ahlstrom vuosikertomus 2002 - etusivu...1 ahlstrom lyhyesti ahlstrom on johtava korkealaatuisten...

FiberSolutions FiberSolutions

Taloudellinen tiedottaminen 2003

Ahlstrom Oyj julkaisee kolme

osavuosikatsausta vuonna 2003:

Osavuosikatsaus 1–3/2003 2. 5. 2003



Ahlstromin vuosikertomus ja osavuosikatsaukset

julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Julkaisut internet-osoitteessa www.ahlstrom.com

Julkaisuja voi tilata osoitteesta:

Ahlstrom Oyj

Konserniviestintä ja -markkinointi

PL 329, 00101 Helsinki

Puh. 010 888 4711

Faksi 010 888 4799

[email protected]

Vuosikertomus 2002

BIGDIFFERENCE.B

IGDIFFEREN

CE

.B

I GDIFFERENCE.

BIG

DIFFERENCE.BIGDIFFERE

NC

E. B IG D I F F E R EN

CE

.BIGDIFFEREN

CE

.2

002

B IG DIFFERENCE. BIG DIFFERENCE. BIG

DIF

FE

REN

CE

.B

IGD

IFF

ERENCE.

BIG

DIF

FER

EN

CE

.

BIGDIFF

ER

EN

CE

.B

IGD

IFFER ENCE.B

IGD

IFFE

REN

CE

.B

IGDIFFERE

NC

E.

BIG

DIF

FER

EN

CE.BIGD

IFF

ER

EN

CE

.2

00

2

B IG D IFFERENCE . BIGD

IFF

ER

EN

CE

.B

IG

DIFFERENCE.BIGDIFFER

EN

CE.

B IGDIFFERENCE

D

IFFERENCE.BIG

BIGD

IFF

ER

E N C E . D I

FF

ER

EN

E

BIG

D IFFEREN

CE

.B

IGD

IFFE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FE

RENCE.D

IFFE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FER

EN

CE

.

BIG

DIF

FE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FER

EN

CE

. BIGDIFFE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FER

EN

CE

.D

IFFE

RENCE .

BIGDIF FERE

NC

E.

B IG DIF

FERENC

E.

DIF

FE

REN

CE

.B

IGDIFFE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FE

R

ENCE

. B IG

DIF

FERE

NCE .BIG DIFFERENCE.

BIG

DIF

FE

RE

NC

E.

BIG

DIFFEREN

CE

.B

IGD

IFF

ER

EN

CE

. 2002

BIG

D IFFEREN

CE

.B

IG

D IFFERENCE . BIG

DIF

FER

EN

CE.

BIG

DIFFERENCE.BIGDIF

FE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FE

REN

CE

.

BIG

DIF

FER

EN

CE

. B I G D I F

F ER

EN

CE

.D

IFFE

RENCE.

BIGDIFFERENCE.

BIG

D I F F ERENCE . BIG

DIFFERENCE.BIGDIF

FER

ENC

E.

BIG

DIF

FERENCE . BIG DIFFEREN

CE.

BIG

B IG D I FFERE

NC

D

IFFERENC

E.

BIGDI

FFER

EN

CE

.B

IGD

IFF ERENCE

.B

IGD

IFFER

EN

CE

.B

IG

D IFFERENCE . BIG

BIGDIFFERENCE.B

IGDIFFEREN

C

E . B IG DIFFEREN

CE.

BIGDIFFERENCE.BIG

D I F F E R E NC

E

.BIGDIFFE

REN

CE .

B IG DIFFERENCE.

SM

ALL

F IBERS. SMALL FIBERS.SM

ALL

FIBERS.

SM

ALL

FIB

ERS.SMALLFIBERS.SMALF

IBER

S.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

AL

L

F I B E R S . SM

AL

L

FIBERS.

S M A L L

FIB

ER

S.SMALL

FIB

ER

S.

SMA

LL FIBERS.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FI BERS.S

MA

LL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FI BERS.

SM

ALL

F IBERS. SMALL FIBERS.S

MA

LL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

ERS.SMALLFIBERS.SA

LL

F I B ERS. S M A

LL

FIBERS.SMALLFI

BER

S.

SMALL

FIBE

RS

.S

MA

L L

F I B E R S .

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALLFIBERS.SMALLFIBER

S.

SM

ALL

F IB

ERS.

SMALL FIBERS

SM

ALL

F IBER

SMALL

FIBE

RS

.S

MA

L LF I B E R S .

SM

ALL

FIB

ER

S.

SMALLFIBERS.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

F

IBERS.SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIBERS

SM

ALL

F IBERS.SM

ALL

FIB

ER

S . SM

ALLFIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

E RS.SMA

LL

FIB

ER

S.

SM

ALLF

IB

ERS. SM

ALL

F IBERS. SMAL

L

FIB

ER

S.

SM ALL

FIBE

RS

.S

MA

LL

FIB

ER

S.SMALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

ER SMALL FIBERS. SMALL

FIB

ER

S

.SMALLFIBERS.S

MA

L LF I B ERS. SMA

LL

FIBERS.SMALLFIBERS.SM

ALL

FIB

ER

S. S

MA

LL F IBERS. SM

ALL

FIBERS.

SM

ALL

F IBERS. SMALLFIBE

RS.SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIBERS.SM

ALL

FIB

ER

S.

SMALL FIBERS. SMA

LLFIB

E RS.SMALLFIBERS.

SM

A L L F IBERS.

SM


S.

SM

ALL

FIB

ERS.

SM

ALL F IBERS. SM

ALL

FIBERS.

SMALL F IBERS. SMALLFIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

E RS.SMA

LL

FIB

ER

S.

SM

AL

LFIBERS

.S

MA

LL

FIB

ER

S.

SM

ALLFIBE

RS

.S

MA

LL

FIB

ER

S.

SMALL FIBERS.SM

ALLFIBERS

.S

MA

LL

FIB

E R S . S M

ALL

FIBERS.SMALLFI

BER

S.

SM

ALL

F IB

ERS.

SMALLFIB

ER

S

.SMALLFIBERS.

SM

A

L L F IBERS.

SM

ALLFIBERS.SMALLFIB

ERS.

SM

ALL

F IB

ERS.

SMALL FIBERS.

SMALL

FIBE

RS

. SMALL FIBE

RS

.

SMALL

FIBERS.

Yhdysvallat 25 %

Saksa 14 %

Ranska 11 %Italia 8 %

Iso-Britannia 6 %

Espanja 4 %

Suomi 3 %Belgia 3 %

Lat. Amerikka 3 %Kanada 2 %

Venäjä 2 %Japani 2 %

Ruotsi 2 %Alankomaat 2 %

Muut 13 %

FiberComposites 39 %

LabelPack 29 %

Specialties 23 %

Myydyt liiketoiminnat 7 %

Muut liiketoiminnat 2 %

Kartta ja osoitteet

Ahlstrom Oyj

Helsingin toimisto


Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki

Puh. +358 (0)10 888 0

Fax +358 (0)10 888 4709

Sähköposti:

[email protected]

Pariisin toimisto

Parc de Nanteuil

6, Rue de Rome

F-93561 Rosny-sous-Bois Cedex

France

Puh. +33 1 4935 4040

Fax +33 1 4935 4041

Sähköposti:

[email protected]

Ahlstrom Research & Services

Tutkimus- ja koulutuskeskus (ARCC)

ZI de l’Abbaye, Impasse Louis Champin

F-38780 Pont-Evêque

France

Puh. +33 4 7457 2929

Fax +33 4 7457 2928

Sähköposti:

[email protected]

FiberComposites-divisioona



Puh. +358 (0)10 888 0

Fax +358 (0)10 888 4719

Sähköposti:

[email protected]

LabelPack-divisioona

Via Stura 98

I-10075 Mathi Canavese (TO) Italy

Puh. +39 011 926 0111

Fax +39 011 926 9617

Sähköposti:

[email protected]

Specialties-divisioona



Puh. +358 (0)10 888 0

Fax +358 (0)10 888 4263

Sähköposti:

[email protected]

� Myyntitoimistot

Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Afrikka, Indonesia, Iso-Britannia, Italia,

Japani, Kiina, Korea, Ranska, Singapore, Saksa, Suomi, Taiwan, Thaimaa, Venäjä,

Yhdysvallat

� Tuotantolaitokset

Belgia, Brasilia, Espanja, Hollanti, Italia, Iso-Britannia, Kiina, Korea, Norja, Puola,

Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Venäjä, Viro, Yhdysvallat

� Osakkuusyhtiät

Suomi, Venäjä

� Pääkonttori

Suomi

� Kansainvälinen toimisto

Ranska

� Tutkimus- ja palvelukeskus

Ranska

Sisältö

1 Ahlstrom lyhyesti

2 Toimitusjohtajan katsaus

4 Visio ja liiketoimintastrategia

5 Taloudellinen katsaus

10 Tärkeimmät tapahtumat 2002

12 Liiketoimintakatsaukset

12 FiberComposites-divisioona

18 LabelPack-divisioona

22 Specialties-divisioona

26 Ahlstromin resurssit

30 Toiminnan riskien hallinta

34 Tilinpäätös

34 Hallituksen toiminta kertomus

38 Konsernin tuloslaskelma

39 Konsernin rahoituslaskelma

40 Konsernin tase

42 Konsernin liitetiedot

56 Emoyhtiön tuloslaskelma

57 Emoyhtiön rahoituslaskelma

58 Emoyhtiön tase

60 Emoyhtiön liitetiedot

64 Tunnusluvut 2001–2002

65 Tunnuslukujen laskentaperusteet

66 Osakkeet ja osakkeenomistajat

67 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

68 Tilintarkastuskertomus ja

tilintarkastajan lausunto

69 Konsernin hallintoperiaatteet

72 Ahlstrom Oyj:n hallitus

74 Konsernin johtoryhmä

76 Sanasto

Kartta ja osoitteet

Vuosi 2002

Taloudellinen tulos

Me 2002 2001

Liikevaihto 1 778 1 958

Liikevoitto 92 21

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 68 –9

Tilikauden voitto/tappio 55 –3

Taseen loppusumma 1 602 1 879

Investoinnit 83 207

Omavaraisuusaste, % 45,4 38,1

Velkaantumisaste, % 55,2 75,9

Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,5 2,5

Henkilöstö vuodenvaihteessa 6 585 6 933

Keskeiset saavutukset

� Ahlstrom paransi merkittävästi tulostaan heikosta markkinatilanteesta

huolimatta.

� Parantuneen kassavirran ansiosta korollisen nettovelan määrä laski vuoden

lopussa 401,5 milj. euroon (536,9 milj. euroa).

� FiberComposites-divisioona paransi liikevoittoaan merkittävästi vuodesta 2001.

Liikevaihto

markkina-alueittain

Liikevaihto

divisioonittain

1Ahlstrom lyhyesti

Ahlstrom on johtava korkealaatuisten kuitumateriaalien

valmistaja, joka palvelee erikoistuotemarkkinoita kaikkialla

maailmassa. Yhtiön kuituratkaisuja käytetään laajalti

jokapäiväisissä tuotteissa ympäristön, terveydenhoidon,

kuljetuksen, pakkausalan sekä kotien ja toimistojen

erilaisiin tarpeisiin. Yhtiöllä on yli 150-vuotinen historia, ja

tällä hetkellä sen palveluksessa on noin 6 600 henkilöä.

Ahlstromilla on tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita yli

20 maassa viidessä maanosassa.

Ahlstromin liiketoiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-

alueeseen eli divisioonaan, jotka ovat FiberComposites

(Kuitukomposiitit), LabelPack (Etiketit- ja pakkaukset) sekä

Specialties (Erikoistuotteet) -divisioonat.

Divisioona:

Liikevaihto 2002:

Työntekijöiden määrä:

FiberComposites

693 milj. euroa

2 584

LabelPack

512 milj. euroa

1 360

Specialties

406 milj. euroa

1 914

Tuotantoyksiköt Belgia, Brasilia, Espanja,

Iso-Britannia, Italia, Korea,

Ranska, Suomi, Ruotsi,

Yhdysvallat

Italia, Ranska, Suomi Alankomaat, Kiina, Norja,

Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa,

Suomi, Venäjä, Viro

Liiketoiminta-alueet

ja niiden tärkeimmät

sovellukset

Kuitukankaat

Pyyhkeet

Sairaalavaatteet ja -tekstiilit

Seinänpäällysteet

Teepussit

Kuoret lihajalosteisiin

Suodattimet

Ilma-, polttoaine- sekä

öljysuodattimet moottoreihin

Teolliset- ja laboratorioiden

suodattimet

Lasikuitukankaat

Venerungot

Tuulimyllyjen siipilavat

Lattiapäällysteet

Irrokepaperit

Tarraetiketit

Pakkaus- ja etikettipaperit

Elintarvikkeiden

pakkaukset mm. kahvin,

meijerituotteiden sekä

lemmikkieläinten ruokien

pakkaamiseen

Juomapullojen etiketit

Tekniset paperit

Kalustepaperit

Hiomapaperit

Maalarinteippi

Moottoritiivisteet

Julistepaperit

Tapetit

Tuotantopaperit

Hylsyt ja hylsykartonki

Paperitehdashylsyt

Tekstiilihylsyt

Kartonki

2

FiberSolutions

Toimitusjohtajan katsaus

Vuonna 2002 keskityimme edelleen tuloksen parantamiseen tavoitteena lisätä

valmiuttamme yhtiön tulevaan pörssilistautumiseen. Ilokseni voin todeta, että

etenimme asettamamme tulosparannusohjelman kaikilla osa-alueilla.

Vahvan kehityksen vuosi

T ärkein tavoitteemme vuodelle

2002 oli tuloksen parantaminen,

missä onnistuimmekin hyvin. Hei-

kosta ja epävarmasta markkinatilan-

teesta huolimatta pystyimme paranta-

maan kannattavuuttamme merkittä-

västi. Kuluneen vuoden liikevoitto oli

92 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin

oli 21 milj. euroa. Suotuisa kehitys on

seurausta monista parannustoimen-

piteistä, jotka käynnistimme jo kaksi

vuotta sitten. Niissä keskityimme

lähinnä kustannusten pienentämiseen

sekä tehokkuuden ja tuottavuuden

lisäämiseen.

Erityisen tyytyväinen olen Fiber-

Composites-divisioonan tuloksen

parantumiseen. Koska divisioona on

tärkein kasvualueemme, on rohkaise-

vaa todeta, että divisioonan liikevoitto

oli konsernin tavoitteiden mukainen, eli

10–11 %, ja sijoitetun pääoman tuotto-

prosentti 12–13 % vuoden viimeisellä

neljänneksellä.

Tuloksen parantumisen ohella

myös konsernin kassavirta oli vahva.

Siihen vaikuttivat investointien kes-

kittäminen vain kaikkein tarpeellisim-

piin kohteisiin sekä käyttöpääoman

pienentäminen. Vahvan kassavirran

ansiosta pystyimme vähentämään

korollisia nettovelkoja 135 milj. eurolla,

mikä puolestaan pienensi velkaan-

tumisastetta 75,9 %:sta 55,2 %:iin

vuoden 2002 aikana.

Vaikka voimmekin olla tyytyväi-

siä tuloksen parantumiseen, en vielä

ole täysin tyytyväinen koko yhtiön

kannattavuuteen. Konsernin sijoitetun

pääoman tuottoprosentti oli 7,5 %,

mistä on vielä matkaa asettamaamme

13 %:n pitkän aikavälin tavoittee-

seen. Eräät yksiköt tai liiketoiminta-

alueet eivät ole edelleenkään riittävän

kannattavia. Olemme käynnistäneet

monia toimenpiteitä parantaaksemme

niiden tulosta. Vuoden loppupuoliskolla

aloitimme merkittävät tulosparannus-

ohjelmat kahdessa heikosti kannatta-

vassa yksikössä Saksassa ja Ranskassa.

Uskonkin, että käynnissä olevilla tehos-

tamistoimilla pystymme parantamaan

kannattavuuttamme myös vuoden

2003 aikana, vaikka heikko markkinati-

lanne jatkuisikin.

Tulosparannusten lisäksi edis-

tyimme merkittävästi myös muissa

osa-alueissa, joiden avulla valmis-

tamme yhtiötä onnistuneeseen

pörssilistautumiseen. Paransimme

innovaatiotoimintojamme, minkä ansi-

osta pystymme tutkimus- ja tuoteke-

hitystoiminnoissamme keskittymään

nyt entistä tehokkaammin lupaaviin

hankkeisiin ja työstämään ideoita

nopeammin uusiksi tuotteiksi.

Jatkoimme myös johtajuuden

kehittämisohjelmaamme. Se perustuu

johtamisprofi iliin, jossa määritellään,

mitä ominaisuuksia ja minkälaista käyt-

täytymistä hyvältä esimieheltä yhtiös-

sämme odotetaan. Otimme kuluneena

vuonna käyttöön 360°-arviointimene-

telmän, jolla mitataan esimiesten käyt-

täytymistä ja verrataan sitä haluttuihin

ominaisuuksiin. Menetelmän avulla

saamme arvokasta palautetta, jonka

perusteella voimme ryhtyä toimenpi-

teisiin johtajuuden kehittämiseksi.

Valmiina kasvuun

Tänään voimme todeta, että olemme

saavuttaneet vuonna 1999 asetta-

mamme tavoitteen olla sisäisesti

valmiita pörssilistautumiseen vuoden

2002 lopussa. Yhtiön näkökulmasta tär-

kein syy pörssilistautumiseen on tule-

van kasvun rahoittaminen. Olemme

johdonmukaisesti parantaneet

taloudellista tulostamme ja uskon, että

olemme nyt valmiita etsimään kannat-

tavia kasvumahdollisuuksia. Olemme

visiossamme määritelleet tavoitteek-

semme tulla maailman johtavaksi kor-

kealaatuisten kuituratkaisujen toimit-

tajaksi. Sen mukaisesti tavoittelemme

3

2,5–3 miljardin euron liikevaihtoa 4–5

vuoden kuluessa. Pyrimme kasvamaan

korkeamman lisäarvon kuitupohjai-

sissa erikoistuotteissa, joissa voimme

vahvistaa markkina-asemaamme

ja teknologista pohjaamme. Strate-

giamme mukaisesti kasvun pääalueita

tulevat olemaan FiberComposites-divi-

sioonan mielenkiintoisimmat osat sekä

valikoidut erikoispaperiliiketoiminnot.

Vahvistamme

markkina-asemaamme

Olemme valinneet useita meitä kiin-

nostavia kasvualueita, jotka perustuvat

markkina-asemaamme ja vahvuuk-

siimme. Markkinoiden koolla mitattuna

suurimmat kasvumahdollisuudet ovat

kuitukankaissa ja suodatinmateriaa-

leissa. Olemme maailman johtava

märkämenetelmällä valmistettujen

kuitukankaiden ja autojen moottori-

suodatinmateriaalien valmistaja, mikä

luo edellytykset kasvun jatkumiselle.

Voimme kasvaa myös lisäämällä uuden

teknologian osuutta tuotannossamme,

sillä sen avulla pystymme tarjoamaan

asiakkaillemme entistä laajemman

tuotevalikoiman. Näin toimimme jo

esimerkiksi autojen moottorinsuodat-

timien valmistuksessa, jossa yhdis-

tämme synteettisiä ja luonnonkuituja.

Olemme tuoneet markkinoille uusia

tuotteita, jotka täyttävät myös kaikkein

vaativimpien dieselmoottoreiden vaa-

timukset. Toinen esimerkki on Yhdys-

valloissa sijaitsevan Windsor Locksin

tehtaan uusi komposiittituotantolinja,

joka valmistaa uudentyyppistä kuitu-

kangasta terveydenhuoltosektorilla

toimivien asiakkaiden tarpeisiin. Haluan

näillä esimerkeillä osoittaa, kuinka

ainutlaatuisessa asemassa Ahlstrom

on pystyessään yhdistämään erilaisia

kuituja ja tuotantoteknologioita ja näin

vastaamaan asiakkaiden kasvaviin

tarpeisiin maailmanlaajuisesti.

Yritysostot tukevat kasvua

Kasvun vauhdittamiseksi jatkamme

myös tarkkaan harkittuja sisäisiä inves-

tointeja. Yksi tällainen päätös kulu-

neena vuonna oli laajentaa tuotantoa

Etelä-Koreassa, jossa sijaitsevalle teh-

taalle rakennetaan toinen tuotantolinja

palvelemaan sekä kasvavia suodatin-

materiaali- että kuitukangasmarkki-

noita Aasiassa, erityisesti Kiinassa.

Emme kuitenkaan pysy kasvuta-

voitteessamme pelkästään sisäisillä

investoinneilla, vaan tarkoituksemme

on kasvaa erityisesti yritysostojen

avulla. Viimeisten kahden vuoden

aikana olemme tehneet muutamia

Toimitusjohtajan katsaus

pienempiä, olemassaolevaa tuotanto-

kapasiteettia täydentäviä yritysostoja.

Jatkossa tutkimme mahdollisuuksia

myös suurempiin yritysostoihin, joiden

avulla voimme vahvistaa markkina-

asemaamme ja laajentaa teknologista

osaamistamme.

Kuitukankaiden ja suodatinmate-

riaalien lisäksi kiinnostavia kasvumah-

dollisuuksia löytyy myös valikoiduilta

alueilta erikoispaperiteollisuudessa.

Kasvunäkymät ovat erityisen lupaavat

irrokepaperien ja paperiteollisuuden

hylsyjen markkinoilla. Ahlstromilla

on vahva markkina-asema ja vankka

osaaminen näillä molemmilla liiketoi-

minta-alueilla.

Olemme kuluneena vuotena

saavuttaneet merkittäviä parannuksia

taloudellisessa tuloksessa ja muilla

keskeisillä osa-alueilla. Olemme nyt

valmiita seuraaviin tärkeisiin aske-

liin, pörssilistautumiseen ja kasvuun.

Niissä molemmissa olemme riippuvai-

sia ulkoisista tekijöistä, joihin emme

kovinkaan paljon pysty itse vaikutta-

maan. Odottaessamme näitä suotuisia

olosuhteita keskitymme tekemään

Ahlstromista entistä vahvemman

yhtiön kohtaamaan uusia haasteita ja

mahdollisuuksia.

Haluan erityisesti kiittää koko

Ahlstromin henkilöstöä siitä työpanok-

sesta ja sitoutumisesta, joka on aut-

tanut meitä menestymään. Kiitokset

myös asiakkaille, omistajille, tava-

rantoimittajille, pankeille sekä muille

tärkeille sidosryhmille luottamuksesta

ja tuesta kuluneen vuoden aikana.

Juha Rantanen

4

FiberSolutions

Visio ja liiketoimintastrategia

Ahlstromin visioAhlstrom on maailman menestyksekkäin korkealaatuisten

kuituratkaisujen toimittaja, jonka johtamisen laatu kuuluu

yritysten parhaimmistoon.

Liiketoiminta-strategiaAhlstromin liiketoimintastrategia perustuu

neljään avaintekijään:

Laajennumme valikoiduilla

kasvavilla ja korkeamman lisäarvon

liiketoiminta-alueilla

Keskitymme kuituratkaisuihin, jotka

tarjoavat korkeampaa lisäarvoa ja

hyvät kasvunäkymät. Näitä ovat erityi-

sesti kuitukankaat, suodatin materiaalit,

irrokepaperit sekä paperiteollisuuden

hylsyt. Tavoitteenamme on laajentua

näillä liiketoiminta-alueilla investoi-

malla tuotannon kasvattamiseen

olemassaolevilla tuotantolaitoksil-

lamme. Strategiaamme kuuluvat myös

yritysostot.

Vahvistamme yhteistyötä

avainasiakkaidemme kanssa

Keskitymme asiakkaiden tarpeisiin ja

kehitämme uusia tuotteita ja tuote-

ominaisuuksia läheisessä yhteistyössä

heidän kanssaan. Asiakaslähtöiset

innovaatiot ovat edellytys yhtiön

menestykselle ja markkina-aseman

vahvistamiselle. Monet asiakkaamme

ovat johtavia alallaan. Asiakkaiden

vaatimukset kasvavat samalla kun ne

laajentavat toimintaansa eri maihin ja

maanosiin. Globaalina toimittajana pys-

tymme palvelemaan asiakkaitamme

maailmanlaajuisesti.

Parannamme

kannattavuuttamme jatkuvasti

Keskitymme edelleen tuloksen

parantamiseen leikkaamalla kustan-

nuksia ja käyttöpääomaa, tehostamalla

operatiivista toimintaa sekä noudatta-

malla tarkoin kohdennettua investointi-

ohjelmaa.

Osallistumme toimialan

konsolidointiin

Tutkimme aktiivisesti mahdollisuuksia

yritysostoihin. Haluamme osallistua

toimialan konsolidointiin ja kasvattaa

markkinaosuuksiamme korkeamman

lisäarvon ja nopeammin kasvavissa

kuitumateriaaleissa. �

5Taloudellinen katsaus

Kannattavuus parani

Ahlstromin taloudelliset

tavoitteet perustuvat yhtiön

liiketoimintastrategiaan, jonka

kulmakivenä on kannattava kasvu.

Kasvu

Yhtiö pyrkii kasvamaan liiketoimin-

noissa, joissa se voi tarjota asiakkail-

leen korkeaa lisäarvoa. Kasvu perustuu

sekä yritysostoihin että markkinoita

nopeampaan orgaaniseen kasvuun.

Innovaatiot ja uudet sovellukset tuke-

vat yhtiön orgaanista kasvua.

Kannattavuus

Hyvä kannattavuus on tärkein taloudel-

linen tavoite. Tavoitteena on saavuttaa

13 %:n keskimääräinen tuotto sijoite-

tulle pääomalle. Sijoitetun pääoman

tuotto lasketaan lisäämällä korkoja

muut rahoituskulut tulokseen ennen

satunnaisia eriä ja jakamalla se keski-

määräisellä sijoitetulla pääomalla.

Taserakenne

Konsernin tämänhetkinen vahva

rahoitusrakenne pyritään säilyttämään.

Tavoitteena on pitää velkaantumis-

aste eli gearing (korollisen nettovelan

ja oman pääoman suhde) 50–80 %:n

välillä, tosin se voi väliaikaisesti ylittyä

strategisten yritysostojen seurauksena.

Osingonjako

Ahlstromin tavoitteena on jakaa osin-

koina keskimäärin 30–40 % tilikauden

nettotuloksesta. Pyrkimyksenä on

tarjota osakkeenomistajille vakaa ja

kasvava osinko.

Laskentaperiaatteet

Konsernitilinpäätökset on laadittu

Suomen tilinpäätöskäytäntöä noudat-

taen. Ahlstrom valmistautuu laatimaan

konsernitilinpäätökset kansainvälisen

IAS-kirjanpitostandardin mukaisesti

viimeistään vuonna 2005.

Uuden Ahlstrom-konsernin

ensimmäinen täysi vuosi

Ahlstrom Oyj aloitti toimintansa viral-

lisesti kesäkuussa 2001 A. Ahlström

Osakeyhtiön jakaantumisen seurauk-

sena. Näin ollen vuosi 2002 oli uuden

Ahlstrom-konsernin ensimmäinen täysi

tilivuosi. Tämän rinnalla on vuodelta

2001 esitetty vertailukelpoinen kon-

sernitilinpäätös, joka perustuu samaan

Ahlstromin kannattavuus parani merkittävästi vuonna 2002,

mutta tulos ei vielä ole tavoitteiden mukainen.

6

FiberSolutions

0

Me

2002 20021Q 2Q 3Q 4Q2001

300

600

900

1200

1500

1800

100

200

300

400

500

600

0

0

5

10

15

20

25

20

40

60

80

100

Me

2002 20021Q 2Q 3Q 4Q20010

–5

Me

2002 20021Q 2Q 3Q 4Q2001

0

5

10

15

20

25

–10

0

10

20

30

40

50

–0,1

e

2002 20021Q 2Q 3Q 4Q2001–0,3

0

0,3

0,6

0,9

1,2

1,5

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

toiminnalliseen rakenteeseen kuin uusi

konserni. Tilintarkastajien lausunto

vertailukelpoisesta konsernitilinpää-

töksestä on esitetty vuosikertomuksen

sivulla 68.

Vertailukelpoinen liikevaihto

lähes ennallaan

Konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli

1 778,0 milj. euroa (1 957,8 milj. euroa),

eli 9 % edellisvuotta vähemmän. Liike-

vaihdon lasku johtuu ydinliiketoimin-

taan kuulumattomien osien myyn-

nistä. Vertailukelpoinen liikevaihto,

pois lukien myydyt liiketoiminnat, oli

1 647,1 milj. euroa (1 629,2 milj. euroa).

Myyntimäärät kasvoivat edellisvuo-

desta 1 % pääasiassa yritysostojen

seurauksena. Liikevaihtoa alensivat

myyntihintojen lasku sekä euron

vahvistuminen, mikä vaikutti erityisesti

FiberComposites-divisioonan liikevaih-

toon. Vertailukelpoisen liikevaihdon 18

milj. euron kasvuun vaikuttivat seuraa-

vat tekijät:

Myyntihinnat –64

Myyntimäärät +66

Valuuttakurssien vaikutus –24

Muut +40

+18

Maantieteellisesti Eurooppa on

konsernin tärkein markkina-alue,

vaikka sen osuus kokonaismyynnistä

vuonna 2002 laski 65 %:iin (68 %),

myydyt liiketoiminnat (Kamtech) pois

lukien. Vastaavasti laskettu Pohjois-

Amerikan (pois lukien Kamtech) osuus

liikevaihdosta kasvoi 22 %:iin (20 %).

Kannattavuus parani heikosta

markkinatilanteesta huolimatta

Ahlstromin tulos vuodelta 2002 oli

selvästi edellisvuotta parempi lähinnä

FiberComposites-divisioonan mer-

kittävän tulosparannuksen ansiosta.

Konsernin tulos parani pääasiassa

sisäisin toimenpitein toimintoja virta-

viivaistamalla ja tehtaiden suoritus-

kykyä parantamalla. Myös hankintoja

keskittämällä pystyttiin parantamaan

kustannustehokkuutta.

Konsernin liikevoitto parani 92,4

milj. euroon (20,6 milj. euroa), eli

5,2 %:iin liikevaihdosta (1,1 %). Liike-

voitto sisältää kertaluonteisia eriä

(taulukko alla). Uudelleenjärjestelyt

sisältävät alaskirjauksia ja kustannus-

varauksia, jotka vuonna 2002 liittyivät

toimintojen tehostamiseen heikosti

kannattavissa yksiköissä Ranskassa,

Saksassa ja Italiassa.

