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitel-man perusteita 2012.

puhuminen ja ymmärtäminen

• ääntäminen • arkielämän sanasto ja fraasit • itsestään, lähipiiristään ja tutuista asioista kertominen • itseä ja arkea koskevien peruskysymysten ymmärtäminen

• kysymysten, pyyntöjen ja toiveiden esittäminen ja asioista tiedusteleminen • myönteisen ja kielteisen mielipiteen ilmaiseminen • yksinkertaiset keskustelut • puhekielen piirteitä • mielipiteiden ilmaukset

lukeminen

• äänne-kirjain -vastaavuus, suomen suur- ja pienaakkoset • sanojen, lauseiden ja lyhyiden tekstien lukeminen • lyhyiden ja yksinkertaisten tekstien ymmärtäminen pääkohdittain • tarvittavan arkielämää käsittelevän tiedon löytäminen: säätiedotus, opasteet, esitteet, lehdet

kirjoittaminen

• sanojen ja lauseiden kirjoittaminen sanelun mukaan • sanojen täydentäminen sanelun mukaan, äännevastaavuuden harjoittelu • sanojen, yksinkertaisten fraasien ja peruslauseiden kirjoittaminen • pienten virallisten ja epävirallisten tekstien kirjoittaminen: henkilötietojen ja yksinkertaisten lomakkei-

den täyttäminen, lyhyet viestit • oman nimikirjoituksen kirjoittaminen käsialakirjoituksella

rakenteet ja sanasto (alkeistaso)

• perusaikamuodot • perusverbit ja verbityypit • myönteiset ja kielteiset lauseet • perustietoa suomen sijamuodoista • persoonapronominit • monikko ja partitiivi • ajanilmauksia • perusadjektiivit

aihepiirit ja sanastoryhmät (alkeistaso)

• henkilötiedot, kotimaa, tervehdykset, numerot • koulun ja luokan tilat • ruokasanat ja ruokailuvälineet • perhe • viikonpäivät, vuorokausi, kuukaudet, vuodenajat • kello ja kalenteri • aikasanat (eilen, tänään, huomenna, usein, harvoin jne.) • sää • ruumiinosat, terveydentilasta kertominen, terveydenhoito • värit • vaatteet • liikennevälineet • talot ja kaupungit • paikat (terveyskeskus, kauppa, apteekki, uimahalli, toimisto, kampaamo, jne.) • asunto (huoneet, huonekalut)

1.8.2015

7

• suuntasanat (oikea, vasen, ylös, alas, taakse jne.) • työ (ammatit)

6.2. ARJEN TAIDOT

6.2.1. Tavoitteet:

Opiskelija oppii hyödyntämään koulutuksessa opittuja asioita omassa elämässään, selviytyy arkielämän tilan-teista ja saa apua ja opastusta asioiden hoitamisessa, virastoissa asioimisessa ja palveluiden löytämisessä. Hän osaa liikkua omalla paikkakunnallaan ja tuntee tärkeimmät julkisten palvelujen toimipisteet. Hän oppii tuntemaan suomalaisia aikataulumerkintöjä ja tuntee suomalaiset kellonaika- ja päivämääräilmaukset ja osaa suunnitella omaa arkeaan niiden mukaan.

Suullista viestintää harjoitellaan erilaisilla tutustumiskäynneillä arkielämän kannalta tärkeisiin kohteisiin sekä dialogi- ja draamaharjoituksina koulutustiloissa. Tutustumiskäynnit ovat tärkeitä, kun opetellaan liikkumaan paikkakunnalla ja hoitamaan erilaisia asioita itsenäisesti. Samalla opetellaan todellisissa kielenkäyttötilan-teissa arjen kannalta tärkeää sanastoa ja fraaseja. Tutustutaan myös joihinkin puhekielen piirteisiin.

Koulutuksessa opitaan tunnistamaan Suomessa käytössä oleva setelit ja kolikot, tulkitsemaan hintamerkin-töjä ja hallitsemaan itsenäisesti henkilökohtaista ja perheen taloutta.

