Pelastakaa Lapset ry:n toimintastrategia 2017–2019

YHTÄKÄÄN LASTA EI JÄTETÄ.

2

VISIO JA MISSIO ..................................................................................................... 3

ARVOT ...................................................................................................................... 3

PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET VUOTEEN 2030 ................................... 4

PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................... 6

STRATEGISET TAVOITTEET ................................................................................ 8

1. SAAVUTETAAN MERKITTÄVIÄ TULOKSIA KAIKKEIN HAAVOITTUVIMMILLE LAPSILLE ................................... 8

TEMAATTISET PRIORITEETIT 2017–19 ............................................... 9

2. LUODAAN VAHVA KANSALAISJÄRJESTÖ ........................................ 18

3. OLLAAN AKTIIVINEN OSA GLOBAALIA LIIKETTÄ JA MAKSIMOIDAAN OSAAMINEN JÄRJESTÖSSÄ ......................... 20

SISÄLLYSLUETTELO

ISBN 978-952-7112-21-2

Nimi: Pelastakaa Lapset Strategia 2017-2019

Tekijä: Pelastakaa Lapset

Sidosasu: Nidottu

Julkaisuvuosi: 2016

ISBN 978-952-7112-22-9

Nimi: Pelastakaa Lapset Strategia 2017-2019

Tekijä: Pelastakaa Lapset

Sidosasu: PDF

Julkaisuvuosi: 2016

3

Pelastakaa Lapset on laadukas lastensuojelun ammattilainen, lapsipoliittinen vaikuttaja sekä herkkä, luotettava ja nopea auttaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Pelastakaa Lapset perustaa toimintansa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Strategiakaudella Pelastakaa Lapsissa kehitetään lapsen oikeuksiin perustuva yhtenäinen ohjelma.

VISIO JA MISSIO

VISIO

Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistumiseen.

MISSIO

Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan, sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia lasten elämään.

ARVOT

VASTUULLISUUS: Otamme henkilökohtaisen vastuun siitä, että käytämme voimavarojamme tehokkaasti, saavutamme mitattavissa olevia tuloksia ja kannamme vastuumme tukijoidemme, yhteistyökumppaniemme ja ennen kaikkea lasten edessä.

TAVOITTEELLISUUS: Vaadimme itseltämme ja työtovereiltamme korkeiden tavoitteiden asettamista ja sitoutumista kaiken lasten hyväksi tekemämme työn laadun parantamiseksi.

YHTEISTYÖ: Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme, saamme voimaa erilaisuudestamme ja teemme hyvää työtä kumppaniemme kanssa edistääksemme maailmanlaajuisia vahvuuksiamme lasten olojen parantamiseksi.

LUOVUUS: Olemme avoimia uusille ajatuksille sekä valmiita uutta luoviin muutoksiin ja ottamaan hallittuja riskejä kestävien ratkaisujen kehittämiseksi lapsia varten ja lasten kanssa.

REHELLISYYS: Pyrimme elämään rehellisyyden ja käytöksen korkeimpien eettisten periaatteiden ja järjestön hyvän maineen mukaisesti, sekä toimimme aina lasten parhaitten etujen mukaisesti.

4

PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET VUOTEEN 2030

Mitä

Miten

Kuka

ELOONJÄÄMINENYksikään alle 5 v. lapsi ei kuole syihin, jotka ovat

ehkäistävissä

OPPIMINENKaikki lapset oppivat

laadukkaassa perusopetuksessa

SUOJELEMINENLapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei suvaita

Keskitymme kaikkein haavoittavimmassa asemassa oleviin lapsiin

Työskentelemme kaikkien lasten oikeuksien toteutumiseksi, mutta asetamme kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat lapset etusijalle ja vaikutamme, että muut tekevät samoin.

Arvioimme onnistumistamme sillä, miten kykenemme saavuttamaan nämä lapset.

Kehitetään tiedon ja osaamisen hallintaa

Saavutetaan merkittäviä tuloksia kaikkein

haavoittuvimmille lapsille

Ollaan tärkein humanitaarisen avun järjestö lapsille

Ollaan aktiivinen osa kansainvälistä liikettä

Turvataan riittävät resurssit tukemaan tavoitteitamme

Rakennetaan vaikuttamistyön osaamista ja

kampanjointikulttuuria

Vahvistetaan lapsia muutoksen tekijöinä

5

Pelastakaa Lasten strategiset tavoitteet vuosille 2017–19

1. Saavutetaan merkittäviä tuloksia kaikkein haavoittuvimmille lapsillea. Syvennetään temaattista osaamistab. Rakennetaan humanitaarista osaamistac. Rakennetaan vaikuttamistyön osaamista ja kampanjointikulttuuria

2. Luodaan vahva kansalaisjärjestöa. Vapaaehtoisten määrä kasvaa ja heidän integroitumisensa Pelastakaa Lasten toimintaan vahvistuub. Vahvistetaan Pelastakaa Lasten järjestökuvaac. Vahvistetaan ja monipuolistetaan varainhankintaa (erityinen huomio ns. vapaissa varoissa)

3. Ollaan aktiivinen osa kansainvälistä liikettä ja maksimoidaan osaaminen järjestössäa. Rakennetaan hyvin toimiva organisaatiob. Rekrytoidaan ja sitoutetaan osaavaa ja monipuolista henkilöstöä ja tuetaan sen kehittymistäc. Kehitetään tiedon ja osaamisen hallintaa

Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön strategia 2016–18

Vahvistetaan ja monipuolistetaanvarainhankintaa (erityinen huomio ns.

vapaissa varoissa)Vapaaehtoisten määrä kasvaa ja

integroituminen toimintaan vahvistuuVahvistetaan Pelastakaa Lasten brändiä

MITEN

Eloonjääminen Oppiminen Suojeleminen

Kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevat lapset

MITÄ

KUKA

Kehitetään tiedon jaosaamisen hallintaa

Rakennetaan hyvin toimiva organisaatioRekrytoidaan ja sitoutetaan osaavaa jamonipuolista henkilöstöä ja tuetaan sen

kehittymistä

Luodaan vahva kansalaisjärjestö Ollaan aktiivinen osa kv. liikettä

Saavutetaan merkittäviä tuloksia kaikkein

haavoittuvimmille lapsille

Maksimoidaan osaaminen

Syvennetään temaattista osaamista Rakennetaan humanitaarista osaamista

Rakennetaan vaikuttamistyönosaamista ja kampanjointikulttuuria

6

PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Viidennes maailman ihmisistä elää konflik-teista kärsivissä tai niistä toipuvissa hau-raissa yhteiskunnissa. Hauraus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä: hauraat valtiot eivät

pysty vastaamaan kansalaistensa perustarpeisiin ja takaamaan heidän hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät kehittyvien maiden haasteita entisestään. Kansainvälisen yhtei-sön tavoitteet seuraavaksi viideksitoista vuodeksi on sovittu YK:n jäsenvaltioiden kesken syyskuussa 2015. Vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen toimin-taohjelma on entistä laajempi ja kunnianhimoisempi kokonaisuus. Uudet kehitystavoitteet ohjaavat kan-sainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön ja siten myös Suomen Pelastakaa Lasten toimintaa. Päävastuu kehi-tyksestä ja sen rahoittamisesta säilyy valtioilla itsel-lään. Vain siten voidaan saada aikaan kestäviä tulok-sia. Tarvitaan sekä kansallisia voimavaroja, yksityistä rahoitusta kotimaasta ja ulkomailta että kehitysyh-teistyörahoitusta. Tämä asettaa myös Pelastakaa Lap-sille tavoitteen monipuolistaa rahoituspohjaa.

Maailmanlaajuinen muuttoliike on voimakasta. Ihmi-set muuttavat suuressa määrin kaupunkeihin parem-man toimeentulon toivossa ja päästäkseen parempien peruspalvelujen äärelle. Sodat ja konfliktit, väestönkas-vu, ympäristö- ja taloudelliset haasteet ajavat ihmi-siä liikkeelle oman maan sisällä, naapurimaihin ja yhä kauemmaksi. Maailmassa on tällä hetkellä n. 20 miljoo-naa pakolaista. Tämän lisäksi maiden sisäisiä pakolai-sia on n. 40 miljoonaa. 22 miljoonaa lasta on joutunut jättämään kotinsa. Eurooppaan tämä tilanne vyöryi suuressa määrin vuoden 2015 aikana, jolloin tänne tuli reilu miljoona siirtolaista ja pakolaista. Noin 20 % heistä oli lapsia. Suomeen saapui v. 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mikä on noin kymmenen kertaa enemmän kuin keskimäärin edellisinä vuosina.

Myös Suomi on joutunut suureen ja nopeaan muu-tokseen turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. Yleinen asenneilmapiiri on polarisoitunut. Valtaosa suomalai-sista suhtautuu edelleen tilanteeseen myönteisesti tai neutraalisti, mutta osa kansasta osoittaa yhä kovaää-nisemmin ja joskus jopa väkivaltaa käyttäen vastusta-vansa turvapaikanhakijoita. Rasismin lisääntyminen on ollut selkeästi nähtävissä.