2002 2001

Liikevoitto 92,4 20,6

Kertaluonteiset erät:

– uudelleenjärjestelyt 10,0 41,8

– omaisuuden myynnit –0,7 –7,8

– muut –3,5 –5,0

Liikevoitto ilman em. eriä 98,2 49,6

Liikevoitto ilman kertaluonteisia

eriä lähes kaksinkertaistui. Kasvuun

vaikuttivat seuraavat tekijät: Marginaalit +28

Myyntimäärät +33

Valuuttakurssien vaikutus + 6

Muut –19

+48

Raaka-aineiden hinnan alenemi-

nen paransi katteita. Yhdysvaltain dol-

larin heikentyminen puolestaan laski

sellun euromääräistä hintaa.

Tulos ennen satunnaisia eriä ja

veroja oli 67,9 milj. euroa (tappio 8,5

milj. euroa). Nettokorkokulut olivat

11,9 milj. euroa (28,5 milj. euroa).

Korko kulujen pienentymiseen vaikut-

tivat korollisen nettovelan vähenemi-

nen, yleinen korkotason lasku sekä 3,0

milj. euron kertaluonteiset korkotulot

vuonna 2002. Lähinnä dollarimääräi-

sistä saamisista aiheutuneet kurssi-

tappiot olivat 8,9 milj. euroa (0,0 milj.

euroa). Muut nettorahoituskulut olivat


Taloudellinen katsaus

Liikevaihto

Liikevoitto (ilman kertaluonteisia eriä)

Tilikauden voitto

Osakekohtainen tulos

7

0

Me

2002 20021Q 2Q 3Q 4Q20010

530

1060

1590

20120

25150

30180

35210

–2

%

2002 20021Q 2Q 3Q 4Q2001

0

2

4

6

8

10

12

–2

0

2

4

6

8

10

12

Me

1Q 2Q 3Q 4Q0

2002 20022001

100

200

300

400

500

%

0

20

40

60

80

100

0

%

2002 20021Q 2Q 3Q 4Q20010

2

4

6

8

10

12

2

4

6

8

10

12


Tilikauden voitto oli 55,2 milj. euroa

(tappio 3,0 milj. euroa). Tuloverot olivat

–17,2 milj. euroa (+6,1 milj. euroa). Tulos

osaketta kohti (EPS) parani merkittävästi

1,42 euroon edellisvuoden –0,09 eurosta.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

oli 7,5 % (vertailuluku 2001: 2,5 %) ja

oman pääoman tuotto (ROE) 7,1 %

(vertailuluku 2001: –0,4 %). Sijoitettu

pääoma 31. 12. 2002 oli 1 172 milj.

euroa, mikä on 129 milj. euroa edellis-

vuotta vähemmän. Lasku johtuu pää-

asiassa pienemmistä investoinneista ja

yritysmyynneistä.

Ahlstrom käynnisti vuonna 2002

toiminnan tehostamiseen tähtäävän

”a plus” -ohjelman. Ohjelman tavoitteena

on toiminnan ja tuloksen jatkuva paran-

taminen tulevina vuosina. Tähän pääs-

tään tehostamalla liiketoimintaprosesseja,

lisäämällä henkilöstön osallistumista ja

ongelmanratkaisutaitojen kehittämistä

tiimeissä sekä järjestämällä henkilöstölle

työmenetelmiin liittyvää koulutusta.

Rahoitusrakenne vahvistui

Ahlstromin rahoitusasema vahvistui

merkittävästi paitsi tuloksen parane-

misen myös suotuisan valuuttakurs-

sikehityksen vaikutuksesta, kun euro

vahvistui Yhdysvaltain dollariin nähden.

Liiketoiminnan nettokassavirta,

joka sisältää korkokulut, verot ja käyt-

töpääoman muutoksen, kasvoi 164,2

milj. euroon (154,3 milj. euroa) pääasi-

assa liikevoiton kasvun sekä alentunei-

den rahoituskulujen ja verojen ansiosta.

Kasvanut kassavirta laski korollisen

nettovelan määrän vuoden lopussa

401,5 milj. euroon (536,9 milj. euroa).

Kurssimuunnosten vaikutus tästä oli

noin 34 milj. euroa. Velkaantumisaste

eli gearing parani edellisvuoden 75,9 %:

sta ja oli vuodenvaihteessa 55,2 %.

Omavaraisuusaste parani 45,4 %:iin

edellisvuoden 38,1 %:sta.

Ahlstromin kasvustrategiana on

laajentaa toimintaa hallitusti ja tarkoin

kohdennetuin yritysostoin. Tämä edel-

lyttää vahvaa taserakennetta. Vahva

tase auttaa kestämään paremmin

myös liiketoiminnan riskejä ja markki-

natilanteiden vaihteluja.

Ahlstromin maksuvalmius säilyi

hyvänä koko vuoden. Likvidien varojen

määrä oli vuoden lopussa 43,2 milj.

euroa (55,8 milj. euroa). Konsernilla on

lisäksi käytettävissään sovittuja luotto-

limiittejä yhteensä noin 485 milj. euroa.

Alhaiset investoinnit

Investointien kokonaismäärä oli

yritysostot mukaan lukien 83,1 milj.

euroa (206,8 milj. euroa), eli kon-

sernin vuosisuunnitelman mukaiset.

Tärkeimmät investoinnit olivat BBA:n

kuitukangasliiketoiminnan osto Yhdys-

valloissa, espanjalaisen Papelera del

Besósin hankinta sekä FiberMarkin

erikois suodatinliiketoiminnan osto

Yhdysvalloissa.

Tärkein käynnissä oleva inves-

tointiprojekti, josta tehtiin päätös

vuoden 2002 lopulla, on 28 milj. euron

investointi toiseen kuitukangas- ja suo-

datinmateriaalien tuotantolinjaan Etelä-

Korean tehtaalla. Toiminnan laajenta-

minen on osa Ahlstromin strategiaa

palvella asiakkaitaan maailmanlaajui-

sesti. Ahlstrom päätti myös investoida

16 milj. euroa saksalaiseen Osnabrückin

tuotantolaitokseen. Tarkoituksena on

lisätä yhtiön yhden suurimman paperi-

koneen tuotantokapasiteettia.

Ahlstrom aikoo jatkaa tarkoin koh-

dennettua investointiohjelmaa myös

vuonna 2003.

Tavoitteena kannattavuuden

jatkuva parantaminen

Ahlstrom keskittyy kustannustehok-

kuuden ja tuloksen parantamiseen

Investoinnit

Oman pääoman tuotto, ROE

Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE

Korolliset nettovelat ja velkaantumisaste, %

8

FiberSolutions

sekä kassavirran vahvistamiseen myös

vuonna 2003.

Liiketoiminta divisioonittain

FiberComposites

Divisioonan liikevaihto vuonna 2002

kasvoi 4,2 % 693,4 milj. euroon (665,2

milj. euroa) pääasiassa suurempien

toimitusmäärien ansiosta. Myyntimäärät

kasvoivat 12 % edellisestä vuodesta. Lii-

kevaihdon kasvua vähensi osittain euron

vahvistuminen muihin valuuttoihin näh-

den, sillä yli 60 % divisioonan liikevaih-

dosta syntyy euroalueen ulkopuolella.

Vaikeista markkinaoloista huo-

limatta divisioona paransi tulostaan

merkittävästi edellisvuodesta. Liike-

voitto kasvoi 63,0 milj. euroon (30,6

milj. euroa). Tulosparannus saavutettiin

karsimalla kustannuksia ja lisäämällä

kaikkien tehtaiden tuottavuutta. Sijoite-

tun pääoman tuotto oli 10,0 % (5,2 %).

LabelPack

Divisioonan liikevaihto laski 511,9

milj. euroon (566,8 milj. euroa). Lasku

johtui sekä toimitusten vähenemisestä

(n. 3,6 %) että myyntihintojen laskusta.

Liikevoitto kasvoi 27,3 milj. euroon

(21,2 milj. euroa). Kannattavuuden

paraneminen johtui pääasiassa alentu-

neista raaka-ainekustannuksista, mikä

paransi myyntikatteita sekä edellisvuotta

pienemmistä poistoista. Sijoitetun pää-

oman tuotto oli 8,7 % (6,7 %).

Specialties

Divisioonan liikevaihto oli 405,9 milj.

euroa (404,9 milj. euroa), eli lähes

edellisvuoden tasolla. Myyntimäärät

kasvoivat 2 % vuoteen 2001 verrattuna,

mutta vaikea markkinatilanne laski

myyntihintoja.

Kannattavuus oli epätyydyttävä,

mutta divisioonassa saavutettiin kui-

tenkin useita toiminnallisia parannuksia

kuluneen vuoden aikana. Liikevoitto

oli 5,1 milj. euroa (5,5 milj. euroa)

ja sijoitetun pääoman tuotto 1,6 %

(2,8 %). Vuoden viimeisen neljänneksen

liikevoittoon sisältyy 8,7 milj. euroa

kertaluonteisia eriä, jotka aiheutuivat

lähinnä toiminnan uudelleenjärjeste-

lystä Ranskassa ja Saksassa. Toimenpi-

teiden uskotaan parantavan divisioonan

tulosta vuonna 2003.

Muu liiketoiminta

Valtaosa muusta liiketoiminnasta

koostuu italialaisesta Tecno Jolly -teh-

taasta ja venäläisestä Kuban-tehtaasta,

jotka jäivät Ahlstromin omistukseen

Åkerlund & Rausingin myynnin yhtey-

dessä. Muuhun liiketoimintaan kuuluvat

lisäksi osakkuusyhtiö Jujo Thermal Oy,

konserniyksiköt Suomessa, Ranskassa

ja Yhdysvalloissa sekä kaikkia divisi-

oonia palvelevat myyntitoimistot 19

maassa.


Tuloskehitys vuosineljänneksittäin Q1 Q2 Q3 Q4 Q1–Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1–Q4

Me 2001 2001 2001 2001 2001 2002 2002 2002 2002 2002

Liikevaihto

FiberComposites 169 171 161 164 665 176 180 168 169 693

LabelPack 152 146 132 137 567 132 136 122 122 512

Specialties 111 105 94 95 405 102 105 99 100 406

Muut liiketoiminnat ja eliminoinnit 10 –5 15 –28 –8 8 6 8 14 36

Yhteensä 442 417 402 368 1 629 418 427 397 405 1 647

Myydyt liiketoiminnot 79 89 90 71 329 73 58 0 0 131

Konserni yhteensä 521 506 492 439 1 958 491 485 397 405 1 778

Liikevoitto

FiberComposites 6,4 5,4 9,0 9,8 30,6 13,5 15,7 15,5 18,3 63,0

LabelPack 2,0 4,4 8,4 6,4 21,2 6,2 8,0 5,4 7,7 27,3

Specialties 4,2 0,0 0,9 0,4 5,5 4,1 5,3 0,2 –4,5 5,1

Muut liiketoiminnat 5,1 –8,3 –4,5 –33,2 –40,9 –0,5 –2,4 –1,5 0,3 –4,1

Yhteensä 17,7 1,5 13,8 –16,6 16,4 23,3 26,6 19,6 21,8 91,3

Myydyt liiketoiminnat 4,3 1,8 –0,6 –1,3 4,2 1,3 –0,2 0 0 1,1

Konserni yhteensä 22,0 3,3 13,2 –17,9 20,6 24,6 26,4 19,6 21,8 92,4

Vuoden 2001 luvut ovat uuden juridisen rakenteen mukaisia vertailukelpoisia lukuja johtuen A. Ahlström Osakeyhtiön jakautumisesta 30. 6. 2001.

9

Näiden liiketoimintojen liikevaihto

oli 98,3 milj. euroa (85,7 milj. euroa).

Vastaava liiketappio oli 4,1 milj. euroa

(tappio 40,9 milj. euroa). Vertailukau-

den liiketappioon sisältyy kertaluontei-

sia kuluja yhteensä 29,0 milj. euroa.

Muuhun liiketoimintaan sisältyy

myös rakennusyhtiö Kamtech, joka

myytiin kesäkuussa 2002. Konsernin

lukuihin sisältyvä Kamtechin liikevaihto

oli 130,9 milj. euroa (328,6 milj. euroa).

Vastaava liikevoitto oli 1,0 milj. euroa

(4,2 milj. euroa).

Hintaherkkyysanalyysi

Euro

Suuri osa konsernin kassavirroista,

myyntisaamisista, ostoveloista ja

lainoista on muussa valuutassa kuin

eurossa. Esimerkiksi Ahlstromin tär-

keimmän raaka-aineen, sellun, hintayk-

sikkö on Yhdysvaltain dollari. Tuottei-

den hinnat määräytyvät pääsääntöi-

sesti erikseen kunkin markkina-alueen

mukaisesti. Vuoden 2002 kokonaislas-

kutuksesta oli euromääräistä noin 60 %

ja dollarimääräistä (USD) noin 30 %.

Yhdysvaltain dollarin ja euron va-

luuttakursseilla on suuri vaikutus Ahl-

stromiin, koska ne vaikuttavat kauden

tuloksen lisäksi myös konsernin talou-

delliseen kehitykseen ja kilpailukykyyn.

Suojaustoimenpiteiden vaikutus pois

lukien euron vahvistuminen yhdellä

prosentilla parantaa konsernin liikevoit-

toa keskimäärin yhdellä milj. eurolla.

Valuuttakurssien vaikutuksen vähentä-

miseksi konsernissa on määritelty sään-

nöt kurssiriskeiltä suojautumista varten.

Yrityksen suojauskäytännöt on kuvattu

tarkemmin taloudellisten riskien hallin-

taa koskevassa osassa sivulla 54.

Kuidut

Ahlstromin pääasialliset raaka-aineet

ovat erilaiset luonnon- ja keinokuidut.

Kuituraaka-aineiden kokonaiskustan-

nukset vuonna 2002 olivat noin 400

milj. euroa. Käytetyt kuidut olivat pää-

asiassa sellua (noin 88 %), mutta myös

muita luonnonkuituja, keinokuituja ja

lasikuitua (noin 12 %).

Ahlstromilla ei ole omaa sellun

valmistusta, vaan se ostaa lähes 100 %

tarvitsemistaan kuiduista. Konsernin tulos

on siten altis markkinasellun hinnanvaih-

teluille lukuun ottamatta erikoisselluloo-

sia. Valtaosa markkinasellun hinnanvaih-

teluista voidaan siirtää tuotehintoihin.

Osa hinnanvaihtelusta jää kuitenkin

vaikuttamaan konsernin tulokseen

markkinatilanteen sekä raaka-aineen

ja tuotteiden hinnan muutosten aikavii-

veen takia. Tavoitteena on vähentää

tätä hintavaihteluista johtuvaa herk-

kyyttä joko solmimalla kiinteähintaisia

ostosopimuksia vastaamaan tuotteiden

kiinteähintaisia myyntisopimuksia

(back-to-back) tai poistamalla osa hin-

tamuutoksista toimitussopimuksissa.

Kemikaalit

Ahlstrom käyttää tuotannossaan laajaa

valikoimaa kemikaaleja (täyteaineita,

hartsia, lateksia jne). Kemikaaliraaka-

aineiden kokonaiskustannukset vuonna

2002 olivat noin 180 milj. euroa. Eniten

käytetty yksittäinen kemikaali on

lateksi, jonka osuus kemikaalikus-

tannuksista oli 24 %. Lateksin hinta

vaihtelee voimakkaasti, ja perinteisesti

sen hintamuutokset korreloivat vah-

vasti raakaöljyn hinnan kanssa. Muiden

kemikaalien hintojen vaihtelulla ei ole

merkittävää vaikutusta Ahlstromin

tulokseen. Tavoitteena on solmia pit-

käaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia

tärkeimpien toimittajien kanssa.

Energia

Konsernin kokonaisenergiakustannuk-


set vuonna 2002 olivat noin 110 milj.

euroa. Ostettu energia oli pääasiassa

sähköä (noin 36 %) ja kaasua (noin

45 %).

Vuonna 2002 sähkön hinta

nousi Euroopassa, ja hinnannousun

odotetaan jatkuvan vuonna 2003.

Ahlstrom on varautunut lähivuosien

hintamuutoksiin kiinteähintaisilla

ostosopimuksilla, joilla katetaan noin

54 % konsernin vuosien 2003–2004

sähköntarpeesta Euroopassa. Tavoit-

teena on edelleen vähentää hinta-

herkkyyttä keskitettyjen hankintojen

ja kiinteähintaisten sopimusten avulla

sekä hyödyntämällä Euroopan sähkö-

markkinoiden avautumisen tuomia

mahdollisuuksia. �

Raaka-ainekustannukset, %

725 milj. euroa

10

FiberSolutions

27. 2. 2002

Tulos heikkeni, tase vahvistui

Ahlstrom sai vuonna 2001 pääosin

päätökseen strategiansa mukaiset

rakennemuutokset ja pystyy nyt

keskittymään ydinliiketoimintaansa,

kuitupohjaisiin erikoismateriaaleihin.

Konsernin vertailukauden

2001 liikevaihto oli 1 957,8

milj. euroa. Rakennemuutoksiin

liittyvät kertaluontoiset erät ja

ydinliiketoimintoihin kuulumattomien

liiketoimintojen heikko menestys

aiheuttivat sen, että konsernin

liikevoitto jäi 20,6 milj. euroon.

Konsernin koko vertailukauden 2001

tulos oli –3,0 milj. euroa.

8. 3. 2002

Ahlstrom osti kuitukangas-

liiketoimintoja Yhdysvalloissa

Ahlstrom Oyj täydensi FiberComposites-

divisioonaansa ostamalla BBA-yhtiön

Yhdysvalloissa sijaitsevan Lewisburgin

tehtaan kuitukangas liiketoiminnan.

BBA ilmoitti tammikuun alkupuolella

sulkevansa Lewisburgin tehtaan helmi-

kuun lopussa. Kaupan kohteena olleen

märkämenetelmällä valmistettavien

kuitukankaiden vuosittainen liikevaihto

on noin 15 milj. euroa.

2. 4. 2002

Ahlstrom osti espanjalaisen

suodatin materiaalien ja erikois-

paperien valmistajan

Ahlstrom Oyj hankki 100 %:n omistus-

osuuden espanjalaisen Papelera del

Besósin osakepääomasta. Besós

sijaitsee Barcelonan ulkopuolella Kata-

lonian maakunnassa. Yhtiön vuotuinen

liikevaihto on 10 milj. euroa.

Tärkeimmät tapahtumat

200217. 5. 2002

Ensimmäisen neljänneksen tulos

parani vaikeasta markkinatilan-

teesta huolimatta

Ahlstromin liikevaihto laski ensimmäi-

sellä vuosineljänneksellä 491,4 milj.

euroon (1–3/2001: 520,8 milj. euroa).

Liikevoitto kasvoi 24,6 milj. euroon

(22,1 milj. euroa). Tulos ennen satun-

naisia eriä ja veroja oli 20,7 milj. euroa

(6,4 milj. euroa). Tulos/osake oli 0,39

euroa (0,03 euroa).

20. 5. 2002

Ahlstrom Oyj:n ensimmäinen

varsinainen yhtiökokous päätti

0,35 euron osingosta

Ahlstrom Oyj:n osakkeenomistajat

kokoontuivat 17. 5. 2002 yhtiön ensim-

mäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen

sen jälkeen, kun yhtiö muodostettiin

heinäkuussa 2001 entisen A. Ahlström

Osakeyhtiön jakauduttua kolmeksi

erilliseksi yhtiöksi. Yhtiökokous päätti,

että 31.12.2001 päättyneeltä tilikau-

delta maksetaan osinkoa 0,35 euroa

osakkeelta.

Yhtiön hallitukseen valittiin uudel-

leen Johan Gullichsen, Mikael Lilius,

Sebastian Bondestam, Jan Inborr, Urban

Jansson, Peter Seligson ja Willem F.

Zetteler. Puheenjohtajana jatkaa Johan

Gullichsen.

4. 7. 2002

Ahlstrom myi amerikkalaisen

rakennusyhtiö Kamtechin Lauren

Engineers and Constructors Inc:lle

Ahlstrom Oyj myi omistamansa ame-

rikkalaisen sellu- ja paperitehtaiden

rakennus- ja asennusyhtiö Kamtechin

teksasilaiselle Lauren Engineers and

Constructors Inc:lle. Yritys on suunnit-

telu- ja rakennusyritys, jonka asiakkaita

ovat amerikkalaiset teolliset energia-

yhtiöt ja muu prosessiteollisuus. Lauren

11

Engineers and Constructors Inc. on

perustettu vuonna 1984, ja se sijaitsee

Teksasin Abilenessä.

7. 8. 2002

Ahlstromilla vahva alkuvuosi

Tammi–kesäkuun liikevaihto oli 975,9

milj. euroa, jossa oli laskua 5 % edel-

lisvuoteen verrattuna (tammi–kesäkuu

2001: 1 027,3 milj. euroa). Lasku johtui

ydinliiketoimintoihin kuulumattomien

liiketoimintojen myynnistä. Tammi–

kesäkuun liikevoitto kasvoi 51,0 milj.

euroon (25,4 milj. euroa). Tulos ennen

satunnaisia eriä ja veroja oli 36,5 milj.

euroa (3,2 milj. euroa) ja osakekohtai-

nen tulos oli 0,74 euroa (0,01 euroa).

25. 9. 2002

Ahlstrom ilmoitti laajentavansa

tuotantoaan Etelä-Koreassa

Ahlstrom ilmoitti rakentavansa Etelä-

Korean tehtaalleen uuden tuotanto-

linjan. Investoinnin arvo on 28 milj.

euroa. FiberComposites-divisioonaan

kuuluvalla Hyun Poongin tehtaalla

on ennestään yksi tuotantolinja, joka

valmistaa suodatinmateriaaleja. Uuden

linjan tuotanto koostuu kuitukankaista

ja suodatinmateriaaleista, ja se yli

kaksinkertaistaa tehtaan tuotanto-

kapasiteetin.

4. 11. 2002

Ahlstrom investoi 16 milj. euroa

Osnabrückin tehtaaseen Saksassa

Ahlstrom investoi yli 16 milj. euroa

Osnabrückin paperitehtaaseen Sak-

sassa. Paperikone PM6:n märkäpään

ja päällystysyksiköiden uusiminen

mahdollistaa uuden tuotevalikoi-

man ja tuotteiden ominaisuuksien

kehittämisen sekä tehostaa tuotantoa.

Ahlstromin Osnabrückin tehdas kuuluu

Specialties-divisioonaan. Paperikone

PM6 keskittyy grammapainoltaan

raskaampien päällystettyjen paperien

tuotantoon. Tehtaalla valmistetaan

tapettien pohjapaperia, mainosjuliste-

paperia sekä irrokepaperia.

6. 11. 2002

Kannattavuus parani heikosta

markkinatilanteesta huolimatta

Ahlstrom Oyj paransi kannattavuut-

taan tammi-syyskuussa merkittävästi

viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Tammi-syyskuun liikevoitto kasvoi

70,6 milj. euroon (38,5 milj. euroa).

Liikevaihto laski edellisvuodesta ja

oli 1 372,7 milj. euroa (1 519,1 milj.

euroa). Lasku johtui ydinliiketoimintoi-

hin kuulumattomien osien myynnistä,

sen sijaan vertailukelpoinen liikevaihto

pysyi edellisvuoden tasolla. Tulos

ennen satunnaisia eriä ja veroja parani

ensimmäiseltä yhdeksältä kuukaudelta

49,1 milj. euroon (8,8 milj. euroa). Osa-

kekohtainen tulos oli 0,89 euroa (–0,01

euroa).

5. 12. 2002

Ahlstrom laajensi

Yhdysvaltain tehdastaan

Ahlstromin uudet toimitilat vihittiin

käyttöön Yhdysvaltain Kentuckyssa.

Madisonvillessa sijaitsevan tehtaan

laajennus maksoi noin 3 milj. euroa.

Laajennusosa käsittää 1 500 m2, ja

siihen sijoitetaan tekninen asiakas-

palvelu, hallintotoiminnot sekä tutki-

mus- ja kehityslaboratoriot. Laajennus

tuo paikkakunnalle 58 uutta työpaikkaa.

Madisonvillen tehdas on osa Fiber-

Composites-divisioonaa, ja se valmistaa

moottorisuodatinmateriaaleja kansain-

välisille markkinoille. Tehtaan laajenta-

minen tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen,

kun Ahlstrom sulki Chattanoogan

tehtaan, ja sen toiminnot yhdistettiin

Madisonvillen ja Taylorvillen tehtaisiiin

vuonna 2002.

19. 12. 2002

Ahlstrom osti FiberMark Inc:n eri-

koissuodatinmateriaalit-liiketoimin-

nan Yhdysvalloissa

Ahlstrom hankki omistukseensa

FiberMarkin erikoissuodatinmateri-

aalit-liiketoiminnan Yhdysvalloissa.

Ostetun toiminnan liikevaihto on noin

5 milj. euroa. Kaupassa Ahlstromille

siirtyvät Fibermarkin teollisuuden ja

prosessisuodatinkankaiden asiakaslista,

patentit sekä tuotannon jatkojalostus-

koneet. Jatkossa tuotteet valmistetaan

Ahlstromin Mount Holly Springsin

tehtaalla Pennsylvaniassa. Tehdas on

osa FiberComposites-divisioonaa, ja se

valmistaa suodatinkankaita teollisuu-

den, laboratorioiden ja prosessisuoda-

tuksen käyttöön. �

Tärkeimmät tapahtumat 2002

12

FiberSolutions

FiberComposites-divisioona 2002 2001

Liikevaihto, milj. euroa 693 665

Liikevoitto, milj. euroa 63 31

Liikevoitto, % liikevaihdosta 9,1 4,6

Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, % 10,0 5,2

Työntekijät vuoden lopussa 2 584 2 513

Osuus konsernin liikevaihdosta, % 39 34

Liiketoimintakatsaus

Korkealaatuiset tervey-

denhuollon kuitukankaat

ovat yksi FiberComposites-

divisioonan painopiste-

alueista. Niiden markkinat

ovat vahvassa kasvussa


13

FiberComposites-divisioona on yksi maailman johtavista

kuitukangas valmistajista. Se kehittää uusia tuotteita

yhteistyössä johtavien kuitukangaskäyttäjien kanssa ja

palvelee asiakkaitaan maailmanlaajuisesti. Vuosi 2002 oli

taloudellinen käännekohta, jolloin myös luotiin perusta

divisioonan tulevalle laajenemiselle.


FiberComposites-divisioona val-

mistaa kuitukankaita, suodatin-

materiaaleja ja lasikuitulujikkeita.

Divisioonalla on 16 tuotanto laitosta

neljässä maanosassa. Tuotelinjat

ovat joustavia ja voivat palvella hyvin

erilaisia loppukäyttäjiä. Yhteistä niille

on, että ne hyödyntävät useita erilaisia

kuitukangasteknologioita tai niiden

yhdistelmiä.

Divisioonalla on tuotelinjatiimejä

kuten terveydenhuollon kuitukankaat,

pyyhetuotteet ja suodatinmateriaa-

lit. Tiimit soveltavat koko divisioonan

valmistus-, kuitu-, kemian-, tutkimus-

ja tuotekehitysalojen tietotaitoa eri

markkinoille suunnattujen tuotteiden

valmistukseen. Kaikki tuotelinjat toimi-

vat maailmanlaajuisesti.

Tärkeimmät asiakkaiden

ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät

ovat materiaalien kilpailukykyisyys

korvaaviin materiaaleihin verrattuna,

uudet tuotteet ja tuotelanseeraukset,

kulutustottumusten muuttuminen sekä

materiaalien tuomat kustannushyödyt.

Divisioonan asiakkaista valtaosa on

teollisia asiakkaita.

Onnistunut integraatio toi vakautta

Vuosi 2002 oli uuden divisioonaorgani-

saation ensimmäinen täysi toimin-

tavuosi Dexter Nonwoven Materials

ja Ahlstrom Nonwovens -toimintojen

yhdistämisen jälkeen. Uusi divisioona

aloitti toimintansa syksyllä 2001. Integ-

raation onnistuminen mahdollisti kes-

kittymisen asiakkaisiin ja toimintoihin.

Taloudellinen käänne vuonna 2002

14

FiberSolutions


Uusi organisaatio mahdollistaa tulevan

kasvun ja toiminnan laajentamisen

sekä synergiaetujen hyödyntämisen.

Liikevoitto yli kaksinkertaistui

Divisioonan tulos parani selvästi

vuodesta 2001. Liikevoitto kaksinker-

taistui edellisvuodesta 63 milj. euroon

(31 milj. euroa), mikä on 9,1 % liike-

vaihdosta (4,6 %). Tuloksen paran-

tuminen johtuu uusien tuotteiden ja

yritysostojen myötä kasvaneista myyn-

timääristä, tuotannon tehostumisesta,

kustannusten hallinnasta sekä heikosti

kannattavien tuotantolinjojen lopetta-

misesta. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi

vuoteen 2001 verrattuna. Tilivuoden

aikana divisioonan liikevaihto kasvoi

4,2 % yhteensä 693 milj. euroon

(665 milj. euroa). Myyntimäärät kas-

voivat 12 %. Dollarin heikkenemisen

vuoksi volyymin kasvu ei kuiten-

kaan heijastunut liikevaihtoon

täysimääräisenä.

Työntekijöiden määrä

pysyi samana. Divisi-

oonassa tehtiin useita

merkittäviä rakenteellisia

muutoksia, joissa keskityttiin

kasvualueisiin sekä toimintojen

yksinkertaistamiseen. Yhteensä neljä

heikosti kannattavaa tuotantolinjaa

suljettiin vuosina 2001–2002.

Keskeiset tapahtumat vuonna 2002

Toimintojen virtaviivaistaminen

Oma kuitutuotanto päättyi heinäkuussa

Yhdysvaltain Windsor Locksin tuotanto-

laitoksella.

2,2-metrin lasihuopatuotteet-tuo-

tantolinja suljettiin Karhulan tehtaalla

lokakuussa.

Pohjois-Amerikan moottorisuoda-

tintoimintojen johto sekä tutkimus- ja

tuotekehitystoiminnot yhdistettiin

joulukuussa 2002. Yhdistämisen

seurauksena Chattanoogan toiminnot

lopetettiin kokonaan, ja yhdistetty tiimi

muutti Kentuckyn Madisonvilleen.

Laajentuminen

Helmikuussa 2002 FiberComposites-

divisioona osti BBA:n Lewisburgin

kuitukangastoiminnot Pennsylvaniassa

Yhdysvalloissa.

