SIU VOLIS! Yksilölliset, työvaltaiset

opinpolut – Opiskelijan opas

Mitä laajennettu työssäoppiminen on? SiuVolis-hankkeessa työssäoppimisen laajentamisella

tarkoitetaan

a) työssäoppimisen määrän ja ajan laajentamista

b) ohjauksen ja tuen laajentamista

c) oppimisympäristöjen laajentamista tai

d) työpaikalla opittavien sisältöjen laajentaminen.

Ajallisen ja määrällisen laajentamisen lisäksi huomiota on

kiinnitetty sekä opiskelijoiden ohjauksen että työelämän

tukemisen laajentamiseen.Sisällöllisellä laajenemisella

tarkoitetaan ammatillisten tutkinnon osien entistä laaja-

alaisempaa oppimista työpaikalla sekä ammattitaitoa

täydentävien tutkinnon osien ja elinikäisen oppimisen

avaintaitojen integrointia työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen

Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön

työtehtävien yhteydessä järjestettävää ammatillisen

perustutkinnon opetussuunnitelmanmukaista käytännön

opetusta. Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista

tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla.

Samalla opiskelija saa yleisiä valmiuksia työelämää ja

elinikäistä oppimista varten. Työssäoppimisen aikana

opiskelija pystyy muodostamaan työ- ja elinkeinoelämän

kanssa verkostoja ja kumppanuuksia, jotka parantavat

opiskelijan työllistymistä

Kenelle laajennettu työssäoppiminen sopii? Laajennettu työssäoppiminen sopii useiden erilaisten

opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijan Opintokokonaisuuksien

suorittaminen työssäoppimalla tarjoaa joustavan vaihtoehdon

opintojen aloittamiseen, jatkamiseen tai nopeuttamiseen.

Laajennetusta työssäoppimisesta hyötyvät erityisesti ne

opiskelijat jotka etenevät yksilöllisen

työssäoppimissuunnitelman mukaisesti

Haluavat nopeuttaa opintojaan

opiskelutyyliltään oppivat parhaiten käytännön

tehtävissä kykenevät ohjattuun tavoitteelliseen

opiskeluun

hallitsevat alalla tarvittavia taitoja esimerkiksi

aiemman koulutuksen kautta

kahden tutkinnon suorittajat

sopivat yritysyhteistyöhön (työpaikan aloite)

Etenevät opinnoissaan hitaammin

tarvitsevat erityistä tukea

aiemmin keskeyttäneet, jotka palaavat opiskelemaan

työelämäjakson, äitiysloman, varusmies- tai

siviilipalvelun jälkeen

Mitä laajennettu työssäoppiminen antaa opiskelijalle?

Laajennettu työssäoppiminen tarjoaa mahdollisuuden

yksilöllisten tarpeiden, lähtökohtien ja oman opiskelutyylin

huomioimiseen opiskelussa paremmin. Opiskelija voi valita

kontaktiopetukseen osallistumisen ja työvaltaisen oppimisen

välillä tai vuorotella niitä joustavammin opintojen ajan.

Työssäoppimisen aikana opiskelija on oikeutettu saamaan

opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, kuten ruokailun ja

mahdollisen Kelan koulumatkatuen. Työnantaja ja opiskelija

voivat myös tehdä työsopimuksen, jolloin opiskelija voi saada

palkkaa.

Työssäoppimiseen valmistautuminen

Ajatus työssäoppimisesta

Aloite laajennettuun työssäoppimiseen siirtymisestä voi tulla

opiskelijalta itseltään,

huoltajalta

opettajalta

opinto-ohjaajalta,

muulta opetushenkilöstöltä

työelämän edustajalta

Tärkeää on aluksi selvittää ja varmistaa yhdessä opettajan ja

opiskelijan kanssa hyötyykö opiskelija työvaltaisesta

oppimisesta sekä millaiset ovat opiskelijan valmiudet siirtyä

työelämäjaksolle. Samalla opettaja arvioi ja selvittää onko

laajennettu työssäoppiminen aikataulullisesti mahdollinen

opiskelijan opinnoissa. Varmistuksen jälkeen, mikäli opiskelijan

katsotaan hyötyvän työssäoppimisesta, hänellä on riittävät

valmiudet työskennellä työpaikalla ja työssäoppiminen sopii

aikataulullisesti, aloitetaan etsimällä opiskelijalle sopiva

työpaikka.

Osaamisen tunnustaminen

Opiskelija voi hakea aiemmin suoritettujen opintojen tai

muutoin hankitun osaamisen tunnustamista/hyväksilukua, jos

ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään

opetussuunnitelman mukaisia. Osaamista arvioidaan jo

opintojen alkuvaiheessa ja osaamisen tunnustaminen on

pohjana opiskelijan henkilökohtaisen tavoitteiden laatimisessa

sekä tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä.

Osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada kokonaisia

opintokokonaisuuksia tai niiden osia suoritetuksi ja sen vuoksi

osaamisen tunnustaminen tulee tehdä ennen laajennettuun

työssäoppimiseen lähtemistä. Lisätietoja osaamisen

tunnustamisesta saa opettajalta tai opinto-ohjaajalta.

Työssäoppimispaikan valinta

Työssäoppimispaikka valitaan aina sen mukaan, mitä

opintokokonaisuutta opiskelija suorittaa sekä millaisia taitoja ja

tietoja hänen tarvitsee työssäoppimisen aikana hankkia.

Lähtökohtana toimii siis opiskelijan osaaminen ja sen

kehittäminen.