Opiskelija oppii elämään Suomessa itsenäisesti ottaen vastuun itsensä ja perheen arjesta sekä omista koulu-tus- tai työllistymissuunnitelmistaan. Hän oppii tuntemaan suomalaisen asumisen perustavat ja -säännöt, yleisissä tilanteissa käyttäytymisen sekä sään- ja tilanteenmukaisen pukeutumisen. Hän pystyy huolehtimaan omasta ja perheensä hyvinvoinnista ja terveydestä.

6.2.2. Sisältö:

Arjen taitojen jaksoa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden pudasjärveläisten toimijoi-den kanssa.

• suomalainen ruokakulttuuri • kodin taidot: ruoanlaitto, kodinkoneiden käyttö, roskien hävittäminen ja kierrätys, jne. • asuminen, siisteys, omat ja yhteiset tilat, järjestyssäännöt • rahan käyttö ja oman talouden hallinta • aikakäsitteiden tuntemus, ajanhallinta ja ajankäytön suunnittelu • liikennekulttuuri: keskeiset jalankulun ja pyöräilyn liikennesäännöt, joukkoliikenne, autokoulun merkitys • terveelliset elämäntavat, ravinto ja liikunta, uni ja lepo • oma terveydentila ja hakeutuminen terveydenhoitopalvelujen pariin • numeeriset ja matemaattiset taidot: numeromerkkien ja rahan tunnistaminen, hintojen vertailu, perus-

laskutoimituksia • asiointi virastoissa: Kela, kaupungintalo, TE-toimisto, terveyskeskus, verotoimisto, sosiaaliohjaajat • asiointi muualla: kaupat, kirpputorit, torit, posti, pankki, apteekki, kirjasto, uimahalli, kuntosali, urheilu-

kentät ja -seurat • asiointi verkossa, sosiaalinen media • oman asuinalueen palvelut, harrastukset, vapaa-ajanviettomahdollisuudet • tutustuminen Pudasjärven kaupungin toimijoihin

• tutustumiskäynnit: koulut ja oppilaitokset, työpaikat, museot ja näyttelyt, paikkakunnalla järjestettävät juhlat, tapahtumat

• retket lähiympäristöön

6.3. YHTEISKUNTATIETOUS JA KULTTUURINTUNTEMUS

Tunneilla käsitellään yhteiskunnan palveluja ja käytänteitä sekä kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Yh-teiskuntatietouteen sisältyvät yleiset tiedot ja taidot, joita Suomessa elämisessä tarvitaan, kuten yhteiskun-nan perusrakenteiden ja -palvelujen tuntemusta. Oppisisällöissä otetaan huomioon ne käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on eri elämätilanteissa sekä pyritään tukemaan opiskelijan omaa kulttuuri-identiteettiä. Ta-voitteena on saavuttaa sellaiset perustiedot, että opiskelija pystyy toimimaan aktiivisena, tasa-arvoisena ja vastuullisena kansalaisena.

• suomalaista kulttuuria ja historiaa, juhlapyhät, tavat, uskonto ja uskonnonvapaus • yhteiskuntatietous: keskeisiä osia yhteiskuntajärjestelmästä, paikallishallinnosta ja politiikasta • maantieto: Suomen ja lähialueiden maantietoa sekä Suomen asema osana Pohjoismaita ja Eurooppaa • perheen ja lapsen asema Suomessa • naisen ja miehen tasa-arvo Suomessa • perusoikeudet ja velvollisuudet • peruspalvelut, keskeiset viranomaiset, julkiset palvelut • perustietoa verotuksesta • kansalaisuus ja vakituinen asuminen Suomessa • omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen eri kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa, toimiminen mo-

nikulttuurisen yhteisön jäsenenä • oman ja suomalaisen kulttuurin eri piirteiden, tapojen ja arvojen havainnointi ja pohdinta • oman asuinpaikkakunnan toiminnot, elinkeinot ja luonto