Toukokuussa 2002 divisioona osti

Papelera del Besósin, espanjalaisen

suodatin- ja erikoispaperien valmis-

tajan. Tehtaan toiminnot integroitiin

onnistuneesti divisioonaan vuo-

den 2002 aikana. Papelera del Besósin

vuosiliikevaihto on noin 10 milj. euroa,

ja yrityksessä on noin 90 työntekijää.

Yrityksen uudeksi nimeksi tuli Ahlstrom

Barcelona S.A.

Syyskuussa tehtiin päätös Korean

kapasiteetin lisäämisestä toisen tuo-

tantolinjan avulla. Uusi linja aloittaa

tuotannon vuonna 2004.

Joulukuussa 2002 hankittiin osa

FiberMark Inc:n Pohjois-Amerikan

suodatinpaperitoiminnoista. Ostettujen

toimintojen vuosittainen liikevaihto on

5 milj. euroa.

Vuonna 2002 Windsor Locksin

tehdas Yhdysvalloissa alkoi valmistaa

uuden sukupolven terveydenhoitoalan

kuitukankaita. Tuotteet on kehitetty

yhteistyössä terveydenhuoltoalan

asiakkaiden kanssa, ja yhtiöllä on

nyt tarjottavana asiakkaille entistä

laajempi kuitukangasvalikoima.

Ahlstrom solmi vuonna 2002 moni-

vuotisen hankintasopimuksen merkit-

tävän yhdysvaltalaisen terveydenhuol-

toalan yrityksen, Cardinal Health Inc:n

kanssa.

Uusi tuotantolinja Belgian Malmé-

dyssä jatkoi tuotteiden kaupallistamista

ja toimi täydessä laajuudessaan vuo-

den 2002 loppuun mennessä.

Myynti-

määrät

kasvoivat 12 %

uusien tuotteiden

ja yritysostojen

seurauksena

15

kasvu1996–20015,6 %

kasvu2002–20056,5 %

Markkina-asema vahvistui

FiberComposites-divisioona vahvisti

kuluneena vuonna asemaansa alan

johtavien yritysten joukossa. Siihen

vaikuttivat yritysostot, kuten BBA:n

Lewisburgin kuitukangasliiketoiminnan

hankinta helmikuussa ja espanjalaisyh-

tiön osto toukokuussa sekä investoinnit

lisäkapasiteettiin. Erityisesti suo-

datinmateriaalien, pyyhkeiden,

seinänpäällysteiden, teknis-

ten kuitukankaiden sekä

lasikuitulujitteiden myynti

kasvoi.

Pohjois-Amerikan

talouden odotettua hitaampi

elpyminen sekä yleinen varovaisuus

muilla markkina-alueilla pitivät kysyn-

nän alhaisella tasolla, mutta vakaana.

Vuonna 2002 kuitukankaiden

kysyntä pysyi alhaisena, mutta paran-

tui vuoteen 2001 verrattuna. Suodatin-

materiaalien kysyntä parani vuoden

aikana. Lasikuitulujitteiden kysyntä

pysyi tasaisena, mutta alkoi heiketä

vuoden 2002 loppupuolella.

Uusia tuotteita markkinoille

Divisioona investoi 2–3 % liikevaih-

dostaan loppukäyttäjien tuotteita val-

mistavien tuotelinjojen tutkimukseen

ja tuotekehitykseen. Vuonna 2002

kehitettiin ja tuotiin markkinoille useita

uusia tuotteita tai niiden sovelluksia.

Esimerkiksi pyyhetuotelinjalla yli 30 %

vuoden 2002 myynnistä koostui täysin

uusista tuotteista, kuten erilaisista

kotitaloustuotteista (hankauspyyhkeet,

hajoavat pyyhkeet). Malmédyn tehdas

Belgiassa kehitti markkinoille entistä

kilpailukykyisempiä kuitukangastapet-

teja.

FiberComposites osallistuu

vuosittain 15–20 messutapahtumaan

kuituratkaisujensa edistämiseksi. Mes-

suesiintymisten pääpaino on asiakas-

kohtaisissa sovelluksissa. Vuonna 2002

divisioona oli mukana mm. kuitu-

kangasalan Anex-messuilla, tervey-

denhuollon kuitukankaiden MDM- ja

lasikuitualan JEC-messuilla sekä useilla

muilla kuitukangas- ja kuljetusalan

messuilla.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tammikuussa FiberCom-

posites- divisioona luopui

viimeisestä energian-

tuotantoyksiköstään

Yhdysvalloissa. Voimala on

kooltaan 56 megawattia, ja

se sijaitsee Windsor Locksissa

Connecticutissa. Kauppahinta oli

28 milj. euroa. Voimalan myynti oli osa

Ahlstromin strategiaa keskittyä korkea-

laatuisiin kuituratkaisuihin ja luopua

ydinliiketoimintaan kuulumattomista

yksiköistä.

Helmikuussa divisioona päätti

kahdesta merkittävästä investoinnista.

Windsor Locksin tehtaalle Yhdysval-

loissa rakennetaan uusi kuitukankaita

valmistava tuotantolinja. Investoinnin

arvo on 38 milj. euroa. Uuden linjan

myötä Windsor Locksissa on viisi

tuotantolinjaa, ja samalla siitä tulee

yksi Ahlstromin suurimpia tuotanto-

laitoksia. Lisäkapasiteetti suunnataan

kuluttaja- ja teollisuuspyyhemarkki-

noille erityisesti Pohjois-Amerikassa,

mutta linjan kapasiteettia voidaan

hyödyntää myös muilla kuitukangas-

markkinoilla, kuten terveydenhuollon

sovelluksissa. Uusi tuotantolinja on

tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2004

alkupuolella.

Divisioona investoi 11 milj. euroa

Italiassa sijaitsevaan Torinon tehtaa-

seen. Investoinnin avulla uusitaan

erikoispapereiden tuotantolinja.

Uudistuksen jälkeen linja valmistaa

tuotteita nopeasti kasvaville kuitukan-


Heikosti

kannattavia

tuotantolinjoja

suljettiin

Lähde: Inda, Worldwide Outlook for Nonwoven Fabrics Industry, 2002

Kuitukangastuotannon kasvuennuste

Divisioonan liikevaihto 2002

loppukäyttöalueen mukaan

16

FiberSolutions


Liiketoiminta-alue Kuitukangas Suodatus LasikuituTuotelinja Kuluttaja- ja sairaalakuitukankaat Teolliset kuitukankaat Poltto-

moottoriensuodatin-

materiaalit

Erikois-suodatin-

materiaalit

Lujitekomposiitit

Tehdas:

Elin-tarvikkeet

Pyyhkeet Sairaala-kuitu-

kankaat

Auto-teollisuus

Tapetti-materiaalit

Teknisetkuitu-

kankaat

Kudotut ja erikois-lujitteet

Lasikuitu-lujitteet

Lasihuopa

Barcelona (E) • •Brignoud (F) • • • • •Chirnside (UK) • • • •Hyun Poong (ROK) •Karhula (FIN) • •Louveira (BRA) •Madisonville (USA) •Malmédy (B) • •Mikkeli (FIN) •Mt. Holly Springs (USA) •Ställdalen (S) • • • • •

Tampere (FIN) • •Taylorville (USA) •Torino (I) •Windsor Locks (USA) • • • • • •

FiberComposites

gasmarkkinoille. Tuotanto keskittyy

erityisesti suodatinkuitukankaisiin,

mutta tuotevalikoima sisältää myös

terveydenhuoltoalan sovelluksia ja

teknisiä kuitukankaita erilaisiin teollisiin

tarkoituksiin. Tuotantolinjan uudistus-

töiden arvioidaan valmistuvan vuoden

2004 puoliväliin mennessä. Torinon

tehtaalla on viisi tuotantolinjaa, ja

uuden investoinnin valmistuttua kolme

niistä palvelee suodatinmateriaali-

asiakkaita.

Näkymät vuodelle 2003

Divisioona odottaa markkinoiden

kehittyvän maltillisesti ja kysyn-

nän kasvavan vuonna 2003. Koska

tuotekehitystyö useiden asiakkaiden

kanssa onnistui hyvin vuonna 2002,

odotettavissa on uusia tuotteita ja

niihin liittyviä investointeja myös

vuonna 2003.

Divisioona keskittyy myös

jatkossa pitkäaikaisten asiakassuh-

teiden ylläpitoon. Tuotemerkkien ja

sovellusten globalisoituminen tuo

kilpailuetua Ahlstromin kaltaisille yri-

tyksille, jotka voivat täyttää asiakkai-

den kasvavat vaatimukset maailman-

laajuisesti. �

17FiberComposites-divisioona

Hajoavat pyyhkeet täyttävät vaativat ympäristö standardit1990-luvun lopussa FiberComposi-

tes kuunteli japanilaisten kuluttajien

toiveita täysin uudentyyppisistä

pyyhetuotteista. Tänä päivänä inno-

vatiivisten pyyhetuotteiden myynti

on vahvassa kasvussa eri puolilla

maailmaa.

Ympäristöystävällinen

vaihtoehto

Japanilaisilla kuluttajilla on tunnetusti

tiukat laatuvaatimukset tuotteille.

Maa joutuu toisaalta jatkuvasti

etsimään uusia jätehuoltoratkaisuja.

Tämän vuoksi japanilaiset valmistajat

halusivat kehittää korkealaatuisen

WC-pyyhkeen, jota voitaisiin käyttää

joko henkilökohtaisen hygienian

hoitoon tai WC:n puhdistamiseen.

Pyyhe tulisi voida huuhtoa alas WC:stä,

ja viemäri järjestelmään pääty-

neen pyyhkeen tulisi lisäksi hajota

itsestään kasvattamatta kaatopaikka-

jätteen määrää muiden markkinoilla

olevien tuotteiden tapaan. Tehtävä

oli haasteellinen, sillä japanilaisten

viemäriputkien halkaisija on vain

puolet Euroopassa ja Amerikassa käy-

tettyjen putkien halkaisijasta. Tämän

vuoksi pyyhkeen täytyisi hajota hyvin

nopeasti.

Ahlstrom ratkaisi haastavan teh-

tävän: yhtiön uudet, lähes pelkästään

luonnonselluloosakuiduista koostuvat

pyyhkeet hajoavat viemärijärjes-

telmässä nopeasti. Valmistuksessa

käytettävän Ahlstromin Hydraspun®-

tekniikan ansiosta pyyhkeet hajoavat

juoksevassa vedessä (esimerkiksi

WC:n vetämisen yhteydessä), mutta

eivät silloin, jos ne kastellaan muissa

nesteissä tai voiteissa.

Euroopan ja Amerikan kuluttajat

seuraavat Japanin esimerkkiä

Ahlstromin kehittämästä materi-

aalista voidaan valmistaa halutun

kokoisia pyyhkeitä, joiden paksuus

sekä pehmeys vastaavat japanilais-

kuluttajien lisäksi eurooppalaisten ja

amerikkalaisten kuluttajien vaatimuk-

sia. Materiaali soveltuu käyttötarkoi-

tukseensa erinomaisesti, mutta ei

lisää jätteiden aiheuttamaa ympäristö-

kuormitusta.

18

FiberSolutions


LabelPack-divisioona 2002 2001







LabelPack-divisioonan

tuotteiden tärkeimmät

loppukäyttäjät ovat

juoma- ja elintarvike-

teollisuus.

19

Divisioona koostuu irrokepohjapaperi- sekä pakkaus- ja

etikettipaperit -liiketoiminta-alueista. Divisioonan tulos

parani vuonna 2002 epävarmasta markkinatilanteesta

huolimatta.


LabelPack-divisioonalla on kuusi

tehdasta päämarkkina-alueellaan

Euroopassa.

Irrokepohjapaperit

Divisioonan tärkeimpiä asiakkaita ovat

tarralaminaattien valmistajat eri puo-

lilla maailmaa. Markkinoiden kasvuun

vaikuttavat tarrojen lisääntyvä käyttö

sekä se, että tarrojen avulla voidaan

vaihtaa joustavasti usein muuttuvaa

informaatiota.

Ahlstromin pääasiallisesti käyt-

tämä irrokepohja on glassiini, mutta

divisioona tuottaa myös irrokepohjapa-

peria, jonka toinen puoli on päällystetty

kaoliinipohjaisella päällysteaineella.

Tällaista irrokepohjapaperia käytetään

lähinnä manuaalisesti irrotettavissa

etiketeissä, kuten toimistokäyttöön

tarkoitetuissa tarroissa.

Pakkaus- ja etikettipaperit

LabelPack-divisioona valmistaa myös

joustopakkauspaperituotteita lemmikki-

eläinten ruokia, kahvia, kuivattuja ja

pakastettuja ruokia, konditoriatuotteita,

suklaata, meijerituotteita ja muita

sellaisia tuotteita varten, jotka vaativat

paperilta erityisiä suojaus-, säilytys- ja

ulkonäköominaisuuksia. Muita divisi-

oonan toispuolisesti päällystettyjen

ja kalanteroitujen paperien asiakkaita

ovat teknisten materiaalien, toimisto-

Tulos parani myyntimäärienlaskusta huolimatta

20

FiberSolutions

ja valokuvamateriaalien sekä siirrettä-

vien muistiinpanolappujen, ikkunallis-

ten kirjekuorien ja muiden graafi sten

tuotteiden valmistajat.

Märkäliimattavien etikettipaperien

asiakkaita ovat etikettipainotalot ja

metalloitujen paperien valmistajat. Täl-

laisten etikettipaperien loppukäyttäjiä

ovat suuret panimot sekä virvoitusjuo-

mien ja pullotetun veden valmistajat.

Tarraetikettipapereita myydään

pääasiassa samoille asiakkaille kuin

irrokepapereitakin. Niitä käytetään

elintarvike-, lääke-, kosmetiikka- ja

alkoholipakkausten etiketeissä.

Markkinoiden kehitys vuonna 2002

Kysyntä oli suhteellisen vakaata koko

vuoden. Kysynnän tavanomaista

heikkenemistä kesäkuukausina ei

ilmennyt, mutta lokakuussa

kysyntä kuitenkin väheni.

Tilanne parani tarraetiket-

timarkkinoilla, mutta jäi

heikoksi joustopakkaus-

markkinoilla. Etikettipaperien

kysynnässä näkyi kausiluontei-

nen lasku talvikuukausina.

Asiakkaiden fuusioitumissuun-

taus jatkui. Sekä irrokepohja- että

tarraetikettipaperi tuotanto linjan kaksi

merkittävää asiakasta fuusioituivat

alojensa maailmanlaajuisten markkina-

johtajien kanssa. Fuusioiden seurauk-

sena etikettiteollisuudessa on jäljellä

enää muutamia toimijoita. Fuusiot

jatkuivat myös joustopakkausalalla,

samoin keskittymistä on nähtävissä

myös hajanaisella etikettipaina-

tusalalla.

Organisaatiomuutoksia

Vuosi 2002 oli uuden LabelPack-divi-

sioonan ensimmäinen täysi toiminta-

vuosi, ja useita uudelleenjärjestelytoi-

mia toteutettiin. Yksiköt, joita aikai-

semmin oli useita, on nyt ryhmitelty

kolmeksi maakohtaiseksi yritykseksi:

Ahlstrom LabelPack, joka koostuu kol-

mesta tehtaasta Ranskassa, Ahlstrom

Turin S.p.A., joka koostuu Mathin ja

Ascolin tehtaista Italiassa, ja Ahlstrom

Kauttua Oy.

Pont-Evêquessa Lyonin lähellä

avattiin uusi asiakaspalvelukeskus, joka

palvelee kaikkia Ranskan yksikköjä

sekä niitä vientimarkkina-alueita, joilla

Ahlstromilla ei ole omaa toimistoa.

Keskeiset tapahtumat vuonna 2002

Vuonna 2002 tehdyt uudelleenjärjes-

telyt paransivat useiden divisioonan

tehtaiden tuottavuutta ja tehokkuutta.

Markkinoille tuotiin uusi, tekni-

sesti innovatiivinen irrokepohjapaperi.

Superkalanteroidun Silca Speedin

avulla asiakkaat voivat

kasvattaa tuottavuutta ja

alentaa kustannuksia käyt-

tämällä entistä nopeampaa

ja vähemmän energiaa

kuluttavaa silikonointipro-

sessia.

Kauttuan tehdas toi markki-

noille kaksi uutta kolmikerrospäällys-

tettyä tarratuotetta: Extrachrome X3

tarra etiketteihin ja Masterchrome X3

märkäliimattaviin etiketteihin.

Vuosi 2002 oli ensimmäinen täysi

vuosi, jona italialainen Ascolin tehdas

valmisti toispuolisesti päällystettyjä

papereita sen jälkeen, kun laitteet muun-

nettiin graafi sen paperin tuotannosta

toispuolisesti päällystettyjen paperien

tuotantoon. Toisen vuosipuoliskon alussa

yli 65 % Ascolin tuotannosta koostui

yksinomaan päällystetyistä pakkaus- ja

etikettiteollisuudelle suunnatuista pape-

rilajeista. Markkinatilanteen vuoksi osuus

pieneni hiukan vuoden loppupuolella.

Tuotannon muunto jatkuu, kunnes

100 %:n osuus saavutetaan.

Ranskassa La Gèren irrokepohjapa-

peritehtaan toinen superkalanteri otet-

tiin täyteen tuotantoon vuonna 2002,

mikä kasvatti paperikoneen tuotanto-

määrää.

Taloudellinen tulos

Divisioonan taloudellinen tulos oli

parempi kuin edellisenä vuonna. Liike-

voitto oli 27 milj. euroa (21 milj. euroa

vuonna 2001), mikä on 5,3 % liikevaih-

dosta (3,7 % vuonna 2001). Kehityk-

seen vaikuttivat Kauttuan tehtaan

suorituskyvyn tehostuminen, kalante-

roitujen joustopakkauspaperien entistä

parempi tuotevalikoima sekä Ranskan

Rottersacin tehtaaseen vuonna 1998

tehtyjen investointien tuomat hyödyt.

Ascolin tehtaan tuotevalikoiman

muuttamisen aiheuttama odotettua

heikompi suorituskyky vaikutti yhä

tulokseen negatiivisesti.

Vuoden lopussa aloitetun kus-

tannussäästöohjelman positiiviset

vaikutukset kannattavuuteen ovat jo

nähtävissä.

Tilivuoden aikana divisioo-

nan liikevaihto oli 512 milj. euroa

(567 milj. euroa vuonna 2001) eli 9,7 %

vuotta 2001 vähemmän. Liikevaihdon

lasku johtuu pääasiassa pienentyneistä

toimitusmääristä ja laskeneista myyn-

tihinnoista.


Alkuvuodesta pakkauspapereiden ja

märkäliimattavien etikettien kysyntä

oli alhainen. Sen sijaan irrokepohjapa-

pereiden ja tarraetikettien kysyntä oli

vahva. On odotettavissa, että mark-

kinat vahvistuvat helmi-maaliskuussa,

jolloin sekä tarraetikettien että märkä-

liimattavien juomaetikettien kysyntä

kasvaa kesäsesongin edellä. Euroopan

kehitystä varjostaa Saksan talouden

tila. Kokonaiskysynnän ja -tarjonnan


Toimintojen

uudelleenjärjes-

tely paransi monien

tehtaiden tehok-

kuutta

21

odotetaan vuonna 2003 pysyvän

nykyisellä tasolla. Asiakasfuusioiden ja

lisääntyneen maailmanlaajuisen osto-

toiminnan vuoksi kilpailun odotetaan

olevan erittäin kovaa vuonna 2003. �


Ympäristö-ystävällinen Silco Light markki noille

LabelPack

LabelPack kehitti hiljattain vaippo-

jen tarrakiinnitystä varten uuden

Silco Light -materiaalin, joka täyttää

maailman johtavien lastenhoidon

asiantuntijoiden ja hygieniatuotteiden

valmistajien vaatimukset.

Kansainväliset

tuotevaatimukset johtavat

innovaatioon

Ahlstromin Ascolin tehtaalla Italiassa

kehitetty irrokepaperi on kevyempää

kuin muut markkinoilla olevat tuot-

teet, mutta samalla riittävän kestävää

kapeita rullia varten. Silikonipäällys-

teinen kaitale suojaa terveyssiteiden

sekä vaippojen tarrapintaa, ja siihen

on entistä helpompi painaa ohjeita tai

tuotemerkkejä. Kaitale irrotetaan, kun

vaippaa tai sidettä käytetään, ja se

mahdollistaa miellyttävän ja varman

käytön sekä hyvän istuvuuden.

Märkä vai kuiva?

Kaikkein parasta on, että uudelleen-

kiinnitettävien vaippojen ansiosta

äitien ja isien ei tarvitse arvailla,

täytyykö vaippa vaihtaa: vaipan voi

tarkistuksen jälkeen kiinnittää uudel-

leen tarralla.

Lupaavat markkinanäkymät

Silco Lightilla on Yhdysvaltain FDA:n

(Food and Drug Administration) hyväk-

syntä. Materiaali säästää ympäristöä:

siinä käytetään vähemmän silikonia

kuin muissa markkinoilla olevissa

materiaaleissa eikä siinä tarvita

liuotinpohjaisia silikoneja toisin kuin

muovikalvoissa. Latinalaisesta Ameri-

kasta on tulossa suurin markkina-alue

Euroopan ulkopuolella, ja markkinapo-

tentiaali on hyvä myös Aasiassa sekä

Pohjois-Amerikassa.

Liiketoiminta-alue Irrokepaperit Pakkaus- ja etikettipaperitTuotelinja Irrokepohjapaperi Tarraetiketit Toispuolisesti

päällystetyt paperitKalanteroidut

paperitTehdas:Ascoli (I) • • •

Kauttua (FIN) • •La Gère (F) •Rottersac (F) • • •Stenay (F) • •Torino (I) •

Divisioonan liikevaihto 2002

loppukäyttöalueen mukaan

22

FiberSolutions


Specialties-divisioona 2002 2001







Pergamenttipaperi kuuluu

Specialties- divisioonan tuote-

valikoimaan. Tästä

korkealaatuisesta

erikoispaperista tehdyt

leivinpaperit ovat erittäin

rasvan-, lämmön-

ja vedenkestäviä.

23

Specialties-divisioona on maailman johtavia teollisuuden

teknisten papereiden sekä kartonkihylsyjen toimittajia.

Vuoden 2002 tulos jäi epätyydyttäväksi. Divisioona saavutti

kuitenkin useita toiminnallisia parannuksia vuoden aikana.


Divisioonalla on yhdeksän pape-

ritehdasta ja 16 jalostuslaitosta

ympäri maailmaa. Divisioonan

vuoden 2002 liikevaihto pysyi edellisen

vuoden tasolla.

Vahva asema

erikoistuotemarkkinoilla

Specialties-divisioonaan kuuluu kolme

liiketoiminta-aluetta. Tekniset paperit

on jaettu kahteen toimialueeseen,

jotka valmistavat tuotteita rakennus-,

huonekalu-, kuluttajatuote- ja elintar-

viketeollisuudelle, terveydenhuoltoon

sekä autoteollisuudelle. Hylsyt ja

hylsykartonki -liiketoiminta-alue on eri-

koistunut korkealaatuisiin hylsyihin ja

palvelee pääasiassa paperiteollisuutta.

Tekniset paperit paino- ja

huonekaluteollisuudelle

Paino- ja huonekaluteollisuuden

liiketoiminta-alueeseen kuuluvat mai-

nosjulisteiden, tapettien, huonekalula-

minaatin ja hiomapaperin pohjapaperia

valmistavat tuotelinjat. Kaikilla näillä

markkina-alueilla divisioona on yksi

maailman johtavista valmistajista.

Huonekalupapereita käytetään

laminointiteollisuudessa, ja Ahlstrom

on erikoistunut korkealaatuiseen esi-

kyllästettyyn paperiin. Hiomapaperien

pohjapapereita käytetään laadukkai-

den hiomapaperien erikoistuotemark-

kinoilla. Tapettien pohjapapereita ja

mainosjulistepapereita valmistavien

tuotelinjojen kasvu oli vaatimatonta,

mutta maailmanlaajuisesti niiden

markkinoilla on vielä kasvumahdolli-

suuksia. Esimerkiksi ulkomainonnan

odotetaan kasvavan nopeammin kuin

muun perinteisen mainosmedian,

kuten television tai painotuotteiden.

Tekniset tuotanto- ja suojapaperit

Teknisiin tuotanto- ja suojapapereihin

kuuluvat krepatut paperit, perga-

menttipaperit sekä puuvillapaperit ja

tiivistemateriaalit. Krepattuja papereita

käytetään eri sovelluksissa terveyden-

huollossa, pyyhkeissä ja maalarintei-

peissä. Krepattujen paperien markkinat

ovat olleet kasvussa ja kasvun odote-

taan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Pergamenttipaperit ja puuvillapaperit &

tiivistemateriaalit -tuotelinjat valmista-

Toiminnan uudel leenjärjestelyjä tuloksen parantamiseksi

24

FiberSolutions

vat erikoistuotteita teollisuusasiakkaille.

Kumpikin tuotelinja kuuluu alansa

markkinajohtajiin maailmassa.

Hylsyt ja hylsykartonki

Hylsyt ja hylsykartonki -liiketoi-

minta-alue toimittaa korkealaatuisia

kierrehylsyjä maailmanlaajuisesti muun

muassa paperi-, tekstiili- ja muovi-

kalvoteollisuudelle.

Paperiteollisuuden hylsyt

ovat divisioonan nopeimmin

kasvava liiketoiminta, ja sillä

on vahva asema Euroopassa.

Paperiteollisuuden hylsyjä

valmistetaan yhdeksässä Euroopan

maassa 15 tehtaassa sekä yhdessä

tehtaassa Kiinassa.

Markkinoiden kehitys vuonna 2002

Specialties-divisioonan liikevaihto

vuonna 2002 pysyi samana kuin vuotta

aiemmin, vaikka myyntimäärät kas-

voivat 2 %. Markkinaolosuhteet olivat

kaikilla tuotelinjoilla vuoden aikana

melko hiljaiset. Vuoden viimeisellä

neljänneksellä kysyntä parani hieman

verrattuna edellisvuoteen, mutta asiak-

kaiden tavanomaiset joulukuun seisokit

pitivät divisioonan myyntimäärät ja

tuloksen samalla tasolla kuin vuoden

muilla neljänneksillä.

Krepattujen ja hiomapaperien

kysyntä pysyi vuoden aikana tyydyt-

tävänä, ja myyntimäärät kasvoivat

vuoteen 2001 verrattuna. Pergament-

tipaperituotelinjan toiminta oli vakaata

koko vuoden ajan. Puuvillapaperien ja

tiivistemateriaalien kehitys ja markki-

naolosuhteet olivat heikommat kuin

vuotta aiemmin, mikä heijastui negatii-

visesti divisioonan tulokseen. Hylsyt ja

hylsykartonki -liiketoiminta pysyi koh-

tuullisen vakaana Pohjoismaissa, mutta

Keski-Euroopassa markkinat paranivat

vasta vuoden jälkipuoliskolla. Hylsykar-

tongin valmistus kasvoi vuoteen 2001

verrattuna 10 %. Suurin osa lisäyksestä

käytettiin omaan hylsytuotantoon.

Tärkeimmät tapahtumat

Yhtiö päätti investoida 16 milj. euroa

Osnabrückin tehtaaseen Saksassa. PK

6:n märkäpään ja päällystysyksiköiden

uusiminen mahdollistaa uuden

tuotevalikoiman, tehostaa tuo-

tantoa sekä parantaa paperin

laatuominaisuuksia. Inves-

tointi vahvistaa Ahlstromin

johtavaa asemaa tapettien

pohjapaperien ja mainosjuliste-

paperien toimittajana. Rakennus-

työt tehtaalla käynnistyivät joulukuussa

2002 ja pääosa asennuksista on määrä

saada päätökseen kesän 2003 aikana.

Uusi tekstiilihylsylinja käynnistettiin

Puolassa kesällä 2002, mikä paransi

markkina-asemaa ja vahvisti asiakas-

pohjaa Itä-Euroopassa. Uusi paperiteolli-

suuden hylsyjä valmistava tuotantolinja

käynnistettiin Shouguangissa Kiinassa

joulukuussa. Tehdas palvelee Kiinan

kasvavia markkinoita, missä tulevina

vuosina tarvitaan enemmän laadultaan

parempia hylsyjä. Toinen korkealaa-

tuisia paperiteollisuuden M-hylsyjä

valmistava tuotantolinja käynnistettiin

Neussin tehtaalla Saksassa vuoden

2002 lopulla. Ensimmäinen linja sijait-

see Karhulassa Suomessa.

Lähinnä maalarinteipeissä käytet-

tävää krepattua paperia valmistava

Kauttuan tehtaan PK 4 uusittiin vuoden

lopussa onnistuneesti. Uudistuksen ansi-

osta voidaan hyödyntää koneen leve-

yttä paremmin ja kasvattaa tuotantoa.

Kannattavuus

Vuoden 2002 tulos oli epätyydyt-

tävä. Liikevoitto oli 5 milj. euroa

(6 milj. euroa vuonna 2001), mikä on

1,2 % liikevaihdosta (1,5 % vuonna

2001). Tulokseen vaikuttivat pääasi-

assa teknisten papereiden normaalia

alhaisempi tuotanto sekä tapetti-,

mainosjuliste- että puuvillapapereiden

ja tiivistemateriaalien heikko markki-

natilanne. Divisioona saavutti kuitenkin

useita toiminnallisia parannuksia

kuluneena vuonna ja operatiivisten

toimintojen kassavirta parani selvästi.

Vuoden viimeisen neljänneksen tulos

sisältää 8,7 milj. euron kertaluonteiset

erät, jotka aiheutuivat lähinnä uudel-

leenjärjestelyprojekteihin liittyvistä

varauksista ja alaskirjauksista Saksassa

ja Ranskassa. Toimintojen uudelleen

järjestelyn odotetaan parantavan divi-

sioonan tulosta vuonna 2003.


