Download - Yhteiskuntatieto esitysdiat
YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO
TEEMAT
Vaikuttaminen yhteiskunnassa Entä oppilaitoksessa ja työpaikalla?
Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen Tulee ammattiaineissa sote:lla
Oman talouden hallitseminen
Oikeudet -Kansalaisoikeudet -Kuluttajansuoja -Asiakkaan oik. turva
Työelämä ??
Yrittäjyys Esimerkki (muutoin opiskellaan koulutusohjelmassa oj: Yrittäjyys , 1 ov)
• http://yle.fi/alueet/etela-karjala/etela-karjalan-radio/ohjelmat/2010/10/jallun_pakina_2080807.html
MIKÄ ON YHTEISKUNTA?
• ryhmä ihmisiä, joka on järjestäytynyt tarpeidensa tyydyttämiseksi
– ravinto – suoja vihamielisessä ympäristössä – asunto: suoja sääoloilta – sopiminen asioista: johtaja, päätöksenteko, työnjako
• ihmisiä yhdistää alue ja yhteenkuuluvuuden tunne, identiteetti (minä kuulun johonkin esim. suomalaisuus)
• usein tarkoitetaan valtiota (sanonta ”yhteiskunta auttaa”, mutta ei aina esim. kurdit
• kaikilla samaan yhteiskuntaan kuuluvilla on sama kulttuuri – kieli – uskonto – perinteet: tavat, uskomukset, pukeutuminen – korkeakulttuuri: taide, tiede, kirjallisuus
• eri kokoisia yhteiskuntia on olemassa
Suomalaisen yhteiskunnan sektorit ja hyvinvointi YKSILÖ JA PERHE
• Yksilön käytössä olevien voimavarat: tulot, koulutus, osaaminen, terveys ja työkyky, persoonallisuus
• Sosiaalinen verkosto = perhe, suku, ystävät, naapurit
• Ihmisten edellytykset hallita elämäänsä ovat erilaiset
23.4.2012 5
JULKINEN SEKTORI Valtio ja EU, kunnat, Kela
Rahoitetaan veroilla
palvelut halpoja käyttää
Taataan kaikille
perushyvinvointi:
1)Palvelut
2)Toimeentulo
Kansalaiset vaikuttavat
päätöksentekoon: vaalit
edustuksellinen demokratia
Ongelmia:
- asiakas ei voi valita
- jonotusajat
- laatu ei aina tyydytä
”KOLMAS SEKTORI” Yhdistykset, säätiöt: usein aloittaneet uuden toiminnan (Laptuote)
Kunta tai Ray voi avustaa: dementiayhdistys, Nuorten Palvelu
Vapaaehtoistyö, hyväntekeväisyys, lahjoitukset , kirkon palvelut
Toiminta on paikallista, se palvelee yhteisöä
Syntyy ihmisten omasta aloitteesta jonkin asian hoitamiseksi
Ei pyritä voittoon, asioista päätetään demokraattisesti
Kun julkisia tai yritysten palveluja ei ole saatavilla
YRITYSSEKTORI • Asiakas maksaa ja
valitsee itse • Palvelun/tavaran myy yritys
• Yritys pyrkii voittoon,
mutta voi myös
epäonnistua
• Yritykset kilpailevat
asiakkaista hinnalla ja
laadulla
• Kaikilla ei ole varaa
yksityisiin palveluihin
• Kela korvaa yksityisiä
terveyspalveluja
• Kunnat ostavat yrityk-
siltä ja 3. sektorilta
(ulkoistaminen)
Miten nuorille tila ja tekemistä omaan kaupunginosaan?
• Nuorisovaltuustoon yhteydenotto (jos on)
• Addressi: kerätään nimilista, lähetetään tai viedään päättäjille
• Kirjoitetaan mielipide: lehteen, verkkopalstalle tai –keskusteluun
• Otan yhteyttä kunnanvaltuutettuun, tehdään valtuustoaloite
• Rakennetaan itse, talkootyö (mitä minä voisin tehdä?)
• Mielenosoitus (missä?) näkyvällä paikalla, missä paljon ihmisiä
Epäkohtia yhteiskunnassa – mihin haluat parannusta ja vaikuttaa? (omia ehdotuksia)
• Opintotukien taso, rajoitukset
• Bussimaksut kalliita (opiskelijoille alennuksia)
• Liiallisen koulutuksen vaatiminen, eläkkeen tasoon vaikuttavat asiat
• Nuorille harrastuspaikkoja, hengailuun
• Rahaa menee vääriin paikkoihin, turhia kauppakeskuksia (kenen rahoista?)
• Nuorille liian vähän kesätöitä, huono palkka
Mikä on yhdistys?
• Ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite
• Yhdistymisvapaus on perusoikeus
• Yhdistykset tarjoavat mm. harrastuksia, palveluja jäsenille, vaikuttavat päätöksentekoon
• Toiminta perustuu sääntöihin
Yhdistystoiminta
Vuosikokous/kaikki jäsenet:
- Mennyt vuosi: vuosikertomus, tilinpäätös, tilintarkastajan lausunto ja vastuuvapaus hallitukselle
- Tuleva vuosi: toimintasuunnitelma, talousarvio, jäsenmaksun suuruus
- Hallituksen ja puheenjohtajan ja valinta
Hallitus tai johtokunta:
- Toimihenkilöt: varapj, sihteeri, taloudenhoitaja…
- Hoitaa yhdistyksen asioita, toteuttaa toimintasuunnitelman
• Tehdään pareittain (St79: 7 paria)
• Esitellään jokin sosiaali- ja terveysalan yhdistys sen nettisivun perusteella – Yhdistyksen tarkoitus, toiminta, tapahtumia, palvelut,
onko toimintaa Lappeenrannassa/Etelä-Karjalassa?
• Yhdistykset, joista esittely (seuraava sivu)
• Aikataulu – Sivuun tutustuminen: 15 min
– Esittelyt: 2-3 min/esitys – yhteensä 20 min
– Yhteensä 1 oppitunti
Kansanterveysjärjestöt • Aivohalvaus- ja dysfasialiitto (Opiskelijat: Henna, Maija ) • Suomen Punainen Risti (Iida, Miia) • Heikintalo – Lappeenrannan klubitalo (Suvi, Jaana) Lastensuojelu ja nuorisotyö • Ensi- ja turvakotien liitto (Pinja, Laura) • Nuorten Palvelu (ja Lappeenrannan Nuorten palvelu ry) (Annika, Iira) Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt • Kehitysvammaliitto (Emmi) Raittius- ja päihdejärjestöt • Elämäntapaliitto (Juho, Atte) Kaikkiin löytyy linkki www.sosternet.fi haun kautta – yhdistyksen kotisivu löytyy kun klikkailet nappulasta Lisää. (Myös hakukoneella esim. Googlella)
Julkishallinnon rakenne
EUROOPAN UNIONI
VALTIO
KUNNAT
KULUTTAJANSUOJA
KULUTTAJA
• Yksityinen ihminen, asiakas
• Ostaa henkilökohtaiseen käyttöön
ELINKEINONHARJOITTAJA
• Yritys
• Ammattimainen myynti
• EI: kunta, toinen yritys, toinen yksityinen ihminen
Kuluttajansuojalaki sisältää
• Tavaran ja palvelun virhe- oikeus hyvitykseen ja vahingonkorvaukseen
• Markkinointi: ei saa olla sopimatonta, totuuden vastaista tai harhaanjohtavaa
• Koti- ja etämyynti: 14. päivän peruutusaika
• Sopimusehdot: oltava kohtuullisia esim. matkat, vakuutukset, osamaksu
• Kulutusluotot: kerrottava todellinen vuosikorko (korko + toimituskulut ja lisät)
Mikä on sopimus? Myyminen ja ostaminen on sopimuksen tekemistä
• Sopimus on syntynyt, vaikka ostos olisi niin yksinkertainen, ettei siitä tehdä kirjallista sopimusta. On myös ”hiljaisia” sopimuksia jotka syntyvät maksaessa.
• Kun kirjallinen sopimus tehdään, mukana ovat yleensä sopimusehdot. Niillä on monta nimeä: myyntiehdot, toimitusehdot, kauppaehdot, vakuutusehdot jne.
• Myös suulliset ehdot pätevät, mutta niitä voi olla vaikea näyttää toteen kiistatilanteissa. Siksi kaikki kauppaa koskevat tärkeät asiat pitäisi kirjata. Sopimukseen valmiiksi painetut vakiosopimusehdot ja yksilölliset sovittavat ehdot esim. toimitusajasta ovat osa sopimusta.
• Sopimukset voivat olla pitkäkestoisia (esim. sähkösopimus), määräaikaisia (esim. lehtitilaus) tai kertaluonteisia (esim. autokauppa).
Sopimus on molempia osapuolia sitova
• Kummankin on noudatettava sopimusehtojen velvoitteita. Siksi sopimusehtoihin on tärkeää tutustua huolellisesti ennen sopimuksen tekemistä.
• Sopimuksen sitovuus tarkoittaa myös sitä, ettei kumpikaan osapuoli voi ilman erityistä syytä muuttaa sopimusta.
Tavaran virhe Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa sovittua
• Tavaran lajin, määrän, laadun, ominaisuuksien ja pakkauksen on vastattava sitä mitä myyjä ja asiakas ovat sopineet.
