yliopistot ja korkeakoulut esteettömyyden edelläkävijöitä ... · ja opiskelun fyysisten,...

Työharjoittelullakojalka työelämänoven väliin ? s. 8

Yliopistot jakorkeakoulut

esteettömyydenedelläkävijöitä

s. 4 ja 18

Pyry Niemeläntie korkeakoulustakonsulttiyrityksenanalyytikoksi s.14

Pyry Niemeläntie korkeakoulustakonsulttiyrityksenanalyytikoksi s.14

2 2009

Kyvyt käyttöön on vammaistenja osatyökykyisten työllistymisenerikoisaikakauslehti.

Päätoimittaja

Marjatta Varanka

Toimitussihteeri

Juha SaarinenPuh. (09) 7527 [email protected]

Toimittaja:Arto Vilmi

Osoite

PL 40, 00621 Helsinki(Oltermannintie 8)Puh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521

Osoitteenmuutokset ja tilaukset:

Marianne KaunismäkiPuh. (09) 7527 [email protected]

Kyvyt käyttöön 3 / 2009ilmestyy syyskuussa 2009.Siihen tarkoitetun aineiston tulee ollatoimituksessa viimeistään 15.8.2009.

Toimitus toivoo lukijoilta palautetta,juttuideoita, käytännön esimerkkejäja kokemuksia.

Ulkoasu / piirroksetMarkku Böök

Kannen kuva:Studio Hannu Lehmusvuori

PainopaikkaSavion Kirjapaino Oy

Painos7000 kpl

Kyvyt käyttöön on ilmainen.Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kesäkuu 2009

Noin tuhat korkeakoulutettua vammaista ihmistä on työmarkki-noiden ulkopuolella. Se on suuri työvoimaresurssi, jota yhteiskun-tamme ei ehkä ole vielä kunnolla tunnistanutkaan.

Nähdäänkö vammaisten korkeakoulutus vain tasa-arvokysy-myksenä vai tähdätäänkö sillä aidosti työllistymiseen? Edistääkö kor-keakoulutus vammaisen ihmisen laadukasta työllistymistä koulutustavastaavaan tai ainakin sen tasoiseen työhön?

Tukevatko vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tukime-netelmät reaalisesti myös korkeakoulutettuja vammaisia koulutuksenmukaiseen työn saantiin ja säilyttämiseen? Tuemmeko korkeakoulu-tettujen vammaisten työnsaantia oikeassa suhteessa suorittavan työntukemiseen? Millaisia hyviä työllistymisen esimerkkejä ja käytäntöjäolisi tiedotettavaksi?

Tällaisia kysymyksiä oli alkuasetteluna, kun ryhdyimme työstä-mään tätä Kyvyt käyttöön -lehden numeroa haasteellisena teemanam-me valottaa korkeakoulutettujen vammaisten ihmisten työllistymisenhyviä käytäntöjä ja tukimalleja. Varsin pian meille selkeni, että ei oi-kein löydy tietoja ja käytäntöjä korkeakoulutettujen vammaisten työl-listymisen tukemisesta.

Tekemiemme tietohakujen ja haastattelujen perusteella näyttääsiltä, että koulumaailmassa on tehty enemmän työtä ja kehitetty käy-täntöjä korkeakoulutettujen vammaisten ihmisten mahdollisuuksienparantamiseksi kuin työelämässä. Tämä on nyt haaste työelämän ke-hittäjille ja työnantajille sekä työhallinnolle.

Koulutuksen jälkeistä työnsaantia heikentää merkittävästi aiem-man työkokemuksen vähäisyys. Varsinkin, jostyökokemusta ei ole ehkä lainkaan. Missäsilloin voi oppia työssä käynnin yleisiä peli-sääntöjä, yhteistyötaitoa työyhteisössä, op-pia kestämään ja voittamaan työn haastei-ta.

Opintojen jälkeistä työnsaantia hel-pottamaan vammaisilla tulee olla tasa-vertaiset mahdollisuudet opintojenaikaiseen työhön. Opiskelijoille työ-kokemusta antaa työharjoittelu, mut-ta merkittävästi myös kesätyöt, vii-konlopputyöt, iltatyöt. Ne ovat tär-keitä myös vammaisen henkilöntyöelämäkokemuksen kartuttajina,yksilöllisistä valmiuksista riippu-en. Miksi ei tueta jo varhaisessavaiheessa työkokemuksen karttu-mista, vaan odotetaan, kunnessaadaan vastavalmistunut työtön,joka sitten aloittaa työkokemuk-sen keräämisen alusta, opiskelija-tovereitaan paljon taaempaa?

Korkeakoulutettujen vammais-ten työmarkkina-asema pitää arvioi-da mitä pikimmin kaikilla asiaanliittyvillä areenoilla.

Marjatta Varanka

Mikä on korkeakoulutettujenvammaisten työmarkkina-asema?

Kyvyt käyttöön 2 2009 3

2 Pääkirjoitus

4 Esteetön opintopolku työelämään kehitteilläItä-Suomen korkeakouluissa kehitetään esteetöntäoppimisympäristömallia, jonka toivotaan jalkautuvantyöelämään opiskelijoiden myötä.

6 Vammaiset opiskelijat huonoja ura- ja rekrytointipalvelujen käyttäjiä

Yksilöllisemmät yliopiston ohjaus- ja tukipalvelut sekäaktiivisempi ura- ja rekrytointipalvelujen käyttö tukisivatkorkeakoulutettujen vammaisten pääsyä töihin.

8 Työharjoittelulla ovi auki työmaailmaanTyömarkkinajohtajat Markku Koponen ja Markku Lemmettysekä Helsingin yliopiston esteettömyysryhmän jäsen EvaIsaksson pohtivat korkeakoulutettujen vammaistentyöllistymistä.

12 Korkeakoulutetuille työllistymistakuu!Pääsihteeri Sari Loijas ehdottaa työllistymistakuutavastavalmistuneille korkeakoulutetuille vammaisilleNäkökulma-kolumnissaan.

13 Mikä työpaikan saannissa tökkii?Sosiaalipsykologian opiskelija, koulutussuunnittelijaMilla Ilosen näkemyksiä ja kokemuksia.

14 Ponnistellen päämääriinDiplomi-insinööriksi valmistuva Pyry Niemelä kertoovaikeavammaisen ihmisen ponnistelusta korkeakoulustatyösuhteeseen Työni ja minä -sarjassa.

17 EUSE-stipendiaatin Hollannin opitPietarsaaren työklinikan työhönvalmentaja Anki Sunqvistinkokemukset työhönvalmennuksen arjesta tulppaanien maassa.

18 Korkeakoulutuksen yhdenvertaisuutta parannetaanesteettömyystiedollaValtakunnallisen Esok-hankkeen tavoitteena on opetuksenja opiskelun fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten esteidenpoistaminen.

20 AjassaRuss Palmer on kuurosokea henkilö, jolle sisäkorvaistutemahdollisti oman cd:n julkaisemisen.

Keskiaukeamalla VATES-säätiön koulutuskalenteri

s.14

s.12

s.20

s.8

Kyvyt käyttöön 2 20094

Projektipäällikkö Anne Kanto-Ronka-sen tehtävänä Savonia-ammattikorkea-koulussa on tarkkailla erilaisten oppijoi-den tilannetta omassa yhteisössään. Hänseuraa esteettömyydestä käytävää kes-kustelua myös valtakunnallisesti. Euroo-pan sosiaalirahaston tukeman Esteetöntyöpolku työelämään -projektin hallin-noijana hän huolehtii siitä, että opinto-jen esteettömyyteen ja työyhteisön hy-vinvointiin tähtäävä kehittämistehtävähuomioidaan kolmessa korkeakoulussayhtäaikaisesti.

Kuopion yliopiston, Savonia am-mattikorkeakoulun ja Humanistisen am-mattikorkeakoulun yhteisessä hankkees-sa esteettömyys nähdään laajasti.

- Täällä on kartoitettu fyysistä es-teettömyyttä jo aiemmin. Nyt on päätet-ty hakea esteettömyydelle laajempaaopintojen ohjauskäytäntöihin liittyvää

Itä-Suomen korkeakoulujen

Esteetön opintopolku

työelämään -hankkeen

tavoitteena on lisätä tietoa

esteettömyydestä

koulutusympäristössä. Kun

toimivia käytäntöjä saadaan

syntymään, niille toivotaan

löytyvän käyttöä

työelämässä.

Esteetön opintopolkutyöelämään kehitteillä

aspektia. Esteettömyys on fyysisten es-teiden purkamisen ohella myös sosiaa-lista, kulttuurista ja psyykkistä. Olem-me saaneet aikaiseksi erilaisten oppijoi-den huomioimisen alun.

Kun oppilaitosten ohjauskäytäntö-jä on projektissa pohdittu, opettajat ovatammatillisen kokemuksensa kautta pääs-seet tarkastelemaan oppimisväylien tai-tekohtia ja esteitä.

- Työryhmät ovat pohtineet muunmuassa sitä, miten opiskelijat näissä op-pilaitoksissa tulevat ajoissa tehostetunohjauksen piiriin, Anne Kanto-Ronka-nen täsmentää.

Työssäoppimiseenmonipuolisempaa ohjausta

Työyhteisön hyvinvointi on nostettu työ-listalle Esteetön opintopolku työelä-mään -hankkeen toimintatavassa. Käy-

Kuva

. Ju

ha S

aarin

en


täntöjen kehittämiseen ja esteettömienopintopolkujen avaamiseen on lähdettykahdesta suunnasta. Sekä opiskelijat ettäopettajat ovat saaneet työssäoppimiseen-sa monipuolisempaa ohjausta kuin aiem-min. Hankkeeseen on palkattu opinto-psykologi Katri Ruth.

