Asikkalan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Sisällys1. OPISKELUHUOLLON TOTEUTTAMISEN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT.............................................3

2. OPETUSSUUNNITELMA.........................................................................................................................4

3. OPISKELUHUOLTOTYÖN ORGANISAATIO ASIKKALAN KUNNASSA........................................................5

4. OPISKELUHUOLLON KÄSITTEITÄ...........................................................................................................6

Opiskeluhuollon ohjausryhmä..................................................................................................................6

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR).............................................................................................6

Monialainen asiantuntijaryhmä (MAR).....................................................................................................6

Monialainen opiskeluhuollon yhteistyö....................................................................................................6

Koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma............................................................................................6

Yhteisöllinen opiskeluhuolto....................................................................................................................6

Yksilökohtainen opiskeluhuolto................................................................................................................6

5. OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELUHUOLTOAPALVELUT ASIKKALASSA................................................................................................................................................7

6. KOULUKOHTAINEN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA.........................................................................8

7. OPISKELUHUOLTOPALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMINEN....................................................................9

Opiskeluhuollon palvelujen aikarajat........................................................................................................9

Opiskeluhuollon toimijat; työn- ja vastuunjako........................................................................................9

Koulukuraattori.......................................................................................................................................10

Koulupsykologi.......................................................................................................................................11

Kouluterveydenhoitaja...........................................................................................................................12

8. KIRJAUKSET, TIEDONSIIRTO, ARKISTOINTI..........................................................................................16

Opiskeluhuoltorekisteri ja muiden opiskeluhuollon asiakirjojen rekisterit.............................................16

9. SEURANTA JA ARVIOINTI....................................................................................................................19

YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO................................................................................................................21

10. YHTEISÖLLISEN OPISKELUHUOLLON TAVOITTEET...........................................................................21

11. YHTEISÖLLISET OPISKELUHUOLTORYHMÄT....................................................................................22

Laaja opiskelijahuoltoryhmä...................................................................................................................22

12. YHTEISÖLLISEN OPISKELUHUOLLON TYÖMUOTOJA.......................................................................27

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ylläpito..............27

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä............................................................29

Järjestyssäännöt.....................................................................................................................................30

Poissaolojen seuraaminen......................................................................................................................32

Tapaturmien ennaltaehkäisy ja hoitoon ohjaus (myös äkillisesti sairastuneiden kohdalla)....................36

Tupakkatuotteiden, alkoholin, muiden päihteiden ja riippuvuuksien käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen...........................................................................................................................................39

Koulukuljetukset.....................................................................................................................................41

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä...................................44

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa........................................................................47

Nivelvaiheyhteistyö................................................................................................................................49

Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistaminen............................................................................................51

Huoltajien osallistaminen.......................................................................................................................53

YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO...........................................................................................................55

13. YKSILÖKOHTAISEN OPISKELUHUOLLON TAVOITTEET.....................................................................55

14. YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO PROSESSINA......................................................................56

15. YKSILÖKOHTAISEN OPISKELUHUOLLON JÄRJESTÄMINEN...............................................................57

Moniammatillisen asiantuntijaryhmän kokoonpano ja toiminta............................................................57

Opiskeluhuoltokertomus........................................................................................................................61

Opiskeluhuoltokertomuksista sekä muista opiskeluhuollon tehtävissä laadituista tai saaduista yksittäistä oppilasta koskevista asiakirjoista muodostuvaa opiskeluhuollon rekisteriä säilytetään koulun arkistokaapissa. Koulutuksen järjestäjä nimeää vastuuhenkilön asiakirjojen säilytykselle. Kunnan asiakirjarekisteriin merkitään, miten kauan ja missä asiakirjoja säilytetään...........................................61

Salassapitovelvollisuus...........................................................................................................................62

Opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä....62

Koulun yhteistyö kouluterveyden laajoissa terveystarkastuksissa.........................................................64

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa.........65

Yhteistyö tehostetun- ja erityisen tuen yhteydessä................................................................................67

Nuorisopalvelut......................................................................................................................................69

Lastensuojelun palvelut..........................................................................................................................69

Ehkäisevä lastensuojelu..........................................................................................................................69

Hammashoito ja suun terveys................................................................................................................70

Puhe- ja toimintaterapiapalvelut............................................................................................................71

Oivan nuorten mielenterveystiimin palvelut ja Nuotin palvelut.............................................................71

Sihti-toiminta, nuorten mielenterveyspalvelu Lahdessa.........................................................................72

Päijät-Hämeen perheneuvola.................................................................................................................72

Yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä................................................................................................72

Kanervikon koulu ja etappi-luokat..........................................................................................................72

Poliisi......................................................................................................................................................73

Seurakunta.............................................................................................................................................74

16. TAPOJA ILMAISTA HUOLI................................................................................................................75

Liite 1......................................................................................................................................................77

Opiskeluhuoltokertomus Päiväys....................................................................................................77

Opiskeluhuoltoryhmän muistio...................................................................................................................79

1. OPISKELUHUOLLON TOTEUTTAMISEN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT

Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, siirtää painopistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön, siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön sekä vahvistaa opiskeluhuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sivistystoimialan, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä.

2. OPETUSSUUNNITELMA

Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Paikallinen opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen antamien perusopetussuunnitelmien perusteiden ja vuonna 2014 annettujen perusopetussuunnitelmien täydennysten pohjalta. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että kuntakohtaista opetussuunnitelmaa on muutettu ja täydennetty 2014 annettujen määräysten mukaisesti. Koulut täydentävät omia opetussuunnitelmiaan tarpeen mukaan, Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa.

Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa 2000-luvulla opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa myös täällä Asikkalassa. Opiskeluhuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Opiskeluhuoltotyössä lapsen edun ensisijaisuus on tärkeää. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Sitä toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Oppilaalla on oikeus yksilölliseen opiskeluhuoltoon, joka on lakisääteistä ja maksutonta koulun peruspalvelua. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Padasjoen ja Asikkalan kunnille on laadittu yhteinen lastensuojelulain 12§:n ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12§:n mukainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Vuosia 2013 - 2016 koskeva suunnitelma on nimetty lastensuojelusuunnitelmaksi. Suunnitelma on hyväksytty kaikkien kuntien valtuustossa vuoden 2013 aikana. Suunnitelma sisältää kuvauksen lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta sekä tiedot hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä palveluista, lastensuojelun tarpeesta kunnissa, lastensuojelun palvelujärjestelmästä ja voimavaroista, yhteistyön järjestämisestä ja suunnitelman seurannasta. Suunnitelmaan sisältyy myös suunnitelmakautta koskeva kehittämisen painopisteet. Suunnitelma on laadittu sosiaali- ja terveyshuollon sekä sivistystoimialojen viranhaltijoiden yhteistyönä. Suunnitelman toteuttamista seuraa ja arvioi peruspalvelukeskus Oivan ja kuntien sivistystoimialojen edustajista koostuva työryhmä, jonka jäsenenä toimii Asikkalan kunnan koulutusjohtaja. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Padasjoen ja Asikkalan kuntien perustason sosiaali- ja terveyshuollon palvelut tuottaa Hollolan kunnan organisaatioon kuuluva Peruspalvelukeskus Oiva.

3. OPISKELUHUOLTOTYÖN ORGANISAATIO ASIKKALAN KUNNASSA

Toimija Tehtävä Ketä mukanaOpiskelijahuollon ohjausryhmä

Kuntakohtainen suunnitelma

Opiskeluhuollon kokonaistarpeen selvittäminen kunnassa ja sen resurssointi suunnitelmaan

Toiminnan arviointi ja kehittämislinjaukset

Koulutusjohtaja, Vääksyn yhteiskoulun rehtori, Aurinkovuori-Anianpellon rehtori, kuraattori, psykologi, hyvinvointipäällikkö (Oiva),erityisen tuen koordinaattori

Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (KOR)

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelu, toteutus ja seuranta omassa koulussa

Yhteistyö huoltajiin ja oppilaskuntiin

VYK (YK ja lukio yhdessä vai erikseen), Aurinkovuori, Anianpelto, kyläkoulujen yhteinen KOH, esiopetusNykyiset OH-ryhmät lisättynä kulloinkin sopivilla asiantuntijavierailla sekä tarvittaessa luokan opettajia, luokanvalvojia, ryhmänohjaajia

Monialainen asiantuntijaryhmä (MAR)

Yksittäisen oppilaan asian käsittely

Kootaan tapauskohtaisesti,lasta ja huoltajaa kuultava jo ryhmän muodostusvaiheessa.Lisäksi mahdollisuus asiantuntijakonsultaatioihin.

Yhteistyö joidenkin perusopetuslain alaisten tehtävien hoidossa

Opetusjärjestelyt Tuen tarpeen selvittely ja järjestelyt

TapauskohtaisestiLapsen/ huoltaja suostumusta ei tarvita, yhteistyötä kyllä

Kurinpito ja turvallisuus Rehtori, LV, muut tarvittavat (kuraattori, psykologi, poliisi, lastensuojelu)

Koulun arkeen kuuluvat kasvatustapahtumat

usein yksittäisiä, tilapäisiä; saattavat pitkittyessään johtaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeeseenOsana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, opiskeluympäristön ylläpito

kaikki oppilaiden kanssa tekemisissä olevat

4. OPISKELUHUOLLON KÄSITTEITÄ

Opiskeluhuollon ohjausryhmä Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR)Koulukohtaisen yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmään voi kuulua rehtorin/apulaisrehtorin lisäksi luokanopettaja/aineenopettaja, esiopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja luokilla 7-9 oppilaanohjaaja sekä tarvittaessa koulunkäynninohjaaja. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.

Monialainen asiantuntijaryhmä (MAR)Kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän voi koota esim. luokanopettaja/luokanvalvoja, oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksella.

Monialainen opiskeluhuollon yhteistyöVarsinkin yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa oppilaan tarvitsema tuki järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen sekä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Koulussa opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijaisesti vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Monialainen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä opiskeluhuollossa.

Koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelmaOpetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma tarkistetaan vuosittain, yhdessä lukuvuosisuunnitelman kanssa.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoYhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Yksilökohtainen opiskeluhuoltoYksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti.

5. OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELUHUOLTOAPALVELUT ASIKKALASSA

Kokonaistarvetta arvioivat vuosittain opiskeluhuollon esimiehet yhdessä opiskeluhuollon ohjausryhmän kanssa. Asikkalan kunnan koulutusjohtaja ja Oivan lasten- ja perhepalvelujen hyvinvointipäällikkö tekevät keväällä arvion koulujen opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulun oppilasmäärän lisäksi mm. tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä asuinalueen erityispiirteet (esim. Kalkkinen).

Asikkalan kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä tekee opiskeluhuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä. Aurinkovuoren koululla sijaitsevat nuorisopalvelut ovat koulujen käytettävissä ryhmätyön kuin yksilötuenkin muodossa.

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön sekä opiskeluhuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon opiskeluhuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos.

Arviossa tulee huomioida myös opiskeluhuoltopalvelujen saatavuuden aikarajat: seitsemän työpäivää (kuraattori ja psykologi) ja kiireellisissä tapauksessa tavoitettavuus on samana päivänä tai viimeistään seuraavana työpäivänä.

6. KOULUKOHTAINEN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

Opiskeluhuollon kokonaistarve tulee osoittaa koulun opiskeluhuoltosuunnitelmassa, jossa ilmenee myös opiskeluhuollon käytettävissä olevat resurssit niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan suunnitelmassa sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arvioita voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

7. OPISKELUHUOLTOPALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMINEN

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisena yhteistyönä Asikkalassa Peruspalvelukeskus Oivan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Asikkalassa toimii kunnan oma opiskeluhuollon ohjausryhmä. Se vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Opiskeluhuoltotyön suunnitelma liittyy peruspalvelukeskus Oivan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, joka on myös Asikkalan kunnanvaltuuston hyväksymä.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ja ratkaisuja etsitään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Asikkalan kunnan nuorisopalvelut ovat myös käytettävissä uusissa toimitiloissa Aurinkovuoren koululla. Opiskeluhuolto kuuluu koko koulun henkilökunnalle, joka vastaa koulun hyvinvoinnista.

Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi – ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuolto. Nämä asiantuntijat toimivat yhteistyössä sekä yksilöiden että yhteisöjen kanssa. Aurinkovuoren koulussa Vääksyssä on opiskeluhuollon toimitilat.

Opiskeluhuollon palvelujen aikarajat

Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskusteluun samana tai seuraavana työpäivänä. Myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella on oppilaalle mahdollisuus keskusteluun järjestettävä, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta tai jos keskustelu ei ole tarpeen.

Koulupsykologin tai kuraattorin arvion perusteella oppilaalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa oppilas on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaan toimintaa.

Terveydenhoitajan työaika kouluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Koululaiselle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikaan välitön yhteys kouluterveydenhuoltoon. Niinä päivinä, kun terveydenhoitaja ei ole ko.koululla läsnä, häneen/tai muuhun kouluterveydenhuollon työntekijään saa yhteyden puhelimitse.

Opiskeluhuollon toimijat; työn- ja vastuunjako

Rehtori/apulaisrehtori vastaa koulun opiskeluhuollosta ja koulukohtaisen opiskeluhuolto-suunnitelman päivittämisestä vuosittain. Hän johtaa koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintaa.

Koulun koko henkilökunta vastaa koko koulun hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja vastaa yhteistyössä koulun muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa oman luokkansa/ oppilaiden yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutumisesta.

Aineenopettaja vastaa yhteistyössä koulun muiden opettajien ja opiskeluhuollon toimijoiden kanssa oppilaiden opiskelun tukemisesta.