6.4. HENKILÖKOHTAINEN OHJAUS

Henkilökohtaisella, jatkuvalla ja tavoitteellisella ohjauksella on suuri merkitys koulutuksessa. Ohjauksessa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti henkilön tavoitteet ja lähtötilanne sekä koulutustausta ja -tarpeet. Oh-jaus on kouluttajien, muiden paikallisten toimijoiden ja opiskelijoiden tavoitteellista vuorovaikutusta, jossa pyritään tukemaan opiskelijan omia kykyjä ja etsimään sopivia jatkopolkuja. Ohjauksessa korostetaan opis-kelijan omaa osallisuutta ja sitä, että vastuu ratkaisuista on aina opiskelijalla itsellään. Ohjaus keskittyy opis-kelun ja oppimistaitojen tukemisen lisäksi oppilaan oman osaamisen kartoittamiseen ja henkilökohtaisten jatkosuunnitelmien laadintaan. Henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyy myös mahdollisten tukitoimien tarpeen kartoittaminen ja järjestäminen sekä esimerkiksi erilaisten oppimista vaikeuttavien seikkojen tai muiden on-gelmatilanteiden selvittäminen. Oppilaita tuetaan omien tavoitteiden ja tarpeiden tunnistamisessa ja toteu-tusmahdollisuuksien selvittämisessä.

1.8.2015

9

Ohjauksen tavoitteena on laatia opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Koulutuksen alussa tar-kastellaan jokaisen opiskelijan lähtötilannetta ja käydään arviointikeskusteluja. Alkukeskusteluissa selvite-tään oppilaiden luku- ja kirjoitustaito latinalaisilla aakkosilla, kartoitetaan opiskelijan elämäntilanne ja muita taustatietoja sekä käydään läpi aiempi koulutus, työkokemus ja kielitaito. Ohjauksella tuetaan opiskelijoita selkeyttämään omia jatkosuunnitelmiaan ja tavoitteitaan, tuetaan heitä konkreettisten henkilökohtaisten ta-voitteiden toteuttamisessa ja pyritään pitämään yllä opiskelumotivaatiota. Tarvittaessa oppilaalle haetaan asianmukaista tukea erilaisiin ongelmatilanteisiin. Ohjauksessa pyritään myös ehkäisemään ennalta mahdol-lisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Opiskelusuunnitelmaa päivitetään koulutuksen aikana. Opiskelun edisty-mistä seurataan koulutuksen aikana ja järjestetään tarvittaessa tukiopetusta.

Koulutuksen päättyessä jokaiselle opiskelijalle laaditaan jatkoa varten henkilökohtainen koulutus- ja/tai työl-listymissuunnitelma, joka pohjautuu päivitettyyn opiskelusuunnitelmaan. Hyvin vähän kieltä osaavien jatko-polku voi olla kielikoulutusta ja tarpeen mukaan luku- ja kirjoitustaidon opetusta, kun taas ammatillisesti suuntautuneille opiskelijoille pyritään löytämään työllistymistä edistäviä ratkaisuja. Jatkosuunnitelma voi olla kuntoutussuunnitelma, työnhakusuunnitelma, työllistymissuunnitelma tai koulutussuunnitelma. Koulutus-suunnitelma voi sisältää luku- ja kirjoitustaidon kehittämistä, suomen kielen jatko-opiskelua, ammatillista koulutusta, koulutuskokeilua, oppisopimuskoulutusta tai kotimaassa hankitun tutkinnon täydentämistä, jotta se vastaisi suomalaisia tutkintovaatimuksia. Työllistymissuunnitelma voi sisältää työkokeilua, työpaja-työtä, palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksien selvittämistä, kuntouttavan työtoiminnan palveluja tai itsenäistä työmarkkinoille hakeutumista.

6.5. OPISKELU- JA TYÖELÄMÄVALMIUDET

Tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen koulutuksen perusarvot, ymmärtää oppimisen merkityk-sen ja osaa asettaa tavoitteita omalle opiskelulle. Työelämävalmiuksien opinnoissa keskitytään sellaisiin ylei-siin tietoihin ja taitoihin, joita työelämässä tarvitaan. Opiskelija saa tietoa erilaisista ammateista, suomalai-sesta työelämästä ja työkulttuurista sekä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Opiskelijalle muodostuu rea-listinen kuva omista mahdollisuuksistaan työelämässä ja hän saa ajantasaisen kuvan suomalaisista työmark-kinoista ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. Opiskelijalle annetaan henkilökohtaista tukea oman koulutus- tai työpolkunsa löytämisessä.

