yleiskaavan tavoitteet 2025 - lahti.fi...tärkeimmät ekosysteemipalvelut lahdessa ovat puhdas ilma...

Yleiskaavan tavoitteet 2025Yleiskaavatyö 2013-2016

Tekninen lautakunta 19.11.2013Kaupunginhallitus 9.12.2013Kaupunginvaltuusto 16.12.2013

SISÄLTÖ

1. KESTÄVÄSTI KASVAVA LAHTI 7

2. LAHDEN KESKUSTA 17

3. ASUMISEN LAHTI 19

4. ELINKEINOJEN LAHTI 21

5. PALVELUIDEN JA KAUPAN LAHTI 23

6. LUONNONLÄHEINEN LAHTI 25

7. SAAVUTETTAVA LAHTI 27

SANASTOA 29

Lahden kaupunkiTekninen ja ympäristötoimiala, maankäyttö

Vesijärvenkatu 11PL 126, 15141 Lahti

puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135

[email protected]/yleiskaava

Yleiskaavatyö 2013-2016 D/2251/10.02.02.00.00/2013Yleiskaavan tavoitteet 2025

3

JOHDANTO

Yleiskaava tarkistetaan valtuuston 15.4.2013 hyväksymän strategian mukai-seksi valtuustokaudella 2013-2016. Strategian vision mukaan vuonna 2025Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki, jossa on noin 120000 asukasta. Ihmiset asuvat lähellä palveluja, työpaikkoja ja virkistysalueita,joihin pääsee helposti kävellen, pyöräillen tai bussilla. Elinympäristö on viihtyi-sä ja turvallinen myös lapsille.

Yleiskaavatyössä pohditaan, mitä strategian visio ja päämäärät tarkoittavatmm. kaupunkiympäristön, palveluiden ja elinkeinojen tai liikenteen järjestämi-sen kannalta. Työssä on mukana myös edelliseltä valtuustokaudelta jatkuviateemoja, joita pitää edelleen selvittää ja tarkemmin suunnitella. Tällaisia ovatesimerkiksi pohjavesiasiat, julkiset ja kaupalliset palvelut sekä luonnonsuoje-lualueiden laajennukset.

Erityisenä tavoitteena yleiskaavatyölle 2013-2016 on kehittää vuoropuhelunmenetelmiä niin, että mahdollisimman monet tahot kansalaisista asiantuntijoi-hin voisivat osallistua keskusteluun Lahden tulevaisuudesta. Yleiskaava sisäl-tää tarinan houkuttelevasta ja elinvoimaisesta ympäristökaupungista, jonkakirjoittamista on tarkoitus tällä kaudella jatkaa ja syventää yhteistyössä eriosapuolten kanssa perinteisten yleisötilaisuuksien lisäksi mm. työpajoissa jaePalautteen avulla.

Lahden yleiskaavaa tarkistetaan valtuustokausittain. Edellinen valtuusto aset-ti Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteet ja myös hyväksyi yleiskaavan touko-kuussa 2012. Yleiskaavatyössä 2013-2016 yleiskaavaa tarkistetaan niiltä osinkuin strategia, uusi selvitystieto ja edelliseltä kaudelta kesken jääneet asiatantavat aihetta. Tavoitteiden asettelussa määritetään ne teemat, joihin tälläkierroksella keskitytään. Lainvoimaiseen yleiskaavakarttaan on nähtävissävain joitakin muutostarpeita. Sen sijaan vuorovaikutteisessa yleiskaavatyössärakentuvaa jatkosuunnittelussa tarpeellista tietoa on mahdollista kirjata yleis-kaavan suunnitteluohjeisiin ja selostusosiossa olevaan tarinaan.

Kuluvana vuonna tarkistetaan yleiskaavan tavoitteet ja määritetään selvitys-tarve. Vuonna 2014 tehdään idealuonnoksia ja tarkastellaan vaihtoehtoja.Yleiskaavan vaikutuksia arvioidaan eri menetelmin vuosina 2014 ja 2015.Yleiskaavaehdotus valmistuu vuoden 2015 lopulla, jolloin valtuusto voi päät-tää sen hyväksymisestä keväällä 2016.

Tavoitteiden valmistelussa on huolehdittu siitä, että yleiskaavan tavoitteetovat linjassa paitsi lainsäädännön ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei-den kanssa (VAT), myös kaupungin strategian ja muiden ohjelmien kanssa.Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (2010) ja Viheralueohjelma (2013) si-sältävät paljon yleiskaavan tavoitteita tukevia ja tarkentavia linjauksia.

Tavoitteita on käsitelty yleiskaavan työ- ja ohjausryhmässä, toimialojen joh-toryhmissä sekä neuvotteluissa viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.Tavoitteita on esitelty päättäjille ennen päätöksentekoa valtuuston tiedotusti-laisuudessa ja kaupunginhallituksen iltakoulussa sekä tekniselle lautakunnal-



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



4

le. Kaupunkilaisia on kuultu kaikille avoimella ”Kuvittele Lahti vuonna 2025”-paikkatietokyselyllä, johon saatiin noin 50 vastausta. Aineisto analysoitiin,luokiteltiin ja yleistettiin yleiskaavan tavoitteiksi sekä ohjattiin tarpeen mukaaneteenpäin muuhun suunnitteluun. LAMK:n ensimmäisen vuosikurssin opiske-lijat osallistuivat ”Kuvittele Lahti” -kyselyyn tekemällä ryhmissä videoklippejäeri puolilta kaupunkia.

Yleiskaavan tavoitteiden pohjana ovat edellisen valtuuston 18.1.2010 hyväk-symät yleiskaavan tavoitteet, jotka on muokattu strategian 15.4.2013 mukai-siksi. Edelliseltä valtuustokaudelta jatkuu useita teemoja mm. keväällä 2012saatujen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Uudet tai merkittävästi muut-tuneet tavoitteet on kirjoitettu tekstiin punaisella. Muutoin tavoitteiden sisältöon sama kuin kaupunginvaltuuston 18.1.2010 hyväksymissä, edellisen yleis-kaavakierroksen tavoitteissa. Yleiskaavan tavoitteet ovat osa yleiskaavanselostusta, joka valmistellaan sähköiseksi, valtuustokausittain päivittyväksinettiversioksi yleiskaavatyön 2013-2016 aikana.

Kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavan tavoitteiden hyväksymisestä vuoden2013 lopulla.

YLEISKAAVAN KANNALTA KESKEISIMMÄT STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄT

A1 Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä ympäristö- ja muo-toiluosaamisen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio-ja elinkeinokeskittymänä.

A2 Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle.

A5 Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa.

A7 Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä toteute-taan erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä.

A8 kaupunkikonserni edistää ekologisen, resurssitehokkaan rakennetun ympäristön sekäsiihen liittyvien edelläkävijäalueiden ja -kohteiden syntymistä.

B3 Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevai-suutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä.

B4 Otetaan käyttöön uusia osallistumistapoja sekä kannustetaan asukkaita osallistumaankäyttämiensä palveluiden ja ympäristönsä kehittämiseen.