Erityisen tuen koordinaattori toimii asiantuntijan roolissa silloin, kun mietitään oppilaan oppimisessa tarvittavaa erityistä tukea. Hän osallistuu pienryhmissä ja erityisluokissa opiskelevien lasten kanssa käytäviin oppilasneuvotteluihin. Tämän lisäksi hän auttaa, kun mietitään yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien lasten erityisen tuen tarvetta eri oppiaineissa ja kun mietitään pienryhmiin siirtymistä.

Koulukuraattori

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä ja edustaa sosiaalityön asiantuntemusta kouluyhteisössä. Koulukuraattoripalvelulla tuetaan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Lisäksi työllä edistetään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä oppilaiden/opiskelijoiden perheiden ja läheisten kanssa.

Koulukuraattorin työhön kuuluu

- lapsen/nuoren tuen, hoidon ja tutkimuksen tarpeen arviointi ja suunnittelu- lapsen/nuoren kokonaisvaltainen toimintakyvyn, kasvun ja kehityksen tukeminen- perhekohtainen työ ja vanhemmuuden tukeminen- moniammatillinen yhteistyö lapsen/nuoren asioissa- yhteisötason työ (ryhmä-, luokka- ja koulukohtainen hyvinvointityö)- opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstön konsultointi- koulun opiskeluhuollolliseen suunnittelu- ja kehittämistyöhön osallistuminen- seudulliset ohjausryhmät koskien pääasiassa erityisen tuen oppilaille tarkoitettuja

opiskeluhuoltopalveluja mm. Etappi-luokat ja Oivan nuorten mielenterveystiimi

Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa, kotiasioissa tai hänen elämässään on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta apua ja tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Kuraattori auttaa perheitä tekemään heille sopivia ratkaisuja lapsensa tukemiseksi. Vanhemmat voivat keskustella kuraattorin kanssa esimerkiksi kotitilanteesta tai kasvatusasioista myös kahden kesken.

Koulukuraattori toimii osana koulun opiskeluhuoltoa. Koulukuraattorin tehtävänä on auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia. Työtä tehdään yhdessä koulun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Kuraattorin työhön kuuluu myös yhteistyö koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Koulukuraattorin työmuotoja ovat mm. neuvottelut, keskustelu- ja tukikäynnit, työskentely ryhmien kanssa (IE-ryhmät Instrumental Enrichment eli oppimisvalmiuksien rikastuttaminen), sekä luokkahavainnot ja kriisityö kouluilla.

Tarvittaessa kuraattori ohjaa oppilasta ja perhettä eteenpäin esim. kouluterveydenhuoltoon, koulupsykologille, perheneuvolaan, lastensuojeluun yhteisyössä huoltajien kanssa.

Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa, jolla herää huoli oppilaasta. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, perheenjäsen tai muu läheinen, terveydenhoitaja, psykologi, koulun henkilökunnan jäsen tai kuka muu tahansa yhteistyökumppani. Koulun aikuiset voivat nostaa oppilasta koskevan huolen esiin esimerkiksi konsultaatiokeskusteluissa tai pyytämällä kuraattorin mukaan oppilaan koulupalaveriin.

Koulukuraattori on jäsenenä seudullisissa opiskeluhuollon ohjausryhmissä. Hollolassa Etappi-luokkien ohjausryhmä, jonka palvelut kuuluvat erityisen tuen oppilaille seudullisesti sekä nuorten mielenterveystiimin ohjausryhmä, jonka toiminta käynnistyy elokuussa 2014. Palvelu on Peruspalvelukeskus Oivan tuottamaa seudullista nuorten mielenterveyden hoidon palvelua.

Koulupsykologi

Koulupsykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Koulupsykologin työn tavoitteena on oppilaan oppimisen ja terveen psyykkisen kehityksen tukeminen sekä koulunkäyntiin liittyvien psykososiaalisten toimintaedellytysten turvaaminen. Koulupsykologi työskentelee yhteistyössä oppilaan sekä hänen vanhempien ja opettajien kanssa. Koulupsykologi toimii yhteistyössä myös muiden oppilasta kasvattavien ja hoitavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveysviranomaisten ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa. Psykologi tekee luokkahavaintoja ja hän voi suunnitella tukitoimia koko luokalle yhteistyössä opettajan kanssa. Yksittäisen oppilaan havainnointiin tarvitaan huoltajan lupa. Tarvittaessa koulupsykologi voi tehdä myös ohjausta eteenpäin yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulupsykologin tutkimuksiin hakeudutaan, jos oppilaalla on huomattavia oppimiseen liittyviä haasteita ja koulun muut tukitoimet on jo kokeiltu. Koulupsykologin tutkimuksissa arvioidaan lapsen/nuoren kognitiiivista kehitystä, kuten päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, ajattelu- ja muistitoimintoja, kielellistä kehitystä, havaintotoimintoja, sensomotorisia taitoja, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Koulupsykologi voi osallistua myös oppilaan tunne-elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien pulmien selvittämiseen.

Kun tutkimusten aloittamisesta on sovittu, pidetään aloituspalaveri, jossa ovat läsnä huoltajat, oppilas ja oppilashuollon monialainen työryhmä. Tällöin tehdään kirjallinen suunnitelma, jossa kuvataan tutkimuksen tavoitteet ja aikataulu. Lisäksi kerätään läsnäolijoilta tutkimuksen kannalta tärkeitä esitietoja, huoltajilta lupa asiakirjojen tilaamiseen ja sovitaan, täytetäänkö ennen varsinaista tutkimusta esimerkiksi kyselylomakkeita lapsen/nuoren kehitykseen liittyen. Tällöin sovitaan myös keille/mille tahoille tutkimusyhteenveto (psykologin lausunto) toimitetaan.

Varsinaisiin tutkimuksiin voi kuulua havainnointia eri tilanteissa, haastatteluja, testejä jne. Tutkimusten jälkeen annetaan palaute tutkimustuloksista ensin huoltajille ja oppilaalle ja sitten pidetään palautekeskustelu huoltajien, oppilaan ja opiskeluhuollon monialaisen työryhmän kanssa, jolloin suunnitellaan tarvittavat jatkotoimet. Tutkimusten perusteella psykologi voi suositella kontaktia perheneuvolaan, puhe/toimintaterapeutin arvioon tai ohjata lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tekee tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Kouluterveydenhoitaja

Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija. Hän vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta ja toimii lääkärin työparina. Terveydenhuollon lainsäädäntö säätelee kouluterveydenhoitajan työtä, erityisesti Asetus 338/2010 ja Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.

Yhteisöön kohdistuva työ sisältää mm. kouluyhteisön hyvinvointityöhön osallistumista, oppilaiden ja kouluyhteisön turvallisuuden edistämistä, koulun kriisityöhön osallistumista sekä kouluympäristön ja opiskeluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin osallistumista. Yhteisöön kohdistuvaa työtä on myös kouluterveydenhuollon palveluista ja käytännöistä tiedottaminen oppilaille, vanhemmille, opettajille ja muille yhteistyötahoille. Terveystiedon opetuksen suunnitteluun osallistutaan opetushenkilöstön kanssa.

Terveydenhoitajan yksilöön kohdistuvaa työtä on oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden sekä oppimisen edistäminen, tukeminen, kasvun ja kehityksen seuraaminen, määräaikaisten terveystarkastusten järjestäminen ja tekeminen sekä tarvittaessa tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen. Terveydenhoitaja huolehtii seulontatutkimuksista sekä vastaa rokotustoiminnasta ja terveysneuvonnasta.

Oppilaskohtainen työ tapahtuu yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa. Työn keskeistä sisältöä on sairauksien ennaltaehkäisy ja omahoitoon opastaminen, mutta myös oppilaan sairauden hoidon tukeminen sekä osallistuminen koulupäiväinaikaisen hoidon ja tuen järjestämisen suunnitelman laatimiseen koulussa mm. verkosto-, kuntoutus-, hoito- ym. kokouksiin osallistuminen yksittäisen oppilaan asioissa. Terveydenhoitaja osallistuu ongelmien selvittelyyn yhdessä oppilaiden kanssa ja tekee oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti yhteistyötä muiden opiskeluhuoltotoimijoiden kanssa. Terveydenhoitaja on osaltaan vastuussa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa.

Terveydenhoitajan yhteistyöhön ja kehittämiseen liittyvä työ on opiskeluhuoltotyötä sekä konsultaation tarjoaminen opettajille ja muulle opiskeluhuoltohenkilöstölle lapsen ja nuoren terveydentilan ja kehitysvaiheen merkityksestä koulussa suoriutumiseen. Lisäksi terveydenhoitaja osallistuu kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen ja edistämiseen.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Koulukuraattorin palvelut ovat Aurinkovuoren koulun kolmannessa kerroksessa. Koulukuraattori on tavattavissa ilman ajanvarausta seuraavasti..

Koulukuraattoriin saat yhteyden puhelimitse (044-7780 415) tai sähköpostitse (etunimi.sukunimi@asikkala.fi).

Koulupsykologin palvelut ovat Aurinkovuoren koulun kolmannessa kerroksessa.

Koulupsykologiin saat yhteyden puhelimitse (044-7780 423) tai sähköpostitse (etunimi.sukunimi@asikkala.fi).

Kuraattorin ja psykologin tavoitettavuus sekä oppilaan riittävä tukiOpiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa.

Yläkoulun kouluterveydenhoitajan vastaanottohuone sijaitsee Aurinkovuoren koulun 3. kerroksessa.

Terveydenhoitaja on tavattavissa ilman ajanvarausta ma, ke ja pe klo 9-10. Muina aikoina tarvitaan ajanvaraus.

Äkilliset, välitöntä ensiapua vaativat koulutapaturmat ohittavat ajanvaraukset.

Ajan voi varata puhelimitse: 044 7780530, sähköpostilla: etunimi.sukunimi@oivappk.fi, tai wilma-viestillä.

 Terveydenhoitaja tekee oppilaille vuosittain terveystarkastukset. 8. luokkalaiset kutsutaan myös lääkärintarkastukseen. Koululääkäri käy koululla tiistaisin ja terveydenhoitaja antaa hänelle ajat.

Lukion terveydenhoitajan palvelut ovat Aurinkovuoren koulun kolmannessa kerroksessa. Lukion opiskeluterveydenhoitaja on paikalla Aurinkovuorenkoululla maanantaisin ja perjantaisin. Terveydenhoitaja on tavattavissa ilman ajanvarausta ma ja pe klo 8.00 – 9.00. Muina päivinä terveydenhoitaja on muilla kouluilla. Terveydenhoitaja on tavoitettavissa puhelimella 044-7802202, sähköpostilla (etunimi.sukunimi@oivappk.fi) tai wilma-viestillä.

Lukio-opiskelijoille järjestetään 1. vsk:n aikana terveystarkastus ja toisella vuosikurssilla lääkärintarkastus. Lisäksi kutsuntaikäisille (sen vuoden keväänä, jolloin hän täyttää 18 vuotta) asikkalalaisille nuorille miehille kutsuntatarkastukset kouluterveydenhuollon toimesta.Ulkopaikkakuntalaisten kutsuntatarkastukset suoritetaan omalla kotipaikkakunnalla. Mikäli kotipaikkakunta on kaukana, tapauskohtaisesti voi kysyä terveystarkastuksen järjestelyistä terveydenhoitajalta

Terveydenhoitajan (yläkoulu ja lukio) tavoitettavuus ja opiskelijan saama tukiTerveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.

Aurinkovuoren koulu

Koulukuraattori Eija Huovinen eija.huovinen@asikkala.fi 0447780 415, soittopyynnöt koulusihteerille 0447780431,vastaanotto sopimuksen mukaan

Koulupsykologi Leena Fahlenius leena.fahlenius@asikkala.fi 0447780 423, soittopyynnöt koulusihteerille 0447780431, vastaanotto perjantaisin (akuutit tapaukset)

Kouluterveydenhoitaja Niina Tuoriniemi niina.tuoriniemi@oivappk.fi 0447780 530, niissä tilanteissa jolloin terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa ohjataan oppilaat Vääksyn terveysasemalle tai Akuutti 24:n. Lääkärin vastaanottoaika on tiistaisin

Mikäli oppilas ohjataan Vääksyn terveysasemalle tai Akuutti 24, otetaan välitön yhteys huoltajaan ja sovitaan jatkotoimenpiteet mm. siirtymisen osalta.

Kalkkisten koulu

•Kalkkisten koulun oppilaat voivat tavata koulukuraattorin ja koulupsykologin vain erikseen sovittaessa.•Terveydenhoitaja käy koululla kerran kuukaudessa tiistaisin.•Parhaiten kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan tavoittaa puhelimitse.•Kalkkisten koulun yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä (KOR) kokoontuu 3 – 6 kertaa vuodessa. KOR:iin kuuluvat koulun luokanopettajat, esikouluopettaja, laaja-alainen erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, vanhempien edustaja(t) ja oppilaiden edustaja. Ryhmän jäsenten yhteystiedot löytyvät koulun kotisivuilta ja lukuvuositiedotteesta.

Länsi-Asikkalan koulu

Koululla käy terveydenhoitaja Anna Päärilä joka toinen tiistai. Hän on lähettänyt oman tiedotteen tästä koteihin. Lisäksi tiedotamme koulun kuukausitiedotteessa päivät.

Kuraattori Eija Huovisen yhteystiedot on annettu lukuvuositiedotteessa koteihin. Hän osallistuu opiskeluhuoltoryhmään ja tulee tarvittaessa muulloinkin paikalle.

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu kolme kertaa lukukaudessa. Ajat tiedotetaan kuukausitiedotteessa koteihin.

Vesivehmaan koulu

Kouluterveydenhoitaja käy parittomien viikkojen maanantaisin n. 2krt/kk. Hän on lähettänyt oman tiedotteen asiasta koteihin.