- Hänellä on kahtalainen rooli. Kat-rin vetämissä opiskelijaryhmissä käy-dään läpi opinnoissa jaksamista ja opis-kelutaitoja. Opettajat hakevat keskinäi-sestä kokemusten vaihdosta tapoja mo-niammatilliseen tiimityöhön. Sitä erilais-ten oppijoiden huomioimiseen tarvi-taan, kertoo Anne Kanto-Ronkanen

Vanhemman opiskelijan vertaistukitärkeää

Esteettömyys opiskelun suunnittelussa-työryhmän puheenjohtaja Tommi Haa-paniemi työskentelee projektipäällikkö-nä Kuopion yliopiston oppimiskeskuk-sessa. Kahdeksan hengen työryhmä ko-koontuu jäsentensä toimipisteissä, jottatyöympäristö myös oman laitoksen ul-kopuolella tulee konkreettisesti tutuk-si. Samalla ympäristön esteet havainnol-listuvat.

- Olen saanut hankkeesta organisaa-tion näkökulman esteettömyystematiik-kaan, Tommi Haapaniemi toteaa.

Työryhmäkeskusteluissa esiin nous-seita teemoja tuodaan oppilaitosten op-paisiin ja nettisivuille. Verkkokurssillakäsitellään parhaillaan opintojen suun-nittelua ja käytännön järjestelyitä. Jokai-

sella työryhmän jäsenellä on henkilökoh-tainen kehittämiskohteensa.

- Näitä ovat esimerkiksi ohjaaminengradun teossa tai aikuisopetuksessa, tu-tor-toiminta ja tulkkikoulutus. Kehittä-miskohteiden parissa tehdystä työstäjulkaistaan artikkelikokoelma syksyllä.

Ammattikorkeakoulussa kaikilleopiskelijoille tehdään henkilökohtainenopetussuunnitelma, silti opiskelijoidentoisilleen tarjoama vertaistuki on osoit-tautunut tarpeelliseksi.

- Usein vanhemman opiskelijan tar-joama perehdytys innostaa uuden al-kuun. Olemme paneutuneet siihen, mil-laista ohjausta tarvitaan, jotta uudetopiskelijat löytäisivät mahdollisimmanjärjestäytyneesti näihin tutor-kohtaami-siin, kuvailee Anne Kanto-Ronkanenopintopolkujen rakentamista.

Ammattilaiset kohti työelämää

Oppilaitosympäristö on työyhteisö sii-nä, missä mikä tahansa muukin. Aiem-min toimintaterapeuttina työskennellytprojektipäällikkö Anne Kanto-Ronka-nen löytää ohjauskäytännöistä yhtymä-kohtia työelämään opiskelumaailmanulkopuolella.

- Erilaisten oppijoiden tueksi tarvit-tava moniammatillinen tiimityö on toi-mintamalli, jolle olisi käyttöä monenlai-sessa työyhteisössä. Toimintaterapeutti-na sairaalassa olisin hyötynyt nykyisestäverkosto-osaamisestani.

Työelämä- ja elinkeinoministeriön

sektoritutkimuksen neuvottelukunnas-sa on todettu, että projektitasolla onvaltavasti käytännön tietoa ja kokemus-ta. Sen muuntaminen valtavirran toimin-naksi on useasta syystä hankalaa. AnneKanto-Ronkanen tunnistaa toimintata-pojen siirtämisen hankalaksi.

- Keräämämme tiedon ja projektis-sa kehittämämme toimintamallin siirtä-minen on haasteellista, varsinkin vajaankahden vuoden määräaikana. Korkea-kouluissa ollaan onneksi tekemisissäammattilaiskoulutuksen kanssa.

Esteettömyystiedolla on merkitystä,sillä oppilaitosten oman toiminnan ke-hittäminen on tulos. Tulevat ammatti-laiset siirtävät osaamistaan eteenpäinomilla aloillaan.

Teksti: Outi Lindroos

Projektin hallinnoija Anne Kanto-Ronkanen kertoo, että projektin työryhmissäon pohdittu, kenelle tehostettu tuki on tarpeen ja kuinka mukaan ohjaudutaan.

Silloin, kun esteet ovat oppilaitoskäytännöissärakentuneita, yksittäisen opiskelijan on vaikeaniihin vaikuttaa, Kuopion yliopiston projekti-päällikkö Tommi Haapaniemi toteaa.

Toimintamalli kehitteillä

1. erilaisten oppijoiden huomioiminen

2. esteetön oppiminen ja ohjaus

3. opintopsykologin palvelut

4. hyvinvointi yhteisössä

5. opiskelun etätulkkaus

6. työelämäkäytännöt

Lisätietoja: http://portal.savonia.fi/amk/esittely/esteettomyys


Helsingin yliopiston erilaisten oppi-joiden Hyeron hallituksen jäsen NikaFennander, 34, korostaa että opintoai-kaiset kesätyöt ja työharjoittelu ovat tär-keitä portinaukaisijoita työelämään eri-laisille. Erityisesti hän painottaa yliopis-ton roolia työharjoittelun järjestämises-sä ja suomii omaa opinahjoaan kirjavis-ta käytännöistä.

- Työharjoittelun pakollisuus vaih-telee tiedekunnittain ja laitoksittain.Harjoittelun voi korvata tentilläkin, josei onnistu saamaan harjoittelupaikkaa.

Nika Fennanderin mielestä olisi tär-keää, että työharjoittelu liittyisi kiinte-ästi omaan opintoalaan, jotta se tukisimahdollisimman hyvin valmistumisenjälkeistä pääsyä työelämään.

- Harjoittelun tulee olla muuta kuinkahvinkeittoa. Kesätyön suhteen opis-kelijan ei sitten kannata olla kovin vali-koiva. Se voi olla siivousta tai pakkaus-takin.

Nika Fennander, joka valmistui val-tiotieteen maisteriksi Helsingin yliopis-tosta vuonna 2006 pääaineena talous jasosiaalihistoria, ei opiskeluaikanaan työ-harjoittelua suorittanut. Se ei ollut hä-nelle pakollinen, eikä hänellä ollut puu-tetta työkokemuksesta.

Kesätöitä hän on saanut järjestöak-

Vammaiset opiskelijat huonoja ura- Vammaisille opiskelijoille

työharjoittelu on työelämään

pääsyn avaintekijä. Helsingin

yliopiston erilaisten

oppijoiden Nika Fennanderin

mielestä yliopisto ei tunnista

vammaisten työharjoittelun

erityistarpeita. Yliopiston ja

TE-toimiston mielestä

vammaiset opiskelijat eivät

hyödynnä hyvin niiden

palveluja.

tiivina nuoresta pitäen sokeiden järjes-töjen, mutta myös tuttujen avulla. Lisäk-si hän on tehnyt ohjelmistotestauksiayksityisenä elinkeinoharjoittajana 90-lu-vun lopulla, siirtynyt freelanceriksi 2001ja tekee nyt sijoitusanalyysejä yrityksel-le, jonne hän haki vakituista työsuhdet-ta 2007.

- Työ on kausittaista. Välillä paine-taan yötä päivää, sitten voi olla pitkiä-kin aikoja ilman toimeksiantoja.

Monet ovat pettyneet

Helsingin yliopiston kaikkiin tutkintoi-hin kuuluu työelämään orientoitumistaja yliopiston urapalvelut tukee opiskeli-joiden siirtymistä opinnoista työelä-mään. Urapalvelujen kautta on mahdol-lisuus saada apua työnhakuun ja ura-suunnitteluun sekä tietoa mm. työ- jaharjoittelupaikoista ja sijoittumisestatyöelämään. Urapalveluilla on erilaisia

kursseja ja laaja sekä laadukas intra-si-vusto, jota voivat hyödyntää opiskelijat,yliopiston omat tiedekunnat ja laitokset.Työnantajia varten on omat ulkoiset si-vut.

Nika Fennander kertoo, että hän onkäyttänyt urapalveluiden tukea osallis-tumalla sen järjestämään tilaisuuteen,jossa esiteltiin yksityisenä elinkeinohar-joittajana toimimista.

- Se oli kannustava, mutta melkoyleistä tietoa tarjoava.

Fennanderin mielestä yliopistonura- ja rekrytointipalvelut eivät tunnis-ta tarpeeksi hyvin erilaisten oppijoidenyksilöllistä neuvonnan ja tuen tarvetta.

- Monet meikäläiset ovat joutuneetsiihen pettymään. Se tarjoaa sadalle ih-miselle suunnattuja kursseja, mm. cv-klinikkaa, jossa kullekin osallistujalletarjoutuu vain 15 minuuttia oman cv:nsäanalyysiin.

Helsingin yliopisto ja TE-toimisto:

Valmistuneita ja valmistusvaiheessa olevia korkeakoulutettuja palvelee Kluuvin TE toimistossa kaksipsykologia ja viisi muiden alojen maistereita. Psykologi Liisa Jaakkonen (vas.) ohjaa urasuunnitte-lussa ja maisteri Mervi Salokannel työelämään sijoittumisessa.


- ja rekrytointipalvelujen hyödyntäjiä

Yksilöllistä tukea saa, jos sitäpyytää

Urapalveluissa työharjoittelusta vastaa-va Merja Enkovaara-Pälvi korostaa, ettäurapalvelut pyrkii asiakaspalvelussaanesteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen.Hän tietää, että esimerkiksi yhdelle kuu-lovammaiselle opiskelijalle on äskettäinjärjestetty tulkkaus perehdytystilaisuu-teen, joka koski harjoittelua valtionhal-linnossa.

- Me annamme myös yksilöllistäurasuunnittelutukea, kunhan siihen vainvaraa ajan. Vammaiset opiskelijat eivätmeiltä ole tällaisia palveluja kuitenkaanhakeneet, toteaa Enkovaara-Pälvi.

Työharjoittelupaikkoja ei kuiten-kaan opiskelijoille voida taata, vaan jo-kaisen on itse paikkansa hankittava.

- Toki erilaisia oppijoita voidaanauttaa harjoittelupaikkojen saamisessa,jos he eivät itse koe pystyvänsä siihen.

tietää, että Nikan tapainen työnhakija ontosi harvinainen vieras heillä.

