Y m p ä r i s t ö ra p o r t t i 2 0 0 1Y m p ä r i s t ö ra p o r t t i 2 0 0 1

2

Sisältö

Ympäristöasiat tärkeä osa radanpitoa 3

Ratahallintokeskuksen toiminta 4

RHK:n ympäristöohjelma 8

RHK:n ympäristötoiminta 10

Liikennejärjestelmän kehittäminen 10

Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristö-selvitykset 12

Junaliikenteen turvallisuus 14

Radan rakennuttaminen ja kunnossapito 18

Energiankulutus ja päästöt 21

Melu 24

Tärinä 26

Jätteet ja kierrätys 28

Maa-alueet ja rakennukset 29

RHK:n ympäristötoiminnan haasteet lähivuosille 31

Sanastoa 32

Tietoja rataverkosta ja rautatieliikenteestä 34

Yhteystiedot 35

Ympäristöraportti painottuu ympäristöasioiden tilaan Ratahallintokeskuksessa vuonna2001. Raportissa esitetään tiivistetysti myös RHK:n koko ympäristöohjelmakauden1999–2001 työn tulokset.

3

Ympäristöasiat tärkeä osaradanpitoaRautatiemaailma elää voimakasta muutos- ja kehittämisvaihetta. Organisaatioita ja toimintaa

on uudistettu, lainsäädäntö on muuttunut ja edelleen muuttumassa, uusilla ratahankkeilla luo-

daan rautatieliikenteelle entistä parempia toimintaedellytyksiä ja ratojen palvelutasoon pa-

nostetaan nykyaikaisen kunnossapidon keinoin. Rautatiealan tutkimus- ja kehittämistoiminta

tuo oman merkittävän lisänsä tähän kehitykseen.

Muutokseen ja kehittämiseen liittyy aina myös vastuu, joka nykyään on mitä suurimmassa

määrin vastuuta myös ympäristöasioista. Ratahallintokeskus lähtee ympäristöpolitiikassaan

siitä, että viraston toimintaa ja kehittämistä ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet. Toimin-nan vaikutuksia ympäristöön arvioidaan jatkuvasti, jotta ympäristöasioiden hallintaa voidaan

kehittää edelleen.

Ympäristötavoitteiden määrittelyssä Ratahallintokeskus on ottanut huomioon liikenne- ja

viestintäministeriön sekä EU:n määrittämät tavoitteet ja periaatteet liikenteen ympäristöhaittojen

vähentämiseksi. Niiden pohjalta RHK on kehittänyt ympäristöjärjestelmää, joka kattaa koko

viraston toiminnan.

◆◆◆

Uusia haasteita radanpidon ympäristöasioiden hoitoon tuovat mm. liikenne- ja viestintä-

ministeriön tulosohjaus sekä ympäristöjärjestelmän arviointi. Seurantajärjestelmän, mittarei-

den ja indikaattoreiden kehittäminen on välttämätöntä koko toimintajärjestelmän toimivuuden

varmistamiseksi.

Ympäristöasiat nousevat vahvasti esiin myös uusissa suurissa väylähankkeissa, joita ovatoikorata Kerava–Lahti, Vuosaaren satamarata sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta suun-

niteltu Marja-rata.

◆◆◆

Uusiin haasteisiin on aina helpompi vastata, jos toiminta aikaisemmin on ollut hallittua ja kes-

tävällä pohjalla. Tässä ympäristöraportissa on vedetty yhteen RHK:n ympäristöasioiden kes-

keisimmät tapahtumat kaudelta 1999–2001. Raportti osoittaa, että ohjelmakauden tavoitteet

ovat toteutuneet hyvin.

RHK:n ympäristövisio ja -strategia ovat olleet hyvä pohja ympäristöasioiden pitkäjäntei-

selle kehittämiselle. RHK on rakentanut ympäristöasioiden hallintajärjestelmää kehittääkseen

toimintansa ympäristölaatua, palvellakseen asiakkaidensa tarpeita ja vastatakseen kattavasti

virastolle kuuluvista vastuista ja velvoitteista.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmällä kytketään ympäristöasiat osaksi RHK:n normaa-

lia päätöksentekoa. Toimiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti edellyttää jo-kaisen RHK:laisen tietoisuutta ja vastuuta toimiensa ympäristövaikutuksista.

Helsingissä syyskuussa 2002

Ossi Niemimuukko

ylijohtaja

4

VARTIUS

PORI

ROVANIEMI

KONTIOMÄKI

JOENSUU

OULURAAHE

IISALMI

NIIRALA

HELSINKITURKU

RAUMA

VAASA

KOKKOLA

SEINÄJOKI

LAHTI

HANKO

TAMPERE

VAINIKKALAIMATRA

MIKKELI

JYVÄSKYLÄ

KEMI

TORNIO

HAMINAKOTKA

KUOPIO

RHK:n organisaatio 2001

Liikenne-järjestelmä-

yksikkö

Investointi-yksikkö

Kunnossa-pito-

yksikkö

Turvallisuus-yksikkö

Valtioneuvoston asettama johtokunta

TalousryhmäViestintä

Kansainväliset asiatLaki- ja sopimusasiat

Ympäristöasiat

Ylijohtaja

Toiminta-ajatus ja tehtävätRatahallintokeskus (RHK) edistää rautatieliikenteen toi-mintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristö-ystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osa-na kansainvälistä kuljetusjärjestelmää.

RHK huolehtii rataverkon ylläpidosta ja kehittämises-tä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta ja tarjoaakilpailukykyisen liikenneväylän rautatieyritysten käyttöön.RHK ottaa huomioon elinkeinoelämän ja joukkoliikenteenkuljetustarpeet ja toimii kestävän kehityksen periaat-teiden mukaisesti. Kansainvälisessä liikenteessä rata-verkkoa kehitetään keskeisenä linkkinä lännen ja idänvälillä.

Ratahallintokeskus hallinnoi valtion omistamaa rata-verkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen. RHK ostaa ratojen suunnittelu-, kunnossa-pito- ja rakennustyöt sekä kiinteistönhoidon ja liikenteen-ohjauksen palvelut ulkopuolisilta yrityksiltä.

Ratahallintokeskuksen toiminta

Toimintaympäristö

Suomen rataverkko yhdistää maan eri osia ja palveleemyös kansainvälisiä henkilö- ja tavaraliikenteen yhteyk-siä. RHK:n rataverkon pituus on yhteensä 5 850 rataki-lometriä, josta 507 ratakilometriä on kaksi- tai useam-piraiteista rataa. Rataverkon raidepituus sivuraiteineenon 8 734 raidekilometriä. Toistaiseksi valtion rataverkollaon vain yksi rautatieliikennöitsijä, VR Osakeyhtiö.

Rataverkon ylläpidon ja kehittämisen lähtökohtanaovat rautatieliikennöitsijöiden sekä tavara- ja henkilö-liikenteen palveluja käyttävien asiakkaiden tarpeet.Radanpito luo edellytykset tehokkaalle, ympäristöystä-välliselle, turvalliselle ja kilpailukykyiselle rautatielii-kenteelle. Rataverkon hyvä toimivuus on liikennejär-jestelmän perusedellytys.

Rataverkon liikennöinti

Henkilö- ja tavaraliikenne

Tavaraliikenne

5

Rautatieliikenne Suomessa

Tavaraliikenteessä rautateillä on Suomessa teollisuudenperuskuljettajan rooli. Suurimmat tavararyhmät ovatmetsä-, metalli- ja kemianteollisuuden raaka-aineet jatuotteet. Rautatieliikenteen osuus koko tavaraliikenteestäon Suomessa noin neljännes, kun osuus EU-maissa onkeskimäärin noin 13 %.

Rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin vuonna2001 yhteensä 41,7 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä onVR:n kaikkien aikojen suurin kuljetusmäärä. Kuljetustenkeskimatka lyheni kuitenkin selvästi, minkä takia kuljetetuttonnikilometrit vähenivät edellisvuoteen nähden yli 2 %.

Rautateiden osuus koko maan henkilökilometreistäon noin 5 %, mutta junilla matkustetaan neljännes Suo-men joukkoliikennematkoista. Yli 75 kilometrin matkoillajunan osuus joukkoliikenteestä on noin 60 %.

Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2001 yhteensä55,0 miljoonaa matkaa. Niistä kaukoliikenteen osuus oli11,6 miljoonaa matkaa ja lähiliikenteen 43,4 miljoonaamatkaa.

Sähkövetoisesti kuljetettiin vuonna 2001 jo yli 80 %henkilö- ja lähes 60 % tavaraliikenteestä.

Radanpidon strategiset linjaukset

Huhtikuussa 2001 valmistunut ja vuoden 2002 alussatarkistettu Ratahallintokeskuksen laatima Rataverkko2020 -suunnitelma luo linjat radanpidolle vuoteen 2020saakka. Suunnitelma perustuu liikennepolitiikan ja radan-pidon tavoitteisiin ja määrittää radanpidon toimenpiteettavoitteiden saavuttamiseksi. Rataverkko 2020 sisältääesityksen kehittämishankkeiden ja muiden toimenpitei-den toteuttamisesta sekä niiden vaikutuksista ja kustan-nuksista. Suunnitelmaan sisältyvät rataverkon korvaus-ja kehittämisinvestoinnit mahdollistavat mm. henkilö-junien nopeuden noston ja tavarajunien akselipainojenkorottamisen.

Tarkistetussa suunnitelmassa otettiin huomioon kol-men vuonna 2002 aloitettavan merkittävän kehittämis-hankkeen – Keravan kaupunkiradan, rataosien Oulu–Iisalmi/Vartius sähköistyksen ja Kerava–Lahti-oikoradan– vaikutukset koko rataverkon kehittämiseen.

Ratahal l intokeskuksen to iminta

Liikenteen tavoitteet

• Mahdollisimman suuret yhteiskunnalliset hyödyt jamahdollisimman pienet haitat ja kustannukset

• Luonnon ja rakennetun ympäristön hyvä laatu

• Ihmisten terveyden, elinolojen ja viihtyvyydenparantaminen alueellisesti ja väestöryhmittäinmahdollisimman oikeudenmukaisesti

• Älykkään teknologian hyödyntäminen

Liikenne- ja viestintäministeriö 2000

Rataverkon ylläpito- jakehittämistoimenpiteet

KUNNOSSAPITO

• Radat pidetään liikenteen edellyttämässä kunnossa

KORVAUSINVESTOINNIT

• Radan päällysrakenteen ja ratalaitteiston uusiminen

TURVALLISUUSINVESTOINNIT

• Kulunvalvonnan laajentaminen• Radioverkon uusiminen

KÄYNNISSÄ OLEVAT JA PÄÄTETYT HANKKEET

• Helsinki–Tampere: nopeuden ja laatutason nosto• Tampere–Jyväskylä: nopeuden ja laatutason nosto• Oulu–Rovaniemi: sähköistys• Tikkurila–Kerava: kaupunkirata• Kerava–Lahti: oikorata• Oulu–Kontiomäki–Vartius/Iisalmi: sähköistys

UUDET HANKKEET

• Lahti–Luumäki: nopeuden nosto• Luumäki–Imatra: nopeuden nosto• Seinäjoki–Oulu: nopeuden nosto• Hyvinkää–Hanko: sähköistys• Kouvola–Pieksämäki: nopeuden nosto• Imatra–Joensuu: nopeuden nosto• Turku–Toijala: nopeuden nosto• Pieksämäki–Kuopio: nopeuden nosto• Jyväskylä–Pieksämäki: nopeuden nosto• Tampere–Pori: nopeuden nosto• Joensuun seutu: sähköistys• Marja-rata: kaupunkirata• Leppävaara–Espoo: kaupunkirata• Seinäjoki–Vaasa: sähköistys• Luumäki–Vainikkala: lisäraide

Rataverkko 2020, tarkistettu suunnitelma (2002)

6

Kehittämisen lähtökohta on, että radat pidetäänliikenteen edellyttämässä kunnossa, välttämättömät tur-vallisuusinvestoinnit – mm. junien automaattinen ku-lunvalvonta – toteutetaan nopeasti ja yhteiskuntatalou-dellisesti kannattavat korvausinvestoinnit tehdääntarpeen mukaan.

Korvausinvestoinnit sekä päätetyt ja suunnitellut rata-verkon kehittämishankkeet nostavat junaliikenteen no-peuksia kaikilla henkilöliikenteen keskeisillä rataosilla, laa-jentavat rataverkon sähköistystä, sallivat tavaraliikenteenakselipainojen noston, tehostavat pääkaupunkiseudunjoukkoliikennettä ja maankäyttöä, lisäävät alueellista tasa-arvoa sekä parantavat rautatieliikenteen ympäristöys-tävällisyyttä ja turvallisuutta.

Rataverkko 2020 -suunnitelmaa laadittaessa arvioi-tiin siihen sisältyvien hankkeiden ympäristövaikutuksiaympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti.

Rataverkon kehittäminen parantaaympäristöä

Rataverkon kehittäminen vähentää rautatieliikenteenvälittömiä ympäristöhaittoja, tiivistää maankäyttöä jalisää rautatieliikenteen houkuttelevuutta, jolloin koko lii-kenteen ympäristöhaitat vähenevät.