B5 Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki.

D Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä.

E Lahti houkuttelee erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä.

F Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu ympäristökau-punki.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



5

STRATEGIASTA YLEISKAAVAAN TULEVIA TEEMOJA:

KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

VÄESTÖNKASVU JA KESTÄVÄ TALOUS

PALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS

ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖT

ELINYMPÄRISTÖN VIIHTYISYYS

KAUPUNKILAISTEN OSALLISTUMINEN (UUSI PAINOTUS)

LAPSIYSTÄVÄLLINEN LAHTI (UUSI TEEMA)



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



6

1. KESTÄVÄSTI KASVAVA LAHTI

1.1 Ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan kehittymisen mahdollisuudet tur-vataan. Osoitetaan tarvittavat alueet yritysten sijoittumiselle niin, että Lahdes-ta muodostuu Suomen johtava ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskus.(strategia: A1, A2, D)

Tavoite mahdollistaa kaupungin kasvun ja kestävän talouden.

1.2 Ympäristöliiketoiminnan, muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoimin-nan asemaa vahvistetaan maankäytön ratkaisuilla. Lahden elinkeinostrate-gian mukaisten alojen koulutus- ja tutkimuslaitoksille sekä yrityksille luodaanedellytyksiä sijoittua Lahteen ja toimia laadukkaassa kaupunkiympäristössä.Eri alojen osaajille tarjotaan mahdollisuuksia kohdata ja verkottua keskenään.Eri alojen osaajien sijoittumista samalle alueelle tuetaan erityisesti keskustas-sa ja keskustan reunavyöhykkeeellä, esimerkiksi Niemessä. (strategia: A1,A2, A5, D)

1.3 Yhdyskuntarakenteen ratkaisuilla vahvistetaan ympäristökaupunki-ima-goa. (strategia: A1, A7, F)

Ympäristökaupunki on viihtyisä, koska monimuotoinen luonto tuottaa ekosys-teemipalveluja ja maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaali-taan.

"5-44552*3’4 1%-6’-54

’34’’44*3’4 ,0,’.5,3’4

*/31*2%%4*0 +% -506553

6*2,*348747.*/’/

#884’-71%-6’-54

*-.%/ 15)&*345.*/’/

*-.%340/ 3884’-7

6’&’/ 350&%445.*/’/

’2003*0/ ’),8*37

$5,*1%-6’-54

.%%1’28/ .50&0345.*/’/

(04037/4’’3*

2%6*/4’*&’/ ,*’240

’-*/7.182*3494

$504%/401%-6’-54

250,%

2%%,%!%*/’’4

.%4’2*%%-*4

15)&%3 6’3*

Ekosysteemipalveluiden jaottelu ja esimerkkejä luonnon tuottamista hyödyistä. Ariluoma, M. (2012) mukaillen.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



7

1.4 Kaupungin houkuttavuutta kehitetään tarjoamalla tasapainoinen kokonai-suus asuin- ja työympäristöjä sekä vapaa-ajan ympäristöjä. (strategia: A7, B3,B5, D, E)

Yrityksille on paremmin työvoimaa saatavilla, kun ihmiset haluavat asua Lah-dessa ja muuttaa tänne. Kasvava maakunnan keskus houkuttaa hakemaanpalveluita ja viettämään vapaa-aikaa. Tavoite luo edellytyksiä kaupungin kas-vulle.

1.5 Kaupunkirakennetta tiivistetään ja täydennetään. (strategia: A7, A8, D, F)

Tiivistämisellä ja täydentämisellä eheytetään kaupunkia. Olemassa olevankatu-, vesi- ja viemäriverkon hyödyntäminen rakentamisessa on sekä ekologi-sesti että taloudellisesti kestävää. Kaupunkirakennetta eheyttämällä tuetaanmyös olemassa olevia palveluita, mikä on sosiaalisesti kestävää.

1.6 Kaupunkia tiivistettäessä ja täydennettäessä parannetaan samanaikai-sesti sen viihtyisyyttä. Tiivistämiselle asetetaan reunaehtoja, joiden avulla py-ritään parantamaan elinympäristön viihtyisyyttä ja esteettömyyttä. (strategia:A7, B3, B5, E)

Tiiviissä kaupungissa houkuttelevaa on arjen laatu: viihtyisä elinympäristö,jossa monipuoliset palvelut ovat helposti eri väestöryhmien saavutettavissa.

1.7 Tiivistettäessä otetaan huomioon olemassa olevan kaupunkiympäristön,maiseman ja luonnon ominaispiirteet sekä suojelu- ja virkistysarvot. Raken-tamattomia alueita jätetään ekosysteemipalveluiden kannalta riittävästi. Tii-vistettäessä varmistetaan, että kaupunkilaiset voidaan suojata ympäristöhäi-riöiltä kuten melulta, tärinältä ja haitallisilta päästöiltä. Tiivistettäessä otetaanhuomioon myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja uusiutuvan lähienergi-an tuotantomahdollisuudet. (strategia: A7, F)

Lähtö- ja selvitystiedot sekä osallisten palaute auttavat määrittämään reuna-ehtoja. Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteet rakennetunympäristön ominaispiirteiden vaalimiselle.

Tärkeimmät ekosysteemipalvelut Lahdessa ovat puhdas ilma ja juomavesisekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Näitä ekosysteemipalveluja tuottavatmaaperä, vesistöt ja metsät.

Yhdyskunnan muutoskestävyyden eli resilienssin merkitys kasvaa muuttuvis-sa oloissa. Hyvin toimivat ekosysteemipalvelut auttavat kestämään muutosta.Viheralueet ja metsät mm. toimivat hiilinieluina ja suodattavat hulevesiä.

Uusiutuvalla lähienergialla tarkoitetaan maalämpöä, pientuulivoimaa ja aurin-koenergiaa.

1.8 Tiivistettäessä kaupunkirakennetta turvataan myös rakennettujen aluei-den ekosysteemipalveluiden tuotanto jättämällä riittävästi tilaa viheralueille,kasvillisuudelle ja katupuille. Rakennetuilla alueilla kehitetään ekosysteemi-palvelujen tarjontaa tarvittaessa myös teknisin ratkaisuin. (strategia: A7, D, F)



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



8

Tiivistyvässä kaupunkiympäristössä erilaisten rakennettujen alueiden merkitysekosysteemipalveluiden tuottajana korostuu. Rakennusten vihreillä pinnoilla (sei-nät, katot) voidaan parantaa veden kiertokulkua ja kaupunki-ilman laatua sekälisätä monimuotoisuutta. Kaupunkivihreä myös parantaa elinympäristön viihtyi-syyttä. Toimivat ekosysteemipalvelut auttavat myös kaupunkia sopeutumaan il-mastonmuutokseen. Monilla ekosysteemipalveluilla on myös taloudellista arvoa.