- Mielenterveysongelmista kärsivi-en määrä on viime vuonna selvästi nous-sut. Heitä meillä käy, mutta muita vam-maisia henkilöitä on käynyt niin vähän,että muistamme heidät kyllä kaikki vii-meisen kymmenen vuoden ajalta, muis-telee Jaakkonen.

Korkeakouluneuvoja Mervi Salo-kannel kertoo, että usein vammaiset tu-levat pohtimaan korkeakouluneuvojienluo, miten he selittävät cv:ssään olevanison työura-aukon. Samalla heidän kans-saan pohditaan, miten heidän työllisty-mispolkuaan voitaisiin tukea.

Kluuvin korkeakouluneuvojien työ-kalupakissa on tarjolla henkilökohtaisenneuvonnan ja erilaisten kurssien lisäksityöelämävalmennusta ja työkokeiluatyöpaikoilla.

- Meillä on aika hyvin tarjolla näitäpaikkoja erityisesti julkiselta sektorilta.Työkokeiluun vammaiset eivät kuiten-kaan mielellään mene. He eivät haluatuoda esille vammaansa, vaan haluavatpiilottaa sitä mahdollisimman paljon.

Työkokeiluun voi päästä jo opiske-luaikana. Työelämävalmennus, jonkaLiisa Jaakkonen toteaa vastaavan kor-keakouluharjoittelua työpaikalla, voimennä vasta valmistumisen jälkeen.

- Olemme saaneet sekä työelämäval-mennuksesta että työkokeilusta hyviätuloksia. Niitä molempia kannattaisivammaisten opiskelijoiden hyödyntää.

Korkeakouluneuvojat ovat hankki-neet asiakkailleen myös ulkopuolistentyönetsijöiden apua, jos työelämäval-mennuspaikan saamisessa on ollut on-gelmia.

- Se on osoittautunut tuloksellisek-si apukeinoksi, sitä voisi käyttää enem-mänkin.

Hyeron hallituksen jäsenen NikaFennanderkin uskoo, että räätälöidyllätyönetsintä- ja työhönvalmennuspalve-lulla voisi olla käyttöä vammaisille opis-kelijoille.

Teksti ja kuva: Juha Saarinen

Heidän pitää myös ot-taa yhteyttä oman lai-toksena harjoitteluvas-taavaan, hän kehottaa.

Helsingin yliopis-to pyrkii kehittämäänopiskelijoidensa työ-harjoittelumahdolli-suuksia ja siihen liitty-vää palvelua: parhail-laan istuu harjoittelunkehittämistyöryhmä,jonka sihteerinä Enko-vaara-Pälvi on. Hän lu-paa viedä työryhmänpohdittavaksi, kuinkaerilaisten oppijoidentyöharjoittelumahdol-lisuuksia voitaisiin tu-kea entistä paremmin.

Väärän urantyrkytystä

Pääkaupunkiseudunkorkeakoulu- ja yli-opisto-opiskelijoilla on

mahdollisuus käyttää hyväkseen myösKluuvin työ- ja elinkeinotoimiston kor-keakouluneuvojia työn hakuunsa ja ura-suunniteluunsa. Palvelut ovat hyödyn-nettävissä vuoden ajan ennen ja jälkeenvalmistumisen.

Nika Fennanderille korkeakoulu-neuvojien urasuunnitteluohjaus ja työn-hakuvalmennus ovat tuttuja. Hän onsaanut molempia ilmoittauduttuaantyöttömäksi työnhakijaksi valmistumi-sensa jälkeen.

- Halusin saada neuvontaa, mitentästä nyt eteenpäin. En kuitenkaan pal-jon hyötynyt. Uraneuvoja tyrkytti minul-le sellaista ammattia, jota en missäännimessä halunnut.

Sen sijaan parinkymmenen muunosanottajan kanssa käyty cv:n ja työha-kemuksen teon viikon mittainen kurssioli hyödyllinen.

- Sain hyviä vinkkejä cv:n laatimi-seen ja työhakemukseni vietiin ihan kä-destä pitäen tälle vuosikymmenelle, ker-too Nika Fennander.

Työentsijääkin voidaan käyttää

Korkeakouluneuvoja Liisa Jaakkonen

Helsingin yliopiston urapalvelujen Mervi Enko-vaara-Pälvi lupaa, että vammaisten erityistar-peita tullaan pohtimaan työharjoittelun kehit-tämistä koskevassa työryhmässä.


T

Työharjoittelulla ovi

yöharjoittelulla ovi Opiskeluaikainen työharjoittelu on korkeasti koulutettujen

vammaisten työllistymisen ydintekijä. Työovien aukeamista

helpottavat entistä monimuotoisempi työelämä ja tekninen

kehityskin. Näin uskovat työmarkkinajohtajat Markku

Koponen ja Markku Lemmetty sekä Helsingin yliopiston

esteettömyysryhmän jäsen Eva Isaksson.


Elinkeinoelämän keskusliitonEK:n koulutusjohtaja MarkkuKoposen kokemuksen mukaantyönantajilla ei yleisesti ole kiel-teistä asenneta vammaisten työl-listämistä kohtaan, vaikka tätänäkemystä korkeasti koulutetutvammaiset yleensä viljelevät.

- Kilpailu työpaikoista onkovaa, eikä vammaisten työllis-täminen ole välttämättä kiinnifyysisestä vammasta, jos se eivaikuta heidän työkykyynsä.

Koponen vakuuttaa, ettätyöyhteisöt ovat nykyisin moni-arvoisia ja niissä työskenteleehyvin erilaisen taustan omaaviatyöntekijöitä.

Ensityöpaikka - ison aidanylitys

Akateemisten ammatillisen kes-kusjärjestön Akavan edunval-

vontajohtaja Markku Lemmetty kertoo,että monessa Akavan liitossa ollaan sitämieltä, että työnantajien ja muidenkinasenteissa on kyllä ongelmia. Tieto pe-rustuu hänen itsensä liitoille lähettä-mään pieneen kyselyyn.

- Kielteistä asennetta on kuitenkinhankala todentaa. Eihän kukaan kyse-lyssä ruksaa, että syrjii vammaisia, Lem-metty pohdiskelee ja yhtyy EK:n Mark-ku Koposeen siinä, että ensimmäisentyöpaikan saaminen on kaikille korkea-koulutetuille vaikeaa, oli vammaa tai ei.

- Sen kun ylittää, niin pääsee tosiison aidan yli.

auki työmaailmaan

Akava on seurannut viiden vuodenajan Aarresaari-tutkimuksessaan kor-keasti koulutettujen työllistymistä hei-dän valmistumisensa jälkeen. Tutkimusosoitti, että mitä ammatillisempi opiske-lijan tutkinto on, sitä paremmin häntyöllistyy, ja mitä pikimmin valmistumi-sen jälkeen työpaikan saa, sitä pysyväm-pi työura on.

Työharjoittelun järjestämiseentukea!

Helsingin yliopiston esteettömyysryh-män jäsen, tähtitieteen laitoksen kirjas-tonhoitaja Eva Isaksson katsoo, ettäopiskeluaikainen työharjoittelu on ydin-asia korkeasti koulutettujen vammaistentyöllistymisen edistämisessä.

Työharjoittelupaikan saamiseenvammaiset opiskelijat tarvitsevat kuiten-kin Isakssonin mukaan korkeakouluntukea.

- Vammaisilta opiskelijoilta kuluuniin paljon voimavaroja arjessa pärjää-miseen - esimerkiksi Kelan kanssa asi-oimiseen - että he eivät pysty luomaansellaisia verkostoja, joilla turvaisivat it-selleen työelämäkokemusta opiskeluai-kana, toteaa Isaksson. Kyse ei ole mutu-tuntumasta, vaan tämän näkemyksenallekirjoittivat valtakunnallisen korkea-koulujen esteettömyysprojektin semi-naarin osanottajat toukokuussa Helsin-gissä.

Helsingin yliopiston omassa esteet-tömyysprojektissa on muutama vuosisitten tehty suositus, että yliopiston ura-ja rekrytointipalvelu laatisi ohjeen vam-

“Meillä esteettömyysryhmässä yhden tiedekunnanedustaja suhtautui todella epäillen siihen, voiko

kuuro henkilö opiskella lääketiedettä. Ei siihen voinutmuuta sanoa kuin että ihminen, joka kuuroutui

opiskelun alkuaikoina, on voittanut Nobelinpalkinnon. Samaan on yltänyt penisilliinin rakennetta

selvittänyt stereokemian tutkija, joka kuuroutui kouluaikoina. “

Eva Isaksson

Kyvyt käyttöön -lehden järjestämässä tilai-suudessa Eva Isaksson, joka on kuulovam-mainen, käytti kirjoitustulkkia apunaan“kuullakseen”, mitä Markku Lemmetty(vas.) ja Markku Koponen sanovat.


maisten opiskelijoiden työharjoittelustaja selvittäisi, miten harjoittelu on tähänasti toteutunut. Suositukset ovat kuiten-kin jääneet toistaiseksi toteutumatta.Akavan opiskelijajäsenet viestivät Mark-ku Lemmetylle, että yliopiston työelä-mäohjaus ei yleisestikään ole kovin hää-viä.

EK:n Markku Koposen mielestävammaisten opiskelijoiden työharjoitte-lulla ja sen yhteisellä ohjeistuksella olisitosi tärkeä merkitys työnantajille ja työ-yhteisöille.

- Työharjoittelun avulla voidaanhälventää mahdollisia ennakkoluuloja japoistaa tiedonpuutetta siitä, kuinkavamma vaikuttaa työssä selviytymiseenja työtehtävien hoitamiseen.

Akavan Markku Lemmetyllä onihan viime ajoilta käytännön kokemuk-siakin siitä, kuinka työkokemus ennenvalmistumista auttaa vammaista opiske-lijaa tarraamaan kiinni työelämään.

- Tuttu opiskelija teki lopputyötäänyrityksessä, johon hänet sitten valmistu-misen jälkeen rekrytoitiin. Sen jälkeenhän on ehtinyt vaihtaa jo toiseen työ-paikkaankin.

Osa-aikatyöstä yksi portti?

