1

Valmistautuminen maakunnan toiminnan ja talouden neuvottelupäiviin keväällä 2019

Pohjanmaan yhteenveto

1) Pohjanmaan maakunnan muutostrendit ja teemat

Lähtökohdat:

Uuden maakunnan strategian valmistelun yhteydessä järjestetyissä johdon työpajoissa tärkeimmiksi

megatrendeiksi on tunnistettu kaupungistuminen, digitalisoituminen ja ilmastonmuutos/resurssien

niukkuus. Samat megatrendit tunnistettiin tärkeimmiksi myös maakunnan työ- ja elinkeinoelämän

näkökulmasta Pohjanmaan ennakointipilotissa keväällä 2018, ja lisäksi rinnalle nousi globalisoituminen.

Nämä teemat nousivat keskeisesti esiin myös älykkään erikoistumisen prosessiin liittyvissä

yrityshaastatteluissa keväällä 2018.. Esitämme seuraavaa neljää teemaa 15.3.2019 järjestettävillä

neuvottelupäivillä keskusteltaviksi.

Teema 1. Alueiden ja yksilöiden eriarvoistuminen (ml. kaupungistuminen, huoltosuhteen heikkeneminen,

osallisuus)

Kaupungistuminen etenee ja mahdollisuudet hillitä kehitystä ovat pienet. Suomessa kaupungistumisen

luonne on muuttumassa: kun aikaisemmin muuttoliike suosi useampia suuria ja pienempiäkin

kaupunkiseutuja, on Suomessa tällä hetkellä varsin rajallinen määrä kasvukeskuksia suurempien

muuttovirtojen kohdistuessa suurimpiin kaupunkeihin. Pohjanmaan näkökulmasta keskeisiä pitkän

aikavälin kysymyksiä ovat Vaasan seudun säilyminen kasvukeskusten joukossa jatkossakin sekä maaseudun

elinvoiman turvaaminen.

Kuten koko maassa myös Pohjanmaalla väestöllinen huoltosuhde heikkenee selvästi 2020-luvulla.

Huoltosuhteen heikkeneminen johtuu ikääntyneiden määrän kasvusta, syntyvyyden laskusta sekä siitä, että

työikäistä väestöä muuttaa Pohjanmaalta muualle maahan. Huoltosuhteen heikkenemisen takia palvelujen

tarve kasvaa ja osaajien saatavuus heikkenee.

Väestön hyvinvointiin liittyviä haasteita ovat syrjäytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen.

Vaikka Pohjanmaan väestö voi keskimäärin hyvin, on eri väestöryhmien ja yksilöiden välillä hyvinvointieroja,

jotka ovat vaarassa kasvaa. Erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytyminen huolettaa. Vaarana on,

että perinteinen yhteisöllisyys heikentyy ja eristäytyminen omiin kupliin, arvojen ja elämäntapojen

eriytyminen, yksilöllisyyden arvostus sekä itsekeskeisyys lisääntyvät.

Teema 2. Digitalisoituminen

Digitalisoituminen on nopeasti ja arvaamattomasti kehittyvä globaali megatrendi, joka vaikuttaa

yhteiskuntiin hyvin läpitunkevasti. Digitalisoituminen ja automatisoituminen muuttavat työn tekemistä ja

tuotantotapoja voimakkaasti. Automatisoitumisen avulla voidaan korvata rutiininomaisia työtehtäviä,

mutta tekoälyn avulla myös monet asiantuntijatehtävät ovat tulevaisuudessa korvattavissa. Jakamis- ja

alustatalouden odotetaan kasvavan entisestään ja talouden palveluvaltaistuminen jatkuu. Pohjanmaan

näkökulmasta keskeisiä pitkän aikavälin kysymyksiä ovat:

Pysytäänkö kehityksessä mukana?

Yritysten välillä on suuria eroja liittyen digitalisaatioon ja sen hyödyntämiseen. Osa yrityksistä ei

tiedä kuinka hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia omassa toiminnassaan

2

Joustavatko elinkeinoelämän rakenteet?

Digitalisoituminen tuhoaa vanhoja työpaikkoja. Pidemmällä aikavälillä syntyy kuitenkin uutta työtä

ja uusia toimialoja, mikäli edellytykset, kuten koulutus ja osaajia houkutteleva toimintaympäristö,

ovat kunnossa.

Teema 3. Ilmastonmuutos / resurssien niukkuus

Ilmastonmuutoksen hillintään panostetaan Ilmastonmuutos tulee muokkaamaan kaikkea toimintaa

energiantuotannosta kulutukseen, päätöksentekoon ja liikkumiseen sekä päivittäiseen elämään sekä

maaseudulla että kaupungeissa. Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos

pakottavat yhteiskunnat muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Toisaalta ilmastonmuutos

on jo täällä, joten myös siihen sopeutumiseen pitää panostaa. Pohjanmaan näkökulmasta keskeisiä pitkän

aikavälin kysymyksiä ovat:

Kestävän energiajärjestelmän rakentaminen

Pohjanmaan uusiutuvaan energiaan liittyvien tavoitteiden toteutuminen edellyttää tuulivoiman ja

bioenergian tuotannon aktiivista edistämistä.

Kestävän kehityksen toimintatapojen vakiinnuttaminen

Pohjanmaalla kiertotalous on vielä lapsen kengissä.