Työssäoppimispaikan löytämisestä vastaa ensisijaisesti

opiskelija. Tarvittaessa valinnassa opiskelijaa auttavat

opettaja/opinto-ohjaaja. Heidän kanssaan opiskelija

tarkastelee suoritettavan opintojakson tavoitteita ja sisältöjä

sekä pohtii, millainen työympäristö tukee parhaiten tavoitteiden

saavuttamista. Mikäli työpaikka ehdottaa opiskelijalle

laajennettua työssäoppimista tulee opiskelijan tavoitteita ja

puuttuvia opintoja verrata samoin työpaikan mahdollisuuksiin.

Löydettyään sopivan työssäoppimispaikan opiskelijan tulee

hyväksyttää työssäoppimispaikka opettajalla.

Työssäoppimissopimuksen tekeminen

Hankittuaan työssäoppimispaikaksi sopivan työpaikan

opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja tekevät

työssäoppimissopimuksen (koulutussopimuksen), jossa

sovitaan työssäoppimisjakson kesto, tavoitteet ym.

käytännön toteutukseen liittyviä asioita.

Työssäoppimisen aikana

Velvollisuudet ja tehtävät

Opiskelija:

o Noudattaa työaikaa, sopimuksia ja

pelisääntöjä

o Työskentelee työpaikalla ohjeiden mukaan

o Käyttäytyy asiallisesti

o Tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan

kanssa sovitut tehtävät

o Pitää sovitulla tavalla yhteyttä opettajaan

o Osallistuu Kanneljärven opistolla

pidettävään työssäoppimisen

reflektiopäivään

o Arvioi omaa osaamistaan ja edistymistään

Työpaikkaohjaaja:

o Perehdyttää työssäoppijan työpaikan

pelisääntöihin, työaikoihin, työtiloihin,

työturvallisuuteen ja sopimuksiin

o Ohjaa opiskelijan oppimista ja tukee ja

opettaa häntä työpaikalla

o Luo hyvän oppimisympäristön

o Toteuttaa näyttöjä yhdessä opiskelijan ja

opettajan kanssa

o Arvioi ja antaa palautetta

Opettaja:

o Ohjaa opiskelijaa työssäoppimispaikan

etsimisessä

o Varmistaa ennakkoon, että työpaikka

soveltuu työssäoppimispaikaksi

o Suunnittelee työssäoppimisjakson

yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan

kanssa

o Arvioi ja antaa palautetta

Ohjaus ja top-käynnit

Opettaja vierailee opiskelijan työpaikalla tarpeen mukaan,

vähintään kolme kertaa työssäoppimisjakson aikana.

Ensimmäinen vierailu sijoittuu työssäoppimisjakson

ensimmäisille viikoille, jolloin varmistetaan, että toiminta

työssäoppimispaikalla vastaa tavoitteita ja opiskelija on

päässyt mukaan toimintaan. Toinen tapaaminen on jakson

keskivaiheilla ja tällöin kartoitetaan opittua ja suunnitellaan

ammattiosaamisen näyttöä. Viimeinen top-ohjaus on jakson

lopussa, jossa keskustellaan työssäoppimisen tavoitteiden

toteutumisesta.

Vähimmäismäärän mukaiset kolme ohjaustapaamista kestävät

1-2 tuntia/tapaaminen. Lisäksi voidaan järjestää lyhempiä

tapaamisia. Ammattiosaamisen näyttöä ja sen arvioimista

varten varataan erikseen tarvittava aika.

Mikäli opettajalla ei ole mahdollisuutta vierailla

työssäoppimispaikalla, esimerkiksi pitkien kulkuyhteyksien

vuoksi, suoritetaan top-ohjaukset jollakin muulla sovitulla

tavalla, kuten puhelimitse, skypen tai moodlen chatin

kautta. Tällöin opettaja ja opiskelija sopivat keskenään

tilanteeseen sopivan yhteydenpitotavan.

yhteydenottotapa ja tiheys sovittava erikseen

o viikottainen yhteydenpito: e-mail, wilma,

skype, puhelin ym, moodlen wiki-

työssäoppimispäiväkirja.

o opiskelija ja opettaja sopivat yhdessä

yhteydenpitovälineen sen mukaan, mikä

tilanteessa on sopivin.

o Yhteydenpitotapaa voidaan tarvittaessa

muuttaa tai samaan aikaan voidaan

käyttää useampaa tapaa.

Arviointi

Laajennettu työssäoppiminen merkitään suoritetuksi

työtehtävien ja työtuntien tarkistamisen jälkeen.

Työssäoppimisen yhteydessä toteutetaan ammattiosaamisen

näyttö, joka on opiskelijan, oppilaitoksen ja työpaikan yhdessä

suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai – prosessi.

Näytössä opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä

käytännön työtehtäviä mahdollisimman aidoissa työtilanteissa.

Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisten

opintojen tutkinnon osista.

palautetta keskustelujen ja kommentoinnin

kautta

näyttöarvosana

sanallinen arviointi

Laajennettu työssäoppimisen pilotti Tutkinto: Nuoriso- ja vapaa-ajan perustutkinto

Tutkinnon osa: Nuorten sosiaalinen vahvistaminen

Laajuus : 7 ov

Koulutuspaikka: Kanneljärven opisto, Lohja

Työssäoppimispaikka: sellainen nuorisotyön

toimintaympäristö, jossa on mahdollista järjestää toimintaa

kohdennetulle erityisryhmälle tai toimia tiivissä yhteistyössä

erityisryhmän kanssa. Työssäoppimispaikoiksi sovletuu:

kunnallinen erityisnuorisotyö, kohdennetun nuorisotyön

toimintaympäristöt, koulujen pienryhmät tai erityisryhmät,

laitokset, perhekodit, työpajat, kolmannen sektorin

kohdennettu nuoristotyö jne.