Useimpien tuotelinjojen kysynnän arvi-

oidaan jatkuvan kohtuullisella tasolla

vuoden 2003 ensimmäisen neljännek-

sen aikana. Krepattujen ja hiomapa-

perien sekä huonekalulaminaattien

kysynnän ennustetaan olevan hieman

muita tuotelinjoja parempi. Merkittävä

tekijä on Saksan talouskasvu, jolla

taantuman huonontuessa on jossain

määrin vaikutusta divisioonan kysyn-

tään ja taloudelliseen tulokseen. �


Paperi-

teollisuuden

hylsyjen valmis-

tus laajeni

Liikevaihto 2002 loppukäyttöalueen mukaan

25Specialties-divisioona

Specialties

Liiketoiminta-alue Paino- ja sisustuspaperit Prosessi- ja suojauspaperit Hylsyt ja hylsykartonkiTuotelinja Hioma-

pohjapaperitHuonekalu-

paperitTapetti- ja

julistepaperitKrepatut

ja tekniset paperit

Pergamentti-paperit

Puuvillapape-rit ja tiiviste-materiaalit

Paperiteolli-suuden hylsyt

Teollisuus-hylsyt

Hylsykartonki

Tehdas: Altenkirchen (D) •Bousbecque (F) •Chantraine (F) •Karhula (FIN) • • •Nümbrecht (D) •Osnabrück (D) • • •Pont-Audemer (F) • •Saint-Séverin (F) •Hylsytehtaat* • •Muut: Kauttua (FIN) •

Erikoisvahvoja hylsyjä seu raavan sukupolven painokoneisiinPaperin painaminen on nykyään

monimutkainen prosessi – paino kuvat

luodaan sekunnin murto-osissa, mikä

vaatii äärimmäistä tarkkuutta sekä

laitteistolta että materiaalilta. Nykyai-

kaiset painokoneet kehittyvät jatku-

vasti nopeammiksi ja leveämmiksi ja

käyttävät yhä suurempia rullia. Jollei

paperirullien sisällä oleva hylsy kestä

ja säilytä muotoaan ja kohdistuksiaan

jopa 60 km/t nopeuksilla ja jopa yli

viiden tonnin painojen alla, olisi huip-

putehokkaiden painokoneiden turval-

linen ja häiriötön käyttö mahdotonta.

Paperirullien valmistus uudenlaisia

painomenetelmiä varten edellyttää

edistynyttä paperin rullaustekniikkaa

sekä korkealaatuisempia hylsyjä.

Ratkaisuna M-hylsy

Ahlstromin Hylsyt ja hylsykartonki

-liiketoiminta-alue on panostanut

uuden erikoislujan hylsyvalikoiman

kehittämiseen. Näitä hylsyjä käyte-

tään raskaissa paperirullissa uuden

sukupolven painokoneissa, jolloin

erityisesti tasainen rullaus ja auki-

rullaus ovat kriittisiä vaiheita. Myös

turvallisuus on ensiluokkaisen tärkeää

painotaloissa. Paperin taloudellisen ja

ongelmattoman käytön edellytyksiä

ovat paperirullan hyvä laatu erityisesti

rullan pohjalla sekä korkealaatuinen

painoprosessi. M-hylsyt, jotka laajen-

tavat Ahlstromin Alcore®-tuotevalikoi-

maa, ovat vahvempia, rullauksessa

vakaampia ja jäykempiä kuin nykyiset

korkealaatuiset hylsyt. Koska M-hylsyt

yhdessä edistyneen rullaustekniikan

kanssa mahdollistavat erinomai-

sen rullalaadun, voidaan paperia

painettaessa käyttää mahdollisim-

man suuri osa rullan paperimäärästä.

Tämän ansiosta päästään merkittäviin

kustannussäästöihin tuotantoa ja

turvallisuutta vaarantamatta. M-hylsyt

tarjoavat maailmanlaajuisesti ainut-

laatuisen ratkaisun uuden sukupolven

painokoneissa ja parantavat näin sel-

keästi Ahlstromin ja sen asiakkaiden

kilpailuetuja.

Eurooppalainen yhteistyö luo

maailmanlaajuisia mahdollisuuksia

M-hylsyt ovat tulosta Ahlstromin

sekä teknisten korkeakoulujen kun-

nianhimoisesta teknologiaohjelmasta.

Huolellisen perustutkimuksen ansiosta

pystyttiin ennustamaan hylsyjen

käyttäytymistä ja määrittämään

niissä tarvittava rakenne. Seuraa-

vaksi valmistusprosessia kehitettiin

yhteistyössä laitevalmistajien kanssa.

Ensimmäinen M-hylsyjen tuotantolinja

rakennettiin Karhulaan Suomessa ja

toinen tuotantolinja on käynnistetty

Neussin tehtaalla Saksassa. Hylsy

testattiin läheisessä yhteistyössä

johtavien aikakauslehtipaperien tuot-

tajien ja pituusleikkurien valmistajien

kanssa.

* Paperi- ja muun teollisuuden hylsytehtaat ovat: Anjalankoski (FIN), Emmen (NL), Karhula (FIN), Krefeld (D), Les Echelles (F), Markaryd (S), Matfors (S), Neuss (D), Norrköping (S), Ruukki (FIN), Sochaczew (PL), Shouguang (CN), Pietari (RU), Sveberg (N), Tabasalu (EE) ja Varsseveld (NL).

26

FiberSolutions

Ahlstromin resurssit

Vahvat resurssit takaavat Ahlstromin suorituskyvyn

Haasteellinen ja palkitseva työ,

hyvä tiimihenki ja muiden arvostus

ovat keskeisiä tekijöitä Ahlstromin

henkilöstön motivoinnissa.

27

0

Henkilöstö

Keskitymme johtamisen laatuun

Ahlstromin tavoitteena on visionsa

mukaisesti olla yhtiö, jonka johtamisen

laatu kuuluu yritysten parhaimmis-

toon. Ahlstrom investoi johtajuuden

laatuun, ihmislähtöisiin prosesseihin

sekä työntekijöiden kehittämiseen, sillä

yhtiön tavoitteet voidaan saavuttaa

vain henkilöstön vahvalla tuella ja

sitoutumisella. Yhtiön arvot, luottamus

yksilöön ja eettinen toimintatapa ovat

Ahlstromin perusperiaatteet henkilöstö-

asioissa.

Ahlstromilla on toimintaa kaikissa

maanosissa. Henkilöstöstä 25 %

työskentelee Ranskassa. Henkilöstö-

määrältään seuraavaksi suurimpia

maita ovat Suomi, Italia, Yhdysvallat ja

Saksa.

Vuoden 2002 lopussa henkilöstön

määrä oli 6 585, joista 5 858 työsken-

teli divisioonissa. Konsernin hallin-

nossa, myyntitoimistoissa ja muissa

liiketoiminnoissa työskenteli 727 hen-

kilöä. Vuonna 2002 Ahlstrom työllisti

keskimäärin 6 761 henkilöä, mikä on

251 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Muutos johtuu lähinnä ydinliiketoi-

mintaan kuulumattomien yksiköiden

myynnistä, mutta myös vuoden aikana

tehdyistä kustannusleikkauksista.

Henkilöstöhallinnon tavoitteet ja

toimintatavat

Henkilöstöhallinnon tavoitteena on

tukea yhtiön liiketoimintaa, lisätä

mielenkiintoa yhtiötä kohtaan sekä

kehittää ja motivoida henkilöstöä

tehokkaasti.

Näiden tavoitteiden saavuttami-

seksi henkilöstöhallinto työskentelee

läheisessä yhteistyössä linjajohdon

kanssa. Johtajat ovat vastuussa hen-

kilöstöasioista ja henkilöstö hallinto

tarjoaa heille siinä tarvittavan asian-

tuntemuksen ja tuen. Eri maissa työs-

kentelevät konsernin ja divisioonien

henkilöstöhallinnon ammatti laiset

muodostavat verkoston, joka pyrkii

edistämään yhtiön vision, strategian

ja liiketoimintasuunnitelmien toteu-

tumista.

Toimeenpanon vuosi

Vuoden 2002 aikana Ahlstrom jatkoi

henkilöstöhallinnon toimintaperiaattei-

den ja keskeisten työkalujen kehittä-

mistä ja toimeenpanoa yhtiön yleisen

strategian sekä pörssilistautumis-

suunnitelman mukaisesti. Ahlstromin

henkilöstöperiaatteet ja -työkalut ovat

perusta onnistuneelle henkilöstöhal-

linnolle ja tehostavat siten koko yhtiön

toimintaa.

Johtajuuden laatu on Ahlstromin

henkilöstöhallinnon avaintekijöitä. Sen

merkitys korostuu erityisesti epävar-

moissa markkinaolosuhteissa. Mitta-

ukseen, keskusteluihin ja tärkeimpiin

osaamisalueisiin perustuva johta-

juuden kehittämisohjelma Ahlstrom

360° otettiin käyttöön. Tällä työkalulla

arvioitiin konsernin johtoryhmä sekä

divisioonien ja konsernitoimintojen

johtotiimit, yhteensä 59 henkeä.

Vuoden aikana jatkettiin myös joh-

toresurssien kartoitusta ja kehittämistä.

Ohjelmassa pyritään tunnistamaan ja

kehittämään osaavia esimiehiä. Koh-

deryhmään kuuluu tällä hetkellä noin

450 henkilöä; päälliköitä, asiantuntijoita

ja uusia kykyjä. Painopiste on uusien

työtehtävien ja työkierron kehittämi-

sessä, ja ohjelman tarkoituksena on

varmistaa, että yhtiössä on kyvyk-

käitä esimiehiä myös tulevaisuudessa.

Konsernin sisäisen työnhaun kannusta-

miseksi ja työntekijöiden kehitysmah-

dollisuuksien lisäämiseksi käynnistettiin

sisäinen työnhakujärjestelmä. Avoimet


Henkilöstö maittain vuoden lopussa

Henkilöstö divisioonittain vuoden lopussa

Henkilöstö, konserni

Liikevaihto/työntekijä, divisioonat

28

FiberSolutions

työpaikat ilmoitetaan haettavaksi sisäi-

sesti ennen julkista hakua.

Henkilöstön kehityskeskusteluja

jatkettiin. Keskustelujen tavoitteena

on luoda positiivinen ja kannustava

työilmapiiri sekä varmistaa, että hen-

kilökohtaiset tavoitteet ovat tiedossa,

suorituksista saa palautetta ja henki-

lökohtaiset kehityssuunnitelmat ovat

olemassa.

Palkkauksessa ja palkitsemisessa

Ahlstrom keskittyy tukemaan konser-

nin ja divisioonien liiketoimintastrategi-

oiden, johtajuuden laadun ja toiminnan

tavoitteiden saavuttamista. Palkkojen

kilpailukykyä ja vertailtavuutta paran-

tavaa tehtäväarviointia alettiin soveltaa

noin sataan avaintehtävään. Uusitut

bonusperiaatteet otettiin käyttöön.

Koulutus ja henkilöstön jatkuva

kehittäminen ovat keskeinen osa

yhtiön henkilöstöhallintoa. Vuoden

aikana jatkettiin Stretching Knowledge

-koulutusohjelmaa, joka koostuu joh-

tamis- ja teknisiä taitoja käsittävistä

seminaareista.

Kansainväliseen, nuorille avainhen-

kilöille suunnattuun JUMP (Junior Mana-

gement Program) -kehitysohjelmaan

osallistui vuoden 2002 aikana 25 hen-

kilöä Ahlstromin yksiköistä eri puolilta

maailmaa. Kansainvälistä keskijohdon

kehitysohjelmaa, Leadership Triathlo-

nia kehitettiin. Ohjelmassa osallistujat

joutuvat tilanteisiin, joissa he voivat

aktiivisesti kehittää esimiestaitojaan.

Global Leader -ohjelma on suun-

nattu ylemmälle johdolle, ja sen avulla

johtajat saavat lisäkokemusta kan-

sainvälisten tiimien ja kansainvälisen

liiketoiminnan johtamisesta. Ohjelman

valmistelut aloitettiin vuonna 2002.

Huhtikuussa pidettyyn konser-

nin johtajatapaamiseen osallistui 50

ja kesäkuussa pidettyyn konsernin

yritysjohdon foorumiin 120 johtajaa.

Molempien kokousten pääaiheena oli

operatiivisen toiminnan kehittämisoh-

jelma ”a plus”. Tapaamiset yhtenäistä-

vät konsernin toimintatapoja kehittä-

mällä strategista ajattelua, edistämällä

konsernin arvoja sekä lisäämällä

henkilökohtaisia kontakteja.

Työntekijöiden ja työnantajan

edustajat uusivat sopimuksen Ahlstro-

min eurooppalaisesta vuoropuhelusta.

Vuoropuhelun osallistumiskriteerit

tarkistettiin ja työkomitea aloitti toi-

mintansa.


Yhtiön henkilöstöhallinto kohtaa uusia

haasteita sekä henkilöstön ja johdon

kasvavia odotuksia myös vuonna 2003.

Johdon resurssien kartoittaminen sekä

koulutuksen ja toiminnan kehittäminen

ovat tärkeitä painopistealueita. Lisäksi

henkilöstöhallinto tukee osaltaan

vuonna 2002 aloitettua operatiivisen

toiminnan ”a plus” -kehitysohjelmaa.

Henkilöstön laaja sitoutuminen on tär-

keää ja painopisteenä tulee olemaan

tiimityöskentely, jossa tarvitaan halua

oppia uutta ja jakaa tietoa.

Ahlstrom jatkaa ulkopuolisten ver-

kostojen kehittämistä, jotta pystytään

varmistamaan lahjakkaiden ihmisten

löytyminen yhtiön liiketoimintojen

tarpeisiin myös jatkossa.

Innovaatiot

Innovaatiot syntyvät

markkinalähtöisestä tutkimus- ja

kehitystyöstä

Innovaatiotoiminnan tarkoituksena on

tuottaa lisäarvoa Ahlstromille ja erityi-

sesti sen asiakkaille. Ahlstromin inno-

vaatiotoiminta keskittyy kehittämään

sekä markkinalähtöisiä, toteuttamis-

kelpoisia tuotteita että teknologioita

läheisessä yhteistyössä eri sidosryh-

mien kanssa.

Vuoden lopussa Ahlstromin kuitu-

liiketoimintojen tutkimus- ja tuoteke-

hitys työllisti yhteensä 214 henkeä.

Vuonna 2002 yritys käytti tutkimuk-

seen ja tuotekehitykseen 27,7 milj. eu-

roa. (28,8 milj. euroa vuonna 2001), eli

1,72 % kuituliiketoimintojen liikevaihdosta

(1,75 %). Luku sisältää kolmen divisioo-

nan ja konsernin tutkimus- ja tuoteke-

hitystoiminnot. Vuonna 2002 uusien

tuotteiden osuus liikevaihdosta oli 19 %.

Organisaatio tehokkuuden

perustana

Ahlstromin innovaatiotiimi kehittää

yritystason prosesseja, joiden avulla

voidaan arvioida ja seuloa uusia ideoita

sekä hallita koko innovaatioprojektia

ideasta valmiin tuotteen kaupallistami-

seen. Tiimi pyrkii myös tunnistamaan

sellaiset avainteknologiat ja taidot,

joita voidaan kehittää konsernitasolla.

Tiimin jäseninä ovat innovaatiotoimin-

nasta vastaava johtoryhmän jäsen,

Ahlstromin tutkimuskeskus ARCC:n

johtaja sekä divisioonien T&K-toiminto-

jen vastuuhenkilöt.

Ranskan Pont-Evêquessa sijaitseva

ARCC keskittyy innovaatioprojektei-

hin, joilla on pitkäaikainen vaikutus

Ahlstromin liiketoimintaan. Tutkimus-

keskuksen pääasiallisena tehtävänä

on tukea innovaatioiden toteuttamista

koko organisaatiossa. Vuoden lopussa

ARCC:llä oli 37 työntekijää, joista noin

puolet työskenteli innovaatioprojek-

teissa ja puolet immateriaalioikeuk-

sien parissa tai teknisissä tehtävissä

( pilottikoneet, laboratoriot, jalostustoi-

minnot jne).

Divisioonien osuus Ahlstromin

innovaatiotoiminnasta on huomat-

tava. Kaikki kolme divisioonaa ovat

vastuussa omien markkinoittensa kar-


29Ahlstromin resurssit

toituksesta sekä lyhyellä että keskipit-

källä tähtäimellä. Divisioonat toimivat

läheisessä yhteistyössä asiakkaiden

kanssa voidakseen täyttää asiakkaiden

vaatimukset paremmin sekä tunnis-

taa mahdolliset kasvualueet. Vuoden

lopussa Ahlstromin divisioonissa oli

yhteensä 27 teknologiatiimiä, jotka

palvelevat tiettyä tuotelinjaa tai yksik-

köä sekä kahdeksan useita tuotantolin-

joja palvelevaa divisioonakohtaista tut-

kimus- ja tuotekehityskeskusta. Näissä

työskentelee yhteensä 180 työntekijää.

Uraauurtavia tuloksia

verkostojen avulla

Ahlstromin innovaatiotoiminnoilla on

läheistä yhteistyötä yli 70 korkea-

koulun ja tutkimuslaitoksen kanssa

Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tutkijat

kuuluvat moniin tutkimusverkostoi-

hin ja yhteistyöjärjestöihin. Lisäksi

Ahlstrom on jatkuvassa yhteistyössä

alihankkijoiden tutkimus- ja tuotekehi-

tysosastojen kanssa.

Keskeiset tapahtumat

vuonna 2002

Yksi kuluneen vuoden suurimpia saa-

vutuksia oli keskittyminen rajalliseen

määrään samanaikaisia, konsernitason

tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja.

Esimerkkinä valitun strategian onnis-

tumisesta on se, että useita ARCC:n

projekteja saatiin onnistuneesti pää-

tökseen vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi divisioonat toivat markkinoille

vuonna 2002 useita uusia tuotteita

ja teknologioita. Yhtiön patenttien ja

patenttihakemusten määrä kasvoi

edellisvuodesta.

Ahlstrom otti myös käyttöön edis-

tyneen, innovaatiotoiminnan hallintaan

suunnitellun Ahlstrom Solution Process

-tietotekniikkatyökalun, joka on nyt käy-

tössä kaikissa liiketoimintayksiköissä.

Jokainen uusi innovaatio arvioidaan

perusteellisesti jo idea-asteella. Inno-

vaation on täytettävä tietyt kriteerit,

eli sitä on voitava soveltaa riittävän

laajasti yhtiössä, sillä on oltava lupaa-

vat markkinanäkymät ja sen on oltava

kannattava.

Vuoden aikana yrityksen tutki-

mus- ja tuotekehitysyksikköjen roolia

sekä koko innovaatio-organisaatiota

on kehitetty tehokkaasti. Yritys jatkoi

myös sisäisen ja ulkoisen innovaatio-

verkoston kehittämistä.


Vuonna 2003 Ahlstrom jatkaa uusien

tuotteiden ja teknologioiden kehittä-

mistä markkinoille. ARCC:n ja divisi-

oonien haasteena on näiden projektien

muuntaminen menestyviksi tuotteiksi

eri markkinoille.

Vuodelle 2003 suunniteltuja

toimintoja ovat muun muassa

ideanhallintaprosessin kehittäminen

sekä teknologian kehitysstrategian

laatiminen.

Tietotekniikka

Liiketoimintaprosesseja tukevien

tietotekniikkajärjestelmien kehitys ja

käyttöönotto talous- ja materiaalihal-

linnossa sekä myynnissä, tuotannossa

ja asiakaspalvelussa jatkui vahvana.

Uusi asiakaspalvelun extranet-ratkaisu

otettiin käyttöön eräissä asiakasryh-

missä. Myös yhteistyötä tietotekniikka-

alan yhteistyökumppanien kanssa

lisättiin, jotta tietotekniikkapalvelujen

saanti olisi jatkossakin luotettavaa ja

kustannustehokasta.

SAP R/3 -tekniikkaan pohjautuvan

talous- ja materiaalihallintosovelluksen

käyttöönotto saatiin onnistuneesti

päätökseen vuoden 2002 loppuun

mennessä Yhdysvaltain yksiköissä.

Järjestelmä on nyt käytössä Ahlstromin

Euroopan ja Yhdysvaltain yksiköissä.

Liiketoimintaprosessien yhtenäistä-

minen ja käyttöönotto kesti kolme

vuotta.

Ostolaskujen sähköistä käsittelyä

varten hankittiin uusi tietotekniikkaso-

vellus, eFlow. Ohjelma otettiin käyttöön

Suomen yhteisen taloushallintokeskuk-

sen perustamisen yhteydessä. Sama

sovellus asennettiin vuonna 2002

myös Windsor Locksin toimipaikkaan

Yhdysvalloissa. eFlow-järjestelmä

asennetaan jatkossa myös muihin

palvelukeskuksiin Ranskassa, Saksassa

ja Italiassa.

”Optimill”-järjestelmän

käyttöönotto jatkui

Myynti-, tuotanto- ja asiakaspalvelu-

prosesseihin kehitetty ”Optimill”-jär-

jestelmä otettiin käyttöön italialaisessa

Ascolin tehtaassa tammikuussa, rans-

kalaisessa Stenayn tehtaassa touko-

kuussa ja ranskalaisessa Saint-Séverinin

tehtaassa lokakuussa. Kaikki Label-

Pack-divisioonan tehtaat käyttävät nyt

”Optimill”-järjestelmää, joka mahdollis-

taa myyntikonttorien sekä varastojen

ja tuotantolaitosten välisten tapahtu-

mien tietojen tarkastelun reaaliajassa.

Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä

kahdessatoista liiketoimintayksikössä

Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Järjestel-

män käyttöönotto jatkuu vuonna 2003.

Hylsyt ja kartongit -liiketoiminta-alue

kehitti oman, mukautetun ”Optimill”-

sovelluksen, Opticoren. Norjalaisesta

Svebergin tehtaasta alkanut käyttöön-

ottoprosessi jatkuu vuonna 2003.

Keväällä otettiin käyttöön Ahl-

stromin uudistettu ja laajennettu

internet-sivusto, joka soveltuu entistä

paremmin ulkoiseen markkinointiin ja

tiedotukseen. �

30

FiberSolutions

Toiminnan riskien hallinta

Ihmiset, omaisuus, tuotantovälineet, asiakassuhteet sekä

maine ovat Ahlstromin tärkeintä varallisuutta.

Työterveys ja -turvallisuus,

ympäristö ja tuotanto-riskien hallinta

Näin määritellään Ahlstromin

hallituksen keväällä hyväksy-

missä toiminnallisten riskien

hallintaperiaatteissa. Yhteensä 23

kattavaa standardia sisältävät periaat-

teet esiteltiin konsernin vuotuisessa

johtajatapaamisessa huhtikuussa.

Periaatteet kannustavat jokaista

työntekijää tunnistamaan ja torjumaan

olemassaolevia ja ennakoitavia riskejä,

jotka voivat vaarantaa työntekijöiden

terveyttä tai omaisuutta.

Toiminnan riskien hallintaan kuu-

luvat vaaratilanteiden tunnistaminen

ja arviointi sekä niiden hallintaan tar-

vittavien tehokkaiden toimenpiteiden

käynnistäminen.

Tavoitteena on auttaa systemaat-

tisesti kaikkia Ahlstromin toimipaik-

koja saavuttamaan ja täyttämään

tarvittavat standardit kohtuullisessa

ajassa. Standardeja luotaessa käytettiin

hyväksi toimipaikkojen luontaisia vah-

vuuksia ja yhdistettiin työntekijöiden

turvallisuutta, omaisuusriskien hallintaa

sekä ympäristön turvallisuutta koske-

vat seikat.

Omaisuusriskien hallinta

Konsernin omaisuusriskien hallinnassa

keskityttiin vuoden aikana ensisijai-

sesti paloturvallisuuteen ja paineasti-

oiden kestävyyden varmistamiseen.

Konsernitason ohjeet annettiin myös

sähkötapaturmien ehkäisemiseen,

tulityölupien myöntämiseen, tupa-

koinnin valvontaan, helposti syttyvien

nesteiden käsittelyyn ja varastoin-

tiin, vahingontorjuntatarkastuksiin,

yleiseen siisteyteen, uusien projektien

hallintaan, henkilöstön koulutukseen,

turvallisuuslaitteiston kunnossapitoon,

hätätilanteisiin varautumiseen sekä

paloturvallisuuskaluston kunnossapidon

hallintaan.

Suojeluohjelmia kehitettiin useilla

tehtailla vuoden 2002 aikana laajen-

tamalla muun muassa omaisuuteen

31

liittyvien riskien arviointia suurimmilla

tehdaspaikkakunnilla. Suunnitelmiin

kuuluu mm. sammutussprinklerien

asentaminen useisiin toimitiloihin,

joissa niitä ei ole aikaisemmin ollut.

Työt alkavat vuonna 2003, ja ne paran-

tavat välittömästi yleistä paloturvalli-

suutta. Rahallisesti suojelutoimiin on

investoitu merkittävästi.

Useiden tehtaiden tuotannon

uudelleensuuntaamisen yhteydessä

parannettiin merkittävästi myös

omaisuuden suojaa, esimerkiksi

Bousbecquen tehtaalla Ranskassa

ja Malmédyssa, Belgiassa. Mm.

Rottersacin ja Bousbecquen tehtailla

Ranskassa sekä Radcliffi n tehtaalla

Englannissa tehtiin samankaltaisia

ennaltaehkäiseviä parannuksia, kun

voimantuotantoa ulkoistettiin.

Huolimatta rajuista myrskyistä eri

puolilla maailmaa Ahlstromin toimipai-

kat kärsivät vuoden aikana vain pie-

nestä tulvan aiheuttamasta vahingosta

Chantrainen tehtaalla Ranskassa.

Työterveys ja -turvallisuus

Konsernin johtoryhmä asetti vuonna

2001 kunnianhimoisen tavoitteen

vähentää työtapaturmia 50 %:lla

kahdessa vuodessa. Suurin pettymys

vuoden aikana oli, että konserninlaajui-

sista ponnisteluista huolimatta työstä

aiheutuvien tapaturmien määrässä tai

vakavuusasteessa ei tapahtunut mer-

kittävää parantumista.

Toiminnan jatkuvaan parantami-

seen laadittujen ohjeiden toimeenpa-

nossa edistyttiin merkittä västi vuoden

aikana. Euroopan suurimmille kielille

käännetyt standardit ja ohjeet esiteltiin

divisioonien johdolle. Vuoden aikana

toimipaikoilla tehtiin perusteellinen

nykytila-analyysi, jonka perusteella

työstettiin toimintasuunnitelma ja sitä

lähdettiin toteuttamaan. Avainhenki-

löstön auditointikoulutus käynnistettiin.

Uskomme, että nämä toimenpiteet

parantavat työterveyttä ja -turvalli-

suutta vuonna 2003.

Ympäristöjohtaminen

Hyvien yhteiskuntasuhteiden perus-

tana on kunnioitus ympäristöä kohtaan.

Ahlstrom on sitoutunut liiketoimin-

nassaan kestävään taloudelliseen

kasvuun. Tavoitteena on, että kaikkien

toimintojen ympäristövaikutukset ovat

neutraaleja tai positiivisia. Yhtiö pyrkii

myös kehittämään tuotteita, jotka

tukevat ympäristötavoitteita koko

elinkaarensa ajan.

Ahlstrom pyrkii minimoimaan

ympäristöhaitat kaikissa tuotannon,

varastoinnin, kuljetuksen ja tuottei-

den loppukäytön vaiheissa. Tähän

päästään noudattamalla lakeja ja

säännöksiä sekä kehittämällä laitteita

ja prosesseja parhaiden käyttöteknii-

koiden mukaisesti, jotka on määritelty

Euroopan Unionin direktiivissä ympä-

ristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja

vähentämiseksi. Tavoitteena on saada

kaikki tehtaat ISO 14001 -sertifi oiduiksi

vuoden 2003 loppuun mennessä.

Vuonna 2002 ISO 14001 -sertifi kaa-

tin saivat Rottersacin tehdas Rans-

kassa, Altenkirchenin tehdas Saksassa,

Windsor Locksin tehdas Yhdysvalloissa

sekä Karhulan ja Mikkelin lasikuitu-

tehtaat.

Ahlstrom tehostaa rajallisten luon-

nonvarojen käyttöä, suosii uusiutuvia

raaka-aineita sekä toimii yhteistyössä

raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden

kanssa kestävän kehityksen edistä-

miseksi. Tavoitteena on säästää raaka-

aineita niiden uudelleen käytöllä tai

kierrätyksellä.

Ahlstromin tuotantolaitokset

ovat viiden viimeisen vuoden aikana

vähentäneet lämmön ja sähkön


Bruttotuotanto Nettotuotanto Hävikki

Esiintymistiheys Vakavuusaste

Suhteellinen jätevesien määrä

Tuotantomäärät

Tapaturmatiheys

32

FiberSolutions

käyttöä 5 %:lla. Tavoitteena on edel-

leen vähentää niiden käyttöä 4 %:lla

vuoteen 2006 mennessä. Myös veden

käyttö on vähentynyt 10 % viimeisten

viiden vuoden aikana. Tavoitteena on

edelleen vähentää veden käyttöä 8 %

vuoteen 2005 mennessä.

Ympäristöinvestoinnit ja

merkittävimmät tapahtumat

Ahlstromin toinen hamppusellua

valmistava tuotantolaitos suljettiin

Windsor Locksissa Yhdysvalloissa

kesällä 2002 ja tuotanto siirrettiin

Radcliffen tehtaalle Englantiin. Tämä

vähensi kokonaispäästöjä ilmaan ja

veteen sekä vastaavasti energian

kulutusta ja jätteen määrää. Ympäris-

tövaikutukset tulevat esille täysimää-

räisinä vuonna 2003. Chattanoogan

tehdas Yhdysvalloissa suljettiin vuoden

lopulla ja tuotanto siirrettiin Taylorvil-

len ja Madisonvillen tehtaille. Ranskan

Bousbecquen tehtaan PK 4 suljettiin

huhtikuussa 2002 ja tehdas keskittyy

nyt pergamenttipaperin valmistukseen.

Vuoden 2002 lopulla tehtiin Saksan

Altenkirchenin tehtaalla merkittävä

investointi kuidunkäsittelyteknologiaan.

Energian ja veden kulutusta vähennet-

tiin korvaamalla vanhat hollanterijauhi-

met uudella kuiduttimella. Investoinnista

saatavat hyödyt toteutuvat vuonna 2003.

Ställdalenin tehtaalle Ruotsissa

tilattiin lamellisuodatin, joka vähentää

tehtaan vedenkulutusta 12 %:lla.

Brignoud’n tehtaalle Ranskassa

asennettiin Serfl o-suodin, mikä vähensi

tehtaan BOD5- (biologinen hapenkulu-

tus) arvoja huomattavasti (–74 %).

Italian Ascolin tehtaan jätevedet

on johdettu toukokuusta 2000 lähtien

kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon,

mikä on vähentänyt sekä COD- (kemi-

allinen hapenkulutus) että BOD5 -arvoja

50 %:lla.

Belgiassa sijaitsevan Malmédyn

tehtaan tuotannon muuttamisella

vuonna 2001 etikettipaperien tuo-

tannosta kuitukankangastuotantoon

oli merkittävä vaikutus ympäristöön.