Kuraattori ja psykologipalveluita KOR-kokoontumisten yhteydessä sekä tarpeen mukaan (5-8käyntiä/lukuvuosi)

Yhteystiedot ko. toimijoihin jaetaan aina lukuvuoden alussa sekä tiedotteessa 1 että perustiedotteessamme. Yhteystiedot myös koulun kotisivuilla.

Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano: kuraattori, rehtori, opettajat sekä tarvittaessa terveydenhoitaja, erityisopettaja, psykologi, koulunkäynninohjaaja.

Kokoontumisajat koordinoi koulukuraattori, vähintään 2 kertaa/lukuvuosi.

8. KIRJAUKSET, TIEDONSIIRTO, ARKISTOINTI

Ennen varsinaisen yksilökohtaisen opiskelijahuoltoryhmän perustamista koskevia oppilaskohtaisia tapahtumia kirjataan Wilmaan oppilaan tuki-lehdelle. Kirjauksia pääsee lukemaan opiskeluhuoltoryhmän jäsenet sekä luokanvalvoja ja myös heillä kaikilla on mahdollisuus tehdä kirjauksia omaan osioonsa (esim. rehtoreiden, opinto-ohjaajien ja luokanvalvojan kirjaukset). Kirjaukset liittyvät lähinnä kurinpidollisiin asioihin ja kiusaamisselvittelyihin Näistä ollaan yhteydessä myös huoltajaan. Oppilaasta tehtävät pedagogiset arviot ja selvitykset sekä HOJKS kirjataan myös Wilman oppilaskohtaiselle tuki-lehdelle mutta se tulostetaan ja arkistoidaan myös rehtorin hallussa olevaan pedagogisen tuen kansioon. Asiakirjoihin on käyttöoikeus tuen järjestämisestä vastaavilla henkilöillä.

Oppilaan tukeen ja koulunkäyntihistoriaan liittyviä tietoja kirjataan Primukseen koko koulupolun ajalta. Kirjaamis- ja lukuoikeudet vaihtelevat henkilöiden työtehtävien mukaan.

Tämän lisäksi koulukuraattorilla, -psykologilla sekä –terveydenhoitajalla on omat tehtäviinsä liittyvät kirjaukset. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstö kirjaa yksilötapaamiset potilaskertomuksiin ja muihin tarvittaviin asiakirjoihin. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista; 785/1992). Kuraattori kokoaa yksilötapaamisista asiakaskertomusta (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista; 812/2000) Muut opiskelijahuoltohenkilöt voivat tehdä kokoontumisissa omia muistioitaan.

Opiskeluhuoltorekisteri ja muiden opiskeluhuollon asiakirjojen rekisterit

Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa varten laaditut opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut yksittäistä opiskelijaa koskevat kirjalliset asiakirjat kootaan opiskeluhuoltorekisteriin. Rekisterin ylläpidosta vastaa koulutuksen järjestäjä ja sen on myös nimettävä vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisterin tietoihin. Terveydenhuollon potilaskertomukset tallennetaan kunnan kyseisen toimielimen potilastietorekisteriin. Kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan opiskeluhuollon kuraattorin asiakasrekisteriin, jota ylläpitää kyseinen palvelun järjestämisestä vastaava kunnan toimielin. Potilastietorekisteriä ja kuraattorin asiakastietorekisteriä ylläpitävän koulutuksenjärjestäjän tulee nimetä rekisterin pitoon vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö päättää myös tietojen luovuttamisesta tilanteissa, joissa niitä pyytävällä on lakiin perustuva oikeus tietoihin. Koulutuksen järjestäjä saa käyttää rekisteriin koottavia tietoja ainoastaan opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädetä. Tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden kautta, mikäli siirron suojauksien toimivuus on varmistettu. (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, Henkilötietolaki)

Yhteisöllisistä opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisista kootaan muistio. Muistioon kirjataan aika, paikka, läsnäolijat (nimi ja asema/tehtävä) sekä käsitellyt asiat. Käsitellyistä asioista kirjataan lyhyesti keskustellut asiat, päätökset sekä suunnitelma niiden toteuttamiseen ja vastuuhenkilöt. Muistioon ei kirjata yksittäistä oppilasta koskevia asioita. Muistiot kootaan sähköisessä muodossaan Wilmaan ja tulosteina kansioon. Paikalla olleille vieraille toimitetaan muistio sähköisesti niiltä osin kuin se koskee asioita, joissa he olivat läsnä. Kirjaamisista ja muistioiden tallentamisista ja edelleen

toimittamisista vastaava henkilö nimetään kokouksen aluksi paikalla olevista ryhmän vakinaisista jäsenistä. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on oikeus tehdä omia muistiinpanoja kokouksessa käsitellyistä asioista.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio:

Yhteisöllisistä opiskelijahuoltoryhmän kokouksista (KOR) tehdään muistio. Muistioon kirjataan aika, paikka, läsnäolijat, käsitellyt asiat sekä mahdolliset toimenpiteet (esim. KOR – ryhmän jalkautuminen).

Muistiot tehdään sähköisesti ja tulostekopioita säilytetään rehtorin huoneen OH – kaapissa ja/tai opettajainhuoneen ”mappikaapissa.”

Monialaisten asiantuntijaryhmien kokouksista (MAR) tehdään opiskeluhuoltokertomus, joka on aikajärjestyksessä jatkuvamuotoinen ja pitää sisällään seuraavat tiedot:1. oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, asian aihe ja vireille panija2. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet3. tiedot asian käsittelyssä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;4. toteutetut toimenpiteet5. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.

Opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan myös, jos asiasta annetaan tietoja sivullisille (mitä tietoja annettu, kenelle ja millä perusteella). Asikkalan kunnassa on yhtenäinen lomakepohja opiskeluhuoltokertomuksille. Monialaisen ryhmän jäsenet saavat tehdä omia muistiinpanokirjauksiaan salassapitomääräysten sitä estämättä mutta kirjaukset on salassa pidettäviä.

Asiantuntijaryhmässä laaditaan yksittäisen oppilaan asiasta opiskeluhuoltokertomus/MAR -asiakirja. Kertomuksen laatii ryhmän vetäjä. Kertomus säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskeluhuoltorekisterissä.

MAR – asiakirjat tehdään O – asemalle. Kun asiakirja on valmis, niin se tulostetaan ja laitetaan kirjekuoreen. Kirjekuoren päälle kirjoitetaan opiskelijan ja ryhmän jäsenten nimet.

MAR – asiakirjoja arkistointi on rehtorin tai kuraattorin huoneessa. Pääsääntönä on, että kuraattorin, psykologin tai terveydenhoitajan vetämien MAR – ryhmien asiakirjat arkistoidaan kuraattorin arkistokaappiin ja opettajien vetämien MAR – ryhmien asiakirjat arkistoidaan rehtorin arkistokaappiin. Arkistokaappien kylkeen laitetaan vihko, josta selviää ketkä ovat luvan kanssa käyneet asiakirjoja katsomassa. MAR – asiakirjoja säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta.

Kunnan asiakirjarekisteriin tulee maininta eri asiakirjojen säilytyksestä:

- kasvatuskeskustelut- jälki-istunnot- kirjalliset varoitukset- määräaikaiset erottamiset- opiskelijahuollon asiakirjat

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa ei ole käytössä Wilma-järjestelmää, joten kirjaamiset tehdään erillisiin tiedostoihin ja mahdollisesti Primukseen.

Arkistointi tarkoittaa Kalkkisten koululla kansliassa olevaa lukollista kaappia.

KOR:in muistiinpanot talletetaan kansioon, jota säilytetään kanslian lukollisessa kaapissa.

Länsi-Asikkalan koulu

Koulussa tehdään opiskeluhuoltoryhmistä ohjeiden mukainen muistio. Muistiot säilytetään lukollisessa kaapissa opettajanhuoneessa. Vain rehtorilla on kaappiin avain.

Länsi-Asikkalan koululla ei ole käytössä Wilmaa.

Vesivehmaan koulu

MAR: Rekisterivastuussa rehtori. Rekisteritiedot Populukseen.

KOR: Muistion vastuuhenkilönä on rehtori. Muistio kootaan tulosteina kansioon, jota säilytetään koulun lukitussa arkistossa.

9. SEURANTA JA ARVIOINTI

Opiskeluhuollon ohjausryhmän osuus

Opiskeluhuollon ohjausryhmä arvioi opiskeluhuollon tarpeen kuntatasolla ja määrittelee ja suuntaa resursseja sen mukaisesti. Toiminnan kehittämisessä voidaan hyödyntää koulukohtaisia tietoja arvioinneista ja kyselyistä sekä THL:n terveyskyselyistä. Sivistystoimen laaturyhmä toimii tarvittaessa ohjausryhmän apuna tiedon kokoamisessa ja käsittelyssä.

Yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmätKoulukohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien valmisteluissa voidaan hyödyntää maakunnallisten asiakastyytyväisyyskyselyiden ja THL:n kyselyiden tuloksia. Koulukohtaisesti voidaan toteuttaa myös omia kyselyitä ja arviointeja, jolla saadaan selville esimerkiksi työilmapiiriä, työrauhaa ja viihtyvyyttä koskevia asioita. Yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät arvioivat myös omaa työskentelyään itsearvioinnein esimerkiksi CAF-menetelmällä. Koulukohtaiset tulokset kyselyistä kootaan tiivistetyiksi koosteeksi myös ohjausryhmän käyttöön.

Monialaiset asiantuntijaryhmätTapauskohtaisiin opiskeluhuoltokertomuksiin kuuluu liittää seurantasuunnitelma, jolla oppilaan hyvinvoinnin muutoksia seurataan ryhmän työskentelyn aikana ja tarvittaessa sen jälkeenkin.Vuosittain kootaan tiedot monialaisista asiantuntijaryhmistä, niiden lukumääristä ja osallistujista. Tiedot toimitetaan ohjausryhmälle, joka pystyy niiden pohjalta arvioimaan resurssien tarpeen tulevalle vuodelle.

HenkilöstöOpettajat ja muu henkilöstö arvioivat vuosittain koulun tavoitteiden toteutumista sekä yhteisön onnistumista oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi CAF-menetelmällä.

Oppilaat ja huoltajatOppilaiden ja huoltajien arvioita opiskeluhuollon toimivuudesta voidaan selvittää koulukohtaisilla, kunnallisilla tai maakunnallisilla kyselyillä. Lisäksi heille tulee järjestää mahdollisuus olla yhteydessä suoraan opiskeluhuollon toimijoihin esimerkiksi puhelimitse tai sähköisten järjestelmien kautta. Mahdollisuuksien mukaan opiskeluhuollon toimijat osallistuvat vanhempainiltoihin.

Sivistystoimen laaturyhmä

Laaturyhmä kerää tietoa opiskeluhuollon toteutumisesta henkilöstöltä, oppilailta sekä huoltajilta. Se vastaa myös maakunnallisten kyselyiden toteuttamisesta. Laaturyhmä kokoaa myös kunnan tasolla toteutettavien kyselyiden tulokset ja henkilöstön itsearviointien koosteet sivistyslautakunnan ja opiskeluhuollon ohjausryhmän käyttöön. Ohjausryhmällä on edustaja laaturyhmässä.

Koulukohtainen osioYläkoulu ja lukio:

Yläkoulun ja lukion opiskelijahuollon (KOR/MAR) toimintaa arvioidaan joka kevät kyselyin. Kyselyn toteuttamisessa saatetaan käyttää apuna kunnan laaturyhmää ja heidän arviointivälineitä. Kyselyyn vastaavat oppilaat/opiskelijat, huoltajat, henkilökunta ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenet.

Kyselyn tulokset toimitetaan kunnan ohjausryhmälle, jolla on arviointi, seuranta ja kehittämisvastuu.

Kyselyn pohjalta ohjausryhmä tekee arvion jatkotoimista.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa suoritetaan arviointia säännöllisesti. Oppilaat arvioivat keväällä kulunutta lukuvuotta, joko perusopetuksen maakunnallisen kyselyn tai koulukohtaisen kyselyn avulla.

Henkilökunta suorittaa säännöllistä arviointia. Kirjalliset arvioinnit suoritetaan lukuvuoden loppupuolella huhti-toukokuussa.

Länsi-Asikkalan koulu

Koulussa suoritetaan itsearviointia. Lukuvuonna 2014-2015 kehittämisen kohteena on Oppilaiden osallisuuden lisääminen. Työilmapiirikartoituksen pohjalta tarkasteltavia asioita ovat terveydelliset asiat, yhteenkuuluvuus ja ristiriitojen käsittely rakentavasti.

Lisäksi osallistumme lukuvuoden aikana tuleviin kyselyihin ja kartoituksiin.

Vesivehmaan koulu

Suoritamme itsearvionintia (mm. caf). Lukuvuoden 2014 -15 kehittämisen kohteena on ”oppilaiden osallisuuden lisääminen koulutyössä”.

Kiinnitetään erityistä huomiota saada ”jalkautetuksi” arvioinnin tulosten tuoma tieto parantamaan asioiden laatua.

Osallistumme lisäksi lukuvuoden aikana tuleviin kyselyihin ja kartoituksiin.

YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO

10. YHTEISÖLLISEN OPISKELUHUOLLON TAVOITTEET

Yhteisöllisellä opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaitosyhteisön toimintakulttuurin ja toimintamallien luomista sellaiseksi, että ne edistävät opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Opiskelijahuollon tehtävänä on myös pyrkiä parantamaan opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Myös yhteistyö kotien ja koulun välillä tukee yhteisöllisen opiskelijahuollon tavoitteita ja sitä on pyrittävä edistämään kaikissa koulun toiminnoissa.