Tavoite:

- Osaa suunnitella ja ohjata toiminnallisen tilanteen,

jossa tapahtuu sosiaalista vahvistamista.

- Osaa työskennellä erityistä tukea tarvtisevan nuoren ja

hänen perheensä kanssa.

- Osaa ohjata nuoren ja hänen perheensä oikeiden

nuorisohuollon palvelujen auttamis- ja tukijärjestelmien

piiriin.

- Osaa työskennellä moniammatillisessa yhteistyössä

työssäoppimispaikkansa jäsenenä

Työssäoppimisena opiskellaan ja otetaan haltuun:

Lastensuojelulaki ja sen merkitys

nuorisotyöhön*

Syrjäytyminen ilmiönä (Nuorista Suomessa

2012)*

Lastensuojelulaitosten toiminta *

Etsivä työ

Nuorisotakuu*

Nuorten mielenterveysongelmat ja niihin

puuttuminen

Erityisen tuen tarpeessa olevien kanssa

työskentely

Ratkaisukeskeinen työote

Moniammatillinen yhteistyö

Ammattiosaamisen näyttöön

valmistautuminen työssäoppimista

ohjaavien kysymyksien ja oppimateriaalin

avulla

*Nuorten sosiaalinen vahvistaminen –tutkinnon osan tietopuolisia sisältöjä/

asioita opiskeltu kontaktijaksolla oppilaitoksessa.

Opiskelijaa kannustetaan selvittämään ohjaavin kysymyksin

tutkinnon tavoitteena ammattitaitovaatimukset ja

työpaikkaohjaajan toivotaan varmistavan / opettavan/

kertovan miten asiat käytännön työssä näkyvät. Osan asioista

opiskelija voi itse ottaa haltuun internetin lähteistä.

Työssäoppimista ohjaavat kysymykset

Nuorten sosiaalinen vahvistaminen tutkinnon osan

ohjaavat kysymykset perustuu tutkinnon perusteena

oleviin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja

arviointikriteereihin.

Ammattitaitovaatimukset:

Mitä sosiaalinen vahvistaminen tarkoittaa?

Millainen nuori tai nuorisoryhmä tarvitsee sosiaalista

vahvistamista?

Mitä varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä on

olemassa ? Miten valitset käyttämäsi menetelmän?

Miksi toimia moniammatillisessa yhteistyössä? Mitä hyötyä

moniammatillisesta yhteistyöstä on ?

Mitä huomioitava työskentelyssä erityistä tukea tarvitsevan

nuoren ja hänen perheensä kanssa?

Mitä nuoriso- ja vapaa-aikatyön ja järjestötyö voi antaa

ehkäisevään lastensuojeluun?

Mitkä ovat nuorisotyöntekijän velvollisuudet ja toiminnan

rajat lastensuojelutyössä?

Millainen auttamisjärjestelmä on? Miten ohjaat nuoren ja

hänen perheensä oikeiden palvelujen piiriin?

Arviointikriteerit

Työprosessin hallinta – Nuoren sosiaalinen vahvistaminen

Työprosessin hallinta

Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä

Sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren tunnistaminen

Mitä tarkoittaa sosiaalinen vahvistaminen? Mitä on erityisnuorisotyö? Mistä tunnistat sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren? Mitkä tekijät vaikuttavat erityisen tuen tarpeeseen?

Mitä työmenetelmiä voidaan käyttää sosiaaliseen vahvistamiseen? Miten arvioit erityisen tuen tarpeen (työryhmän jäsenenä)?

Mitä tarkoittaa moniammatillinen verkosto? Miksi toimitaan verkostona? Millainen on työpaikkasi moniammatillinen verkosto? (verkostokartta) Miten toimimalla voitte verkostona parantaa nuorten tai nuoren ryhmän elämäntaitoja?

Työn tavotteiden asettaminen

Mihin toiminnan suunnittelutyöhön osallistut ja millaisia tavoitteita asetatte?

Mitä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen menetelmiä ja omaa osaamistasi käytät suunnitellussa toiminnassa?

Mitä toimintaa suunnittelet kohderyhmälle itsenäisesti?

Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentely

Missä nuoriso- ja vapaa-aikatyön työryhmässä toimit (julkinen, kolmassektori, yksityinen)? Millaista kohdennettua toimintaa työpaikkasi tarjoaa erityisnuorille?

Miten työryhmässä ohjaat itsenäisesti toimintaa ja miten kohtaat nuoren?

Miten ohjaat toimintaa tavoitteiden mukaan ja miten arvioit ohjaustilanteen sujuneen? Toteutuiko tavoitteet?

Työprosessin kehittäminen

Miten meni? Millainen oli lopputulos? Saitko palautetta? Mitä palautetta sait?

Mitä osaat hyvin? Missä haluaisit vielä kehittyä?

Mitä pitäisit ennallaan ja mitä muuttaisit?

Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä

Nuorten kohtaaminen

Mitä tarkoitetaan

Miten otan kontaktin

Miten voin olla aktiivinen

nuoren kohtaamisella? Miten olla aikuinen ja ammatillinen nuoren kohtaamisessa? Miksi aikuisia tarvitaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaamiseen? Mitä toimintaohjeita saan erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohtaamiseen työpaikallani? Mitä tehtäviini kuuluu erityistä tukea tarvitsevien nuorten parissa?

erityistä tukea tarvitsevaan nuoreen tai nuorten ryhmään? Miten kohtaan heidät itsenäisesti?

nuorten kohtaamisessa? Miten onnistun luomaan vuorovaikutuksellisen ja luottamuksellisen ilmapiirin erityistä tukea tarvitsevan nuoren tai nuorten ryhmän kohtaamisessa?

Nuoren läheisverkon huomioon ottaminen

Miten kohtaan nuoren ja hänen perheensä kunnioittavasti?

Miten otan huomioon nuoren ja hänen perheensä tavoitteet ja tarpeet?

Miten voin omalla toiminnallani tukea nuoren ja hänen perheensä sosiaalista

vahvistumista?

Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuminen

Mitä ovat viranomaisten avohuollon tukitoimet? Mistä tunnistan nuoren tai perheen mahdollisen tarpeen avohuollon tukitoimille? Miten ohjaan nuoren tai perheen viranomaispalveluiden pariin?

Millaisia palveluja viranomaiset ja muut toimijat järjestävät syrjäytymisen ehkäisyyn ja korjaaviin toimenpiteisiin?

Millaiseen moniammatilliseen verkostotyöhön osallistut? Mitä tarkoitetaan moniammatillisen työskentelyn periaatteilla, miten huomioit ne työssäsi?

Yhteisöllisen toiminnan luominen

Miten ryhmä voi toimia erityistä tukea tarvitsevan nuoren apuna?

Miten käytän ohjauksessani vertaistuen ja ryhmän voimaa yksilön tukemiseen?

Miten luodaan turvallinen ryhmä? Millon ryhmä on niin turvallinen, että ohjattavat erityisnuoret voivat luottaa sen tukeen?

Työnperustana oleva tiedon hallinta

Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä

Yhdyskuntarakenteiden tunteminen

Mitkä yhteiskunnalliset tekijät aiheuttavat syrjäytymistä?

Mitä on ehkäisevä nuorisotyö? Mitä ehkäisevän nuorisotyön palveluja käytän apuna työssäni? Millaisia sosiaalisen vahvistamisen eri muotoja hyödynnän työssäni?

Mitä eri vaikuttamiskanavia voin käyttää työssäni? Mitkä ovat auttamisjärjestelmän eri mahdollisuudet korjaavassa työssä?

Lastensuojelain mukaan toimiminen

Mikä on lastensuojelulain keskeisin sisältö nuoriso- ja vapaa-aikatyön kannalta?

Milloin toimin lastensuolelulain velvoitteen mukaisesti?

Miten toimin lastensuojelun periaatteen mukaisesti? Miten huomioin julkisen sektorin ja nuorisotyön osana ehkäisevää nuorisotyötä?

Auttamis- ja tukijärjestelmän tunteminen sekä viranomaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen

Miten voit hyödyntää tarvittaessa keskeisimpiä lastensuojelun ja nuorisohuollon palveluja, työpajatoimintaa, koulun järjestämiä tukitoimia ja päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja ? Mistä löydät tarvittavat palvelut ja niiden yhteistiedot?

Mikä on sosiaalityöntekijöiden velvollisuudet ja vastuut lastensuojelulain mukaan? Miten voin koordinoida toimintaa? Miten huomioin lastensuojelain velvoitteet omassa käytännön työssäni?

Miten voin kokonaisvaltaisesti opastaa nuorta hänen tarvitsemissa tukitoimissa ja mikä on perheen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys? Miten hyvin tunnet omat rajasi ja toimit niiden pohjalta lapsen ja nuoren edun mukaisesti? Onko lapsi ja nuori on mielellään ohjattavanasi? Oliko ohjaustilanteessa jotain mitä et hallinnut? Mitkä ovat omat lähtökohtasi,

mistä tunteet tulevat? Miten haet apua itsellesi? Miten purat tunnetilat työyhteisön kanssa? Miten erittelet lapsen purkaukset ”ulos itsestäsi”? Mitä elämää sinulla on työn ulkopuolella? Miten pidän omat asiat kunnossa? Mikä tilanne omassa elämässä? Miten vaikuttaa ohjaukseen?

Elinikäisen oppimisen

Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä

avaintaidot

Ammattietiikka

Mitä vaikeuksia nuorella voi olla elämässään? Mistä tiedän milloin nuori tarvitsee apua? Miten havaitsen avun tarpeen?

Mitä ovat nuoristotyön periaatteet? Mitä on nuoren vastuullinen tukeminen?

Miten sitoudun sovittuihin tukitoimenpiteisiin myös vaihtelevissa tilanteissa?

Työssäoppimisen arviointi

Opintojakson arviointi perustuu opintokokonaisuuden

suorittamiseen työssäoppien ja ohjaaviin kysymyksiin

vastaaminen toiminnassa /käytännön tehtävissä.

Arviointi tehdään hyödyntäen itsearviointia ja

toppipäiväkirjan tekstejä ja tehtyjä työtunteja.

Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla Suoritettu

/Kesken/Suorittamatta. Itsearvionnin apuna suositellaan

käytettävän OPH;n http://www.osaan.fi arviointityökalua

Siinä vaiheessa, kun asiat on opeteltu ja osaaminen on

saavutettu työssäoppimisena, työpaikalla suunnitellaan ja

sovitaan ammattiosaamisen näytön ajankohta ja sisältö.