Teema 4. Globalisoituminen

Globalisoitumisen jatkuu ja muuttaa talouden mekanismeja. Globalisoituminen on Pohjanmaalle ja sen

vientiteollisuudelle suuri mahdollisuus, kun lisäksi energian tuotannon kysymykset ovat laajasti agendalla.

Toisaalta globaalin poliittisen ilmapiirin kehittyminen huonompaan suuntaan voi aiheuttaa ongelmia

Pohjanmaallakin, mikäli maailmantaloudessa ajaudutaan taantumaan tai peräti laajaan kauppasotaan.

Pohjanmaan näkökulmasta keskeisiä pitkän aikavälin kysymyksiä ovat:

Suurten yritysten ja niiden alihankkijaketjujen toiminitaedellytysten turvaaminen (mm. osaava

työvoima ja infra).

Alihankkijaverkoston ja muiden pk-yritysten uudistuminen, kansainvälistyminen ja

verkostoituminen.

2) Pohjanmaan maakunnan tehtävien ja kustannusten arviointi

Pohjanmaan liiton tehtävät ja kustannukset ml. huomioita uuden maakunnan rahoituksesta

Suomenkielisen kulttuurin edistäminen ja maakunnan edunvalvonta turvattava

Pohjanmaan liiton tehtävissä ei ole odotettavissa muutoksia. Uuden maakunnan tehtävien ja kustannusten

kannalta merkille pantavaa on kuitenkin se, että liiton perussopimuksen mukaan Pohjanmaan liitossa on

toisin kuin muissa maakuntien liitoissa kulttuurilautakunta, joka vastaa suomenkielisen väestön

kulttuuriasioista. Kulttuurilautakunta on myös alueiden kehittämislain (1651/2009) 10 §:ssä mukainen elin,

joka vastaa maakunnan kielellisten palvelujen kehittämisestä. Osa maakunnan liiton kuntaosuuksista

käytetään siten paitsi suomenkielisen kulttuurin edistämiseen myös kaksikielisen lastenkulttuuriverkosto

Barkin omarahoitusosuuden kattamiseen ja osin siis myös ruotsinkieliseen lastenkulttuuritoimintaan. Tämä

tulee ottaa huomioon tulevassakin rahoituksessa. Samoin on tarpeen, että yleiskatteellinen rahoitus kattaa

3

ne kustannukset, jotka aiheutuvat mm. maakuntien liittojen harjoittamasta edunvalvonnasta. Erityisesti

kansainvälinen yhteistyö ja Brysselissä sijaitsevan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja

Satakunnan yhteisen Eurooppa-toimiston toiminta edellyttää riittävän rahoituksen. Myös ainoastaan

rannikkomaakuntien vastuulla oleva merialuesuunnittelu on syytä ottaa huomioon rahoitustarvetta

arvioitaessa.

Kaksikielisessä maakunnassa merkittävästi korkeammat kulut

Maakuntien yleiskatteellisesta rahoituksesta jaetaan rahoituslain luonnoksen mukaisesti yli 90 prosenttia

toisaalta maakuntien väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella ja toisaalta asukasperusteisesti.

Vaikka rahoituksesta loput määräytyvät eri tarvekriteerien, kuten vieraskielisyyden (1,3 %) ja

kaksikielisyyden (0,30 %) nojalla, haluamme nostaa vielä esille etenkin kaksikielisyyden aiheuttamat

lisäkustannukset maakunnassamme, joka jossa toimitaan aidosti kaksikielisesti. Toisin kuin missään muussa

Manner-Suomen maakunnassa, Pohjanmaan väestöstä vähemmistö on myös tulevaisuudessa

suomenkielisiä. Kahdella kielellä toimiminen aiheuttaa käytännössä huomattavia lisäkustannuksia, joita

syntyy esimerkiksi käännöstyöstä ja simultaanitulkkauksesta. Tarvitsemme myös suhteellisesti ottaen

enemmän työntekijöitä kuin yksikielisissä maakunnissa.

Rahoitusta verkostoyhteistyöhön

Siirryttäessä pääasiallisesti yleiskatteelliseen rahoitukseen on tarpeen miettiä myös vaihtoehtoisia

rahoitusmuotoja, joilla tuetaan mm. edunvalvontaa ja muuta yhteistyötä esimerkiksi korkeakoulujen ja

yrityselämän kanssa innovaatiotoiminnan ja älykkään erikoistumisen edistämiseksi. Uudet maakunnat

tarvitsevat varmuuden siitä, että niillä myös tulevaisuudessa on riittävästi valtion budjettirahoitusta

alueelliseen kehittämistyöhön, kuten esimerkiksi mahdollisten kehittämisprojektien omarahoitusosuuteen.

Lisäksi on erittäin tärkeää, että valtion budjettiin varataan jatkossakin myös nykyisin käytössä oleva

erityismomenttien rahoitus, kuten esimerkiksi Vientiosuuskunta Viexpon määräraha.

Tilakustannukset merkittävä riski maakunnan taloudelle

Todellisen riskin maakuntien talouteen aiheuttavat Maakuntien Tilakeskuksen toimintaa koskevat

periaatteet, jotka nostavat sote-toimintojen osalta vuokrakustannuksia jopa 30 prosentilla. Maakunnat ovat

toimittaneet 14.12.2018 valtiovarainministeriölle kannanoton, jossa todetaan, että maakuntien

vuokrakustannuksia lisäävät erityisesti 1. Investointien kalliimpi rahan hinta, 2. Manageerauskorvaus 2 %, 3.