Yhteisöllisen opiskelijahuollon toimijoita ovat kaikki koulun oppilaiden tai opetusympäristön kanssa työskentelevät. Yhteisöllisessä opiskelijahuollossa painottuu ennaltaehkäisyn ja suunnitelmallisen kehitystyön merkitys ja tämä korostaa moniammatillisen asiantuntijuuden ja yhteistyön merkitystä sekä yksilötasolla sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelman mukaisen opiskelijahuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Oppimisen tukitoimista, eriasteisista tukitoimista ja niiden valmistelusta säädetään tarkemmin eri laeissa ja niiden perusteella laadituissa opetussuunnitelman perusteissa. Opiskeluhuollon yhteyttä kolmiportaisen tuen mallin toteuttamisessa on esitelty kohdassa Yksilökohtainen opiskeluhuolto.

11. YHTEISÖLLISET OPISKELUHUOLTORYHMÄT

Asikkalassa toimii viisi yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää: Esiopetuksessa, Anianpellon ja Aurinkovuoren koululla sekä Vääksyn Yhteiskoululla yläkoululla ja lukiolla omansa. Lisäksi kyläkouluilla toimii yksi yhteinen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia asiantuntijajäsenistä koostuvia ryhmiä. Alakouluilla ryhmään kuuluvat rehtorit tai esiopetuksesta vastaava päiväkodin johtaja, laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, -psykologi sekä – terveydenhoitaja. Yläkoulun ja lukion ryhmissä mukana ovat myös opinto-ohjaajat. Ryhmiä voidaan tarpeen mukaan täydentää opettajajäsenillä, tukioppilailla, oppilaskunnan edustajilla (ohjaaja tai oppilasedustus), huoltajilla (esim. yhdysvanhemmat) sekä nuorisotoimen edustajilla. Lisäksi opiskeluhuoltoryhmät tekevät yhteistyötä muiden koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

Laaja opiskelijahuoltoryhmäSidosryhmäyhteistyön yksi työmuoto voi olla kahdesti vuodessa koolle kutsuttava laaja opiskeluhuoltoryhmä, jossa koko kunnan yhteisöllisen opiskeluhuollon toimijat kokoontuvat eriasiantuntijaryhmien kanssa pohtimaan ajankohtaisia, paikallisia lasten ja nuorten ongelmia ja ilmiötä sekä etsimään niiden ratkaisemiseksi yhteisiä toimintatapoja. Keskeisiä sidosryhmiä tässä ovat nuorisotoimi, poliisi ja sosiaalitoimi. Terveydenhoidon edustajana on koululääkäri.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulun yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät

Yläkoulu

1. Koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma

Koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma laaditaan lukuvuoden alkaessa yhteisöllisessä opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltosuunnitelma sisältää tulee sisältämään mm. seuraavat asiat:1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä5) toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).

2. Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä / KOR

Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti (kerran viikossa) koko lukuvuoden ajan. Kerran syksyllä ja kerran keväällä on avoimet opiskelijahuoltoryhmän kokoukset, joihin kutsutaan oppilaat (esim. oppilaskunnan edustus), huoltajat (yhdysvanhemmat), nuorisotoimi, sivistyslautakunnan jäsenet ja opettajat keskustelemaan koulua koskevista asioista (mm. osallistaminen, yhteisöllisyys, turvallisuus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, hyvinvointi,

terveys).

Yhteisölliseen opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, 7. – ja 8. – luokkien opinto-ohjaaja, 9. – luokkien opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja, erityisen tuen koordinaattori.- puheenjohtajana toimii rehtori (pääsääntöisesti)- pöytäkirjanpitäjänä toimii apulaisrehtori (pääsääntöisesti). Kokouksesta tehdään muistio, jota säilytetään rehtorin huoneen asiakirjakaapissa.

Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä tekee itselleen lukuvuoden ensimmäisessä kokouksessa alustavan toimintakalenterin (osa koulukohtaista opiskelijahuoltosuunnitelmaa) koko lukuvuoden ajaksi. Ohjelmaa päivitetään sen mukaan, mitä palautetta on tullut avoimen KOR –kokouksen jälkeen. Uusi opiskelijahuoltolaki korostaa osallisuutta, turvallisuutta, kodin ja koulun välistä yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja varhaista tukea sitä tarvitseville.

Yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmä voi miettiä esimerkiksi seuraavista tehtävistä niitä asioita, jotka halutaan nostaa enemmän esille. Tarpeen mukaan toimintaa muutetaan.

Turvallisuus:- teknisen toimen kanssa yhteistyö- netti- ja liikenneturvallisuus- oppilaiden kokema turvallisuus välituntisin- ennaltaehkäisevät toimet koko henkilöstön kokeman turvallisuuden edistämiseksi- nopea puuttuminen tilanteisiin ja sen edistäminen- turvapuhelinten käytön tehostaminenTyörauha:- työrauha- opettajien jaksaminen- työilmapiiri, kollegoiden tukeminen- välineistön toimivuus ja ylläpito- fyysisen ja henkisen oppimisympäristön ja terveyden yhdistäminenTerveys:- päihdevalistus- kouluruokailu, välipala; millä keinoin tuetaan terveelliseen ruokailuun osallistumista- ulkovälitunnit ja ns. liikkuva välkkäKodin ja koulun välinen yhteistyö:- osallistaminen- vanhempainilloissa oppilas tulee jollain tavoin esille myös yksilönä- yhteistyö muiden toimijoidenkin kanssa (esim Nuokku)- vanhempainvarttien hyödyntäminenOsallistaminen:- luottamusoppilaiden ja muiden oppilaiden osallistaminen luokan asioissa- avoimet KOR –kokoukset, joissa kuullaan oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä.- tsemppi-iltojen suunnitteluYhteisöllisyys:- kasvattaminen ja tukeminen vastuullisuuteen- puuttuminen epäkohtiin osana luonnollista toimintaa

Koulun omat tavoitteet lukuvuodelle ja niiden arviointi ja seuraaminen

Oppilaan varhainen tuki:- yksilöllinen tuki, kun huoli on herännyt

KOR – ryhmän jalkautuminenKOR – ryhmän toiminta ei ole vain suunnittelua, pohdintaa ja tilastojen analysointia. KOR – ryhmän jäsenet jalkautuvat oppilaiden ja opettajien pariin tarpeen mukaan. Jalkautuminen päätetään KOR – ryhmän kokouksissa ja silloin päätetään myös seuraavasta kokoontumisesta.

Arviointi ja seurantaLukuvuoden lopulla tehdään itsearviointi yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintasuunnitelman toteutumisesta.

Keskustelussa esiin tulleet asiat kirjataan (hyvää ja huonoa). Yhteenveto lähetetään ohjausryhmälle tiedoksi. Yhteenvetoa käytetään tarpeen mukaan seuraavan lukuvuoden suunnittelussa.

Lukio:

1. Koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma

Koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma laaditaan lukuvuoden alkaessa yhteisöllisessä opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltosuunnitelma sisältää tulee sisältämään mm. seuraavat asiat:1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä5) toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).

2. Yhteisöllinen opiskelijahuolto / KOR

Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti (kerran viikossa) koko lukuvuoden ajan. Lukuvuoden alussa (ja mahdollisesti myös lukukauden lopussa) pidetään yhteistyössä oppilaskunnan kanssa avoin opiskelijahuoltoryhmän kokous, joihin kutsutaan lukion opiskelijat, (esim. opiskelijakunnan edustus), huoltajat (yhdysvanhemmat), nuorisotoimi, sivistyslautakunnan jäsenet sekä henkilökunta keskustelemaan koulua ja lukiota koskevista asioista (mm. osallistaminen, yhteisöllisyys, turvallisuus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, hyvinvointi, terveys).

Yhteisölliseen opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, lukion kouluterveydenhoitaja.- puheenjohtajana toimii rehtori- muistion pitäjänä toimii opinto-ohjaaja.

Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä tekee itselleen lukuvuoden ensimmäisessä kokouksessa alustavan toimintakalenterin (osa koulukohtaista opiskelijahuoltosuunnitelmaa) koko lukuvuoden ajaksi. Ohjelmaa päivitetään sen mukaan, mitä palautetta on tullut avoimen KOR –kokouksen jälkeen. Uusi opiskelijahuoltolaki korostaa osallisuutta, turvallisuutta, kodin ja koulun välistä yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja varhaista tukea sitä tarvitseville.

Yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmä voi miettiä esimerkiksi seuraavista tehtävistä niitä asioita, jotka halutaan nostaa enemmän esille. Tarpeen mukaan toimintaa muutetaan.

Turvallisuus:- teknisen toimen kanssa yhteistyö- netti- ja liikenneturvallisuus- opiskelijoiden kokema turvallisuus välituntisinTyörauha:- työrauha- opettajien jaksaminen- työilmapiiri, kollegoiden tukeminen- välineistön toimivuus ja ylläpito- fyysisen ja henkisen oppimisympäristön ja terveyden yhdistäminenTerveys:- päihdevalistus- kouluruokailu, välipala; millä keinoin tuetaan terveelliseen ruokailuun osallistumista

Kodin ja koulun välinen yhteistyö:

Osallistaminen:- avoimet KOR –kokoukset: opiskelijoiden ja huoltajien kuuleminen lukion kehittämisessä.. - teemapäivien yhteinen suunnitteluYhteisöllisyys:- kasvattaminen ja tukeminen vastuullisuuteen- puuttuminen epäkohtiin osana luonnollista toimintaa

Koulun omat tavoitteet lukuvuodelle ja niiden arviointi ja seuraaminen

Opiskelijan varhainen tuki

KOR –ryhmän jalkautuminenKOR –ryhmän toiminta ei ole vain suunnittelua, pohdintaa ja tilastojen analysointia. KOR –ryhmän jäsenet jalkautuvat opiskelijoiden ja opettajien pariin tarpeen mukaan. Jalkautuminen päätetään KOR –ryhmän kokouksissa ja silloin päätetään myös seuraavasta kokoontumisesta.

Arviointi ja seurantaLukuvuoden lopulla tehdään itsearviointi yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintasuunnitelman toteutumisesta.

Keskustelussa esiin tulleet asiat kirjataan (hyvää ja huonoa). Yhteenveto lähetetään ohjausryhmälle tiedoksi. Yhteenvetoa käytetään tarpeen mukaan seuraavan lukuvuoden suunnittelussa.

VYK Aurinkovuoren koulu

Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä (KOR) - Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Tavoite:

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ylläpito

Koulun opiskelijahuoltoryhmä tavoitteena on terveellisyyden, turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ylläpito. Hyvinvointia tehostetaan työrauhan, viihtyvyyden sekä yhteishengen luomisella luokkiin ja kouluun.

Kokoonpano:

Koulukohtaiseen opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja. Huoltajia kokouksessa edustaa yhdysvanhempien puheenjohtaja. Ryhmiä voidaan tarpeen mukaan täydentää opettajajäsenillä, oppilaskunnan edustajilla (ohjaaja tai oppilasedustus), huoltajilla (esim. yhdysvanhemmat) sekä nuorisotoimen sosiaalitoimen tai poliisin edustajilla. Lisäksi opiskeluhuoltoryhmät tekevät yhteistyötä muiden koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti 1-3 kertaa kuukaudessa. Ryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka säilytetään rehtorin arkistokaapissa.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon työmuodot

Yhteisöllisen opiskelijahuollon tavoitteet ovat seuraavat:

• Opiskelijahuollon henkilöstön tutuksi tekeminen (kasvokkain) oppilaille ja päinvastoin

• Hyvän luokkahengen rakentaminen tai tukeminen kaikilla oppitunneilla

• Oppilaiden osallisuuden lisääminen koulun opiskelijahuollon osalta

Opiskelijahuoltoryhmä, yhteistyössä luokanopettajan kanssa pitää luokan oppilaille kaksi oppituntia luokan hyvinvointiin liittyvällä teemalla. Tuntien aikana käsitellään seuraavia kysymyksiä:

• Millainen on hyvä koulu?

• Mitkä edistävät tai haittaavat hyvää yhteishenkeä tai oppimista?

• Millainen on hyvä luokka, jossa on hyvä yhteishenki ja hyvä oppia?

• Mitä hyviä käytänteitä meidän luokassa on?

Rehtorin vastuulla ovat tilaisuuden vetäminen, kirjaaminen, tiedottaminen ja dokumentointi

Länsi-Asikkalan koulu

Koululla opiskelijahuoltoryhmään kuuluu rehtori, opettajat, koulunkäynninohjaajat, kuraattori, psykologi, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Vanhempia ja oppilaita otetaan mukaan aiheen niin salliessa. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa syyslukukauden aikana.

Vesivehmaan koulu

Lukuvuonna 2014-15 Vesivehmaalla toimii oma koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä (KOR).

Kokoonnumme sekä syys- että kevätlukukaudella kolme kertaa. Oppilaita ja huoltajia kutsutaan mukaan aiheen niin salliessa.

12. YHTEISÖLLISEN OPISKELUHUOLLON TYÖMUOTOJA

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ylläpito

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava että opetuksen puitteet eivät aiheuta oppilaille, opiskelijoille eikä henkilöstölle terveyteen tai turvallisuuteen liittyvää riskiä. Työskentely-ympäristöllä pyritään tukemaan oppimista ja hyvinvointia. Terveydenhuoltolain 16§ ohjeistuksen mukaisesti kouluilla tehdään kolmen vuoden välein tarkastus. Tarkastuksesta vastaa ympäristöterveydenhuollon edustaja ja hänen lisäkseen mukana tarkastuksessa ovat koulun rehtori, kiinteistönhoitaja sekä kouluterveydenhuollon, työterveyshuollon ja työsuojelun edustaja. Tarkastuksesta laaditaan raportti, jonka käsittelyssä on mukana sisäilmatyöryhmä. Mikäli tarkastuksen pohjalta ilmenee puutteita, tehdään yhdessä työsuojeluryhmän kanssa korjaussuunnitelma, jossa on huomioitu myös seuranta.