Ammattiosaamisen arviointikeskustelun aikataulu sovitaan

opiskelijan, työpaikkaohjajan ja opettajan yhteistyönä.

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Ammattiosaamisen näytön kuvaus

Ammattiosaamisen näytössä opiskelija suunnittelee,

toteuttaa ja arvioi eri-ikäisten vapaaehtoista ja

virikkeellistä harrastustoimintaa sosiaalisen vahvistamisen

näyttöön sopivassa näyttöympäristössä. Näyttöympäristö

voi olla esimerkiksi nuorisotalo, koulu, projekti,

lastensuojelulaitos, jossa työskennellään erityistä tukea

tarvitsevien tai sosiaalista vahvistamista tarvitsevien

nuorten kanssa. Näytön voi antaa yksin, yhdessä muiden

opiskelijoiden kanssa tai työryhmän jäsenenä.

Näyttöympäristössä tulee olla näytön kannalta

asianmukaiset tilat, tarvikkeet ja välineet.

Näyttöympäristössä tulee olla erityistä tukea tarvitsevia

lapsia tai nuoria.

Sosiaalisen vahvistamisen ammattiosaamisen näyttöön

sisältyy:

1) Työssäoppimisjakson aikana sovittuja työtehtäviä

2) Näytön toteuttaminen

Ammattiosaamisen näyttöön sisältyvät työtehtävät

Työssäoppimisjakson alussa opiskelija ja työpaikkaohjaaja

yhdessä määrittävät sosiaalisen vahvistamisen

ammattiosaamisen näyttöön sisältyvien arvioinnin

kohteiden mukaiset suoritustavat hyödyntäen

ammattiosaamisen näytön arvioinnin

yhteenvetolomaketta. Arvioinnin kohteita ovat sosiaalista

vahvistamista tarvitsevien nuorten tunnistaminen, työn

tavoitteiden asettaminen, erityistä tukea tarvitsevien

nuorten kanssa työskentely, työprosessin kehittäminen,

nuorten kohtaaminen, nuoren läheisverkoston huomioon

ottaminen, moniammatilliseen yhteistyöhön

osallistuminen, yhteisöllisen toiminnan luominen,

yhteiskuntarakenteiden tunteminen, lastesuojelulain

mukaan toimiminen, auttamis-ja tukijärjestelmän

tunteminen sekä viranomaisten oikeuksien ja

velvollisuuksien tunteminen ja ammattietiikka.

Suoritustapaa kuvaavat käytännön työtehtävät ja

opiskelijan oma tavoitetaso on hyvä sopia

mahdollisimman tarkkaan kullekin arvioinnin kohteelle.

Toiminnallinen ohjaustilanne merkitään suoritustavaksi

niihin arvioinnin kohteisiin, joihin se luontevasti sopii.

1) Näytön toteuttaminen

Sosiaalisen vahvistamisen ammattiosaamisen näyttöön

sisältyvässä toiminnallisessa ohjaustilanteessa opiskelija

suunnittelee, toteuttaa ja arvioi ryhmälle tai yksilölle

suunnatun ohjaustilanteen.

Opiskelija suunnittelee ohjattavien tarpeiden mukaisen

ohjaustilanteen ja siihen sopivat ohjausmenetelmät. Hän

tekee ohjaustilanteesta kirjallisen ohjaussuunnitelman,

jota käydään läpi ja työstetään eteenpäin

työssäoppimisen ohjauspäivillä opistolla. Toiminnallisen

näyttötilanteen kirjallisen suunnitelman (Kanneljärven

Opiston kirjallisen työn ohjeet 2009) tulee sisältää

seuraavat asiat:

Kansilehti (tutkinnon osan nimi, ohjaustilanteen ajankohta ja paikka ja osoite, oma nimi)

Toimintaympäristön kuvaus (viitekehys, moniammatillisuuden kuvaus)

Kohderyhmän kuvaus (ikä, sukupuoli, yksilöiden kehitysvaihe, erityisen tuen tarve ja muut tekijät)

Ryhmän kuvaus (ryhmän elinkaari, roolit, ryhmän dynamiikka, vahvuudet ja kehityshaasteet, ryhmän sosiaalisen vahvistamisen tuen tarve)

Ohjausote (ohjausotteen valinta, omat vahvuudet ja sovellettavat periaatteet ja teoriat, kohtaamisen menetelmät )

Ohjaamistilanteen tavoitteet (ohjaustilanteen konkreettiset tavoitteet sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta; välitön ja pitkäkestoinen kasvatuksellinen tavoite)

Ohjaamistilanteen käsikirjoitus (tapahtumien kulku, aloitus, toteutus ja lopetus), aikataulu ja perustelut)

Varasuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma (sosiaalisen vahvistamisen näkökulma, henkinen ja fyysinen turvallisuus)

Mikäli ohjustilanne vaatii, tulee opiskelijan hankkia

alaikäisten henkilöiden huoltajien suostumus näyttöön

osallistumiselle. Esimerkiksi kuvaaminen tai kuljetus

näyttöpaikkaan vaativat luvan kysymisen. Tarkista oman

työssäoppimispaikkasi käytänteet.