Energian ja luonnonvarojen käyttö

Radanrakennuksessakäytettävien materiaa-lien hankinta ja valmistus

Junakaluston materiaalienhankinta ja valmistus

Radanrakennus Junakaluston valmistus

Radan ylläpito jaenergiahuolto

Junaliikenne ja kalustonkunnosspito

Radan purkaminen Junakaluston romutus

KESKEISIÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA

• Maapinta-alan käyttö

• Maa-ainesten ja muiden luonnonvarojen käyttö

• Energiavarojen käyttö

• Typen oksidien, hiilidioksidin ja muidenilmansaasteiden päästöt

• Melu, tärinä

• Aineiden leviäminen maahan ja veteen

• Radan estevaikutus

Ratahal l intokeskuksen to iminta

Junaliikenteen kehittämisen ympäristö-vaikutukset

• Päästöt vähenevät sähköistyksen lisääntyessä

• Energiankulutus vähenee sähkövedon osuudenkasvaessa

• Liikenteen kokonaispäästöt vähenevät rautatieliikenteenosuuden kasvaessa

• Turvallisuus paranee

• Aluerakenne kehittyy myönteisesti

• Yhdyskuntarakenne tiivistyy

Radanpidon ja junaliikenteenympäristövaikutukset

Tehokkaimmin rautatieliikenteen päästöjä ja ener-giankulutusta vähennetään sähköistystä lisäämällä. Ra-tojen päällysrakenteen uusimisella ja kiskojen hionnallasekä uusien ratojen hyvällä linjauksella ja rakenteellisillaratkaisuilla vähennetään rautatieliikenteen paikallisiameluhaittoja.

Matkustajajunien nopeuden nostaminen ja kaupun-kiratojen rakentaminen lisäävät rautatieliikenteen kul-jetusosuutta, mikä vähentää tieliikenteen päästöjä ja ener-giankulutusta. Rataverkon kehittämisellä, muun muassasähköistyksen laajentamisella ja akselipainojen korotuk-silla, vahvistetaan myös kuorma-autoliikennettä selvästienergiatehokkaamman tavarajunaliikenteen kilpailukykyä.

7

OMISTAJA/RAHOITTAJA• Eduskunta• Valtioneuvosto• Liikenne- ja

viestintäministeriö

ASIAKKAAT• VR-yhtiöt• Kuljetuspalvelujen

käyttäjät

VIRANOMAISET• Liikenne- ja

viestintäministeriö• Ympäristöministeriö• Suomen ympäristökeskus• Alueelliset

ympäristökeskukset

ALUEHALLINTO• Maakuntaliitot• YTV• Kunnat

YLEISÖ/YRITYKSET• Junamatkustajat• Radanvarren

asukkaat ja yritykset

MEDIA• Lehdistö• Televisio ja radio• Internet

KANSAINVÄLISETYHTEYDET• EU• Järjestöt• Radanpitäjät

MUUT LIIKENNEMUODOT• Tiehallinto• Ilmailulaitos• Merenkulkulaitos

ALIHANKKIJAT• Urakoitsijat• Suunnittelijat• Tavarantoimittajat

R H K

Ratahal l intokeskuksen to iminta

Ratahallintokeskuksen ympäristötoiminnan keskeiset sidosryhmät

7

Yhteistyö ympäristö- jaliikenneasioissa

Ratahallintokeskus toimii läheisessä yhteistyössä liiken-ne- ja viestintäministeriön (LVM) kanssa. RHK on myösosallistunut ministeriön kanssa ympäristöasioita koske-vien lakien valmisteluun sekä LVM:n koordinoimiin yhteis-työhankkeisiin. Lisäksi ministeriön ja sen alaisten muidenväylälaitosten kanssa on tehty yhteistyötä ympäristöasiois-sa ja ympäristöjärjestelmien kehittämisessä.

Ratahallintokeskus ja VR ovat vuonna 2001 sopineettiedonkulun vastuista ympäristökysymyksissä. Tavoittee-na on käsitellä ympäristöasioita mahdollisimman tehok-kaasti ja varmistaa niiden seuranta. RHK:n ja VR:n ym-päristöasiantuntijat kokoontuvat säännöllisesti käsitte-lemään ajankohtaisia ympäristöasioita.

Ympäristöministeriön, YTV:n ja kuntien kanssa on kä-sitelty mm. meluun liittyviä kysymyksiä. Alueellisten ym-päristökeskusten ja paikallisten ympäristöviranomaistenkanssa on tehty yhteistyötä, mm. pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamista.

Ratahallintokeskus on lisäksi ollut mukana eri osa-puolten kanssa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja mat-kakeskushankkeissa. Yhteistyötahoina ovat mm. maa-kuntaliitot, kunnat, väylälaitokset ja muut viranomaiset.

RHK on järjestänyt asukastapaamisia ja tiedotusti-laisuuksia merkittävien ympäristöön vaikuttavien hank-keiden, esim. kaupunkiratojen ja Kerava–Lahti-oikoradansuunnittelun yhteydessä.

Ratahallintokeskus ostaa radanpitoon liittyvän suun-nittelun, rakentamisen ja kunnossapidon alihankkijoilta.Näiden edellytetään ottavan huomioon RHK:n ympäris-töohjelmassa asetetut tavoitteet.

Kansainvälinen yhteistyö

RHK osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin työryhmiin. Tär-keimpiä foorumeita ovat Kansainvälisen rautatieliitonUIC:n ympäristökoordinaattorien kokoukset ja melu- jatärinäasioita selvittävät työryhmät sekä EU:n komissionmelutyöryhmä. Pohjoismainen ympäristöyhteistyö mui-den radanpitäjien kanssa tapahtuu osana NIM:n (NordicInfrastructure Managers) yhteistoimintaa.

8

Kestävä kehitys Yleinen liikennepolitiikka Radanpito

RHK:n henkilöstön sekäyhteistyötahojen sitoutuminen

Ympäristöasioiden hallinta-järjestelmä

Ratahallintokeskuksen toimintaa jasen kehittämistä ohjaavat kestävänkehityksen periaatteet.

Radanpitäjänä Ratahallintokeskusvastaa radanpidon ympäristövai-kutuksista.

Rautatiekaluston ja laitteidentyyppihyväksyjänä ja normienantajana Ratahallintokeskus vastaaomalta osaltaan myös rautatieliiken-teen ympäristövaikutuksista.

Ratahallintokeskus edistää kestävänkehityksen mukaisen liikennejärjestel-män rakentamista kehittämällärataverkkoa ja rautatieliikennettä.

Tavoitteena on rautatieliikenteenkuljetusosuuden lisääminen sekä eriliikennemuotojen välinen yhteistyö,joka tukee kestävää alue- ja yhdys-kuntarakennetta.

Nykyistä rataverkkoa hyödynnetäänmahdollisimman hyvin.

Sen palvelutasoa nostetaan jaturvallisuutta lisätään niin, ettämahdollistetaan kysynnän edellyttämärautatieliikenne.

Parannettavat ja uudet radat rakenne-taan ympäristöarvot huomioiden.

Tavoitteena on tehokas, turvallinen,ympäristöystävällinen ja taloudellinenrataverkko.

Radanpidon töissä suositaan ympäris-töä mahdollimman vähän kuormitta-vaa tekniikkaa.

Ratahallintokeskus arvioi jatkuvasti toimintansavaikutuksia ympäristöön ja kehittää arvioidenperusteella toimintaansa sekä ympäristöasioidenhallintaa.

Ympäristöasiat otetaan huomioon viestinnässä janiistä tiedotetaan avoimesti.

Ratahallintokeskuksen henkilöstö edistääympäristötavoitteiden toteutumista.

Ratahallintokeskus edellyttää myös yhteistyö-kumppaneiltaan ympäristöasioiden huomioon-ottamista.

RHK:n ympäristöohjelma

Radanpidon ja junaliikenteen keskeisiä ympäristövaikutuksia ovatenergiankulutus, päästöt ilmaan ja maaperään, materiaalien käyttö,melu ja tärinä sekä pohjavesiin kohdistuvat riskit. Ratahallintokeskuspyrkii vähentämään radanpidon haitallisia ympäristövaikutuksia javahvistamaan rautatieliikenteen myönteisiä ympäristövaikutuksia.RHK ohjaa suunnitteluaan ja toimintaansa ympäristöä säästäväänsuuntaan ympäristöpolitiikkaansa perustuvalla ympäristöohjelmalla.

Ratahallintokeskuksen ympäristöpolitiikka

9

RHK:n ympäristötavoitteetPitkän aikavälin ympäristötavoitteet on ryhmitelty RHK:nympäristöohjelmaan ympäristöpolitiikan mukaisesti. Ym-päristötavoitteiden määrittelyssä on otettu huomioon lii-kenne- ja viestintäministeriön toimenpideohjelma liiken-teen ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja Euroopanunionin edellyttämä korkean suojelutason periaate. Tämätarkoittaa haitallisten vaikutusten vähentämistä ja poista-mista ensisijaisesti jo niiden lähteillä.

Ratahallintokeskus laati vuoden 1998 lopulla ym-päristöohjelman vuosille 1999–2001. Sen tavoitteina oli-vat rautatieliikenteen uusien ympäristöhaittojen eh-käiseminen, nykyisen ympäristökuormituksen vähentä-minen ja aiemmasta toiminnasta aiheutuneiden haitto-jen poistaminen.

Ratahallintokeskuksen ympäristöjärjestelmää kehi-tetään kattamaan koko organisaation toiminta. Laajat ali-hankinnat ja rooli rautatieviranomaisena asettavat suu-ria haasteita ympäristöjärjestelmälle, siihen liittyvälletiedonkeruulle ja dokumentoinnille sekä näihin perus-tuvalle ympäristöasiain hallinnalle. Merkittävimmät kehi-tystarpeet kohdistuvat käytettyjen aine- ja energiamää-rien järjestelmälliseen seurantaan. Junaliikenteen energia-ja päästötiedot kerätään ja dokumentoidaan VTT:n yllä-pitämän raideliikenteen tietokannan (RAILI) käyttöön.

RHK:n ympäris töohje lma

RHK:n ympäristövisio ja kestävänkehityksen strategia

Vuoden 2002 aikana valmistuu uusi ympäristöohjelma,joka ulottuu vuoteen 2006. Ohjelman suunnittelu ja to-teutuksen käynnistäminen edellyttävät myös ympäristö-asioiden ja laajemmin kestävän kehityksen strategian uu-delleen visiointia ja tarkentamista. Ympäristöasioidenkehittäminen kytketään vuoden 2002 aikana käynnis-tyvään toimintajärjestelmätyöhön, jossa RHK:n laatu-, tur-vallisuus- ja ympäristöjärjestelmät integroidaan yhdeksikokonaisuudeksi.

Rautatieliikenteen melu- ja tärinäongelmat, pilaan-tuneiden maiden puhdistus sekä liikenteen aiheuttami-en pohjavesiriskien hallinta tulevat olemaan myös uudenympäristöohjelman keskeisiä aiheita. Ohjelmakaudellatoteutettavat suuret väylähankkeet, esim. oikorata Kera-va–Lahti, tuovat merkittäviä tehtäviä ympäristöasioidenhallinnalle.

Liikennöitsijöille asetettavat ympäristövaatimuksetsekä radanpidon ekotehokkuuden kasvattaminen raaka-aineiden kierrätystä ja elinkaariarviointia kehittämälläedellyttävät uudella ohjelmakaudella ennakkoluulotontatoiminnan tarkastelua.

Liikenne- ja viestintäministeriön tulosohjaus ja senalaisten väylälaitosten ympäristöjärjestelmien arviointivuonna 2004 asettavat haasteita RHK:n ympäristöasioi-den edelleen kehittämiselle sekä mittareiden ja indi-kaattoreiden käyttöönotolle. Seurantajärjestelmän kehit-täminen koko toimintajärjestelmän toimivuuden var-mistamiseksi on välttämätöntä.

Keskeisten sidosryhmien kanssa pyritään avoimeenyhteistyöhön. Esimerkiksi Tampereen kaupungin kanssaon tavoitteena kehittää toimintaohjelmamalli, jonka avullavoidaan kehittää mahdollisimman tehokkaita ratkaisujarautatieliikenteestä aiheutuviin paikallisiin ympäristö-ongelmiin.

Ratahallinto-keskusperustetaan.

Ympäristöasiatvastuutetaankiinteistöyksikönpäällikölle.

Ympäristöryhmäperustetaan.

RHK:n ympäris-töpolitiikka japitkän aikavälinympäristö-tavoitteet sekäympäristö-ohjelmavalmistuvat.

Ensimmäinenympäristö-asiantuntijaaloittaa työnsä.

Ympäristöohjel-man kolmivuoti-nen toiminta-suunnitelmahyväksytään.

Ympäristöasiatsiirtyvät ympä-ristöpäällikönvastuulle.

Ensimmäinenympäristöraporttijulkaistaan.

Uutta ympä-ristöohjelmaavalmistellaan.

1995 1996 1997 1998 1999–2001

Ympäristö-ohjelmaatoteutetaanja sen toteu-tumistaseurataan.

2002

RHK:n ympäristötoiminnan vaiheet

10

Tavoitteet

Keskeiset toimenpiteet

Liikennejärjestelmän kehittäminen

RHK:n ympäristötoiminta

Liikennejärjestelmien kehittäminenkokonaisuutena siten, että edistetäänympäristön kannalta edullisten liikenne-muotojen käyttöä

Toimivien matka- ja kuljetusketjujenluominen, jotta liikenteen haitallisetpäästöt ja liikenteen energiankäyttövähenisivät

10

1999–2001• Osallistuminen kaupunkiseutujen ja

maakunnallisiin liikennejärjestelmä-suunnitelmiin

• Asemien matkakeskuksiin liittyvätmuutostyöt

• Uusien matkakeskustenvalmistuminen

• Osallistuminen ympäristövaikutuk-siltaan edullisen yhdyskuntarakenteenja liikennejärjestelmän tutkimus-ohjelmaan (LYYLI)

Ratahallintokeskuksen ympäristötoiminta on painottunut ympäristöohjelmantoteuttamiseen. Lisäksi on tehty erilaisia ratahankkeisiin liittyneitä ympäristö-selvityksiä ja lähiympäristöä parantavia toimenpiteitä. Erityistä huomiota onkiinnitetty melu- ja tärinäasioihin, maaperän puhdistukseen sekä luonto- japohjavesiselvityksiin. Laajimmin ympäristöön vaikuttavia ratahankkeitatulevat olemaan oikorata Kerava–Lahti, Vuosaaren satamarata sekäVantaan Marja-rata.