Kouluilla havaitusta muista terveys- ja turvallisuusongelmista tai tulevista korjaustöistä tiedotetaan koulun rehtorille hyvissä ajoin, jotta asian vaatimiin, opetukseen liittyviin järjestelyihin voidaan varautua mahdollisimman hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi havaitut sisäilmaongelmat ja pölyä ja melua aiheuttavat korjaus tai rakennustyöt. Tiedottamisesta vastaa teknisen toimen edustaja.

Turvallisuuden ennaltaehkäisytyöhön liittyvät myös palotarkastukset sekä paloviranomaisten kanssa yhdessä toteutetut pelastautumisharjoitukset. Koulujen tiloihin laaditaan ohjeistus hätätilanteiden varalle. Ohjeet ovat seinällä oppilaidenkin nähtävillä. Luokista löytyy myös opettajien käyttöön tarkoitetut turvakansiot (kts. Tapaturmat –osio)

Oppilailta ja opiskelijoilta sekä huoltajilta tullutta palautetta käsitellään tarvittaessa yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa. Kiireellisissä tapauksissa ja tiloissa ilmenevistä riskeistä on välittömästi oltava yhteydessä kiinteistönhoitajaan, opetus- tai siivoushenkilöstöön.

Kunnan tietohallinto vastaa koulun tietokoneiden ja tietoliikenneyhteyksien turvallisuudesta ja ylläpitää tarvittavia tietoturvajärjestelmiä. Oppilaita ja opiskelijoita ohjataan turvalliseen ja vastuulliseen tiedonkäsittelyyn osana muuta tietotekniikkaan perehdyttämistä.

Koulukohtainen osioVääksyn YhteiskouluYläkoulu ja lukio

Turvallisuusvastuu ja työnjako päivittäisissä asioissa

Rehtorilla on vastuu koulun turvallisuudesta ja päivittäisestä toiminnasta. Jos rehtori on koulutuksessa, lomalla tai sairauslomalla, niin rehtorin määräysvaltaa käyttää apulaisrehtori.

Jos molemmat rehtorit ovat samaan aikaan poissa (esim. koulutus), niin koulun päivittäisasiat ja rehtorin määräysvalta delegoidaan yläkoulun ja lukion opinto-ohjaajalle. Jos kaikki kolme ovat samaan aikaan poissa, niin kriisitilanteen sattuessa koulusihteeri soittaa niin rehtorille kuin koulutusjohtajalle ja koulussa toimitaan ohjeiden mukaan.

Terveydenhuoltolain mukainen tarkistusTerveydenhuoltolain 16§:n ohjeistuksen mukaisesti kouluilla tehdään kolmen vuoden välein tarkastus. Tarkastuksesta vastaa ympäristöterveydenhuollon edustaja ja hänen lisäkseen mukana tarkastuksessa ovat koulun rehtori, kiinteistönhoitaja sekä kouluterveydenhuollon, työterveyshuollon ja työsuojelun edustaja.

Tarkastuksesta laaditaan raportti, jonka käsittelyssä on mukana sisäilmatyöryhmä. Mikäli tarkastuksen pohjalta ilmenee puutteita, tehdään yhdessä työsuojeluryhmän kanssa korjaussuunnitelma, jossa on huomioitu myös seuranta.

Sisäilmatyöryhmään kuuluu mm. työsuojeluvaltuutettu, joka on valittu opettajien keskuudesta. Rehtoriin tai häneen voi olla yhteydessä, jos työpaikalla huomataan sisäilmaongelmia.

PalotarkastuksetPalotarkastukset tehdään säännöllisesti, kerran vuodessa. Palotarkastuksessa mukana ovat pelastuslaitoksen vastaava henkilö, teknisen toimen edustaja, kiinteistönhoitaja ja rehtori.

Palotarkastuksista laaditaan raportti, josta ilmenevät mahdolliset korjausehdotukset. Tekninen toimi ja rehtori ovat velvoitettuja puuttumaan ja korjaamaan epäkohdat.

PoistumisharjoituksetPoistumisharjoituksia tehdään säännöllisesti, yksi keväällä ja yksi syksyllä. Poistumisharjoitusten tulisi olla erilaisia eri kerroilla. Poistumisharjoituksia tehdään yksin tai yhteistyössä pelastuslaitoksen ja teknisen toimen kanssa.

Luokan seinältä löytyy poistumisohje ja kokoontumispaikat. Poistumisohjeiden ja turvaohjeiden päivityksestä vastaa rehtori, jollei tehtävää ole delegoitu toiselle henkilölle. Päivitys tehdään lukuvuoden alussa.

Muu turvallisuusOpettajainhuoneessa on TURVA-kansio, johon on koottu kaikki koulua koskevat turvallisuusohjeet: kunnan valmiussuunnitelma, koulun pelastussuunnitelma, kriisikansio, järjestyssäännöt ja erilaiset mallit muihin tapauksiin.

Opettajat ovat kuitanneet itselleen ns. ”opettajan turva – kansion”, johon on koottu muutamia tärkeimpiä malleja esimerkiksi.

Koulun sisä- ja ulkotilatRehtori yhdessä teknisen toimen kanssa vastaa ulko- ja sisätilojen turvallisuudesta.

Henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus vaaran paikasta koulun piha-alueilla tai koulun sisäosissa.Ilmoitus tehdään rehtorille tai kiinteistöhoitajille. Kiireelliset tapaukset soitetaan ja muut ilmoitetaan teknisen toimen omaan sähköiseen järjestelmään.

Koulun lähiliikuntapaikatYläkoulun ja lukion koulualueelle (ei vielä välituntialueelle) rakennetaan ns. lähiliikuntapaikkoja. Niiden käyttöturvallisuus on teknisen toimen vastuulla, mutta henkilökunnan ja valvojien vastuu on ilmoittaa mahdollisista vioista ja turvallisuusriskeistä rehtorille tai kiinteistönhoitajalle. Heidän kautta tieto menee tekniselle toimelle.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa turvallisuuskansio päivitetään joka lukuvuoden alussa ja tarvittaessa lukuvuoden aikana. Ennen koulutyön aloittamista luokkien turvallisuusohjeet tarkistetaan. Niistä vastaa rehtori.

Jokainen koulun oppilas ja henkilökuntaan kuuluva on velvollinen ilmoittamaan mahdollisista ongelmista ja puutteista opiskeluympäristössä rehtorille. Hän ilmoittaa asiasta kiinteistönhoitajalle / talonrakennusmestarille.

Länsi-Asikkalan koulu

Koulun luokkien seinillä on turvaohjeet. Rehtori päivittää ne, jos tulee muutoksia.

Kaikki koulua päivittäin käyttävät henkilöt voivat ilmoittaa rehtorille huomattuaan epäkohtia koulun sisällä tai pihassa.

Länsi-Asikkalan koululla pidetään poistumisharjoitukset kerran lukuvuodessa.

Opettajanhuoneessa on turvallisuuskansio, joka päivitetään vuosittain.

Vesivehmaan koulu

Luokkien turvaohjeiden ylläpidosta vastaa rehtori.

Ohjeistuksena henkilöstölle ja oppilaille kiinteistöissä tai pihoilla havaittujen riskien ilmoittamisesta on, että ilmoitus tehdään rehtorille, joka vie asian eteenpäin korjattavaksi esim. teknisen toimen edustajalle.

Poistumisharjoitukset pidetään lukuvuoden alussa, elo- ja syyskuussa.

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Koulun ulkopuolisia toimijoita voidaan hyödyntää yhteisöllisen opiskelijahuollon toimintojen suunnitteluissa ja toteuttamisessa. Tällaisia ovat mm. vanhempainiltojen, teemapäivien ja muiden tapahtumien suunnittelu ja toteutus. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa voidaan toteuttaa myös terveystiedon opetuksessa. Alakoulun puolella yhteistyötä voidaan sisällyttää muihin oppiaineisiin. Oppilashuollon toimijat voivat toimia vierailijoina terveystiedon tunneilla oman alansa asiantuntijoina. Terveystiedon opetukseen sisällytetään oppimis- ja työympäristön terveys- ja turvallisuusnäkökulmia sekä kerrotaan opiskeluhuollon ja koulun ulkopuolisten palveluiden käytöstä.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Terveystiedon opinnoissa voidaan sekä yläkoulussa että lukiossa käsitellä opiskeluhuollon teemoihin liittyviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi kiusaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, ensiapuun, päihde- ja liikennekasvatukseen sekä terveydenhuoltopalveluihin liittyvät aihepiirit. Terveystiedon tunneilla voidaan myös käsitellä ajankohtaisia koulukohtaisen opiskeluhuollon teemoja joko koulun laajuisesti tai yhteen luokkaan tai opetusryhmään kohdentaen. Lukion kursseilla teemana on myös tutkimusten laadinta. Tällöin tutkimuskohteina voi olla koulun hyvinvointiin liittyvät asiat ja tuloksia voidaan hyödyntää opiskeluhuollon kehittämisessä.

Opiskeluhuollon henkilöstö voi toimia myös asiantuntijavieraina terveystiedon oppitunneilla kertomassa opiskeluhuollon ja kunnallisen terveydenhuollon palveluista sekä oman ammattialansa teemoista.

Terveysneuvonnan esimerkiksi hammashuollon ja päihdeneuvonnan edustajia voidaan kutsua asiantuntijavieraiksi terveystiedon oppitunneille tai vanhempainiltoihin sekä koulukohtaisen opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa pyritään järjestämään mahdollisia teemapäiviä tai tilaisuuksia, joissa keskitytään koululaisen terveelliseen elämään.

Länsi-Asikkalan koulu

Koululla opetetaan ensiaputaitoja oppilaille. Apuna opetuksessa käytetään alan osaavia vanhempia.

Vesivehmaan koulu

Terveydenhoitaja pitää vuosittain murrosikään liittyvän oppitunnin 5-6 luokille.

Järjestyssäännöt

Oppilaan ja opiskelijan laissa oikeutta laissa määrättyyn turvalliseen ja viihtyisään oppimisympäristöön pyritään turvaamaan järjestyssäännöillä. Järjestyssäännöillä voidaan myös täsmentää oppilaan ja opiskelijan velvollisuuksia asialliseen käyttäytymiseen ja tunnolliseen opiskeluun. (POL 29§, 35§; LL 21§, 25§) Järjestyssäännöt ovat voimassa sen ajan, kun oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai vuosisuunnitelman mukaiseen toimintaan (koulupäivät, retket, kerhot, leirikoulut jne.). Järjestyssäännöt eivät saa olla ristiriidassa lain tai muiden säädösten vastaisia eikä niillä saa kaventaa oppilaan perusoikeuksia.

Kouluilla on lain mukaan oikeus rajoittaa kouluun tuotavaa omaisuutta, mikäli sen voidaan katsoa vaarantavan omaa tai toisen turvallisuutta tai se soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, eikä sen hallussapidolle ole hyväksyttävää syytä. Myös päihteiden hallussapidolle ja käytölle on järjestyssäännöissä oma ohjeistuksensa. Tarvittaessa oppilaalta voidaan ottaa vaaraa aiheuttava omaisuus haltuun. Haltuunottoa varten tulee laatia toimintaohjeet.

Asikkalan kunnan kouluille laaditaan kuntakohtainen ohjeistus, jonka mukaan koulut laativat koulukohtaiset järjestyssäännöt. Kuntakohtaisesta ohjeistuksesta vastaa koulutusjohtaja. Järjestyssääntöjen laatimisessa tulee kuulla huoltajia ja oppilaskuntia. Koulukohtaiset järjestyssäännöt vahvistetaan lukuvuoden alussa ja niistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Yhteistyössä huoltajien kanssa voidaan sopia myös koulukohtaisista suosituksista esimerkiksi koulumatkojen suhteen.

Koulukohtainen osioVääksyn YhteiskouluYläkoulu ja lukio

Yläkoulun ja lukion järjestyssäännöt, malli kiusaamista vastaan sekä oppilaiden suojaaminen häirinnältä ja väkivallalta löytyvät koulun TURVA – kansiosta, yläkoulun ja lukion opettajainhuoneen ilmoitustaululta sekä Wilman tiedotteista.

Järjestyssäännöt ja edellä mainitut mallit sekä yläkoulun välituntialue hyväksytetään sivistyslautakunnalla.

Mallit on valmisteltu yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Joka vuosi lukuvuoden alkaessa säännöt ja mallit käydään läpi oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa.

Yläkoulun järjestyssääntöihin pyydetään huoltajien kuittaus, että asiat on käyty kotona läpi.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulun järjestyssäännöt jaetaan koteihin lukuvuositiedotteen mukana. Tiedote (ja järjestyssäännöt) on mahdollista lukea myös Kalkkisten koulun kotisivuilta kohdasta tiedotteet -> lukuvuositiedote. Huoltajat ja oppilaat voivat vaikuttaa järjestyssääntöihin vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan kautta.

• koulukohtaiset suositukset

Länsi-Asikkalan koulu

Koulun oppilaat ovat yhdessä laatineet koulun järjestyssäännöt. Ne ovat nähtävillä opettajanhuoneessa sekä joka luokassa. Järjestyssäännöt on käyty läpi vanhempainillassa ja vanhemmilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa niiden sisältöön. Järjestyssäännöt löytyvät myös koulun nettisivuilta. Järjestyssäännöt käydään vuosittain läpi yhteisissä aamunavauksissa.

Vesivehmaan koulu

Järjestyssäännöt on nähtävillä luokissa, koulun käytävällä, opettajainhuoneessa, kotisivuilla sekä tiedotteessa koteihin.