Ylisuuri pääoma- ja ylläpitovuokra ja 4. Maanvuokra. Maakuntien Tilakeskuksen määrittämät tilavuokrat on

määritetty liian korkeiksi, ja ne heikentävät varsinaisten sote-palvelujen tuotanto- ja kilpailukykyä.

Aluekehittämisen rahoitus vaakalaudalla

EU:n rakennerahastovarojen epävarmuus luo paineita Pohjanmaan liitolle ja siten myös uudelle

maakunnalle. Erityisesti epätietoisuus rajat ylittävän Interreg-rahoituksen jatkosta uudella EU:n

ohjelmakaudella aiheuttaa uhkia pitkäjänteiseen kehittämiseen ja rahoituksen riittävyyteen. Huomion

arvoista on myös se, että uusien maakuntien myötä nykyinen rakennerahastojen hallinnointimalli uudistuu,

kun nykyiset keskitetyt tehtävät siirtyvät takaisin kunkin maakunnan vastuulle. Uudistuksella on turvattava

myös aluekehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön ja muiden voimavarojen riittävyys. Joulukuussa

2018 Pohjanmaan liiton palveluksessa on maakuntajohtajan ohella 32 vakinaista viranhaltijaa tai

työntekijää ja 14 määräaikaista työntekijää. Tämän lisäksi maakuntauudistusta valmistelee 10 henkilöä osa-

tai kokoaikaisesti. Kaksi vakituista ja kaikki määräaikaiset työntekijät on palkattu osittain tai kokonaan

ulkopuolisen rahoituksen turvin.

Muita huolenaiheita

4

Huolenaiheenamme on lisäksi Pohjanmaan maakuntien ja uuden maakunnan kuntien lukumäärä. Mikäli

valtioneuvosto päättää siirtää Isonkyrön kunnan sen pyynnön mukaisesti Etelä-Pohjanmaan maakuntaan,

vähentää muutos Pohjanmaan liiton maksuosuutta liki 70 000 eurolla. Olemme määrätietoisesti tehneet

työtä, että Kruunupyyn kunta päättää jatkossakin olla osana Pohjanmaan maakuntaa.

Pohjanmaan uuden maakunnan valmistelussa meillä ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa maakunnalle

siirtyvien tehtävien kustannuskehityksestä. Yksi keskeisimpiä kustannuksia aiheuttava tekijä on

luonnollisesti henkilöstö. KT Kuntatyönantajien ohjeistuksen takia maakunnat saavat alustavat tiedot

maakunnille siirtyvästä henkilöstöstä vasta lainsäädännön astuttua voimaan. Toisaalta merkille pantavaa on

se, että palkkojen harmonisointikustannuksiin vaikuttavat tulevat tulosopimukset.

Pohjanmaan liiton vuosien 2019–2020 toiminta- ja taloussuunnitelmassa jäsenkuntien maksuosuuksiin ei

esitetä muutosta vuoteen 2018 verrattuna, eli maksuosuudet olisivat 3 056 280 euroa. Vuodeksi 2019

budjetoidaan alijäämää 53 365 euroa. Tämä johtuu lähinnä tulevista palkankorotuksista sekä maakunta- ja

sote-uudistuksesta johtuvista, osittain epäsuorista haasteista. Vuoden 2017 ylijäämä mahdollistaa

alijäämän budjetoimisen vuodeksi 2019.

Etelä-Pohjanman ELY-keskuksen, Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston tehtävien ja

resurssien jakaminen kahdelle tai kolmelle maakunnalle aiheuttaa kustannusten nousua ja mahdollisesti

myös lisäresurssitarpeita. Erityisasiantuntijoiden osaamisen siirtyminen vain yhteen maakuntaan on riski

muille maakunnille.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävät ja kustannukset: Liikenneasiat

Tehtävien jakaminen maakuntiin nostaa kustannuksia

Tienpidon tehtävät tehdään useamman maakunnan käsittävällä yhteistyöalueella, henkilöresurssien

kasvutarpeen minimoimiseksi. Yhteistyöalueen laajuudesta ei ole sovittu. Kuitenkin nykytilanteeseen

nähden arvioidaan maakuntiin siirryttäessä syntyvän lisäresursointitarvetta.

Muiden liikennetehtävien osalta ei ole sovittu maakuntien välisestä yhteistyöstä.

Tehtävät lisääntyvät ELY-alueen jakautuessa useampaan maakuntaan. Kustannusten maakunnittaista

arviota ei tehdä, ennen kuin tiedetään, miten henkilöstö jaetaan yhteistyöalueen maakunnille. Karkea arvio

maakuntiin siirtymisen kustannusvaikutuksista on 10 %.

Keskeinen neuvottelukysymys on, salliiko LVM/Väylävirasto edelleenkin maakuntien käyttää väylänpidon

rahoitusta oman toiminnan ostopalveluihin esim. investointihankkeiden yhteydessä.

Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston tehtävät ja kustannukset

ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta siirtyvät yleiskatteellisesta määrärahasta maksettavat toiminnan kulut on

arvioitu alustavan henkilösiirtoselvityksen pohjalta. Tähän on lisätty arvio em. virastoista siirtyvään

toimintaan liittyvistä tuki- ja avustusmenoista. Arvio on yhteensä 35,1 miljoonaa euroa.