Keskeiset muutokset lastensuojelupalveluitten toi-mintaympäristössä koskevat lastensuojelupalvelui-ta ohjaavaa lainsäädäntöä, lastensuojelupalveluiden

rahoituspohjaa ja mm. yksityistämisen ja kilpailuttami-sen lisääntymistä. Kauan vireillä ollut ns. soteuudistus on nytkähtänyt eteenpäin, mutta sen vaikutukset las-tensuojeluun ovat edelleen auki. Uusi sosiaalihuolto-laki 1.4.2015 siirsi lasten auttamisen painopistettä las-tensuojelusta varhaisempaan tukemiseen. Uuden lain myötä perheillä on mahdollisuus saada tukea ja moni-muotoisia palveluita ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Pelastakaa Lapset on kansalaisjärjestö, joka toteut-taa monipuolista ehkäisevää lastensuojelua. Järjestö on kuitenkin myös yksityinen sosiaalipalveluiden tuot-taja, minkä vuoksi suurena haasteena lastensuojelupal-veluille on hintojen määrittely sellaiselle tasolle, että kunnat ovat palveluja halukkaita ostamaan. Kuntien vaikea taloustilanne ja toisaalta kiristynyt kilpailuti-lanne esim. sijaishuollossa edellyttävät jatkuvaa hinta-laatuseurantaa ja valmiutta muokata palveluja. Raha-automaattiyhdistyksen uudistuneet avustuslinjaukset ovat merkinneet varainhankinnan roolin kasvamista kotimaan lastensuojelutoiminnan rahoituksessa. Poh-dittavaksi tulee myös se, tulevatko kasvunrajat tiet-tyjen toimintojen osalta vastaan jossain vaiheessa ja jos, niin milloin. Kansalaistoiminnan ytimenä ovat jäsenet, paikallisyhdistykset sekä vapaaehtoisten toi-minta. Järjestön vapaaehtoiset ovat arvokas resurssi, joka auttaa toiminnalle asetettujen tavoitteiden saa-vuttamisessa. Monet toiminnot ovat täysin riippuvaisia toteuttamisessa mukana olevista vapaaehtoisista.

Kansalaistoiminta tukee järjestössä tehtävää vai-kuttamis-, varainhankinta- ja viestintätyötä järjestön strategian mukaisesti. Kansalaistoiminta tuo aktiivises-ti yhteiskunnan lasten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä näkyviin, sekä vahvistaa ja osallistaa kansalaistoimi-joita edistämään lasten oikeuksia valtakunnallisesti ja paikallisesti. Toimintaympäristön haasteena on aktiivis-ten toimijoiden saaminen mukaan jäseniksi ja vapaaeh-toisiksi; kilpailu toimijoista on kovaa ja ihmiset haluavat erilaisia asioita. Paikallisyhdistysten toiminta on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa. Suurimmat haasteet yhdistyskentällä liittyvät vähäiseen aktiivisten toimi-joiden määrään ja aktiivien ikääntymiseen, sekä siihen, kuinka saada vahva yhdenmukainen viesti näkymään toiminnassa. Paikallisyhdistyksillä olisi potentiaalia ja motivaatiota aiempaa näkyvämpään paikalliseen vai-kuttamiseen lapsen oikeuksien puolesta.

Varainhankinnan kilpailu on kiristynyt viime vuosi-na. Järjestöt resursoivat voimakkaasti varainhankintaa

7

ja siihen liittyviä toimintoja. Uusia toimijoita on tullut markkinoille ja vahvaa varainkeruuta on ryhdytty teke-mään myös perinteisesti verovaroilla kustannettuihin toimintoihin. Varainhankinta ja markkinointi muuttuvat järjestöissä yhä ammatillisemmaksi toiminnaksi. Mark-kinointiviestien selkeys ja varainhankinnan tuotteista-minen tulevat koko ajan tärkeämmäksi. Onnistuakseen nämä vaativat vahvaa osaamista ja aiempaa suurem-paa panostusta. Varainhankintaan ja varojen käyttöön kohdistuu aiempaa suurempi raportoinnin ja läpinäky-vyyden vaatimus.

Viestintä on entistä moninaisempaa, monikanavai-sempaa ja nopeampaa. Yhteisöviestintä vaatii tavoit-teellisuutta, ennakointia ja nopeaa reagointia. Viestinnän merkitys korostuu kovenevassa kilpailussa. Verkkovies-tinnän rooli kasvaa. Maineenhallinta ja kriisiviestinnän osaaminen on keskeistä ja menestymisen edellytys. Edel-lä mainittujen haasteiden onnistumista tukee viestinnän ja vaikuttamisen yhä strategisempi suunnittelu ja toi-meenpano.

Järjestön brändillä on suuri merkitys sen suhteen, miten meihin yleisesti suhtaudutaan. Kyse ei ole ainoas-taan varainhankinnan onnistumisesta, vaan vahva brändi auttaa niin työntekijöiden kuin vapaaehtoistenkin rekry-toinnissa, se antaa uskottavuutta vaikuttamistyöhön ja helpottaa palvelujen myymistä. Vahva ja uskottava brän-di vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä työtä ja se edellyttää oikeiden asioiden tekemistä oikein sekä avointa ja luo-tettavaa viestintää.

Vaikuttamistyö on yhä ammattimaisempaa. Sitä toteutetaan järjestön itsenäisen vaikuttamisen lisäksi

eri kansalaistoimijoiden yhteenliittymissä ja verkostois-sa kuntatasolla, kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Pelastakaa Lasten yhteistyö lapsi- ja nuoriso-järjestöjen sekä muiden lastensuojelu- ja ihmisoikeus-toimijoiden kanssa on analyyttistä, tiivistä ja vaikuttavaa kaikilla tasoilla.

Valtionhallinnossa, esimerkiksi eri ministeriöissä, Pelastakaa Lapset tunnustetaan merkittäväksi lapsen oikeuksien ja lasten tilanteen asiantuntijaksi. Järjestölle osoitetaan keskeiset lainsäädäntöä ja politiikka-ohjelmi-en kehittämistä koskevat lausuntopyynnöt. Pelastakaa Lapset toimii merkittävissä omiin osaamisalueisiin liitty-vissä lapsen oikeuksia edistävissä kansallisissa elimissä.

Alan toimijoiden yhteisten kannanottojen määrä on lisääntynyt ja ne ovat yhä laadukkaampia. Järjestöjen omien suositusten seurantaa tehdään yhä ammattimai-semmin. Vaikuttamistyön vaikuttavuuden seuranta on vielä vaatimatonta ja vaatii kehittämistä, samoin lasten ja nuorten osallistuminen vaikuttamiseen. Paikallisyh-distysten ja aluetoimistojen roolia vaikuttamistyössä ja kuntalaisten osallistamisessa vahvistetaan. Kansainväli-sen Pelastakaa Lapset -järjestön uusi strategia (Ambiti-on for Children 2030) on ensimmäinen, joka kattaa myös jäsenjärjestöjen kotimaan toiminnan. Tämä tulee vaati-maan tiiviimpää yhteistyötä eri jäsenten kansainvälisen sekä kotimaan työn organisoinnissa ja raportoinnissa, mutta antaa myös Suomen Pelastakaa Lapsille mahdol-lisuuden antaa omaa erityistä asiantuntemustaan kan-sainvälisiin asiantuntijaverkostoihin.

8

STRATEGISET TAVOITTEET VUOSILLE 2017-19

1. SAAVUTETAAN MERKITTÄVIÄ TULOKSIA KAIKKEIN HAAVOITTUVIMMILLE LAPSILLE

1. a) Syvennetään temaattista osaamista

Tavoitteet vuoteen 2019

i. Vahvistetaan temaattisten prioriteettien (5) osuutta Pelastakaa Lasten toiminnassa ja lisätään niiden vaikuttavuutta ja integroitumista kansallisiin ohjelmiin ja/tai julkisiin rakenteisiin

ii. Varmistetaan että temaattisten prioriteettien laatustandardit on otettu käyttöön hankkeissa ja toiminnoissa.

iii. Uusi tulosjärjestelmä on otettu käyttöön: kaikki ohjelmat/hankkeet raportoivat tulosjärjestelmän mukaisesti, kaikista haavoittavimmassa asemassa olevien lasten tilanteessa tapahtuva muutos tulee raportoiduksi.

iv. Toimintojen ja teemojen välinen yhteistyö vahvistuu. Kaikkiin toimintoihin sisältyy läpileikkaavana tavoitteena lasten tasa-arvon edistäminen ja selviytymistaitojen vahvistaminen.

Laatustandardit ja tulosjärjestelmä otetaan SCI:ltä käyttöön sitä mukaa, kun ne on mahdollista soveltaa Suomen Pelastakaa Lasten toimintaan.

SCI on asettanut toiminnalleen temaattiset prioriteetit, joista Suomen Pelastakaa Lapsissa toteutettavat prioriteetit on poimittu seuraavaan taulukkoon.