Huoltajia ja oppilaita kuullaan järjestyssääntöjen laatimisessa siten, että Vanhempainyhdistys hyväksyy järjestyssäännöt vähintään kahden vuoden välein.

Koulu ei suosittele polkupyörällä kouluuntuloa 1-2 lk:n oppilaille.

Luokanopettaja varmistaa, että jokainen oppilas tuntee järjestyssäännöt.

Poissaolojen seuraaminen

Perusopetuslain mukaan oppilas on velvollinen osallistuimaan opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26§) Huoltaja tiedottaa oppilaan poissaolosta mahdollisimman pian ja selvittää syyn poissaoloon koulun ilmoittamalla tavalla. Luokanopettaja tai – valvoja seuraa poissaoloja ja tarvittaessa on yhteydessä huoltajaan, mikäli poissaolojen määrä tai syyt herättävät huolen oppilaan opintojen etenemisestä tai oppilaan hyvinvoinnista.

Tilanteita, jolloin luokanopettajan tai – valvojan tulee reagoida ja ottaa yhteyttä huoltajaan:

1. poissaoloja ei selvitetä viikon kuluessa2. luvaton poissaolo, jolle huoltaja ei anna muuta selitystä3. poissaoloja kertynyt lukukauden aikana yli 30 tuntia4. poissaolot keskittyvät koepäiviin tai muihin poikkeustilanteisiin.5. oppilas sairastuu usein kesken päivän ja lähtee kotiin6. jokin muu seikka poissaoloissa herättää huolta

Jos oppilaan poissaolot tai niiden puutteellinen selvittely jatkuvat yhteydenoton jälkeenkin, on luokanopettajan tai – valvojan syytä tuoda asia opiskeluhuoltohenkilöstön tietoon, jotta asian taustoja voidaan selvitellä ja tarjota oppilaalle asianmukaista tukea. Opetukseen liittyviä tukitoimia (tukiopetus, koejärjestelyt) on syytä tarjota jo heti poissaolojen jälkeen. Mahdollisimman varhaisella puuttumisella pyritään estämään opintojen etenemisen ongelmat ja kouluun tulemisen kynnyksen kasvaminen. Toisaalta poissaolojen taustalla saattaa olla kiusaamista, pelkoja, jännittämistä tai muuten elämän tilanteen tuottamia ongelmia, joihin on hyvä saada apua. Luokanopettajan ja – valvojan on syytä tiedottaa kouluterveydenhoitajalle toistuvista poissaolojen syistä ennen laajaa terveystarkastusta koottavassa opettajan tiedonsiirrossa.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Luvat esim. lomamatkoihin tai kilpailureissuihin anotaan hyvissä ajoin ennen itse tapahtumaa. Poissaoloanomuksen voi tehdä Wilmassa, kirjeellä tai sitten siihen tarkoitetulla lomakkeella, kunhan anomus tulee ajoissa ja asiat saadaan sovittua luokanvalvojan/ryhmänohjaajan/rehtorin kanssa.

Luokanvalvoja/ryhmänohjaaja voi myöntää luvan enintään kolmen päivän poissaoloon koulusta. Lupa pidempiin poissaoloihin (4 pv tai enemmän) anotaan rehtorilta. Rehtorilta anottaviin poissaoloanomuksiin käytetään aina valmista lomaketta, jonka oppilas/opiskelija saa mm. koulun kansliasta tai tulostamalla Wilmasta.

Etukäteen: Oppilaan/opiskelijan velvollisuutena on sopia ja kysyä tehtävät opettajilta ennen lomamatkan alkua. Samalla selvitetään myös mahdollisten kokeiden uudet ajat.

Poissaolon aikana ja jälkikäteen:Oppilas/opiskelija itse selvittää puuttuvat tehtävät ja sopii opettajan kanssa miten mahdolliset muistiinpanot tai muu poissaolon aikainen materiaali kerätään.

Muuta:

Yläkoulu:Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, terveydenhoitaja tai opettaja voi vapauttaa oppilaan oppitunneilta. Asiasta ilmoitetaan huoltajalle ja luokanvalvojalle ennen oppilaan lähettämistä kotiin.

Yläkoulu ja lukioJos oppilas/opiskelija on poissa koulusta, niin huoltajien on ilmoitettava asiasta luokanvalvojalle/ryhmänohjaajalle ensimmäisestä päivästä lähtien (aamulla tai sitten kun tulee töistä kotiin). Ilmoituksen voi tehdä esim. Wilman avulla tai miten huoltajat ovat asiasta sopineet luokanvalvojan/ryhmänohjaajan kanssa.

LukioErityistä huolellisuutta edellytetään koeviikolla. Mikäli opiskelija on esimerkiksi sairauden takia estynyt saapumasta kokeeseen, on siitä ilmoitettava välittömästi ryhmänohjaajalle, kyseisen kokeen opettajalle tai opinto-ohjaajalle (alle 18-vuotiaalla huoltaja). Mikäli opiskelijalla on poissaoloja useammasta kuin yhdestä kokeesta, opiskelija on yhteydessä opinto-ohjaajaan, uuden koesuunnitelman laatimiseksi.

Poissaolot ja opiskelun seuraaminen:

Yläkoulu:Yhtenäinen sairauspoissaolo, jos noin viikon verran luokanvalvoja keskustelee opon kanssa, mitä toimenpiteitä oppimisen tueksi tarvitaan. Varmistetaan yhteys terveydenhuoltoon. Mahdollisten tukitoimien suunnittelun yhteydessä sovitaan vastuuhenkilöt ja seuranta.

Yksittäiset poissaolot tai muu epäsäännöllinen koulunkäynti (pommiin nukkumiset, luvattomat, epämääräiset poissaolot), heti, kun huoli luokanvalvojalla herää, yhteys koulukuraattoriin tai koulupsykologiin konsultaatiokeskusteluun (Pykälä 23).

Mahdollinen koulunkäyntihaluttomuuden arviointi koulupsykologin tai koulukuraattorin toimesta (arviointiin osallistuu luokanvalvoja tai muu oppilaan hyvin tunteva opettaja, oppilas, koti) poissaolojen taustalla olevien syiden selvittämiseksi. Mahdollisten tukitoimien suunnittelun yhteydessä sovitaan vastuuhenkilöt ja seuranta.

Mikäli yksilöllisen tuen tarve on ilmeinen tai poissaolot jatkuvat toimenpiteistä huolimatta, kootaan monialainen työryhmä (kts. MAR).

Lukio:Yhtenäinen sairauspoissaolo, jos noin viikon tai koeviikolla useamman kuin yhden päivän ryhmänohjaaja keskustelee opon kanssa, mitä toimenpiteitä oppimisen tueksi tarvitaan. Varmistetaan yhteys terveydenhuoltoon. Mahdollisten tukitoimien suunnittelun yhteydessä sovitaan vastuuhenkilöt ja seuranta.

Yksittäiset poissaolot tai muu epäsäännöllinen koulunkäynti (pommiin nukkumiset, luvattomat, epämääräiset poissaolot), heti, kun huoli ryhmänohjaajalla herää, yhteys koulukuraattoriin tai koulupsykologiin konsultaatiokeskusteluun.

Mahdollinen koulunkäyntihaluttomuuden arviointi (ryhmänohjaaja tai oppilaan muu hyvin tunteva opettaja, oppilas, koti) poissaolojen taustalla olevien syiden selvittämiseksi. Mahdollisten tukitoimien suunnittelun yhteydessä sovitaan vastuuhenkilöt ja seuranta.

Mikäli yksilöllisen tuen tarve on ilmeinen tai poissaolot jatkuvat toimenpiteistä huolimatta, kootaan monialainen työryhmä (kts. MAR). Suositus on, että ryhmänohjaaja miettii yhdessä opiskelijan kanssa, keiden on hyvä olla ryhmässä mukana.

Aurinkovuoren koulu

Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää oppilaan opettaja. Kolme päivää pidempiin lomiin luvan myöntää rehtori. Kolme päivää pidemmät lomat pyydetään kirjallisesti koulusta tai koulun kotisivuilta saatavalla lomakkeella. Opettajalta pyydettäviin lomiin voi käyttää Wilmaa, reissuvihkoa, sähköpostia.

Lukukauden päätöspäivät (joulu- ja kevätjuhlat) ovat myös koulun työpäiviä. Toimme, että kaikki oppilaat osallistuisivat näihin juhliin eikä lomia pidettäisi näillä päivillä. Oppilaiden työpäivien käyttämistä lomailuun tulisi välttää.

Kalkkisten koulu

Koulun lukuvuositiedotteessa kehotetaan huoltajaa ilmoittamaan lapsen poissaolosta välittömästi koululle puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviestillä tai reissuvihkon välityksellä. Etukäteen tiedetyt poissaolot tulee ilmoittaa reissuvihkon välityksellä. Mikäli lapsi tarvitsee lomaa koulusta, sitä anotaan erillisellä kaavakkeella. Alle kolmen päivän mittaisen loman myöntää opettaja ja sitä pidemmän rehtori.

Mikäli oppilas sairastuu kesken koulupäivän, opettaja ilmoittaa asiasta huoltajalle puhelimitse ja huoltaja on velvollinen noutamaan lapsensa kotiin tai järjestämään jonkun muun lapsen läheisen noutamaan häntä.

Poissaoloaikana annetut tehtävät oppilas suorittaa kotona itsenäisesti, mutta tarvittaessa hänelle voidaan järjestää tukiopetusta.

Mikäli huoltaja laiminlyö velvoitettaan ilmoittaa lapsensa poissaoloista, häneen otetaan yhteyttä ja keskustellaan asiasta. Jos poissaolojen määrä on huomattava, opettajan velvollisuus on ottaa asia esiin yksilökohtaisessa oppilashuoltotyöryhmässä.

Länsi-Asikkalan koulu

Huoltaja ilmoittaa oppilaan poissaolosta aamulla, jos oppilas on sairastunut. Ilmoitus hoituu soittamalla tai tekstiviestillä.

Huoltaja ilmoittaa etukäteen opettajalle, jos oppilas on poissa tiettyinä aikoina, esim. lääkärissäkäynnin vuoksi. Ilmoitus hoituu reppuvihossa tai puhelimen välityksellä.

Jos oppilaalle anotaan lupaa poissaoloon koulusta esim. matkan vuoksi, vanhemmat anovat päivät erillisellä lomakkeella. Luokanopettaja myöntää luvan viiteen päivään asti ja rehtori siitä pidempään. Lupalappuja löytyy koulun kotisivuilta tai niitä saa pyydettäessä opettajalta.

Jos oppilas sairastuu kesken päivän, otetaan yhteyttä huoltajaan ja toivotaan hänen pystyvän hakemaan sairas lapsi pois koulusta.

Oli oppilas poissa koulusta minkä syyn vuoksi tahansa, on hänen tehtävä niiden päivien tehtävät.

Vesivehmaan koulu

Sairaana ei saa tulla kouluun. On hyvä potea kotona rauhassa ja odottaa ainakin yksi kuumeeton päivä. Huoltajan tulee aina ilmoittaa sairastumisesta oppilaan luokanopettajalle. Poissaolot voi ilmoittaa puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostin välityksellä.

Oppilaan ja huoltajan on kyseltävä annettuja läksyjä kaverilta tai opettajalta.

Ennalta tiedetyistä poissaoloista (esim. lääkärissä tai hammaslääkärissä käynnit) huoltajan tulee myös aina ilmoittaa.

Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää oppilaan opettaja.

Kolme päivää pidemmät lomat pyydetään kirjallisesti rehtorilta koulusta/kotisivuiltamme saatavalla lomakkeella.

Opettajalta pyydettäviin lomiin voi käyttää reissuvihkoa, sähköpostia, puhelinta tai lomaketta. Oppilaiden työpäivien käyttämistä lomailuun tulisi välttää.

Oppilaan on huolehdittava väliin jäävistä koulutehtävistä yhdessä vanhempien tai huoltajien kanssa. Tukiopetusta ei anneta tilapäisen vapautuksen vuoksi.

Tapaturmien ennaltaehkäisy ja hoitoon ohjaus (myös äkillisesti sairastuneiden kohdalla)

Tapaturmariskiä pyritään pienentämään oppimisympäristön jatkuvalla ylläpidolla ja tarkastuksilla. Oppilaiden ja henkilöstön toimintaa ohjeistetaan järjestyssäännöillä. Opettajat ovat velvollisia ohjeistamaan oppilaat oppimistilanteeseen, mikäli siihen liittyy olennaisesti poikkeavia turvallisuusriskejä ja oppilaat ovat velvollisia toimimaan opettajan ohjeiden mukaan. Erityisen riskialttiissa opetustiloissa erityisesti teknisen työn tiloissa on lisäksi laadittu kirjalliset tarkennetut ohjeet.

Oppiaineissa, joissa alle 16-vuotias tekee työsuojelulainsäädännön näkökulmasta haitalliseksi tai vaaralliseksi luokiteltuja töitä tai käyttävät töissä haitalliseksi luokiteltuja aineita tulee oppilaiden huoltajille etukäteen tiedottaa asiasta. (475/2006) Tällaiset työt liittyvät erityisesti teknisen työn sekä kemian ja fysiikan harjoituksiin. Asiasta tiedotetaan 7. luokalla lukuvuoden alussa huoltajalle toimitettavassa tiedotteessa.

Työnantaja pyrkii ylläpitämään koulujen ensiaputaitoa tarjoamalla ensiapukoulutusta. Henkilöstön ensiaputaidoista pidetään tilastoa. Kouluilla on ensiapuvarustusta ja ohjeistusta niiden käyttöön. Opettajille annetaan myös huoltajan suostumuksella tietoa oppilaista, joiden sairaus (esim. diabetes, epilepsia, allergia) saattaa vaatia ensiapua ja samalla henkilöstöä opastetaan toimintaohjein. Ensiapua lukuun ottamatta sairauden hoidosta vastaa koulutuksen saanut terveydenhuollon henkilöstö.