Markku Lemmetyn mielestä kannattasiehkä myös pohtia, voisivatko osa-aika-työt toimia yhtenä työelämäporttienavaajana korkeakoulutetuille vammaisil-le.

- Me olemme työmarkkinajärjestöis-sä, niin palkansaaja- kuin työnantajaosa-puoli, perinteisesti kokoaika- ja pysyväntyösuhteen ideologisia kannattajia. Tut-kimuksen mukaan vammaiset itse olisi-vat kuitenkin valmiita osa-aikatöihinkin.Niiden kautta voisi ehkä vaikuttaa asen-teisiinkin, Lemmetty toteaa.

Markku Koposen mielestä työelä-mä on tänä päivänä niin monimuotois-ta, että se kyllä tarjoaisi vammaisille kor-

keakoulutetuillekin monenlaisia työteh-täviä ja työsuhdemuotoja, kunhan vainsaadaan työllistymisen pää auki.

- Valmistumisen jälkeen voidaanhyödyntää myös työkokeilua, jonka ai-kana selvitetään soveltuvuus työtehtä-vään, huomauttaa Koponen.

Tekninen kehitys vallankumousvammaisille

Markku Lemmetyn mielestä teknisenkehityksen pitäisi edistää korkeasti kou-lutettujen vammaisten työllistymistä.

- Korkeasti koulutetut ovat asiantun-tijaosaajia, jolloin heillä on mahdollisuusesimerkiksi tehdä töitä kotona. Nykyinenteknologia mahdollistaa verkostoitumi-sen ilman fyysistä vuorovaikutusta. Myösapuvälineet ovat kehittyneet.

Eva Isaksson, joka itse on kuulo-vammainen, korostaa, että tekninen ke-hitys on merkinnyt vammaisille vallan-kumousta.

Harjoittelupaikat ovat vammaisille opiskelijoille elintärkeitä.Ne ovat ensikosketus työelämään ja opettavat, kuinka aloittaaverkostoituminen ja polku työelämään siirtymiseen, korostaaEva Isaksson.

Markku Lemmetyn mielestä sivistyneen yhteiskunnan merkki on,että koulutettujen vammaisten työllistymisen esteet poistetaan,muuten koulutukseen sijoitettu raha menee yhteiskunnan kannaltahukkaan.

T

Työharjoittelulla...

yöharjoittelulla...

Kyvyt käyttöön 2 2009 1 1

Markku Koponen uskoo, että korkeakoulu-tettujenkin vammaisten työllistymiseen liitty-viä ennakkoluuloja hälventää molemmin-puolinen avoimuus rekrytointitilanteessa.

- Työpaikkani sähköposti on minul-le iso juttu. Sähköpostissa kuulen jakommunikoin paremmin kuin esimer-kiksi työpaikan keittiössä.

Apuvälineiden avulla kuulovam-mainen työntekijä voi ylittää kansainvä-lisen vuorovaikutuksenkin esteet. EvaIsakssonin kuulovammainen sisar jou-tuu esimerkiksi yrityksessään käymäänpuhelinneuvotteluja intialaisen yhteis-työkumppanin kanssa.

- Sisareni kuulee kohtuullisesti,mutta englanninkieliseen keskusteluunpiti aikoinaan löytää ratkaisu. Se löydet-tiin: etätulkkaus Suomessa.

Myös erilaisille oppijoille teknolo-gia on tuonut oikeinkirjoitusongelmiinratkaisun.

- On kehitetty erityisiä ohjelmia,joiden avulla he ovat samalla viivallamuiden kanssa, kertoo Eva Isaksson.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Hannu Lehmusvuori

Esteettömyystyössä korkeakoulut vievät, muutyöelämä vikisee

Työpaikkojen esteellisyyttä on perinteisesti kartoitettu fyysisten esteidennäkökulmasta: millaisia esteitä rakennuksissa on, miten ne voitaisiin korjatatai purkaa. Helsingin yliopiston esteettömyysprojektissa esteettömyysryhmäkäänsi perinteisen näkökulman ympäri.

- Totesimme, että yliopiston rakennuskannan vanhuuden takia selvityksestätulisi vain tietoa, että päärakennukseen, kansalliskirjastoon ja Engelsinsuunnittelemiin rakennuksiin ei pääse.

Niinpä lähdimme selvittämään, mitkä ovat positiiviset toimet, jotka voidaantoteuttaa. Mitkä yliopiston tiloista ovat esteettömiä, jotta opetus voidaansiirtää niihin, kertoo esteettömyysryhmän jäsen Eva Isaksson.

Esteettömyysprojekti laati mm. ohjeita siitä, miten pääsee kirjastoon, ottikoko henkilöstön esteettömyyskoulutuksen piiriin ja esitti, että yliopisto pitääsuunnitella niin, että kaikki ihmiset, niin vanhukset kuin lastenvaunuillakulkevatkin, voivat toimia ja liikkua yliopistossa.

Yliopisto- ja korkeakoulumaailmassa esteettömyyden haaste on otettukin jotosissaan: oppilaitoksissa pohditaan valtakunnallisesti fyysisenesteettömyyden lisäksi myös psyykkisten ja sosiaalisten esteiden poistamista.Muu työelämä kulkee pahasti jälkijunassa. Miten se saataisiin samaan kyytiin?

- Viesti, jota välitämme eteenpäin on, että moniarvoinen työyhteisö onnykyaikainen ja kaikkein innovatiivisin työympäristö, vastaa EK:n koulutus-johtaja Markku Koponen.

Akavan työmarkkinajohtaja Markku Lemmetyn mielestä esteettömyyden laaja-alainen toteuttaminen työelämässä edellyttää tosi syvällistä työyhteisön ja sentoiminnan kehittämistä, ja siinä työmarkkinaosapuolilla on merkittävä rooli.

- Esteettömyyden toteuttamisen avaintekijöitä työyhteisössä ovat esimiestyöja johtaminen sekä niitä ohjaavat työyhteisön tasa-arvoja henkilöstö-ohjelmat. Eikä tasa-arvon tarkastelu saa rajoittua vain sukupuolten väliseenoikeudenmukaisuuteen, vaan sen pitää koskea koko työyhteisönyhdenvertaisuutta, Lemmetty korostaa.


KKorkorkeakeakoulutetuilleoulutetuilletyöllistymistakuutyöllistymistakuu

Osa korkea-asteen kou-lutuksen saaneista vammaisista henki-löistä on sijoittunut työelämään. Liianmoni ei kuitenkaan ole työllistynyt.Miksei?

Opiskelu mielletään vammaistenihmisten kohdalla arvoksi sinänsä. Ta-voitteena ei pidetä tutkintoa eikä työl-listymistä. Tämä näkyykin pitkittynei-nä valmistumisaikoina ja työelämästäsivuun jäämisenä. Oikeus elinikäiseenoppimiseen on siirretty väärään kon-tekstiin ja siitä on muodostunut klisee,jolla pois-selitetään vammaisten tarveopiskella työllistyäkseen.

Toisaalta taas vammaisen henkilönopiskelu- ja urasuunnitelmiin vaikutta-vat omien toiveiden sijaan monetmuut tekijä: ns. asiantuntijoiden näke-mykset perinteisistä vammaisille sovel-tuvista työurista, tukiverkostojen epäi-levä suhtautuminen uusiin ura-avauk-siin, esteelliset opiskeluympäristöt jne.Ulkopuolisten vaikutteiden vuoksi“väärälle” alalle ajautunut opiskelija eiole motivoitunut valmistumaan taityöllistymään.

Opintoihin sisältyvä työharjoitteluon tärkeä työllistymistä edesauttavatekijä. Sekä vammaisen opiskelijan it-sensä että oppilaitoksen tulisi suhtau-tua harjoittelupaikan etsimiseen ny-kyistä vakavammin. Rima alitetaan lii-an usein. Toimistoapulaisen työ ei olerelevanttia opintoihin liittyvää työhar-joittelua korkeakouluopiskelijalle. Sensijaan muun omaehtoisen kesätyönsuhteen ei kannattaisi olla kovinkaangranttu, mikäli työtä vain on tarjolla.Kesätyön tekeminen on osoitus aktiivi-suudesta ja siitä voidaan palkita myö-hemmin elämässä.

Kun tutkinto on taskussa, ovatkinedessä uudet haasteet. On hämmästyt-tävää, miten vähän yhteiskuntammetuntee mielenkiintoa kovalla rahallakorkeasti koulutettujen vammaisten

henkilöiden työllistymiseen. Osasyynätähän varmaankin on se, että korkea-asteen koulutuksen läpäisseiden vam-maisten ihmisten ajatellaan työllistyvänilman ulkopuolista tukea, kun he ovatakateemisista opinnoistaankin suoriu-tuneet. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Juuri opintojen päättymisen jatyöelämän alkamisen saumakohdassatehostettu tuki olisi monelle vammai-selle työnhakijalle tarpeen. Vanhojenkonstien lisäksi tarvittaisiin uusia.Korkeakoulututkinnon suorittaneelle

henkilölle voitaisiin esimerkiksi turva-ta positiivisen erityiskohtelun toimen-pitein kahden vuoden mittainen työlli-syystakuu. Sen piiriin kuuluisivat apu-välineet, vammaispalvelut, työllistymi-sen tukitoimet ja työpaikka. Näin aiem-paa useampi korkea-asteen koulutuk-sen saanut vammainen henkilö pääsisikiinni työelämään.

Sari LoijasValtakunnallisen vammaisneuvostonpää[email protected]

näkökulma


miksi?SSosiaalipsykologian opis-kelija ja koulutussuunnittelijaMilla Ilonen, vammaisena jaaktiivisena toimijana sinullaon kokemusta vammaistenkorkeasti koulutettujen työl-listymisen ongelmista. Mikätyönsaannissa oikein tökkii?

Asialla on varmasti kaksipuolta. Vammaisten henkilöi-den työelämätaidoissa tai so-siaalisessa kompetenssissasaattaa olla puutteita. Tämä eijohdu välttämättä vammaises-ta opiskelijasta itsestään, vaanehkä juuri rakenteellisista es-teistä. Tällöin tarvittaisiinkohtuullisia mukautuksia taipositiivista erityiskohtelua!