Arvioon ei sisälly KEHA-keskuksen keskitetysti maksamat toiminnan kulut, kuten toimitilavuokrat, virka-

autojen ja ICT-laitteiden leasingmaksut, työterveyshuolto, tietoliikennekulut ja tarvikehankinnat sekä

eräiden palvelujen osto. Toimitilakulujen suuruusluokka on n. 700 000 euroa vuodessa, leasingautojen

vuokrat n. 75 000 euroa, työterveyshuollon kustannukset n. 100 000 euroa ja muut kulut yhteensä n. 100

000 euroa.

5

ICT-menot, jotka muodostavat merkittävän kuluerän, on arvioitava erikseen osana maakunnan yleistä ICT-

suunnittelua. On myös huomattava, että KEHA-keskus vastaa pääosin henkilöstön osaamisen ja toiminnan

kehittämisen sekä yleisen viestinnän kustannuksista.

Keskeiset poiminnat:

Rahoituksessa on huomioitava Pohjanmaan erityistehtävät, joita ovat suomenkielinen

kulttuurilautakunta, Länsi-Suomen liittojen yhteinen edunvalvonta (mm. yhteinen toimisto

Brysselissä) sekä rannikkoalueen maakuntien merialuesuunnittelu.

Lisäksi on tärkeää turvata erityismomenttien rahoitus, kuten vientiosuuskunta Viexpon rahoitus.

Pohjanmaan maakunta on maakunnista ainoa, joka on toiminnassaan täysin kaksikielinen. Tämä

aiheuttaa sekä huomattavia ylimääräisiä kustannuksia että enemmän työntekijöitä.

Valtion rahoitusta on varattava riittävästi alueelliseen kehittämistyöhön, kuten hankkeiden

omarahoitusosuuden kattamiseen.

Maakuntien Tilakeskuksen määrittämät tilavuokrat on määritetty liian korkeiksi, ja ne heikentävät

varsinaisten sote-palvelujen tuotanto- ja kilpailukykyä.

EU:n rakennerahastojen (erityisesti Interreg) rahoitus on suuri epävarmuustekijä Pohjanmaalla.

Uudistuksessa on turvattava aluekehitystyötä tekevän henkilöstön riittävyys.

Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien muutos vähentää nykyistä rahoitusta merkittävästi

(Isokyrön kunnan mahdollinen siirtyminen Etelä-Pohjanmaan maakuntaan)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta siirrettävien tehtävien hoitaminen uudessa maakunnassa

edellyttää lisäresursseja. Karkea arvio kustannusvaikutuksista on 10 %. Tämä koskee muitakin kuin

liikennetehtäviä.

3) Pohjanmaan aluekehityksen laadullinen tilannekuva

Pohjanmaan aluekehityksen laadullinen tilannekuva on tallennettu VN:n ohjeistuksen mukaisesti

määräaikaan 14.12.2018 mennessä Tiimeriin.

4) Pohjanmaan maakunnan olennaisimmat riskit ja maakunnan

varautumisjärjestelyt (kansallinen riskiarvio, alueellinen riskiarvio,

suunnitelmat ja voimavarat)

Riskien arviointi

Pohjanmaan alueellinen riskiarvio työstettiin yhteistyössä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston

(LSSAVI) ja pohjalaismaakuntien pelastuslaitosten kanssa. Riskiarvion muodostamisessa ja

yhteensovittamisessa käytettiin voimassa olevaa LSSAVI:n, pelastuslaitosten ja yhteistyötahoista koottua

valmiustoimikuntaa. Maakuntien pelastuslaitosten rooli maakuntien riskiarviotyössä eri tahojen kanssa oli

alueellisesti ja yhteensovittamisessa merkittävä, koska monet vastuutahot toimivat laajemmalla alueella

kuin maakunta. Pohjanmaan maakuntauudistuksen turvallisuus ja varautuminen -teemaryhmän tehtävänä

on ollut seurata riskiarvion valmistumista.

6

Maakunnan riskiarviossa jätettiin kansallisessa riskiarviossa todetut riskit tarkemman tarkastelun

ulkopuolelle. Kansallisen riskiarvion mukaiset skenaariot ja niiden tarkastelu maakunnan varautumisen

tehdään, kun päivitetty asiakirja on julkaistu.

Pohjanmaan keskeiset riskit

Alueellisia skenaariokuvauksia tehtiin riskeistä, joiden todennäköisyys maakunnan alueella nousi

merkittäväksi.

Pohjanmaan maakunnassa kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä

teollisuuslaitoksessa ja maantie-, meri-, lento- ja raideliikenteen suuronnettomuudet muodostuivat

riskitasoltaan merkittäviksi. Maakunnallisella pelastustoimella ja sosiaali- ja terveydenhuollolla on näiden

onnettomuuksien hallinnassa ja vaikutusten lieventämisessä merkittävä rooli.

Pelastustoimen arvion mukaan rakennuspalo kriittisen infrastruktuurin kohteessa ja säiden ääri-ilmiöistä

syntyvät onnettomuus- ja häiriötilanteet, kuten yhtäaikaiset laajat metsäpalot sekä talvi- ja ukkosmyrskyt

nousevat haasteellisiksi laajan ja monialaisen hallittavuuden kannalta.

ELY:n osalta vesistötulvat ja ympäristöonnettomuus (öljyvahinko) ja vedenjakeluhäiriöt koettiin alueellisina

riskeinä. Niiden hallinta edellyttää alueellisesti toimijoiden saumatonta yhteistyötä, jossa alueen kunnilla on

merkittävä rooli. Ympäristöterveydenhuolto nosti lisäksi huomioitavaksi eläintautiepidemiat maakunnan

alueella.

