YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO

TEEMAT

Vaikuttaminen yhteiskunnassa Entä oppilaitoksessa ja työpaikalla?

Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen Tulee ammattiaineissa sote:lla

Oman talouden hallitseminen

Oikeudet -Kansalaisoikeudet -Kuluttajansuoja -Asiakkaan oik. turva

Työelämä ??

Yrittäjyys Esimerkki (muutoin opiskellaan koulutusohjelmassa oj: Yrittäjyys , 1 ov)

• http://yle.fi/alueet/etela-karjala/etela-karjalan-radio/ohjelmat/2010/10/jallun_pakina_2080807.html

MIKÄ ON YHTEISKUNTA?

• ryhmä ihmisiä, joka on järjestäytynyt tarpeidensa tyydyttämiseksi

– ravinto – suoja vihamielisessä ympäristössä – asunto: suoja sääoloilta – sopiminen asioista: johtaja, päätöksenteko, työnjako

• ihmisiä yhdistää alue ja yhteenkuuluvuuden tunne, identiteetti (minä kuulun johonkin esim. suomalaisuus)

• usein tarkoitetaan valtiota (sanonta ”yhteiskunta auttaa”, mutta ei aina esim. kurdit

• kaikilla samaan yhteiskuntaan kuuluvilla on sama kulttuuri – kieli – uskonto – perinteet: tavat, uskomukset, pukeutuminen – korkeakulttuuri: taide, tiede, kirjallisuus

• eri kokoisia yhteiskuntia on olemassa

Suomalaisen yhteiskunnan sektorit ja hyvinvointi YKSILÖ JA PERHE

• Yksilön käytössä olevien voimavarat: tulot, koulutus, osaaminen, terveys ja työkyky, persoonallisuus

• Sosiaalinen verkosto = perhe, suku, ystävät, naapurit

• Ihmisten edellytykset hallita elämäänsä ovat erilaiset

23.4.2012 5

JULKINEN SEKTORI Valtio ja EU, kunnat, Kela

Rahoitetaan veroilla

palvelut halpoja käyttää

Taataan kaikille

perushyvinvointi:

1)Palvelut

2)Toimeentulo

Kansalaiset vaikuttavat

päätöksentekoon: vaalit

edustuksellinen demokratia

Ongelmia:

- asiakas ei voi valita

- jonotusajat

- laatu ei aina tyydytä

”KOLMAS SEKTORI” Yhdistykset, säätiöt: usein aloittaneet uuden toiminnan (Laptuote)

Kunta tai Ray voi avustaa: dementiayhdistys, Nuorten Palvelu

Vapaaehtoistyö, hyväntekeväisyys, lahjoitukset , kirkon palvelut

Toiminta on paikallista, se palvelee yhteisöä

Syntyy ihmisten omasta aloitteesta jonkin asian hoitamiseksi

Ei pyritä voittoon, asioista päätetään demokraattisesti

Kun julkisia tai yritysten palveluja ei ole saatavilla

YRITYSSEKTORI • Asiakas maksaa ja

valitsee itse • Palvelun/tavaran myy yritys

• Yritys pyrkii voittoon,

mutta voi myös

epäonnistua

• Yritykset kilpailevat

asiakkaista hinnalla ja

laadulla

• Kaikilla ei ole varaa

yksityisiin palveluihin

• Kela korvaa yksityisiä

terveyspalveluja

• Kunnat ostavat yrityk-

siltä ja 3. sektorilta

(ulkoistaminen)

Miten nuorille tila ja tekemistä omaan kaupunginosaan?

• Nuorisovaltuustoon yhteydenotto (jos on)

• Addressi: kerätään nimilista, lähetetään tai viedään päättäjille

• Kirjoitetaan mielipide: lehteen, verkkopalstalle tai –keskusteluun

• Otan yhteyttä kunnanvaltuutettuun, tehdään valtuustoaloite

• Rakennetaan itse, talkootyö (mitä minä voisin tehdä?)

• Mielenosoitus (missä?) näkyvällä paikalla, missä paljon ihmisiä

Epäkohtia yhteiskunnassa – mihin haluat parannusta ja vaikuttaa? (omia ehdotuksia)

• Opintotukien taso, rajoitukset

• Bussimaksut kalliita (opiskelijoille alennuksia)

• Liiallisen koulutuksen vaatiminen, eläkkeen tasoon vaikuttavat asiat

• Nuorille harrastuspaikkoja, hengailuun

• Rahaa menee vääriin paikkoihin, turhia kauppakeskuksia (kenen rahoista?)

• Nuorille liian vähän kesätöitä, huono palkka

Mikä on yhdistys?

• Ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite

• Yhdistymisvapaus on perusoikeus

• Yhdistykset tarjoavat mm. harrastuksia, palveluja jäsenille, vaikuttavat päätöksentekoon

• Toiminta perustuu sääntöihin

Yhdistystoiminta

Vuosikokous/kaikki jäsenet:

- Mennyt vuosi: vuosikertomus, tilinpäätös, tilintarkastajan lausunto ja vastuuvapaus hallitukselle

- Tuleva vuosi: toimintasuunnitelma, talousarvio, jäsenmaksun suuruus

- Hallituksen ja puheenjohtajan ja valinta

Hallitus tai johtokunta:

- Toimihenkilöt: varapj, sihteeri, taloudenhoitaja…

- Hoitaa yhdistyksen asioita, toteuttaa toimintasuunnitelman

• Tehdään pareittain (St79: 7 paria)

• Esitellään jokin sosiaali- ja terveysalan yhdistys sen nettisivun perusteella – Yhdistyksen tarkoitus, toiminta, tapahtumia, palvelut,

onko toimintaa Lappeenrannassa/Etelä-Karjalassa?

• Yhdistykset, joista esittely (seuraava sivu)

• Aikataulu – Sivuun tutustuminen: 15 min

– Esittelyt: 2-3 min/esitys – yhteensä 20 min

– Yhteensä 1 oppitunti

Kansanterveysjärjestöt • Aivohalvaus- ja dysfasialiitto (Opiskelijat: Henna, Maija ) • Suomen Punainen Risti (Iida, Miia) • Heikintalo – Lappeenrannan klubitalo (Suvi, Jaana) Lastensuojelu ja nuorisotyö • Ensi- ja turvakotien liitto (Pinja, Laura) • Nuorten Palvelu (ja Lappeenrannan Nuorten palvelu ry) (Annika, Iira) Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt • Kehitysvammaliitto (Emmi) Raittius- ja päihdejärjestöt • Elämäntapaliitto (Juho, Atte) Kaikkiin löytyy linkki www.sosternet.fi haun kautta – yhdistyksen kotisivu löytyy kun klikkailet nappulasta Lisää. (Myös hakukoneella esim. Googlella)

Julkishallinnon rakenne

EUROOPAN UNIONI

VALTIO

KUNNAT

KULUTTAJANSUOJA

KULUTTAJA

• Yksityinen ihminen, asiakas

• Ostaa henkilökohtaiseen käyttöön

ELINKEINONHARJOITTAJA

• Yritys

• Ammattimainen myynti

• EI: kunta, toinen yritys, toinen yksityinen ihminen

Kuluttajansuojalaki sisältää

• Tavaran ja palvelun virhe- oikeus hyvitykseen ja vahingonkorvaukseen

• Markkinointi: ei saa olla sopimatonta, totuuden vastaista tai harhaanjohtavaa

• Koti- ja etämyynti: 14. päivän peruutusaika

• Sopimusehdot: oltava kohtuullisia esim. matkat, vakuutukset, osamaksu

• Kulutusluotot: kerrottava todellinen vuosikorko (korko + toimituskulut ja lisät)

Mikä on sopimus? Myyminen ja ostaminen on sopimuksen tekemistä

• Sopimus on syntynyt, vaikka ostos olisi niin yksinkertainen, ettei siitä tehdä kirjallista sopimusta. On myös ”hiljaisia” sopimuksia jotka syntyvät maksaessa.

• Kun kirjallinen sopimus tehdään, mukana ovat yleensä sopimusehdot. Niillä on monta nimeä: myyntiehdot, toimitusehdot, kauppaehdot, vakuutusehdot jne.

• Myös suulliset ehdot pätevät, mutta niitä voi olla vaikea näyttää toteen kiistatilanteissa. Siksi kaikki kauppaa koskevat tärkeät asiat pitäisi kirjata. Sopimukseen valmiiksi painetut vakiosopimusehdot ja yksilölliset sovittavat ehdot esim. toimitusajasta ovat osa sopimusta.

• Sopimukset voivat olla pitkäkestoisia (esim. sähkösopimus), määräaikaisia (esim. lehtitilaus) tai kertaluonteisia (esim. autokauppa).

Sopimus on molempia osapuolia sitova

• Kummankin on noudatettava sopimusehtojen velvoitteita. Siksi sopimusehtoihin on tärkeää tutustua huolellisesti ennen sopimuksen tekemistä.

• Sopimuksen sitovuus tarkoittaa myös sitä, ettei kumpikaan osapuoli voi ilman erityistä syytä muuttaa sopimusta.

Tavaran virhe Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa sovittua

• Tavaran lajin, määrän, laadun, ominaisuuksien ja pakkauksen on vastattava sitä mitä myyjä ja asiakas ovat sopineet.