Ratahallintokeskus on osallistunut maakunnallisten taikaupunkiseutuja koskevien liikennejärjestelmäsuunni-telmien laatimiseen. Muita osapuolia ovat olleet mm. lii-kenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, läänin-

hallitukset, maakuntaliitot, ympäristökeskukset, tiehallinto,alueiden kunnat sekä liikenteenharjoittajien edustajat.

Suunnitelmat kattavat tietyn alueen liikenteen kokoinfrastruktuurin ja kaikkien liikennemuotojen yhtäaikaisensuunnittelun. Ratahallintokeskuksen rooli suunnittelus-sa korostuu niillä alueilla, joilla on paljon rautatieliiken-nettä. Alueiden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat mm.junatarjonta, asema- ja liityntäliikennejärjestelyt, riittäväratakapasiteetti, tasoristeykset ja ympäristövaikutukset.

Suunnitelman lähimpien 3–4 vuoden hankkeet priori-soidaan ja niiden toteutuminen varmistetaan aiesopimuk-sella, jonka allekirjoittajat sitoutuvat toteuttamaan ja edis-tämään sopimuksen sisältämiä hankkeita.

Jyväskylän ja Tampereen seutujen liikennejärjes-telmäsuunnitelmista on ensimmäisinä allekirjoitettu aie-sopimukset ja sovittu suunnitelmien toteutuksen seuran-nasta.

Vuoden 2001 lopulla oli valmiina tai valmisteilla seit-semän maakunnallista ja 17 kaupunkiseutujen liikenne-järjestelmäsuunnitelmaa. RHK on tällä hetkellä mukanamm. Oulun, Salon ja Kemi–Tornion seuduilla sekä pää-kaupunkiseudulla. Maakunnallisia suunnitelmia valmis-tellaan Etelä-Savoon, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan.

Vuonna 2000 valmistuneessa Turun liikennejärjes-telmäsuunnitelmassa tarkasteltiin muun muassa mahdol-lisuuksia kehittää raideliikennettä Turun seudulla ja eri-tyisesti Turku–Salo-välin työmatkaliikenteen tarpeisiin.Salon seudun suunnittelussa on selvitetty muun muassajoukkoliikenteen palvelutasoa, pyöräliikennettä ja maan-käytön kehittämisvaihtoehtoja.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman(PLJ) tarkistukseen on kuulunut mm. raideliikennejär-jestelmän pitkän aikavälin strategian laatiminen sekäjoukkoliikennejärjestelmän täydentäminen uusin kau-punkiradoin.

11

OULU

ROVANIEMI

KEMI

KOKKOLA

VAASA

PORI

TURKU

HELSINKI

TIKKURILA

TAMPERE

HÄMEEN-LINNA

SEINÄJOKI

JYVÄS-KYLÄ

PIEKSÄMÄKI

MIKKELIIMATRA

LAPPEENRANTA

KOUVOLALAHTI

VARKAUS

JOENSUU

KAJAANI

KUOPIO

RHK:n ympäris tö toiminta

Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään–Riihimäen seudunliikennejärjestelmäsuunnittelussa on selvitetty muunmuassa taajamajunien lisäämismahdollisuuksia sekäraideliikenteeseen tukeutuvaa maankäyttöä ja liityntä-liikennettä. Aiesopimus valmistuu vuoden 2002 aikana.Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnittelun yhtey-dessä selvitettiin muun muassa HELI-ratavarausten tar-koituksenmukaisuus. Valmistunut suunnitelma sisältääaiesopimuksen.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikennejärjestelmiensuunnittelussa korostuu tavaraliikenteen toimintaedelly-tysten kehittäminen.

Matkakeskukset

Matkakeskukset helpottavat joukkoliikenteen käyttöä jasiirtymistä kulkuvälineestä toiseen. Liikenne- ja vies-tintäministeriön matkakeskusohjelman tavoite on luoda23 matkakeskusta eri puolille Suomea. Matkakeskuk-sessa asiakkaan on tarkoitus saada eri liikennemuotojenliput ja aikataulutiedot samasta paikasta. Matkakes-kusten toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota nii-den palvelutasoon, hyvään matkustajainformaatioon jakeskeiseen sijaintiin kaupungissa.

Jyväskylän matkakeskushanke eteni vuonna 2001rakennusvaiheen aloitukseen, Oulussa alkoi matka-keskukseen liittyvän asematunnelin peruskorjaus jaVaasan matkakeskuksen suunnittelusta järjestettiin ark-kitehtikilpailu. Pieksämäen, Varkauden, Kouvolan, Kuo-pion, Joensuun, Lahden ja Rovaniemen matkakeskustensuunnittelua jatkettiin. Matkakeskukset toimivat jo Sei-näjoella ja Lappeenrannassa.

Matkakeskusten kehittäminen

Valmis matkakeskus 2001

Matkakeskus toteutusvaiheessa

Matkakeskus suunnitteluvaiheessa

Kaupunkiradat osanapääkaupunkiseudunjoukkoliikennejärjestelmää

Kaupunkiradat antavat mahdollisuuden tiivistää yhdys-kuntarakennetta pääkaupunkiseudulla ja lisätä edellytyk-siä junaliikenteen käytölle. Suoria linja-autovuoroja Hel-singin keskustaan voidaan edelleen vähentää ja lisätäsyöttöyhteyksiä kaupunkirata-asemille. Yhdyskuntara-kenteen tiivistäminen raideliikenteen käyttöetäisyyksillämahdollistaa uusien asukkaiden joukkoliikenteen käytönpääasiallisena kulkumuotona.

Helsinki–Huopalahti–Leppävaara-kaupunkirata val-mistui vuonna 2001. Lisäraiteiden ansiosta lähi- ja kau-koliikenne on voitu erottaa omille raiteilleen, mikä on mah-dollistanut junavuorojen lisäämisen. Täysimääräinenliikenne kaupunkiradalla alkoi kesäkuussa 2002.

Kaupunkiradan rakentamisesta Tikkurilasta Keravalletehtiin aiesopimus RHK:n, Vantaan kaupungin ja Kera-van kaupungin välillä kesäkuussa 2001. Kaupunkiratarakennetaan vuosina 2002–2004. Rata tulee paranta-maan joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä sekäedistämään radanvarren maankäyttöä.

12

Tavoitteet

Keskeiset toimenpiteet

Kestävän kehityksen edistäminenja ympäristön kannalta haitallistenvaikutusten välttäminen RHK:nohjelmilla ja hankkeilla

1999–2001• Useita laajoja ympäristöselvityksiä

radan parantamishankkeidenyhteydessä

• Radan suunnitteluohje sisältäenkutakin suunnitteluvaihetta koskevatohjeet ympäristöasioiden selvittämisestä

• Rataverkko 2020 -suunnitelmanympäristövaikutusten arviointi,vaihtoehtojen vertailu ja valmistuminenvuonna 2001

• Vuosaaren satamaradan suunnitelmientarkennus ja ympäristöselvitykset

• Marja-radan suunnittelu jaympäristövaikutusten arviointi

• Oikoradan Kerava–Lahti vaikutus-selvitysten aloittaminen vuoden2001 lopulla

Ympäristövaikutusten arviointi jaympäristöselvitykset

RHK:n ympäris tö toiminta

12

Ratahallintokeskus arvioi toimintansa ympäristövaiku-tuksia sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien että ratojenrakennus- ja parannushankkeiden suunnittelun yhteydes-sä. Ratahankkeiden ympäristövaikutuksista tehtiin vuon-na 2001 useita selvityksiä.

Oikorata Kerava–Lahti

Päätös Kerava–Lahti-oikoradan rakentamisesta tehtiinvuonna 2001 ja Ratahallintokeskus käynnisti heti radanrakentamisen valmistelun. Rakennustyöt alkavat syksyllä2002 ja radan on määrä olla valmiina vuonna 2006.Oikoradasta 80 % kukee samassa maastokäytävässäHelsinki–Lahti-moottoritien kanssa, mikä on edullistaympäristövaikutusten kannalta. Rata rakennetaan lisäk-si mahdollisimman hyvin maisemaan sopivaksi ja senmeluntorjunnassa käytetään maavalleja ja meluseiniä.

YmpäristöselvityksetOikoradan ympäristöselvityksiä on täydennetty vuonna1996 valmistuneen ympäristövaikutusten arviontiselos-tuksen jälkeen. Radan maastokäytävässä aloitettiin jou-lukuussa 2001 selvitys, jolla kartoitetaan mahdolliset lii-to-oravien levähdys- ja lisääntymispaikat sekä selvitetäänniiden edellyttämät toimenpiteet. Selvitys valmistuu en-nen rakentamisen aloittamista vuoden 2002 aikana.

Lisäksi Mäntsälän Vähäjärvenkallioiden Natura-alueelle laadittiin vuonna 2001 linnustovaikutusten seu-rantaohjelma.

Sosiaalisten vaikutusten arviointiKerava–Lahti-oikoradan vaikutuksia alueen asukkaidenelinoloihin, asumisviihtyvyyteen, kulkuyhteyksiin sekäasuinympäristön turvallisuuteen ryhdyttiin selvittämäänmarraskuussa 2001. Arvioinnin tavoitteena oli löytää kei-noja, joilla rata voidaan toteuttaa niin, että rakentaminentuottaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristön asuk-kaille. Sosiaalisten vaikutusten arviointi valmistui keväällä2002.

Vuosaaren satamarata

Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien suunnitteluajatkettiin yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Radan yleis-suunnitelman ja tiesuunnitelman yhteydessä on tarken-nettu ympäristösuunnittelua ja tehty laajoja ympäristö-selvityksiä.

Vuosaaren satamaan johtavan rautatien tunneleidenrakentamisen ja valmiiden tunnelien käytön aikaisista

Vuosaaren satamaradan havainnekuva

13

RHK:n ympäris tö toiminta

ympäristövaikutuksista tehtiin selvitys. Siinä esitettiin Lab-backan ja Savion rautatietunneleihin liittyvät suunnit-teluperusteet, ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset, kei-not lieventää ja torjua haitallisia ympäristövaikutuksia sekäympäristöön liittyvät tarkkailu- ja seurantaohjelmat. Li-säksi selvityksessä käsiteltiin Porvarinlahden tietunneliasekä maaliikenneyhteyksien maanpinnalle sijoittuviaosuuksia. RHK on Vuosaaren sataman maaliikenne-yhteyksien suunnittelun yhteydessä hakenut Länsi-Suo-men ympäristölupavirastolta vesilain mukaista lupaarautatietunneleille. Hankkeen linnusto-, kasvillisuus- japohjavesivaikutuksista on laadittu seurantaohjelmat.

Radan ja tien linjauksia on sovitettu lähemmäksi toi-siaan ottaen maasto-olosuhteet mahdollisimman hyvinhuomioon. Porvarinlahden yli johtava ratasilta on suun-niteltu tähän ympäristöön mahdollisimman hyvin sopeu-tuvaksi. Savion rautatietunnelin lähiympäristöstä on teh-ty laaja kaivoselvitys, joka valmistui keväällä 2001. Rataanliittyvät melulaskennat ja ympäristösuunnittelu ovat tar-kentuneet ja niitä on esitelty yleisölle havainnekuvien japienoismallien avulla.

Marja-rataSuunniteltu Marja-rata yhdistää Vantaalla Martinlaaksonradan päärataan lentoaseman kautta. Vastuu hankkees-ta on siirtynyt vuoden 2002 aikana Vantaan kaupungiltaRatahallintokeskukselle.

Suurin osa yleissuunnitelmatyöstä on tehty vuonna2000. Yleissuunnitelmaan liittyen on laadittu linjaus-vaihtoehdot, koottu ympäristövaikutusten arviointi-ohjelma ja tehty selvityksiä hankkeen vaikutuksista, Vaih-toehtojen vertailu ja ympäristövaikutusten arviointivalmistuivat keväällä 2001.

YVA ry myönsi Marja-radan ympäristövaikutustenarvioinnille palkinnon vuoden 2001 parhaasta ympäristö-vaikutusten arvioinnista. Palkinnon perusteluissa koros-tettiin mm. karttapohjaisen vaikutusten havainnollistami-sen ansiokasta kehittämistä ja paikkatietojärjestelmäntarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä huo-mion kiinnittämistä alueen tuleviin asukkaisiin ja vaiku-tusten erittelyyn mm. eri ikäryhmien ja eri alueiden asuk-kaiden kannalta. Lisäksi painotettiin laaja-alaista jasyvällistä yhteistyötä etenkin eri viranomaistahojen kes-ken sekä arviointimateriaalin hyvää saatavuutta koko pro-sessin ajan mm. internet-sivujen kautta.

Marja-radan ympäristövaikutusten arvioinnillemyönnetyn YVA-palkinnon vastaanottivat (vas.)Seppo Suhonen (JP-Transplan Oy), Heikki Pajunen(Vantaan kaupunki), Seppo Heinänen (Vantaankaupunki), Markku Pyy (Ratahallintokeskus) jaLeena Saviranta (Uudenmaan ympäristökeskus).YVA ry:n puolesta palkinnon saajia onnittelivat (edessä)Päivi Karvinen ja Reima Petäjäjärvi.