• Kun virhettä arvioidaan, otetaan huomioon lähinnä yleinen mittapuu, ei yksittäisen kuluttajan odotuksia.
Tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, kun
• tavarassa on valmistusvirhe
• tavara ei sovi käyttöön, johon se on tarkoitettu
• tavara ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu
• tavara ei ole pakattu asianmukaisella tavalla sen säilyttämiseksi tai suojaamiseksi
• tavara kestää lyhyemmän aikaa kuin perustellusti voi odottaa
• tavaralle ei ole annettu riittäviä asennus- ja käyttöohjeita suomen- ja ruotsinkielellä
• tavara ei täytä turvallisuusvaatimuksia
Myyjä ei vastaa viasta, jos se johtuu
• tavaran tai sen osan tavanomaisesta kulumisesta
• tavaran vääränlaisesta käsittelystä
• käyttö- tai hoito-ohjeiden laiminlyönnistä
• tavaran luovutuksen jälkeen kuluttajalle sattuneesta tapaturmasta
KÄRÄJÄOIKEUS
Hovioikeus Korkein
oikeus(Maksullista,
oikeusturvavakuutus voi
korvata osan)
KULUTTAJA-
RIITA-
LAUTAKUNTA
KULUTTAJA ELINKEINON-
HARJOITTAJA Yksityinen yritys tai
palvelun tarjoaja
KULUTTAJAVIRASTO (Helsinki)
- Valvoo kuluttajalakien ja
tuoteturvallisuuden noudattamista
- markkinoinnin valvonta
KULUTTAJA-
ASIAMIES (Marita Wilska)
KULUTTAJA-
NEUVOJA (Maistraatti) Sovittelee riitoja
ja sopimusasioita
1. Valitus (reklamaatio) myyjälle
- Mahdollisimman pian, jos tulee riitaa
sopimuksesta tai tuotteen virheestä.
- Se, jonka kanssa olet tehnyt kaupan tai
sopimuksen, esimerkiksi myyjäliike tai
palvelun tarjoaja, vastaa viime kädessä
ostetun tuotteen tai palvelun virheestä.
HYVITYS:
I. Tuote korjataan, II. Hintaa alennetaan,
III tuote vaihdetaan, IV rahat palautetaan
(kaupan purku, viimeinen vaihtoehto)
MARKKINA-
OIKEUS
-kielto
-uhkasakko
ILMOITUS
- hyvää tapaa rikkovasta mainonnasta
- kohtuuttomista menettelyistä
kaupanteossa tai sopimuksen ehdoista
hyvän perintätavan rikkomisesta
- takuuasioista
VALMISTAJA
Joskus kannattaa ottaa
yhteyttää suoraan
valmistajaan
MITEN KULUTTAJA VOI VALITTAA?
PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KUNNASSA
VIREILLETULO
Kuntalainen tai luottamushenkilö tekee aloitteen
VALMISTELU
Ennen päätöksentekoa sen valmistelee viranhaltija
PÄÄTÖKSENTEKO
Luottamushenkilöelin tai viranhaltija tekee päätöksen
MUUTOKSENHAKU Päätökseen tyytymättömät vielä hakea siihen muutosta
ennen kun se voidaan panna täytäntöön.
TÄYTÄNTÖÖNPANO Tehty päätös toteutetaan. Valtuuston tai muun toimielimen päätös
toteutetaan käytössä olevien varojen puitteissa.
OIKEUSTURVA
Rikosprosessi Rikos tapahtuu ja havaitaan
Esitutkinta (poliisi)
Syyteharkinta (syyttäjä)
Oikeudenkäynti: rangaistus + korvaukset (tuomari, lautamiehet)
Tuomiosta valittaminen (hovioikeus – KO)
Täytäntöönpano
Rikosjutun osapuolet
Poliisi
Syyttäjä
Käräjätuomari (oikeuden puheenjohtaja)
Notaari, käräjäsihteeri
Lautamiehet
Asianomistaja (uhri)
Vastaaja (syytetty, epäilty ≠ syyllinen, rikollinen)
Todistaja
Avustaja (oikeudellinen/asianajaja), tukihenkilö
Asiantuntija
Mitä on hyvä oppiminen
ja oppitunti?
• Lähtökohta: ops. määrittelee sisällöt, painotuksia voidaan muuttaa.
• Mitä käsitellään tunnilla enemmän, mitä vähemmän? • Pidänkö opittavia asioita tärkeinä? • Miten sinä opiskelijana haluat oppia?