Varautuminen ja voimavarat

Maakunnan varautumisen organisointiin liittyy kaksi ulottuvuutta: Konsernin oma varautuminen ja

maakunnallisten toimialojen yhteensovittaminen ja sen hyödyntäminen maakunnan valmiussuunnittelussa

ja varautumisen järjestelyissä. Tavoitteena on maakunnan toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Valmiussuunnittelua ja siitä syntyviä toimintamalleja pitää arvioida ja seurata esim. maakunnan sisäisten ja

ulkoisten valmiusharjoitusten avulla.

Maakunnan konsernihallintoon muodostetaan maakunnan oma valmiusjohtoryhmä, jossa

maakuntajohtajalla on vastuu. Sen tehtävänä on toimia konsernijohdon vastuulla olevan toiminnan

jatkuvuuden ja varautumisen kannalta olennaisten dokumenttien (valmissuunnitelma) ja toiminnallisten

ratkaisujen ja seurantajärjestelmien valmistelevana toimielimenä. Valmiusjohtoryhmän työ vaatii

suunnitteluun, seurantaan ja ylläpitoon oman sihteeristön.

Varautuminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Pohjanmaan maakuntakonsernin varautumisen järjestämisessä hyödynnetään lisäksi maakunnan

tehtäväalaan kuuluvien toimialojen ja yritysten osaamista sekä asiantuntijuutta, toimintamalleja ja muita

valmiuksia. Näistä resursseista voidaan muodostaa sihteeristö, joka tukee valmiusjohtoryhmän tavoitteiden

toteutumista. Turvallisuus ja varautuminen -teemaryhmä on arvioinut 2,5-3 htv:n tarpeen, josta toimialojen

asiantuntijoiden osuus olisi n. 0,5 -1 htv:tä.

Laajemmat harjoitukset ja toimintaympäristön analysointi, kuten mm. alueellinen poikkihallinnollinen

riskiarviotyö, globaalien ja valtakunnallisten trendien seuranta ja niiden ilmentymien vaikutukset

maakuntakontekstissa, vaatii alueellista yhteensovittamista, kun kuntien ja muiden viranomaisten ja

asianosaisten sekä kolmannen sektorin varautumisen yhteistyötä sovitetaan yhteen. Tiedon vaihtoa,

esityksiä yhteisistä linjauksista ja tilanneseurantaa tulee olla säännöllisesti 2 (3) kertaa vuodessa

maakunnan alueella järjestettävien harjoitusten lisäksi.

7

Maakuntaan muodostuvaa valmiusjohtoryhmän sihteeristöä voidaan hyödyntää alueellisen

valmiusfoorumin asioiden valmistelussa ja harjoitusten järjestämisen tukena.

Maakunnan varautumisessa on tarkoituksenmukaista hyödyntää eri toimialoille muun lainsäädännön

mukaan kuuluvia yhteensovittamistehtäviä niiden toimiala- ja tilannetyyppikohtaisessa varautumisessa,

esim. pelastustoimen viranomaisten johtama pelastustoiminnan ja siihen osallistumisen suunnittelu sekä

sosiaali- ja terveysalan varautumisen koordinaatio yhteistyöalueittain. Toimialakohtaisten resurssien käyttö

maakunnan varautumisessa on tärkeää, mutta ei ratkaise maakunnan varautumista ilman lisäresursseja.

Tilanne- ja johtokeskus / johtamisjärjestelyt

Tilanne- ja johtokeskusratkaisuja on lähestyttävä toimialakohtaisesti ja niiden toiminnan järjestelyiden

mukaisesti oman maakunnan tarpeet huomioon ottaen.

Pelastustoimen uudistamishankkeen työryhmän ehdotuksessa pelastustoiminnan johtamisen

suunnitteluperusteiden kehittämiseksi on pohdittu johtamistasoja ja niiden järjestelyjä pelastustoiminnan

johtamisen kannalta. Ehdotus käsittelee ratkaisuja pelastustoimen johtamisjärjestelyksi, jonka tavoitteena

on koota valtakunnan laajuista tilannekuvaa ja tukea sen avulla alueellista pelastustoimintaa, kuten

pelastustoimen järjestämislakiluonnoksen 3 pykälässä on kuvattu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta esitetään koordinaatiota yhteistoiminta-alueille muodostuville

ensihoitokeskuksille.

Pelastustoimessa, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollossakin, on olemassa maakunnallisten

johtokeskustoimintojen tarve jatkossakin. Maakunnan johtamisjärjestelyjen ja niiden tilaratkaisuja on

tärkeää selvittää maakunnittain ja ottaa tällöin huomioon maakunnan toimialojen ja konsernin

häiriötilanteen johtamisen tarpeet ja yhteistoiminta.

Keskeiset poiminnat:

Pohjanmaalla on merkittävä todennäköisyys seuraaviin riskeihin:

o kemikaali- tai räjähdeonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevissä teollisuuslaitoksissa

o maantie-, meri-, lento- ja raideliikenteen suuronnettomuudet

o rakennuspalo kriittisen infrastruktuurin kohteessa

o säiden ääri-ilmiöistä syntyvät onnettomuus- ja häiriötilanteet

o vesistötulvat ja ympäristöonnettomuudet (öljyvahinko) ja vedenjakeluhäiriöt

Pohjanmaan konsernihallintoon muodostetaan maakunnan oma valmiusryhmä, jossa maakunta

vastuu on maakuntajohtajalla. Valmiusjohtoryhmän lisäksi perustetaan sihteeristö.