Työpaikkaohjaaja seuraa ja ohjaa opiskelijan työskentelyä

ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden osalta. Hän kerää

tietoa, tekee työskentelystä huomioita ja antaa

palautetta opiskelijalle. Opettaja ja työpaikkaohjaaja

ohjaavat ja antavat palautetta kirjallisesta

näyttösuunnitelmasta. Opiskelija toimittaa viikkoa ennen

näyttöä näyttösuunnitelmansa ohjaavalle opettajalle ja

työpaikkaohjaajalle luettavaksi jotta he ehtivät antaa

palautetta opiskelijalle ennen varsinaista

ohjaustilannetta. Ohjaustilanteen lopuksi käydään

arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään arvioinnin

yhteenvetolomaketta. Arviointikeskustelussa opiskelija

arvioi suunnitelmansa pohjalta omaa toimintaansa ja saa

palautetta työpaikkaohjaajaltaan ja ohjaavalta

opettajalta.

Ammattiosaamisen näytön arviointi

Arviointikeskustelu:

Arvioinnin lähtökohtana on jaksolle asetetut tavoitteet ja tutkinnon osan arviointikriteerit. Arviointi on opiskelijan ohjausta siten, että hän pystyy saamansa palautteen avulla suuntaamaan toimintaansa ja tavoitteitaan. Arvioinnin apuvälineinä työpaikalla ovat työtehtävät ja niiden havainnointi sekä käytännön ohjaustilanteet. Lisäksi asiakaspalautteet, työyhteisön muiden työntekijöiden palaute, opiskelijan itsearviointi sekä mahdolliset oppimistehtävät ovat arvioinnin tukena.

Arviointikeskustelussa opiskelija arvioi ensin itse suoritustaan, oppimistaan ja kehittymistarpeitaan, minkä jälkeen ammattiosaamisen näytön arvioivat työpaikkaohjaaja ja opettaja.

Opettaja/ työpaikkaohjaaja konkretisoivat keskustellen arviontikriteerit siten, että kaikilla arviointikeskusteluun osallistuvilla on yhtenevä näkemys eri tasoilla vaadittavasta osaamisesta. Opettaja, opiskelija ja työpaikan edustaja käyvät läpi opiskelijan työn tekemisen esimerkiksi siten, että opiskelija ja työpaikan edustaja kertovat miten työ meni ja sen pohjalta käydään keskustelu siitä, mille tasolle osaaminen kuvausten perusteella asettuu ja opettaja kirjaa tulokset – tavoitteena yhteinen näkemys osaamisesta.

Ammattiosaamisen näytön kokonaisarviointi tapahtuu arviointikeskustelun lopuksi. Kokonaisarviointikeskustelu voidaan käydä toiminnallisen ohjaustilanteen arviointikeskustelun yhteydessä tai se voidaan käydä työssäoppimisjakson aikana tai jälkeen puhelinneuvotteluna tai yhteisessä tapaamisessa. Arviointipäätöksen tekee opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arvioinnista vastaa oppilaitoksen opettaja.

Kaikki opiskelijan arviointia koskeva arviointiaineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta (A 603/2005 11 a §). Oppilaitos arkistoi arviointiin liittyvät lomakkeet ammattiosaamisen näytöistä.

KIRJOITUSOHJEET

1.Toppipäiväkirja /ammatillinen

kehittyminen

Kirjaa moodlen wiki:iin toppipäiväkirjaa päivittäin/

viikoittain tärkeimmät työtehtäväsi ja

oppimiskokemuksesi sekä heränneet kysymykset ja

oivallukset. Toppipäiväkirja toimii välineenä

yhteydenpitoon sinun ja ohjaavan opettajan välillä.

Toppipäiväkirjan avulla ohjaava opettaja tietää, mitä

sinulle kuuluu. Pohdi toppipäiväkirjassasi erityisesti

omaa ammatillista kehittymistäsi ohjaajana.

Työssäoppimisen aikana pidetään yhteistä

oppimispäiväkirjaa n. 6 hengen ryhmissä. Päiväkirjaa

kirjoitetaan Moodleen Sosiaalisen vahvistamisen

opintojakson kurssitilaan. Yhteisen oppimispäiväkirjan

tarkoitus on, että päiväkirjan pitäjät saavat jakaa

ajatuksiaan, syventää oppimistaan ja peilata omia

kokemuksiaan toisten kokemuksiin tuoreeltaan.

Päiväkirjan kirjoittaminen on yksi jokapäiväinen

työtehtäväsi: jokaisen työpäivän päätteeksi käytät

hetken päiväkirjan kirjoittamiseen. Jos et pääse

kirjoittamaan työpaikalla, kirjoitat kotona. Päiväkirjaa voi

kirjoittaa vain yksi henkilö kerrallaan. Jos joku muu on

kirjoittamassa juuri silloin, kun itse ajattelit kirjoittaa,

kokeile hetken kuluttua uudestaan!

Näin kirjoitat oppimispäiväkirjaasi: Kirjaudu Moodleen

osoitteessa mdledu.fi/kannelopisto.

Jos olet lisännyt itsesi Sosiaalisen vahvistamisen kurssille, näkyy kurssi heti etusivulla. Klikkaa kurssin nimeä ja pääset kurssialueelle, josta löydät oman ryhmäsi oppimispäiväkirjan.

Jos et ole vielä lisännyt itseäsi kurssille, etsi kurssi valitsemalla vasemmasta reunasta Navigointi-kentästä Sivuston etusivu -> Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 120ov -> Kaikille valinnaiset tutkinnonosat -> Sosiaalinen vahvistaminen -> Lisää minut kurssialueelle

1) Valitse oman ryhmäsi oppimispäiväkirja (wiki). 2) Lue ryhmäläistesi uudet päiväkirjamerkinnät.

Kirjoittamaan pääset valitsemalla sivun yläreunasta muokkaa.