Koulutapaturmaksi katsotaan koulupäivän tai muun vuosisuunnitelmassa mainitun, koulun järjestämän tapahtuman (esim. retki) aikana tai koulumatkalla tapahtunut tapaturma. Koulumatkana pidetään oppilaan oman kodin ja koulun välistä suorinta reittiä. Tapaturman sattuessa oppilaan on koululla ollessaan välittömästi ilmoitettava siitä henkilökunnalle. Muilla paikalla olijoilla on velvollisuus auttaa. Henkilökunta antaa tarvittavan ensiavun tai hankkii paikalle lisäapua. Myös lievemmissä tapaturmissa tulee hakea paikalle henkilökuntaa, joka päättää jatkotoimista ja on yhteydessä huoltajaan. Tapaturmista tehdään koululla vahinkoilmoitus.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukioEnnaltaehkäisyTietyissä oppiaineissa on muita oppiaineita enemmän ns. vaaran paikkoja ja niihin liittyvät turvaohjeet on merkitty koulun pelastussuunnitelmaan. Kyseisiä oppiaineita ovat biologia, fysiikka, kemia, kotitalous, liikunta, tekninen työ ja tekstiilityö.

Teknisissä töissä on muita enemmän todellisia vaaran paikkoja, joten siinä oppiaineessa on vielä tarkempi ohjeistus ja opastus koneiden käyttöön.

Fysiikan, kemian ja teknisen työn oppituntien sujumiseksi huoltajien allekirjoitus pyydetään ”vaarallisten töiden” – lomakkeeseen heti 7.-luokan alkaessa. Ilman allekirjoitusta ei oppilas voi käyttää teknisen työn tunneilla koneita tai tehdä kokeita fysiikan ja kemian oppitunneilla. lomakkeet kerää teknisen työn opettaja itselleen.

Yleisimmät ensiapuohjeet ovat pelastussuunnitelman liiteosiossa. Liikunnan ja teknisen työn opettajilla on toivottavaa EA1 ja mahdollisesti myös EA2 koulutukset. Muiden opettajien (ei kaikki) osalta ylläpidetään ensiavun perusvalmiuksia yllä.

YläkouluKouluterveydenhoitajan päivystyshuone on Aurinkovuoren koululla kolmannessa kerroksessa. Terveydenhoitaja on tavoitettavissa pääsääntöisesti jokaisena arkipäivänä.

Tapaturmien ennaltaehkäisy ja hoitoonohjaus

Yläkoulun oppilaiden tapaturmat hoidetaan tapauskohtaisesti (riippuen vakavuudesta). Koulumatka- ja koulutapaturmissa terveydenhoitaja antaa ensiapua ja arvioi hoidontarpeen mikäli ns. maallikkoapu ja –arvio ei riitä.Opettajainhuoneen omassa lääkintäkaapissa on laastareita, sidetarvikkeita ja kylmäpusseja. Opettajat eivät anna lääkkeitä ja pääsärkytabletteja. Jos tapaus on vakavampi ja se ei tule ns. laastarilla kuntoon, niin opettaja soittaa terveydenhoitajalle ja kertoo oppilaan tulosta. Oppilas menee terveydenhoitajalle joko yksin, kaverin tai sitten henkilökuntaan kuuluvan kanssa. Ennen terveydenhoitajalle menoa on hyvä, että joku henkilökuntaan kuuluva soittaa, jotta tiedetään, mikä on päivystystilanne.

Terveysasema/Akuutti:Terveydenhoitaja tai henkilökuntaan kuuluva ohjaa oppilaan eteenpäin, jos tapaturma/sairaus vaatii tarkempia tutkimuksia. Asikkalassa päivystää arkisin terveyskeskus noin klo 8-15.00 välisenä aikana ja sen jälkeen oppilas on lähetettävä Akuuttiin, joka sijaitsee Lahdessa Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä.Oppilaan vieminen riippuu tapaturman/sairauden vakavuudesta. Huoltajille soitetaan joka tapauksessa, kun oppilaalla on sairaus/tapaturma, joka vaatii terveyskeskuskäynnin (tietyissä tapauksissa myös terveydenhoitajakäynnit). Huoltajat hoitavat kuljetuksen, jos heillä on mahdollisuus. Jos huoltaja ei pysty viemään, niin taksi soittaminen tai sitten kuljetuksesta huolehtii joku henkilökuntaan kuuluva.

Huoltajille tiedottaminen:Huoltajille tiedotetaan sattuneista koulutapaturmista. Kotiin ottaa yhteyttä se henkilö, kuka on ollut tilanteessa paikalla tai tietää asiasta eniten.

Terveydenhoitaja (jos oppilasta ei enää laiteta kouluun kyseisen päivän aikana) on yhteydessä huoltajiin ja he sopivat oppilaan lähettämisestä kotiin tai jatkotutkimuksiin.

Vakuutusilmoitus:Jos koulutapaturma vaatii käynnin lääkärissä heti tapaturman jälkeen tai myöhemminkin opettaja tai terveydenhoitaja täyttää vakuutusilmoituksen tapaturmasta ja toimittaa sen koulutoimistoon. Lomakkeen voi täyttää myöhemminkin, esim. kun lääkärissä on jo käyty.

112Vakavissa tapauksissa soitetaan hätäkeskukseen 112 ja kutsutaan kaiken varalta vielä terveydenhoitaja paikalle.

Lukio

Lukion terveydenhoitajan huone on Aurinkovuoren koululla kolmannessa kerroksessa. Terveydenhoitaja on koululla maanantaina ja perjantaina. Ajanvaraukseton vastaanotto kyseisinä päivinä klo 8.00 - 9.00. Terveydenhoitaja työskentelee ti-to Asikkalan muilla kouluilla. Terveydenhoitajan tavoittaa päivittäin sähköpostilla, puhelimitse tai Wilma-viestillä.

Lukio-opiskelijoiden tapaturmat hoidetaan tapauskohtaisesti. Opettajanhuoneen lääkekaapissa on laastareita, sidetarvikkeita ja kylmäpusseja. Opettajat eivät anna lääkkeitä. Hoitoa vaativissa tapauksissa opettaja soittaa terveydenhoitajalle ja kertoo opiskelijan terveydentilasta. Mikäli lukion terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, niin opettaja soittaa yläkoulun terveydenhoitajalle.

Terveydenhoitaja ohjaa oppilaan eteenpäin, mikäli tapaturma/sairaus vaatii tarkempia tutkimuksia. Asikkalassa päivystää arkisin terveyskeskus ma-to klo 8-16.00 ja pe klo 8.00 – 14.00 välisenä aikana, ajanvaraus numerosta 03 880 2802.

Muina aikoina on mahdollisuus lähettää opiskelija Akuutti24:ään, joka sijaitsee Lahdessa Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä. Akutti24 puhelinnumero 03 819 2385

Tarpeen mukaan terveydenhoitaja on yhteydessä huoltajiin ja he sopivat opiskelijan lähettämisestä kotiin tai jatkotutkimuksiin.

Vakavissa tapauksissa soitetaan 112 ja kutsutaan terveydenhoitaja paikalle.

Kalkkisten koulu

Teknisen työn luokassa on turvallisuus ohjeet aina esillä ja turvallisuus ohjeet kerrataan aina jakson alussa. Teknisen työn opettaja on velvollinen huolehtimaan turvallisuussääntöjen noudattamisesta. Lisäksi hän tekee vuosittain turvakartoitukset.

Koulun esiapuvälineistö on sijoitettu tasaisesti eri tiloihin. Myös liikuntatunneille ja retkille otetaan ensiapureppu mukaan. Ensiapulaukkujen ja –kaappien päivitykset suoritetaan vuosittain. Niistä vastaa koulunkäynninohjaaja.

Ensiavun antaa tilanteessa lähin aikuinen (tai oppilas). Tiedottamisesta huoltajalle vastaa opettaja / rehtori. Ohjeistus annetaan huoltajalle puhelun yhteydessä. Rehtori tekee tapaturmailmoituksen.

Länsi-Asikkalan koulu

Teknisen työn opettaja ohjeistaa oppilaita teknisen työn tilan käytöstä. Turvaohjeet ovat esillä.

Rehtori täydentää ensiapukaappeja tarpeen mukaan. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan ensiapukoulutukseen.

Koulutapaturman sattuessa annetaan tarvittava ensiapu, soitetaan tapahtuneesta huoltajalle ja konsultoidaan terveyskeskusta mahdollisesta hoitoon hakeutumisesta. Ambulanssi tilataan paikalle vaikeammissa tapauksissa.

Vesivehmaan koulu

Teknisen työn luokan tilojen turvakartoituksesta huolehtiminen on rehtorin vastuulla.

Tarjottuun ensiapukoulutukseen kannustetaan osallistumaan. Rehtori ylläpitää tilastoa ensiaputaitoisista.

Oppilaiden ja huoltajien ohjeistaminen tapaturmatilanteissa:

• tapaturmasta on ilmoitettava luokanopettajalle/luokanvalvojalle• oppilas on ohjattava julkisen terveydenhoidon piiriin: kouluterveydenhoitajan, terveyskeskuksen, keskussairaalan tai hammashoitolan puoleen tapaturman laadusta ja vakavuudesta riippuen • vahinkoilmoituksen täyttää opettaja ja/tai oppilaan vanhemmat • koulu toimittaa vahinkoilmoituksen sivistystoimistoon • sivistystoimisto lähettää ilmoituksen vakuutusyhtiöön • vakuutusyhtiö tekee päätöksen

Tupakkatuotteiden, alkoholin, muiden päihteiden ja riippuvuuksien käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Koulut pyrkivät kaikessa toiminnassaan ohjaamaan oppilaita terveellisiin elämäntapoihin. Osana tätä terveyskasvatusta koulut järjestävät ikätason mukaista terveyskasvatusta, jolla pyritään kertomaan tupakan ja muiden päihteiden käyttöön liittyvistä vaaroista sekä tukemaan lasten ja nuorten päihteettömyyttä. Ainesisällöllisesti tämä tulee eniten esiin terveystiedossa mutta myös muissa oppiaineissa voidaan tukea lapsen ja nuoren tietämystä ja itsetuntoa oman päihdekäyttäytymisensä näkökulmasta. Kouluilla voidaan joko itse tai yhteistyössä nuorisotoimen, päihdetyön, poliisin tai kansalaisjärjestöjen kanssa järjestää oppilaille tai huoltajille kohdistettuja tapahtumia joilla on tarkoitus tukea päihteettömyyttä. Tarvittaessa yksittäisiä nuoria voidaan ohjata terveydenhoitajalle saamaan apua päihteiden käyttöönsä.

Tupakointi on kielletty koulujen sisä- ja ulkotiloissa (Tupakkalaki 12§). Kouluun ei myöskään saa tuoda eikä koulupäivän aikana pitää hallussaan sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.( POL 29§) Tällaisen esineet tai aineen voi rehtori tai opettaja yhdessä tai erikseen ottaa haltuunsa oppilaalta. Tarvittaessa rehtorilla ja opettajalla on oikeus myös tarkastaa oppilaan hallussa olevat tavarat, säilytystilat sekä päällisin puolin myös vaatteet, mikäli on ilmeistä, että oppilaan hallusta löytyy vaarallisia esineitä tai haitallisia aineita, eikä oppilas voi tai halua osoittaa epäilystä aiheettomaksi. Tarkastuksessa ja haltuunotossa on toimittava turvallisesti ja hienotunteisesti eikä oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tai yksityisyyteen saa puuttua enempää kuin opiskelurauhan ja turvallisuuden vuoksi on välttämätöntä. (POL 36§) Haltuun otetut esineet luovutetaan oppilaan huoltajalle. Jos oppilaalla, huoltajalla tai näiden laillisella edustajalla ei ole lain mukaan oikeutta pitää kyseisiä esineitä hallussaan, luovutetaan ne poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle. (POL 36§)

Oppilaan koulupäivän aikana ilmitulleesta tupakoinnista tai päihteiden käytöstä ilmoitetaan aina huoltajalle. Mikäli oppilaan käyttäytyminen tai kunto viittaavat päihteiden alaisena olemiseen otetaan oppilas oppilashuoltohenkilöstön tai jonkun opettajan kanssa keskustelemaan ja paikalle kutsutaan terveydenhoitaja, joka voi tehdä arvion mahdollisesta päihtymyksestä ja hoidon tarpeesta. Päihtyneen oppilaan huoltajaan ollaan heti yhteydessä ja oppilaan kunnosta riippuen hänet luovutetaan huoltajan mukana kotiin tai terveyskeskukseen tarkkailuun. Oppilaan myöntämästä tai muuten vahvistuneesta päihtymystilasta tehdään lastensuojeluilmoitus. Tupakoinneista tiedotetaan luokanopettajan tai -valvojan kautta huoltajille. Tupakoinneista käytetään rangaistuksena jälki-istuntoa. Mikäli tupakointi kouluaikana toistuu, kutsuu luokanvalvoja huoltajat koululle etsimään keinoja tupakoinnin lopettamiseen. Jatkuessaan tupakointi kouluaikana voi johtaa kirjalliseen varoitukseen tai määräaikaiseen erottamiseen.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Vääksyn Yhteiskoulun järjestyssäännöt kieltävät tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön koulun alueella sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja retkillä. Koululla on olemassa erilliset toimintaohjeet, kuinka toimitaan oppilaan tai opiskelijan tupakoinnin tai päihtymyksen tultua ilmi (opettajan hallussa oleva luokan turvakansio ja opettajainhuoneen turvakansio). Tupakointiin liittyvät asiat käsitellään pääsääntöisesti koulun sisäisesti huoltajien kanssa yhteistyössä. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttötilanteissa otetaan mukaan myös sosiaalitoimi ja tarvittaessa poliisi.