Vaikka tehtaan vedenkulutus uudessa

tuotannossa on lisääntynyt, on jäte-

vedessä huomattavasti vähemmän

päästöjä.

Ympäristökaaviot

Tuotantomäärät

Tuotannon materiaalihävikkimää-

rät kasvoivat vuonna 2002. Tämä

johtui pääasiassa Ahlstromin monien

liiketoimintojen heikosta kysynnästä,

mikä johti pienempiin valmistuseriin.

Tuotannon tehokkuuden tulee parantua

merkittävästi, jotta taloudellisen tulok-

sen ohella voitaisiin parantaa myös

ympäristövaikutuksia. Yhden prosentin

sisäinen hukka merkitsee noin 10 000 t

pienempää bruttotuotantoa vuodessa,

millä on merkittävä vaikutus kokonais-

päästöihin veteen ja ilmaan.

Ahlstromissa käynnistettiinkin

vuonna 2002 sisäisen toiminnan kehit-

tämiseen tähtäävä ”a plus” -ohjelma.

Ohjelman avulla pyritään vähentämään

virheiden ja erehdysten mahdollisuuk-

sia prosesseissa käyttämällä analyytti-

sia ja tilastollisia menetelmiä virheiden

analysoinnissa. Lisäksi pyritään vahvis-

tamaan henkilöstön ongelmanratkai-

sutaitoja.

Jätevesien määrä

Viiden viimeisen vuoden aikana yhden

paperitonnin valmistukseen kulutet-

tavan veden määrä on vähentynyt

10,5 %:lla. Paperinvalmistukseen

käytettävän veden kulutus väheni

Kauttuan (–20 %), Ranskan Pont-Aude-

merin (–19 %) ja La Gèren (–15 %)

sekä Yhdysvaltojen Taylorvillen (–14 %)


Kokonaismäärä, N kg/t Kokonaismäärä, P kg/t

Mg NOX/MJ käytetty polttoaine

Mg S/MJ käytetty polttoaine Hiukkaset mg/m3

Typpioksidi-, rikki- ja

hiukkaspäästöt ilmaan

Typpi- ja fosforipäästöt vesistöihin

COD kg/t BOD kg/t Kiintoaine kg/t

COD-, BOD5- ja kiintoainepäästöt vesistöihin

33Toiminnan riskien hallinta

tehtailla. Sen sijaan Malmédyn ja

Bousbecque’in tehtailla veden kulutus

on lisääntynyt tuotannon muutosten

takia.

Muutamat tehtaat eivät edistyneet

jo aloitetuissa parannushankkeissa.

Yhtiössä käynnistettiinkin ohjelma,

jonka tarkoituksena on auttaa keskei-

siä tehtaita saavuttamaan konsernin

asettamat tavoitteet tarjoamalla koulu-

tusta ja muita voimavaroja.

Kemiallinen (COD) ja biologinen (BOD)

hapen kulutus sekä kiintoaine

Jätevesipäästöjen väheneminen jatkui.

Eniten kemiallista hapen kulutusta

vähensi Torinon tehdas Italiassa

(–20 %), jossa vuoden 2001 lopulla

otettiin käyttöön biologinen jäteveden-

puhdistamo. Pont-Audemerin tehtaalla

sekä COD- että BOD-päästöt vähenivät

yli 35 %. Myös Ascolin tehdas Italiassa

ja Brignoud’n tehdas Ranskassa paran-

sivat toimintaansa.

Typpioksidi-, rikki- ja

hiukkaspäästöt ilmaan

Vaikka hiilen ja raskasöljyn määrä

lisääntyi polttoaineissa, vähentyivät

päästöt ilmaan pääasiassa Karhulan

tehtaan lasinpolttouunien tehokkuuden

noustua merkittävästi.

Polttoaineiden kokonaismäärä (%)

1998 1999 2000 2001 2002

Hiili + öljy 24,5 24,2 22,4 19,6 20,5

Kaasu 72,3 72,3 73,6 73,2 72,0

Kiinteä jäte 0,8 0,8 1,2 4,0 4,0

Muu 1,7 1,8 1,7 2,4 2,8

Hiilidioksidipäästöt

Hiilidioksidipäästöjen uskotaan kiih-

dyttävän kasvihuoneilmiötä. Kioton

sopimuksen mukaan EU on asettanut

tavoitteeksi hiilidioksidipäästöjen

vähentämisen 8 %:lla vuoteen 2012

mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Ahlstrom käyttää sen vuoksi fos-

siilisten polttoaineiden sijasta osittain

biopolttoaineesta tuotettua energiaa

Osnabrückin tehtaalla Saksassa ja

Kauttuan tehtaalla Suomessa. Jätema-

teriaalin poltosta syntyvää hiilidioksidia

pidetään neutraalina kasvihuonekaa-

sujen kokonaismäärässä. Ero pylväissä

ilmaisee biopolttoainetta sisältävän

jätemateriaalin kasvavan osuuden

Ahlstromin käyttämissä polttoainese-

koituksissa. Pieni kasvu hiilidioksidi-

päästöissä johtuu lisääntyneestä hiilen

ja öljyn käytöstä.

Energian kulutuksen tehokkuus

Ahlstrom ei päässyt tavoitteeseensa

vähentää jatkuvasti tuotetonnikoh-

taista energiankulutusta. Viime vuosien

heikossa markkinatilanteessa yhtiö on

asettanut kunnianhimoiset tavoitteet,

joilla on positiiviset vaikutukset sekä

yhtiön taloudelliseen menestykseen

että ympäristöön. Säästöpotentiaalia

analysoidaan sekä yhtiön sisäisin että

ulkoisin resurssein.

Kaatopaikalle toimitettu kiinteä jäte

Kaatopaikalle viedyn kiinteän jätteen

määrä on vähentynyt 11 % viimeisten

viiden vuoden aikana.

Useimmat yhtiön kuitukangasta ja

kyllästettyjä suodatinpapereita valmis-

tavista tehtaista etsivät vaihtoehtoja

kierrätykseen kelpaamattomalle hylky-

materiaalille. �

CO2-päästöt biopolttoaine mukaan lukien t/v

CO2-päästöt biopolttoaine pois lukien t/v

Kg CO2/tuotettu paperitonni

Sähkö Prosessilämpö

Energiatehokkuus

Kiinteän jätteen määrä

Hiilidioksidipäästöt

34

Tilinpäätös 2002

Hallituksen toiminta-kertomus tilivuodelta 2002

Tilinpäätös




40 Konsernin tase




58 Emoyhtiön tase





67 Hallituksen ehdotus

yhtiökokoukselle



Sisältö

35

Markkinatilanne vuonna 2002

Markkinatilanne Ahlstromin liiketoi-

minta-alueilla pysyi haasteellisena

vuonna 2002. Maailmantalouden näky-

mät heikkenivät loppuvuotta kohden.

Investointien ja kulutuskysynnän hidas

kasvuvauhti Pohjois-Amerikassa sekä

Euroopan talousalueen heikkenevät

talousnäkymät eivät tukeneet kysyn-

nän kasvua. Markkinatilanne Ahlstro-

min liiketoiminta-alueilla heijasti

yleistä taloudellista tilannetta ja

kysyntä pysyi suhteellisen vakaana,

mutta alhaisella tasolla. Heikon mark-

kinatilanteen vuoksi myyntimäärät

kasvoivat kuluneena vuonna noin

1 %, eli pitkän aikavälin kasvuvauhtia

hitaammin.

Vaikeasta markkinatilanteesta huo-

limatta Ahlstromin suurin divisioona

FiberComposites kasvatti myyntimää-

riään 12 % edellisvuodesta. Kasvu

oli seurausta sekä yritysostoista että

orgaanisesta kasvusta.

Vuoden 2002 tulos verrattuna

vertailukauteen 2001

A. Ahlström Osakeyhtiö jakautui kesä-

kuussa 2001 kolmeksi yhtiöksi. Sen

seurauksena vuosi 2002 oli teollisuus-

yhtiö Ahlstrom Oyj:n ensimmäinen

kokonainen tilivuosi. Vuotta 2001

kuvaavat luvut esitetään vertailukel-

poisina lukuina vuoteen 2002, eli ne

kuvastavat samaa toiminnallista raken-

netta vertailun helpottamiseksi.

Ahlstromin liikevaihto vuonna

2002 oli 1 778,0 milj. euroa (1 957,8

milj. euroa), 9 % vähemmän kuin

vuotta aiemmin. Pääasiassa liikevaih-

don lasku johtuu ydinliiketoimintaan

kuulumattomien osien myynnistä.

Jatkuvien toimintojen liikevaihto lukuun

ottamatta myytyjä liiketoimintoja

(Kamtech) kasvoi 1 % edellisvuodesta

1 647,1 milj. euroon (1 629,2 milj.

euroa). Myyntimäärät kasvoivat 1 %

edellisvuodesta.

Konsernin liikevoitto parani mer-

kittävästi edellisvuodesta 92,4 milj.

euroon (20,6 milj. euroa) ja oli 5,2 %

liikevaihdosta. Tilikauden voitto oli

55,2 milj. euroa (tappio 3,0 milj. euroa).

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli


Nettorahoituskulut olivat 24,5 milj.

euroa (29,1 milj. euroa). Nettokorko-

kulut olivat 11,9 milj. euroa (28,5 milj.

euroa), missä laskua edellisvuoteen oli

16,6 milj. euroa. Korkokuluja pienensi-

vät korollisen nettovelan supistuminen

sekä yleinen korkotason lasku.

Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja

oli 67,9 milj. euroa (–8,5 milj. euroa).

Verot olivat –17,2 milj. euroa (6,1 milj.

euroa). Sijoitetun pääoman tuotto

(ROCE) oli 7,5 % ja oman pääoman

tuotto (ROE) 7,1 %.

Tulos osaketta kohden (EPS)

parani 1,42 euroon edellisvuoden –0,09

eurosta.

Divisioonien kehitys vuonna 2002

FiberComposites (Kuitukomposiitit)

Vuonna 2002 kuitukankaiden kysyntä

pysyi alhaisena, mutta parantui ver-

rattuna vuoteen 2001. Suodatinmate-

riaalien kysyntä parani vuoden aikana.

Lasikuitulujitteiden kysyntä pysyi

tasaisena, mutta heikkeni vuoden 2002

loppupuolella.

Divisioonan liikevaihto kasvoi

4,2 % edellisvuodesta 693,4 milj.

euroon (665,2 milj. euroa). Kasvu

johtuu pääosin kasvaneista toimitus-

määristä. Myyntimäärät kasvoivat

12 % edellisvuodesta. Liikevaihdon

kasvua rajoitti euron vahvistuminen

muita valuuttoja vastaan, sillä yli 60 %

liikevaihdosta syntyy euroalueen ulko-

puolella.

Divisioonan tulos oli merkittävästi

parempi kuin vuonna 2001 vaikeasta

markkinatilanteesta huolimatta. Liike-

voitto kaksinkertaistui edellisvuodesta

ja oli 63,0 milj. euroa (30,6 milj. euroa),

mikä on 9,1 % liikevaihdosta (4,6 %).

Tuloksen paraneminen johtuu pääosin

toimintojen tehostamisesta ja tehtai-

den parantuneesta kannattavuudesta.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli

10,0 % (5,2 %).

LabelPack (Etiketit ja pakkaukset)

Tarraetikettien kysyntä oli suhteellisen

tasainen kautta vuoden. Ranskassa

sijaitsevan irrokepaperitehtaan laajen-

nus lisäsi tuotantokapasiteettia vuoden

ensimmäisellä puoliskolla. Pakkaus- ja

etikettipapereiden markkinat pysyivät

laimeina.

LabelPack-divisioonan liikevaihto

vuonna 2002 oli 511,9 milj. euroa (566,8

milj. euroa), eli 9,7 % edellisvuotta

vähemmän. Liikevaihdon supistumi-

nen johtuu pääasiassa pienemmistä

toimituksista sekä sellun hinnan laskun

aiheuttamasta myyntihintojen laskusta.

Liikevoitto parani edellisvuoden

vastaavasta ajanjaksosta ja oli 27,3

milj. euroa (21,2 milj. euroa), eli 5,3 %

liikevaihdosta (3,7 %). Sijoitetun pää-

oman tuotto (ROCE) oli 8,7 % (6,7 %).

Kannattavuuden paraneminen johtuu

pääasiassa paremmasta tuottavuu-

desta useilla tehtailla.

Specialties (Erikoistuotteet)

Markkinatilanne oli koko vuoden haas-

tellinen divisioonan kaikilla tuotelin-

joilla. Kysyntä parani hieman vuoden

viimeisellä kvartaalilla verrattuna

vuoden aikaisempiin neljänneksiin,

mutta asiakkaiden tuotantoseisokit

joulukuussa pitivät tuotantovolyymit

samalla tasolla kuin aikaisemmilla vuo-

sineljänneksillä.

Hallituksen toimintakertomus

36

Tilinpäätös 2002

Liikevaihto oli 405,9 milj. euroa

(404,9 milj. euroa), eli melkein sama

kuin edellisvuonna. Myyntimäärät

kasvoivat 2 % edellisvuodesta, mutta

vaikea markkinatilanne laski myynti-

hintoja.

Liikevoitto oli 5,1 milj. euroa (5,5

milj. euroa), eli 1,2 % liikevaihdosta

(1,5 %). Divisioonan tulos vuodelta

2002 oli epätyydyttävä. Siihen vaikut-

tivat erityisesti teknisten papereiden

normaalia alhaisemmat tuotantomää-

rät sekä tapettien pohjapapereiden,

mainosjulisteiden sekä puuvillapape-

reiden ja tiivistemateriaalien epävarma

markkinatilanne. Divisioona saavutti

kuitenkin vuonna 2002 useita toimin-

nallisia parannuksia. Vuoden 2002 vii-

meinen neljännes sisälsi kuitenkin 8,7

milj. euroa kertaluonteisia eriä, jotka

aiheutuivat lähinnä uudelleenjärjeste-

lyprojekteihin liittyvistä varauksista ja

alaskirjauksista Saksassa ja Ranskassa.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

oli 1,6 % (2,8 %).

Muut liiketoiminnat

Ahlstromin muiden, jatkuvien liiketoi-

mintojen osuus konsernin liikevaih-

dosta oli 98,3 milj. euroa (85,7 milj.

euroa). Suurin osa liikevaihdosta muo-

dostui Åkerlund & Rausingin myyn-

nin jälkeen Ahlstromin omistukseen

jääneistä italialaisesta Tecno Jolly -teh-

taasta ja venäläisestä Kuban-tehtaasta

sekä konsernin sisäisten palvelujen

myynnistä. Edellämainittujen toimin-

tojen sekä osakkuusyhtiö Jujo Thermal

Oy:n liikevoitto oli 2 milj. euroa (–10

milj. euroa).

Muut liiketoiminnat käsittävät

myös holding-, rahoitus- ja myyn-

tiyhtiöitä, joiden seurauksena muiden

liiketoimintojen kokonaistulos vuodelta

2002 jäi 4,1 milj. euroa tappiolliseksi

(–40,9 milj. euroa).

Lisäksi konsernin muut liiketoimin-

nat sisältävät rakennusyhtiö Kamtechin,

joka myytiin kesäkuussa 2002. Kon-

sernin vuoden 2002 tuloslaskelmaan

sisältyvä liikevaihto Kamtechista oli


Vastaava liikevoitto oli 1,1 milj. euroa

(4,2 milj. euroa).

Keskeiset tapahtumat

liiketoiminnassa

Helmikuussa Ahlstrom osti brittiläi-

seltä BBA-yhtiöltä sen Yhdysvaltain

Lewisburgissa sijaitsevan tehtaan

kuitukangasliiketoiminnot. Ostetun

liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on

noin 15 milj. euroa.

Toukokuussa yhtiö hankki omistuk-

seensa espanjalaisen suodatinmate-

riaalien ja erikoispaperien valmistajan

Papelera del Besósin. Ostetun tehtaan

toiminnot integroitiin onnistuneesti

osaksi FiberComposites-divisioonaa

vuoden 2002 aikana. Papelera del

Besósin vuotuinen liikevaihto on noin

10 milj. euroa ja se työllistää 89 hen-

kilöä.

Kesäkuussa Ahlstrom myi ame-

rikkalaisen sellu- ja paperitehtaiden

rakennus- ja asennusyhtiö Kamtechin

Lauren Engineers and Constructors

Inc:lle. Yhtiön palveluksessa oli 235

henkilöä.

Joulukuussa Ahlstrom ilmoitti osta-

vansa FiberMarkin Erikoissuodatinma-

teriaalit-liiketoiminnan Yhdysvalloissa.

Ostetun toiminnan liikevaihto on 5 milj.

euroa. Yritysosto sisälsi Fibermarkin

teollisuuden ja prosessisuodatinkan-

kaiden asiakaslistan, patentit sekä

tuotannon jatkojalostuskoneet.

Rahoitus ja rahoitusasema

Liiketoiminnan nettokassavirta kasvoi

vuonna 2002 164,2 milj.euroon (154,3

milj. euroa), mikä johtui pääasiassa


37

parantuneesta liikevoitosta sekä pie-

nentyneistä rahoituskuluista.

Korolliset nettovelat vähenivät

135,4 milj. eurolla 401,5 milj. euroon

(536,9 milj. euroa). Lasku johtui vah-

vasta kassavirrasta sekä valuuttakurs-

sien muuntovaikutuksesta, kun euro

vahvistui Yhdysvaltain dollaria vastaan.

Valuuttakurssin muuntovaikutus oli

noin 34 milj. euroa.

Velkaantumisaste (gearing) oli

vuoden lopussa 55,2 % (75,9 %) ja

omavaraisuusaste 45,4 % (38,1 %).

Investoinnit

Investoinnit yritysostot mukaan lukien

olivat vuonna 2002 yhteensä 83,1 milj.

euroa (206,8 milj. euroa), eli yhtiön

suunnitelmien mukaiset. Suurimmat

investoinnit olivat BBA:n kuitukangas-

liiketoimintojen osto Yhdysvalloissa

sekä espanjalaisen Papelera del Besó-

sin osto.

Syyskuussa 2002 Ahlstrom päätti

investoida noin 16 milj. euroa Saksassa

sijaitsevaan Osnabrückin tehtaaseen.

Investoinnin tavoittena on parantaa

yhtiön yhden suurimman paperikoneen

tuottavuutta.

Syyskuussa Ahlstrom päätti 28 milj.

euron investoinnista Etelä-Koreassa

sijaitsevaan Hyun Poongin tehtaa-

seen. Yhtiö rakentaa tehtaalle toisen

kuitukankaita ja suodatinmateriaaleja

valmistavan tuotantolinjan. Tarkoi-

tuksena on ottaa uusi linja käyttöön

vuoden 2004 aikana. Investointi on osa

yhtiön strategiaa palvella asiakkaitaan


Tutkimus ja kehitys

Kuituliiketoimintojen tutkimus- ja kehi-

tysmenot olivat 27,7 milj. euroa vuonna

2002 (28,8 milj. euroa), eli 1,72 % liike-

vaihdosta (1,75 %). Vuonna 2002 uusien

tuotteiden osuus liikevaihdosta oli 19 %.

Henkilöstö

Vuoden 2002 lopussa Ahlstromin

palveluksessa oli 6 585 henkilöä, eli

348 vähemmän kuin vuonna 2001

(6 933). Lasku johtuu pääasiassa

ydinliiketoimintaan kuulumattomien

osien myynnistä, mutta heijastaa myös

käynnissä olevaa toimintojen uudel-

leenjärjestelyä. Liiketoimintojen myynti

johti 235 henkilön vähennykseen ja

toimintojen uudelleenjärjestely 113

henkilön vähennykseen. Keskimäärin

yhtiön palveluksessa oli 6 761 henkilöä

vuonna 2002 (7 012).

Osakkeet ja osakepääoma

Vuoden 2002 lopussa Ahlstrom Oyj:n

osakepääoma oli 54,6 milj. euroa ja

osakkeiden kokonaismäärä 36 418 419

kappaletta. Kunkin osakkeen nimellis-

arvo on 1,50 euroa.

Ahlstrom Oyj:n ylimääräinen yhtiö-

kokous päätti 26. 9. 2001 konsernin ja

sen tytäryhtiön Ahlstrom Paper Group

Oy:n sulautumisesta. Fuusio rekisteröi-

tiin 18. 1. 2002. Ahlstrom Oyj omisti

runsaat 99 % Ahlstrom Paper Group

Oy:n osakekannasta konsernin johdon

omistaessa loput.

Fuusion seurauksena Ahlstrom

Oyj:n osakemäärä kasvoi 70 219 osak-

keella ja osakepääoma noin 0,1 milj.

eurolla.

Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi

myös optio-ohjelman suunnattavaksi

yhtiön johto henkilöille ja muille avain-

henkilöille. Jos molemmat optio-ohjel-

mat merkitään täyteen, niiden osuus

nousee noin 5 %:iin Ahlstrom Oyj:n

osakekannasta.

Osakkeiden merkintähinta on

16,13 euroa, joka alenee osaketta

kohden 1. 1. 2002 jälkeen jaettujen

osinkojen määrällä.

Hallitus ja tilintarkastajat

Ahlstrom Oyj:n osakkeenomistajat

kokoontuivat 17. 5. 2002 yhtiön ensim-

mäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen

sen jälkeen, kun yhtiö muodostettiin

heinäkuussa 2001 entisen A. Ahlström

Osakeyhtiön jakauduttua kolmeksi

erilliseksi yhtiöksi. Yhtiön hallitukseen

valittiin uudelleen Johan Gullichsen

(hallituksen puheenjohtaja), Mikael

Lilius (varapuheenjohtaja), Sebastian

Bondestam, Jan Inborr, Urban Jansson,

Peter Seligson ja Willem F. Zetteler.

KPMG Wideri valittiin uudelleen yhtiön

tilintarkastajaksi ja KHT Sixten Nyman

vastuulliseksi tilintarkastajaksi.


Markkinatilanteen ennustetaan

pysyvän haasteellisena myös vuoden

2003 aikana. Ahlstromin päätuotteiden

kysynnän uskotaan vaihtelevan liike-

toiminnoittain myös kuluvan vuoden

aikana.

Ahlstrom jatkaa keskittymistä

tuottavuuteen, tuloksentekokykyyn

ja kassavirran vahvistamiseen myös

vuonna 2003. Yhtiö uskoo kuluvan

vuoden liikevoiton olevan jossain

määrin vuotta 2002 parempi, ellei

ulkoisessa ympäristössä tapahdu mer-

kittäviä negatiivisia muutoksia. �


38

Tilinpäätös 2002

Vertailukausi 1. 7.–31. 12.

Me (viite) 2002 2001* 2001

Liikevaihto (1,2,3) 1 778,0 1 957,8 928,1

Valmistevarastojen muutos 5,0 –19,5 –17,6

Valmistus omaan käyttöön 0,8 1,0 0,9

Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 3,6 2,9 1,4

Liiketoiminnan muut tuotot (4) 24,6 25,8 16,7

Aineet ja palvelut

Ostot tilikauden aikana –898,4 –914,7 –429,3

Varastojen muutos –20,4 –40,6 –7,0

Ulkopuoliset palvelut –72,5 –101,0 –30,0

Henkilöstökulut (5) –409,5 –496,9 –244,7

Poistot ja arvonalentumiset (10) –114,7 –128,9 –69,8

Liiketoiminnan muut kulut –204,2 –265,3 –147,1

–1 719,6 –1 947,4 –927,9

Liikevoitto (3) 92,4 20,6 1,6

Rahoitustuotot ja -kulut

Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,2 0,1

Osinkotuotot 0,3 0,6 0,1

Korkotuotot (7) 9,4 10,9 4,9

Korko- ja muut rahoituskulut (7) –25,3 –40,8 –15,2

Kurssierot –8,9 –3,0

–24,5 –29,1 –13,1

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 67,9 –8,5 –11,5

Satunnaiset erät (8)

Satunnaiset tuotot 6,4 3,5

Satunnaiset kulut –2,9 –3,2 –7,6

3,5 0,3 –7,6

Tulos satunnaisten erien jälkeen 71,4 –8,2 –19,1

Tuloverot (9) –17,2 6,1 8,7

Tulos ennen vähemmistöosuuksia 54,3 –2,1 –10,4

Vähemmistöosuudet 0,9 –0,9 –0,7

Tilikauden voitto/tappio 55,2 –3,0 –11,1

Konsernin tuloslaskelma

* Tilintarkastajan lausunto tilintarkastamattomista vuoden 2001 vertailevista tiedoista on esitetty sivulla 68.

39


Me 2002 2001* 2001

Liiketoiminnan kassavirta

Liikevoitto 92,4 20,6 –1,6

Poistot ja arvonalentumiset 114,7 128,9 69,8

Muut oikaisut –6,6 13,7 –8,0

Liiketoiminnan kassavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 200,5 163,2 60,2

Nettokäyttöpääoman muutos –17,0 55,9 52,2

Liiketoiminnan kassavirta 183,5 219,1 112,5

Korkotuotot 10,9 4,9

Korko- ja muut rahoituskulut –14,6 –43,3 –15,2

Kurssierot –0,1 –10,5 –14,0

Tuloverot –4,6 –22,1 8,0

Liiketoiminnan nettokassavirta 164,2 154,3 96,3

Investointien kassavirta

Uudishankinnat –71,7 –186,8 –118,2

Konserniyhtiöiden ostot –10,2

Muiden osakkeiden ostot –1,2 –20,0

Konserniyhtiöiden myynnit –5,7 24,1 16,5

Osakkuusyhtiöiden myynnit –1,1 117,9

Muiden pysyvien vastaavien myynnit 9,5 –22,9 9,5

Saadut osingot 1,4 1,5 0,6

Muiden saamisten ja lainasaamisten muutokset 0,2 –0,1 –0,6

Investointien nettokassavirta –77,5 –205,2 25,7

Rahoitustoimintojen kassavirta

Rahoitusarvopaperien muutos –37,0 32,5 1,0

Oman pääoman korotus 0,1 1,2

Pitkäaikaisten velkojen muutos –14,9 154,7 34,7

Lyhytaikaisten velkojen muutos –37,9 –118,9 –175,9

Osingonjako –12,7 –24,5

Rahoitustoimintojen nettokassavirta –102,4 45,0 –140,2

Rahojen ja pankkisaamisten muutos –15,7 –5,9 –18,4

Rahat ja pankkisaamiset vuoden alussa 53,3 58,8 71,3

Muuntoero-oikaisu –2,3 0,4 0,4

Rahat ja pankkisaamiset vuoden lopussa 35,3 53,3 53,3

Konsernin rahoituslaskelma


40

Tilinpäätös 2002

Me (viite) 31. 12. 2002 31. 12. 2001

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet (10)

Aineettomat oikeudet 34,4 38,6

Konserniliikearvo 100,1 121,8

Muut pitkävaikutteiset menot 9,1 8,9

143,5 169,2

Aineelliset hyödykkeet (10)

Maa- ja vesialueet 24,9 29,2

Rakennukset ja rakennelmat 148,4 151,7

Koneet ja kalusto 486,3 505,3

Muut aineelliset hyödykkeet 11,9 11,6

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 24,7 89,3

696,3 787,0

Sijoitukset (11)

Osakkeet osakkuusyhtiöissä 13,5 10,5

Muut osakkeet 23,2 22,1

Muut saamiset 1,0 6,5

37,7 39,1

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 95,4 107,1

Keskeneräiset tuotteet 14,1 11,4

Valmiit tuotteet ja tavarat 130,3 131,3

Ennakkomaksut 1,0 0,5

240,8 250,3

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 3,0 9,5

Laskennalliset verosaamiset (16) 16,6 38,0

Muut pitkäaikaiset saamiset 4,5 5,3

Siirtosaamiset (12) 1,2 0,2

25,4 53,1

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 317,7 397,0

Saamiset osakkuusyhtiöiltä (18) 1,5 4,4



Muut lyhytaikaiset saamiset 43,4 48,9


Projektisaamiset 21,8

414,9 524,2

Rahoitusarvopaperit 7,9 2,5

Rahat ja pankkisaamiset 35,3 53,3

43,2 55,8

Yhteensä vastaavaa 1 601,7 1 878,5

Konsernin tase

41Konsernin tase

Me (viite) 31. 12. 2002 31. 12. 2001

VASTATTAVAA

Oma pääoma (13)

Osakepääoma 54,6 54,5

Muut rahastot 26,7 26,7

Voittovarat 589,4 626,7

Tilikauden voitto/tappio 55,2 –3,0

725,9 704,9

Vähemmistöosuudet 1,2 2,8

Vieras pääoma

Pakolliset varaukset (15) 51,6 67,0

Pitkäaikainen vieras pääoma (14)

Lainat rahoituslaitoksilta 212,3 320,4

Laskennalliset verovelat (16) 27,1 29,4

Muut pitkäaikaiset velat 74,8 81,7

314,2 431,4

Lyhytaikainen vieras pääoma


Saadut projektiennakot 19,8

Muut saadut ennakot 0,4 0,8

Ostovelat 176,1 240,4

Laskennalliset verovelat (16) 1,3 3,0

Velat osakkuusyhtiöille (18) 3,9 0,8

Muut lyhytaikaiset velat 31,2 42,2

Siirtovelat (17) 73,3 104,5

508,8 672,3

Yhteensä vieras pääoma 874,6 1 170,7

Yhteensä vastattavaa 1 601,7 1 878,5

42

Tilinpäätös 2002

Laadintaperiaatteet

Konsernin liitetiedot

1. Liiketoiminnan kuvaus

Ahlstrom-konserni (”Konserni”) on

maailmanlaajuisesti toimiva, kuitu-

materiaaleja valmistava yhtiö, jonka

kotipaikka on Helsinki. Konsernin

FiberComposites-divisioona valmis-

taa suodatinpapereita, kotitalouksien,

terveydenhoitoalan ja teollisuuden kui-

tukankaita sekä lasikuitulujitteita. Label-

Pack-divisioona valmistaa tarra-, pak-

kaus- ja etikettipapereita. Specialties-

divisioona valmistaa erikoispapereita,

muun muassa hiekkapaperi-, huone-

kalu-, auto- ja leipomoteollisuudelle

sekä hylsykartonkia ja hylsyjä lähinnä

paperiteollisuudelle. Konsernin tarvitse-

mia raaka-aineita on yleisesti saatavilla,

eikä Konserni ole riippuvainen mistään

yksittäisestä toimittajasta.