• opiskelukulttuuri ja opiskelumuodot Suomessa • Suomen koulujärjestelmän perusteet, ammatillinen koulutus • työkulttuuri ja työn merkitys, työmarkkinat Suomessa • oma osaaminen ja kouluttautumismahdollisuudet Suomessa, koulutukseen hakeutuminen • työelämän perusasioita: työkulttuuri ja työn merkitys, työelämän perussäännöt, muu työelämätietous • erilaiset työn muodot • työelämää koskevan lainsäädännön perusteet; työntekijän asema, oikeudet ja velvollisuudet (työaika,

lomapäivät, sairauspoissaolot, jne.) • työhallinnon www-sivut ja muut sähköiset työn- ja tiedonhakutavat • kielitaidon merkitys työssä ja opiskelussa • perusasioita työn hakemisesta ja työhaastattelusta, työnhaun asiakirjat • vierailut koulutuslaitoksissa sekä työpaikoissa

6.6. VALINNAISET OPINNOT

6.6.1. Työkokeilu / vapaaehtoistoiminta / ammatilliseen koulutukseen tutustuminen

Koulutukseen voi sisältyä työkokeilua tai vapaaehtoistoimintaa. Jokaisen opiskelijan työelämävalmiudet, tie-dot ja taidot selvitetään ennen mahdollisen työkokeilujakson järjestämistä.

Työkokeilujakson tavoitteena on tutustua suomalaiseen työelämään, kehittää omia työvalmiuksia ja kielelli-siä viestintätaitoja sekä tukea opiskelijaa jatkosuunnitelmien laadinnassa. Jakson aikana opiskelija tutustuu suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin yhdessä tai useammassa työpaikassa. Hän tunnistaa, miten suoma-lainen työyhteisö toimii, ja osaa verrata sitä oman maansa käytäntöihin. Työelämän säännöt ja työntekijän rooli tulevat tutuiksi. Sen lisäksi opiskelija parantaa suomen kielen taitoaan, laajentaa alakohtaista sanava-rastoa ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Työelämäjakson aikana ohjausta antavat sekä työnantajan edustaja että koulutuksen järjestäjän edustaja. Työelämäjaksoon voidaan joustavasti yhdistää myös kie-liopintoja koulutuksen järjestäjän tiloissa tai itsenäisinä etätehtävinä. Työkokeilu voidaan myös toteuttaa am-matilliseen koulutukseen tutustumisena.

Jakson aikana työpaikkaohjaaja, kouluttaja ja opiskelijat seuraavat työkokeilun etenemistä ja arvioivat sitä yhdessä. Opiskelija saa palautetta sekä kouluttajalta että työpaikkaohjaajalta, ja harjoittelun lopussa käydään palautekeskustelu, jossa ovat mukana opiskelija, työpaikan edustaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja. Työ-elämäjakson suorittamisesta opiskelija saa kirjallisen palautteen työtodistukseksi, ja/tai maininta työkokei-lusta sisällytetään koulutustodistukseen.

6.6.2. Tietotekniikka

Tavoitteena, on että opiskelija tutustuu tietotekniikan merkitykseen jokapäiväisessä elämässä ja tuntee sen mahdollisuudet opiskelussa, työssä ja vapaa-ajalla.

• tietokoneen käytön perusteet • tekstinkäsittelyn perusteet suomen kielellä • sähköpostin käyttö ja muu sähköinen viestintä • internetin käyttö tiedonhankinnassa • verkkopohjainen kielen opiskelu ryhmässä ja itsenäisesti

6.6.3. Muut valinnaiset opinnot

Koulutukseen voi sisältyä muita valinnaisia opintoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymisen tai yleisesti kotoutumisen edistämiseksi. Opintojen tulee sopia opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelu- ja jatkosuunnitel-maan. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi oman ammattialan täydennyskoulutukset tai yrittäjyysopin-not. Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä taiteen, käden taitojen, mediataitojen ja liikunnan opintoja, ohjattuja tutustumiskäyntejä oppilaitoksissa tai yrityksissä tai oman äidinkielen tai jonkin muun kielen opintoja. Suo-mistartti-koulutuksessa valinnaisilla opinnoilla on merkittävä osuus opintosuunnitelmissa, sillä koulutuksen perusajatuksena on henkilökohtaisuus ja joustavuus sekä toiminnallisuus ja kieliopetuksen sitominen ympä-röivään yhteiskuntaan.