Marja-radan havainnekuva

14

Keskeiset toimenpiteet

Tavoitteet

1999–2001• Tietojen keruun tehostaminen

vaarallisten aineiden kuljetuksista

• Vaarallisten aineiden kuljetusreittienvarrella olevien ratapihojen turvallisuus-toimenpiteiden selvitykset

• Osallistuminen EU-hankkeeseen(TradgGIS), jossa kehitetään reaali-ajassa toimivaa työkalua vaarallistenaineiden kuljetusten ympäristöriskienhallintaan

• Junien automaattisen kulunvalvonnanlaajentaminen ja akselien laakerienkuumakäynti-ilmaisimien asentaminen

• Tasoristeysten poistaminen ja turva-laitteiden asentaminen risteyksiin

• Entisten tankkauspaikkojen ja rata-pihojen maaperän ja pohjavedenlikaantuneisuuden tutkimukset

• Pohjavesialueet kilometrin säteellärataverkosta paikkatietokantaan

• Pohjavesisuojausten suunnitteleminenuusille rataosuuksille

• Vuosaaren satamaradan kaivo- japohjavesitutkimukset

Junaliikenteen turvallisuus

Rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen ja paran-taminen on yksi Ratahallintokeskuksen tärkeimpiä teh-täviä. Junien automaattinen kulunvalvonta sekä tasoris-teysten poistaminen tai turvaaminen vähentävät henkilö-ja tavaraliikenteen, erityisesti vaarallisten aineiden kulje-tusten, onnettomuusriskejä. Riskejä pienennetään myöskalustoa ja laitteita koskevia määräyksiä uusimalla janiiden valvontaa tehostamalla sekä kunnostamalla rata-pihoja. Vuonna 2001 ratapihoilla on tehty turvallisuus-analyyseja sekä laadittu ratapihojen palo- ja pelastus-suunnitelmia.

Liikenteen ympäristöhaittojenvähentäminen ja liikenneturvallisuudenlisääminen

Vaarallisten aineiden kuljetusten turvalli-suuden jatkuva parantaminen erityisestipohjavesialueilla

14

RHK:n ympäris tö toiminta

1999 2000 2001

Räjähteet 0,1 0,1 0,3

Kaasut 726 719 749

Palavat nesteet 4 817 4 516 3 858

Muut syttyvät aineet 89 70 62

Syttyvästi vaikuttavataineet ja orgaanisetperoksidit 89 81 127

Myrkylliset aineet 57 71 63

Syövyttävät aineet 869 932 815

Muut vaaralliset aineet jaesineet 6 10 19

Yhteensä 6 653 6 400 5 793

Vaarallisten aineiden kuljetukset vuosina1999–2001. Tärkeimmät kuljetusluokatja niiden ainemäärät, 1 000 tonnia

15

VARTIUS

PORI

ROVANIEMI

KONTIOMÄKI

JOENSUU

OULURAAHE

IISALMI

NIIRALA

HELSINKI

TURKU

RAUMA

VAASA

KOKKOLA

SEINÄJOKI

LAHTI

HANKO

TAMPERE

VAINIKKALAIMATRA

MIKKELI

JYVÄSKYLÄ

KEMI

TORNIO

HAMINAKOTKA

KUOPIO

SKÖLDVIK

UUSI-KAUPUNKI

Vaarallisten aineiden kuljetuksetVaarallisten aineiden rautatiekuljetuksiin liittyvät onnet-tomuudet ovat usein ympäristön kannalta merkittäviä,koska niiden yhteydessä vesistöön, maaperään tai ilmaanpääsee haitallisia aineita. Vaarallisten aineiden kuljetta-misesta rautateillä on erilliset säännökset, joilla mini-moidaan kuljetusten onnettomuusriskit ja vahinkojensyntyminen siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossajuna suistuisi radalta.

Vaarallisten aineiden kuljetusten suurimmat onnet-tomuusriskit liittyvät lähinnä ratapihoilla tehtäviin vaunun-vaihtotöihin. Vuonna 2001 ei tapahtunut merkittäviä on-nettomuuksia.

Rautateillä kuljetettiin vuonna 2001 yhteensä 5,8 mil-joonaa tonnia vaarallisia aineita. Vaarallisten aineiden kul-jetukset vähenivät edellisestä vuodesta 0,6 miljoonaa ton-nia. Palavat nesteet olivat selvästi suurin vaarallistenaineiden ryhmä; niiden osuus vuoden 2001 kuljetuksistaoli 67 %.

Vaarallisia aineita kuljetettiin eniten Vainikkalan jaSköldvikin sekä Kouvolan ja Kotkan/Haminan välisillärataosuuksilla. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa käyte-tään turvavaunuja suojina, jotka merkittävästi vähentä-vät mahdollisissa onnettomuustilanteissa aiheutuvia vaa-roja. Turvavaunuilla esimerkiksi estetään peräkkäisissäsäiliövaunuissa olevien aineiden välisiä vaarallisia reak-tioita tai tulen leviämistä.

RHK:n ympäris tö toiminta

Vaarallisten aineiden kuljetusten jakau-tuminen rataverkon eri osille vuonna2001

16

60 65 70 75 80 85 90 95 96 97 98 99 00 010

50

100

150

200

250

RHK:n ympäris tö toiminta

Tasoristeysonnettomuuksien kehitysvuosina 1960–2001

Tasoristeykset vähenivät edelleenVuonna 2001 Suomen rataverkolla oli noin 5 100 taso-risteystä, joista 3 500 sijaitsi pääraiteilla, noin 700 sivu-raiteilla ja noin 900 yksityisraiteilla. Tasoristeysten mää-rä on vähentynyt lähes puoleen vuosina 1970–2001.

Tasoristeysonnettomuuksien ja niissä kuolleidenmäärä on vähentynyt lähes neljännekseen 1960-luvulta2000-luvulle. Vuoden 2001 aikana tapahtui 60 taso-risteysonnettomuutta, joissa kuoli yhteensä 12 ja louk-kaantui 25 henkilöä. Hyvin suuri osa onnettomuuksistaon sellaisia, joihin ei tiedetä muuta syytä kuin tarkkaa-mattomuus tai varomattomuus. Vuonna 2001 ajettiin au-tolla rikki 127 puomia ja muuten rikottiin 45 puomia.

Onnettomuuksia yhteensä

Onnettomuuksissa loukkaantuneet

Onnettomuuksissa kuolleet

VARTIUS

PORI

ROVANIEMI

KONTIOMÄKI

JOENSUU

OULURAAHE

IISALMI

NIIRALA

HELSINKI

TURKU

RAUMA

VAASA

KOKKOLA

SEINÄJOKI

LAHTI

HANKO

TAMPERE

VAINIKKALAIMATRA

MIKKELI

JYVÄSKYLÄ

KEMITORNIO

HAMINAKOTKA

KOUVOLA

SKÖLDVIK

KUOPIO

PIEKSÄMÄKI

UUSI-KAUPUNKI

Turvallisuuden kehittäminen

Junien automaattinen kulunvalvonta vuoden 2005lopussa

Rataosat, joilla tällä hetkellä (v. 2002) ei oletasoristeyksiä

Rataosat, joilta tasoristeykset on suunniteltupoistettaviksi

17

VARTIUS

PORI

ROVANIEMI

KONTIOMÄKI

JOENSUU

OULU

RAAHE

IISALMI

NIIRALA

HELSINKI

TURKU

VAASA

KOKKOLA

SEINÄJOKI

LAHTI

HANKO

TAMPERE

VAINIKKALA

IMATRA

MIKKELI

JYVÄSKYLÄ

KEMI

TORNIO

HAMINAKOTKA

KUOPIO

PIEKSÄMÄKI

KOUVOLA

LOVIISA

PORVOO

RAUMA

UUSIKAUPUNKI

NAANTALI

PARKANO

PIETARSAARI

KASKINEN

RIIHIMÄKI

RHK:n ympäris tö toiminta

Rataverkko ja pohjavesialueet

Ratahallintokeskuksen rautatietasoristeysten poisto-ja turvaamisstrategia vuoteen 2020 valmistui vuonna2001. Vuonna 2001 poistettiin 48 tasoristeystä. Suurim-mat poistot tehtiin perusparannustöiden yhteydessärataosilla Toijala–Turku sekä Tampere–Kokemäki–Pori.

Uusia ja uusittuja tasoristeysten varoituslaitoksiaotettiin käyttöön 40. Näistä 39 oli puomilaitoksia- ja yksivalo- ja äänivaroituslaitos. Kuusi varoituslaitosta raken-nettiin ennestään turvaamattomiin tasoristeyksiin. Vuo-den 2001 aikana poistuivat myös viimeiset kaksi mekaa-nista puomilaitosta.

Pohjavesialueisiin kohdistuvatriskit

Rataverkko leikkaa pohjavesialueita koko maassa noin650 km:n matkalla ja vedenhankinnan kannalta tärkeitäI- ja II-luokan alueita noin 550 km:n matkalla. Pohjavesi-alueita, jotka sijaitsevat kokonaan tai osittain enintäänyhden kilometrin päässä rautatiestä, on 1 036 eli 15 %kaikista Suomen pohjavesialueista. Näillä alueilla on noin400 pohjavedenottamoa, joista 29 sijaitsee rautatien vä-littömässä läheisyydessä.

Vedenhankinnan kannalta tärkeimmät pohjavesi-alueet ovat Salpausselkävyöhykkeissä ja niihin liittyvis-sä reunamuodostumissa. Rataosat Hanko–Hyvinkääsekä Riihimäki–Kouvola–Lappeenranta–Joensuu kulke-vat pitkin Salpausselän pohjavesivyöhykettä. RHK:lla ontietokanta vedenhankinnan kannalta tärkeimmistä pohja-vesialueista ja jatkossa ne merkitään myös maastoon.

Suurin pohjaveden pilaantumisriski liittyy kemikaali-kuljetuksiin. Niiden ja muiden vaarallisten aineiden kul-jetusten onnettomuusriskejä pienennetään ennakoltamm. tasoristeysten vähentämisellä, kulunvalvonnan laa-jentamisella sekä kalustoa ja kuljettamista koskevienmääräysten kehittämisellä ja valvonnalla.

Rataverkon tasoristeysten määrä vuosina1960–2001

Pohjavesiseurantaa on jatkettu Kotkan Hovinsaarenja Mussalon sekä Kouvolan, Riihimäen, Sköldvikin, Lap-peenrannan Vainikkalan ja Haminan Poitsilan ratapihoilla,joilla kuljetetaan vaarallisia aineita. Pohjavesiseurantaatullaan edelleen laajentamaan.

Ratahallintokeskus on myös aloittanut jatkuvan poh-javeden tarkkailun neljällä ratapihalla, joilla on tapahtu-nut kemikaalionnettomuuksia.

60 65 70 75 80 85 90 95 00 010

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

18

Tavoitteet

Keskeiset toimenpiteet

1818

Radan rakennuttaminen ja kunnossapito

Materiaalit

Ratahallintokeskus on huomattava materiaalien käyttä-jä. Ratakiskot, ratapölkyt sekä sepeli, sora ja muut maa-ainekset muodostavat suurimmat ainemäärät. Teknisiltäominaisuuksiltaan käyttökelpoiset vanhat kiskot, vaihteetja ratapölkyt käytetään uudelleen vähemmän vaativissakohteissa.

Materiaalien hankinnassa arvostetaan niiden käyt-töön soveltuvuutta sekä kierrätys- ja uusiokäyttömah-dollisuuksia.

Materiaalinkulutuksen vähentäminen on merkittäväosa ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelua. RHK kier-rättää suuren osan käyttämistään tarvikkeista, kutenesimerkiksi ratapölkyt ja kiskot. Uuden kiviaineksen tar-vetta vähentää sepelin puhdistaminen seulomalla. Ra-dasta poistettuja maa-aineksia pyritään saamaan hyöty-

RHK:n ympäris tö toiminta

Käytettävien materiaalien valitseminenniin, että tuotteet olisivat mahdollisimmanpitkäikäisiä ja ympäristövaikutuksiltaanvähän haittaa aiheuttavia

Rakentamiseen käytettävien maa-ainestenja muiden luonnonvarojen käytön seurantaja vähentäminen mahdollisuuksienmukaan

RHK:n ympäristöohjelman noudattamisenedellyttäminen alihankkijoilta jasuunnittelijoilta

1999–2001• Luonnonvarojen sekä muiden aineiden

ja materiaalien käytön seurannankehittäminen

• Puisten ratapölkkyjen korvaaminenbetonisilla

• Kunnossapitosopimus VR-Rata Oy:nkanssa ympäristöohjelman noudatta-misesta

• Vähemmän ympäristöä kuormittavientorjunta-aineiden käytön edistäminen

• Tilauksissa ja toimitusehdoissamaininta RHK:n ympäristöohjelmanhuomioon ottamisesta

käyttöön, esimerkiksi huoltoteiden pohjiksi. Osa radastapoistetuista aineksista käytetään kaatopaikan rakenne-kerroksiksi.

Puiset ratapölkyt vaihdetaanvähitellen betonisiinSuomen rataverkolla on kaikkiaan noin 15 miljoonaa rata-pölkkyä. Niistä pääraiteilla on 5,2 miljoonaa betonipölkkyäja 5,5 miljoonaa puupölkkyä. Sivuraiteiden pölkyt ovatpääasiassa puisia. Betonipölkkyjen kestoikä on huomat-tavasti pidempi kuin puupölkkyjen ja niiden osuutta onlisätty korvaamalla vuosittain noin 500 000 puupölkkyäbetonipölkyillä.

Maa-ainesten käyttöRadan kunnossapitoon ja rakentamiseen käytetään mit-tavia määriä maa-aineksia. Toistaiseksi ei ole tehty kat-tavaa laskentaa tai kirjanpitoa vuosittain käsiteltävistämateriaalivirroista. Hankekohtaisesti on mahdollista saa-da tietoja esimerkiksi raidesepelin käytöstä.