2. Laadintaperiaatteet

Konsernin emoyhtiö, Ahlstrom Oyj,

syntyi A. Ahlström Osakeyhtiön jakau-

tuessa 30. 6. 2001 kolmeksi uudeksi

yhtiöksi ylimääräisessä yhtiökokouk-

sessa 21. 12. 2000 tehdyn päätöksen

mukaisesti. Konserni muodostui van-

han konsernin kuitumateriaalitoimin-

noista ja aloitti toimintansa 1. 7. 2001.

Konsernin konsernitilinpäätös

esitetään 31. 12. 2002 päättyneeltä

tilivuodelta ja 31. 12. 2001 päättyneeltä

kuuden kuukauden tilikaudelta. Konser-

nitilinpäätökset laaditaan euromääräi-

sinä ja Suomen kirjanpitolainsäädäntöä

sekä muita Suomessa voimassa olevia

säännöksiä ja tilinpäätöskäytäntöä

noudattaen.

Vertailukelpoinen konsernitilinpää-

tös esitetään 31. 12. 2001 päättyneeltä

tilivuodelta. Vertailukelpoiseen konser-

nitilinpäätökseen on yhdistelty uudelle

emoyhtiölle jakautumissuunnitelman

mukaisesti siirtyneet konserni- ja osak-

kuusyhtiöt. Koska uusi Ahlstrom-kon-

serni ei muodostanut erillistä konsernia

ennen jakautumista, vertailukelpoinen

konsernitilinpäätös on laadittu erotta-

malla vanhasta konsernista siirtyneet

kuitumateriaalitoiminnot ja muut

uuteen konserniin kuuluvat liiketoimin-

nat vuoden 2001 ensimmäisen kuuden

kuukauden ajalta. Näiden liiketoimin-

tojen tulokset, varallisuusasema ja

kassavirrat on esitetty ikään kuin ne

olisivat koko vuoden ajan muodosta-

neet erillisen konsernin, jolla on sama

rakenne kuin uudella Konsernilla.


tös vuodelta 2001 on laadittu seuraa-

vassa kuvatulla tavalla.

a) Vanhan konsernin jakautuminen

Vertailukelpoisessa konsernitilinpäätök-

sessä esitetty tuloslaskelma ja tase on

muodostettu siten, että vanhasta kon-

sernista jakautumisessa siirtyneiden

liiketoimintojen tuloslaskelma kuuden

kuukauden ajalta 1. 1. 2001–30. 6. 2001

on yhdistelty uuden Konsernin viral-

liseen tuloslaskelmaan tilikaudelta

1. 7. 2001–31. 12. 2001.

b) Korkokulut ja velat

Vanhan emoyhtiön nettokorkoku-

lut 30. 6. 2001 päättyneeltä kuuden

kuukauden ajanjaksolta on kohden-

nettu jakautumisessa muodostuneille

kolmelle uudelle emoyhtiölle niille

siirtyneiden korollisten nettovelkojen

suhteessa.

c) Verot

Verot sekä laskennalliset verovelat ja

-saamiset on laskettu vertailukelpoi-

sessa konsernitilinpäätöksessä ikään

kuin Konserni olisi toiminut erillisenä

konsernina koko 31. 12. 2001 päätty-

neen tilivuoden ajan.

d) Yleiskustannukset

Konsernin emoyhtiön yleiskustan-

43

nukset ajalta 1. 1. 2001–30. 6. 2001

on arvioitu vähentämällä vanhan

emoyhtiön, A. Ahlström Osakeyhtiön,

yleiskustannuksista kahteen muuhun

jakautumisessa muodostettuun yhtiöön

siirtyneiden henkilöiden välittömät ja

välilliset kustannukset.

Yrityksen johto katsoo, että edellä

kuvatut kohdistukset ja arviot on tehty

asianmukaisin perustein.


tös on esitetty tarkemmin tilinpäätök-

sen liitetiedoissa sivulla 52.

3. Arvioiden käyttö

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä

yleisesti hyväksytyn tilinpäätöskäytän-

nön mukaisesti yrityksen johto joutuu

tekemään arvioita ja olettamuksia.

Nämä vaikuttavat taseen varoihin ja

velkoihin, vastuusitoumusten esittämi-

seen tilinpäätöksessä sekä tilikauden

tuottoihin ja kuluihin. Toteutumat saat-

tavat poiketa näistä arvioista.

4. Yhteenveto tärkeimmistä

laskentaperiaatteista

a) Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty

emoyhtiön lisäksi kaikki ne yhtiöt,

joissa emoyhtiö omistaa suoraan

tai välillisesti enemmän kuin puolet

osakkeiden äänimääristä. Merkittä vim-

mät tytäryhtiöt esitetään liitteessä 22.

Osakkuusyhtiöt, joissa Konsernin

osuus äänivallasta on 20–50 %, on

yhdistelty konsernitilinpäätökseen pää-

omaosuusmenetelmää käyttäen.

Tilikauden aikana hankitut tytär- ja

osakkuusyhtiöt sisältyvät konsernitu-

loslaskelmaan hankinta-ajankohdasta

lähtien ja myydyt tytär- ja osakkuusyh-

tiöt myyntiajankohtaan saakka.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat,

sisäiset saamiset ja velat, sisäisten

toimitusten toteutumattomat katteet

sekä konserniyhtiöiden välinen voiton-

jako eliminoidaan konsernitilinpäätök-

sessä. Vähemmistöosuudet erotetaan

Konsernin omasta pääomasta ja

tuloksesta ja esitetään omina erinään

Konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa.

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään

hankintamenomenetelmää käyttäen.

Hankintamenon ja tytäryhtiön hankin-

tahetken oman pääoman erotus koh-

distetaan tytäryhtiön käyttöomaisuus-

eriin siltä osin, kuin käyttöomaisuuden

kirjanpitoarvo on käypää arvoa alempi.

Loppuosa erotuksesta esitetään taseen

vastaavissa konserniliikearvona.

Käyttöomaisuuserille kohdistetut

hankintamenon osat poistetaan tai

kirjataan kuluksi kyseisten omaisuus-

erien poistosuunnitelman mukaan.

Konserniliikearvo poistetaan enintään

20 vuoden kuluessa.

b) Valuuttamääräiset erät

Konserniyhtiöiden valuuttamääräiset

saamiset ja velat muunnetaan euroiksi

tilinpäätöspäivän kurssilla ja muunta-

misessa syntyvät kurssierot kirjataan

tuloslaskelmaan. Kurssierot sellaisista

valuuttamääräisistä lainoista ja muista

rahoitusinstrumenteista, joilla suoja-

taan ulkomaisten tytäryhtiöiden omia

pääomia, kirjataan konsernin omaan

pääomaan.

Niiden tytäryhtiöiden, joiden rapor-

tointivaluutta on muu kuin euro, taseet

muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän

kurssilla ja tuloslaskelmat vastaavasti

tilikauden keskikurssilla. Kurssi-

muunnoksesta syntyvät muuntoerot

kirjataan konsernin omaan pääomaan

erillisenä eränä.

c) Johdannaisinstrumentit

Konserni on alttiina liiketoiminnasta

ja sen rahoittamisesta aiheutuville

rahoitusriskeille. Riskejä hallitaan

mm. käyttämällä tavanomaisen

liiketoiminnan puitteissa erilaisia

johdannaisinstrumentteja, jotta riskien

vaikutus Konsernin kannattavuuteen ja

vakavaraisuuteen olisi mahdollisimman

pieni.

Konsernin käyttämillä joh-

dannaisinstrumenteilla suojataan

enna koituja liiketoimia tai kiinteitä

sopi muksia (kassavirran suojaus)

tai itsenäisiin ulkomaisiin yksiköihin

tehtyjä nettosijoituksia. Johdannais-

instrumentteja käytetään myös hyvin

rajoitetusti kaupankäyntiin Konsernin

rahoitus politiikan asettamissa puit-

teissa.

Jotta käytetty johdannais-

instrumentti voidaan luokitella

suojaukseksi, tulee sen kohdistua

erilliseen sitoumukseen, varallisuus- tai

velkaerään, sitoumuksista koostuvaan

portfolioon tai ennakoituun ja erittäin

todennäköiseen liiketoimeen. Lisäksi

instrumentin täytyy olla samassa

valuutassa kuin suojattava valuutta-

positio, ja sen täytyy alentaa konsernin

riskiprofi ilia.

Valuuttatermiinisopimusten

arvonmuutos jaetaan korkoja

valuuttaosaan. Korko-osa tuloutetaan

sopimuksen voimassaoloajan kuluessa

joko korkotulona tai korkomenona.

Termiinin valuuttaosa arvostetaan

kunkin tilikauden lopussa käyttämällä

tilikauden viimeisen arkipäivän virallista

valuuttakurssia. Arvonmuutos raportoi-

daan valuuttakurssieroissa.

Kaikkien optiopohjaisten johdan-

naisinstrumenttien, sekä valuutta- että

korkopohjaisten, markkina-arvo määri-

tetään tilikauden viimeisenä arkipäi-

vänä. Muutokset markkina-arvoissa

kirjataan tuloslaskelmaan.

Koronvaihtosopimukset, jotka on

tehty kassavirtojen suojaamiseksi,


44

Tilinpäätös 2002


kirjataan suoriteperusteisesti. Kertynyt

nettokorko kohdistetaan suojauskoh-

teen korkovaikutuksen oikaisuksi.

d) Myynnin tuloutusperiaate

Tuotot tavaroiden myynistä tuloute-

taan silloin, kun tuote on luovutettu

sovittujen toimitusehtojen mukaisesti

asiakkaalle, omistusoikeus on siirty-

nyt asiakkaalle eikä tavara enää ole

Konsernin hallinnassa, ja kun omistuk-

seen liittyvät merkittävät riskit ja edut

ovat siirtyneet asiakkaalle. Konserni

käyttää pääasiassa sellaisia toimitus-

ehtoja, joiden mukaan myyjä vastaa

tavaran toimittamisesta asiakkaalle

saakka.

Palveluiden myynti kirjataan

tuloksi palvelun toteutumishetkellä.

Toimitusprojektit tuloutetaan val-

mistusasteen mukaan. Toimitusprojek-

tien tappiot kirjataan täysimääräisinä

sen tilikauden kuluksi, jonka aikana

ne havaitaan. Arvioidut takuukorjaus-

menot kirjataan kuluksi toimitusten

yhteydessä. Arviot pohjautuvat aiem-

piin takuukorjausmenoihin.

Liikevaihtoa laskettaessa myyn-

tituloista vähennetään tuotepalau-

tukset, välilliset verot sekä käteis- ja

vuosialennukset. Konserni kirjaa mah-

dolliset varaukset tuotepalautuksia ja

takuukorjausmenoja varten aiempaan

kokemukseen perustuen.

e) Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan

kuluiksi niiden syntymisvuonna.

f) Satunnaiset erät

Voitot ja tappiot myydyistä liiketoi-

minnoista, jotka ovat muodostaneet

Konsernissa erillisen, itsenäisen

liiketoiminnan esitetään tuloslaskel-

massa satunnaisina erinä verovaikutus

vähennettynä.

Emoyhtiön tilinpäätöksessä esite-

tään satunnaisina erinä lisäksi saadut ja

annetut konserniavustukset.

g) Tuloverot

Tuloverot käsittävät päättyneeltä

tilikaudelta maksettavat, paikallisten

verolakien mukaiset verot, aikaisem-

pien tilikausien verojen oikaisut sekä

laskennalliset verot.

Laskennalliset verot lasketaan

Yhdysvaltain ja Kanadan yhtiöissä tase-

erien kirjanpidollisten ja verotuksellis-

ten arvojen väliaikaisille eroille sekä

verotuksessa vahvistettujen tappioiden

tuleville verovaikutuksille paikallisten

säännösten mukaan.

Muissa konserniyhtiöissä lasken-

nalliset verot lasketaan kirjanpidollis-

ten ja verotettavien tulosten välisille

ajoituseroille.

Laskennalliset verovelat ja -saami-

set määritetään käyttämällä vahvistet-

tuja veroprosentteja, joita odotetaan

sovellettavan verotettaviin tuloihin

niinä vuosina, joina tällaisten erojen

odotetaan palautuvan. Veroprosenttien

muutoksen vaikutus laskennallisiin

verovelkoihin ja -saamisiin kirjataan

tuloslaskelmaan kautena, jolloin muu-

toksesta säädetään.

h) Pysyvät vastaavat

Konserniyhtiöiden käyttöomaisuus

merkitään taseeseen alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä kerty-

neillä poistoilla. Rakennusaikaiset korot

pitkäaikaisista, merkittävistä hank-

keista aktivoidaan käyttöomaisuuteen

rakennusajan kuluessa.

Suunnitelman mukaisia tasapois-

toja laskettaessa käytetään seuraavia

talou dellisia pitoaikoja:

Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta

Raskaat koneet 10–20 vuotta

Muut koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä

poistoja.

Yritysostoihin liittyvät konsernilii-

kearvot poistetaan tasapoistoina niinä

tilikausina, jolloin konserniliikearvon

odotetaan kerryttävän tuloa. Poistoaika

on yleensä 10 vuotta, mutta se voi

hankinnan luonteen mukaan olla enin-

tään 20 vuotta.

Muut aineettomat käyttöomai-

suushyödykkeet, kuten tavaramerkit,

patentit ja lisenssit, kirjataan taseessa

alkuperäiseen hankintamenoon ja

poistetaan tasapoistoin taloudellisena

pitoaikanaan (5–20 vuotta).

Uusien tietokoneohjelmistojen

hankinta- ja kehitysmenot, jotka liitty-

vät selvästi määriteltävissä olevaan ja

ainutlaatuiseen tuotteeseen ja joista

odotetaan saatavan hyötyä yli vuoden

ajan, kirjataan taseeseen aineettomiksi

hyödykkeiksi. Kehitysmenoihin luetaan

kehitystyötä tekevän henkilöstön kulut.

Ohjelmistot poistetaan tasapoistoina

taloudellisena pitoaikanaan (3–5 vuotta).

Kiinteistöjen, koneiden ja kaluston

sekä liikearvon ja muiden aineettomien

hyödykkeiden tasearvosta tehdään

arvonalennus, jos on ilmeistä, että

hyödykkeen arvo on pysyvästi alhai-

sempi kuin alkuperäinen hankintameno

poistoilla vähennettynä. Arvonalennus

kirjataan kuluksi. Muista käyttöomai-

suuseristä kuin konserniliikearvosta

tehdyt arvonalennukset voidaan

peruuttaa. Arvonalennusta ei kuiten-

kaan peruuteta enempää kuin mikä

tasearvo olisi ollut, jos arvonalennusta

ei olisi tehty.

i) Vuokrasopimukset (leasing)

Konserni vuokraa kiinteistöjä ja

käyttöomaisuushyödykkeitä erilaisilla

vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimus

luokitellaan rahoitusleasingsopimuk-

seksi, mikäli olennainen osa omistuk-

45

seen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä

siirtyy Konsernille.

Rahoitusleasingsopimukset,

vähäisiä sopimuksia lukuun ottamatta,

merkitään taseeseen määrään, joka

vastaa hyödykkeen käypää arvoa

sopimuksen alkuajankohtana, tai sitä

alempaan vuokramaksujen arvioi-

tuun netto nykyarvoon. Maksettavat

leasing vuokrat jaetaan vuokravelan

vähennykseksi ja korkokuluksi siten,

että jäljellä olevalle vuokravelalle tulee

kullekin tili kaudelle samansuuruinen

korkokanta. Vuokravelka sisältyy

taseen korollisiin velkoihin. Rahoitus-

leasingsopimuksilla vuokratut omai-

suuserät poistetaan joko suunnitelman

mukaan taloudellisena pitoaikana tai

sitä lyhyempänä leasingsopimuksen

voimassaoloaikana.

Muiden vuokrasopimusten vuokra-

maksut kirjataan kuluiksi.

j) Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankin-

tamenoon tai sitä alempaan toden-

näköiseen nettoluovutushintaan.

Raaka-ainevarastojen hankintameno

lasketaan painotettuna keskiarvona.

Tuote- ja välivarastojen hankintameno

sisältää välittömien kustannusten

lisäksi niihin kohdistuvan osuuden tuo-

tannon välillisistä kustannuksista.

k) Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan käypään

arvoon ja niistä vähennetään epävar-

mat saamiset. Yrityksen johto arvioi

käytössä oleviin tietoihin perustuen

asiakkaan kyvyn suorittaa velvollisuu-

tensa ja tekee varauksen, jos on toden-

näköistä, ettei asiakas pysty suoritta-

maan maksua täysimääräisesti.

l) Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät

käteisvarat, pankkisaamiset sekä muut

käteiseen rahaan rinnastettavat varat.

Käytössä olevat tililuotot sisältyvät

lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

m) Sijoitukset

Lyhytaikaiset sijoitukset (mm. rahoi-

tusarvopaperit) arvostetaan hankin-

tamenoon tai sitä alempaan mark-

kina-arvoon. Pitkäaikaiset sijoitukset

arvostetaan sijoituskohtaisesti alkupe-

räiseen hankintamenoon vähennettynä

pysyvillä arvonalennuksilla.

n) Varaukset

Varaus kirjataan, kun Konsernilla on

aiempaan tapahtumaan perustuva

laillinen tai tosiasiallinen vastuu ja

on todennäköistä, että vastuusta

vapautuminen edellyttää taloudellista

suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen

menetyksen ja että vastuun määrästä

voidaan tehdä luotettava arvio.

o) Eläkejärjestelyt

Suomalaisten yhtiöiden lakisääteinen

eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläke-

vastuu on vakuutettu. Maksut eläkeva-

kuutusyhtiöille määräytyvät vakuutus-

yhtiöiden vakuutuslaskelmien ja

muiden säännösten perusteella. Muissa

maissa eläkejärjestelyt hoidetaan ja

käsitellään kirjanpidossa paikallisen

lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

Eläkevakuutusmaksut kirjataan

tulokseen. Omalla vastuulla olevat

eläkevastuut ja niiden muutokset

kirjataan tuloslaskelmaan ja taseeseen

paikallisen käytännön mukaisesti.

Eläkevastuut, joita ei paikallisten sään-

töjen mukaan edellytetä merkittävän

taseeseen, esitetään konsernitilinpää-

töksen liitetiedoissa.

p) Osakepohjaiset palkkiot

Osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä

ei huomioida kirjanpidossa, koska Suo-

men kirjanpitokäytäntö ei sitä edellytä.

q) Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdot-

tamaa osinkoa ei vähennetä omasta

pääomasta ennen yhtiökokouksen

päätöstä. �


46

Tilinpäätös 2002



Me 2002 2001* 2001

1. Liikevaihto

Liikevaihtoon sisältyvä valmistusasteen mukainen tuloutus 128,6 355,7 118,9

Toimitusprojektien tilauskanta vuoden lopussa:

– valmistusasteen mukaan tuloutettavat 327,3 221,9

2. Liikevaihto maittain

USA 452,9 552,3

Saksa 252,0 277,6

Ranska 193,2 201,4

Italia 143,9 151,3

Iso-Britannia 104,2 103,7

Espanja 62,9 61,9

Suomi 60,0 63,5

Belgia 46,0 43,7

Kanada 43,5 96,9

Muut 419,4 405,5

Yhteensä 1 778,0 1 957,8

3. Liiketoimintojen tunnuslukuja

Liikevaihto

FiberComposites 693,4 665,2

LabelPack 511,9 566,8

Specialties 405,9 404,9

Muut** 98,3 85,7

Eliminoinnit –62,4 –93,4

Yhteensä 1 647,1 1 629,2

Myydyt liiketoiminnot 130,9 328,6

Konserni 1 778,0 1 957,8

Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja (EBITDA)


LabelPack 60,1 58,2


Muut 3,4 –23,0

Yhteensä 205,8 144,8


Konserni 207,1 149,5


** Sisältää konsernin sisäisiä palvelumyyntejä 45,6 milj. euroa vuonna 2002 (19,7 milj. euroa vuonna 2001).

47Konsernin liitetiedot


Me 2002 2001* 2001

Liikevoitto/-tappio


LabelPack 27,3 21,2

Specialties 5,1 5,5

Muut –4,1 –40,9

Yhteensä 91,3 16,4


Konserni 92,4 20,6

Sijoitettu pääoma 31.12.


LabelPack 281,7 320,4


Muut 95,5 139,8

Yhteensä 1 171,8 1 284,0

Myydyt liiketoiminnot 16,5

Konserni 1 171,8 1 300,5

Investoinnit


LabelPack 12,1 27,9


Muut 13,4 53,6

Konserni 83,1 206,8

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Osakkeiden myyntivoitot 2,4 1,1 1,1

Muiden pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 5,6 10,0 8,3

Vakuutuskorvaukset ja saadut tuet 3,4 2,2 0,6

Vuokratulot 5,0 5,1 2,6

Muut 8,2 7,4 4,1

Yhteensä 24,6 25,8 16,7

5. Henkilöstökulut

Hallitusten jäsenten palkkiot 0,5 0,8

Hallitusten jäsenten lisäpalkkiot 0,2

Toimitusjohtajien palkat 5,0 12,8 3,9

Toimitusjohtajien lisäpalkkiot 0,3 0,8 0,4

Palkat ja palkkiot 321,5 362,2 197,4

Eläkekulut 30,9 29,4 14,4

Muut henkilösivukulut 51,3 90,7 28,6

Yhteensä 409,5 496,9 244,7

Eräiden konserniyhtiöiden hallitusten jäsenillä ja toimitusjohtajilla on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 60 vuoden iässä.


48

Tilinpäätös 2002



Me 2002 2001* 2001

6. Henkilöstön keskimääräinen luku

Toimihenkilöt 2 688 2 725 2 929

Työntekijät 4 073 4 287 4 373

Yhteensä 6 761 7 012 7 302

7. Korkotuotot ja –kulut

Korkotuotot

muilta 9,4 10,9 4,9

Yhteensä 9,4 10,9 4,9

Korko- ja muut rahoituskulut

muille –25,3 –40,8 –15,2

Yhteensä –25,3 –40,8 –15,2

8. Satunnaiset erät

Voitot tytär- ja osakkuusyhtiöiden myynnistä 10,3 5,3

Tappiot tytär- ja osakkuusyhtiöiden myynnistä –4,6

Ylimääräiset poistot ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelykustannukset –12,2 –12,2

Satunnaisiin eriin kohdistuva tulovero –2,2 7,3 4,6

Yhteensä 3,5 0,3 –7,6

9. Tuloverot

Tilikaudelta ja aikaisemmilta tilikausilta –8,6 –20,8 –32,1

Laskennalliset verot –10,8 34,0 45,4

Satunnaisiin eriin kohdistuva tulovero 2,2 –7,3 –4,6

Tuloverot tuloslaskelmassa –17,2 6,1 8,7



10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Me Konserni– Aineettomat Muut pitkä- Maa- Rakennukset Koneet Muut Ennakko- liikearvo oikeudet vaikutteiset ja ja ja aineelliset maksut ja menot vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet keskeneräiset hankinnat

Hankintameno 1.1. 219,8 53,1 20,8 29,9 245,4 1 294,1 28,4 89,3

Muuntoero –15,5 –6,2 –0,9 –7,2 –47,3 –0,5 –8,4

Lisäykset 2,7 6,5 1,1 1,2 5,9 27,5 0,7 39,1

Vähennykset –10,4 –0,8 –0,4 –4,3 –16,3 –69,5 –0,6 –0,2

Siirrot 1,5 –1,9 –0,2 14,3 78,7 2,9 –95,4

Muut muutokset –0,4 –0,2 1,7 3,0 2,1 –0,8 0,5

Hankintameno 31.12. 196,3 54,0 21,3 25,7 245,2 1 285,5 30,1 24,9

Kertyneet poistot 1.1. 98,0 14,4 12,0 0,7 95,2 789,5 16,8

Muuntoero –4,3 –1,0 –1,8 –19,1 –0,1

Tilikauden poisto 12,9 5,6 2,3 10,0 81,2 2,6

Lisäykset 0,4 5,0

Vähennykset –10,4 –0,5 –0,2 –5,8 –55,8 –0,5

Siirrot 1,2 –1,2 0,4 –0,4

Muut muutokset –0,1 –0,1 –0,6 –2,0 –0,2 0,2

Kertyneet poistot 31.12. 96,2 19,6 12,2 0,7 98,0 799,2 18,2 0,2

Arvonkorotukset 1.1. 1,4 0,7

Tilikauden poisto –0,2 –0,7

Arvonkorotukset 31.12. 1,2 0,0

Kirja-arvo 31.12.2002 100,1 34,4 9,1 24,9 148,4 486,3 11,9 24,7

11. Sijoitukset

Me Osakkeet Muut Muut osakkuusyhtiöissä osakkeet saamiset

Hankintameno 1.1. 10,5 22,1 6,5

Muuntoero –1,0

Lisäykset 1,1

Tulo-osuudet 3,6

Saadut osingot –1,4

Siirrot 0,2 –4,5

Muut muutokset 0,6

Hankintameno 31.12. 13,5 23,2 1,0

Kirja-arvo 31.12.2002 13,5 23,2 1,0

50

Tilinpäätös 2002


Me 2002 2001

12. Siirtosaamiset

Pitkäaikaiset 1,2 0,2

Lyhytaikaiset 33,3 29,1

Yhteensä 34,5 29,3

Tärkeimmät erät:

Suojaussopimusten jaksotus 11,0 0,7

Tuloverosaaminen 3,7 6,6

Vakuutuskorvausten jaksotus 0,6 0,5

Korkojaksotus 0,4 0,7

Muut 18,8 20,8

Yhteensä 34,5 29,3

13. Oma pääoma

Oma pääoma 1.1.2002 704,9

Oma pääoma 1.1.2001, vanha Ahlström-konserni 958,6

Jakautumisen vaikutus –224,8

Oman pääoman korotus 0,1

Osingonjako –12,7 –24,5

Muuntoero oman pääoman suojauksen

ja sen verovaikutuksen jälkeen –14,3 5,8

Muut –7,2 1,1

Tilikauden voitto 55,2 3,0

Oma pääoma 30.6.2001, uusi Ahlstrom-konserni 719,2

Muuntoero oman pääoman suojauksen

ja sen verovaikutuksen jälkeen –3,0

Muut –0,2

Tilikauden tappio –11,1

Oma pääoma 31.12.2002 725,9 704,9


Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset

laskennallisella verovelalla vähennettynä –45,0 –40,1

Jakokelpoinen oma pääoma 599,6 583,6

14. Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen

2004 2005 2006 2007 2008– Yhteensä

Lainat rahoituslaitoksilta 75,6 19,7 102,5 11,5 3,0 212,3

Laskennalliset verovelat 2,8 3,1 4,5 3,5 13,2 27,1

Muut pitkäaikaiset velat 3,2 3,2 3,1 3,1 62,2 74,8

Yhteensä 81,6 26,0 110,1 18,1 78,4 314,2


Me 2002 2001

15. Pakolliset varaukset

Uudelleenjärjestelykustannukset 19,2 38,7

Takuukustannukset 0,6 3,3

Henkilöstökulut 18,7 6,6

Myytyjen liiketoimintojen kustannukset 8,6 7,4

Muut 4,6 11,0

Yhteensä 51,6 67,0

16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Pitkäaikaiset saamiset 16,6 38,0

Lyhytaikaiset saamiset 14,8 21,5

Pitkäaikaiset velat –27,1 –29,4

Lyhytaikaiset velat –1,3 –3,0

Yhteensä 3,0 27,1

Aiheutumisperusteen mukaan:

poistoero ja vapaaehtoiset varaukset –34,1 –15,8

muut ajoituserot 36,2 45,8

yhdistelytoimenpiteet 0,9 –2,8

Yhteensä 3,0 27,1

17. Siirtovelat



Tärkeimmät erät:

Henkilöstökulujaksotukset 35,1 44,6

Tuloverovelka 9,6 10,1


Saadut ennakot 1,6 0,2

Vuokrakulujaksotukset 1,1 0,2


Muut 23,3 39,0


18. Osakkuusyhtiösaamiset ja -velat


Lainasaamiset 2,4

Yhteensä 1,5 4,4

Lyhytaikaiset lainat 3,6 0,8

Ostovelat 0,3

Yhteensä 3,9 0,8

52

Tilinpäätös 2002


Me 2002 2001

19. Annetut vakuudet

Omista veloista:

Lainat rahoituslaitoksilta

lainamäärä 9,6 12,2

kiinnitysten määrä 30,7 16,3

Muut lainat

lainamäärä 0,1

panttien kirjanpitoarvo 0,1

Muista omista sitoumuksista:

takaukset 32,0 34,2

Muiden sitoumuksista:

takaukset 118,1 1,0

20. Vastuusitoumukset

Leasing-sopimukset

lyhytaikainen osa 7,0 9,1

pitkäaikainen osa 24,7 43,8

Muut vastuut 9,3 26,4

Iso-Britannian ja USA:n eläkerahastojen alijäämä, joka paikallisen kirjanpitokäytännön

mukaan voidaan jättää kattamatta, oli 31.12.2002 15,3 milj. euroa.

21. Vuoden 2001 vertailevat tiedot

Vanha Ahlström-konserni 1.1.-30.6. 2001 Ei-kuitu- Kuitu- 1.7.–31.12. ADC, kassavirta- Vertailukausi Yhteensä 1 liiketoiminnot 2 liiketoiminnot 3 2001 4 vaikutus 5 2001, konserni

Konsernin tuloslaskelma

Liikevaihto 1 160,1 130,4 1 029,7 928,1 1 957,8

Liikevoitto 22,0 3,0 19,0 1,6 20,6

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 3,8 0,8 3,0 –11,5 –8,5

Tulos satunnaisten erien jälkeen 5,8 –5,1 10,9 –19,1 –8,2

Tilikauden voitto/tappio –0,4 –8,5 8,1 –11,1 –3,0

Konsernin rahoituslaskelma

Liiketoiminnan kassavirta 115,1 8,5 106,6 112,5 219,1

Liiketoiminnan nettokassavirta 66,0 8,0 58,0 96,3 154,3

Investointien nettokassavirta –37,6 74,3 –111,9 25,7 –119,0 –205,2

Rahoitustoimintojen nettokassavirta –27,8 –94,0 66,2 –140,2 119,0 45,0

Rahojen ja pankkisaamisten muutos 0,6 –11,9 12,5 –18,4 –5,9

1 Jakautuneen A. Ahlström Osakeyhtiön virallinen, tilintarkastettu konsernitilinpäätös tilikaudelta 1. 1.–30. 6. 2001.

2 Jakautumisessa muille kahdelle vastaanottavalle yhtiölle (Ahlström Capital Oy ja A. Ahlström Osakeyhtiö) siirtyneet liiketoiminnot ja

ennen jakautumista myydyt liiketoiminnot.