1.8.2015

11

6.6.4. Osallistava toiminta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Työllistymisen lisäksi muunlainen osallistuminen yhteiskuntaan on tärkeää. Yhteiskunnassa toimiminen mie-lekkäällä tavalla onkin olennaista sellaisten opiskelijoiden kohdalla, jotka tarvitsevat monipuolista tietoa ja tukea suomalaisessa yhteiskunnassa elämiseen.

• käden taidot (Kansalaisopisto, erilaiset hankkeet ja järjestöt, muut vapaaehtoiset) • liikunta (liikuntatoimi, liikunta-alan hankkeet ja yhdistykset, muut vapaaehtoiset) • työpajatoiminta (Karhupaja) • toiminta järjestöissä (kolmannen sektorin toimintaan voidaan ohjata ne opiskelijat, jotka haluavat ver-

kostoitua pudasjärveläisten kanssa ja oppia kieltä toimimalla yhdessä, esim. järjestämällä tapahtumia, osallistumalla tapahtumiin, keräyksiin jne.)

7. MODUULIN 2 TARKEMPI SISÄLTÖ

7.1. SUOMEN KIELI JA VIESTINTÄ

7.1.1. Tavoitteet

Koulutus huomioi jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset lähtökohdat, tavoitteet ja opiskeluvalmiudet. Mo-duulissa 2 pyritään nostamaan suomen kielen tasoa A2:lle, B1:lle ja B2:lle. Peruskielitaidon alkuvaihe ja kehittyvä peruskielitaito (A2): Kuullun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta sen verran, että pystyy tyydyttämän konkreetit tarpeensa. Puheessa opiskelija selviää suhteellisen hyvin tavanomaisista pu-hetilanteista ja pystyy osallistumaan melko aktiivisesti ennakoitavissa oleviin keskusteluihin. Opiskelija pys-tyy myös kertomaan oman elämänpiirinsä arkiasioista. Luetun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiske-lija ymmärtää lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät tuttuja konkreetteja aiheita. Kirjoittamisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kirjoittamaan itselleen tarpeellisia tekstejä, joissa hän kuvaa myös pai-kallisia ja ajallisia siirtymiä Toimiva peruskielitaito (B1) Kuullun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selkeällä yleiskielellä esitettyä puhetta tai selostusta yleisistä asioista. Puheessa opiskelija kykenee osallistumaan aloitteellisesti itselleen tuttuja tai kiinnostavia aiheita käsittelevään keskusteluun ja ilmaisemaan niistä käsityksensä ja mielipi-teensä. Luetun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy ymmärtämään pääasiat ja hakemaan tietoa itseään kiinnostavista tai omaan alaansa liittyvistä teksteistä. Kirjoittamisen tavoitteena on, että opis-kelija kykenee kirjoittamaan yhtenäisen, ymmärrettävän asiatekstin ja välittämään siinä tietoa ja ajatuksia konkreettisista ja osin abstraktisemmistakin aiheista.

Toimiva itsenäinen peruskielitaito (B2) Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa melko luontevasti sekä työssä että vapaa-aikana. Havaitsee eroja muodollisen ja epämuodollisen tekstin ja puheen välillä. Ym-märtää monenlaisia yleiskielisiä tekstejä pääosin. Pystyy lukemaan vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä. Pystyy tuottamaan jäsentynyttä tekstiä, esimerkiksi lyhyen esseevastauksen, ja perustelemaan mielipidettään. Hallitsee peruskieliopin hyvin ja osaan tehdä eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon vä-lillä.

7.1.2. Kieli- ja viestintäopintojen keskeinen sisältö:

Opetuksen sisältö mukailee OPH:n Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen ope-tussuunnitelman perusteita 2012 sekä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunni-telman perusteita 2012.

7.2. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN

Opiskelija tutustuu erilaisiin ammatteihin ja suomalaiseen työkulttuuriin opiskelusuunnitelman mukaan. Tarkoituksena on lisätä työelämän tuntemusta ja tukea oman polun löytämistä työelämään. Työelämään tutustuminen toteutetaan osana muuta koulutuskokonaisuutta, 1-2 päivää viikossa. Työelämään tutustumi-sen aikana opiskelija tutustuu useiden eri työnantajien tiloissa tehtävään työhön.