1.9 Pohjavesialueelle rakentamista vältetään. Pohjaveden laatu ja määrä tur-vataan myös tiivistyvässä ja kasvavassa kaupungissa. (strategia: A7)

Pohjavesi on kenties tärkein lahtelainen ekosysteemipalvelu, jolla on merki-tystä niin kaupungin asukkaille kuin monille yrityksillekin.

1.10 Hulevesien hallinnan vaatimukset otetaan huomioon sekä täydennysra-kentamisessa että uusilla alueilla. (strategia: A7)

Hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen käsittely lähellä syntypaikkaaehkäisee haitallisia muutoksia vesisuhteissa; esimerkiksi kaupunkitulvia jaluonnonvesistöjen likaantumista ja auttaa näin yhdyskuntaa sopeutumaan il-mastonmuutokseen.

Mari Ariluoma (2012). Kaupunki ekosysteemipalvelujen tuottajana. Havainnekuva, miltä Mukkulan uudet ekosysteemipal-velut voisivat näyttää.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



9

1.11 Eri toimintoja, kuten asumista, palveluita ja työpaikkoja, sijoitetaan mah-dollisimman lähelle toisiaan. Yhdyskuntarakennetta pyritään sekoittamaan si-joittamalla alueelle sellaisia toimintoja, joista ei ole toisilleen häiriötä. Huoleh-ditaan myös kaupungin sosiaalisesta sekoittuneisuudesta tarjoamalla asuin-alueilla erilaisia asumismuotoja. (strategia: A7, B3, B5, D, E)

Toimintojen sekoittaminen tukee jalankulkua ja pyöräilyä.

Merkittävin mahdollisuus vaikuttaa pyöräilyn ja kävelyn lisääntymiseen on ly-hyillä, alle viiden kilometrin matkoilla, jotka nykyään tehdään henkilöautolla.

Lähde: Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2012.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



10

1.12 Selvitetään käyttötarkoituksen muutostarpeita rakennetuilla alueilla. Tar-kastellaan erityisesti asumisen tuomista yksipuolisesti kaupallisten toiminto-jen alueille. (strategia: A7, D)

Paavolassa on juuri hyväksytty Kulmakadun asemakaavan muutos, joka tuouutta asumista kaupunginosaan. Paavolan tornitaloselvityksen pohjalta voi-daan tarkastella seuraavia mahdollisia muutoksia alueella. On taloudellistatehostaa olemassa olevien alueiden käyttöä.

1.13 Selvitetään sopivia alueita ekologisen, resurssitehokkaan rakennetunympäristön edelläkävijäkohteiksi. (strategia: A8)

Mahdollisia alueita ovat esimerkiksi Ranta-Kartano, Lahden asemanseudunradanvarsi ja Hennalan kasarmialue.

1.14 Yleiskaavan puitteissa rakennetaan yhteisöllisesti tietoa houkuttelevanja elinvoimaisen ympäristökaupungin tulevaisuutta varten. Kaupunkilaisten,asiantuntijoiden, viranomaisten ja päättäjien rakentamaa tietoa kohdellaansamanarvoisesti. (strategia: B3, B4)

Tiedon rakentamisen työkaluina toimivat säh-köinen yleiskaava ja ePalaute-järjestelmä,joka on avoinna laadullisen paikkatiedonkeräämistä varten koko yleiskaavatyön ajanosoitteessa www.lahti.fi/yleiskaava.

Vasemmalla havainnekuva Luhdan korttelin asemakaavan muutoksesta, Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, oikealla Paavolntornitaloselvityksen tarkastelualue rajattuna ilmakuvaan.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



11

1.15 Kaikki kaupunkilaiset voivat osallistua oman elinympäristönsä suunnitte-luun ja sen viihtyisyyden parantamiseen monilla eri tavoilla. Yleisötilaisuuksi-en ja virallisten kuulemisten lisäksi järjestetään kaupunginosa- ja/tai teema-kohtaisia työpajoja. ePalaute-järjestelmää käytetään tehokkaammin tiedonrakentamisen välineenä. Laaditaan vuosittainen osallistumisen kalenteri, jos-ta kaupunkilainen voi valita itselleen sopivimman ajankohdan ja työmuodonhäntä kiinnostavasta aiheesta. (strategia: B3, B4)

Osallistuminen ja yhteistyö vahvistavat yhteisöllisyyttä, joka edistää hyvin-vointia monipuolisesti.

1.16 Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia parannetaan. Järjeste-tään lapsille ja nuorille suunnattuja paikkatietokyselyjä ja työpajoja yhteistyös-sä kasvatus- ja nuorisopalveluiden kanssa. (strategia: B4)

Yleiskaavatyöhön 2009-2012 osallistui paljon kansalaisia, mutta vain vähännuoria. On tärkeää saada työhön mukaan ne ihmiset, joiden tulevaisuudelleyleiskaavan ratkaisuilla on suurin merkitys.

1.17 Lasten ja nuorten omaehtoiset liikkumismahdollisuudet turvataan. Kou-luverkon suunnittelussa otetaan huomioon lasten itsenäinen liikkuminen. Kä-velyn ja pyöräilyn sekä julkisen liikenteen kehittämisessä otetaan huomioonerityisesti lapset liikenteessä. (strategia: B4, B5)

Kaupungin strategian ja yleiskaavan tavoitteet tiiviistä yhdyskuntarakentees-ta, kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä sekä toimivasta julkisesta liikentees-tä parantavat lasten omaehtoista liikkumista. Lasten ja nuorten näkökulmanhuomioon ottaminen hyödyttää myös muita väestöryhmiä. Tutkimustiedonvalossa lasten ja nuorten omaehtoisella liikkumisella voi olla jopa liikuntahar-rastustoimintaa merkittävämmät terveysvaikutukset.

1.18 Asuinalueiden lähiympäristöjen turvallisuutta ja hahmotettavuutta paran-netaan. Huolehditaan kävely- ja pyöräilyreittien viherympäristöstä. (strategia:B5, E)

Lasten liikkumista edistäviä tekijöitä ovat saavutettavuuden lisäksi ympäristönturvallisuus, hahmottettavuus ja vihreys. Lapsen tulee voida hahmottaa reit-tien jatkuvuus, liittymien ja suojateiden sijainti jne. Koulumatkoilla on tärkeä



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



12

rooli lasten omaehtoisessa liikkumisessa. Lasten näkökulmasta hyvin suunni-teltu lähiympäristö on miellyttävä kaiken ikäisille.

1.19 Lapsiperheiden arjen sujuvuutta tuetaan yhdyskuntarakenteen ratkai-suilla. (strategia: B5, E)

Lapsiystävällisessä kaupungissa koko perheen elämä toimii mutkattomasti.Tiiviissä ja toiminnoiltaan sekoittuneessa kaupungissa koulut, työpaikat ja mo-nipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lähellä kotia. Kuluu vähem-män aikaa ja energiaa paikasta toiseen siirtymiseen. Lahti on nykyään ”15minuutin kaupunki”.