Jatkossa tiedot kerätään hankekohtaisesti RHK:ntietokantaan, jolloin vuotuisia kokonaiskäyttömääriävoidaan paremmin seurata. Maa-ainesten käyttömäärätriippuvat luonnollisesti rakennushankkeen koosta jaainesten käyttökohteista. Joissain hankkeissa osa kivi-aineksista voidaan käyttää uudelleen tai materiaaliasaadaan ratalinjalta ja sen välittömästä ympäristöstä.Radassa olevan vanhan sepelin seulominen on merkit-tävä tapa vähentää uuden sepelin tarvetta ja sitä kauttakallion louhintaa.

Asennettujen uusien ratapölkkyjenmäärä1992–2001 ja ennuste 2002–03,milj. kpl

92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02e 03e0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Betoni Puu

19

VARTIUS

PORI

ROVANIEMI

KONTIOMÄKI

JOENSUU

OULURAAHE

IISALMI

NIIRALA

HELSINKITURKU

RAUMA

VAASA

KOKKOLA

SEINÄJOKI

LAHTI

HANKO

TAMPERE

VAINIKKALAIMATRA

MIKKELI

JYVÄSKYLÄ

KEMI

TORNIO

HAMINAKOTKA

KUOPIO

RHK:n ympäris tö toiminta

Pääraiteiden ratapölkkyjen ja niihinkäytetyn betonin ja puun määrä

RatakiskotKäytössä yhteensä km 17 486Kierrätetty rataan km 170Uusiokäyttö Käytetään hyväkuntoisena tai

kunnostettuna rataverkolla, muutensulatetaan uusioksi

Betonipölkyt (*Käytössä yhteensä milj. kpl 5,2Kierrätetty rataan kpl 1 500Uusiokäyttö Käytetään hyväkuntoisena

rataverkolla tai murskataanuusiokäyttöön

Puupölkyt (*Käytössä yhteensä milj. kpl 5,5Kierrätetty rataan kpl 15 000Uusiokäyttö Hyväkuntoiset käytetään rataverkolla,

loput poltetaan lämmöksi

(* Pölkkyjen määrä pääraiteilla.

1999 2000 2001

Puupölkyt kpl 6 549 700 5 990 300 5 492 600

Betonipölkyt kpl 4 144 300 4 749 400 5 241 400

Uudet betonipölkyt kpl/v 613 100 557 000 553 600

- Betonin määrä m3/v 101 800 92 500 91 900

Uudet puupölkyt kpl/v 134 200 129 000 125 000

- Puun määrä m3/v 15 600 15 000 14 500

Tärkeimpien radanpidossa käytettävientuotteiden käyttö vuonna 2001

Betoni- ja puupölkkyraiteet

rataverkolla vuonna 2001

Betonipölkkyraide

Puupölkkyraide

20

RHK:n vuosina 1999–2001 käyttämä uusi teräskisko ja kiskojen kokonaismäärä

1999 2000 2001

Uusien kiskojen pituus km/v 297 253 254

Uusien kiskojen määrä t/v 17 845 15 070 15 439

Vanhojen kiskojen pituus km/v 69 57 40

Vanhojen kiskojen määrä t/v 7 430 6 156 4 320

Käytössä olevia kiskoja yhteensä km 2 x 8 680 2 x 8 705 2 x 8 734

RHK:n ympäris tö toiminta

Välilliset elinkaaripäästöt

Osa käytettävien materiaalien ympäristökuormituksestaaiheutuu välillisistä elinkaaripäästöistä.

Ratojen rakentamiseen, kunnostukseen ja ylläpitoonliittyy sellaisia elinkaarivaikutuksia, joita Ratahallinto-keskus ei ole vielä arvioinut. Näitä ovat esimerkiksi raken-nusmateriaalien ja raaka-aineiden, kuten sepelin tai te-räksen valmistukseen ja käsittelyyn eri vaiheissa käytettyenergia ja niistä johtuvat muut ympäristövaikutukset. Tätäkoskevien tietojen hankinta edellyttää RHK:n osto-palveluja koskevien ympäristötietojen keruun ja doku-mentoinnin kehittämistä.

Haitalliset aineetRadanpidossa käytetään myös erilaisia haitallisia aineitaja kemikaaleja. Rikkaruohojen ja vesakon torjuntaa tar-vitaan sekä liikenneturvallisuuden että ratarakenteenroutimattomuuden varmistamiseksi. Torjuntaan käytet-tiin vuonna 2001 Zeppelin-torjunta-ainetta vajaat 8 400kiloa. Sähkönsyöttöasemien alueilla käytetään lisäksi tor-junta-aineina pieniä määriä glyfosaatteja.

RHK kehittää omassa ja alihankkijoiden toiminnas-sa käytettyjä ainemääriä koskevaa tiedonkeruuta. Mitta-vista alihankinnoista johtuen materiaalitilinpidon kehittä-

RHK:n tärkeimmät ostopalvelukohteetvuonna 2001, milj. €

Korvausinvestoinnit 142,5

Radan kunnossapito 120,8

Kehittämisinvestoinnit 47,8

Helsinki–Leppävaara-rata 11,6

Liikenteenohjaus 37,2

Kiinteistötoimi 10,3

Suunnittelu ym. 4,0

minen ja ajantasaisen, vähintään vuosittain päivitettävän,tiedon dokumentointi on jatkossa tärkeä tehtävä.

Kiskojen teräksen, ratapölkkyihin käytetyn puun,kreosoottiöljyn, maalien, voitelurasvan, töhrynpoisto-aineiden ja eräiden muiden aineiden osalta tiedonkeruuon kehittynyt jo melko pitkälle. Toisaalta maa-ainestenja metallien käytön seurannassa on vielä runsaastitehtävää.

Ostopalvelut

Suurin osa Ratahallintokeskuksen tuotannosta hankitaanostopalveluina. Vuonna 2001 RHK osti tuotantoonsa tar-vittavia palveluja yhteensä noin 370 miljoonalla eurolla.Ostopalvelujen laajuus korostaa tarvetta ottaa ympäristö-näkökohdat huomioon tarjouspyynnöissä sekä suunnit-telu- ja muissa alihankintatoimeksiannoissa.

Alihankkijoilta edellytetään tapauskohtaisesti, että hevarautuvat selvittämään ja esittämään tuotteitaan japalvelujaan koskevia ympäristötietoja. Esimerkiksi beto-nipölkkyjä valmistavilla tehtailla on käytössä sertifioidutympäristöjärjestelmät.

21

Tavoitteet

Keskeiset toimenpiteet

Rautatieliikenteen ekotehokkuuson hyvä

Sekä rautatieliikenne että radan rakentaminen ja kun-nossapito kuluttavat energiaa. Junaliikenteen ja radan-pidon energiankulutus on kuitenkin vain vajaat kaksi pro-senttia koko maan liikenteen energiankulutuksesta elihuomattavasti vähemmän kuin junaliikenteen 12 %:nosuus kuljetussuoritteesta.

Junaliikenteen ja radanpidon energiankulutus japäästöt ilmaan ovat muihin liikennemuotoihin verrattui-na vähäisiä. Junaliikenteen ominaispäästöt eli matkus-tajan tai tavaran kuljettamiseen kutakin henkilö- tai tonnikilometriä kohden lasketut päästöt sekä energian omi-naiskulutus osoittavat, että rautatieliikenteen ympä-ristötehokkuus on hyvä. RHK haluaa silti vähentää myösrautatieliikenteen hiilidioksidin, typen oksidien, rikkidi-oksidin ja hiukkasten päästöjä.

Junaliikenteen ja radanpidon energiankulutus vaikut-taa muun energiankulutuksen tavoin kasvihuoneilmiöönmuun muassa hiilidioksidipäästöjen (CO2) kautta. Säh-köenergian tuotannossa ja dieselpolttoaineen palami-sessa ilmakehään vapautuu hiilidioksidin ohella myös hii-limonoksidi- (häkä eli CO), hiilivety- (HC), typenoksidi-(NOx), rikkidioksidi- (SO2) ja hiukkaspäästöjä (PM).

Energiankulutus ja päästöt

RHK:n ympäris tö toiminta

Rautatieliikenteen kuljetusmääriinsuhteutetun energiankäytön jasiitä aiheutuvien päästöjenvähentäminen

1999–2001• Rataverkon sähköistämisen

jatkaminen

• Junaliikenteen päästöjen jaenergiankäytön dokumentointi jaanalysointi VTT:n ylläpitämälläRAILI-laskentajärjestelmällä

• Ohjearvot dieselvetureidenpäästöille

Suomen liikenteen päästöt ja energiankulutus vuonna 2001

Liikennemuoto Hiili- Hiilivety Typen Hiukkaset Rikki- Hiili- Energian-monoksidi oksidit dioksidi dioksidi kulutus

CO HC NOX PM SO2 CO2

Rautatieliikenne 0,5 0,2 3,4 0,1 0,2 255 3,7Tieliikenne 320,3 40,1 75,2 3,9 0,2 11 032 151,0Vesiliikenne 28,7 10,5 73,7 2,1 18,9 3 307 46,0Ilmaliikenne 3,2 0,4 3,4 – 0,3 1 138 15,0Yhteensä 352,7 51,2 155,7 6,1 19,6 15 732 216,0

Päästöt 1 000 tonnia, energiankulutus petajoulea

Lähde: LIPASTO

22

Liikennöinnissä pyritään siirtymään mahdollisimmansuurelta osalta dieselvetoisesta liikenteestä sähköjuna-liikenteeseen. Sen lisäksi että sähköjunaliikenne onenergiatehokkaampaa kuin dieselvetoinen liikenne,sähkön tuottamisessa syntyvät typen oksidit, häkä jahiukkaset eivät leviä suoraan radanvarren hengitysilmaan.

Radanpidon energiankulutusta ei ole toistaiseksi las-kettu mukaan rautatieliikenteen energiankulutustietoihin.RHK:n oman toiminnan eli radanpidon käyttämästä ener-giamäärästä lähes puolet käytetään talvella vaihteiden läm-mitykseen. Suuri osa kuluu myös turvalaitteiden toimin-taan, kiinteistöjen lämmitykseen ja ratapihojen valaisuuun.Turvallisuuden kannalta tärkeiden sähkölaitteiden käytönlaajentuminen tulee lisäämään RHK:n energiankulutusta.Ratojen rakentamiseen liittyvien maa-ainesmassojen kä-sittely, rakennusmateriaalien valmistus sekä radanpidossatarvittavat huoltolaitteet kuluttavat myös energiaa.

RHK:n ympäris tö toiminta

Rautatieliikenteen päästöt ja energiankulutus vuonna 2001

Liikennemuoto Hiilimonoksidi Hiilivety Typen oksidit Hiukkaset Rikkidioksidi Hiilidioksidi Energian- CO HC NO

X PM SO

2 CO

2 kulutus

Henkilöliikenne 119,9 29,6 589,9 27,1 119,0 96 511 1,4Tavaraliikenne 386,6 159,8 2 681,9 69,0 109,5 154 226 2,2Pelkät veturit 12,2 5,5 96,8 1,8 1,9 4 131 0,1Yhteensä 518,8 194,9 3 368,6 98,0 230,4 254 868 3,7

Sähköjunaliikenne 80,6 10,1 206,4 23,7 171,2 105 721 1,8Dieseljunaliikenne 438,2 184,8 3 161,3 74,3 59,2 149 148 1,9

Henkilökaukoliikenne 105,0 27,7 551,7 22,7 87,3 76 959 0,3Henkilölähiliikenne 14,9 1,9 38,2 4,4 31,7 19 552 1,1

Päästöt tonnia, energiankulutus petajoulea

Lähde: RAILI 2001

Rautatieliikenne vähentääenergiankulutusta

Suomen junaliikenteen energiankulutus on vähentynytviimeisten kahden vuosikymmenen aikana noin 4,5 peta-joulesta noin neljään petajouleen. Samanaikaisesti henki-löliikenne on kasvanut 6 % ja tavaraliikenne 21 %. Juna-liikenteen energiatehokkuus on tänä aikana parantunuthuomattavasti. Ratahallintokeskus ja liikennöitsijä pyrki-vät vähentämään rautatieliikenteen matkustajaa ja tavara-tonnia kohti laskettua energiankulutusta edelleen, jolloinsamalla energiamäärällä kuljetetaan enemmän ihmisiä jatavaraa.

Suomen junaliikenteen energian-kulutuksen kehitys, petajoulea

81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 010

1

2

3

4

5

6

Yhteensä

Dieselpolttoneste

Sähkö

23

Radanpidon energiankulutus

Radanpidon käyttämä energiamäärä oli vuonna 2001 noin87 miljoonaa kWh. Vaihteiden lämmitykseen ja jäänestoonkului tästä noin 30 miljoonaa kWh. Ratapihojen valais-tus, turvalaitteet, puomit ja eräät muut toiminnot kulutti-vat lähes 57 miljoonaa kWh.

Myös radan rakennus- ja huoltokoneisiin, raken-nusaineiden valmistukseen sekä kuljetukseen ja käsitte-lyyn kuluu energiaa, jota voidaan pitää RHK:n välillisestikäyttämänä energiana. Tätä ei ole toistaiseksi dokumen-toitu RHK:n ympäristöjärjestelmään. Etenkin rakennus-hankkeissa tarvittava energiamäärä vaihtelee huomatta-vasti vuosittain.

Sähköistäminen tehostaa energiankäyttöäRataverkon sähköistäminen on paras keino lisätä juna-kuljetusten energiatehokkuutta, koska sähkön hyötysuh-de on rautatieliikenteessä parempi kuin dieselvoimanhyötysuhde. Rataverkosta oli vuonna 2001 sähköistetty44 % ja yli 70 % liikenteestä on sähkövetoista. Sähkönosuus junaliikenteen käyttämästä energiasta on kaksin-kertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana vajaas-ta yhdestä vajaaseen kahteen petajouleen. Samana ai-kana dieselvoiman osuus on lähes puolittunut vuoden1980 noin 86 300 polttoainetonnista 54 500 polttoaine-tonniin vuonna 2001.