Toimialakohtaisten asiantuntemuksen resurssien käyttö maakunnan varautumisessa on tärkeä

mutta ei ratkaise maakunnan varautumista ilman lisäresursseja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta esitetään koordinaatiota yhteistoiminta-alueille muodostuville

ensihoitokeskuksille.

Pelastustoimessa, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarve maakunnalliselle

johtokeskustoiminnolle myös jatkossa.

5) Maakuntien ylimaakunnallisen yhteistoiminnan valmistelu ja ne tehtävät,

joissa se lakisääteisesti tai muuten on tarpeellista

8

a. Pohjalaismaakuntien yhteistyö: Ympäristösektori

Kolmen pohjalaismaakunnan (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) ympäristöyhteistyön

tavoitteena on vastata paitsi lainsäädännön edellyttämiin lähtökohtiin myös siihen, että saamme

mahdollisimman hyvällä tavalla ratkaistua nykyisin näiden maakuntien alueella toimivan Etelä-Pohjanmaan

ELY-keskuksen tehtävien ja henkilöstön jakautuminen uusien maakuntien kesken. Alla olevasta koosteesta

käyvät ilmi lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja velvollisuudet yhteistyölle.

Maakuntalaki (48–51 §)

– Sopimus yhteisestä toimielimestä, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävien hoitamisesta

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisessä

– Maakuntien on sovitettava yhteen vesienhoidon sisältö ja aikataulu vesienhoitoalueiden sisällä ja

niiden välillä

– Merenhoidon tehtävissä maakuntien on sovitettava yhteen merenhoidon suunnittelun sisältö ja

aikataulu

Laki maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa

– Lain tarkoituksen on turvata riittävä henkilöstö- ja muut voimavarat sekä tarvittava

erityisasiantuntemus ja tehtävien hoito vesistöaluekokonaisuuksina maakunnille kuuluvissa

kalatalouden ja vesitalouden tehtävissä

– Maakuntien sopimus tehtävien hoitamisessa

– Jos maakunnat eivät pääse sopimukseen, valtioneuvosto voi antaa tarpeelliset määräykset

tehtävien hoitamisesta maakuntien yhteistoiminnassa

Voimaanpanolain mukaisesti maakunnille yhteisesti siirtyvät vesiluvat

Lainsäädännöllä keskitetyt tehtävät

– Patoturvallisuuden viranomaistehtävät (Kainuu)

– EU:n kalastuksen valvonta (Varsinais-Suomi), kalastusvakuusjärjestelmä

– Rajavesistötehtävät (Lappi, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)

Selkeä tarve yhteistyöhön pohjalaismaakunnissa

Läntisen Suomen vesi- ja kalatyöryhmässä on selvitetty maakuntien laajemman yhteistyön tarvetta ja

mahdollisuuksia. Sen perusteella Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnilla on

selkeä tarve yhteistyöhön vesien- ja merenhoidon tehtävissä (Ympäristöministeriön toimiala) ja

vesitalouden tehtävissä (Maa- ja metsätalouden toimiala). Jokilaaksot yhdistävät pohjalaismaakuntia ja

vesiin liittyvät tehtävät edellyttävät maakunnan rajat ylittävää yhteistyötä. Koko läntisen alueen (8

maakuntaa) vesienhoidon suunnittelua koordinoivaksi maakunnaksi esitetään Pohjanmaata.

Kalataloustehtävät tulee Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kannan mukaisesti

järjestää kolmen pohjalaismaakunnan yhteistyönä. Liittojen näkemys poikkeaa kalaviranomaisen omasta

näkemyksestä, mutta yhteistyön rakentaminen esitetyn laajuiselle suuralueelle (Kymenlaakso, Uusimaa,

Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) ei ole perusteltua.

Kalataloustehtävät tulee liittojen näkemyksen mukaan integroida nykyistä tiiviimmin osaksi muuta

maakunnan ympäristötoimialaa.

9

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien vesitehtäviin esitetään yhteistyömallia,

jossa keskeinen päätösvalta on jokaisella maakunnalla, ja suurin osa valmistelusta tehdään maakuntien

yhteistyönä. Yhteistyömalli on valmisteltu kolmen maakunnan yhteisessä vesiryhmässä ja mallia on

käsitelty maakuntien yhteisessä virkamiesvalmistelussa. Vesisektorin yhteistyöllä pyritään varmistamaan,

että kaikkien maakuntien käytettävissä on riittävä asiantuntemus ja että vesistöalueita käsitellään

kokonaisuuksina. Erityisen suuri tarve yhteistyöhön on esimerkiksi pinta- ja pohjavesien hoidon

edistämisessä, tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuuden hoidossa ja vesitaloushankkeiden luvanhaltijan

tehtävissä.

Luonnonsuojelutehtävissä osaamisen varmistaminen edellyttää pohjalaismaakuntien yhteistyötä mm.

METSO-tehtävien hoidossa. Sellaisiin ympäristötehtäviin, joissa maakuntaa kohti siirtyy korkeintaan yksi

asiantuntija (mm. vesihuoltotehtävät, kuivatus -ja ojitustehtävät sekä ympäristötietoisuuden edistämiseen

liittyvät tehtävät), esitetään Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan asiantuntijoiden

yhteistyöverkostoja. Järjestelyn tavoitteena on maakuntakohtaisten asiantuntijoiden osaamisen

laajentaminen ja maakuntien yhtenäinen toimintatapa.