9

SUOMEN TEMAATTISET PRIORITEETIT 2017–2019

Lasten suojeleminen Opetus Terveys ja

ravitsemusLapsen oikeuksien

hyvä hallinto Lapsiköyhyys

Lapsen edun mukainen huolenpito ja hoiva (kotim, Kv.)

Varhaiskasvatus ja -kehitys

Lasten terveys Lapsen oikeuksien seuranta ja vaatiminen (kotim.)

Lapsilähtöinen sosiaaliturva (kv.)

Lasten suojeleminen väkivallalta / kaltoin-kohtelulta (kotim.)

Perusopetus Imeväisten, pienten lasten ja äitien ravit-semus

Lapsen oikeuksien toteutuminen hyvän hallinnon johdosta

Nuoruusiän nivelvai-heiden selviytymistai-dot (kotim.)

Lastensuojelujärjestel-mät (kv.)

Vesi, hygienia ja sani-taatio

Investointi lasten julkisiin palveluihin (kotim.+ kv.)

Lasten suojelu haitalli-selta työltä

Lasten ja nuorten sek-suaali- ja lisääntymis-terveys

KELTAINEN = johtava osaaja SCI:n ja kotimaan viitekehyksessä, panostetaan jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, vapaat varat suunnataan erityisesti näihin teemoihin

VIHREÄ = meille tärkeä strategisesti valittu kehittämisalue ja vaatii pitkäkestoista investointia

Koskee humanitaarisia- ja kehitysohjelmia sekä hankkeita ja toimintoja kotimaassa ja maailmalla

10

LASTEN SUOJELEMINENLapsen edun mukainen huolenpito ja hoiva

Maailmassa arvioidaan olevan noin 18 miljoonaa lasta, jotka jäävät vaille huolenpitoa. Heistä noin 8 miljoo-naa asuu huonosti hoidetuissa laitoksissa, loput asuvat sukulaisten tai sijaisvanhempien luona ja osa kaduilla tai työpaikoilla. Konfliktit ja luonnonkatastrofit lisäävät lasten riskiä joutua eroon perheestään. Lasten laitoshoi-toa ei ole monissa kehitysmaissa lailla säädelty tai lain noudattamista ei valvota, mikä johtaa villiin lastenkoti-toimintaan. Myös Suomessa lapsen edun mukaisen hoi-don toteutumisessa on haasteita, vaikka yleisesti ottaen lainsäädäntö onkin kunnossa.

Lapsen oikeuksien sopimus takaa perheestään eros-sa oleville lapsille oikeuden valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. Pelastakaa Lasten tavoitteena on kansainvälisissä ohjelmissa kehittää erityisesti perhe-hoitoa sijaishuoltomuotona. Suomessa perhehoito on voimassa olevan lainsäädännön mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto. Tämä lähtökohta on erittäin hyvä, mutta on tärkeää pitää huolta siitä, ettei lapsia sijoi-teta perheisiin kustannussyistä silloin, kun lapsen edun mukainen ratkaisu olisi vahvemmin tuettu perhehoito tai laitoshoito.

Suomessa sijaishuoltoon tulevat lapset ovat yleen-sä eläneet pitkään vaikeassa tilanteessa ja perheiden ongelmat ovat olleet erittäin monimuotoisia. Vanhempi-en päihde- ja mielenterveysongelmat, riittämätön van-hemmuus, väkivalta ja pitkittyneet perheristiriidat näky-vät lasten kokemuksissa niin, että he tarvitsevat paljon tukea ja kuntoutusta. Sen vuoksi on tärkeää, että lap-set saavat heitä parhaiten auttavan sijaishuoltomuodon. Myös sijaishuoltoa edeltävään perhekuntoutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ei jouduta sellai-siin huostaanottoihin, jotka ovat vältettävissä riittävän vankalla ja riittävän varhaisella tuella perheille.

Keskeisiä vastuunkantajia sijaishuollossa olevien las-ten oikeuksien toteuttamisessa ovat valtiot, kunnat ja viranomaiset. Suomessa keskeisiä puutteita näiden vas-tuunkantajien kapasiteetissa ovat mm. kuntien taloudel-liset paineet, lastensuojelun heikot resurssit ja palvelui-den organisoimisen ongelmat. Myös lapsen kuulemisen ja kohtaamisen taitojen osalta on selvitysten mukaan suuria puutteita. Globaalisti ongelmana on valtioiden lastensuojelulakien toteuttamisen resursointi sekä viran-omaisten rajallinen kapasiteetti huolehtia lapsen oikeuk-sien toteutumisesta tilanteissa, joissa lapsi on erossa vanhemmistaan.

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää erityisen suojelun takaamista myös turvapaikanhakija- ja pakolaislapsille. Heitäkin tulee kohdella ensisijaisesti lapsina ja vasta sen

jälkeen turvapaikanhakijoina, pakolaisina tai siirtolaisina. Eritoten vuoden 2015 Euroopan pakolaistilanteen kriisiy-tymisen myötä on tullut näkyväksi suomalaisen järjes-telmän ongelmakohtia. Suomessa turvapaikkamenettelyn kokonaisuutta ei tarkastella riittävästi lapsen edun näkö-kulmasta ja alaikäisten turvapaikkamenettely ja kotout-tamisen tuki sekä perheenyhdistäminen ovat usean eri ministeriön vastuulla, jolloin kokonaisvastuun kantami-nen jää riittämättömäksi. Perheenyhdistämisen kriteereitä ollaan kiristämässä rajusti, mikä estää alaikäisten turva-paikanhakijoiden osalta lapsen oikeuksien toteutumisen. Turvapaikkamenettelyssä mukana olevilla viranomaisilla ei aina ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä lapsen ase-masta, oikeuksista ja lapsen edusta.

Sekä yksin että perheidensä kanssa Suomeen tulleet turvapaikanhakijalapset ovat yksi toimintamme painopis-te. Tavoitteenamme on olla auttamassa lapsia heidän tul-lessaan Suomeen, odottaessaan turvapaikkaa, saatuaan oleskeluluvan ja kotoutuessaan uuteen yhteiskuntaan.

Lapsen edun mukaisen huolenpidon ja hoivan varmis-taminen edellyttää monipuolista ja lasten oikeudet huo-mioivaa palvelujärjestelmää sekä oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamista lapsiperheille. Suomessa on viime vuo-sina kiinnitetty erityisesti huomiota ehkäisevään lasten-suojeluun ja varhaiseen perheiden tukemiseen ja myös lainsäädännöllisesti on pyritty siirtämään painopistettä korjaavan lastensuojelun toimenpiteistä ennalta ehkäi-syyn ja varhaiseen auttamiseen. Viranomaiset tarvitsevat järjestötoimijoita täydentämään palveluitaan. Mones-ti juuri ehkäisevät toiminnot ovat järjestöjen vahvuus. Hyvin toimivat peruspalvelut ja lapsiperheiden varhainen tuki ehkäisevät tehokkaasti raskaampien toimenpiteiden tarvetta ja ovat lapsen edun mukaisia.

Pelastakaa Lasten tavoitteena on Suomessa jatkaa laadukkaana lastensuojelun sijaishuollon toimijana ja tarjota laadukkaita perhehoidon, lastenkotihoidon ja perhekuntoutuksen palveluita. Haluamme myös toimia monipuolisena lastensuojelun avohuollon ja sosiaalihuol-lon tukitoimien kehittäjänä ja toteuttajana. Erityinen pai-nopisteemme on erilaisten ehkäisevän tuen muotojen kehittäminen, jotta lapset ja lapsiperheet voisivat saada tukea oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Kaikissa toimin-noissamme on tärkeää edelleen vahvistaa lasten kanssa työskentelyn menetelmällistä kehittämistä.

Kansainvälisesti toimintamme keskittyy erityisesti ehkäisevään lastensuojeluun ja perheiden ja huoltajien tukemiseen, jotta he pystyvät paremmin huolehtimaan lapsista. Pyrimme myös vaikuttamaan päättäjiin ja viran-omaisiin, niin että ennalta ehkäisy ja varhainen auttami-nen on huomioitu lainsäädännössä ja toteutuksessa sekä tuemme YK:n sijaishuollon ohjeistuksen käyttöönottoa kohde maissamme.

Tavoite vuoteen 2019: Lapset, erityisesti heikoimmas-sa asemassa olevat, saavat etunsa mukaista huolenpi-toa ja hoivaa.

11

Lasten suojeleminen väkivallalta

Lapset kohtaavat väkivaltaa kaikkialla maailmassa. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan joka neljäs lapsi maailmassa on tästä syystä erityisen suojelun tarpeessa. Lasten kohtaama väkivalta on moninaista: seksuaalinen väkivalta, hyväksikäyttö, kuritusväkivalta, heitteillejättö, kiusaaminen, kidutus ja jopa murhat. Väkivaltaa on niin rikkaissa kuin köyhissä perheissä, kotona, koulussa, töissä, laitoksissa – kaikkialla missä lasten kuuluisi olla turvassa.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta lapsen oikeuk-sien komitean suositukset Suomelle koskevat lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön yleisyyden ja valtion toimenpiteiden selvittämistä. On tärkeää pyrkiä vaikuttamaan lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämi-seen sekä väkivaltaa ja kaltoin kohtelua ylläpitäviin tai mahdollistaviin rakenteisiin ja toimintakulttuureihin.