1.20 Lahden nykyisellä alueella on 120 000 asukasta ja yli 50 000 työpaikkaavuonna 2025. Lahden väestö kasvaa noin prosentin vuodessa; yhteensä noin16 000 asukkaalla. Uusia työpaikkoja tarvitaan noin 4000. Lahti kasvaa kes-tävästi. (strategia: D, E)

Väestön ja elinkeinojen kasvu mahdollistaa palveluiden tuottamisen. Tiiviskaupunkirakenne edistää palvelujen säilymistä ja uusien syntymistä. Tiiviissäkaupungissa on paremmat edellytykset toimivalle julkiselle liikenteelle.

1.21 Lahden työpaikkaomavaraisuus on yli 110%. Kasvavan maakuntakeskuk-sen vetovoima luo mahdollisuuksia työpaikkojen syntymiselle. Uusille työpai-koille luodaan olosuhteet ja edellytykset sijoittua Lahteen. (strategia: A2, D, E)

Yli 100% työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa, että Lahdessa työpaikkojen lu-kumäärä on suurempi kuin Lahdessa asuvien työllisen työvoiman lukumäärä.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



13

1.22 Nuorelle työikäiselle väestölle tarjotaan asuntoja maakuntakeskuksenpalvelujen ääressä. Ihmiset asuvat maanläheisesti kaupunkimaisissa pienta-loissa tai väljissä kerrostaloasunnoissa, joista pääsee helposti yleisille viher-alueille. Nuorelle työikäiselle väestölle tarjotaan myös viihtyisien, turvallistenja yhteisöllisten pihapiirien kerrostaloasuntoja. (strategia: B3, C, D, E)

Lahti on kaikenikäisten kaupunki, mutta nuoreen työikäiseen väestöön pa-nostaminen asuntotarjonnassa ja kaupunkiympäristössä edistää kaupungintalouden pitämistä tasapainossa pitkällä aikavälillä.

Lahti on vertailukaupunkeja kerrostalovaltaisempi kaupunki. Lahtelaiset ker-rostaloasunnot ovat kuitenkin keskimääräistä väljempiä. Kerrostaloasumi-sesta voidaan tehdä lapsiperheille houkutteleva asumismuoto kehittämälläsitä maanläheisempään suuntaan. Maanläheisyys kerrostalossa voi tarkoit-taa esimerkiksi, että vaikka oma asunto ei ole maan tasossa, asuntoon liittyymaan tasossa olevia toimintoja ja tiloja, jotka helpottavat arkea. Tällaisia ovatpyörä- ja lastenvaunuvarastot. Kerrostaloissa voisi myös olla rappukohtaisetkuraeteiset tai muita toimintoja, jotka tavallisesti liitetään vain omakotiasumi-seen.

1.23 Lahdesta tehdään houkutteleva asuinpaikka viih-tyisän elinympäristön, hyvien palveluiden ja sujuvan ar-jen avulla. Ihmiset elävät viihtyisässä kaupunkimaisessaympäristössä, jossa ei kulu paljon aikaa ja energiaa pai-kasta toiseen siirtymiseen. (strategia: A7, E)

Lahti kilpailee pääkaupunkiseudun kuntien kanssa erityi-sesti hintatasolla. Kaupunkiseudun kuntien kanssa Lahtikilpailee palveluiden saavutettavuudella. Lahdesta ei tullaetsimään isoja omakotitontteja. Sen sijaan kaupunkiym-päristön tulee olla viihtyisä, jotta Lahti olisi houkutteleva.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



14

1.24 Yhdyskuntarakenteesta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähenne-tään. Tavoitteena on vähentää asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt puoleenvuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. (strategia: A7, A8, E)

Yhdyskuntarakenteen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on verrattain vä-häinen ja koskee koko kaupunkiseutua. Merkittävämpi asema on (lämmitys)energian tuotannolla. Päästöjen vähennystavoite on kuitenkin sidoksissa mui-hin yleiskaavan tavoitteisiin: tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, työpaikkojen,palveluiden ja virkistysalueiden saavutettavuuteen ja yksityisautoilun vähen-tämiseen. Kun nämä tavoitteet saavutetaan, samalla vähenevät myös kasvi-huonekaasupäästöt.

1.25 Maankäytön suunnittelussa hyödynnetään päästölaskelmia ja ekotehok-kuustarkastelua. (strategia: A8, F)

Kaupunki testaa KEKO-laskuria eli kaupunkien ja kuntien ekotehokkuustyö-kalua ja ottaa sen käyttöön kaavoituksessa. Vireillä olevassa kaupunkikonser-nin kestävän energiankäytön ohjelmassa tarkastellaan energian tuotantoa jakulutusta kokonaisuutena myös yleiskaavan näkökulmasta.

1.26 Ympäristökaupunki-imagoa vahvistetaan tekemällä kävelyä, pyöräilyä jajulkista liikennettä näkyvämmäksi kaupunkikuvassa. Kestävien liikkumismuo-tojen parannustoimenpiteissä otetaan huomioon imago ja Lahden arkkiteh-tuuripoliittinen ohjelma erityisesti keskustassa ja keskeisillä reiteillä. Julkisenliikenteen runkolinjoille ja pyöräilyn laatukäytäville suunnitellaan yhtenäinenilme. (strategia: A7, F)

Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma (KäPy) valmistui vuoden2012 lopulla ja integroidaan nyt yleiskaava-aineistoon. LahenD-hankkeenatoteutetut proto-pyöräkatokset aseman vieressä ovat hyvä esimerkki pyöräi-lyn imagon ja näkyvyyden parantamisesta.

1.27 Kaupungin ominaispiirteiden kuten maiseman, historian ja maamerkkienmerkitystä kaupunkikuvassa parannetaan. (strategia: F)

Omaleimaisuus on tärkeää identiteetille, imagolle ja matkailun vetovoimai-suudelle. Myös elinympäristön viihtyisyys on yhä merkittävämpi imago- jahoukuttavuustekijä.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



15

YLEISKAAVATYÖSTÄ 2009 2012 JATKUVAT TEEMAT:

1.28 Päivitetään joukkoliikennesuunnitelman sisältö yleiskaavaan.

1.29 Tarkistetaan pohjavesialueiden rajauksia ja pohjaveden ottamoidensuoja-alueita uusimman selvitystiedon perusteella. Yhtenäistetään pohjavettäkoskevia määräyksiä muiden säännösten kanssa.

1.30 Päivitetään voimalaitoksia koskevat suunnitteluohjeet ja aluevaraukset.

Yleiskaavatyössä 2009-2012 merkittiin kaksi vaihtoehtoista aluevaraustaLahti Energian biovoimalaa varten: Kujalaan (ET-6) ja Hennalaan (ET-13).Vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa on ET-13 –aluetta koskeva asemakaa-va, jonka tavoitteena on mahdollistaa uuden Kymijärven biovoimalaitoksenkäyttöön tulevan biopolttoaineterminaalialueen ja mahdollisen lämpökeskuk-sen rakentuminen. Kaavoitusohjelmassa on myös Kymijärven voimalaitoksenasemakaavan muutos.