7.3. ARJEN TAIDOT

Kts. osa 6.2.

7.4. SUOMALAINEN YHTEISKUNTA

Moduulin 1 sisällön syvällisempi ymmärtäminen: • viranomaisasiointi Suomessa: muun muassa kansalaisuus- ja lupa-asiat, poliisin rooli, henkilöverotus

Suomessa, Kelan yleiset etuudet, avioliiton esteiden tutkiminen ja ulkomaalaisten rekisteröintiasiat. • arkielämä: muun muassa päivähoito- ja koulujärjestelmä, talvipukeutuminen, kirjaston ja kansalaisopis-

ton palvelut, oman talouden hallinta, vakuutusasiat, asuminen, lastenkasvatus ja vanhemmuus. • turvallisuus: muun muassa naisten/lasten turvallisuus ja oikeudet, liikenneturvallisuus, tasa-arvoisena

Suomessa, paloturvallisuus. • terveys: muun muassa päihteiden haittavaikutukset, terveellinen ravinto, seksuaalikasvatus, terveyspal-

velut, raskaus ja synnytys Suomessa.

7.5. TYÖELÄMÄ SUOMESSA

1.8.2015

13

8.5.1. Opiskelu Suomessa

Opiskelija saa tietoa ja ohjausta opiskeluun ja opintoihin hakemiseen liittyvistä asioista. Opintoihin ha-keminen ja valintakoeprosessi, suomalaiset ammatit, opiskeleminen Suomessa, asuminen opintojen aikana, opiskeluun osoitetut tuet.

8.5.1. Yritysvierailut

Opiskelijat tutustuvat eri ammatteihin ja työympäristöihin Pudasjärven, Koillismaan ja Oulun alueilla. Vierailuja eri ammattialoille ja osa vierailuista suunnitellaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan.

8.5.2. Työelämä Suomessa

Opiskelija tuntee suomalaisen työkulttuurin ja osaa työskennellä suomalaisessa työyhteisössä. Työelä-mätietous (työsuhde, työaika, vuosiloma, palkka, sosiaalietuudet, verot, työelämän säännöt ja velvolli-suudet jne).

8.5.3. Työnhaku Suomessa

Opiskelija osaa etsiä työtä, laatia ansioluettelon ja hakemuksen ja osaa valmistautua työhaastatteluun.

8.5.4. Hygieniapassi ja Ensiapu

Suomalaisessa työelämässä työn tekeminen edellyttää usein erilaisten lyhytkurssien ja niiden kautta saatavan osaamisen osoittamista. Tällaisia kortteja ja passeja voivat olla esimerkiksi hygieniapassi, tuli-työkortti, ensiapukurssi, työturvallisuuskortti jne. Näiden kautta työnhakija voi osoittaa oman osaami-sensa mahdolliselle tulevalle työnantajalle. Opiskelija ja kouluttaja yhdessä päättävät, mitkä lyhytkurssit sisällytetään osaksi opiskelijan opiskelusuunnitelmaa.

8.5.5. Yrittäjänä toimiminen suomessa

Suomistartissa annetaan perustietoa yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta Suomessa.

7.6. OHJAUS / YKSILÖ- JA RYHMÄOHJAUS / TUKIOPETUS

Kts. osa 6.4.

7.7. MUUT YHTEISET JA VALINNAISET OPINNOT:

Kts. osa 6.6.3. & 6.6.4.

8. PUDASJÄRVELÄISET TOIMIJAT /OSATOTEUTTAJAT

1. Kolmas sektori / järjestöt: Järjestöt, kyläyhdistykset ja -seurat antavat mahdollisuuksia erilaisten ihmisten kohtaamiseen tilaisuuksien, tapaamisten ja vapaa-ehtoistoiminnan muodossa.

2. Kansalaisopisto: Yhteistyössä Pudasjärven kansalaisopiston kanssa on mahdollista järjestää taide-, media- ja liikunta-aineiden ja käden taitojen opetusta sekä ohjata opiskelijoita hakemaan tietoa kansalaisopiston koulutustarjonnasta ja muista vapaa-ajan mahdollisuuksista.