Perheväkivalta on edelleen ongelma lapsen oikeuksien toteutumiselle. Lapsen kehitykselle ja turvallisuudelle on vahingollista sekä joutua itse väkivallan kohteeksi että elää vanhempien välisen väkivallan ilmapiirissä. Lasten kanssa työskentelevien on tärkeää huomioida myös se, että kaltoin kohdelluilla lapsilla on vaara joutua uudel-leen kaltoin kohdelluksi. Ammattilaisten osaamista on tärkeää vahvistaa ja erityisiä lapsen kuulemisen ja hänen kanssaan työskentelyn menetelmiä on jatkuvasti vahvis-tettava ja niiden käyttöön panostettava. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, miten aiemmin kaltoin kohdeltu lapsi voi kokea uudet tilanteet omaa itsemääräämisoikeut-taan uhkaaviksi ja kaltoin kohtelua uusintaviksi. Esi-merkiksi lastenkodeissa lapsen suojelun tarkoituksessa toteutuva kiinnipito voi saada lapsen mielessä muitakin merkityksiä ja tuntua väkivallalta.

Lapsiin kohdistuva väkivalta, kaltoin kohtelu ja eri-tyisesti seksuaalinen hyväksikäyttö ovat uhkana myös lasten digitaalisen median toimintaympäristöissä. Suu-rin osa lapsista käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa. Osa heistä on vaarassa joutua hyväksikäytön kohteek-si. Maiden rajat ylittävän lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön estäminen vaatii kansainvälistä yhteistyö-tä ja ponnistelua. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, lap-sen oikeuksien rikkomukset sekä riisto internetissä ovat akuutti uhka kaikille maailman lapsille. Lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskevan YK:n yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan toteutumisen seuranta ja lapsen oikeuksien toteutumisen valvonta ovat keskeisessä osassa myös Suomessa. Verkkorikolli-suuden on ennustettu kasvavan voimakkaasti tulevai-suudessa. Yleisten arvioiden mukaan digitaalisen median käyttö alkaa olla lähes aina jollain tavalla mukana lap-siin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Lapsen seksuaali-seen hyväksikäyttöön liittyvää kuvamateriaalia jaetaan ja levitetään internetin välityksellä enenevässä määrin. Myös lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä toi-minta (grooming) on arvioiden mukaan lisääntynyt.

Pelastakaa Lasten yli kymmenen vuoden aktiivinen ja laadukas valistustyö sekä koulutus- ja viranomaisyhteis-työ ja siihen liittyvä nopea tiedonvälitys ovat edistäneet ja tehostaneet lapsiin verkossa tapahtuvien seksuaaliri-kosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. Laittoman lapsiin liittyvän seksuaalisen aineiston mahdollisimman nopea poistuminen verkosta vähentää suoraan kuvien käyttöä, globaalia kierrätystä, levittämistä ja lataamista tietoko-neelle omaan käyttöön.

Tilanteen muuttamiseksi on keskeistä saavuttaa maa-ilmanlaajuinen yhteisymmärrys ja yhteiset periaatteet lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa esittävän aineiston määrittelylle ja toimintatavoille. Onnistumisen edellytyksenä on myös yhteistyö elinkeinoelämän, julki-shallinnon, tieteen ja sosiaalitoimen edustajien kesken.

Rasismi on yksi lapsiin kohdistuvan väkivallan muoto. Yhteiskuntamme on joutunut suureen muutokseen nope-asti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä ja samalla asenneilmapiiri Suomessa on muuttunut uhkaa-vammaksi ja vihamielisemmäksi muualta tulleita koh-taan. Myös lapsiin kohdistuu nyt uhkaavaa käytöstä ja asenteita, joilla on suuri vaikutus heidän identiteettiinsä, kasvuunsa ja kehitykseensä. Monet yksin tulleet turva-paikanhakijalapset ovat kokeneet pitkällä pakomatkal-laan erilaista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, joista heitä tulee auttaa toipumaan. On tärkeää luoda näille lapsil-le turvallinen ja vakaa kasvuympäristö, jossa heillä on oikeus hoivaan ja huolenpitoon.

12

Kaikkialla ilmenevää lasten kaltoin kohtelua vas-taan työskennellään sekä toimintoja ja menetelmiä kehittämällä että vaikuttamistyön keinoin. Pelasta-kaa Lasten erityisenä asiantuntija-alueena on lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastainen työ digitaalisen median ympäristössä. Lasten kertomuksista ja kan-sainvälisen järjestön toiminnassa syntyvää tietoa ja ymmärrystä ”yksin liikkeellä olevien lasten” (children on the move) tilanteesta käytetään vaikuttamistyös-sä. Lisäksi pyritään muokkaamaan asenneilmapiiriä ja vähentämään lapsiin kohdistuvaa, taustaan liittyvää kaltoin kohtelua.

Tavoite vuoteen 2019: Suomi toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteen 16.2: Lopettaa lapsiin kohdistu-va pahoinpitely, hyväksikäyttö, lapsikauppa sekä kaikki väkivallan muodot että kidutus.

LastensuojelujärjestelmätNiin Suomessa kuin globaalistikin sektorit ylittävä yhteistyö ja yhteisvastuu lapsen hyvinvoinnista on viranomaisilla. Terveys-, opetus- ja oikeussektorin sekä sosiaaliturvan linkittäminen toimivaan lasten suojelu-järjestelmään on monissa kehitysmaissa alkutekijöissä.

Pelastakaa Lapset pyrkii ohjelmamaissaan vahvista-maan kansallisia ja paikallisia lastensuojelun rakentei-ta. Silloin kun ne toimivat hyvin, ne vähentävät lasten haavoittuvuutta ja suojaavat lapsia erilaisilta riskeiltä kuten lapsikaupalta, vaaralliselta ja lapselle haitallisel-ta työltä, kodittomuudelta, väkivallalta ja hyväksikäy-töltä sekä haitallisilta perinteiltä kuten lapsiavioliitoil-ta ja tyttöjen sukuelinten silpomiselta.

Tavoitteena on vahvistaa kaikkien lastensuojelun osapuolten, niin viranomaisten, paikallisten ja kansain-välisten järjestöjen kuin eri sektoreiden välistä yhteis-työtä sekä kehittää ennaltaehkäiseviä lastensuojelun tukipalveluja näiden kanssa. Koulutetaan viranomaisia ja vanhempia lapsen oikeuksista ja vahvistetaan yhtei-sötason lastensuojelumekanismeja. Tavoitteena on vaikuttaa siihen, että viranomaiset huolehtivat lapsen oikeuksia kunnioittavan lainsäädännön ja toimintaoh-jelmien toimeenpanosta. Lisäksi vahvistetaan lasten ja nuorten valmiutta varautua riskeihin ja kykyä entistä paremmin suojella itseään ja toisiaan vaaroilta. Lap-silla tulee olla tarvittavat tiedot ja taidot suojautua myös kriisien ja katastrofien aikana. Hyvin toimivi-en peruspalveluiden ja lapsiperheiden varhaisen tuen muotojen tiedetään ehkäisevän tehokkaasti raskaam-pien toimenpiteiden tarvetta.

Tavoite vuoteen 2019: Kansallisen ja paikallisen tason lastensuojelujärjestelmät kykenevät vastaa-maan haavoittavassa asemassa olevien lasten tarpei-siin ja toimimaan tehokkaasti myös kriisien ja kata-strofien keskellä.

13

LAPSEN OIKEUKSIEN HYVÄ HALLINTOLapsen oikeuksien seuranta ja vaatiminenOikeusperustainen ohjelmatyö tähtää lapsen oikeuksien mukaisten pysyvien muutosten aikaansaamiseen kaikki-en lasten elämässä. Pelastakaa Lasten toiminnassa eri-tyisen huomion kohteena ovat haavoittavimmassa ase-massa olevat lapset.