3) Kirjoita oma merkintäsi alimmaksi: Aloita jokainen kirjoituskerta kirjoittamalla oma nimesi ja päivämäärä, jolloin kirjoitat. (Kaikkien ryhmäläisten merkinnät tulevat näkyviin samaan tiedostoon)

4) Kirjoita tiiviisti ja asiaa (Ohjeen kohdat 6-8 ovat apukysymyksiä, joiden avulla voit keskittyä oleelliseen. Kaikkiin kysymyksiin ei todellakaan tarvitse joka päivä vastata).

5) Kirjoita jokaisena työssäoppimispäivänä mitä opit ja oivalsit - päivän tapahtumista ja työtehtävistä -

ajankohtaisista asioista (sanomalehdet,

lehtiartikkelit, televisio-ohjelmat, radio,

ammattilehdet ym.),- keskusteluista työyhteisösi

henkilökunnan sekä nuorten kanssa. Peilaa

oppimaasi aikaisemmin oppimaasi sekä

työssäoppimisjakson tavoitteisiin.

6) Voit kirjoittaa myös asioista, joista haluaisit tietää ja oppia lisää.

7) Voit myös kysyä muilta ryhmäläisiltä mielipiteitä tai kommentteja sinua askarruttaviin asioihin – ja tietenkin voit vastata tai kommentoida muiden kirjoituksiin.

8) Muista tallentaa merkintäsi sivun alareunan tallenna-painikkeesta, jotta merkintäsi tallentuu ja toiset pääsevät kirjoittamaan omia merkintöjään!

Joku työssäoppimista ohjaavista opettajista seuraa

oppimispäiväkirjan muodostumista ja voi kommentoida

oppimispäiväkirjan keskustelua. Jos sinulla tulee akuuttia

kysyttävää opettajalle, ole suoraan yhteydessä

ohjaavaan opettajaasi!

Työssäoppimisen oppimiskokemukset puretaan

reflektiopäivillä ja hops-keskusteluissa.

ATTO-aineiden integrointi ammatillisiin

opintoihin ja työssäoppimiseen

esimerkkinä äidinkieli

2. Blogiohje

1. Etsi itseäsi kiinnostavia blogeja ja seuraa tulevaan

ammattialaasi liittyviä blogeja aktiivisesti. Löydätkö

blogeja yleisesti Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksesta tai

jostakin muusta työssäoppimisesi aiheeseen liittyvästä?

2. Seuraa joitakin blogeja ja poimi itsellesi vaikutteita ja

tietämystä. Tilaa syötteet kiinnostavista blogeista, niin

saat ne automaattisesti sähköpostiisi uusien postausten

myötä.

3. Pidä koko ajan työssäoppimisen oppimispäiväkirjaa.

Oppimispäiväkirjamerkintöjä on hyvä käyttää

blogikirjoituksen pohjana. Muista kuitenkin, että blogi ei

ole oppimispäiväkirja, vaan suunniteltu, julkinen

puheenvuoro ajankohtaisesta aiheesta.

4. Kirjoita blogiasi Moodleen sinulle tehtyyn blogi-pohjaan.

Uusia postauksia eli blogikirjoituksia voit kirjoittaa niin

usein kuin haluat, eli niin usein kuin sinulla on sanottavaa.

Suosittelemme, että kirjoitat kuitenkin vähintään kerran

viikossa. Voit kirjoittaa opettajalta saamasi teeman

mukaan TAI valita sellaisen aiheen, joka sinua juuri nyt

pohdituttaa ja mietityttää työssäoppimisessasi.

5. Blogiasi voivat seurata muut Kanneljärven Opiston

opiskelijat sekä opettajat. Muista siis, että et kerro salassa

pidettäviä asioita!

Kirjoitusohje

Otsikoi itse tai käytä teemaa otsikkonasi. Voit siis kirjoittaa

näiden teemojen mukaan tai keksiä itse parempia!

Kirjoita omista havainnoistasi, käsityksistäsi ja ajatuksistasi.

Mitä ongelmia ja haasteita aiheeseen liittyy? Mihin et tiedä

vastausta, mutta haluaisit tietää? Miten teema liittyy

tämänhetkiseen työhösi (käytännön esimerkkejä)?

Tapahtuuko yhteiskunnassamme tällä hetkellä jotain tähän

teemaan liittyvää? Voit liittää blogiisi esim. ajankohtaisia,

aihettasi sivuavia linkkejä.

Muista tekstin viimeistely: sujuva, asiallinen kieli, lukijan työtä

helpottava asettelu, kappalejako, mahdolliset lähdeviitteet.

Ohjaavat teemat:

1. Sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren tunnistaminen

2. Ohjattavan kohtaaminen

3. Yhteisöllinen toiminta

4. Seksuaalikasvatus

5. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentely

6. Ammattietiikka

7. Tekijänoikeudet nuoriso-ja vapaa-aikatyössä (tämä on

pakollinen, äidinkielen suoritukseen liittyvä teema)

8. Tiedonhaku nuoriso- ja vapaa-aikatyössä (tämä on

pakollinen, äidinkielen suoritukseen liittyvä teema)

(Teemat 7 ja 8 voi myös yhdistää muihin teemoihin, kunhan

ne tulevat käsitellyiksi! Äidinkielen suorituksen kannalta on

myös oleellista lisätä blogiin joitakin perusteltuja linkkejä tai

lähteitä.)