3 Ahlstrom Oyj -konserniin jakautumisessa siirtyneet liiketoiminnot.

4 Ahlstrom Oyj:n virallinen, tilintarkastettu konsernitilinpäätös tilaudelta 1. 7.–31. 12. 2001.

5 Ahlstrom Development Corporationin (ADC) myynnin kassavirtavaikutus jakautumishetken jälkeen 30.6. 2001.


22. Osakkeet

Maa Omistusosuus, %

Tärkeimmät tytäryhtiöt

Ahlstrom Barcelona, S.A. Espanja 100,0

Ahlstrom Chirnside Limited Iso-Britannia 100,0

Ahlstrom Cores Oy Suomi 100,0

Ahlstrom Asia Holdings Pte Ltd Singapore 70,0

Ahlstrom Paper Shanghai Co., Ltd Kiina 70,0

Ahlstrom Seoul Co. Ltd Korea 56,0

PT Ahlstrom Indonesia Indonesia 70,0

Ahlstrom Cores AB Ruotsi 100,0

Ahlstrom Cores AS Norja 100,0

Ahlstrom Cores B.V. Alankomaat 100,0

Ahlstrom Cores China Co. Ltd Kiina 100,0

Ahlstrom Cores Oü Viro 100,0

Ahlstrom Cores Ranska 100,0

Ahlstrom Cores Sp.z.o.o. Puola 100,0

ZAO Ahlstrom Cores Venäjä 100,0

Ahlstrom Finance Canada Inc. Kanada 100,0

Ahlstrom Glassfi bre Oy Suomi 100,0

Ahlstrom Holding GmbH Saksa 100,0

Ahlstrom Altenkirchen GmbH Saksa 100,0

Ahlstrom Cores GmbH Saksa 100,0

Ahlstrom Osnabrück GmbH Saksa 100,0

Ahlstrom Nümbrecht GmbH & Co. KG Saksa 100,0

Ahlstrom Industries Ranska 100,0

Ahlstrom Australia Pty Ltd Australia 74,0

Ahlstrom Benelux S.A. Belgia 100,0

Ahlstrom Brignoud Ranska 100,0

Ahlstrom Tampere Oy Suomi 100,0

Ahlstrom Chantraine Ranska 100,0

Ahlstrom Labelpack Ranska 100,0

Ahlstrom Malmédy SA Belgia 100,0

Ahlstrom Neu-Isenburg GmbH Saksa 100,0

Ahlstrom Research and Services Ranska 100,0

Ahlstrom Spain SL Espanja 100,0

Ahlstrom Specialties Ranska 100,0

Ahlstrom United Kingdom Ltd. Iso-Britannia 75,0

Ahlstrom Kauttua Oy Suomi 100,0

Ahlstrom Korea Co., Ltd Korea 100,0

Ahlstrom Louveira Ltda Brasilia 100,0

Ahlstrom Milano S.r.l. Italia 100,0

Ahlstrom Nordic Oy Suomi 100,0

Ahlstrom Norrköping AB Ruotsi 100,0

Ahlstrom Finance Ireland Irlanti 100,0

54

Tilinpäätös 2002

23. Rahoituksellisten riskien hallinta

Maa Omistusosuus, %

Tärkeimmät tytäryhtiöt

Ahlstrom Sales LLC Venäjä 100,0

Ahlstrom South Africa (Pty) Ltd Etelä-Afrikka 100,0

Ahlstrom Ställdalen AB Ruotsi 100,0

Ahlstrom Tokyo, Inc. Japani 100,0

Ahlstrom Turin S.p.A. Italia 100,0

Nordica S.r.l. Italia 60,0

Ahlstrom USA Inc. USA 100,0

Ahlstrom Capital Corporation USA 100,0

Ahlstrom U.S. Industries, Inc. USA 100,0

Ahlstrom Atlanta Inc. USA 100,0

Ahlstrom Engine Filtration, LLC. USA 100,0

Ahlstrom Mount Holly Springs, LLC USA 100,0

Ahlstrom Windsor Locks, LLC USA 100,0

Akerlund & Rausing S.p.A. Italia 100,0

Norrmark Insurance Company Limited Mansaari 100,0

ZAO Akerlund & Rausing Kuban Venäjä 100,0

Tärkeimmät osakkuusyhtiöt

Ahlström Karhulan Palvelut Oy Suomi 48,0

AT-Spiral Oy Suomi 48,9

Jujo Thermal Oy Suomi 41,7

Ahlstrom pyrkii rahoituksellisten

riskien hallinnassa turvaamaan

liiketoimintojen rahoituksen

saatavuuden optimikustannuksin,

suojaamaan tulosta ja tasetta

epäedullisilta valuuttakurssi- ja

korkotasomuutoksilta sekä

minimoimaan vastapuoliriskiä.

Rahoitustoimintojen periaatteet

on määritelty konsernin rahoitus-

politiikassa, jonka perusteella

tytäryhtiöt ovat määritelleet

omaan liiketoimintaansa sopeute-

tun toimintatapansa. Konserni-

rahoitus koordinoi rahoitustoimin-

toja.

Rahoitusriski

Konserni pyrkii turvaamaan rahoi-

tuksen saatavuuden siten, että

se ylläpitää sopivaa valikoimaa

käteisvaroja, lyhyitä, keskipitkiä ja

pitkäaikaisia lainoja sekä luottoli-

miittejä pankeissa ja muissa rahoi-

tuslaitoksissa koti- ja ulkomaisilla

rahoitusmarkkinoilla. Suomessa

on käytössä yritystodistusohjelmia

lyhytaikaisia lainatarpeita varten.

Lainojen takaisinmaksusuunni-

telma esitetään liitteessä 14.

Valuuttariski

Konserni on altis valuuttakurssien

muutoksille euroalueen ulkopuo-

lelle suuntautuvien toimintojen

sekä ulkomaisten investointien

johdosta. Valuuttariskien hyvä

hallinta on siksi olennaisen tär-

keää. Ulkomaanvaluutan määräisiä

kassaan- ja kassastamaksuja suo-

jataan valuuttakohtaisina nettopo-

sitioina konsernin rahoituspolitii-

kassa määriteltyjen periaatteiden

mukaan. Riskiajanjaksojen pituudet

määritellään liiketoimintakohtai-

sesti, jotta ne vastaisivat mahdol-

lisimman tarkasti riskiprofi ileja.

Suojausinstrumentteina käytetään

valuuttalainoja, valuuttatermiini-


55

sopimuksia ja vähäisessä määrin

valuuttaoptioita. Ahlstromin peri-

aatteena on suojata ulkomaisten

konserniyhtiöiden omat pääomat

täysimääräisesti. Suojausinstru-

mentteina käytetään keskipitkiä

valuuttalainoja, termiinisopimuksia

ja keskipitkiä valuutanvaihtoso-

pimuksia. Suojausinstrumenttien

kurssierot kirjataan konsernita-

seessa oman pääoman muunto-

eroja vastaan.

Korkoriski

Korkoriskien hallinnassa pääasi-

allisena tavoitteena on säilyt-

tää sopiva tasapaino konsernin

vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten

velvoitteiden kesken. Korkoriskiä

suojataan erilaisilla johdannaisinst-

rumenteilla, kuten koronvaihto- ja

FRA-sopimuksilla sekä korko-

optioilla. Koronvaihtosopimusten

kesto on yleensä kahdesta viiteen

vuotta. Suojauksessa käytettävien

instrumenttien käypää arvoa seu-

rataan jatkuvasti.

Vastapuoliriski

Konserni pyrkii minimoimaan

valuuttakauppoihin, johdannais-

sopimuksiin ja sijoituksiin liittyvää

vastapuoliriskiä siten, että se

käyttää sopimuskumppaneina

ainoastaan hyvän luottokelpoi-

suusluokituksen omaavia pank-

keja, rahoituslaitoksia ja muita

vastapuolia. Vaikka vastapuoliriskiä

ei voi kokonaan eliminoida, johto

on vakuuttunut siitä, että vasta-

puoliriski on hyvin hallinnassa. Asi-

akkaisiin liittyvää vastapuoliriskiä

rajoittavat sekä monipuolinen asia-

kaskunta että omaksuttu politiikka,

jonka mukaan suuret luottoriskit

jaetaan pankkien ja vakuutusyhti-

öiden kanssa erilaisilla riskinjako-

järjestelyillä. Yli 90 % Ahlstromin

asiakkaista on teollisuusyrityksiä.

Johdannaissopimukset*

Nimellisarvot Käyvät arvot**

Me 2002 2001 2002 2001

Korkojohdannaiset

Korkotermiinit 47,5

Koronvaihtosopimukset 20,4 25,4 1,5 –1,1

Valuuttajohdannaiset

Termiinisopimukset 170,9 196,9 4,9 3,0

Ostetut optiot 3,8 0,1

Myydyt optiot 1,9

Ulkomaisten tytäryhtiöiden omien

pääomien suojaussopimukset

Termiinisopimukset 195,3 170,3 5,0 –0,8

* Arvot kuvaavat suojaustoimenpiteiden laajuutta eivätkä sellaisenaan anna kuvaa konsernin riskiasemasta.

** Koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat vuodenvaihteiden markkinanoteerauksiin.

Muiden rahoitusinstrumenttien käyvät arvot on laskettu käyttäen vuodenvaihteiden markkinahintoja.


56

Tilinpäätös 2002

1. 7.–31. 12.

Me (viite) 2002 2001

Liikevaihto (24) 24,3 1,2

Liiketoiminnan muut tuotot (25) 0,7 0,1

Henkilöstökulut (26) –7,8 –6,4

Poistot ja arvonalentumiset –0,8 –0,5

Liiketoiminnan muut kulut –21,7 –3,5

–30,3 –10,4

Liiketappio –5,3 –9,1

Rahoitustuotot ja -kulut

Osinkotuotot konserniyhtiöiltä 111,0 4,1

Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä 1,8

Osinkotuotot muilta yhtiöiltä 0,2

Korko- ja muut rahoitustuotot (28) 27,3 18,6

Arvonalentumiset osakkeista –7,2

Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien arvopapereista –2,1 –0,1

Korko- ja muut rahoituskulut (28) –22,6 –14,8

Kurssierot 36,2 4,6

144,6 12,4

Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja 139,3 3,3

Satunnaiset erät (29)

Satunnaiset tuotot 209,2

Satunnaiset kulut –3,9 –0,8

205,3 –0,8

Voitto satunnaisten erien jälkeen 344,6 2,5

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos 0,1

Tuloverot (30) –5,6 –1,5


Emoyhtiön tuloslaskelma

57

1. 7.–31. 12.

Me 2002 2001

Liiketoiminnan kassavirta

Liiketappio –5,3 –9,1

Satunnaiset tuotot ja kulut –0,8

Poistot ja arvonalentumiset 0,8 0,5

Muut oikaisuerät –0,7 1,3

Liiketoiminnan kassavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta –5,2 –8,1

Nettokäyttöpääoman muutos 1,3 1,0

Liiketoiminnan kassavirta –3,9 –7,1

Korkotuotot 27,4 27,2

Korko- ja muut rahoituskulut –23,8 –18,8

Kurssierot 0,5 –3,1

Tuloverot –0,5 –3,7

Liiketoiminnan nettokassavirta –0,3 –5,5

Investointien kassavirta

Uudishankinnat –0,2 –0,3

Konserniyhtiöiden ostot –107,3 –134,0

Muiden osakkeiden ostot –1,1 –0,1

Tuotot konserniyhtiöiden osakkeiden myynnistä 15,7

Saadut osingot 113,0 4,1

Konserniavustukset 15,4

Investointien nettokassavirta 35,5 –130,2

Rahoitustoimintojen kassavirta

Rahoitusarvopaperien muutos –7,4 49,6

Muiden saamisten ja lainasaamisten muutokset 71,5 187,7

Pitkäaikaisten velkojen muutos 8,2 –52,6

Lyhytaikaisten velkojen muutos –94,1 –56,7

Maksetut osingot –12,8

Rahoitustoimintojen nettokassavirta –34,6 128,0

Rahojen ja pankkisaamisten muutos 0,6 –7,7

Rahat ja pankkisaamiset vuoden alussa 3,4 11,1

Rahat ja pankkisaamiset vuoden lopussa 4,0 3,4

Emoyhtiön rahoituslaskelma

58

Tilinpäätös 2002

Me (viite) 31. 12. 2002 31. 12. 2001

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet (31)

Aineettomat oikeudet 1,3 1,4

1,3 1,4

Aineelliset hyödykkeet (31)

Maa- ja vesialueet 0,6 0,6

Koneet ja kalusto 0,9 1,2

Muut aineelliset hyödykkeet 0,4 0,5

1,9 2,3

Sijoitukset (32)

Osakkeet konserniyhtiöissä 640,0 375,0

Osakkeet osakkuusyhtiöissä 2,8

Muut osakkeet 3,5 2,0

646,3 377,0

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset konserniyhtiöiltä (39) 76,3 75,6



78,1 93,6

Lyhytaikaiset saamiset


Saamiset konserniyhtiöiltä (39) 528,3 580,9




546,5 586,3

Rahoitusarvopaperit 7,4 2,0

Rahat ja pankkisaamiset 4,0 3,4

Yhteensä vastaavaa 1 285,5 1 066,0

Emoyhtiön tase

59Emoyhtiön tase

Me (viite) 31. 12. 2002 31. 12. 2001

VASTATTAVAA

Oma pääoma (34)

Osakepääoma (35) 54,6 54,5



698,7 372,2

Vapaaehtoiset varaukset

Kertynyt poistoero 0,2 0,3

Vieras pääoma

Pakolliset varaukset (36) 12,5 9,3

Pitkäaikainen


Velat konserniyhtiöille (39) 50,7 29,6

226,2 266,7

Lyhytaikainen


Ostovelat 1,0 0,7

Velat konserniyhtiöille 255,8 332,3

Velat osakkuusyhtiöille (40) 3,6 0,7


Siirtovelat (38) 6,1 11,8

347,9 417,5

Yhteensä vieras pääoma 586,6 693,5

Yhteensä vastattavaa 1 285,5 1 066,0

60

Tilinpäätös 2002

Emoyhtiön liitetiedot

1. 7.–31. 12.

Me 2002 2001

24. Liikevaihto maittain

Ranska 7,8 0,1

USA 3,9

Italia 3,8

Suomi 3,1 1,0

Saksa 2,6

Ruotsi 1,1

Iso-Britannia 1,0

Muut 1,0 0,1

Yhteensä 24,3 1,2

25. Liiketoiminnan muut tuotot

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 0,1 0,1

Muut 0,6

Yhteensä 0,7 0,1

26. Henkilöstökulut

Hallitusten jäsenten palkkiot 0,2 0,1

Toimitusjohtajan palkka ja palkkiot 0,5 0,2

Palkat ja palkkiot 5,6 3,9

Eläkekulut 1,0 2,0

Muut henkilösivukulut 0,5 0,2

Yhteensä 7,8 6,4

Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60 vuoden iässä.

27. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

Toimihenkilöt 85 84

28. Korkotuotot ja -kulut

Korko- ja muut rahoitustuotot

konserniyhtiöiltä 23,5 16,4

muilta 3,8 2,2

Yhteensä 27,3 18,6

Korko- ja muut rahoituskulut

konserniyhtiöille –10,5 –5,3

muille –12,1 –9,5

Yhteensä –22,6 –14,8

61Emoyhtiön liitetiedot

31. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Me Aineettomat Maa- ja Koneet ja Muut aineelliset

oikeudet vesialueet kalusto hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 1,8 0,6 1,8 0,6

Lisäykset 0,2

Hankintameno 31.12. 2,0 0,6 1,8 0,6

Kertyneet poistot 1.1. 0,4 0,6 0,1

Tilikauden poisto 0,3 0,3 0,1

Kertyneet poistot 31.12. 0,7 0,9 0,2

Kirja-arvo 31.12.2002 1,3 0,6 0,9 0,4

32. Sijoitukset

Me Osakkeet Osakkeet Muut

konserni- osakkuus- osakkeet

yhtiöissä yhtiöissä

Hankintameno 1.1. 375,0 2,0

Lisäykset 272,4 2,8 1,5

Vähennykset –0,2

Arvonalentumiset –7,2

Hankintameno 31.12. 640,0 2,8 3,5

Kirja-arvo 31.12.2002 640,0 2,8 3,5

1. 7.–31. 12.

Me 2002 2001

29. Satunnaiset erät

Fuusiovoitto 199,9

Konserniavustukset 12,7

Tappiot tytäryhtiöiden myynnistä –5,1 –1,1

Satunnaisiin eriin kohdistuva tulovero –2,2 0,3

Yhteensä 205,3 –0,8

30. Tuloverot

Tilikaudelta ja aikaisemmilta tilikausilta –1,7 –3,4

Laskennalliset verot –6,1 2,2

Satunnaisiin eriin kohdistuva tulovero 2,2 –0,3

Tuloverot tuloslaskelmassa –5,6 –1,5

62

Tilinpäätös 2002

Emoyhtiön liitetiedot

Me 2002 2001

33. Siirtosaamiset


Tärkeimmät erät:



Muut 4,1 1,1

Yhteensä 15,4 3,0

34. Oma pääoma

Oma pääoma 1.1. 372,2 371,2

Osakeanti 0,1

Maksetut osingot –12,8


Oma pääoma 31.12. 698,6 372,2

35. Osakepääoma osakelajeittain 31. 12. 2002

Osakkeet jakautuvat A- ja B-sarjan osakkeisiin.

Kaikkien osakkeiden nimellisarvo on 1,50 euroa.

Kpl Me

A-sarja, 1 ääni/osake, lunastuslauseke 21 190 100 31,8

B-sarja, 1 ääni/osake 15 228 319 22,8

Yhteensä 36 418 419 54,6

Me 2002 2001

36. Pakolliset varaukset

Eläkevaraukset 5,9 6,5

Muut pakolliset varaukset 6,6 2,8

Yhteensä 12,5 9,3

37. Laskennalliset verosaamiset

Pitkäaikaiset saamiset 1,7 9,4

Lyhytaikaiset saamiset 1,9 0,2

Yhteensä 3,6 9,6

Aiheutumisperusteen mukaan:

Ajoituserot 3,6 9,6

63Emoyhtiön liitetiedot

Me 2002 2001

38. Siirtovelat


Tärkeimmät erät:




Tuloverovelka 2,5

Muut 1,1 2,5

Yhteensä 6,1 11,8

39. Saamiset konserniyhtiöiltä ja velat konserniyhtiöille

Pitkäaikaiset lainasaamiset 76,3 75,6



Siirtosaamiset 16,3 4,5



Pitkäaikaiset velat 50,7 29,6

Ostovelat 2,8 0,1

Siirtovelat 2,5 5,4



40. Osakkuusyhtiövelat


41. Annetut vakuudet

Konserniyhtiöiden sitoumuksista:

takaukset 201,2 187,4

Muiden sitoumuksista:

takaukset

92,6 1,3

42. Vastuusitoumukset

Leasing-sopimukset

lyhytaikainen osa 1,8 1,8

pitkäaikainen osa 9,4 11,2

64

Tilinpäätös 2002

Tunnusluvut 2001–2002

Me Vertailukausi

2002 2001*

Taloudelliset tunnusluvut

Liikevaihto, jatkuvat liiketoiminnot 1 647,1 1 629,2

Liikevaihto, myydyt liiketoiminnot 130,9 328,6

Liikevaihto yhteensä 1 778,0 1 957,8


% liikevaihdosta 23,0 25,4

Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja (EBITDA) 207,1 149,5


Poistot ilman konserniliikearvon poistoja 101,8 103,2

Konserniliikearvon poistot ja pysyvien vastaavien arvonalentumiset 12,9 25,7

Liikevoitto 92,4 20,6


Nettokorkokulut 11,9 28,5


Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 67,9 –8,5

% liikevaihdosta 3,8

Tilikauden voitto/tappio 55,2 –3,0

% liikevaihdosta 3,1

Sijoitettu pääoma vuoden lopussa 1 171,8 1 300,5

Korolliset nettovelat 401,5 536,9

Oma pääoma 725,9 704,9

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 7,5

Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,1



Investoinnit 83,1 206,8


Tuotekehityskulut 27,7 28,8


Liiketoiminnan nettokassavirta 164,2 154,3

Henkilöstö vuoden lopussa 6 585 6 933

Henkilöstö, vuoden keskiarvo 6 761 7 012

Liikevaihto / henkilö, tuhatta euroa 263 279


65Tunnusluvut 2001–2002

Me 2002 2001

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tulos/osake, euroa 1,42 –0,09

Tulos/osake, laimennettu, euroa 1,42

Kassavirta/osake, euroa 4,51 4,25

Oma pääoma/osake, euroa 19,93 19,39

Osinko/osake, euroa 0,55 1 0,35

Osinko/tulos, % 38,7 1

Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä vuoden lopussa 36 418 419 36 348 200

Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä, keskimäärin 36 412 567 36 348 200

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Sijoitetun pääoman Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + Korko- ja muut rahoituskulut × 100

tuotto, ROCE, % Taseen loppusumma (vuoden keskiarvo) – Korottomat velat (vuoden keskiarvo)

Oman pääoman Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja – Säännöllisen toiminnan verot × 100

tuotto, ROE, % Oma pääoma (vuoden keskiarvo) + Vähemmistöosuudet (vuoden keskiarvo)

Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + Vähemmistöosuudet

× 100 Taseen loppusumma – Saadut ennakot

Velkaantumisaste, % Korolliset nettovelat

× 100 Oma pääoma + Vähemmistöosuudet

Korolliset nettovelat Korolliset velat – Rahoitusarvopaperit – Rahat ja pankkisaamiset

Tulos/osake Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja – Säännöllisen toiminnan verot ± Vähemmistöosuus

Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Kassavirta/osake Liiketoiminnan nettokassavirta

Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Oma pääoma/osake Oma pääoma

Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko/osake Tilikaudelta jaettavat osingot

Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko/tulos, % Osinko/osake

x 100 Tulos/osake

1 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

66

Tilinpäätös 2002

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31. 12. 2002 Osakemäärä Osuus

kpl %

Antti Ahlströmin Perilliset Oy 3 359 403 9,2

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma-Sampo 1 416 200 3,9

Mona Huber 1 079 900 3,0

Jacqueline Tracewski 1 007 600 2,8

Krister Ahlström 970 919 2,7

Kaj Nahi 717 538 2,0

Irma Bojesenin kuolinpesä 705 600 1,9

Börje Ahlström 687 738 1,9

Niklas Lund 687 238 1,9

Kim Kylmälä 663 000 1,8

Muut 25 123 283 68,9

Yhteensä 36 418 419 100,0

Osakkeenomistajat ryhmittäin 31. 12. 2002 Osakemäärä Osuus

kpl %

Yritykset 3 647 703 10,0

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 384 500 1,1

Julkisyhteisöt 1 416 200 3,9

Suomalaiset kotitaloudet 25 220 200 69,2

Ulkomaiset kotitaloudet 5 196 916 14,3

Muut 552 900 1,5

Yhteensä 36 418 419 100,0

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31. 12. 2002

Omistajien %-osuus Osake- ja ääni- % osake- Keskimääräinen

Osakkeita, kpl lukumäärä omistajista määrä, kpl kannasta omistus, kpl

1 – 10 000 110 40,8 323 464 0,9 2 941

10 001 – 50 000 47 17,4 1 121 421 3,1 23 860

50 001 – 100 000 19 7,0 1 531 185 4,2 80 589

100 001 – 250 000 48 17,8 7 183 979 19,7 149 666

250 001 – 500 000 26 9,6 9 301 554 25,5 357 752

500 001 – 20 7,4 16 956 816 46,6 847 841

270 100,0 36 418 419 100,0 134 883

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet ja toimitusjoh-

taja omistivat 31. 12. 2002 yhteensä

884 513 kappaletta Ahlstrom Oyj:n

osakkeita eli yhteensä 2,4 % osakkeista

ja äänimäärästä.

Osakkeet ja osakepääoma

Ahlstrom Oyj:n osakepääoma

31. 12. 2002 oli 54 627 628,50 euroa.

Osakepääoma jakautui 36 418 419

osakkeeseen ja osakkeen nimellisarvo

on 1,50 euroa.

67Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Konsernin voittovarat ja tilikauden tulos ovat konsernitaseen 31. 12. 2002 mukaan:

euroa

Voittovarat 589 409 000

Tilikauden voitto 55 194 000

Yhteensä 644 603 000

josta jakokelpoista 599 568 000

Emoyhtiön voittovarat ja tilikauden voitto ovat taseen 31. 12. 2002 mukaan:

Voittovarat 304 976 591

Tilikauden voitto 339 101 543

Yhteensä 644 078 134

Hallitus ehdottaa, että

– osinkoa maksetaan ulkona oleville 36 418 419 osakkeelle 0,55 euroa

osakkeelta, yhteensä 20 030 130 euroa

– yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 70 000 euroa

– loppuosa jätetään voittovarojen tilille.

Helsingissä 11. helmikuuta 2003

Johan Gullichsen

Mikael Lilius Sebastian Bondestam Jan Inborr

Urban Jansson Peter Seligson Willem F. Zetteler

Juha Rantanen

Toimitusjohtaja

68

Tilinpäätös 2002

Tilintarkastuskertomus

Ahlstrom Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Ahlstrom Oyj:n

kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon

tilikaudelta 1. 1.–31. 12. 2002. Hallituk-

sen ja toimitusjohtajan laatima tilinpää-

tös sisältää toimintakertomuksen sekä

konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman,

taseen, rahoituslaskelman sekä liite-

tiedot. Suorittamamme tarkastuksen

perusteella annamme lausunnon tilin-

päätöksestä ja emoyhtiön hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjan-

pitoa sekä tilinpäätöksen laatimispe-

riaatteita, sisältöä ja esittämistapaa

on tarkastettu riittävässä laajuudessa

sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös

sisällä olennaisia virheitä tai puutteita.

Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty

hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan

toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiö-

lain säännösten perusteella.

Lausuntonamme esitämme, että

tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain

sekä tilinpäätöksen laatimista koske-

vien muiden säännösten ja määrä-

ysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa

kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla

oikeat ja riittävät tiedot konsernin

sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta

tilivuodelta ja taloudellisesta asemasta

tilinpäätöspäivänä. Emoyhtiön ja kon-

sernin tuloslaskelma ja tase voidaan

vahvistaa. Emoyhtiön hallituksen jäse-

nille sekä toimitusjohtajalle voidaan

myöntää vastuuvapaus tarkastamal-

tamme tilikaudelta. Hallituksen esitys

yhtiökokoukselle emoyhtiön jakokel-

poisten voittovarojen käyttämiseksi on

osakeyhtiölain mukainen.


KPMG WIDERI OY AB

Sixten Nyman

KHT

Tilintarkastajan lausunto vertaile-

vista tiedoista vuodelta 2001

Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti

Ahlstrom Oyj:n tilinpäätöksen sivuilla

35–67 esitetyt Ahlstrom Oyj:n vuoden

2001 vertailevat tiedot. Yhtiön johto

vastaa siitä, että vertailevat tiedot

perustuvat toisaalta A. Ahlström Osa-

keyhtiön (jakautunut yhtiö) 30. 6. 2001

päättyneeltä kuuden kuukauden

tilikaudelta laadittuun tilintarkastettuun

tilinpäätökseen ja toisaalta Ahlstrom

Oyj:n 31. 12. 2001 päättyneeltä kuuden

kuukauden tilikaudelta laadittuun tilin-

tarkastettuun tilinpäätökseen, joita on

vertailukelpoi suuden parantamiseksi

tilinpäätöstä varten muokattu sivulla

52 selostetulla tavalla. Vertailevat

tiedot on laadittu KHT-yhdistyksen

kesäkuussa 2001 antaman proforma

informaatiota ja vertailevia tietoja

koskevan ohjeen mukaisesti.

Yleisluonteinen tarkastus on suo-

ritettu KHT-yhdistyksen yleisluonteista

tarkastusta koskevan suosituksen

mukaisesti. Yleisluonteinen tarkastus

suunnitellaan ja toteutetaan tällöin

kohtuullisen varmuuden saavutta-

miseksi siitä, ettei vertailutilinpäätös

sisällä olennaisia virheitä tai puutteita.

Yleisluonteinen tarkastus rajoittuu

pääasiallisesti yhtiön henkilökunnalle

tehtyihin tiedusteluihin ja analyyttisiin

tarkastustoimenpiteisiin antaen siten

tilintarkastusta alemman tasoisen

varmuuden. Emme ole suorittaneet

tilintarkastusta emmekä siten anna

tilintarkastuskertomusta.

Yleisluonteisen tarkastuksen

perusteella tietoomme ei ole tullut

seikkoja, jotka antaisivat aihetta olet-

taa, etteivät Ahlstrom Oyj:n tilinpäätök-

sen sivuilla 35–67 esitetyt vertailevat

tiedot vuodelta 2001 olennaisilta osin

anna kirjanpitolain ja muiden tilinpää-

töksen laatimista koskevien säännös-

ten ja määräysten tavalla oikeita ja riit-

täviä tietoja Ahlstrom Oyj:n toiminnan

tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.


KPMG WIDERI OY AB

Sixten Nyman

KHT

69Konsernin hallintoperiaatteet

Ahlstrom Oyj noudattaa hallinnossaan voimassa olevan

lainsäädännön sekä yhtiöjärjestyksensä ohella Helsingin

Arvopaperipörssin suosittelemaa Keskuskauppakamarin

ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton yhteistä

suositusta pörssiyhtiöiden hallinnoinnista (1997) sekä

OECD:n Corporate Governance -periaatteita (1999).

Konsernin hallintoperiaatteet

Yleistä

Ahlstromin toiminta jakautuu opera-

tiivisesti kolmeen liiketoiminta-alu-

eeseen eli divisioonaan, jotka ovat

Kuitukomposiitit (FiberComposites),

Etiketit ja pakkaukset (LabelPack) sekä

Erikoistuotteet (Specialties). Divisioonat

vastaavat kukin osaltaan liiketoimin-

nastaan ja sen tuloksesta.

Ahlstromin hallintoelimet ovat

yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.

Lisäksi yhtiöllä on toimitusjohtajan toi-

mivallan puitteissa toimiva johtoryhmä

(Corporate Executive Team), joka ei

kuitenkaan ole Suomen osakeyhtiölain

mukainen toimielin.

Ahlstrom-konsernin emoyh-

tiö, Ahlstrom Oyj, vastaa konsernin

yleisestä hallinnosta sekä strategisesta

suunnittelusta, konsernin laskenta-

toimesta, rahoituksesta ja lakiasioista

sekä tarjoaa palveluja muille konserni-

yhtiöille.