Keskeiset työkalut lapsen oikeuksien toteutumisen seurantaan ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sitä koskevat valinnaiset lisäpöytäkirjat ja yleiskommentit. Lisäksi YK:n ihmisoikeuksia seuraava yleismaailmalli-nen määräaikaisraportointi (Universal Periodic Review) antaa mahdollisuuden raportoida lasten oikeuksiin liit-tyviä rikkomuksia. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän vastaiset sopimukset ovat myös keskeisiä lapsen oikeuksien seurannan ja vaatimisen työkaluja. Yllä mainittujen ihmisoikeussopimusten lisäksi hyvän hallin-non edistäminen on nostettu omaksi kohdakseen kes-tävän kehityksen tavoitteena 16 (Agenda 2030). Yritys-ten vastuun korostaminen lapsille kuuluvien oikeuksien edistäjinä on yksi Pelastakaa Lasten ohjelmatoiminnan tavoitteista (Child Rights Business Principles, CRBP). Yri-tysten henkilökunnan kouluttaminen ja johdon sitout-taminen lapsen oikeuksien seurantaan ja vaatimiseen edistää yhteistä vastuunkantoa, ja ehkäisee esimerkiksi haitallista lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Lasten osal-listaminen heidän oikeuksiensa seurantaan ja niiden vaatimiseen edellyttää sitä, että lapsilla on tietoa heille kuuluvista oikeuksista. Tämän vuoksi valtiolla ja kunnil-la on oltava valmiudet lasten informoimiseen, kuulemi-seen ja heidän kokemusasiantuntijuutensa hyödyntä-miseen. Lasten kuulemisessa ja heidän mielipiteidensä huomioimisessa on kysymys heille kuuluvien oikeuksien täysimääräisestä toteutumisesta niin kansalaisina kuin heille kuuluvien palvelujen asiakkainakin. Strategiakau-della Pelastakaa Lapset vaikuttaa asiantuntijana seu-raavaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpa-nosta annettavaan Suomen määräaikaisraporttiin sekä Suomen ihmisoikeuksia koskevaan yleismaailmalliseen määräaikaisraporttiin (UPR). Pelastakaa Lasten velvol-lisuus on varmistaa, että lapsia kuullaan ja heidän kans-saan vaikutetaan osana yllä mainittua lapsen oikeuksien seurantaa ja vaatimista. Lisäksi Pelastakaa lapset pyr-kii käyttämään tehokkaammin kaikkia muita keskeisiä ihmisoikeussopimuksia sekä Agenda2030:n tavoitetta 16 lasten oikeuksien seurannan työkaluina kiinnittäen eri-tyishuomiota haavoittuviin lapsiin. Lapsiin kohdistuvien oikeusturvakeinojen seuranta on Suomessa keskiössä.

Tämä tavoite nousee YK:n lapsen oikeuksien komite-an Suomea koskevista suosituksista. Oikeusturvakeino-jen tehostamisen puolesta vaikuttavat tulevina vuosina myös keskeiset suomalaiset lapsi- ja nuorisojärjestöt sekä lapsiasia-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutet-tu. Työn viitekehys on helmikuussa Suomessa voimaan tuleva YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3. valinnainen pöytäkirja lasten valitusoikeudesta.

Kansainvälinen Pelastakaa Lapset pitää lapsen oikeuksia ajavan hyvän hallinnon kehittämistä (Child Rights Governance Initiative) keskeisenä päämääränään. Järjestön hyvän hallinnon aloitteen tavoitteena on, että kaikki YK:n lapsen oikeuksien sopimusvaltiot toimeenpa-nevat tehokkaammin sopimuksen velvoitteita; yhä vah-vempi kansalaisten rintama, mukaan lukien lapset itse, valvoo sopimuksen noudattamista ja vaatii jäsenvaltiota vastuuseen; ja julkisia varoja ohjataan yhä tehokkaam-min lasten henkiin jäämiseen, oppimiseen ja suojeluun. Erityisenä tavoitteena on vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteen 16 seurantaan ja sitä koskevien indikaatto-reiden kehittämiseen. Tavoite vuoteen 2019: Kaikki YK:n lapsen oikeuksien sopimusvaltiot toimeenpanevat tehok-kaammin sopimuksen velvoitteita.

Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja investointi lasten hyvinvointiin

Lasten oikeutta yhdenvertaisuuteen vaarantavat Suo-messa suuret alueelliset ja paikalliset erot lasten palve-lujen resursoinnissa, mikä johtuu mm. kuntien laajasta itsehallinnosta. Lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä ovat myös vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten syrjintä sekä taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymi-nen, mikä näkyy köyhissä kotitalouksissa elävien lasten määrän lisääntymisenä. Globaalisti lasten yhdenvertai-suuden esteenä on edellä mainittujen lisäksi erityisesti tyttöjen sekä eri tavoin erityistarpeisten lasten syrjin-tä. Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset ovat vaarassa pudota koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle niin Suo-messa kuin maailmalla (riittämätön kielitaito, koulukiu-saaminen, opettajien asenteet ja vanhempien kyvyttö-myys tukea koulunkäyntiä). Kansalaisjärjestöjen mukaan ei ole saatavilla riittävästi tietoa syrjinnälle alttiiden ihmisten, myös lasten, kuulemismahdollisuuksista. Lap-sen edun ensisijaisuuden arviointi ja sen toimeenpano on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen läpileikkaavista periaatteista. Lapsen etua ei YK:n lapsen oikeuksien sopi-muksen ratifioineissa maissa ole kuitenkaan otettu riit-tävästi huomioon päätöksenteossa, eikä sen arviointia osata tehdä sopimuksen tarkoittamassa laajuudessa.

Suomen lainsäädännössä ihmisiin kohdistuvien vaiku-tusten arviointi on ollut lakisääteistä jo vuodesta 1994. Ihmisvaikutusten arvioinnin voi katsoa sisältävän myös

14

lapsivaikutusten arvioinnin. Silti esim. vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa Suomen hallituksen lakiesityksistä arvioitiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia. Pää-ministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa linjataan, että lapsi- ja perhevaikutusten arviointia tulisi tehdä päätök-siä valmisteltaessa ja niiden vaikuttavuutta arvioitaessa. Myös lapsiasiavaltuutettu on asettanut erillisen työryh-män, jonka tehtävänä on lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin kehittäminen ja edistäminen kunnissa. Valtiot ovat makrotalouden tasolla viime kädessä vas-tuussa lapsiin investoimisesta ja lapsiköyhyyden ehkäi-semisestä. Poliittinen tahto priorisoida lapsia resurssien allokoinnissa on yhtä tärkeä – tai jopa tärkeämpi teki-jä lapsen hyvinvoinnille kuin se, kuinka rikas tai köyhä valtio on. Resursoinnin lisäksi globaalisti haasteena on viranomaisten ja palveluntuottajien usein riittämätön tieto, taito ja kapasiteetti toimeenpanna lapsen oikeuk-sia ja huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Monissa maissa ongelmaksi nousevat myös, toisin kuin Suomessa, se, että kansalliset lait eivät ole linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Haasteita lisää lapsiin liittyvän luotettavan ja eritellyn tiedon puuttu-minen tai olemassa olevan tiedon hyödyntämättä jättä-minen päätösten ja budjettien valmistelussa. Suomessa painavin vastuu lapsiköyhyyden ja taloudellisen eriar-voisuuden vastaisista toimenpiteistä on kunnilla. Kunnan juridinen vastuu on selvä, mutta vastuun kantamatta jät-tämistä perustellaan usein taloudella. Pelastakaa Lapset vaikuttaa strategiakaudella siihen, että lapsivaikutusten arviointia, lapsibudjetointia ja investointia lapsiin edis-tetään niin Suomessa kuin kehitysmaissakin. Yksi mer-kittävä työkalu tähän on vuonna 2016 valmistuva YK:n yleiskommentti investoimisesta lapsiin. Tavoite vuoteen 2019: Julkisten varojen määrä, saatavuus, jako ja käyttö lasten henkiin jäämiseen, oppimiseen ja suojeluun lisään-tyy. Tätä edistetään vaikuttamalla siihen, että kansain-välistä ja kansallista verotusta kehitetään sekä valtioita kehotetaan yhä kunnianhimoisemmin sitoutumaan kan-sainvälisiin tavoitteisiin

LAPSIKÖYHYYS

Lapsilähtöinen sosiaaliturvaInvestoinnit lasten ja heidän perheittensä hyvinvointiin ja sosiaaliseen turvallisuuteen eivät ainoastaan edesauta kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa, vaan myös vähentävät köyhien ihmisten taloudellista haavoit-tuvuutta ruuan ja perushyödykkeiden hintojen äkillisesti noustessa tai perheen elinkeinon kärsiessä ilmastonmuu-toksen vaikutuksesta. Väestön sosiaalisen turvallisuuden vahvistaminen edistää myös yhteenkuuluvuutta eri ryh-mien välillä ja lisää näin yhteiskunnan sisäistä vakautta ja turvallisuutta.

Kehitysmaissa toteutetuilla sosiaaliturvaohjelmilla on onnistuttu tehokkaasti parantamaan lasten ravitsemus-ta ja terveyttä sekä lisäämään heidän koulunkäyntiään. Hankkeilla on pystytty myös parantamaan lasten suo-jelua vähentämällä lasten erilaisia hyväksikäytön riskejä.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien talouksien mah-dollisuuksia hyödyntää olemassa olevia valtiollisia tuki-muotoja lisätään kasvattamalla erityisesti vanhempien ja huoltajien tietoisuutta ja kouluttamalla viranomaisia. Teemme kansallisen tason vaikuttamistyötä yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa lapsilähtöisemmän sosi-aaliturvapolitiikan puolesta. Myös hankekumppaneiden asiantuntemusta lapsilähtöisyydestä kehitetään.