• Kun virhettä arvioidaan, otetaan huomioon lähinnä yleinen mittapuu, ei yksittäisen kuluttajan odotuksia.

Tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, kun

• tavarassa on valmistusvirhe

• tavara ei sovi käyttöön, johon se on tarkoitettu

• tavara ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu

• tavara ei ole pakattu asianmukaisella tavalla sen säilyttämiseksi tai suojaamiseksi

• tavara kestää lyhyemmän aikaa kuin perustellusti voi odottaa

• tavaralle ei ole annettu riittäviä asennus- ja käyttöohjeita suomen- ja ruotsinkielellä

• tavara ei täytä turvallisuusvaatimuksia

Myyjä ei vastaa viasta, jos se johtuu

• tavaran tai sen osan tavanomaisesta kulumisesta

• tavaran vääränlaisesta käsittelystä

• käyttö- tai hoito-ohjeiden laiminlyönnistä

• tavaran luovutuksen jälkeen kuluttajalle sattuneesta tapaturmasta

KÄRÄJÄOIKEUS

Hovioikeus Korkein

oikeus(Maksullista,

oikeusturvavakuutus voi

korvata osan)

KULUTTAJA-

RIITA-

LAUTAKUNTA

KULUTTAJA ELINKEINON-

HARJOITTAJA Yksityinen yritys tai

palvelun tarjoaja

KULUTTAJAVIRASTO (Helsinki)

- Valvoo kuluttajalakien ja

tuoteturvallisuuden noudattamista

- markkinoinnin valvonta

KULUTTAJA-

ASIAMIES (Marita Wilska)

KULUTTAJA-

NEUVOJA (Maistraatti) Sovittelee riitoja

ja sopimusasioita

1. Valitus (reklamaatio) myyjälle

- Mahdollisimman pian, jos tulee riitaa

sopimuksesta tai tuotteen virheestä.

- Se, jonka kanssa olet tehnyt kaupan tai

sopimuksen, esimerkiksi myyjäliike tai

palvelun tarjoaja, vastaa viime kädessä

ostetun tuotteen tai palvelun virheestä.

HYVITYS:

I. Tuote korjataan, II. Hintaa alennetaan,

III tuote vaihdetaan, IV rahat palautetaan

(kaupan purku, viimeinen vaihtoehto)

MARKKINA-

OIKEUS

-kielto

-uhkasakko

ILMOITUS

- hyvää tapaa rikkovasta mainonnasta

- kohtuuttomista menettelyistä

kaupanteossa tai sopimuksen ehdoista

hyvän perintätavan rikkomisesta

- takuuasioista

VALMISTAJA

Joskus kannattaa ottaa

yhteyttää suoraan

valmistajaan

MITEN KULUTTAJA VOI VALITTAA?

PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KUNNASSA

VIREILLETULO

Kuntalainen tai luottamushenkilö tekee aloitteen

VALMISTELU

Ennen päätöksentekoa sen valmistelee viranhaltija

PÄÄTÖKSENTEKO

Luottamushenkilöelin tai viranhaltija tekee päätöksen

MUUTOKSENHAKU Päätökseen tyytymättömät vielä hakea siihen muutosta

ennen kun se voidaan panna täytäntöön.

TÄYTÄNTÖÖNPANO Tehty päätös toteutetaan. Valtuuston tai muun toimielimen päätös

toteutetaan käytössä olevien varojen puitteissa.

OIKEUSTURVA

Rikosprosessi Rikos tapahtuu ja havaitaan

Esitutkinta (poliisi)

Syyteharkinta (syyttäjä)

Oikeudenkäynti: rangaistus + korvaukset (tuomari, lautamiehet)

Tuomiosta valittaminen (hovioikeus – KO)

Täytäntöönpano

Rikosjutun osapuolet

Poliisi

Syyttäjä

Käräjätuomari (oikeuden puheenjohtaja)

Notaari, käräjäsihteeri

Lautamiehet

Asianomistaja (uhri)

Vastaaja (syytetty, epäilty ≠ syyllinen, rikollinen)

Todistaja

Avustaja (oikeudellinen/asianajaja), tukihenkilö

Asiantuntija

Mitä on hyvä oppiminen

ja oppitunti?

• Lähtökohta: ops. määrittelee sisällöt, painotuksia voidaan muuttaa.

• Mitä käsitellään tunnilla enemmän, mitä vähemmän? • Pidänkö opittavia asioita tärkeinä? • Miten sinä opiskelijana haluat oppia?