1.31 Tarkistetaan väestön mitoitusta alueittain viimeisimmän väestöennus-teen perusteella. Tarkennetaan, minkä ikäistä väestöä eri alueilla asuu tavoi-tevuonna 2025.

1.32 Tarkistetaan reservialueiden maankäyttöratkaisuja ja rajauksia sekäsuunnitteluohjeita keväällä 2012 yleiskaavaehdotuksesta saatujen lausunto-jen johdosta. Tarkastellaan asumisen reservialueiden toteutuksen ajoitustayleiskaavaluonnoksen 2011 vaikutusten arvioinnin johdosta.

Asumisen reservialueita ovat Kujala (A-14), Ämmälä (A-16), Renkomäen ete-läisin osa (A-17), Ala-Okeroinen (A-23) ja Lehmus (A-38).



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



16

2. LAHDEN KESKUSTA

2.1 Keskustaa kehitetään kaupunkielämän sydämenä. Monipuolinen kaupun-kielämä ja palvelut keskustassa edellyttävät, että siellä asutaan ja siellä onelämää vuorokauden kaikkina aikoina. Lahdessa asutaan jatkossakin torinlaidalla. (strategia: A5, D)

2.2 Osoitetaan keskustan läheisyyteen kaupunkimaista pientaloasumista.(strategia: A5)

Keskustan alueella palvelut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Siellä onmyös runsaasti vapaa-ajan palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Kaupunki-mainen pientalorakentaminen keskustan reunavyöhykkeellä voisi mahdollis-taa lapsiperheiden autottoman elämän.

2.3 Keskustaan rakennetaan lisää asuntoja. Puhtaasti liiketoimintojen kort-teleita elävöitetään esimerkiksi tutkimalla mahdollisuuksia sijoittaa niihin kor-keita asuinkerrostaloja liikerakentamisen ja rakenteellisen pysäköinnin päälle.(strategia: A5, A7, D)

Syksyllä 2013 valmistuneen Paavolan market-alueen selvityksen pohjaltavoidaan ryhtyä tutkimaan asumisen lisäämistä nykyisin yksipuolisesti kaupal-liselle alueelle. Korkeita rakennuksia on mahdollista sijoittaa Kauppakadunvarrelle.

Keskustassa on meneillään useita täydennysrakennushankkeita ja myösuseita täydennysrakentamisen asemakaavoja on vireillä. Syksyllä 2013 val-mistunut Kulmakadun asemakaavaehdotus mahdollistaa 16-kerroksisen ta-lon rakentamisen Kulmakadun ja Kauppakadun kulmaan.

2.4 Parannetaan keskustan saavutettavuutta. (strategia: A5, A7)

Lahden keskusta on maakunnan sydän ja sinne tulee päästä sujuvasti myöskauempaa. Hyvä saavutettavuus niin julkisilla kulkuvälineillä kuin autollakinedistää keskustan elinvoimaisuutta.

2.5 Parannetaan keskustan sisäisiä liikenneyhteyksiä ja esteettömyyttä. Vaih-toyhteyksiä kulkuvälineestä toiseen kehitetään. Selvitetään huoltoliikenteenjärjestämisen vaihtoehtoja. Keskustassa parannetaan pyöräilyreittejä ja pol-kupyörien pysäköintiä. (strategia: A5, A7)

Keskustassa asuu ja siellä asioi paljon ikäihmisiä, joille keskustan sisäisetkinetäisyydet tai korkeuserot voivat olla ylivoimaisia esteitä. Esteetön kaupunki-



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



17

ympäristö hyödyttää myös muita väestöryhmiä.

Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma valmistui yleiskaavatyön2009-2012 loppuvaiheessa. Yleiskaavatyössä 2013-2016 keskustan kävelynja pyöräilyn verkosto esitetään kehittämissuunnitelman mukaisesti.

2.6 Keskustan alueelle muodostetaan yhtenäinen kävelyalue. Yleiskaavassamääritetään vyöhyke, jonne kävelyalue sijoittuu, mutta jonka rajaus tarkentuuyksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kävelyaluetta suunniteltaessa ote-taan huomioon julkisen liikenteen yhteydet, huoltoliikenne sekä välttämätöntonttiliikenne. (strategia: A5, A7)

2.7 Luodaan edellytyksiä uusien vetovoimaisten kaupallisten palveluiden syn-tymiselle keskustan alueelle. (strategia: A2, A5, D)

Keskustan elinkeinorakenne on tärkeä koko kaupungin elinvoimaisuuden jahoukuttelevuuden kannalta.

2.8 Luodaan keskustaan kohtaamisen mahdollisuuksia. Luodaan edellytyksiävapaa-ajan paikoille ja hyvinvointipalveluille kuten kuntosaleille, kahviloilla jaerilaisille tapahtumille, jotka houkuttavat eri väestöryhmiä viipymään keskus-tassa myös iltaisin ja viikonloppuisin. (strategia: A5, B3, B5)

Elinvoimainen ja houkutteleva keskusta on paikka, jossa ihmiset viihtyvätmyös kaduilla, aukioilla, toreilla ja puistoissa.

2.9 Kaupunkiympäristön ominaispiirteet säilytetään ja ympäristön laatuunkiinnitetään erityistä huomiota keskustan alueella. (strategia: A5)

Elinympäristön viihtyisyys on tärkeää myös muualla kaupungissa; keskustaon kuitenkin kaikkien kaupunkilaisten yhteinen alue. Lahden arkkitehtuuripo-liittinen ohjelma Apoli tarkentaa, mitä elinympäristön esteettisellä laadulla tar-koitetaan.


2.10 Yleiskaavaehdotuksesta keväällä 2012 saatujen lausuntojen perusteel-la kehitettäviä teemoja Lahden keskustassa ovat mm. keskustan saavutetta-vuus, huoltoliikenteen toimivuus, liikenneturvallisuus ja esteettömyys.

2.11 Kävelyaluetta täsmennetään teemakartalla ja ydinkeskustan (C-1) suun-nitteluohjeessa päivittyneiden keskustaa koskevien suunnitelmien johdosta.

Lahden toriparkki on rakenteilla ja valmistuu toukokuussa 2015. Lahden mat-kakeskuksen rakentaminen on käynnistynyt osana Lahden keskusta-alueenradanvarren uudistusta. Uusi matkakeskus otetaan käyttöön syyskuussa2015. Keskustan kehityskuvaa päivitetään. Ranta-Kartanon alueen yksityis-kohtainen suunnittelu jatkuu. Paavolan tornitaloselvitys on valmistunut syk-syllä 2013.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



18

3. ASUMISEN LAHTI

3.1 Kaupungin houkuttavuutta kehitetään tarjoamalla tasapainoinen kokonaisuusasuin- ja työympäristöjä sekä vapaa-ajan ympäristöjä. (strategia: A2, B3, D, E)

Yrityksille on paremmin työvoimaa saatavilla, kun ihmiset haluavat asua Lah-dessa ja muuttaa tänne. Kasvava maakunnan keskus houkuttaa hakemaanpalveluita ja viettämään vapaa-aikaa. Tasapainoiseen kokonaisuuteen kuuluumyös sosiaalinen näkökulma. Kaupunkirakenteen kehityksellä on mahdollistavaikuttaa haitalliseen alueelliseen eriytymiseen mm. tarjoamalla kaupungineri puolilla monipuolisesti erilaisia asumismuotoja.