Tavoite vuoteen 2019: Huoltajilla on sosiaaliturvan ansiosta kaiken aikaa riittävät taloudelliset resurssit huolehtia lasten perustarpeista liittyen erityisesti kou-lunkäyntiin, eloonjäämiseen ja suojeluun.

Nuoruusiän nivelvaiheiden selviytymistaidot

Nuoruusiässä lapsen tulee voida kehittää valmiuksiaan aikuisuutta varten. Hänen pitää voida katsoa luotta-vaisesti tulevaisuuteen. Nuori voi kuitenkin esimerkiksi vamman, sairauden, tunne-elämän häiriön, oppimisvaike-uksien, tai perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi jou-tua erityisten haasteiden eteen. Erityisen tuen tarpeessa ovat usein myös lastensuojelun jälkihuollossa itsenäis-tyvät nuoret. Palvelut eivät aina kohtaa erityisesti nii-den nuorten tarpeita, joilla on alentunut toimintakyky tai jotka kaipaavat tehostettua tukea. Palvelujen saata-vuus vaihtelee myös alueellisesti, eikä yhdenvertaisuus toteudu.

Erityisessä syrjäytymisvaarassa ovat nuoret, joilla on alentunut toimintakyky ja joiden perheessä on lisäk-si taloudellisia vaikeuksia, tai joiden vanhemmat eivät kykene muutoin tukemaan nuorta hänen itsenäistymi-sessään. Suomessa on kasvanut nuorisotakuusta huoli-matta viime vuosina niiden 17–25 -vuotiaiden nuorten

15

määrä, jotka eivät ole koulutuksessa, työelämässä tai kuntoutuksessa.

Peruskoulussa on jouduttu lisäämään erityistä tukea oppilaille. Tehostettua tukea sai vuonna 2014 yli 28 000 7–9 -luokkalaista nuorta. Kun koulutus- ja työelä-mään pääsee, siellä pysyminen ja selviäminen tuottavat monelle nuorelle merkittäviä hankaluuksia. Yhä useampi ammattiin opiskeleva tarvitsee erityistä tukea selvitäk-seen opiskelusta. Erityistä tukea saavan ja oppimishäiri-öistä kärsivän nuoren riski keskeyttää opinnot tai jäädä työttömäksi on isompi kuin muilla.

Maahanmuuttajien (ml. toisen polven maahanmuutta-jat) osuus väestöstä kasvaa selvästi lähivuosikymmeninä. Euroopan pakolaiskriisi on lisännyt maahanmuuttajien määrää Suomessa merkittävästi. Integroitumisen perus-edellytyksiä ovat kielitaito, kouluttautuminen ja työllisty-minen. Koulutukseen hakeutuminen ja siellä pysyminen sekä työllistyminen aiheuttavat maahanmuuttajataus-taisille nuorille kuitenkin merkittäviä hankaluuksia. Eri-tyinen haaste liittyy oppivelvollisuusiän täyttäneisiin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin, joilla ei ole lainkaan peruskoulua vastaavia opintoja taustalla. Näiden nuor-ten määrän voi olettaa lisääntyneen merkittävästi pako-laiskriisin myötä.

Järjestön tavoitteena on edistää nuorten yhdenver-taisuutta ja osallisuutta, sekä vähentää koulutuksesta ja työttömyydestä johtuvaa syrjäytymisen riskiä tehok-kaalla ohjaus- ja neuvontatyöllä ja matalan kynnyksen palvelulla sekä koulunkäynnin ja harrastamisen tuella. Tavoite vuoteen 2019: Toiminta tavoittaa eneneväs-sä määrin erityisen haavoittavissa olosuhteissa olevia nuoria, tyttöjä ja poikia ja tarjoaa heille eri teemoihin liittyvää ohjausta, palveluja ja tukea.

16

1. b) Rakennetaan humanitaarista osaamista

Tavoitteet vuoteen 2019

i. Tavoitetaan 25 % lapsista katastrofi-/kriisialueella (sis. kaikista haavoittuvimmat) kaikissa 1 ja 2 tason katastrofeissa kattaen ainakin 3 sektoria ja edistäen kolmen läpimurtoalueen toteutumista: eloonjääminen, oppiminen ja suojelu.

ii. Pyritään siihen, että kaikkien 1 ja 2 kategorian arviointien lopputulos on korkealaatuinen SCI:n sisäisillä laatustandardeilla mitattuna. Hyödynsaajien tyytyväisyys on hyvää tasoa suhteessa tarjottuun apuun.

iii. Olemme 3 suurimman joukossa humanitaarisen avun organisaationa suhteessa tunnettavuuteen, vaikuttamistyöhön ja viestintään kaikissa 1 ja 2 kategorian katastrofeissa. (Esim. Nepalin maanjäristys 2015; Euroopan pakolaiskriisi 2015)

Erilaiset humanitaariset kriisit – aseelliset konfliktit ja luonnonkatastrofit – jotka uhkaavat lasten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kehitystä ja joissa paikallisen yhteisön selviytymiskyky on riittämätön, ovat lisään-tyneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Luon-nonkatastrofien määrä on kolminkertaistunut ja niistä kärsivien ihmisten määrä viisinkertaistunut. Niiden vaka-vuus on suoraan sidoksissa mm. ilmastonmuutokseen, äärimmäiseen köyhyyteen ja lisääntyneeseen kilpailuun energiasta ja luonnonvaroista.

Siviiliuhrien osuus sodista kärsivistä on kasvanut dra-

maattisesti 1900-luvun alun 5 %:sta 90 %:iin 1990-luvulle päästessä (UNICEF). UNHCR:n mukaan vuoden 2014 lopussa maailmassa oli vajaa 60 milj. ihmistä (joista puolet lapsia), jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa konfliktin, väkivallan, vainon tai ihmisoikeusrikkomusten takia. Näistä noin 40 miljoonaa on maan sisäisiä pako-laisia. Kaikenlainen pakolaisuus on ollut kasvava trendi jo pitkään.

Katastrofien määrän kasvun lisäksi niiden luonne on muuttunut ja ne ovat tulleet yhä monisyisemmiksi. Puhu-taan pitkittyneistä katastrofeista tai kriiseistä, jotka ovat syitä tai seurauksia lisääntyneisiin levottomuuksiin ja poliittiseen tai taloudelliseen epävakauteen. Toinen tois-taan seuraavat katastrofit (mahdollisesti vielä saman-aikaisesti konfliktien kanssa) kehitysmaissa heikentävät entisestään lukuisien valtioiden, yhteisöjen ja perheiden selviytymiskykyä taloudellisessa ahdingossa ja kaiken-laisten resurssien puutteessa.

Suomen Pelastakaa Lapset pyrkii osallistumaan kaik-kiin SCI:n kategoria 1 tason ja useimpiin 2 tason huma-nitaarisiin operaatioihin joko henkilö-, materiaali- ja/tai hanketuen avulla sekä tiedotus- ja vaikuttamistyön kautta. Humanitaarista osaamista vahvistetaan edel-leen sekä temaattisella puolella että SCI operaatioiden tukemiseksi. Temaattisina painopistealueina ovat sosiaa-liturva (ruokaturva/elinkeinojen tukeminen), lasten suo-jelu ja sektorit/toiminnot, joilla turvataan lasten henkiin jääminen. Kotimaan kriisivalmiutta rakennetaan ja vah-vistetaan.

17

1. c) Rakennetaan vaikuttamistyön osaamista ja kampanjointikulttuuria

Jotta vaikuttamistyötä voidaan jatkossa arvioida paremmin ja pitkäjänteisemmin otetaan strategiakau-della käyttöön kaikessa vaikuttamistoiminnassa SCI:n työkalut ja laatustandardit vaikuttamistyön suunnitte-luun, seurantaan ja raportointiin. Henkilöstön tietämystä ja osaamista vaikuttamisessa ja kampanjoinnissa vahvis-tetaan järjestämällä koulutusta ja tiedonvaihtoa.

Aluetoimistojen ja paikallisyhdistysten toimijoiden lapsen oikeuksien perustietämystä ja siihen liittyvää vai-kuttamista vahvistetaan esim. järjestämällä aluetoimis-toille kouluttajien koulutusta, jonka pohjalta paikallisesta vaikuttamisesta ja viestinnästä voi tulla yhä suunnitel-mallisempaa ja vaikuttavampaa.

Vaikuttamistyön ja kampanjoinnin tehostamiseksi osallistutaan keskeisiin vaikuttamista ja vaikuttamiseen tähtäävää kampanjointia koskeviin SCI:n työryhmiin, koulutuksiin ja seminaareihin.

Kansainvälisessä ohjelmatyössä tuetaan asiantuntija-työnä strategian mukaista maatoimistojen toteuttamaa ohjelmatyötä edistävää kampanjointia ja vaikuttamista. Lisäksi vahvistetaan maatoimistojen kapasiteettia osal-listua LOSin, muiden keskeisten ihmisoikeusinstrument-tien ja Agenda2030:n monitorointiin ja raportointiin.