– Tehdään hyvät ja runsaat muistiinpanot – Opettaja pitää kuria ja komentaa tarvittaessa
• Vaihtoehtoja: luennot, keskustelut, tehtävät, esimerkit, videot, vierailut/vierailijat
• Onko minun vaikea keskittyä opiskelemaan? • Miten sinä opiskelijana voit vaikuttaa oppimisen ja
oppitunnin onnistumiseen? • Mitä odotat opettajalta?
KODIN TALOUS
Kodin talouden suunnittelu
MIKSI KODIN TALOUTTA KANNATTAA SUUNNITELLA? • tavoitteeseen säästäminen • varautuminen yllättäviin menoihin • tulojen riittävyys varmistettava
seuraavaan tilipäivään • velkojen ja muiden pakollisten
menojen hoitaminen • saadaan selville oma taloudellinen
tilanne • tarpeet tärkeysjärjestykseen • epävarmuus vähenee • säästyy aikaa ja turhat kulut
maksamisesta
KIRJANPITO • merkitään muistiin tulot ja menot • saadaan tietoon todelliset menot • voit aloittaa esim.: kaikki viikon
menot, asumismenot, harrastusmenot, vaateostot, autokulut jne.
BUDJETTI • etukäteissuunnitelma • ajanjaksoja: viikko, kuukausi, vuosi KÄSITTEITÄ • Kiinteät menot: menot joihin ei voi
vaikuttaa tällä hetkellä, joihin sitouduttu
• Muuttuvat menot: menot joihin voi itse vaikuttaa ja joista helppo säästää
KANSANTALOUDEN SEKTORIT JA RAHAN KIERTOKULKU
KOTITALOUDET - kulutus - palkaton kotityö
YRITYKSET - tuotanto - kannattavuus - riski
ULKOMAAN- KAUPPA
JULKINEN TALOUS - valtio + EU - kunnat ja kuntayhtymät - sosiaaliturvarahastot
Hyödykemarkkinat
Tuotannontekijämarkkinat
RAHOITUS-SEKTORI
Kulutusmenot Myyntitulot
Palkat Kustannukset
Verot, maksut
Tulonsiirrot
Vientitulot
Tuontimenot
Säästä-minen
Luo-tot
Luo-tot
Rahoitus
Tuet Verot
Matkailu Avustukset
TYÖELÄMÄ
Vaikuttaminen ja osallisuus oppilaitoksessa – tehtävä (1/2)
• Jokainen haastattelee kaksi toisen ryhmän opiskelijaa ja sitä varten käy sopimassa tänään haastatteluajat (n. 15 min/haastattelu)
• Opiskelijat on jaettu 4 pienryhmään. Kullakin ryhmällä on yksi luokka, osta tulee 8 haastateltavaa. Jokaisella ryhmällä on vastuuhenkilö
• Opiskelijat käyvät sopimassa haastattelijat ja ajan heti tunnin alussa: (kenen tunti ma 1.2 aamulla 8:15- menossa)
– Ryhmä 1: ST83 (Lankinen-Lipsanen Anu L11 / D217) Vastuuhlö: Elina Ahokainen
– Ryhmä 2: St87 (Eija Mentula Eija L4 / A112) Vastuuhlö: Tiia Holsti
– Ryhmä 3: KMP (Stigman Jaana Kemia ja Fysiikka / D206) Vastuuhlö: Elina Korhonen
– Ryhmä 4: KSH (Hakula Heli Kielistudio / A001) Vastuuhlö: Mira Miettinen
• Haastattelujen valmistuttua vastuuhenkilö kerää antaa ryhmän lomakkeet opettajalle, joka ottaa 4 kopiota ja antaa ne jaettavaksi. Kukin ryhmä saa oman kopionsa yhteenvetoja varten.
Vaikuttaminen ja osallisuus oppilaitoksessa – tehtävä (2/2)
• Ryhmät kokoavat vastaukset – Ryhmä 1: Kysymykset 1-3, Vaikuttaminen koulussa – Ryhmä 2: Kysymykset 4-6, Opiskelu ja vuorovaikutus – Ryhmä 3:Kysymykset 7-9, Opiskelijan toiminta koulussa
– Ryhmä 4:Kysymykset 10-13, Koulun palvelut
• Kustakin kysymyksestä tehdään Power Pointilla yhteenveto • Työskentelyä varten ryhmän on syytä kokoontua ja valita
sihteeri, joka kirjaa tulokset tietokoneella. Valmiit vastaukset lähetetään opettajalle ([email protected]) sähköpostin liitteenä. Tiedoston nimeksi tulee Kysymykset 1-3 jne
• Ryhmät esittävät yhteenvedot ja johtopäätöksensä luokassa perjantaina 5.2
• Tehtävän suoritus määräajassa = + 4 p tenttiarvosanaan (max 22 p)