70

FiberSolutions

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Ahlstromin ylin päät-

tävä elin, joka kokoontuu yleensä

kerran vuodessa. Yhtiökokouksella

on yksinomainen toimivalta päät-

tää tietyistä tärkeistä asioista, kuten

yhtiöjärjestyksen muuttamisesta,

konsernituloslaskelman ja -taseen

vahvistamisesta, osingonjaosta sekä

hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien

valitsemisesta.

Ahlstrom Oyj:n varsinainen yhtiö-

kokous pidettiin Noormarkussa 17. 5. 2002.

Hallitus

Ahlstrom Oyj:n hallitus koostuu

vähintään viidestä (5) ja enintään

seitsemästä (7) jäsenestä. Yhtiökokous

vahvistaa hallituksen jäsenten määrän,

valitsee jäsenet ja päättää heidän

palkkioistaan. Hallituksen jäsenten

toimikausi päättyy vaalin jälkeisen

ensimmäisen varsinaisen yhtiökoko-

uksen päättyessä. Yhtiöllä on tällä het-

kellä seitsemän (7) hallituksen jäsentä,

joiden joukosta hallitus on valinnut

puheenjohtajan sekä varapuheenjohta-

jan. Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole

yhtiön palveluksessa.

Hallituksella on yleinen toimivalta

kaikissa niissä asioissa, jotka eivät

lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen

mukaan kuulu yhtiön muulle toimi-

elimelle. Hallitus huolehtii näin ollen

muuan muassa siitä, että yhtiön hal-

linto sekä sen toiminnot on asianmu-

kaisesti järjestetty. Hallitus vahvistaa

yhtiön pitkäaikaiset liiketoimintastrate-

giat sekä hyväksyy yhtiön liiketoiminta-

ja vuosisuunnitelmat. Hallitus päättää

laajoista investoinneista, yritysos-

toista ja merkittävistä omaisuuden

myynneistä sekä hyväksyy muiden

investointien puitteet. Se myös valvoo

yhtiön tulosta sekä henkilöstöresurs-

sien kehittämistä.

Hallitus nimittää ja vapauttaa

tehtävästään toimitusjohtajan ja tämän

mahdollisen sijaisen.

Hallitus voi asettaa pysyviä valio-

kuntia ja määrätä niiden työjärjestyk-

sen. Valiokunnat raportoivat hallituk-

selle. Vuonna 2002 hallitus nimitti

yhden valiokunnan, kompensaatiova-

liokunnan, joka päättää toimitusjohta-

jalle raportoivien henkilöiden palkoista

ja muista eduista. Kompensaatiovalio-

kunnan jäsenet ovat Johan Gullichsen,

Mikael Lilius ja Juha Rantanen. Hallitus

päättää toimitusjohtajan palkasta ja

muista eduista.

Helmikuun 11. päivänä 2003

pitämässään kokouksessa hallitus

päätti, että seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen jälkeen yhtiöön nimi-

tetään tarkastusvaliokunta. Valiokunta

tarkastaa konsernin taloudellista rapor-

tointia, sisäisiä valvontajärjestelmiä ja

riskienhallintaa sekä valvoo konsernin

tilintarkastusta. Tarkastusvaliokunta

tarkastaa myös yhtiön menetelmiä,

joilla valvotaan lakien, ohjeiden sekä

yhtiön oman toimintasäännöstön nou-

dattamista. Tarkastusvaliokunta toimii

läheisessä yhteistyössä hallituksen,

yhtiön johdon, sisäisen tarkastuksen ja

tilintarkastajien kanssa.

Vuonna 2002 hallitus kokoontui

yksitoista (11) kertaa. Hallituksen

kokoukset pidetään useimmiten

yhtiön pääkonttorissa Helsingissä,

mutta ajoittain hallitus vierailee

myös yhtiön muissa toimipaikoissa

ja pitää kokouksensa siellä. Hallitus

järjestää tarvittaessa myös puhelin-

kokouksia. Hallituksella on vuosittain

kaksipäiväinen strategiakokous. Yhtiön

laki asiainjohtaja toimii hallituksen

sihteerinä.

Ahlstrom Oyj:n hallitus hyväksyi

26. 2. 2002 työjärjestyksen, jota nou-

datetaan yhtiöjärjestyksen, Suomen

lainsäädännön ja muiden säännösten

rinnalla.

Hallitus arvioi työtään ja toiminta-

tapojaan vuosittain.

Vuoden 2002 varsinainen yhtiöko-

kous päätti hallituksen puheenjohtajan

palkkioksi 4 200 euroa kuukaudessa

sekä muiden hallituksen jäsenten palk-

kioksi 2 100 euroa kuukaudessa.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juok-

sevasta hallinnosta. Hän vastaa halli-

tukselle sen asettamien tavoitteiden,

suunnitelmien, linjausten ja päämää-

rien toteutumisesta. Hän valmistelee

hallituksessa päätettävät asiat ja panee

toimeen hallituksen päätökset. Toimi-

tusjohtaja on konsernin johtoryhmän

puheenjohtaja.

Toimitusjohtajan palkkio ja muut

edut koostuivat vuonna 2002 pää-

asiassa 436 431 euron suuruisesta

palkasta sekä 37 397 euron arvoisista

muista eduista. Vuonna 2002 toimitus-

johtajalle suoritettiin lisäksi 34 479

euron suuruinen bonus tilivuodelta

2001. Toimitusjohtajalla oli yhtiöltä

31. 12. 2002 yhteismäärältään 28 461

euron suuruiset lainat, joiden vakuu-

tena on pantti.

Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä

eläkkeelle 60 vuoden iässä. Hän saa

silloin samansuuruisen eläkkeen kuin

hän saisi, jos hän jäisi eläkkeelle

Ahlstromin palveluksesta 65 vuoden

iässä ottamatta huomioon eläkkeen

korotettua karttumaa 60 ja 65 ikävuo-

den välillä. Toimitusjohtajan eläke-

oikeus 60 vuoden iässä raukeaa, jos

hänen palvelussuhteensa Ahlstrom Oyj:

hin päättyy ennen mainittua 60 vuo-

den ikää. Toimitusjohtajaan kohdistuva

eläkevastuu sisältyy yhtiön taseeseen

siltä osin kuin se ylittää lakisääteisen

eläkkeen. Toimitusjohtajan palvelus-


71

sopimus on tehty kirjallisena ja se

voidaan irtisanoa joko toimitusjohtajan

tai yhtiön puolesta kuuden (6) kuukau-

den irtisanomisajalla. Mikäli yhtiö ilman

perusteltua syytä irtisanoo sopimuksen,

yhtiön tulee suorittaa toimitusjohtajalle

hänen kolmen (3) vuoden palkkaansa

vastaava eroraha.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään (Corpo-

rate Executive Team, CET) kuuluvat

konsernin ylin johto, divisioonien

johtajat ja konsernitoiminnoista

vastaavat johtajat. Hallitus nimittää

johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan

esityksestä. Yhtiön lakiasiainjohtaja

toimii johto ryhmän sihteerinä. Vuonna

2002 johtoryhmässä oli yksitoista (11)

jäsentä.

Johtoryhmän tehtävänä on tukea

toimitusjohtajaa hänen tehtävissään

sekä toimia divisioonia ja konser-

nitoimintoja yhdistävänä tekijänä.

Johtoryhmä seuraa liiketoiminnan

kehitystä, toteuttaa yhtiön strategiaa,

käynnistää toimenpiteitä ja vahvistaa

toiminta periaatteet ja menettelytavat

hallituksen antamien suuntaviivojen

mukaisesti.

Johtoryhmän jäsenten palkkiot

mukaan lukien palkka, luontaisedut ja

bonus olivat vuonna 2002 yhteensä

1 723 613 euroa. Hallituksen hyväksy-

mien bonusperiaatteiden mukaisesti

johtoryhmän jäsenille maksettava

bonus on tulos- ja suoritusperusteinen,

ja se vastaa enintään 3–6 kuukauden

peruspalkkaa.

Toimitusjohtajalle tai johtoryhmän

muille jäsenille ei makseta erillistä

korvausta toimimisesta konserni- tai

osakkuusyhtiöiden hallintoelimissä.

Yhtiö ei ole antanut takauksia tai

muita vastuusitoumuksia johtoryhmän

tai hallituksen jäsenten puolesta.

Ylimmän johdon ja

avainhenkilöiden optio-ohjelmat

Ylimääräinen yhtiökokous päätti

26. 9. 2001 Ahlstrom Paper Group Oy:n

ja Ahlstrom Oyj:n fuusiota koskevan

päätöksen yhteydessä vaihtaa yhtiön

ylimmän johdon omistamat Ahlstrom

Paper Groupin osakkeet ja optiot

Ahlstrom Oyj:n osakkeisiin ja optioihin.

Vaihdossa annettiin 70 219 uutta

osaketta ja 659 448 optiota. Optio-

ohjelman ehtojen mukaan optioilla

merkittävien osakkeiden merkintäaika

alkaa aikaisintaan 1. 5. 2002 ja päättyy

30. 4. 2006. Yksi optio tuottaa haltijal-

leen oikeuden merkitä yhden Ahlstrom

Oyj:n osakkeen.

Edellä mainittu yhtiökokous

päätti lisäksi 1 092 620 optio-oikeu-

den antamisesta yhtiön johdolle ja

avainhenkilöille, jotka eivät ole mukana

ensimmäisessä optio-ohjelmassa.

Optio-ohjelman ehtojen mukaan

optioilla merkittävien osakkeiden mer-

kintäaika alkaa aikaisintaan 1. 5. 2003

ja päättyy 30. 4. 2006. Merkintäaika ei

kuitenkaan ala ennen kuin Ahlstrom

Oyj:n osakkeita on noteerattu Helsingin

Arvopaperipörssissä (HEX) tai jossakin

muussa arvopaperipörssissä kahden

kuukauden ajan. Yksi optio tuottaa

haltijalleen oikeuden merkitä yhden

Ahlstrom Oyj:n osakkeen.

Molempien optio-ohjelmien

ehtojen mukaan optiolla merkittävän

osakkeen merkintähinta on 16,13

euroa vähennettynä 1. 1. 2002 ja osake-

merkinnän välisenä aikana osaketta

kohden jaettujen osinkojen yhteis-

määrällä.

Sisäinen tarkastus

Ahlströmin sisäinen tarkastus tarkastaa

ja arvioi sisäisiä valvontajärjestel-

miä konsernin kaikissa yksiköissä ja

toiminnoissa. Sisäisillä tarkastajilla

on rajoittamaton oikeus saada kaikki

konserniyhtiöitä ja niiden toimintaa

koskevat tiedot konsernin palveluk-

sessa olevilta henkilöiltä. Sisäinen tar-

kastustoiminto raportoi hallinnollisesti

konsernin talousjohtajalle, mutta toimii

itsenäisesti hallitukselta saamansa

toimivaltuuden puitteissa. �


72

FiberSolutions

Hallitus

(Vasemmalta) Jan Inborr, Willem F. Zetteler, Sebastian Bondestam, Johan Gullichsen, Peter Seligson, Mikael Lilius ja Urban Jansson.

Ahlstrom Oyj:n hallitus

73

Johan Gullichsen, s. 1936, dipl.ins.

1962, Åbo Akademi, tekn. toht. h.c.

1988, emeritusprofessori, TKK.

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta

1999 ja 1987–98, hallituksen

jäsen 1972–98 ja vuodesta 1999.

Arhippainen, Gullichsen & Co:n

omistaja.

Puheenjohtaja: Walter Ahlströmin

Säätiö, Runar Bäckströmin Säätiö.

Varapuheenjohtaja: Maj ja Tor

Nesslingin Säätiö, Walter ja Andrée de

Nottbeckin Säätiö.

Jäsen: Teknillis-tieteelliset akatemiat

(FACTE), Svenska Tekniska Veten-

skaps akademien i Finland (STV),

Kungliga Svenska Ingenjörsvetenskaps-

akademien (IVA), TAPPI (Technical

Association of the Pulp and Paper

Industry).

Ahlstrom Oyj:n osakkeita 634 451 kpl.

Mikael Lilius, s. 1949, dipl.ekon.,

Fortum Oyj:n toimitusjohtaja.

Hallituksen varapuheenjohtaja

vuodesta 2001, hallituksen jäsen

vuodesta 2000.

Hallituksen jäsen: Huhtamäki Oyj,

Perlos Oyj.

Ahlstrom Oyj:n osakkeita 0 kpl.

Sebastian Bondestam, s. 1962,

dipl.ins., TKK, Pohjois- ja Etelä-

Amerikan pakkausmateriaalituotannon

johtaja, Tetra Pak.

Hallituksen jäsen vuodesta 2001.


Jan Inborr, s. 1948, dipl.ekon.

Ahlström Capital Oy:n toimitusjohtaja.


Hallituksen puheenjohtaja: Ahltronix

Oy.

Hallituksen jäsen: Nordkalk Oyj Abp,

Stiftelsen för Åbo Akademi, Vacon Plc,

Å&R Carton AB.

Ahlstrom Oyj:n osakkeita 9 159 kpl ja

optioita 82 431 kpl.

Urban Jansson, s. 1945, högre

bankexamen 1972. Johtaja.


Hallituksen puheenjohtaja: Plantagen,

Proffi ce.

Hallituksen jäsen: Addtech, Anoto

Group, C Technologies, Pyrosequencing,

SEB.


Peter Seligson, s. 1964, Lic.Oec (HSG),

Menire Advisors Oy:n toimitusjohtaja.


Hallituksen puheenjohtaja: Seligson &

Co Oyj.

Hallituksen jäsen: Endero Oyj,

Involve AB, Menire Oyj, Stiftelsen

Blomsterfonden.

Jäsen: Folkhälsan.

Ahlstrom Oyj:n osakkeita 225 538 kpl.

Willem F. Zetteler, s. 1945,

B.Sc. (Econ.), Otra N.V.:n entinen

toimitusjohtaja.

Hallituksen jäsen vuodesta 2001,

Ahlstrom Paper Groupissa 1998–2000.

Hallituksen jäsen: Papierfababrik

Coldenhove B.V., SHV Holdings N.V.,

Trespa International B.V., Mercurius

Groep Wormerveer B.V., PontEecen N.V.,

Pearle Europe B.V., Kon. Ahrend N.V.,

Hoogland & Massée B.V.


Ahlstrom Oyj:n hallitus 31. 12. 2002

74

FiberSolutions

Johtoryhmä

(Vasemmalta) Timo Vuorio, Diego Borello, Reinhard Kirbis, Bjarne Mitts,

Juha Rantanen, Christer Pihl, Jukka Moisio, Risto Anttonen, Gustav Adlercreutz ja

Philippe Lavaud (kuvasta puuttuu Nancy Glynn).

Konsernin johtoryhmä

75

Juha Rantanen, s. 1952

kauppat. maist., MBA

toimitusjohtaja

Ahlstrom Oyj:n osakkeita 15 265 kpl,

optioita 137 385 kpl

Risto Anttonen, s. 1949

dipl. ekon.

divisioonan johtaja, erikoistuotteet


optioita 27 477 kpl

Diego Borello, s. 1953

M.Sc. (Chemistry)

divisioonan johtaja, etiketit ja pakka-

ukset

Ahlstrom Oyj:n osakkeita

3 053 kpl, optioita 27 477 kpl

Jukka Moisio, s. 1961

kauppat. maist., MBA

divisioonan johtaja, kuitukomposiitit


optioita 27 477 kpl

Gustav Adlercreutz, s. 1957

oik. kand.

lakiasiat


optioita 27 477 kpl

Nancy Glynn, s. 1956

MBA

viestintä ja markkinointi


optioita 27 477 kpl

Reinhard Kirbis, s. 1942

M.Sc. (Mech. Eng.)

terveys, turvallisuus, ympäristö


optioita 27 477 kpl

Philippe Lavaud, s. 1953

B.Sc. (Econ.)

hankinnat


optioita 27 477 kpl

Bjarne Mitts, s. 1949

dipl. ekon.

talous, rahoitus


optioita 82 431 kpl

Christer Pihl, s. 1945

kauppat. maist.

innovaatiot


optioita 27 477 kpl

Timo Vuorio, s. 1949

kauppat. maist.

henkilöstö


optioita 27 477 kpl

Konsernin johtoryhmä 31. 12. 2002

76

FiberSolutions

Sanasto

Erikoispaperi Erilaisiin sovelluksiin

räätälöity päällystetty tai päällystä-

mätön paperi pakkaus-, etiketöinti- ja

muille teollisuusasiakkaille.

Etikettipaperi Yleensä toispuoleisesti

päällystetty paperi, jota käytetään eti-

kettinä juoma-, elintarvike- ja muussa

teollisuudessa sekä toimistoissa.

Hylsykartonki Yleensä kierrätyskui-

dusta valmistettua hylsyjen raaka-

ainetta.

Hylsyt Hylsykartongista valmistettuja

hylsyjä käytetään paperi- , tekstiili-

lanka- sekä muovikalvoteollisuu dessa.

Valmistettava materiaali rullataan

hylsyn ympärille.

Kalanteri Kone, joka tekee paperin

pinnasta sileän ja/tai kiiltävän. Kalan-

terissa on vähintään kaksi telaa, jotka

puristavat ja tasoittavat paperia sen

mennessä telojen välitse.

Komposiitti Yhdistelmä kahdesta tai

useammasta eri materiaalista, joilla on

selvästi erottuva rajapinta.

Kreppi Paperin aaltomainen rakenne,

joka lisää paperin venymää ja tilavuutta.

Kuitu Lyhyt, säikeen omainen perus-

rakenne, josta valmistetaan paperia,

kuitukangasta sekä lankoja. Muun

muassa puu, puuvilla ja pellava ovat

kasvikuituja. Villa ja silkki ovat luonnon

eläinkuituja.

Teollisesti valmistetut polymeerit,

kuten polyesteri ja nylon ovat synteet-

tisiä kuituja. Luonnonkuiduista valmis-

tettuja muuntokuituja ovat esimerkiksi

raion ja viskoosi, mineraalikuituja mm.

lasikuitu.

Kuitukangas Kangasmainen mate-

riaali, joka valmistetaan yhdistämällä

kuituja muilla tavoin kuin kutomalla.

Kuitukankaassa kuidut voivat olla sekä

luonnonkuituja että tekokuituja.

Luonnonkuitu Kuidut, joita saadaan

puista tai muista kasveista ja eläimistä.

Luonnonkuituja ovat esim. hioke, sellu,

silkki, villa, pellava, puuvilla.

Märkämenetelmällä valmistettu

kuitukangas Kangas, joka on valmis-

tettu sekoittamalla kuidut ensin veteen

ja sitten poistamalla vesi.

Pergamenttipaperi Rikkihappo-

käsitelty paperi, jonka ominaisuuksia

ovat muun muassa tiivis pinta, korkea

mekaaninen lujuus sekä korkea rasvan-,

kuumuuden- ja vedenkestävyys. Nämä

ominaisuudet tekevät siitä ihanteelli-

sen paperin moneen käyttötarpeeseen:

leivontaan, rasvakääreisiin, grafi ikkaan,

tekstiilihylsyjen pintaan, koriste- ja

teknisiin laminaatteihin sekä teollisiin

valmistusmenetelmiin.

Päällystäminen Prosessi, jossa

paperin molemmat tai vain toinen

puoli päällystetään liuoksella tai

pigmenttipohjaisella pastalla, minkä

jälkeen se kuivatetaan. Päällystyk-

sellä paperista saadaan muun muassa

sileämpi, mikä parantaa sen painetta-

vuutta.

Rullatavara Valmistuksen jälkeen

hylsylle rullattu kuitukangas tai paperi.

Sairaalakuitukankaat Kuitu-, kuitu-

komposiitti- tai kreppipaperimateriaa-

lia, jota käytetään sterilointikääreissä,

leikkausliinoissa, leikkaussalivaatteissa,

kertakäyttötuotteissa sekä oheis-

tarvikkeissa. Sairaalakuitukankaat

ovat käyttötarkoituksesta riippuen

koostumukseltaan tasaisia, kestäviä,

imukykyisiä, nesteitä hylkiviä ja nuk-

kaantumattomia.

Sellu Sellu (massa) on perusraaka-

aine paperin- ja kartonginvalmistuk-

sessa. Massa tai sellu syntyy keitet-

täessä kemikaalien avulla puuhaketta,

puuvillaa tai muuta selluloosapitoista

raaka-ainetta.

Tekokuitu Tekokuidut ovat kemial-

lisesti tuotettuja polymeeriyhdisteitä

(kuten nailon ja polyesteri), luonnon-

materiaaleista valmistettuja muun-

neltuja kuituja (raion, asetaatit) tai

lasikuitua.

KR

EA

B /

ER

WEK

O 2

00

3

Yhdysvallat 25 %

Saksa 14 %

Ranska 11 %Italia 8 %

Iso-Britannia 6 %

Espanja 4 %

Suomi 3 %Belgia 3 %

Lat. Amerikka 3 %Kanada 2 %

Venäjä 2 %Japani 2 %

Ruotsi 2 %Alankomaat 2 %

Muut 13 %

FiberComposites 39 %

LabelPack 29 %

Specialties 23 %

Myydyt liiketoiminnat 7 %

Muut liiketoiminnat 2 %

Kartta ja osoitteet

Ahlstrom Oyj

Helsingin toimisto



Puh. +358 (0)10 888 0

Fax +358 (0)10 888 4709

Sähköposti:

[email protected]

Pariisin toimisto

Parc de Nanteuil

6, Rue de Rome

F-93561 Rosny-sous-Bois Cedex

France

Puh. +33 1 4935 4040

Fax +33 1 4935 4041

Sähköposti:

[email protected]

Ahlstrom Research & Services

Tutkimus- ja koulutuskeskus (ARCC)

ZI de l’Abbaye, Impasse Louis Champin

F-38780 Pont-Evêque

France

Puh. +33 4 7457 2929

Fax +33 4 7457 2928

Sähköposti:

[email protected]




Puh. +358 (0)10 888 0

Fax +358 (0)10 888 4719

Sähköposti:

[email protected]


Via Stura 98

I-10075 Mathi Canavese (TO) Italy

Puh. +39 011 926 0111

Fax +39 011 926 9617

Sähköposti:

[email protected]




Puh. +358 (0)10 888 0

Fax +358 (0)10 888 4263

Sähköposti:

[email protected]

� Myyntitoimistot

Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Afrikka, Indonesia, Iso-Britannia, Italia,

Japani, Kiina, Korea, Ranska, Singapore, Saksa, Suomi, Taiwan, Thaimaa, Venäjä,

Yhdysvallat

� Tuotantolaitokset

Belgia, Brasilia, Espanja, Hollanti, Italia, Iso-Britannia, Kiina, Korea, Norja, Puola,

Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Venäjä, Viro, Yhdysvallat

� Osakkuusyhtiät

Suomi, Venäjä

� Pääkonttori

Suomi

� Kansainvälinen toimisto

Ranska

� Tutkimus- ja palvelukeskus

Ranska

Sisältö

1 Ahlstrom lyhyesti

2 Toimitusjohtajan katsaus

4 Visio ja liiketoimintastrategia

5 Taloudellinen katsaus

10 Tärkeimmät tapahtumat 2002

12 Liiketoimintakatsaukset

12 FiberComposites-divisioona

18 LabelPack-divisioona

22 Specialties-divisioona

26 Ahlstromin resurssit

30 Toiminnan riskien hallinta

34 Tilinpäätös




40 Konsernin tase




58 Emoyhtiön tase





67 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle



69 Konsernin hallintoperiaatteet

72 Ahlstrom Oyj:n hallitus

74 Konsernin johtoryhmä

76 Sanasto

Kartta ja osoitteet

Vuosi 2002

Taloudellinen tulos

Me 2002 2001

Liikevaihto 1 778 1 958

Liikevoitto 92 21

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 68 –9

Tilikauden voitto/tappio 55 –3

Taseen loppusumma 1 602 1 879

Investoinnit 83 207



Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,5 2,5

Henkilöstö vuodenvaihteessa 6 585 6 933

Keskeiset saavutukset

� Ahlstrom paransi merkittävästi tulostaan heikosta markkinatilanteesta

huolimatta.

� Parantuneen kassavirran ansiosta korollisen nettovelan määrä laski vuoden

lopussa 401,5 milj. euroon (536,9 milj. euroa).

� FiberComposites-divisioona paransi liikevoittoaan merkittävästi vuodesta 2001.

Liikevaihto

markkina-alueittain

Liikevaihto

divisioonittain

FiberSolutions FiberSolutions

Taloudellinen tiedottaminen 2003

Ahlstrom Oyj julkaisee kolme

osavuosikatsausta vuonna 2003:




Ahlstromin vuosikertomus ja osavuosikatsaukset

julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Julkaisut internet-osoitteessa www.ahlstrom.com

Julkaisuja voi tilata osoitteesta:

Ahlstrom Oyj

Konserniviestintä ja -markkinointi


Puh. 010 888 4711

Faksi 010 888 4799

[email protected]

Vuosikertomus 2002

BIGDIFFERENCE.B

IGDIFFEREN

CE

.B

I GDIFFERENCE.

BIG

DIFFERENCE.BIGDIFFERE

NC

E. B IG D I F F E R EN

CE

.BIGDIFFEREN

CE

.2

002

B IG DIFFERENCE. BIG DIFFERENCE. BIG

DIF

FE

REN

CE

.B

IGD

IFF

ERENCE.

BIG

DIF

FER

EN

CE

.

BIGDIFF

ER

EN

CE

.B

IGD

IFFER ENCE.B

IGD

IFFE

REN

CE

.B

IGDIFFERE

NC

E.

BIG

DIF

FER

EN

CE.BIGD

IFF

ER

EN

CE

.2

00

2

B IG D IFFERENCE . BIGD

IFF

ER

EN

CE

.B

IG

DIFFERENCE.BIGDIFFER

EN

CE.

B IGDIFFERENCE

D

IFFERENCE.BIG

BIGD

IFF

ER

E N C E . D I

FF

ER

EN

E

BIG

D IFFEREN

CE

.B

IGD

IFFE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FE

RENCE.D

IFFE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FER

EN

CE

.

BIG

DIF

FE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FER

EN

CE

. BIGDIFFE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FER

EN

CE

.D

IFFE

RENCE .

BIGDIF FERE

NC

E.

B IG DIF

FERENC

E.

DIF

FE

REN

CE

.B

IGDIFFE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FE

R

ENCE

. B IG

DIF

FERE

NCE .BIG DIFFERENCE.

BIG

DIF

FE

RE

NC

E.

BIG

DIFFEREN

CE

.B

IGD

IFF

ER

EN

CE

. 2002

BIG

D IFFEREN

CE

.B

IG

D IFFERENCE . BIG

DIF

FER

EN

CE.

BIG

DIFFERENCE.BIGDIF

FE

RE

NC

E.

BIG

DIF

FE

REN

CE

.

BIG

DIF

FER

EN

CE

. B I G D I F

F ER

EN

CE

.D

IFFE

RENCE.

BIGDIFFERENCE.

BIG

D I F F ERENCE . BIG

DIFFERENCE.BIGDIF

FER

ENC

E.

BIG

DIF

FERENCE . BIG DIFFEREN

CE.

BIG

B IG D I FFERE

NC

D

IFFERENC

E.

BIGDI

FFER

EN

CE

.B

IGD

IFF ERENCE

.B

IGD

IFFER

EN

CE

.B

IG

D IFFERENCE . BIG

BIGDIFFERENCE.B

IGDIFFEREN

C

E . B IG DIFFEREN

CE.

BIGDIFFERENCE.BIG

D I F F E R E NC

E

.BIGDIFFE

REN

CE .

B IG DIFFERENCE.

SM

ALL

F IBERS. SMALL FIBERS.SM

ALL

FIBERS.

SM

ALL

FIB

ERS.SMALLFIBERS.SMALF

IBER

S.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

AL

L

F I B E R S . SM

AL

L

FIBERS.

S M A L L

FIB

ER

S.SMALL

FIB

ER

S.

SMA

LL FIBERS.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FI BERS.S

MA

LL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FI BERS.

SM

ALL

F IBERS. SMALL FIBERS.S

MA

LL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

ERS.SMALLFIBERS.SA

LL

F I B ERS. S M A

LL

FIBERS.SMALLFI

BER

S.

SMALL

FIBE

RS

.S

MA

L L

F I B E R S .

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM


S.

SM

ALL

F IB

ERS.

SMALL FIBERS

SM

ALL

F IBER

SMALL

FIBE

RS

.S

MA

L LF I B E R S .

SM

ALL

FIB

ER

S.

SMALLFIBERS.

SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

F

IBERS.SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIBERS

SM

ALL

F IBERS.SM

ALL

FIB

ER

S . SM

ALLFIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

E RS.SMA

LL

FIB

ER

S.

SM

ALLF

IB

ERS. SM

ALL

F IBERS. SMAL

L

FIB

ER

S.

SM ALL

FIBE

RS

.S

MA

LL

FIB

ER

S.SMALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

ER SMALL FIBERS. SMALL

FIB

ER

S

.SMALLFIBERS.S

MA

L LF I B ERS. SMA

LL

FIBERS.SMALLFIBERS.SM

ALL

FIB

ER

S. S

MA

LL F IBERS. SM

ALL

FIBERS.

SM

ALL

F IBERS. SMALLFIBE

RS.SM

ALL

FIB

ER

S.

SM

ALL

FIBERS.SM

ALL

FIB

ER

S.

SMALL FIBERS. SMA

LLFIB

E RS.SMALLFIBERS

.S

M

A L L F IBERS.

SM


S.

SM

ALL

FIB

ERS.

SM

ALL F IBERS. SM

ALL

FIBERS.

SMALL F IBERS. SMALLFIB

ER

S.

SM

ALL

FIB

E RS.SMA

LL

FIB

ER

S.

SM

AL

LFIBERS

.S

MA

LL

FIB

ER

S.

SM

ALLFIBE

RS

.S

MA

LL

FIB

ER

S.

SMALL FIBERS.SM

ALLFIBERS

.S

MA

LL

FIB

E R S . S M

ALL

FIBERS.SMALLFI

BER

S.

SM

ALL

F IB

ERS.

SMALLFIB

ER

S

.SMALLFIBERS.

SM

A

L L F IBERS.

SM

ALLFIBERS.SMALLFIB

ERS.

SM

ALL

F IB

ERS.

SMALL FIBERS.

SMALL

FIBE

RS

. SMALL FIBE

RS

.

SMALL

FIBERS.

ahlstrom vuosikertomus 2002 - etusivu...1 ahlstrom lyhyesti ahlstrom on johtava korkealaatuisten...

Documents