Entä se toinen puoli. Olisikokyse asenteista?

Työelämän koventuneet te-hokkuusvaatimukset ja työn-antajien asenteet ovat varmas-ti osasyynä tilanteeseen. Josvammaisuus ei ole työnanta-jalle entuudestaan tuttu juttu,se saatetaan nähdä uhkanatehokkuudelle ja menestymi-selle.Itse kirjoitan työhakemusteniloppuun tavallisesti, että käy-tän liikkumisen apuvälineenäsähköpyörätuolia. Jos tunnus-taisin ensimmäisessä lauseessaolevani vammainen, jaksaisi-ko vastaanottaja kiinnostuaenää muista identiteettimää-reistäni, kuten yhteiskuntatie-teiden maisteri, vuorovaiku-tuksen asiantuntija, puheen-johtaja, nuorisokouluttaja,nainen, tamperelainen.

Mitkä seikat mielestäsi edistävätvammaisten pääsyä oppilaitokses-ta työelämään?

Henkilökohtainen avustaja, tulkki-palvelut, kuljetuspalvelut, opiskelunapuvälineet, asiallinen ammatinva-linnanohjaus - sekä suhteet.

Kuinka tärkeänä näet työharjoitte-lun merkityksen?

Työharjoittelupaikkojen löytämistäpidän ensiarvoisen tärkeänä vam-maisten nuorten työllistymisessä.Se, ettei soveltuvan työharjoittelu-paikan etsimiseen aina edes panos-

teta, on oikeastaan jo tietynlainenviesti opiskelijalle: “Et sinä kuiten-kaan tule koskaan työllistymään, jo-ten voit yhtä hyvin korvata harjoitte-lun kirjatentillä.”

Yliopisto-opintoihin kaipaisin mää-rällisesti lisää harjoittelua. Omaantutkintooni kuului tasan yksi kolmenkuukauden harjoittelujakso, jonkaolisi tosiaan saanut korvata neljänkirjan tentillä. Nyt kun olen ollutreilun vuoden työelämässä - ensinAllianssilla ja parhaillaan Asumispal-velusäätiö ASPAn koulutussuunnit-telijana - voin rehellisesti sanoa, ettätyö se on, mikä eniten opettaa!

Miksi korkeastikoulutettujentyönsaanti tökkii?

Teksti: Arto Vilmi


Ponnistellenpäämääriin

Ilman henkilökohtaistaavustajaa Pyry Niemelä eiehkä olisi lainkaantyöelämässä mukana.Työllistymisovia on avannutmyös korkeakouluopiskelu.


Olen Pyry Niemelä, pian valmistuva28-vuotias diplomi-insinööri. Teentöitä analyytikkona Espoossa NHGBenchmarking Oy:ssä, joka on sosiaali-ja terveydenhoitoalan konsulttiyritys.

Työskentelemme hyvin analyyt-tisesti - asiakkaan toimintaan perus-teellisesti perehtyen. Asiakkaat ovatjulkiselta puolelta: esimerkiksi sairaan-hoitopiirejä, kuntayhtymiä, kuntia jamyös alan yrityksiä, lisäksi joitakin val-tion organisaatioita.

Työllistyin diplomityön kauttaviime vuoden elokuussa tähän työ-paikkaan. Opiskelen Espoossa Teknil-lisessä korkeakoulussa teknillisen fysii-kan ja matematiikan koulutusohjel-massa.

Työssäni päätavoitteena on etsiähyviä käytäntöjä ja löytää oikeita rat-kaisuja asiakkaan ongelmiin.

Benchmarking on menetelmä,joka kehitettiin 1970- ja 1980-lukujenvaihteessa liiketoiminnan kehittämi-seksi. Se perustuu toisilta oppimiseen,esimerkiksi kaksi tai useampi yritysvertailee toimintoja keskenään. Yhdes-sä yrityksessä tehdään hyvin tiettyjätoimintoja ja toisessa toisia. Mittaamal-la eri tunnuslukuja saadaan esiin hyviäkäytäntöjä.

Me olemme siinä välissä, tuom-me asiantuntemuksemme, mitä kan-nattaa verrata ja miten. Kaivamme ai-neistosta mittarien arvoja ja rapor-toimme asiakkaalle.

Benchmarking ei ole ainoas-taan sitä varten, että näytetään erojaeri yritysten välillä, vaan myös että et-sitään syitä eroihin.

Etsimme hyviä käytäntöjä, joitakannattaa levittää. Esimerkiksi sairaa-latunnuslukuja vertaamalla voidaankeksiä, että jossain toisessa sairaalassaon kehitetty ratkaisu oman sairaalanongelmaan. Benchmarking ei ole pelk-kää dataa, vaan sen avulla eri organi-saatiot ovat tekemisissä keskenään.

Tärkeintä on yrittää nauttia elä-mästä, pitkällä tähtäyksellä. En pyrimenemään helpointa tietä, vaan haluantehdä paljon ja päästä ponnistelujenkautta tavoitteisiin.

Tärkeää on myös, että tietyllätapaa pitää omista periaatteistaan jär-kevässä määrin kiinni. Yritän olla aikareilu, joskus ehkä liiaksikin.

Tukipilareitani ovat, että teen eri-laisia asioita ja olen erilaisissa jutuissamukana. Moninaisuus on tukipilarisillä tavoin, että silloin hajautetaan ris-kiä. Jos jollakin elämän alueella tuntuumenevän heikosti, niin jollakin toisellavoi mennä hyvin tai ainakin kohtuulli-sesti. Sinne voi karata ja unohtaa har-mit.

Tykkään työssäni oivalluksista jasaan niistä paljon iloa. Jos johonkinprobleemaan pyydetään ratkaisua,

pähkäilen sitä vähän aikaa. Muistanehkä, miten olen joskus ratkaissut sa-mantyyppisen pulman jossain toisessatapauksessa - vaikka koulun penkillä -ja keksin, että siinäpä olisi oiva ratkai-su.

Mielihyvää työssä tuottaa myös,kun löydetään ratkaisuja, joista kaikkipääsevät hyötymään. Esimerkiksi hy-vät käytännöt, joita pyrimme etsimäänja löytämään asiakkaitten käyttöön,voisivat olla sellaisia. Niistä hyötyvätpalvelun tuottaja, rahoittaja ja asiakas.

Tahtoisin, että vaikeavammaisiaihmisiä kannustettaisiin ihan konkreet-tisesti, kouluvuosista lähtien, olemaanaktiivisia ja mukana yhteiskunnassamuutakin kuin saamapuolella.

Vaikeavammaisella ihmisellävoi olla aktiivinen rooli. Se on jo kun-touttavaa. Pitäisi mieluimmin käyttää

Pyry Niemelä analysoi NHG Benchmarkissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden toimintaakoskevaa, pääasiassa numeerista tietoa.

TYÖNITYÖNIja minä


yhteiskunnassa rahaa siihen, että vai-keavammaisten perusongelmat ratkais-taan ja mahdollistetaan sitä kauttaheille aktiivinen rooli. Se näkyy aika-naan työllistymisenä. Omalta kohdaltaarvelen, että jos henkilökohtaisia avus-tajia ei olisi, ei olisi varmaan toivoa-kaan työllistymisestä.

Murhetta aiheuttaa vaikeavam-maisten ihmisten passivoiminen. Siitätulee helposti itse itseään ruokkivakierre samoin kuin aktivoiminen voiolla päinvastaista ja tuottaa positiivistakierrettä.

Kehittämishaaste on, että ne, jot-ka oikeasti tarvitsevat, saisivat henkilö-kohtaisen avustajan. Jos puhutaan ak-tiivisesta väestönosasta, siihen ei vai-keavammainen pysty ilman avustajaa.

Yhteiskunnan toiminnasta japalvelujen tuottamisesta ei pitäisi teh-dä tarpeettoman byrokraattista. Josbyrokratian takia jätetään toteuttamat-ta jotain hyödyllistä, se on hölmöä.

Joskus kontrolliin kulutetaansuhteettomasti sekä viranomaisen ettäasiakkaan aikaa. Päivänselvään asiaantarvitaan monta virkamiestä tekemäänpäätös, kun yksi koulutettu asiantunti-

ja ei uskalla tehdä sitä. Usein kontrollikohdistuu vääriin asioihin, eikä todel-lisia väärinkäyttäjiä saada kiinni.

Haltijan taikasauva tuo mieleenasioita vähän kaikkialta. Omaan elä-mään toivon pysyviä ratkaisuja. Iänmyötä olen tietyllä tapaa ruvennutkarsastamaan muutoksia yleensä. Uu-den asuinpaikan ja pysyvän kodin löy-tyminen ovat toivelistalla nykyisenopiskelijoille suunnatun asumisratkai-sun sijaan.

Niemelän työllistyminen rupesi vasta opintojen loppupäässä aukenemaan, kun diplomityö poikikaksikin kilpailevaa työtarjousta.

Terveiseni lähettäisin kaikille, jot-ka miettivät opiskelua ja opiskelunaloittamista. Akateemisilla vajaakuntoi-silla on vaikeuksia työllistyä. Vaikkaopiskelu ei heti avaa mahdollisuuksia,enkä puhu pelkästään työurasta, se voiaukaista monta ovea tuntemattomassatulevaisuudessa.

Teksti: Sinikka LuhtasaariKuvat: Hannu Lehmusvuori

“Opiskelujen varrellatuntui toisinaan,

että onko touhu täysinturhaa ja onko taidoilla

mitään käyttöä.”

ja minäTYÖNITYÖNI


Valitsin Alankomaat, koska tiesin aiem-masta opintomatkasta, että tuettu työllisty-minen on edennyt aika pitkälle siellä. Hol-lantilaiset puhuvat myös hyvin englantia.

Alexander Calder arbeidsintegratiella,jonka Tilburgin kaupungin toimipisteessätyöskentelin, on yhteensä 34 toimipistettä janoin 500 työntekijää eri puolilla Hollantia.