Sähköjunaliikenne ei aiheuta paikallisia haitallisiapakokaasupäästöjä radanvarren hengitysilmaan. Sähköntuottamisessa syntyvät päästöt voidaan lisäksi puhdis-taa paremmin keskitetyn tuotannon yhteydessä, vaikkaesimerkiksi fossiilisista polttoaineista vapautuvaa hiili-dioksidia ei voida poistaa nykytekniikalla taloudellisesti,vaan se pääsee lämmittämään ilmakehää.

Kaikki pakokaasupäästöjen vähentämiseen liittyvättoimenpiteet edellyttävät pitkäaikaista toimintaa. Ympä-ristöohjelmaan ei ole kirjattu niiden osalta tarkkoja vuo-sittaisia tavoitteita. Kiinteistöjen ja vaihteiden lämmityk-sen energiankäytön seurantaa tulee parantaa.

RHK on antanut ohjearvot dieselveturien päästöilleilmaan liikkuvan kaluston määräyksissä ja ohjeissa vuon-na 2000.

RHK:n ympäris tö toiminta

KUOPIO

VARTIUS

PORI

ROVANIEMI

KONTIOMÄKI

JOENSUU

OULURAAHE

IISALMI

NIIRALA

HELSINKITURKU

RAUMA

VAASA

KOKKOLA

SEINÄJOKI

LAHTI

HANKO

TAMPERE

VAINIKKALAIMATRA

MIKKELI

JYVÄSKYLÄ

KEMITORNIO

HAMINAKOTKA

KOUVOLAHYVINKÄÄ

UIMAHARJUSIILINJÄRVI

Rataverkon sähköistys

Sähköistetty

Rakenteilla

Sähköistettäväksi suunnitellut rataosat

Junaliikenne käytti vuonna 2001 yhteensä 514 mil-joonaa kilowattituntia (kWh) sähköä ja 52,8 miljoonaa lit-raa dieselpolttoainetta. Sähköenergian osuus liiken-nöintiin käytetystä energiasta oli yli 40 %. Osuus nouseesitä mukaa kuin Suomen rataverkon sähköistäminen ete-nee. Suurin osa eli 83 % henkilö- ja 57 % tavaraliiken-teen junakilometreistä kuljetettiin vuonna 2001 sähkö-vedolla. Sähkövedon osuus tavara- ja henkilöliikenteenyhteenlasketuista junakilometreistä oli 73 %.

Junaliikenteen päästöjä ilmaan ja energiankäyttöädokumentoidaan ja analysoidaan VTT:n ylläpitämälläSuomen rautatieliikenteen päästöjen RAILI-laskenta-mallilla. Se laskee sekä henkilö- että tavaraliikenteenpäästöt ja energiankulutuksen valtakunnallisesti, rata-osittain ja ratapihoittain sekä erittelee diesel- ja sähkö-vetoisen liikennöinnin ja lähijunaliikenteen. Malli keskit-tyy liikennöinnin energiankulutukseen, joten se ei katakoko radanpidon energiankäyttöä. Junaliikenteen käyt-tämän sähkön tuotannossa vapautuvat päästöt sisälty-vät tässä raportissa käytettyihin, RAILI-laskentamallillatuotettuihin yhteenvetotietoihin ja -taulukoihin.

24

Tavoitteet

Keskeiset toimenpiteet

24

Melu

Rautatieliikennemelun vähentäminenkoko rataverkolla ja ennen kaikkeataajaan asutuilla alueilla

Meluhaittojen vähentämisohjelma, jollapääosin poistetaan asutuilta alueilta yli65 dB(A) ekvivalenttitason rautatie-liikennemelu

1999–2001• Rautatieliikenteen meluntorjunta-

ohjelman 2001–2020 laatiminenpääkaupunkiseudulle yhteistyössäseudun kuntien ja YTV:n kanssa

• Valtakunnallisen meluselvityksenaineisto paikkatietojärjestelmäänkesällä 2000

• Vuosittaisten melumittaustentekeminen

• Helsinki–Huopalahti–Leppävaara-kaupunkiradan meluesteidenrakentaminen yhdessä Helsingin jaEspoon kaupunkien kanssa

• Melun aiheutumisen vähentäminenkalustonormein ja raja-arvojenasettaminen ulkopuoliselle melulle

• Melunhallintajärjestelmä rataverkonmelualueiden määrityksen ja melu-ennusteiden laatimisen tueksi

• Kiskojen hionta

Suomessa noin 30 000 ihmistä asuu rakennuksissa, joi-den ulkopuolella rautatieliikenteen melu ylittää 55 dB:ntason päiväaikaan klo 7.00–22.00. Melun määrää ja senhaittavaikutuksia vähennetään kiskojen yhteenhitsaa-misella, ottamalla käyttöön uutta, hiljaisempaa kalustoa,kiskojen hionnalla sekä rakentamalla meluesteitä. Näillätoimenpiteillä rautatiemelua on kyetty tehokkaasti vähen-tämään suhteessa kasvaneeseen liikenteeseen.

Melulle altistuvien asukkaiden määrä on viimeistenkahden vuosikymmenen aikana kuitenkin lisääntynyt ra-dan läheisyyteen rakennettujen asuinalueiden johdostavarsinkin Helsingin ja Tikkurilan välillä. Kaluston kehitty-

RHK:n ympäris tö toiminta

misen ja kiskojen hionnan ansiosta sekä kiireellisiksitodettujen meluesteiden rakentamisen jälkeen rautatie-liikennemelu myös pääkaupunkiseudulla on vähäistä lii-kenteen lisääntymisestä huolimatta.

Melusta tehtiin vuonna 2001 yhteensä 11 kirjallistavalitusta ja melua mitattiin seitsemässä eri kohteessa.Tampereella ja Turussa on päätetty lähteä kartoittamaanmelua kokonaisvaltaisesti.

RHK panostaa meluntorjuntaan

Liikennekaluston ja radan kunnossapidon lisäksi merkit-tävin rautatiemelua vähentävä tekijä on kaavoituksen to-teuttaminen siten, että melulle altistuvien ihmisten mää-rä ei lisäänny uusia rakennuksia rakennettaessa eikämelualueille rakenneta asuinalueita. Tähän myös Rata-hallintokeskus vaikuttaa aktiivisesti.

Ratahallintokeskus voi vaikuttaa käytettävään kalus-toon myös sen tyyppihyväksynnästä vastaavana viran-omaisena. Kalustonormeilla voidaan säädellä esimerkiksijarrujen ja pyörien laatua. Ratatekniset määräykset muunmuassa kiskojen kiinnityksistä, välilevyistä ja siltojen tek-nisistä ratkaisuista vaikuttavat meluun. Leppävaarankaupunkiradan ja tulevan Tikkurila–Kerava-kaupunkira-dan osana olevan Rekola–Korso-kohtausraiteen raken-tamisen yhteydessä on yhdessä kuntien kanssa raken-nettu myös meluesteitä.

Ratapihojen vaihtotyöstä saattaa aiheutua melu-haittoja niiden läheisyydessä asuville ihmisille. Erityises-ti yöaikaista vaihtotyömelua poistetaan mahdollisuuksi-en mukaan siirtämällä työt vähemmän häiritseviin ajan-kohtiin. Näin on menetelty esim. Riihimäen ratapihalla.

Ratahallintokeskuksen melunhallintajärjestelmä onluotu rataverkon melualueiden määrityksen ja melu-ennusteiden laatimisen tueksi. Vuonna 2001 sen tiedos-tosta tulostettiin kuntia varten noin 20 melukarttaa.

25

RHK:n ympäris tö toiminta

Meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutusyli 55 dB(A):n päivämelulle altistuvanväestön määrään pääkaupunkiseudulla

Meluntorjuntaohjelmapääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, seudunkunnat ja Ratahallintokeskus laativat vuonna 2001 en-simmäisen yhteisen koko seudun kattavan rautatieliiken-teen meluntorjuntaohjelman vuosille 2001–2020.

Ohjelmaan liittyvän selvityksen mukaan yli 55 dB(A):nsuuruiselle rautatieliikenteen melulle altistuu seudullatällä hetkellä noin 9 100 asukasta. Vuonna 2020 vas-taavalle melulle altistuisi ilman torjuntatoimenpiteitä noin17 500 asukasta.

Meluntorjuntaohjelma sisältää tehostetun kiskojenhiontaohjelman toteuttamisen sekä meluesteiden raken-tamisen neljääntoista kohteeseen, joiden yhteenlaskettuestepituus on noin 45 km.

Ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden jälkeen vuon-na 2020 yli 55 dB(A):n suuruiselle rautatieliikenteenmelulle altistuisi seudulla noin 4 600 asukasta eikä yli 65dB(A):n suuruiselle melulle altistuisi käytännössä ketään.

Helsingin kaupunki ja RHK ovat sopineet Helsinginalueen meluesteiden rakentamisesta vuosina 2003–2005. Vantaan ja Espoon kaupungeilla sekä RHK:llaon tarkoitus yhdessä toteuttaa näiden kaupunkien alu-eilla rakennettavat meluesteet kaupunkiratahankkeidenyhteydessä.

Melulle altistuvaasukasmäärä

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

Ei toimenpiteitä

Kiskojen hionta

Kiskojen hionta ja meluesteet

Lähde: Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma

vuosille 2001–2020

26

Tavoitteet

Keskeiset toimenpiteet

Tärinä

Rataverkolla esiintyvientärinäalueiden selvittäminen jatoimenpiteisiin ryhtyminentärinähaittojen poistamiseksi

1999–2001• Tärinäalueiden kartoittaminen

• Tärinän raja-arvojen määrittäminen

• Tärinäalueiden parantamis-suunnitelmien laatiminen

• Osallistuminen tutkimusprojekteihintärinän vähentämiseksi

Erityisesti tavarajunien aiheuttamalle tärinälle otollistamaaperää ovat savikot ja suot. Tärinä vaimenee nope-asti etäisyyden kasvaessa tärinälähteestä. Tärinänvähennyskeinoja ovat radan perustus- ja vahvistus-toimenpiteet sekä tärinää vaimentavien rakenteiden käyt-tö rakennusten lähellä rakennusvaiheessa. Kaiken tärinäneliminoiminen on sekä taloudellisesti että teknisesti käy-tännössä mahdotonta.

Ongelmalliset tärinäalueet selvitetään ja rajataan. Sel-vitykset toteutetaan yhteistyössä kunnan ympäristö-viranomaisten kanssa. Näin varmistetaan, että RHK saa

RHK:n ympäris tö toiminta

26

mahdollisimman tarkat tiedot ongelma-alueista ja kun-nat voivat ottaa tärinäasiat huomioon maankäytön suun-nittelussa.

Riskikartoituksilla voidaan ennakoida tärinän suuruusalueita kaavoitettaessa. Mittauskohteet määrätään kar-toitusten perusteella. Vuoden 2001 aikana on valitettuneljästä kohteesta ja kaikkiaan selvityksiä on tehty vuo-den 2001 loppuun mennessä 51 kohteessa. Vuoden 2001loppuun mennessä rataverkon tärinäkohteet on saatupääosin kartoitetuksi.

Idän liikenteen kannalta tärkeät rataosuudet Vainik-kala–Sköldvik ja Vartius–Raahe ovat tärinän kannaltapahimmat. Radan varrella olevia asukkaita häiritsevät eri-tyisesti venäläisen standardin mukaiset tavarajunat.

Kartassa on esitetty rautatieliikennetärinän esiin-tymispaikat ja tärinän syiden selvittämiseksi tehdyt toi-met valtion rataverkolla. RHK on asettanut aiemmin mit-tauksissa todetun tärinän perusteella väliaikaisia lii-kennerajoituksia seitsemään kohteeseen. Yhtä lukuun-ottamatta ne kohdistuvat raskaaseen venäläisen standar-din mukaiseen kalustoon.

27

RHK:n ympäris tö toiminta

Rautatieliikennetärinän esiintyminen jatärinäselvitykset valtion rataverkolla

PORI

ROVANIEMI

KONTIOMÄKI

JOENSUU

OULU

LAPPEENRANTA

HELSINKI

TURKU

RAUMA

SEINÄJOKI

LAHTI

HANKO

TAMPERE

VAINIKKALA

MIKKELI

JYVÄSKYLÄ

TORNIO

HAMINAKOTKA

IISALMIVAASA

KOKKOLA

KOUVOLA

KUOPIO

Valitus tärinästä, selvitetään jatkotoimenpiteitä

Tilannekartoitus tai rakennusvauriokatselmus tehty

Mittaus tehty

Nopeusrajoitus

RHK on laatinut raideliikenteen tärinän kartoitus- jamittausohjeen, joka on ollut koekäytössä vuodesta 1998.RHK ja VTT laativat yhteistyössä vuonna 2001 julkaisun”Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin – Vau-rioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen”. Julkaisu tu-lee korvaamaan RHK:n koekäytössä olleen tärinämittaus-ohjeen ja määrittelee muun muassa tärinän raja-arvot.

RHK on myös selvittänyt haitallisen tärinän poista-mista NORDVIB-tärinätutkimuksessa yhdessä muidenpohjoismaisten rautatieviranomaisten kanssa. Tutkimuk-sen toteuttajina ovat pohjoismaiset korkeakoulut ja alanjohtavat tutkimuslaitokset. Edullisia ratkaisuja ongelmanpoistamiseksi ei ole näköpiirissä.

Mahdollisia tärinän vaimennustoimenpiteitä, kutenradan perustusten vahvistamista voidaan harkita vas-ta, kun tunnetaan nykytilanne koko rataverkolla tarkem-min ja kun tiedetään eri vaimennustoimenpiteiden vai-kutukset.