– Tehdään hyvät ja runsaat muistiinpanot – Opettaja pitää kuria ja komentaa tarvittaessa

• Vaihtoehtoja: luennot, keskustelut, tehtävät, esimerkit, videot, vierailut/vierailijat

• Onko minun vaikea keskittyä opiskelemaan? • Miten sinä opiskelijana voit vaikuttaa oppimisen ja

oppitunnin onnistumiseen? • Mitä odotat opettajalta?

KODIN TALOUS

Kodin talouden suunnittelu

MIKSI KODIN TALOUTTA KANNATTAA SUUNNITELLA? • tavoitteeseen säästäminen • varautuminen yllättäviin menoihin • tulojen riittävyys varmistettava

seuraavaan tilipäivään • velkojen ja muiden pakollisten

menojen hoitaminen • saadaan selville oma taloudellinen

tilanne • tarpeet tärkeysjärjestykseen • epävarmuus vähenee • säästyy aikaa ja turhat kulut

maksamisesta

KIRJANPITO • merkitään muistiin tulot ja menot • saadaan tietoon todelliset menot • voit aloittaa esim.: kaikki viikon

menot, asumismenot, harrastusmenot, vaateostot, autokulut jne.

BUDJETTI • etukäteissuunnitelma • ajanjaksoja: viikko, kuukausi, vuosi KÄSITTEITÄ • Kiinteät menot: menot joihin ei voi

vaikuttaa tällä hetkellä, joihin sitouduttu

• Muuttuvat menot: menot joihin voi itse vaikuttaa ja joista helppo säästää

KANSANTALOUDEN SEKTORIT JA RAHAN KIERTOKULKU

KOTITALOUDET - kulutus - palkaton kotityö

YRITYKSET - tuotanto - kannattavuus - riski

ULKOMAAN- KAUPPA

JULKINEN TALOUS - valtio + EU - kunnat ja kuntayhtymät - sosiaaliturvarahastot

Hyödykemarkkinat

Tuotannontekijämarkkinat

RAHOITUS-SEKTORI

Kulutusmenot Myyntitulot

Palkat Kustannukset

Verot, maksut

Tulonsiirrot

Vientitulot

Tuontimenot

Säästä-minen

Luo-tot

Luo-tot

Rahoitus

Tuet Verot

Matkailu Avustukset

TYÖELÄMÄ

Vaikuttaminen ja osallisuus oppilaitoksessa – tehtävä (1/2)

• Jokainen haastattelee kaksi toisen ryhmän opiskelijaa ja sitä varten käy sopimassa tänään haastatteluajat (n. 15 min/haastattelu)

• Opiskelijat on jaettu 4 pienryhmään. Kullakin ryhmällä on yksi luokka, osta tulee 8 haastateltavaa. Jokaisella ryhmällä on vastuuhenkilö

• Opiskelijat käyvät sopimassa haastattelijat ja ajan heti tunnin alussa: (kenen tunti ma 1.2 aamulla 8:15- menossa)

– Ryhmä 1: ST83 (Lankinen-Lipsanen Anu L11 / D217) Vastuuhlö: Elina Ahokainen

– Ryhmä 2: St87 (Eija Mentula Eija L4 / A112) Vastuuhlö: Tiia Holsti

– Ryhmä 3: KMP (Stigman Jaana Kemia ja Fysiikka / D206) Vastuuhlö: Elina Korhonen

– Ryhmä 4: KSH (Hakula Heli Kielistudio / A001) Vastuuhlö: Mira Miettinen

• Haastattelujen valmistuttua vastuuhenkilö kerää antaa ryhmän lomakkeet opettajalle, joka ottaa 4 kopiota ja antaa ne jaettavaksi. Kukin ryhmä saa oman kopionsa yhteenvetoja varten.

Vaikuttaminen ja osallisuus oppilaitoksessa – tehtävä (2/2)

• Ryhmät kokoavat vastaukset – Ryhmä 1: Kysymykset 1-3, Vaikuttaminen koulussa – Ryhmä 2: Kysymykset 4-6, Opiskelu ja vuorovaikutus – Ryhmä 3:Kysymykset 7-9, Opiskelijan toiminta koulussa

– Ryhmä 4:Kysymykset 10-13, Koulun palvelut

• Kustakin kysymyksestä tehdään Power Pointilla yhteenveto • Työskentelyä varten ryhmän on syytä kokoontua ja valita

sihteeri, joka kirjaa tulokset tietokoneella. Valmiit vastaukset lähetetään opettajalle (risto.ritala@ekamo.fi) sähköpostin liitteenä. Tiedoston nimeksi tulee Kysymykset 1-3 jne

• Ryhmät esittävät yhteenvedot ja johtopäätöksensä luokassa perjantaina 5.2

• Tehtävän suoritus määräajassa = + 4 p tenttiarvosanaan (max 22 p)