Hollannissa tuetun työllistymisen palve-lusta vastaavat yksityiset yritykset, joita onyhteensä 650. Alexander Calder on niistä suu-rin, ja se kansainvälistää paraikaa toimintaan-sa Iso-Britanniaan ja Belgiaan. Työhönval-mennuspalvelun ostajina Hollannissa toimi-vat Kelaa vastaava paikallinen organisaatioUWV ja kunnat. Työnvälitystoiminta onmyös yksityistetty, valtio vastaa kustannuk-sista.

Alexander Calderin tavoitteena on tar-jota vammaisille ja osatyökykyisille sekä maa-hamuuttajille mahdollisimman lyhyt polku,traject, työelämään. Asiakkaiden työllistämi-sessä pyritään pitkäaikaisiin ratkaisuihin, joi-hin päästään, kun yhteistyö heidän kanssaanon inhimillistä ja luottamuksellista.

Alexander Calder edellyttää työhönval-mentajiltaan taitoa, innokkuutta ja moniosaa-mista. Kaikki työhövalmentajat ovat saaneettuetun työllistymisen menetelmäkoulutuk-sen. Julkinen valta vastaa koulutuksen kus-tannuksista.

Työhönvalmentajan koulutuksessa satsa-taan paljon omien asenteiden kehittämiseenja korostetaan eettisyyttä. Niitä meidänkin pi-täisi pohtia Suomessa nykyistä enemmin.

Liikkuessani viikon ajan kollegoiden TonSimmons, Lex Koudstal ja Aldy de Krom kans-sa asiakastyössä, havaitsin, että tuetun työl-listymisen menetelmällä tehdään niin Hollan-nissa kuin Suomessa hyvää työtä; asiakastyös-sä tärkein työväline on keskustelutaito sekäkyky kuunnella asiakkaita ja työnantajia.

Teksti: Anki Sundqvist ja Juha Saarinen

EUSE-stipendiaatinHollannin opitTyövalmentaja Anki Sundqvist tutustui hollantilaisentyöhönvalmennuksen arkeen Alexander Calderarbeidsintegratiessa Euroopan tuetun työllistymisenyhdistyksen Eusen stipendiaattina. Miksi hän halusiHollantiin? Millaista työhönvalmennus siellä on?Mitä uutta hän viikon aikana oppi?

Anki Sundqvist työskenteli pari päivää Ton Simmonsinkanssa, joka sanoi löytäneensä työhönvalmennukses-ta ihannetyönsä.


Esteetön opiskelu korkea-asteen op-pilaitoksissa, Esok -hankkeessa, on ke-hitetty opetusministeriön tuella kor-keakoulutuksen laatua ja avoimuutta.Vuonna 2007 käynnistyneen ja tänä vuon-na päättyvän hankkeen tavoitteena onkorkea-asteen opetuksen ja opiskelunfyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen esteet-tömyyden kehittäminen siten, että jokai-nen voi ominaisuuksistaan riippumattaopiskella yhdenvertaisesti muiden kans-sa.

- Pyrimme vastaamaan korkeakoulu-jen erilaisiin perehdytyksen ja tiedotuk-sen tarpeisiin, jotta kaikkia korkeakou-luun hakevia ja korkeakouluopiskelijoitaohjataan, opetetaan ja kohdellaan yh-denvertaisesti. Tehtävä ei ole aivan yk-sinkertainen, sillä korkea-asteen koulu-tusalat ja kulttuurit vaihtelevat esimer-kiksi uudesta teknologiasta taiteeseen jasosiaalitieteisiin, toteaa Jyväskylän yli-opiston suunnittelija, Hannu Puuppo-nen. Hän toimii Esok-hankkeessa yli-opistojen esteettömyyden edistämistyönkoordinaattorina.

Henkilöstö tarvitsee koulutuksia javerkostoja

Paitsi korkeakoulujen ja koulutusalojentarpeet, myös potentiaalisen opiskelija-joukon lähtökohdat poikkeavat paljontoisistaan. Projektipäällikkö Merja Ylö-nen, joka vastaa Esokissa ammattikor-keakoulujen esteettömyyden edistämis-

KorkeakoulutuksenyhdenvertaisuuttaparannetaanesteettömyystiedollaKorkeakouluissa esteettömyys nähdään yhä useammin

hyvänä laatuna ja toimintakulttuurina. Tavoitteena on,

että korkeakouluyhteisö on yhdenvertainen toiminta-

ympäristö kaikille. Esteettömyydestä ei puhuta vain

vammaisuuteen liittyvissä asiayhteyksissä.

työstä, kertoo hankkeen aikana pohti-neensa opetustyötään ja siinä tarvittavialaaja-alaisia tietoja ja taitoja. Tarjolla pi-tää hänen mielestään olla koulutuksia,joissa opetushenkilöstö voi saada tietoaja ohjausta oppijoiden monenlaisuuteenvastaamiseksi. Lisäksi tarvitaan verkos-toja, joissa vaihdetaan kokemuksia jakuullaan toisten kehittämiä hyviä käy-täntöjä.

Esok-hankkeen yliopistokoordinaattori HannuPuupposen mielestä korkea-asteen oppilaitok-sissa tarvitaan lisää tietoa eri vähemmistöryh-mien elämästä ja opinnoista.

Kukaan ei saisi olla esimerkiksi pääsykokeessajo lähtökohtaisesti toisia huonommassa ase-massa sellaisten ominaisuuksiensa takia kutenetninen tausta, ikä tai vammaisuus, korostaaprojektipäällikkö Merja Ylönen.

Lisää tietoa, tahtoa jaosallistumista

Hannu Puupponen ja Merja Ylönenovat yhtä mieltä siitä, että esteettömyy-den ja avoimuuden lisäämiseksi korkea-asteen oppilaitoksissa tarvitaan lisää tie-toa erilaisten vähemmistöryhmien elä-mästä ja opinnoista. Aiheesta on toistai-seksi julkaistu varsin vähän suomalaistaakateemista tutkimusta. Opiskelijajärjes-


ten opiskelijoiden kannattaisi siis osal-listua ja vaikuttaa.

Tiedon löytäminen itselle uudestaaiheesta ei välttämättä ole osoittautunuthelpoksi.

- Opiskelukontekstissa tietoisuusvähemmistöryhmistä vaikuttaa jotenkinsirpaloituneelta. Yhdenvertaisuuslainmyötä Design for All -ajattelu tuntuutulevan vastaan joka puolelta, joten ky-syntää tiedolle on. Lopulta toteutus täs-säkin ratkaisee ja tahto saada aikaiseksi.Mitä yksittäistapauksissa ovat ne laintarkoittamat kohtuulliset mukautukset,joita koulutuksen järjestäjältä edellyte-tään, Pakkanen kysyy.

Suosituksia ja mittareita

Hannu Puupponen toteaa, että Esok-hankkeella riittää viimeisen toiminta-vuoden ajaksi tekemistä. Vuoden lop-puun mennessä ovat koossa esteettö-myyden edistämiseksi suositukset kor-keakoulujen opiskelijavalintaa, yhden-vertaisuussuunnittelua ja tiedotusta var-ten.

Esteetön opiskelijavalinta -suositusja -opas on jo valmis ja siihen voi tutus-tua ESOK-portaalissa www.esok.fi taisieltä voi tilata painetun version. Suosi-tusta ja opasta voi kommentoida mar-raskuun 2009 loppuun saakka, minkäjälkeen se päivitetään.

Teksti: Outi Lindroos

Kansainvälisistä käytännöistä apua

Esok-hanke järjesti toukokuun alussa Esteettömyys koskettaa jokaista -seminaarin Helsingissä. Siinä tutustuttiin mm. korkeakoulujen esteettömyydenhyviin käytäntöihin Norjassa, Ruotsissa ja Englannissa ja keskusteltiin niistäpaneelissa. Keskustelussa todettiin, että koska em. maissa opiskelun esteitä onpoistettu pidempään kuin Suomessa, niin toimintatavat ovat selvemminohjeistettuja, vastuutettuja ja resursoituja kuin meillä.

Paneelissa oltiin myös yksimielisiä siitä, että esteettömyyden tulee sisältyäkorkeakoulujen laadun varmistukseen, opiskelun yhdenvertaisuuden tutkimuk-seen, korkeakoulujen henkilöstön tehtäviin ja verkostoyhteistyöhön. Opettajienammattijärjestö OAJ painotti laajaa esteettömyyskäsitystä, jota tarkastellaanoppilaan ja opiskelijan kasvatus- ja opetustyössä sekä opettajan työssä jatyöolosuhteissa. Opiskelijajärjestöt korostivat, että korkeakoulujen tulee tehdäyhteistyötä eri koulutusasteiden, kuntien ja Kelan kanssa, jotta opinnotkäynnistyisivät ja arki sujuisi oppilaitoksen ulkopuolellakin.

Paneelin päätteeksi sovittiin, että keskustelun osapuolet kokoontuvat uudelleenvielä vuoden 2009 aikana sopimaan konkreettisista toimenpiteistä.

Paneelin lisäksi seminaarissa järjestettiin korkeakoulujen esteettömyyttäedistävän verkoston ideointikokous.

Lisätietoja: www.esok.fi

Esteettömyyden edistämistä Esok-hankkeessa pohtivat korkeakoulujen eri intressitaho-jen kanssa mm. vammaisjärjestöjen ja korkeakoulutettujen ammattiliittojen edustajat.

töjen tutkimussäätiö, Otus, julkaisivuonna 2007 tutkimuksen vammaistenja kuurojen nuorten koulutuspoluista.Esok-hankkeessa puolestaan julkaistaanoppaita, joissa on ohjeita opiskelijoidenmonenlaisuuden huomioimiseksi ope-tuksessa ja ohjauksessa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto,SYL, on yhtenä toimijana mukana Esok-hankkeessa. Esokin kehittämistoimi-kuntaan kuulunut SYLin entinen sosi-aalipoliittinen sihteeri Lauri Pakkanentoteaa, että henkilökohtaiset tapaamisetsekä Otuksen tutkimusprojektissa ettäyhdenvertaisuustyössä ylipäätään ovattuoneet lisää tietoa esteettömyystarpeis-ta ja koulutuksen saavutettavuudesta.