28

Tavoitteet

Keskeiset toimenpiteet

28

Suurin osa Ratahallintokeskuksen käyttämistä materiaa-leista voidaan kierrättää esimerkiksi RHK:n omassauusiokäytössä vähäliikenteisillä rataosuuksilla, ratapohjanrakennusaineena tai energiantuotannossa, mikä vähen-tää oleellisesti radanpidossa syntyvää jätemäärää. Uu-sien ratojen ja raiteiden rakentamisessa ja perusparan-nuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon ylijää-mämassoja.

Puiset ratapölkyt kierrätetään taipoltetaan energiaksi

Radan parantamisen yhteydessä poistettavat käyttökel-poiset puupölkyt voidaan käyttää uudelleen esimerkiksisivuraiteilla. Huonokuntoisimmat pölkyt poltetaan hake-tettuina korkeassa lämpötilassa energiaksi. Poltto onkeskitetty Kajaanissa ja Raumalla sijaitseviin laitoksiin.Vioittuneet betonipölkyt voidaan käyttää tien, radan, rata-pihan tai vastaavien paikkojen täyttö- ja vahvistustöissäjoko sellaisinaan tai murskeena.

Rataosilta poistetuista teräskiskoista ja -vaihteistaosa kierrätetään käyttämällä niitä sivuraiteilla, ratapihoillatai vähän liikennöidyillä rataosuuksilla. Osa toimitetaanmuuhun uusiokäyttöön ja loput teräksen raaka-aineeksi.Vaihteiden osia voidaan hyödyntää varaosina niiden kor-jauksen yhteydessä. Loput toimitetaan keräily-yhtiöidenkautta uusioteräksen raaka-aineeksi.

Ratapohjan mursketta voidaan käyttää sen ominai-suuksien huononnuttua soran korvikkeena tai täyte-aineena muissa maanrakennustöissä.

Kiinteistöjen jätehuolto

Ratahallintokeskuksen kiinteistöjenjätteiden lajittelu on paikkakuntakohtaista.RHK:n hallitsemien kiinteistöjenvuotuisesta jätekertymästä ei ole tehtyselvitystä. Toimistojen keräyspaperia,lasia, muovia, peltiä, kotitalousjätteenkaltaista sekä muuta jätettä lajiteltiinniiden pienehkön määrän takiapääosin normaalin pientalous-jätteen tapaan.

Jätteet ja kierrätys

Syntyvien jätteiden määränvähentäminen

1999–2001• Useimpien keskeisissä radan

rakennus- ja perusparannustöissäkäytettyjen materiaalien kierrätys

• Käytöstä poistettujen puurata-pölkkyjen hyödyntäminen energian-tuotannossa sekä betonipölkkyjenhyödyntäminen ratapohjan taihuoltoteiden rakentamisessa

• Käytöstä poistettujen kiskojen javaihteiden hyödyntäminenteräksen raaka-aineena

RHK:n ympäris tö toiminta

29

Tavoitteet

Keskeiset toimenpiteet

RakennuskantaRatahallintokeskuksen hallinnassa on 2 777 rakennustaja noin 28 000 hehtaaria maata. Rakennuskanta on van-haa. Suuri osa rakennuksista on luokiteltu kulttuurihis-toriallisesti arvokkaiksi.

Asema-alueita pyritään kehittämään joko jatkamal-la rakennusten nykyistä käyttöä tai etsimällä sellaistauuskäyttöä, joka säilyttäisi alueiden kulttuurihistoriallisenluonteen myös täydennysrakentamisen yhteydessä.Ratahallintokeskus käyttää hallinnassaan olevia maa-alueita ja rakennuksia ensisijaisesti rautatieliikenteentarpeisiin.

Asema-alueita kunnostettuRHK solmi vuonna 1998 valtakunnallisesti merkittävien,kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asema-alueidensäilyttämismenettelyä koskevan sopimuksen ympäristö-ministeriön, Museoviraston, VR-Yhtymä Oy:n, Metsän-tutkimuslaitoksen ja Valtion kiinteistölaitoksen kanssa.

Sopimuksen piiriin kuuluu 85 kunnan alueella yhteen-sä 115 asema-aluetta, joilla on 872 rakennusta. Näitäasema-alueita pyritään kehittämään joko jatkamalla ra-kennusten nykyistä käyttöä tai etsimällä sellaista uus-käyttöä, joka säilyttäisi alueiden kulttuurihistoriallisenluonteen myös täydennysrakentamisen yhteydessä.Vuonna 2001 RHK peruskorjasi sopimukseen kuuluviakohteita muun muassa Pasilassa, Hämeenlinnassa ja

Maa-alueet ja rakennukset

RHK:n ympäris tö toiminta

Ympäristönäkökohtien huomioonottaminen maa-alueiden ja raken-nusten hallinnassa

1999–2001• Kulttuuriarvojen huomioiminen

asema-alueiden hoidossa

• Asema-alueiden hoitoluokituksensuunnittelu

• Radan kunnossapito- ja rakentamis-materiaalien säilytyksen ohjeistus

• Likaantuneiden alueiden kartoituksetja maaperätutkimukset

• Tankkauspaikkojen puhdistus-toimenpiteet

• Vainikkalan öljyonnettomuudenjälkeinen maaperän kompostointi

• Ratapihojen pohjaveden laadunseurannat

30

Riihimäellä käyttäen rakennusten ja alueiden ylläpitoonja kunnostukseen yhteensä arviolta miljoonaa euroa.

Vuoden 2001 aikana on asema-alueiden viherympä-ristöille kehitetty hoitoluokitusmallia, jossa asema-alueetluokitellaan niiden liikenteellisen merkityksen ja kulttuu-rihistoriallisten arvojen perusteella. Kullekin hoitoluokallemääritellään yhtenäinen hoidon tavoitetaso ja laaditaanhoito-ohjeet. Hoitoluokituksen kehittämisen yhteydessäon kartoitettu asemien viherympäristöjen nykytilaa eripuolilla Suomea.

Tuntuvia parannuksia Helsingin keskusrautatiease-malla ovat laiturien ali kulkeva jalankulkutunneli sekälaiturikatokset. Jalankulkutunnelia pitkin pääsee laiturienpohjoispäässä laiturilta toiselle ja koko alueen ali. Por-taiden lisäksi laitureille on hissiyhteydet helpottamassamuun muassa liikuntaesteisten kulkua.

VR-Yhtymä Oy on kattanut laiturien päätyalueenasemarakennuksen edessä Eliel Saarisen muotokieltämukaillen. RHK jatkoi katosta aseman siipirakennustenväliselle laiturialueelle. Ulkonäöltään tämä katos vastaalaiturin päätyalueen katosta. Vuoden 2001 elokuussa val-mistunut katos lisää matkustajien viihtyisyyttä ja paran-taa aseman palvelutasoa ja laiturialueen toimivuutta.

Voimavaroja pilaantuneidenalueiden tarkkailuun japuhdistukseen

Rautatiealueilla on yleensä pitkä toimintahistoria ja siksimaaperään on ajan kuluessa voinut joutua myös haitalli-sia aineita. Alueita, joiden maaperä on pilaantunut, saat-tavat olla tankkauspaikkojen, säiliöiden ja öljynerotus-

RHK:n ympäris tö toiminta

kaivojen lähialueet, dieselkaluston seisontaraiteet sekäkemikaalivaunujen järjestelyraiteet ja vaihteiden ympä-ristöt. Pilaantunutta maata voi myös olla vanhoilla kemi-kaalien käsittelyalueilla, esimerkiksi ratapölkkyjen kyl-lästämöalueilla tai kemikaalivuotojen tapahtumapaikoilla.

RHK on selvittänyt sen hallintaan siirtyneiden aluei-den, varsinkin ratapihojen ja tankkauspaikkojen, maa-perän kuntoa 22 kohteessa. Tarvittavat puhdistustyöttehdään yhteistyössä VR Osakeyhtiön ja Oy VR-Rata Ab:nsekä paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa.

Maa-alueita on puhdistettu kahdeksassa kohtees-sa. Tärkein kohde oli Hakkilan romuttamoalueen puh-distaminen raskasmetallista ja PCB:stä noin 3 hehtaarinalueelta. Hakkilan puhdistustyön kustannukset olivatvuonna 2001 noin 1,7 miljoonaa euroa ja RHK:n tulevatvastuut puhdistuksesta ovat vielä noin miljoonaa euroa.

31

• Rautatieliikenteen melu- ja tärinäongelmien vähentäminen

• Pilaantuneiden maiden puhdistus

• Liikenteen aiheuttamien pohjavesiriskien hallinta

• Suurten ratahankkeiden negatiivisten ympäristövaikutusten minimointi

• Ratojen estevaikutusten lieventäminen ja maisemasuunnittelu

• Radanpidon ekotehokkuuden kasvattaminen raaka-aineiden

kierrätystä ja elinkaariarviointia kehittämällä

• Liikennöitsijöille asetettavat ympäristövaatimukset

• Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmien

integroiminen

• Seurantajärjestelmien kehittäminen sekä

mittareiden ja indikaattoreiden käyttöönotto

• Uusien toimintamallien kehittäminen tehostamaan

keskeisimpien ympäristöongelmien ratkaisuja

• EU:n uuden meludirektiivin asettamat vaatimukset

• Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevan

lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet

RHK:n ympäristötoiminnanhaasteet lähivuosille

32

SanastoaEkotehokkuusMittaa, kuinka paljon luonnonvaroja kuluu hyödykkeestäsaatavaa suoritetta kohden ja mihin tulisi kiinnittää huo-miota luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi.

ElinkaarilaskentaTuotteen koko elinajan aikaisten ympäristövaikutusten,sekä haittojen ja hyötyjen arvioimista. Laskennassaotetaan huomioon esimerkiksi energian ja veden kulutus,päästöt maaperään, vesiin ja ilmaan sekä jätteet jaongelmajätteet.

ElinkaariarviointiMenettely, jossa selvitetään, mitä ympäristövaikutuksiatuotteella tai toiminnalla on koko sen elinkaaren aikana eliselvitetään ympäristövaikutukset lähtien raaka-aineiden jaenergian hankinnasta ja päättyen tuotteen lopulliseenjätekäsittelyyn.

Energian ominaiskulutusEnergiankulutus kuljettua yksikköä kohti. Rautatie-liikenteessä kulutusta mitataan usein megajoulenatonnikilometriä tai henkilökilometriä kohti, yksiköt ovatMJ/tkm ja MJ/hkm. Kansainvälisessä vertailussa onkäytetty myös ominaiskulutusta kokonaissuoritetta kohti,joka lasketaan jakamalla kokonaisenergiankulutus tonni-ja henkilökilometrien summalla. Yksikkö on tällöin MJ/(tkm+hkm).

EnergiatehokkuusEnergian tuotannon, käytön ja muuntamisen hyötysuhde.

Fossiiliset polttoaineetVuosituhansien kuluessa maankuoreen varastoituneitauusiutumattomia polttoaineita, esim. öljy, kivihiili jamaakaasu.

GlyfosaattiKemikaali, jota käytetään rikkakasvien torjuntaanratapenkoilla ja -pihoilla. Glyfosaatilla on vastaavaantarkoitukseen aiemmin käytettyjä aineita vähäisemmätnegatiiviset ympäristövaikutukset. Sitoutuu maahan jahajoaa nopeasti.

Henkilökilometri, hkmMatkustajan kulkema yhden kilometrin matka.

Hiilidioksidi, CO2

Eloperäistä hiilidioksidia vapautuu, kun biologinen ainemaatuu tai palaa. Fossiilista hiilidioksidia vapautuupoltettaessa hiiltä, kaasua tai öljyä. Fossiilisen hiilidioksi-din vapautuminen vaikuttaa osaltaan kasvihuoneilmiönsyntyyn.

Hiilimonoksidi, COHajuton ja väritön kaasu, jota muodostuu epätäydellisessäpalamisessa ja joka voi aiheuttaa häkämyrkytyksen, silläse estää hengitettäessä hapen sitoutumista veren hemo-globiiniin. Hiilimonoksidi voi edistää kasvihuoneilmiötäestämällä metaanin hapettumista.

Hiilivedyt, HCHiilivedyt syntyvät polttoaineen epätäydellisen palamisentuloksena. Osalla hiilivedyistä on suoria myrkkyvaikutuk-sia. Useat hiilivetypäästöistä tavatut orgaaniset yhdisteetkuuluvat karsinogeenien eli syöpää aiheuttavien aineidenryhmään.

HiukkasetPakokaasujen pienet hiukkaset ovat enimmäkseen hiiltä,ja niiden pinnassa on muita pakokaasuissa olevia haitalli-sia yhdisteitä. Hiukkaset ovat haitaksi ihmisen terveydelleja aiheuttavat esimerkiksi hengitystiesairauksia. Haitta-vaikutukset ovat sidoksissa hiukkasten kokoon. Mitäpienempiä ne ovat, sitä syvemmälle ne tunkeutuvathengityselimiin.

JunakilometriJunan kulkema yhden kilometrin matka.

Junien automaattinen kulunvalvontaJärjestelmä koostuu radassa ja veturissa olevista laitteis-ta. Sen avulla varmistetaan, että juna noudattaa nopeus-rajoituksia sekä junan kulkuun vaikuttavia opasteita jamerkkejä. Jos juna ylittää sallitun nopeuden, laitteistojarruttaa automaattisesti. Kulunvalvonta kattaa kaikkihenkilöliikenteen ja tärkeimmät tavaraliikenteen radatvuonna 2005.

KasvihuoneilmiöSyntyy, kun ilmakehän kasvihuonekaasut päästävät aurin-gon lyhytaaltoisen säteilyn maahan, mutta eivät pitempi-aaltoista säteilyä avaruuteen. Tämä aiheuttaa ilmakehänlämpenemistä, josta on seurauksena koko maapalloa kos-keva ilmastonmuutos.