3.2 Suositaan kaupunkimaista pientalorakentamista ja lisätään erilaisten ta-lotyyppien ja asumismuotojen tarjontaa. Mahdollisimman monille lahtelaisilletarjotaan laadukas asuntokohtainen ulko-oleskelutila tai pieni oma piha, vaik-ka kaupunkirakenne onkin entistä tiiviimpää. Kaupunkimaisella pientaloraken-tamisella tavoitellaan myös parempaa ja kokonaisvaltaisempaa rakennustenja viherympäristöjen suunnittelua. (strategia: A7, D)

3.3 Erillispientalojen tontit ovat keskimäärin alle 800 m2:n kokoisia. Olemassaolevien asuinalueiden uudistumista edistetään jakamalla tontteja ja myöntä-mällä lisärakennusoikeutta mahdollisuuksien mukaan. Tutkitaan kytkettävienerillispientaloalueiden toteuttamismahdollisuuksia ja alueellisia tyyppitaloja.(strategia: A7, D)

Pienet tontit ja olemassa olevien tonttien jakaminen mahdollistavat katuver-kon ja yhdyskuntateknisen verkoston sekä palveluiden tehokkaan käytön.

3.4 Uudet kerrostalot rakennetaan keskustan tai olemassa olevien kerrosta-loalueiden yhteyteen. Uusia kerrostalolähiöitä ei rakenneta. (strategia: A7, D)

On taloudellisempaa eheyttää olemassa olevia alueita kuin rakentaa koko-naan uusia.

3.5 Kannustetaan maanomistajia tiivistämiseen. (strategia: A7, D)

Yhteistyöllä ja kannustimilla pyritään siihen, että kaupunki voisi kasvaa mah-dollisimman paljon sisäänpäin. Yleiskaavaprosessissa tehdään esiselvitystyö-tä mahdollisista kannattavista täydennyshankkeista tai -kohteista. Kaupunkivoi saattaa eri osapuolet taloyhtiöt ja rakennusliikkeet - saman pöydän ääreen.

Kaupunkimaista pientaloasumista uudella alueella Karistossa (vas.) ja vanhalla alueellaOnnelantiellä (oik.).



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



19


3.6 Tarkistetaan Hennalan puolustusvoimien alueen (EP-1) maankäyttöä.Muutos koskee yleiskaavakarttaa ja -määräystä sekä suunnitteluohjetta. Hen-nalasta kehitetään monipuolinen alue, jossa on asumista, palveluita, elinkei-noja ja työpaikkoja. Otetaan alueen suunnitelussa huomioon lasten näkökul-ma. Kehitetään viheryhteyksiä alueen läpi.

Puolustusvoimien toiminta Hennalassa lakkaa vuoden 2014 loppuun men-nessä. Vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa on asemakaava alueen itäosaan.

Hennalan alue on Museoviraston luokittelema valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö (RKY) ja siellä on paljonkomeita vanhoja rakennuksia ja hienoja ulkotiloja, jotka otetaan huomioon yleiskaavan suunnitteluohjetta laadittaessa.

HENNALA

Hennalan puolustusvoimien alue (EP-1, vaaleanpunainen alue) nykyisessä yleiskaavassa



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



20

4. ELINKEINOJEN LAHTI

4.1 Ympäristöliiketoiminnan, muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoimin-nan asemaa vahvistetaan maankäytön ratkaisuilla. Lahden elinkeinostrate-gian mukaisten alojen koulutus- ja tutkimuslaitoksille sekä yrityksille luodaanedellytyksiä sijoittua Lahteen ja toimia laadukkaassa kaupunkiympäristössä.Eri alojen osaajille tarjotaan mahdollisuuksia kohdata ja verkottua keskenään.Eri alojen osaajien sijoittumista samalle alueelle tuetaan erityisesti keskustas-sa ja keskustan reunavyöhykkeeellä, esimerkiksi Niemessä. (strategia: A1,A2, D)

4.2 Luodaan edellytyksiä korkean jalostusasteen työpaikkojen ja palveluidensyntymiselle. (strategia: A2, D)

Vähän tilaa vievä toiminta, jollaista korkean jalostusasteen työpaikat ja palve-lut yleensä ovat, soveltuu hyvin tiiviiseen kaupunkiin. Suomen elinkeinoraken-ne on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä siten, että perinteisenteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja palvelualojen lisääntyneet.

4.3 Kaupungin houkuttavuutta kehitetään tarjoamalla tasapainoinen kokonai-suus asuin- ja työympäristöjä sekä vapaa-ajan ympäristöjä. (strategia: A2, D, E)

Yrityksille on paremmin työvoimaa saatavilla, kun ihmiset haluavat asua Lah-dessa ja muuttaa tänne. Kasvava maakunnan keskus houkuttaa hakemaanpalveluita ja viettämään vapaa-aikaa.

4.4 Luodaan edellytyksiä uusien vetovoimaisten, maakunnallisten ja seudullistenkaupallisten palveluiden syntymiselle keskustan alueelle. (strategia: A2, A5, D)

Keskustan elinkeinorakenne on tärkeä koko kaupungin ja myös maakunnanelinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



21


4.5 Selvitetään luokitellulla pohjavesialueella sijaitsevien elinkeinoelämänalueiden (TY) määräysten ja suunnitteluohjeiden tarkistamistarpeet uudenselvitystiedon pohjalta.

4.6 Tarkistetaan Niemen elinkeinoelämän alueen (T-10) ja pohjoispuolen asu-misen alueen (A-27) sekä kaupallisten palveluiden alueen (P-9) suunnittelu-ohjeita vastaamaan alueen ajankohtaisia suunnittelutarpeita.

4.7 Otetaan huomioon elinkeinoelämän kehittäminen Hennalan uusia maan-käyttöratkaisuja suunniteltaessa.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



22

5. PALVELUIDEN JA KAUPAN LAHTI

5.1 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ensisijaisesti olemassa olevien palve-luiden läheisyydessä. (strategia: A7, D, E)

Lisärakentaminen olemassa olevilla alueilla ja lähellä palveluita tukee niidensäilymistä, kun alueelle tulee uusia asukkaita ja työpaikkoja.

5.2 Asuinalueiden lähipalveluiden säilymistä ja monipuolistamista edesaute-taan tiivistämällä ja täydennysrakentamalla. Enemmän asukkaita alueella li-sää kysyntää. Olemassa oleville alueille varataan tilaa myös uusille tai uudentyyppisille palveluille. (strategia: A7, B3, D, E)

Tulevaisuudessa voidaan joutua pohtimaan esim. liikkuvien lähipalveluidenalue- ja tilatarpeita. Myös työelämän muutokset kuten kotoa tehtävän työnyleistyminen voi synnyttää uudenlaista palvelukysyntää asuinalueille, esi-merkkinä etätyötoimistot tai yhteistoimitilat.