Vaikuttamistyön vahvistaminen ja ammattimainen toteut- taminen vaatii strategista yhteistyötä SCI:n keskeisten työryhmien, lapsen oikeuksien ja suojelun ammattilais-ten, päättäjien, yrityssektorin, median, tutkijoiden, pai-kallistoimijoiden, lasten ja nuorten, viestinnän ja varain-hankinnan ammattilaisten sekä organisaation johdon kesken.

Kampanjointikulttuuria rakennetaan yhteistyössä jär-jestön eri tiimien kanssa. Suomessa toteutettavaa Yhtä-kään lasta ei jätetä -kampanjaa varten laaditaan suun-nitelma, joka ohjaa kansallisen kampanjan toteutumista vuosien 2017–2019 aikana. Tämä kampanja on koko jär-jestön yhteinen. Se osallistaa organisaation kaikkia yksi-köitä, antaa järjestön paikallistoimijoille mahdollisuuksia kampanjoida paikallisesti, toimii keskeisenä vaikuttami-sen ja viestinnän välineenä sekä edistää varain-, jäsen- ja vapaaehtoisten hankintaa.

Ohjelmakeskeistä vaikuttamistyötä kehitetään stra-tegiakaudella niin, että laaditaan Suomessa tapahtu-vaa vaikuttamista ohjaava vaikuttamistyön suunnitel-ma sekä sitä edistävä viestintäsuunnitelma. Suunnitelma sisältää eri toimijoiden roolien, työprosessien ja sisäisen päätöksenteon kuvaukset sekä paikallistoiminnan kehit-tämisen tavoitteet.

18

2. LUODAAN VAHVA KANSALAISJÄRJESTÖ

Tavoitteet vuoteen 2019

i. Rakennetaan 20 000 säännöllisen tukijan verkosto.

ii. Tunnettuus kasvaa n. 2 % vuosittain.

iii. Lisätään vapaan rahan määrää noin 8,5 miljoonaan euroon eli n. 25 % vuonna 2019 vuosituloista on vapaata rahaa.

iv. Kasvutavoite vuoteen 2019 noin 5 miljoonaa euroa.

2. a) Vapaaehtoisten määrä kasvaa ja integroituminen toimintaan vahvistuu

Pelastakaa Lapset on kansalaisjärjestö, jonka toiminnan ytimenä ovat paikallisyhdistykset ja niiden jäsenet sekä järjestön muut vapaaehtoiset. Jäsenet käyttävät järjes-tön ylintä päätösvaltaa ja muodostavat siten kansalais-järjestön hallinnollisen perustan. Kansalaistoimijat ovat järjestön arvokas ja välttämätön resurssi esimerksiksi monissa järjestön ehkäisevän työn toimintamuodoissa. Paikallisyhdistyksillä on erilaista paikallista toimintaa lapsille ja heidän perheilleen. Jäsenten ja muiden vapaa-ehtoisten avulla vahvistetaan vaikuttamistoimintaa sekä varainhankinta- ja viestintätyötä järjestön strategian mukaisesti.

Järjestön kansalaistoiminta tuo aktiivisesti esiin las-ten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Paikallisyhdistysten tehtävänä omilla alueillaan on seurata ja vaatia lapsen oikeuksien toteutumista. Pelastakaa Lasten vapaaehtoi-silla on merkittävä roolinsa ehkäisevän lastensuojelun työssä ja muussa suorassa toiminnassa lasten hyvinvoin-nin lisäämiseksi. Vapaaehtoiset tarvitsevat lasten kanssa työskentelyyn ammatillisen tuen ja tehtävään valmenta-misen. Kansalaistoimintaa tulee vahvistaa ja osallistaa kansalaistoimijoita edistämään lasten oikeuksia valta-kunnallisesti ja paikallisesti.

Vapaaehtoiset ovat järjestölle välttämätön voimava-ra. Kilpailu vapaaehtoisista kuitenkin on kovaa ja sik-si järjestön tulee erottautua joukosta. Järjestön vah-va brändi edesauttaa vapaaehtoisten rekrytoinnissa. Vapaaehtoisten tulee kokea Pelastakaa Lapset väyläksi

päästä tekemään itselle tärkeitä ja mielenkiintoisia asioi-ta lapsen oikeuksien edistämiseksi ja lasten tukemiseksi. Toiminnan kehittämisessä tulee aina miettiä mahdolli-suus hyödyntää vapaaehtoisia. Toiminnan niin paikallisel-la tasolla kuin valtakunnallisestikin tulee olla vaikuttavaa ja näkyvää. Jäsenyyden mahdollisuutta tulee markkinoi-da aktiivisesti kaikille, jotka ovat järjestöstä kiinnostu-neita tai toiminnassa jo muutoin mukana. Vapaaehtois-työstä kiinnostuneet tulee aktiivisesti kiinnittää mukaan toimintaan tarjoamalla monipuolista koulutusta ja osoit-tamalla väylä ryhtyä toimimaan. Säännöllinen yhteyden-pito sekä yhdenmukaiset ja selkeät viestit vahvistavat yhteenkuulumisen tunnetta.

Vahvistuakseen toimijana järjestön tavoitteena on saada enemmän sitoutuneita jäseniä ja muita vapaa-ehtoisia toimintaan mukaan. Vapaaehtoisilla tulee olla selkeä ymmärrys järjestön tarkoituksesta ja tavoitteis-ta ja heidän tulee sitoutua järjestön toimintaperiaattei-siin. Tavoitteena on huolehtia jäsenistä niin, että moti-vaatio olla toiminnassa mukana säilyy mahdollisimman pitkään. Paikallisyhdistysten kapasiteettia tehdä vahvaa jäsenhankintaa, vaikuttamistoimintaa ja varainhankintaa tulee vahvistaa.

19

2. b) Vahvistetaan Pelastakaa Lasten järjestökuvaa

Viestinnän keskeisenä tavoitteena on järjestökuvan vahvistaminen ja maineen hallinta. Nämä edellyttävät meiltä pitkäjännitteistä työtä ja resursointia. Saavut-taaksemme tuloksia meidän on tehokkaasti jaettava vaikuttavaa tietoa järjestön toiminnasta, työstä ja saa-vutuksista lasten auttamiseksi. Investoiminen maineen vahvistamiseen kannattaa, sillä vahva ulkoinen kuva muodostaa meille selkeän kilpailuedun yhä kovenevassa kilpailussa. Vahvempi maine houkuttelee aiempaa enem-män rahoittajia, tukijoita, yrityskumppaneita, lahjoittajia ja jäseniä sekä vapaaehtoisia toimintaamme tukemaan – samoin osaavia työntekijöitä. Järjestökuvan vahvista-miseksi käytetään tehokkaasti sekä sisäisen että ulkoi-sen viestinnän mahdollisuuksia.

Tavoitteena on yhä vahvemmin keskittyä viestintään, vaikuttamiseen ja kampanjointiin järjestön ulkoisen

kuvan vahvistamiseksi. Tämä edellyttää strategiakau-della myös investoimista viestintään, markkinointivies-tintään ja kampanjointiin. Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön globaalia kolmevuotista kampanjaa toteutetaan Suomessa muodossa ”Yhtäkään lasta ei jätetä”. Varmistetaan järjestön osallistumisen ja inves-toinnin toteutuminen tämän globaalin kampanjan edis-tämiseksi. Noudattamalla globaalia brändiohjeistusta vaalitaan järjestön mainetta arvokkaana aineettomana pääomana, jolla on meille taloudellinen arvo.

Kehitetään järjestökuvan tulosmittareita, jotta saavu-tetaan mitattavia tuloksia. Osallistutaan strategiakau-della joka toinen vuosi Pelastakaa Lasten järjestöku-vaa ja mainetta analysoivaan, tarpeisiimme soveltuvaan markkinatutkimukseen.

2. c) Vahvistetaan ja monipuolistetaan varainhankintaa (erityinen huomio ns. vapaissa varoissa)

Suomen Pelastakaa Lasten kontekstissa nk. vapaat varat jaetaan lähtökohtaisesti kotimaan vapaisiin varoi-hin ja kansainvälisen työn vapaisiin varoihin. Siirrytään lahjoittajakeskeisyydestä lapsikeskeisyyteen. Luodaan varainhankinnallisia tapoja tukea järjestön työtä ilman tarkkaa korvamerkkausta ja näin annamme mahdolli-suuden lahjoittajille tukea Pelastakaa Lasten työtä.

Varainhankinnan rooli on vakiintunut ja järjestössä ymmärretään kasvaneen tuloksen yhteys varainhankin-nan investointiin. Järjestön eri yksiköt ottavat omassa toiminnassaan huomioon varainhankinnallisen näkökul-man ja päinvastoin. Varainhankinta vahvistuu ja moni-puolistuu myös johtoryhmän ja hallituksen vahvan tuen ansioista ja järjestön talous on vakaa.