3. Työpaja / Karhupaja ja siihen liittyvä toimintaympäristö mahdollistaa toiminnallisten menetelmien käyttä-misen kieliopintojen tukena ja kotoutumisen edistämiseksi. Tavoitteena on tukea kielen oppimista käytännön toiminnalla, harjoitella kieli-taitoa käytännössä, oppia sanastoa ja edistää ammatillisia taitoja kielenopetuk-sen rinnalla. Opetus tapahtuu sille varatuissa työpajatiloissa. Ohjatussa työpajatyöskentelyssä käytetään työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta.

4. Muut projektit ja hankkeet: Yhteistyön hakeminen erilaisten projektien ja hankkeiden kanssa antaa tilai-suuksia vaihtelevaan toimintaan monilla eri aloilla.

5. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Arjen taitoihin ja yhteiskuntatietouteen liittyviä informaatiotilaisuuksia, jotka järjestetään tarpeen mukaan tulkattuina, suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä paikallisten pakolaistyön-tekijöiden, perhetyöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja terveyspalvelujen työntekijöiden kanssa. Yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa on mahdollista järjestää nuorille opiskelijoille ikäryhmälle sopivia tapaamisia.

6. Työllisyyspalvelut: Yhteistyössä Pudasjärven kaupungin ja muiden työllisyyspalvelujen kanssa voidaan selvittää jatkopolkuja erityisesti nopean koulutuspolun opiskelijoiden osalta. Yhteistyö mahdollistaa työko-keilumahdollisuuksien, oppisopimuskoulutuksen ja palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksien selvittä-mistä opiskelijoiden jatkopolkujen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Yhteistyö TE-toimiston kanssa antaa mahdollisuudet selvittää jatkopolkuja työllistymisen, työkokeilun, työelämävalmennuksen, koulutuskokei-lun, ammatillisen koulutuksen ja kielikoulutuksen suhteen.

9. ARVIOINTI

Opiskelija saa koulutuksen aikana riittävästi palautetta edistymisestään, oppimisestaan ja työkokeilusta. Ar-vioinnin yleisimpänä tapana on opiskelijan toiminnan jatkuva havainnointi ja keskustelu opiskelijan kanssa. Muita välineitä ovat erilaiset tehtävät, harjoitukset ja testit, joita suoritetaan todellisissa kielenkäyttötilan-teissa. Arvioinnin tarkoituksena on antaa kannustavaa palautetta taidoista, joita hän on oppinut, sekä selvit-tää, mitä täytyy vielä kehittää. Monipuolisen ja rakentavan palautteen ansiosta opiskelijalle kehittyy realisti-nen käsitys omasta itsestään oppijana ja hän osaa parantaa omia oppimistaitojaan. Arvioinnin yleisenä ta-voitteena on tukea opiskelijan yksilöllistä oppimista.

1.8.2015

15

Arviointi jatkuu koko koulutuksen ajan, ja se kohdistuu oppimistuloksiin ja -prosessiin. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan tausta ja käytetään sellaisia joustavia menetelmiä, että jokainen voi osoittaa tasapuo-lisesti oman osaamisensa. Arvioinnissa huomioidaan kaikki kotoutumiskoulutuksen osa-alueet: kieli- ja vies-tintätaidot, työelämään tutustuminen, työelämä- ja yhteiskuntataidot ja valinnaiset opinnot.

Kielen opiskelun alkuvaiheessa painotetaan enemmän edistymisen arviointia, ja se on tyypillisesti sanallista tai kuvailevaa. Pidemmälle ehtineitä voidaan arvioida sekä edistymisen että kielitaidon perusteella. Kielitai-don arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen, kielitaidon kuvausasteikkoon, joka on valtakunnalli-sesti vertailtavissa.

Arvioinnin tulee olla tasapuolista, ja on varmistettava että opiskelija ymmärtää arvioinnin periaatteet, sen merkityksen ja arviointimenetelmät. Suoritetusta koulutuksesta annetaan koulutuksen lopuksi opiskelijalle osallistumistodistus.