5.3 Lähipalveluita tarkastellaan joustavana kokonaisuutena, jonka sisältö voimuuttua sen mukaan, minkälaista väestöä alueella kulloinkin asuu. Lähipal-veluiden sisältöä ei määritetä tarkasti vaan mietitään asuinalueen elinkaarenmukaan, mitkä palvelut kulloinkin ovat alueella tarpeen. Palvelu voi myös siir-tyä paikasta toiseen alueella ja olla silti riittävän lähellä säilyäkseen lähipalve-luna. (strategia: A7, B3, D, E)

Tärkeimmät lähipalvelut lahtelaisille ovat kyselytutkimusten mukaan lähikaup-pa, päiväkoti ja alakoulu. Lähipalvelut voivat sijoittua monitoimitaloihin, jotkatoimivat elinkaarensa aikana esimerkiksi päiväkotina, kouluna ja vanhustenpalvelukeskuksena.

5.4 Varataan tilaa myös yritysten ja järjestöjen tuottamille hyvinvointipalveluil-le. (strategia: A2, A7, D)

Nykyisten palvelukeskittymien suhde asuinalueisiin ja joukko-liikennesuunnitelman mukaisiin reitteihin



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



23

Hyvinvointipalvelujen merkitys kasvaa jatkuvasti elintason noustessa ja väes-tön ikääntyessä.

5.5 Parannetaan palveluiden saavutettavuutta kävellen, pyörällä ja julkisillakulkuvälineillä. (strategia: A7)

Palvelun saavutettavuus on tärkeämpää kuin sijainti sinänsä.

5.6 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan maakun-takaavan keskustatoimintojen alueelle tai keskustatoimintojen ulkopuolellamaakuntakaavassa tähän tarkoitukseen erityisesti osoitetuille alueille. (stra-tegia: A7)

Taustalla on MRL:n vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011).Tavoitteena on vahvistaa keskusta-alueen asemaa kaupan sijaintipaikkana jatoisaalta turvata toimivat kaupalliset palvelut asuinalueilla.

5.7 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa sijoitetaan olemassa olevienhyvien liikenneyhteyksien varrelle. (strategia: A7)

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (yli 2000 k-m²) ovatMRL:n muutoksen myötä 16.4.2015 alkaen vähittäiskaupan suuryksiköitä.Laadultaan ne ovat usein sellaisia, että ne perustellusta syystä voivat sijoittuamyös keskusta-alueen ulkopuolelle.


5.8 Kaupan palvelualueita koskevat merkinnät, määräykset ja suunnitteluoh-jeet saatetaan ajan tasalle maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukai-siksi.

5.9 Julkisia palveluita tarkastellaan Lahden palvelukonseptin ja uusimmanalueellisen väestöennusteen näkökulmasta. Integroidaan Lahden palvelukon-septin (30.5.2012) alueelliset palvelunäkymät yleiskaavaan.

Lahden palvelukonseptia valmisteltiin yleiskaavaehdotuksen rinnalla, muttapalvelukonsepti valmistui vasta yleiskaavan jälkeen, eikä sen sisältöä näinollen voitu koko laajuudessaan ja syvyydessään ottaa huomioon vielä yleis-kaavassa.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



24

6. LUONNONLÄHEINEN LAHTI

6.1 Viheralueet ovat helposti asukkaiden saavutettavissa kävellen, pyörällä taijulkisilla kulkuvälineillä. Viheralueiden verkostot ovat yhtenäisiä ja ulkoilu- javirkistysalueille pääsee helposti ja jalan, pyörällä tai suksilla. Verkoston suun-nittelussa otetaan huomioon lisääntyvästä käytöstä aiheutuva luonnonympä-ristön kuluminen, sekä seudulliset yhteydet. (strategia: A7, E)

6.2 Vielä rakentamattomat kaupungin omistamat rannat säilytetään yleisinäalueina. Yleisten ranta-alueiden tai reittien lisäämismahdollisuuksia selvite-tään. Kaupungin omistamista suhteellisen vähäisistä rannoista pyritään pit-källä tähtäyksellä saamaan lisää rantoja kaikkien lahtelaisten nautittavaksi.(strategia: A7, E)

6.3 Säilytetään Lahden identiteettiä tukevat ja maisemallisesti sekä kulttuuri-sesti arvokkaat ympäristökokonaisuudet, kuten Salpausselkä. (strategia: A7)

6.4 Tiivistettäessä kaupunkirakennetta varmistetaan viheralueiden muodos-taman verkoston säilyminen ja kehittäminen niin ekologisesti kuin toiminnalli-sesti. (strategia: A7)

6.5 Tiivistettäessä otetaan huomioon olemassa olevan kaupunkiympäristön,maiseman ja luonnon ominaispiirteet sekä suojelu- ja virkistysarvot. Raken-tamattomia alueita jätetään ekosysteemipalveluiden kannalta riittävästi. Tur-vataan erityyppisten viheralueiden ekosysteemipalvelujen tuotanto viheralue-ohjelman mukaisesti. (strategia: A7, D)

Tärkeimmät ekosysteemipalvelut Lahdessa ovat puhdas ilma ja juomavesisekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Näitä ekosysteemipalveluja tuottavatmaaperä, vesistöt ja metsät. Viheralueohjelmassa on määritelty hoitoluokka-kohtaisesti erityyppisten viheralueiden tuottamat ekosysteemipalvelut. Monil-la ekosysteemipalveluilla on taloudellista arvoa joko suoraan tai välillisesti.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



25

Vasemmalla yleiskaavassa osoitetut viheralueet, oikealla kaupungin omistamia viher- ja vesialueita.

6.6 Koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelussa otetaan huomioon viheralueidensaavutettavuus päivän aikana. (strategia: B5, D)

Tutkimustiedon valossa luonnonympäristöt ovat erinomaisia oppimisympä-ristöjä ja lahtelaiset päiväkodit ja koulut käyttävät niitä. Yhteistyössä Lahdenseudun ympäristöpalveluiden ja vihertoimen kanssa yleiskaavan viheraluei-den suunnitteluohjeisiin kirjoitetaan kuvaukset, mitä viheralueita jo käytetäänja voidaan käyttää opetuksessa ja mitkä päiväkodit ja koulut ovat tai voisivatolla käyttäjiä. LUMO-kohteisiin sisältyy opetuskohteita.

Luonnonympäristöjen suunnitelmallinen ja säännöllinen käyttö opetuksessavoi mahdollistaa säästöä tilainvestoinneissa.


6.7 Merkitään Pesäkallion luonnonsuojelualueen laajennus yleiskaavaanSL-alueeksi perustamispäätöksen mukaisesti. Tarkistetaan suunnitteluohjeetmyös VR-alueiden osalta.