Maakuntien vastuulle siirtyviin vesitaloushankkeisiin ja Maakuntien tilakeskus Oy:lle siirtyvään

vesistörakenneomaisuuteen liittyvästä pakollisesta yhteistyöstä on laadittu alustava sopimusluonnos.

Valmisteluun liittyy vielä useita selvitystä vaativia asioita. Valmistelun tärkeyttä Etelä-Pohjanmaalle, Keski-

Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle korostaa se, että maakuntien vastuulle siirtyy poikkeuksellisen paljon

vesitaloushankkeita, joiden rakenteiden omistajaksi tulee Maakuntien tilakeskus Oy.

Lakisääteisen (maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999: 19 § ja 67 b §) merialuesuunnitelman laatimiseksi

Pohjanmaan liitto tekee tällä hetkellä yhteistä merialuesuunnittelua Keski-Pohjanmaan, Pohjois-

Pohjanmaan ja Lapin liittojen kanssa. Työssä ovat mukana myös Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja

Lapin ELY-keskukset. Merialuesuunnitelmat tulee päivittää vähintään kymmenen vuoden välein, joten

yhteistyö jatkuu uusissa maakunnissa.

b. Maakuntakaavoitus ja alueiden käytön edistäminen

Alueiden käyttöön kuuluvien tehtävien osalta lähtökohtana on, että maakuntien välille ei luoda kiinteitä

yhteistoimintarakenteita.

c. Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäväkokonaisuuksiin liittyvä ylimaakunnallinen yhteistyö

Sekä ympäristöterveydenhuollon että alkoholitarkastuksen ja myös aluehallintoviraston eläinlääkärivirkojen

osalta on maakuntauudistusta suunnittelevissa teemaryhmissä keskusteltu mahdollisesta

pohjalaismaakuntien yhteistoiminnasta, koska näissä tehtävissä työskentelevä henkilökunta ei riitä

jokaiseen maakuntaan.

Pohjanmaan ELY-keskukseen keskitetyt toiminnot

Kasvihuonetuki ja puutarhatuotteiden varastointituki on keskitetty Pohjanmaan ELY-keskukseen (puolet

Suomesta, Pohjoinen Suomi). Näiden tukien hoitaminen olisi järkevää pitää keskitettynä, sillä olisi kallista ja

tehotonta jakaa niitä maakuntiin.

Maahanmuuttotehtävät: Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa Etelä-Pohjanmaan

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ja

kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien

10

kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen

ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle määrättävät tehtävät.

d. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (YTA)

Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa ovat perustaneet yhteistyöalueen työryhmän ja ovat nostaneet

esille asioita, joita tulee valmistella yhdessä ylimaakunnallisesti. Periaatetasolla on sovittu yhteisesti

edettävän mm. seuraavissa asioissa:

– ICT-valmistelu mobiilipalvelujen sekä tietoaltaiden ja tietojohtamisen osalta

– Lasten, nuorten ja lapsiperheiden OT-keskuksen valmistelu

– Tutkimuksen ja kehittämisen yhteiset toimintatavat ja rakenteet

– Pelastustoimen ja varautumisen yhteiset toimintatavat

Yhteistyösopimus valmisteilla

Maakunnat ovat käynnistäneet yhteistyösopimuksen valmistelun, jossa sovitaan vapaaehtoisesta ja

lakisääteisestä yhteistyöstä. Yhteistyösopimuksen valmisteluun on nimetty erillinen sopimusta laativa

työryhmä. Sopimusta valmistellaan myös kansallisesti STM:n kautta.

Maakunnissa on valmisteltu yhdessä Länsirannikon yliopistollisen sairaalan valmisteluun liittyvä selvitys,

joka ei kuitenkaan toistaiseksi ole edennyt konkreettiseen jatkovalmisteluun. Lisäksi yhteistyöalueeella on

käyty keskusteluja yhteistyöstä sairaanhoidollisiin tukipalveluihin kuuluvista kuvanvamistapalveluista.

Osaamis- ja tukikeskusten laajentamista lastan ja nuorten palveluista mm. vammaispalveluihin on myös

alustavasti pohdittu.

Yhteistoiminta-alueen (YTA) varautuminen

Yhteistoiminta-alueen rooli toimialakohtaisessa tuessa on tarkentumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa

ollaan rakentamassa YTA:lle omaa roolia toimialan sisällä. Muiden maakunnan toimijoiden osalta tulee

huomioida ylimaakunnalliset järjestelyt, joita ohjaavat substanssiministeriöt. Kytkentä maakunnan omaan

varautumiseen on tarkennettava näissä tapauksissa päällekkäisen valmistelutyön välttämiseksi.

Yhteistoiminta-alue ja lähimaakuntien yhteistyö olisi hyvä alusta lähtien yhteensovittaa keskenään

alueellista riskiarviotyötä tehtäessä. Kansallisen ja alueellisen riskiarvion perusteella uhkiin varautuminen,

yhteensovittaminen ja toimenpiteiden laatiminen laajemmalla alueella kuin maakunta edellyttävät

sopimista. Riskienarviointityötä ohjaa EU-mekanismi, joka määrittelee päivystysvälin kyseiselle

riskienarvioinnille.