KasvihuonekaasutKasvihuoneilmiötä aiheuttavia kaasuja (mm. vesihöyry,hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, otsoni ja kloorifluori-hiilivedyt) päästävät auringon säteilyn maapallon pinnalle,mutta eivät päästä maapallon lähettämää lyhyempi-aaltoista säteilyä lävitseen.

KasvihuonepäästötKaasuja, jotka ilmakehään päästyään voimistavat ilmas-tonmuutosta. Rautatieliikenne aiheuttaa lähinnä hiili-dioksidipäästöjä.

Kestävä kehitysKestävällä kehityksellä tarkoitetaan maailmanlaajuisesti,alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattuayhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvatanykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdolli-suudet. Laajasti määriteltynä sisältää neljä toiminnallistaulottuvuutta: ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen jakulttuurisen.

KreosoottiöljyKivihiilitervasta tislattava öljy, jota käytetään esimerkiksipuisten ratapölkkyjen ja puhelinpylväiden kyllästämiseen.Kreosootti on myrkyllinen aine, joka sisältää haihtuviahiilivetyjä. Paljaalla iholla se aiheuttaa ärsytystä.

KuljetussuoriteKuljetusmatkan ja kuljetetun määrän tulo.

Kuumakäynti-ilmaisinJunien suistumisonnettomuuksia voidaan vähentääradoille sijoitettavilla junien akseleiden laakereidenkuumakäynti-ilmaisimilla. Niiden antaman tiedon perus-teella juna voidaan pysäyttää ennen akselivauriota jamahdollista suistumista radalta.

32

33

LiikennejärjestelmäsuunnitelmaPitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jossa tarkastel-laan liikkumista ja kuljettamista koskevan järjestelmänkehittämistä kokonaisuudessaan sekä sovitetaan yhteenliikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämistä.

Materiaalipanos, MIPS (Material Input PerService)Ilmaisee kiloissa vaaditun materiaalitarpeen hyödykkeentuottamaa hyötyä kohti.

MatkakeskusMatkakeskus on kaupungin keskustassa sijaitseva liiken-teen palvelupaikka, jossa vaihtaminen kulkumuodostatoiseen on vaivatonta. Matkakeskuksessa kohtaavatpaikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen henkilöliikenne.

MeluÄäni, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai joka onmuuten haitallista terveydelle tai hyvinvoinnille.

MelunhallintajärjestelmäRatahallintakeskus otti vuonna 2001 käyttöön melun-hallintajärjestelmän, jolla voidaan suuntaa antavastimääritellä rautatiemelun voimakkuusvyöhykkeiden rajat.

Natura-alueEuroopan unionin Natura 2000 -verkostoon kuuluvaerityisalue, jolla suojellaan linnustoa tai muita tärkeitäluontoarvoja.

NIMPohjoismainen radanpitäjien yhteistyöelin (Nordic Infra-structure Managers).

OminaiskuormitusTiettyä tuote-, raaka-aine- tai suoriteyksikköä kohdenlaskettu ympäristökuormitus.

PohjavesiSe osa sateesta, joka imeytyy ja varastoituu maaperäänyhtenäiseksi maaperän huokoset kyllästäväksivesivyöhykkeeksi.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTVYTV:n tehtävänä on edistää pääkaupunkiseudun (Helsinki,Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kehitystä tuottamallakorkeatasoisia joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelunja kehityssuunnittelun palveluita.

Radan estevaikutusRataväylä luo esteen radan poikki tapahtuvalle liikkumisel-le. Estevaikutus voi kohdistus sekä ihmisiin että eläimiin.

RadanpitoRataverkon ylläpito ja kehittäminen, johon kuuluvatkunnossapito ja korvausinvestoinnit, kehittämishankkeet,liikenteenohjaus, kiinteistötoimi ja viranomaistehtävät.

RaideKäsittää ratakiskot, ratapölkyt, kiskon kiinnitysosat jakiskon jatko-osat. Raiteet jaetaan pää- ja sivuraiteisiin.

RaidepituusPää- ja sivuraiteiden sekä sivuratojen kokonaispituus.

Ratahallintokeskus (RHK)Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimivavirasto, joka vastaa valtion rataverkon ylläpidosta jakehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta.RHK hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen,rakenteineen ja maa-alueineen.

RatapituusPää- ja sivuratojen kokonaispituus ilman sivuraiteita.

RataverkkoKoko liikennöity rautatiejärjestelmä.

Rikkidioksidi, SO2

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kaasu, jokaaiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista javaurioittaa kasvillisuutta.

Tonnikilometri, tkmTavaratonnin kilometrin pituinen kuljetusmatka.

Typen oksidit, Nox

Syntyvät palamisen yhteydessä ja osin myös ilmassaolevan typen ja hapen reaktiotuotteena. Aiheuttavathappamoitumista, rehevöitymistä, korroosiota sekä ovatosatekijänä alailmakehän otsonin muodostumisessa.

TyyppihyväksyntäTarkastus, jossa kaluston todetaan täyttävän asetetuttekniset ja turvallisuusvaatimukset.

UIC (Union Internationale des Chemins de Fer)Kansainvälinen rautatieliitto on kansallisten radanpitäjienja rautatieyritysten yhteistyöjärjestö, jonka tavoitteenaon rautatiealan ja sen toimintamahdollisuuksienkehittäminen.

Ulkoiset kustannuksetToiminnasta syntyvien ympäristövaikutusten arvioidutkustannukset ja hyödyt ympäröivälle yhteiskunnalle.

UusiokäyttöJätteiden kierrätys takaisin tuotannon raaka-aineeksi.

Vaaralliset aineetAineet, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille,ympäristölle tai omaisuudelle räjähdys- palo- taisäteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttä-vyytensä ta muun ominaisuutensa vuoksi.

VaihtotyöJunien vaihtotyö sisältää ratapihoilla tapahtuvan vaunujensiirtelyn ja junien kokoonpanon sekä vaunujen toimittami-sen asiakkaiden käyttöön kuormaus- ja purkupaikoille.

VetokalustoVetokalustoon kuuluvat konevoimalla liikkuvat veturit,moottorijunat, pienveturit ja rata-autot.

YmpäristöjärjestelmäYmpäristöasioiden hallintajärjestelmä. Periaatteena onympäristönäkökohtien ja vaikutusten jatkuva seurantasekä ympäristötoiminnan jatkuva kehittäminen.

YmpäristöselvitysYmpäristön tilasta, siinä tapahtuvista muutoksista taisiihen vaikuttavista tekijöistä laadittu selvitys.

Ympäristövaikutusten arviointi, YVALainsäädännössä määritelty menettely. YVA-selvitys-prosessissa selvitetään jonkin hankkeen, toimenpiteen taitoiminnan ympäristövaikutukset yleensä etukäteen.Suurissa hankkeissa lainsäädännössä asetettu velvoite.

34

Tietoja rataverkosta ja rautatieliikenteestä

Raideleveys: 1 524 mm

Ratapituus yhteensä: 5 850 ratakm

Raidepituus sivuraiteineen: 8 734 raidekm

Kaksi- tai useampiraiteista rataa: 507 ratakm

Betonipölkkyraiteita: 3 118 raidekm

Ratapölkkyjä/km: 1 640 kpl

Jatkuvakiskoraiteita: 4 307 raidekm

Uusien kiskojen tyyppi pääradoilla: 60E1 (paino 60 kg/m)

Sähköistettyä rataa: 2 400 ratakm

Sähköistysjärjestelmä: 25 kV 50 Hz

Henkilöjunaliikenteen matkat 2001 2000 1999 1998 1997

Kaukoliikenne milj. 11,6 11,8 11,8 12,0 12,0Pääkaupunkiseudun lähiliikenne milj. 43,4 43,0 41,4 39,4 37,9Yhteensä milj. 55,0 54,8 53,2 51,4 49,9

Henkilöjunaliikenteen henkilökilometrit

Kaukoliikenne milj. hkm 2,6 2,7 2,7 2,7 2,8Pääkaupunkiseudun lähiliikenne milj. hkm 0,7 0,7 0,7 0,6 0,6Yhteensä milj. hkm 3,3 3,4 3,4 3,3 3,4

Tavarajunaliikenne

Kuljetetut tonnit milj. t 41,7 40,5 40,0 40,7 40,3Tonnikilometrit milj. tkm 9,9 10,1 9,8 9,9 9,9

Rautatieliikenteen päästöt ja energiankulutusCO HC NOx Hiuk- SO2 CO2 Poltto- Energian- Sähkö-

kaset neste kulutus energia

t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v GJ/v MWh/v

Henkilöliikenne Kaukoliikenne, sähköveturit 34,4 4,3 88,2 10,1 73,1 45 169,3 779 153 216 431 Kaukoliikenne, dieselveturit 63,9 20,3 426,7 11,1 13,5 29 880,6 6 868 289 833 Vaihtotyö, dieselveturit 6,7 3,0 36,8 1,5 0,7 1 908,9 604 25 473 Kaukoliikenne yhteensä 105,0 27,6 551,7 22,7 87,3 76 958,8 7 472 1 094 459 Lähiliikenne 14,9 1,9 38,2 4,4 31,7 19 552,4 335 184 93 107 Henkilöliikenne yhteensä 119,9 29,6 589,9 27,1 119,0 96 511,2 7 472 1 429 643 309 538

Tavaraliikenne Sähköveturit 31,0 3,9 79,5 9,1 65,9 40 719,5 698 051 193 903 Dieselveturit 278,4 120,9 2 179,2 42,2 35,1 91 554,3 28 904 1 219 755 Vaihtotyö, dieselveturit 77,2 35,1 423,2 17,7 8,4 21 952,4 6 942 292 944 Tavaraliikenne yhteensä 386,6 159,8 2 681,9 69,0 109,5 154 226,3 35 846 2 210 750 193 903

Pelkät veturit Sähköveturit 0,2 0,0 0,5 0,1 0,5 279,3 5 586 1 552 Dieselveturit 11,9 5,5 96,3 1,7 1,5 3 851,8 1 219 51 451 Pelkät veturit yhteensä 12,2 5,5 96,8 1,8 1,9 4 131,1 1 219 57 037 1 552

Junaliikenne yhteensä Sähköjunaliikenne yhteensä 80,6 10,1 206,4 23,7 171,2 105 720,5 1 817 974 504 993 Dieseljunaliikenne yhteensä 438,2 184,8 3 162,3 74,3 59,2 149 148,0 44 537 1 879 456 Sähkö- ja dieseljunaliikenne yhteensä 518,8 194,9 3 368,6 98,0 230,4 254 868,6 44 537 3 697 430 504 993

Suojastettua rataa: 2 278 ratakm

Kauko-ohjattua rataa: 2 159 ratakm

Tunneleita; 42 kpl

Tunneleiden yhteispituus: 25 284 m

Rautatiesiltoja: 2 119 kpl

Radan ylittäviä siltoja: 814 kpl

Tasoristeyksiä: 4 192 kpl, joista pääradoilla 3 496 kpl

RHK:n omistamia maa-alueita: 28 100 ha

RHK:n omistamia rakennuksia: 2 777, joiden tilavuus 1,4milj m3

35

Yhteystiedot

YmpäristöyhdyshenkilötYmpäristöjohtaminenArto HoviPuh. (09) 5840 5036, gsm 040 548 7599Sähköposti: arto.hovi@rhk.fi

MeluasiatArto HoviPuh. (09) 5840 5036, gsm 040 548 7599Sähköposti: arto.hovi@rhk.fi

TärinäasiatTuomo ViitalaPuh. (09) 5840 5184, gsm 0400 480 014Sähköposti: tuomo.viitala@rhk.fi

LiikennejärjestelmätArja AaltoPuh. (09) 5840 5121, gsm 040 548 7572Sähköposti: arja.aalto@rhk.fi

Kemikaalit, päästötKari PulliPuh. (09) 5840 5185, gsm 040 548 7606Sähköposti: kari.pulli@rhk.fi

Alueiden ja rakennusten käyttöEtelä-SuomiIlkka SaariPuh. (09) 5840 5167, gsm 040 765 1401Sähköposti: ilkka.saari@rhk.fi

Länsi-Suomi ja Itä-SuomiSimo KariluomaPuh. (09) 5840 5170, gsm 040 548 7598Sähköposti: simo.kariluoma@rhk.fi

Pohjois-SuomiEero LiehuPuh. (09) 5840 5178, gsm 040 733 6308Sähköposti: eero.liehu@rhk.fi

YmpäristöasiamiehetEtelä-SuomiKari HiltunenPuh. 0307 20798, gsm 040 862 0798Sähköposti: kari.hiltunen@vr.fi

Itä-SuomiJyrki TarvainenPuh. 0307 37104, gsm 040 863 7104Sähköposti: jyrki.tarvainen@vr.fi

Länsi-SuomiRaimo KuusistoPuh. 0307 30620, gsm 040 863 0620Sähköposti: raimo.kuusisto@vr.fi

Pohjois-SuomiKalervo RäisänenPuh. 0307 45225, gsm 040 864 5225Sähköposti: kalervo.raisanen@vr.fi

RatahallintokeskusPL 185 (Kaivokatu 6), 00101 HelsinkiPuh. (09) 5840 5111, Telefax (09) 5840 5100Sähköposti: info@rhk.fiInternet-sivut: www.rhk.fi

Ratahallintokeskuksen ympäristöraportti 2001ISSN 952-445-074-71Kuvat: Oy HeliFoto Ab, Timo Huhtinen, Inclus Studio, Risto Laine, Markku Nummelin, Leif RosnellTaitto ja painoaineistovalmistus: Inclus Communications OyPainatus: Kirjapaino Libris, Helsinki, 2002

Y m p ä r i s t ö ra p o r t t i 2 0 0 1Y m p ä r i s t ö ra p o r t t i 2 0 0 1