6.8 Täydennetään virkistysalueiden suunnitteluohjeita tuoreen viheralueohjel-man pohjalta.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



26

7. SAAVUTETTAVA LAHTI

7.1 Kehitetään työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuutta kävellen, pyörälläja julkisilla kulkuvälineillä. Eri alojen työpaikkoja sijoitetaan mahdollisimmantiiviisti. (strategia: A2, A7, D, E)

Tiivis yhdyskuntarakenne myös työpaikka-alueilla mahdollistaa olevan kau-punkirakenteen tehokkaan käytön ja luo synergisia osaamisen keskittymiä.

7.2 Suurin osa asukkaista voi saavuttaa maakuntakeskuksen palvelut kävel-len, pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä. (strategia: A7, D)

Tiivistämällä kaupunkirakennetta saadaan enemmän ihmisiä asumaan jo ra-kennetuille alueille ja parannetaan näin julkisen liikenteen toimivuutta. Kom-paktissa kaupungissa kaikki on lähellä, mikä säästää aikaa ja energiaa sekävähentää päästöjä.

7.3 Kaupunkirakennetta tiivistetään julkisen liikenteen reittien läheisyydes-sä. Tunnistetaan kaupunkijärjestelmät ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet jajulkisen liikenteen tärkeimmät akselit ja tehostetaan rakentamista erityisestinäiden läheisyydessä. Eri liikennemuotojen solmukohtiin järjestetään hyvätliityntämahdollisuudet. (strategia: A7, D, E)

Etäisyyden bussipysäkille tulisi olla joidenkin määritysten mukaan noin 250 m,toisten mukaan noin 400 m, jotta ihmiset käyttäisivät bussia. Mitä enemmänihmisiä asuu julkisen liikenteen reittien läheisyydessä, sitä enemmän on po-tentiaalisia käyttäjiä. Toimivaa julkisen liikenteen järjestelmää varten tarvitaanvähintään 15-20 asukasta hehtaarille tai 2000 asukasta linjakilometriä koh-den. Valtakunnallisessa Urban Zone II -hankkeessa, jossa Lahti oli mukanapilottikohteena, on luokiteltu liikkumisvyöhykkeet 34 kaupunkiseudulle.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



27

7.4 Selvitetään raideliikenteen toimintaedellytyksiä lähiliikenteessä. Tutkitaanmahdollisuuksia avata Hennalaan lähiliikenteen seisake. (strategia: A7, E)

Mahdollisia yhteyksiä ovat Lahti-Kouvola, Lahti-Heinola, Lahti-Henna ja Lahti-Nostava sekä mahdollisesti Lahti-Loviisa. Päijät-Hämeen lähijunaliikenteenedellytykset -esiselvitys on valmistunut syksyllä 2013.

7.5 Kävelyn ja pyöräilyn sekä viheralueiden verkostoa yhtenäistetään. Kyt-kennät laajempiin virkistysalueisiin turvataan. Kevyen liikenten verkostoatarkastellaan osana viheralueiden verkostoa sekä kokonaisliikenneverkkoa.(strategia: A7)

7.6 Kaupunkiympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan erityisestijalankulkijan, pyöräilijän ja julkisten kulkuvälineiden käyttäjän näkökulmasta.Kävelyn ja pyöräilyn verkostoa yhtenäistetään ja sen hahmotettavuutta paran-netaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitetään huomiota turval-lisuutta luoviin tekijöihin kuten valaistukseen. (strategia: A7, B5, E)

Laadukkaan liikkumisympäristön avulla kannustetaan ihmisiä siirtymään au-toilusta pyöräilyyn ja kävelyyn. Ympäristön laadulla, mm. vihreydellä, on vai-kutusta lasten liikkumiseen.


7.7 Laaditaan liikenteen pääverkolle väyläkuvaukset ja suunnitteluohjeet.Otetaan teksteissä huomioon melu, liikenneturvallisuus sekä lasten ja nuortenomaehtoinen liikkuminen erityisinä teemoina.

7.8 Päivitetään yleiskaavaan Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunni-telman (KäPy) mukaiset pyöräilyn pääreitit, nk. laatukäytävät.

7.9 Päivitetään yleiskaava keskustaa koskevien liikennesuunnitelmien jajoukkoliikennesuunnitelman mukaiseksi.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



28

SANASTOA

Ekosysteemipalvelut Ihmisen luonnosta saamat aineelliset ja aineettomathyödyt.

Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0–2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisestaydinkeskustasta. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuunoin 3 km:n säteelle ydinkeskustasta.

Joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2 km:n etäi-syydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvätai erinomainen (väh. 2 vuoroa tunnissa). Joukkoliikennevyöhykkeet ulottuvat400 metrin etäisyydelle pysäkeistä.

Kaupunkimainen pientalorakentaminen, kaupunkipientalo Erillispientalotai kytketty pientalo, jolla on pieni oma tontti (400–600 m2) tai pieni oma piha.Asumismuoto sopii hyvin pienille perheille. Asuminen voi olla yhtiö- tai oma-kotimuotoista.

Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Se on tietoa koh-teista, joiden paikka tunnetaan. Paikkatieto voi olla joko inhmillistä, havaintoi-hin ja kokemuksiin perustuvaa laadullista paikkatietoa, tai mittaustietoa.

Tiedon rakentaminen engl. knowledge building (Bereiter & Scardamalia2003), on yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen tapa tuottaa ja kerätä tietoa yhtei-sön käyttöön. Yleiskaavatyössä yhteisöllä tarkoitetaan koko kaupunkia.

Tiivistäminen Olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään rakentaminen.Esim. tyhjän tontin rakentaminen tai tontin jakaminen ja uudisrakentaminenmuodostuneelle uudelle tontille. Myös olemassaoleville tonteille voidaanosoittaa lisärakennusoikeutta. Esim. pientaloalueiden sukupolvenvaihdoksenedistämiseksi voidaan myöntää lisärakennusoikeutta usean sukupolven sijoit-tumiseksi samaan pihapiiriin.

Tornitalo Kerrostalo, jossa on vähintään 12 kerrosta ja jolla on enemmänkorkeutta kuin leveyttä. Lahtelainen tulkinta tornitalosta voisi olla noin 16-ker-roksinen. Tornitalot voivat olla liike- ja/tai asuinrakennuksia.

Täydennysrakentaminen, täydentäminen Olemassa olevan kaupunkira-kenteen reunoille tai välittömään läheisyyteen rakentaminen.

Yhdyskuntarakenne Asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluiden ja vir-kistysalueiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus, näitä yhdistävät tietja radat sekä niiden tarvitsema tekninen verkosto kuten vesi- ja viemäriputkis-tot, sähkölinjat ja tietoliikenneyhteydet.



puh. (03) 814 2391fax. (03) 814 2135



29

yleiskaavan tavoitteet 2025 - lahti.fi...tärkeimmät ekosysteemipalvelut lahdessa ovat puhdas ilma...

Documents