Pelastustoimen järjestämislaissa mainittujen ylimaakunnallisten tehtävien hoitamisesta on tehtävä

sopimus, koska näiden tehtävien osalta maakunnalle jää järjestämisvastuu.

Maakunnallisten pelastuslaitosten yhteistyö lisääntyy siltä osin kuin se koskee palveluja, jotka ovat

välttämättömiä niiden saatavuuden ja laadun tai tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai niistä johtuvien

suurten kustannusten perusteella ja niiden osalta laajempi on käsittely tarkoituksenmukaista.

Yhteistoiminnalla ymmärretään, että jokainen maakunta ja sen toimialat ovat mukana yhteisiä asioita

kehittämässä ja yhteen sovittamassa yhteistoiminta-alueella. Yhteisten toimintojen osalta pitää pystyä

selkeästi kuvaamaan sopimuksissa maakuntien kustannusvastuu, mikä osaltaan vaikuttaa järjestelyihin

maakunnassa näiden tehtävien osalta. Peruslähtökohtana on maakunnan palveluiden järjestämisvastuu ja

toimivuus sekä riittävä rahoitus omassa maakunnassa.

11

Tavoite on maakunnan jatkuvuuden hallinnan johtamisessa, suunnittelussa, kehittämisessä ja riittävien

resurssien sekä sujuvien yhteistyörakenteiden järjestämisessä. Tulokset näkyvät sujuvissa arjen palveluissa

maakunnassa.

e. Muu yhteistyö

Pohjalaismaakunnat tekevät yhteistyötä myös mm. maakunnille siirtyvien sopimusten selvittämiseksi.

Olemme mukana maakuntien yhteisessä makufi-hankkeessa osallistuvana maakuntana verkkosivuston

kehittämiseksi.

Tällä hetkellä käydään neuvotteluja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyön tiivistämisestä.

Viexpo toimii tällä hetkellä Pohjanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymisyksikkönä ja toimintaa on myös

Etelä-Pohjanmaan alueen hyväksi, mutta tavoitteena on saada Viexpo myös Etelä-Pohjanmaan ELY-

keskuksen viralliseksi kansainvälistymisyksiköksi.

Kasvupalveluiden osalta tulee mietittäväksi yhteistyön tekeminen esimerkiksi hankinnoissa ja

kilpailuttamisessa maakuntien kesken.

Keskeiset poiminnat:

Pohjalaismaakunnilla (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) on tarve yhteistyöhön

uusissa maakunnissa niin maantieteen, toiminnan kuin resurssien vuoksi.

o vesien- ja merenhoidon tehtävissä, sillä jokilaaksot yhdistävät pohjalaismaakuntia.

o Kalataloustehtävät tulee pohjalaismaakuntien maakuntien liittojen mukaan hoitaa kolmen

maakunnan yhteistyössä. Näkemys poikkeaa kalaviranomaisten näkemyksestä. Tehtävät

tulee integroida tiiviimmin maakunnan ympäristötoimialaan.

o Vesitehtäviin esitetään yhteistyömallia, jossa päätösvalta on jokaisella maakunnalla mutta

valmistelu tehdään yhteistyössä.

o Ympäristötehtävissä, joissa jokaiseen maakuntaan siirtyy korkeintaan yksi asiantuntija,

esitetään asiantuntijoiden yhteistyöverkostoja pohjalaismaakunnissa.

Maakuntien vastuulle siirtyviin vesitaloushankkeisiin ja Maakuntien tilakeskukselle siirtyvään

vesistörakenneomaisuuteen liittyvästä pakollisesta yhteistyöstä on laadittu alustava

sopimusluonnos.

Alueiden käyttöön kuuluvien tehtävien osalta lähtökohtana on, että maakuntien välille ei luoda

kiinteitä yhteistoimintarakenteita.

Alkoholitarkastuksen ja aluehallintoviraston eläinlääkärivirkojen osalta on keskusteltu

pohjalaismaakuntien yhteistoiminnasta, sillä nykyinen henkilöstö ei riitä jaettavaksi kolmeen

maakuntaan.

Pohjoisen Suomen kasvihuonetukeen ja puutarhatuotteiden varastointitukeen liittyvät tehtävät

olisi jatkossakin tarkoituksenmukaista keskittää Pohjanmaan maakuntaan.

Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteistoiminta-alue on työryhmässään sopinut

periaatetasolla seuraavien asioiden yhteisestä valmistelusta

o ICT-valmistelu mobiilipalvelujen sekä tietoaltaiden ja tietojohtamisen osalta

o Lasten, nuorten ja lapsiperheiden OT-keskuksen valmistelu

o Tutkimuksen ja kehittämisen yhteiset toimintatavat ja rakenteet

o Pelastustoimen ja varautumisen yhteiset toimintatavat

Maakunnat ovat käynnistäneet yhteistyösopimuksen valmistelun

12

Maakunnissa on valmisteltu yhdessä Länsirannikon yliopistollisen sairaalan valmisteluun liittyvä

selvitys, joka ei kuitenkaan toistaiseksi ole edennyt konkreettiseen jatkovalmisteluun

Yhteistoiminta-alue ja lähimaakuntien yhteistyö olisi hyvä alusta yhteensovittaa keskenään

alueellista riskiarviotyötä tehtäessä.

Tavoitteena on saada Viexpo myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viralliseksi

kansainvälistymisyksiköksi.

6) ICT-tilannekuva

Pohjanmaan maakunnan ICT-tilakuva on esitetty oheisessa excel-tiedostossa.