Arviointi:

Blogin on ennen kaikkea tarkoitus syventää oppimistasi ,

auttaa sinua kohdistamaan ajatuksiasi työssäoppimisesi

teemoihin ja antaa sinulle väylä ammatillisten havaintojesi

jakamiseen muiden kanssa. Tältä osin saat kommentteja ja

palautetta ohjaavalta opettajaltasi sekä mahdollisesti muilta

opiskelijoilta.

Blogin pitäminen on myös äidinkielen 4. kurssin itsenäinen

suorituksesi. Saat äidinkielen opettajalta sanallista palautetta

vähintäänkin pakollisista teemoista (vaikka ne olisivat

yhdistettyinä muihin teemoihin ( Arvionnin kohteet;

Tiedonhankinta, Tekstien ymmärtäminen, Mediaosaaminen,

Kirjallinen viestintä)

Bloggaus osana ammatti-identiteetin

kehittymistä ja asiantuntijuuden kasvua.

Nuoristotyöntekijäksi opiskeleva harjoittelee nuoriso- ja

vapaa-ajan ohjaajuuden asiantuntijaksi kasvamista.

Asiantuntijuutta on tehokasta opiskella reflektoiden,

sanoittaen omia näkemyksiän ja kokemuksian opituista

asioista..

MILLAINEN ON HYVÄ NUVA-OPISKELIJAN BLOGI ?

- kirjoita hyödyllisiä vinkkejä opiskelijakavereillesi

työssäoppimisen teemaan liittyvistä asioista

- jaa artikkeleita aiheesta

- laadi kirja-arvosteluita teemaan liittyvistä uutuuksista

- kirjoita tapahtumaraportteja

- kerro kokemuksistasi

Valtaosan tekstistä täytyy olla omaa sisältöäsi. Valmiit

artikkelit ja hyödylliset linkit on hyvä jakaa toisillekin, mutta

pelkkä jakaminen ei tee sinusta vielä asiantuntijaa.

Asiantuntijabloggaamisessa on myös aatteellinen näkökulma.

Suomessa on paljon pienyrittäjiä ja yhteisöjä, joilla ei ole

varaa maksaa tonneja koulutuksesta ja konsultaatiosta. Heillä

ei ole välttmättä aikaa edes siihen, että lukisivat oman alansa

tietokirjan. Sen sijaan monella on aikaa ja rahaa käyttää

aikaansa viisi minuuttia ilmaiseen blogiin. On koko

yhteiskunnan etu jos osaavat ihmiset saavat äänensä

kuuluviin blogilla, eikä arvokas tieto ja kokemuspääoma jää

vain omaan päähän.

Blogi toimii valtavana asiantuntijaosaamisen tietopankkina ja

sinne linkataan usein. Blogi on arvokas keino lisätä yhteistä

osaamistamme. Jos jokaiselta erikoisalalta löytyy edes

kourallinen asiantuntijoita, jotka ovat valmiita jakamaan

kokemustaan ilmaiseksi, se hyödyttää koko yhteiskuntaa.

MITÄ ON HYVÄ SISÄLTÖ? – kriteerit hyvään tekstiin

Sisällön on oltava tarpeellista lukijalle, joten

itsestäänselvyyksiä on turha postata. Tarjoa lukijalle

oivalluksen mahdollisuuksia triviaalien vinkkien sijaan.

Ainutlaatuisuus

Onko samaa asiaa tarjolla muuallakin lapioitavaksi asti? Miten

tyylisi tai näkökulmasi eroaa muiden blogeista.

Uutuusarvo

Uutisten esiinostaminen, tuo alan keskusteluun erilaisia

näkökulmia ja esitä uudenlaisa lähestymistapoja. Alan

tuoreimpien uutisten kommentointi välillä on paikallaan,

mutta varo ettet jää peesaajaksi ja olemassa olevan asioiden

kommentoijana.

Persoonallisuus

Erottaudu neutraalin tiedon tuottajista (wikipedia, toimialan

kattojärjestön portaali, alan yritysten/yhteisöjen

tuotemarkkinointisivuostoilta).

Viihteellinen asiakirjoittaminen ja faktiokirjoittaminen

Faktio on faktojen kertomista fiktion avulla siis esimerkiksi

tarinan käyttöä. Paketoi tieto mielenkiintoisesti. Tarjoa tunne-

ja järkielämys lukijalle. Kirjoita elävästi, hyödynnä huumoria,

tarinoita kiinnostavia esimerkkejä ja elävää kieltä.

Kehittyminen

Lukijat arvostavat blogin kehittymistä ja seuraavat sitä

vertaamalla vanhoja postauksia uusiin. (Katleena Kortesuo& Jarkko Kurvinen. 2011. Blogimarkkinointi, blogilla mainetta ja

mammonaa. Talentum.)

Oppimateriaali:

Luentomateriaali - skypro.humak.fi/bin/kanneljarven/

Moodle verkkokurssi, https://moodle2

mdledu.fi/kannelopisto

Itsenäinen tiedonhankinta

Kirjalliset lähteet:

Puhakka, T. (toim.)2010. Ohi Puhuttu Nuoruus. Terveyden ja

hyvinvoinninlaitos THL, Nuorisotutkimusverkosto

/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 108. Valtion

nuorisoasiankeskus neuvottelukeskus Nuora: Helsinki

Nettilähteet:

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015.

Valtioneuvosto8.12.2011

http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/Kehitt

xmisohjelma_2012-2015/

Nuorten sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja

käytänteinä. Lundboom. P & Herranen J. (toim.) 2011 HUMAK.

Helsinki. Saatavilla sähköisenä osoitteesta:

http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak-sos-

vahvistaminen-verkko.pdf