- Olen kieltämättä saanut oppiauutta ja hakea asioihin uudenlaista nä-kökulmaa.

Esteettömyys kuuluu Pakkasen mie-lestä itsestään selvästi opiskelijajärjestö-jen “agendalle”, jotta yhteiskuntammeolisi mahdollisimman avoin ja demo-kraattinen. Hänen mielestään vammais-

Kehitysvammaisten tapahtumatori - Meidänkaikkien kaupunki - keräsi alan eri toimijat jakehitysvammaiset ihmiset esittelemäänmonipuolisesti toimintaansa ja osaamistaanHelsingin sydämeen Esplanadin puistoontoukokuun lopulla.

Yksi esittelijöistä oli Helsingin tuetuntyöllistymisen palvelu, jossa työskenteleeyhdeksän työhönvalmentajaa, joiden 184asiakkaasta 118 työskentelee tällä hetkelläpalkkatyösuhteessa.

- Meillä vieraili mm. Helsingin kaupunginsosiaalilautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutet-tu Jaana Pelkonen, jolle sosiaalivirastonalainen työhönvalmennus- jatyöllistämistoimintamme oli aivan uutta sekäkovasti kiinnostavaa, kertoo Nina Sohlberg-Ahlgren. Hän on Helsingin tuetun työllistymi-sen palvelun esimies ja johtava työvalmentaja.

Aamukymmenestä iltaseitsemään kestäneessätapahtumassa helsinkiläiset saivat nauttiamyös lukuisista kehitysvammaisten musiikki-esityksistä, mm. punkista ja rapista, sekäkuunnella sosiaali- ja terveysministeri PaulaRisikon puhetta että päättäjien, alan toimi-joiden ja kehitysvammaisten edustajiennäkemyksiä lounaspaneelissa.

Kehitysvammatoimijat tekivätmarkkinaiskun Helsingin Espalla

Työhönvalmennusta Espan puistossa olivat esittelemässä Tuetun työllistymisen palvelunesimies Nina Sohlberg-Ahlgren (vas.), työhönvalmentaja Merja Honkanen ja työelämäänhakeva Henri Reiman.

Ajassa Koonnut: Juha Saarinen

Syyskuun alusta voimaan tulevan vammais-palvelulain merkittävin uudistus on vaikea-vammaisille henkilöille järjestettävä henkilökoh-tainen apu. Se on osa kunnan järjestämis-velvollisuuden piiriin kuuluvia vammaispalveluja.

Peruspalveluministeri Paula Risikko totesipuhuessaan Seinäjoella toukokuun lopulla, ettähenkilökohtaisen avun lainsäädäntöä on valmis-teltu hyvässä yhteistyössä niin vammaisjärjestöjenkuin Suomen Kuntaliiton kanssa.

Ministeri kertoi, että sosiaali- ja terveysministeriöon asettanut laajapohjaisen ohjausryhmänhuolehtimaan vammaispalvelulain muutoksiakoskevasta tiedottamisesta, kouluttamisesta,ohjauksesta ja seurannasta. Ohjausryhmäntavoitteena on tukea vammaispalvelulain uusiensäännösten yhtenäistä ja sujuvaa toimeenpanoasekä soveltamista. Vammaispalvelulain soveltami-sen tueksi laaditaan helppokäyttöinen sähköinenverkkokäsikirja.

Uuden vammaispalvelulaintiedotukseen ja seurantaanohjausryhmä

SAK on toukokuussa julkaissutosatyökykyisten työllistymistäkoskevat tavoitteensa.

Järjestö esittää, että työkyvyttö-myyseläkkeellä oleville taataanoikeus osa-aikatyöhön velvoitta-malla työnantajat palkkaamaanosatyökykyisiä työntekijöitä jakuntoutujia. Velvoite määriteltäisiinsuhteessa yrityksen kokonaistyön-tekijämäärään. Ellei yritys täyttäisitätä velvoitetta, sen tulisi maksaamaksu rahastoon, joka puolestaantukisi kansalaisjärjestöjenkuntoutus- ja työtoimintaaosatyökykyisille ja kuntoutujille.

Lisäksi SAK haluaa, että eläkkeelläolevien mahdollisuuksia tilapäi-seen työntekoon lisätään esimer-kiksi sijaistajapankkien kautta jaosatyökykyisten ja työttömientyöllistymistä helpotetaanvälityömarkkinoiden avulla.

SAK:n esitykset liittyvät työmarkki-najärjestöjen yhteiseen työurienpidentämistä ja eläkkeellesiirtymisen myöhentämistäkoskevaan työryhmätyöskentelyyn.Tavoitteena on saada aikaanyhteiset esitykset tämän vuodenloppuun mennessä.

SAK esittää yrityksilleosatyökykyisten

työllistämisvelvoitetta

Ajassa

Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä -tutkimus osoittaa, ettäkirkko on työllistänyt suhteellisen vähän fyysisesti vajaakuntoisia ja vammaisia, kehitys-vammaisia, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia, mielenterveyskuntoutujia,ammattikouluttamattomia nuoria tai ikääntyneitä.

Eniten kirkkoon on työllistetty pitkäaikaistyöttömiä, 35 prosenttiin organisaatioista.Ammattikouluttamattomien nuorien vastaava luku on 20 prosenttia. Ikääntyneitä,fyysisesti vajaakuntoisia tai vammaisia sekä psyykkisesti vajaakuntoisia taimielenterveyskuntoutujia on työskennellyt kustakin ryhmästä noin 15 prosentissakirkon eri organisaatioissa. Vähiten on palkattu kehitysvammaisia ja maahanmuuttajia.

Keskeisimpiä työllistämisen esteitä ovat kirkon työyhteisöjen usein kiireinen ja vaativatoimintakulttuuri sekä työllistämisen kokeminen vaikeaksi ja byrokraattiseksi. Kirkontyönantajat eivät tunne kovin hyvin työvoimahallinnon palveluja tai sosiaalisen työllistä-misen mahdollisuuksia ja keinoja. Lisäksi esteenä ovat ennakkoluulot heikossa työmarkki-na-asemassa olevien henkilöiden kyvyistä ja valmiuksista toimia kirkon eri tehtävissä.

Tutkimuksen tekijät Liisa Björklund ja Henrietta Grönlund haastavat kirkon uudistamaantyökulttuuriaan: kirkko ja seurakunnat voisivat näyttää esimerkkiä eettisestätyöllistämisestä, jolla kovia työmarkkinoita voitaisiin muuttaa inhimillisemmiksi.

Tutkimuksen ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Kirkkohallitus, Kirkon työ-markkinalaitos ja Kirkkopalvelut ry. Se on luettavissa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Painettua julkaisua voi tilata maksullisena Editasta: [email protected] ostaa verkkokaupasta: www.edita.fi/netmarket

Kirkko työllistää vähän heikossa työmarkkina-asemassa olevia

Osatyökykyisten työllistymistäedistävien, suurten eurooppalaistenpalveluntuottajien järjestön WorkabilityEuropen vuotuisen konferenssinteemana oli talouden taantumastaaiheutuvat talous- ja rahoitushaasteet.

Bukarestissa 26. - 29.5. pidetynkonferenssin teema oli erittäinajankohtainen, sillä monissa maissa,esimerkiksi Britanniassa, Espanjassa jaRuotsissa, tuotannolliset työkeskuksettekevät runsaasti alihankintaa esimer-kiksi autoteollisuudelle. Tilanne-raporttien perusteella taantuma ei olevaikuttanut Suomessatyöllistämisyksiköihin läheskään siinälaajuudessa kuin monissa muissamaissa.

Konferenssin avauspuheenvuorossaBritannian suurlähettiläs Robin Barnettesitti, että on aika luoda uusiatyöllistämisideoita ja sosiaalisiainnovaatioita osatyökykyistentyöllistymiseksi. Hänen mielestäänlainsäädännön luominen ei ole

ongelma, haastavaa sen sijaan on lainsää-dännön käyttöönotto ja soveltaminen.

WE:n puheenjohtaja Hans Wrind muistutti,että järjestön jäsenet edustavat 1,2miljoonaa osatyökykyistä henkilöäEuroopassa ja kaikkien jäsenorganisaati-oiden yhteinen tehtävä on luoda työllis-tymismahdollisuuksia osatyökykyisille.

Kokousväkeä puhutti paljon vammaisten jaosatyökykyisten työllistämisen kiintiö-järjestelmä, joka on voimassa noin puolessaEuroopan maista, mm. Saksassa, Ranskassaja Iso-Britanniassa.

Suomesta vain yksi järjestö, VATES-säätiö,on WE:n jäsen.

Taantuman haasteet puhuttivat WorkabilityEuropea


Ajassa

Sosiaalisen työllistämisen toimialalla on viimevuosina tehty runsaasti kehittämistyötä, muttatuotannollisten työkeskusten toiminnan ja toiminta-edellytysten kehittäminen on jäänyt vähemmällehuomiolle. VATES-säätiön tuore julkaisu Tuotannollis-ten työkeskusten kehittämishaasteet paikkaa tätäpuutetta.

Julkaisua varten on haastateltu seitsemää erituotannollisen työkeskuksen johtajaa. Haastattelut ontiivistetty kirjassa omiksi tapausesimerkeikseen, joissatyökeskusjohtajat kertovat oman työkeskuksensatoiminnan perusteet, vahvuudet sekä kipu- jakehittämiskohteet.

Kirjassa esitetään myös tuotannollisten työkeskustenkehittämissuositukset. Ne on laadittu asiantuntija-työryhmässä, jolla on vankkaa tuotannollistentyökeskusten toiminnan kokemusta ja osaamista erinäkökulmista.

Työkeskuskirjan on toimittanut VATES-säätiönkehittämispäällikkö Jarmo Kujanpää. Hän onkirjoittanut julkaisuun työkeskuksia koskevatkäytännön tapausesimerkit. Työkeskustenkehittämissuositusosuudesta vastaavat HengitysliittoHelin palvelutoiminnan johtaja Veikko Korpela jaVATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varanka.