20

3. OLLAAN AKTIIVINEN OSA KANSAINVÄLISTÄ LIIKETTÄ JA MAKSIMOIDAAN OSAAMINEN JÄRJESTÖSSÄ

Tavoitteet vuoteen 2019

i. 70 % toiminnoista raportoi vähintään 80 %:sti suhteessa laatukriteereihin /KPI seuranta

ii. Jatkuva laadunkehittämisen yhtenäinen ja jaettu kulttuuri jalkautuu kaikkiin toimintoihin

iii. Yli 75 % työntekijöistä on sitoutunutta työnantajaan ja suosittelisi meitä työpaikkana

iv. Osaamiskartoitus on vuoteen 2019 mennessä tehty 70 %:lle vakituisesta henkilöstöstä

korostavaa. SCI:n materiaalin hyödyntämistä johtami-sen kehittämisessä lisätään. Esimiesten toimenkuvissa ja työajan allokoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että esimiestyölle jää riittävästi tilaa.

Vapaaehtoisten roolia ammatillisen työn rinnalla vahvistetaan ja selkiytetään. Toteutetaan lasten osalli-suusstandardit omassa toiminnassa.

Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön toimin-taperiaatteet ja -ohjeet lasten suojelemiseksi turvaavat toimintamme piirissä olevien lasten turvallisuutta. Nii-den mukainen toiminta järjestön joka tasolla ja kaikissa yksiköissä on ehdottoman tärkeää. Jokaisen työnteki-jän tulee tuntea lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus ja osata toimia lapsen edun mukaisesti tilanteissa, joissa lapsi on suojelun tarpeessa. Myös paikallisyhdistysten ja kaikkien vapaaehtoisten tulee sitoutua em. periaat-teisiin.

Pelastakaa Lasten voima ja vahvuus on sen ammatti-taitoisessa, kokeneessa ja sitoutuneessa henkilöstössä. Osaaminen on yksi keskeisimmistä voimavaroista jär-jestön kilpailukyvyn ja toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Osaamisen johtaminen tukee toimintastrategian tavoitteiden toteutumista huolehtimalla siitä, että tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä osaaminen on koko organisaation käytössä. Asiantuntijuutta tulee pystyä hyödyntämään mahdollisimman laaja-alaisesti, yli yksikkö- ja sektorirajojen. Yhteistyötä lisätään aktii-visesti. Osaamisen johtamisen tavoitteena on vahva asiantuntijuus, joka näkyy laadukkaana toimintana.

Asiantuntijaorganisaatiossa johtaminen omana eri-tyisosaamisenaan korostuu. Esimies ei voi olla kaikkien sisältöjen paras asiantuntija, vaan hänen tehtävänään on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset asiantun-tijoiden työskentelylle. Johtamisen Pelastakaa Lapsissa tulee olla osallistavaa, vastuuta antavaa ja yhteistyötä

21

3. a) Rakennetaan hyvin toimiva organisaatio, joka tukee strategian toteutumista

Uuden strategian myötä ja erityisesti kotimaan ohjel-man rakentamisen yhteydessä tulee tarkastella sitä, millainen organisaatiomalli tukee mahdollisimman tehokkaasti strategian toteutumista, ja tehdä tarvit-tavat muutokset. Erityisesti tulee vahvistaa rakenteita, jotka mahdollistavat paremmin osaamisen siirtymistä

yksiköstä ja/tai tiimistä toiseen. Toimenkuvien sekä nii-hin liittyvien vastuiden ja velvollisuuksien selkeyttäminen on aina tarpeellista. Henkilöstöjohtamisen käytäntöjä tulee kehittää siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin toimivan organisaation rakentamista.

3. b) Rekrytoidaan ja sitoutetaan osaavaa ja monipuolista henkilöstöä ja tuetaan sen kehittymistä

Järjestön toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sillä on osaava, ammattitaitoinen ja järjestöön ja sen arvoihin sitoutunut henkilöstö. Jotta tämä voidaan turvata myös jatkossa, on paitsi tiedettävä, minkälaista osaamista järjestössä tulevaisuudessa tarvitaan, myös huolehdittava järjestön vetovoimaisuudesta työnantaja-na. Tämä edellyttää järjestön maineen/brändin jatkuvaa vahvistamista, työsuhteiden ehtojen säilyttämistä kilpai-lukykyisinä, koulutusmyönteisen asenteen ylläpitämistä

sekä työtyytyväisyydestä ja jaksamisesta huolehtimista.Henkilöstöpolitiikka ja toimintatavat mahdollistavat

tehokkaan ja vaikuttavan sisäisen kierron ja ulkoisten asiantuntijoiden rekrytoinnin, jonka johdosta parhaat asiantuntijat toteuttavat arvojamme ja saavuttavat tavoitteemme. Humanitaarisissa kriiseissä pystymme vastaamaan operaatioiden henkilöstötarpeisiin tehok-kaasti ja nopeasti.

22

3. c) Kehitetään tiedon ja osaamisen hallintaa

Tavoitteet vuoteen 2019

i. 50 % toiminnoistamme/interventioistamme on teoreettisesti perusteltuja tai perustuu omassa toiminnassa syntyneeseen ja tutkittuun käytäntötietoon siitä, mikä parhaiten tukee pysyvää muutosta parempaan lasten elämässä

ii. Vähintään 75% hyväksytyistä hankesuunnitelmista pohjautuu omaan käytäntötietoon tai analyysiin

Jotta lasten oikeudet toteutuvat ja lapset tulevat aute-tuiksi mahdollisimman oikea-aikaisesti ja oikealla taval-la, on työtä kehitettävä jatkuvasti niin menetelmien kuin työntekijöiden taitojenkin osalta. Jatkuva oman työn ja sen tuloksellisuuden arviointi edesauttaa työn käytän-tölähtöistä kehittämistä lapsia ja perheitä yhä parem-min tukevaksi.

Suomessa on viime vuosikymmenien aikana tehty erittäin paljon laadukasta lapsi- ja perhetutkimusta, jota on tärkeää hyödyntää sekä oman työn arvioinnin tuke-na että uusien toimintojen ja hankkeiden suunnittelussa.

Myös Pelastakaa Lapsissa on toteutettu paljon erita-soisia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja lasten edun mukaisten tukien yms. toimivuudesta ja parhaiten lapsia auttavista käytännöistä. Näitä omaan toimintaan liitty-viä tutkimuksia ja analyyseja on myös aina hyödynnetty mm. seuraavia kehittämishankkeita suunniteltaessa, jol-loin uudet hankkeet perustuvat jo olemassa olevaan tie-toon ja ymmärrykseen ja hankkeilla voidaan saavuttaa kehityksen seuraava vaihe. Tätä olemassa olevan tiedon hyödyntämistä ja sen perustalle rakentamista voidaan kutsua kumulatiiviseksi tiedon tuotannoksi, joka on mer-kittävä tapa toimia tavoitteellisesti kehittämistyössä.

Kaiken toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä on oleellista lasten osallisuuden vahvistaminen. Lasten osallisuus on tärkeää varmistaa niin uusia toimintoja ja kehittämishankkeita valmisteltaessa kuin niitä toteu-tettaessa ja arvioitaessa. Lasten tieto itseään auttavis-ta toiminnoista on merkittävää ja huomioon otettavaa tietoa. Myös lasten vanhempien ja muiden toimijoiden kokemusasiantuntijuus on tärkeä elementti kehittämi-sessä ja arvioinnissa.

Kehittämisen on toteuduttava osana käytännön toi-mintaa, käytäntölähtöisesti, toimijoiden ja kehittäjien yhteisenä työnä. Uusien hankkeiden ja kehittämisen on Pelastakaa Lapsissa aina perustuttava tutkittuun tie-toon ja käytäntölähtöiseen, monitoimijaisesti tuotet-tuun ymmärrykseen lapsen edusta ja häntä parhaiten tukevasta toiminnasta.

23

Keskustoimisto - Tiukula

Koskelantie 38, 00610 HELSINKIPL 95, 00601 HELSINKI Forsbyvägen 38, 00610 HELSINGFORSPB 95, 00601 HELSINGFORS

Puhelin 010 843 5000www.pelastakaalapset.fi

@pelastakaalapse

facebook.com/PelastakaaLapset

Aluetoimistot:

Etelä-Suomen aluetoimistoKoskelantie 38, 00610 HELSINKIPL 95, 00601 HELSINKIPuhelin 010 843 5000

Länsi-Suomen aluetoimistoHämeenkatu 14 C33100 TAMPEREPuhelin 010 843 5140

Keski-Suomen aluetoimistoKauppakatu 32, 2. krs.40100 JYVÄSKYLÄPuhelin 010 843 5160

Itä-Suomen aluetoimistoKauppakatu 25 C, 4. krs.80100 JOENSUUPuhelin 010 843 5180

Pohjois-Suomen aluetoimistoIsokatu 4790100 OULUPuhelin 010 843 5120

Han

emed

ia 2

016

Kuv

a: C

J C

lark

e/Pe

last

akaa

Lap

set