Tuotannollisten työkeskusten kehittämishaasteetkirjan tilaukset:www.vates.fi/julkaisut

Kirjan hinta on 10 euroa + toimituskulut.

Kuurosokealle Russ Palmerille musiikki on merkinnyt koko hänen elämänsä ajanpaljon. Saatuaan vuonna 2004 sisäkorvaistutteen hän on voinut jatkaa itselleentärkeää musiikin tekemistä niin, että toukokuun lopulla julkistettiin hänen omacd-levynsä Warm Summer Days.

Levy sisältää hänen laulamiaan, säveltämiään ja suurimmaksi osaksi sanoittamiaanrakkausballadeja. Russin monipuolista musiikillista lahjakkuutta kuvaa se, että hänsoittaa levyllä myös akustista kitaraa ja pianoa.

Russin Warm Summer Days -levyä on mahdollista tilata häneltä itseltään 10 euronja postimaksun hintaan sähköpostitse: [email protected]

Hallitus jätti toukokuun alussa eduskunnalle lakiesityksentyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämiseksi.Esitys on osa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

VATES-säätiön eduskunnan työelämä ja tasa-arvovaliokunnallesekä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamissa lausunnoissakiitettiin esitystä siitä, että se edistää työkyvyttömyys-etuuksilta työhön palaamista ja siirtymistä sekä laajentaaeläkkeen lepäämänjättämisoikeuden koskemaan myöstyöeläkeläisiä.

Säätiö moitti kuitenkin esitystä mm. siitä, että se heikentääKelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavien asemaa. Noin 12euron lisäys nykyiseen työtulon kuukausittaiseen ansainta-rajaan, 588,66 euroa, on VATESin mielestä aivan riittämätön.Esitetty 600 euron alhainen tuloraja ei mahdollista osa-aikatyön tekemistä, eikä kokoaikainen työskentely olemahdollista henkilöiden vamman tai sairauden vuoksi.Säätiön esitti ansaintaraja nostoa 700 euroon.

Tämän lehden ilmestyessä lakiesitys saattaa olla jo hyväksyttyeduskunnassa. Asiasta tulee tieto VATES:in nettisivuillewww.vates.fi

Euroopan tuetun työllistymisen EUSEnkongressi 27. - 29.5. kokosi 450 edustajaaEuroopasta mutta myös Yhdysvalloista, Kanadas-ta, Australiasta ja Uudesta-Seelannistaluotaamaan tuetun työllistymisen nykytilaa jatulevaisuuden näkymiä Prahaan.

Kokoukseen osallistunut EU:n komission jäsenJohan Ten Geuzendam lupasi antaa tukensatuetun työllistymisen kehittämiselle. Hänmääritteli tuetun työllistymisen työvoimapolitii-kan keinoksi. Tämä oli uutta, sillä perinteisestituettu työllistyminen on määritelty sosiaalipolitii-kan tai ammatillisen kuntoutuksen välineeksi.

Kongressissa vahvaa keskustelua herätti Saksantuotannollisia työkeskuksia edustaneen ThomasUnstin puheenvuoro, jossa hän piti tuotannolli-sia työkeskuksia ‘turvallisempina’ työpaikkoinakuin Saksan nykyisiä avoimia työmarkkinoita.

EU:n komission edustaja:tuettu työllistyminenon aktiivisen työvoima-politiikan keino

Kuurosokea Russ Palmer julkaisi levyn

Kehittämisajatuksiatyökeskuksille

VATES ei hyväksy Kelaneläkkeellä olevien

etujen huononnuksia

VATES-säätiö edistää vammaisten jaosatyökykyisten työllistymistäja kuntoutumista.

Toimintamme avainalueita ovat tuettutyöllistyminen ja työhönvalmennus,sosiaaliset yritykset ja työkeskukset sekäkuntouttava työ ja työyhteisö.Kehitämme työllistymismuotoja jakuntoutusmalleja yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa Kyvyt -käyttöön verkostossa.Tarjoamme asiantuntijapalveluja:tietopalvelua, koulutusta, konsultointiaja ohjausta.Vaikutamme työllistymistä edistävään sosiaali-ja työllisyyspolitiikkaan, työmarkkinoihinsekä työllistymis- ja kuntoutusjärjestelmiin.Vuonna 1993 perustetun säätiöntaustavaikuttajiin kuuluu 35 yhteisöä:

Avain-säätiöEpilepsialiitto ryEtelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ryEtelä-Suomen lääninhallitusInvalidiliitto ryFILHA ryHengitysliitto HELI ryKanta-Hämeen Hengitys ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryKehitysvammaliitto ryKiipulasäätiöKuntoutussäätiöKuuloliitto ryKuurojen Liitto ryKuurojen palvelusäätiöKuopion Seudun Hengitysyhdistys ryKårkulla samkommunLihastautiliitto ryLaptuote-säätiöMielenterveyden Keskusliitto ryNäkövammaisten Keskusliitto ryParik-säätiöPuustellin tuki ryPäijät-Hämeen Hengitysyhdistys ryPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymäPääjärven kuntayhtymäRaina-säätiöRinnekoti-SäätiöSatakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymäSuomen CP-liitto rySuomen MielenterveysseuraSuomen MS-liitto ryTurun Seudun Hengitysyhdistys ryUudenmaan VammaispalvelusäätiöYritystaito Oy

VATES-säätiö

PL 40, Oltermannintie 8,00621 HelsinkiPuh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521www.vates.fi

Julkaisut

Tuotannollisten työkeskusten kehittämishaasteet

Jarmo KujanpääTuotannollisten työkeskusten kehittämishaasteet -julkaisussaäänensä saavat nyt esille niin tuotannollisten työkeskustenarjen haasteita tuntevat työkeskusjohtajat kuin työkeskustenkehittämistä pohtineet asiantuntijat. Julkaisu on yksi uusiavaus välityömarkkinakeskusteluun.

2009, 56 sivua, 10 euroa + toimituskulut (4,50)

Työolosuhteiden sopeuttamisen keinoja jaulottuvuuksia organisaatioissa

Artikkelikokoelma, Kestävää työllisyyttä sosiaalisissa yrityksissä-projektin julkaisuja

Toim. Marjatta Varanka

Tämän artikkelijulkaisun tarkoitus on aktivoida keskustelua jaavartaa laajempaa näkökulmaa työolosuhteiden sopeuttami-seen. Sopeuttamisessa on kyse yksilöiden osaamisen jatyötehtävien yhteensovittamisesta niin, että se palvelee kokotyöyhteisön tavoitteita.

2008, 36 s., ilmainen

Julkaisu on tulostettavissa internetistä osoitteestawww.vates.fi/projektienmateriaalit

Marginaalin marginaalissa?

Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöttyöllistymispalveluiden reunoilla.

Anne-Mari Ollikainen

Selvityksessä paneudutaan nykyisten erityistyöllistämisenyksiköiden ydinkysymyksiin ja toimintaympäristöstänouseviin jännitteisiin. Työllistämistoimintaa perustellaan

usein asiakkaiden tarpeilla. Todellisuudessakilpailuttaminen, kannattavuus ja kustannustehokkuusasettavat tarkat rajat työhönvalmennus- jakuntoutuspalvelujen tuottamiselle. Vammaisen jaosatyökykyisen ihmisen ohjaaminen avoimilletyömarkkinoille jääkin helposti talous- jaterveyspainotusten varjoon ja marginaaliin. Kirja onensimmäinen VATES-säätiön MOVE-projektinjulkaisuista.

Terveyden edistämisen keskus on arvioinut teoksen:“Kantaaottava teos, joka pyrkii avaamaan syitä siihen,miksi vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt eivät pääseavoimille työmarkkinoille.”

2008, 83 sivua, ilmainen

Työhönvalmennuksen haasteet jamahdollisuudetYksi työllistynyt vastaa kahtakymmentä keinua

Toim. Anne-Mari Ollikainen

Julkaisu on kannanotto työhönvalmennuksenpirstaleisuuteen. Tavoitteena on, että lukija pysähtyisimiettimään, mitä työhönvalmennus avoimilletyömarkkinoille suuntaavana toimintana on jaminkälaisia tavoitteita sille on realistista asettaa.

Terveyden edistämisen keskus on arvioinut julkaisunkäsikirjoitusvaiheessa:Asiallinen ja hyvä tietopaketti erityisesti asiantuntijoidenkäyttöön.

2007, 50 s., 10 euroa + toimituskulut (4,50)

Säätiön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]

HenkilöstöTyöllistymisen palvelujärjestelmätKehittämispäällikköPauliina Lampinen(09) 7527 5504, 050 408 7734

KehittämiskoordinaattoriSuvi Pikkusaari(09) 7527 5503, 044 275 4800

Projektipäällikkö, MOVE -projektiMilja Louhela(09) 7527 5526, 0440 724 944

Projektisuunnittelija, MOVE -projektiAnne-Mari Ollikainen(09) 7527 5525 050 576 7514

Sosiaalinen yrittäjyysKehittämispäällikköJarmo Kujanpää(09) 7527 5567, 040 588 0007

Koulutuksen ja verkoston sihteeriTarja Karvonen(09) 7527 5501

ViestintäTiedottajaJuha Saarinen(09) 7527 5506, 050 378 7959

HallintoasiatToimitusjohtajaMarjatta Varanka(09) 7527 5505

Tiedotus- ja hallintosihteeriMarianne Kaunismäki(09) 7527 5502

TalouspäällikköPasi Ylipaavalniemi(09) 7527 5508, 044 521 2133

TaloussihteeriVuokko Heikkilä-Kankkonen(09) 7527 5509

ToimistoapulainenElla Rytkönen(09) 7527 5507

Lisätietoja:www.vates.fi/pantteri2009

KUOPIOSSA

yliopistot ja korkeakoulut esteettömyyden edelläkävijöitä ... · ja opiskelun fyysisten,...

Documents