Päihdekasvatusta sisältyy terveystiedon opetukseen pääasiassa seitsemännellä luokalla sekä lukion TE2 kurssilla mutta aihetta sivutaan myös muissa yhteyksissä. Aihepiireissä käsitellään myös peli- ja nettiriippuvuutta. Terveystiedon tunneilla voidaan hyödyntää myös ulkopuolisia vierailijoita. Koulukohtaisen opiskelijahuollon työmuotoihin kuuluu myös vanhempainilloissa ja teemapäivissä sekä vierailevien asiantuntijoiden kanssa järjestettävät ohjelmat.

Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä tekee läheistä yhteistyötä myös monialaisen työryhmän kanssa mm. päihdeasioissa. Myös nuorisotoimen kanssa tehdään päihdekasvatuksessa yhteistyötä.

Oppilaan tai opiskelijan päihteiden ja muiden riippuvuuksien hoidossa oppilas tai opiskelija itse tai hänen huoltajansa voi hakea apua kouluterveydenhoitajan kautta. Hän antaa ohjeistusta ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon. Asikkalassa päihdetyöntekijän toimialaan kuuluu päihteiden lisäksi myös peli- ja nettiriippuvuudesta irrottautumisessa tukeminen.

Lukion yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kerää tietoa säännöllisesti kerran vuodessa lukiolaisille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn pohjalta opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäiseviä ja käyttöön puuttumista tukevia toimenpiteitä.Lukion terveydenhoitaja, koulukuraattori ja –psykologi pitävät OPO1-kurssin yhteydessä oppitunnin lukion 1.vsk:n opiskelijoille lukiolaisten hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Jos oppilaalla epäillään päihteiden käyttöä, opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin. Huoltajia ohjeistetaan ottamaan yhteyttä tilanteesta riippuen joko kouluterveydenhoitajaan tai suoraan päihdeterapeuttiin.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulu on päihteetön koulu. Mikäli henkilökunta havaitsee päihteiden käyttöä, sen tehtävänä on ilmoittaa asiasta huoltajalle ja oppilashuoltotyöryhmälle.

Länsi-Asikkalan koulu

Koululla annetaan terveysvalistuksen yhteydessä ikätason mukaista päihdekasvatusta.

Vesivehmaan koulu

Koululla annetaan ikätason mukaista päihdekasvatusta terveyskasvatuksen yhteydessä.

Koulukuljetukset

Koulu osallistuu liikennekasvatukseen opetussuunnitelman mukaisesti mutta päävastuu lapsen ja nuoren liikennekäyttäytymisestä ja -kasvatuksesta on hänellä itsellään ja huoltajilla. Koulumatkan turvallisuutta huoltajat voivat parantaa opettelemalla yhdessä lapsen ja nuoren kanssa turvallisen reitin ja toimintatavan koulumatkalle. Oppilaan on koulumatkoilla noudatettava lain määräämiä liikennesääntöjä.

Oppilaalle järjestetään maksuton koulukyyti koulumatkan ylittäessä oppilaan ikätason mukaan määräytyvät rajat. Poikkeustilanteissa ja painavasta syystä voidaan rajoista joustaa. Esimerkiksi oppilaan sairauden tai vammautumisen vuoksi on mahdollista saada koulukyytioikeus väliaikaisena. Asikkalan kunta ei ole velvollinen järjestämään koulukyydityksiä poikkeuksellisissa keliolosuhteissa eikä kuljettajien työtaisteluiden aikana. Koulukyydityksestä myöhästyneen oppilaan koulumatkasta vastaa lapsen huoltaja.

Liikennöitsijän vastuu kattaa kuljetuksen ajan eli oppilaan noususta kyytiin ja poistuessa kyydistä olevan ajan. Kuljettaja vastaa, että kyydityksen aikana noudatetaan liikenneturvallisuudesta ja koulukyydeistä annettuja ohjeita. Kuljettajalla on oikeus puuttua oppilaiden käyttäytymiseen matkan aikana ja hänen tulee ilmoittaa ongelmatilanteista myös koululle. Tarkemmat ohjeet koulukyyditysten järjestämisestä löytyy kunnan kotisivuilta. Kuljetusoppilaiden ja huoltajien on syytä tutustua ajan tasalla olevaan ohjeistukseen.

Oppilaalla, jolle kunta järjestää koulukyydityksen on myös oikeus valvottuun ja ohjattuun toimintaan odotusaikana koululla. Jos oppilaan koulupäivä poikkeuksellisesti loppuu normaalia aiemmin, ilmoitetaan tästä huoltajille ja tiedustellaan tarvetta odotteluajan ohjatulle toiminnalle.

Koulu voi halutessaan tarkentaa ohjeistusta suosituksin, joilla pyritään yhtenäistämään oppilaiden toimintaa esimerkiksi polkupyöräilyn suhteen. Väliaikaisista muutoksista esimerkiksi rakennustöistä aiheutuvista poikkeusjärjestelyistä johtuen voi koulujen kulkuohjeistukset muuttua. Niistä tiedotetaan huoltajille ja oppilaille. Liikenneturvallisuussyistä voidaan koulujen piha-alueita rauhoittaa henkilöliikenteeltä koulujen alkamis- ja päättymisaikoina, mikä koskee lähinnä huoltajien omia koulukyytejä.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Koulun välituntialueelle on järjestetty valvonta yläkoulun työaikoina. Oppilas/opiskelija voi ottaa yhteyden valvojaan, jos sattuu jotakin.

Jos valvojaa tai henkilökuntaan kuuluvaa ei ole näkyvillä, niin koulun pääovessa on ohje keneen voi olla yhteydessä kun apua tarvitsee.

Valvonta pyritään järjestämään myös klo 14-14.20 väliselle ajalle yhteistyössä Aurinkovuoren ja nuorisotoimen kanssa.

Lukiolaisten koulumatkojen tukiasioissa neuvoo koulusihteeri.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulun koulukuljetukset suunnitellaan keskitetysti koulutoimistossa. Koululla vastuuhenkilönä toimii koulun rehtori. Oppilaita ja huoltajia ohjeistetaan lukuvuositiedotteen välityksellä koulukuljetuskäytänteistä. Lisäksi koulunkäynninohjaaja valvoessaan kuljetusta odottavia oppilaita ohjeistaa lapsia oikeaan liikennekäyttäytymiseen. Kokonaiset odotustunnit oppilaat viettävät koulun ruokalassa tai luokassa.

Länsi-Asikkalan koulu

Rehtori laatii lukujärjestyksen pohjalta kuljetusoppilaiden aikataulun. Hän myös määrää henkilöt hoitamaan kuljetuksenvalvonnat. Valvonta alkaa aamuisin klo 8.30. Iltapäivisin valvontaa järjestetään tarpeen mukaan.

Koulutoimisto lähettää kuljetusoppilaiden perheille koulukuljetusohjeet ja allekirjoituksellaan he ovat sitoutuneet noudattamaan niitä. Kuljetusohjeistuksista puhutaan vanhempainilloissa.

Koulu ei suosittele 1-2-luokkalaisten koulumatkoja pyörällä tehden, mutta luottaa vanhemman harkintaan asiassa, koska koulun lähellä on kevyenliikenteenväylä.

Vesivehmaan koulu

Koulukohtainen vastuuhenkilö koulukyydityksissä on rehtori. Ohjattu ja valvottu toiminta odotteluaikana koululla on rehtorin vastuulla.

Kuljetusoppilaiden ja huoltajien ohjeistamiskäytäntö lukuvuoden alussa tapahtuu koteihin jaettavassa perustiedotteessa.

Polkupyörällä koulumatkansa kulkevilta oppilailta koulu edellyttää pyöräilykypärän käyttöä. Pyöriä säilytetään pyörätelineissä tai niiden läheisyydessä koulun alueella.

Koulu ei suosittele polkupyörällä kouluuntuloa ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille.

Koulumatkat

Huoltajan on varmistettava, että oppilas osaa kulkea koulumatkansa turvallisesti liikennesääntöjä noudattaen.

Kuljetukset niihin oikeutetuille järjestää koulutoimisto. Koulukuljetus kuuluu oppilaille, joiden koulumatka yhteen suuntaan on pidempi kuin 3 km (1. - 2. luokkalaiset) tai 5 km (3. - 6.luokkalaiset). Lisäksi kunnan kustantamaa koulukuljetusta voi anoa erityisistä syistä, esim. koulutien vaarallisuus tai sairaudet (lääkärin tai psykologin lausunto).

Tiedustelut kuljetuksiin liittyvistä asioista koulutoimistosta, puh. 044 7780 231 tai 044 7780 259.

Autoilijoille on ilmoitettava mahdollisimman ajoissa puhelimitse, jos oppilas ei tarvitse koulukuljetusta (sairastumiset tai muut syyt). Takseissa tulee matkustaa sääntöjä ja siisteyttä noudattaen.

Taksiautoilijat

Esa Heininen, puh. 0400 490 893Taisto Liljeroos, puh. 0500 499 369

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Asikkalan kunnassa on laadittu kouluja koskevat suunnitelmat, joilla pyritään ennaltaehkäisemään väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää. Erilaisiin uhka- ja häiriötilanteisiin on laadittu toimintamalleja, joilla pyritään ratkaisemaan syntyneet tilanteet mahdollisimman turvallisesti. Opiskeluhuollon tukitoimien avulla voidaan oppilaille tarjota mahdollisesti tarvittavaa jälkihoitoa traumaattisten tilanteiden jälkikäsittelyyn.

Koulukiusaaminen

Kiusaaminen on henkilöön kohdistuvaa epäasiallista käyttäytymistä, joka on tahallista, yksipuolista, toistuvaa ja voimasuhteiltaan alisteista. Kiusaaminen voi ilmetä mm. nimittelynä, naureskeluna, tönimisenä, syrjimisenä ulkopuoliseksi jättämisenä, asiattomina puheina ja niiden levittelemisenä, omaisuuteen kajoamisena tai sen tahallisena vahingoittamisena, netti- tai tekstiviestihäirintänä tai uhkailuna. Koulukiusaaminen tapahtuu koululla, koulumatkoilla tai on selkeästi kytköksissä nimenomaan kouluasioihin. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Myös muunlainen kuin aktiivinen kiusaaminen on vastoin kouluyhteisön hyvinvointia. Kiusaamisen tukeminen esimerkiksi kannustamalla tai yllyttämällä on kiusaamista ylläpitävää ja siksi myös siihen on puututtava.

Koulun luotava toimintamalli, jolla se pyrkii ennaltaehkäisemään kiusaamista ja tarvittaessa puuttumaan siihen. Turvallinen, erilaisuuden hyväksyvä ympäristö, jossa oppilaat kokevat olevansa hyväksyttyjä tukee oppilaan kasvua ja takaa hänelle paremman oppimisympäristön.

Ennaltaehkäisevänä työnä on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa kiusaamista ei hyväksytä. Sen lisäksi, että kiusaamiseen puututaan koulun puolelta, tulee oppilaita ja ryhmiä ohjata toimimaan kiusatun tukena kiusaamista vastaan. Kiusaamisen näkeminen koko ryhmää koskettavana ilmiönä vahvistaa kaikkien vastuuta olla tukematta kiusaamista. Tästä syystä kiusaamisen vastainen toiminta on tärkeä osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.

Kiusaamisen tullessa ilmi oppilaan itsensä, huoltajien tai toisten oppilaiden kautta on ensimmäisen tiedon saaneen opettajan tai opiskeluhuoltohenkilön puututtava asiaan. Kiusaajan kanssa keskustellaan ja pyritään selvittämään seuraavat asiat

1. Miten kiusaaminen ilmenee?2. Kuka tai ketkä ovat osallistuneet kiusaamiseen?3. Onko muita ollut paikalla?4. Kuinka pitkään kiusaaminen on jatkunut?5. Onko kiusaamista selvitelty aiemmin? Kenen kanssa?6. Onko huoltajat tai kaverit tietoisia kiusaamisesta?7. Haluaisiko hän tässä vaiheessa keskustella asiasta kuraattorin tai jonkun muun kanssa?8. Olisiko hän valmis selvittelemään asiaa kiusaajan kanssa?

Kiusaamisselvittelyihin voi opettajan/luokanvalvojan lisäksi osallistua myös rehtori, apulaisrehtori, joku toinen opettaja tai opiskeluhuoltohenkilöstöä. Tärkeää on tukea kiusattua ja saada hänet tietoiseksi, että häntä on kohdeltu väärin ja on sekä hänen etunsa että kaikkien muidenkin etu, että kiusaamiseen puututaan ja se saadaan loppumaan.

Kiusaajaa tai kiusaajia kuullaan yksitellen, mieluiten saman henkilön toimesta, joka on kiusaajankin kanssa keskustellut. Kiusaajilta pyritään selvittämään:

1. Kokeeko hän kiusanneensa kyseistä oppilasta?2. Myöntääkö hän kiusatun kertomuksen?3. Millaisena hän kokee välinsä kiusattuun?4. Onko hän toiminut yksin ja keitä on ollut mukana?5. Onko häntä itseään kiusattu?6. Onko tapahtunut jotain, mikä hänen mielestään on johtanut kiusaamiseen?7. Olisiko hän valmis selvittelemään asiaa kiusatun kanssa?

Asian käsittelyä jatketaan molempien osapuolten kanssa, jos se käy molemmille. Keskustelulla haetaan sovintoa ja keskustellaan hyvistä tavoista kohdella toista ja myös siitä, millaista toimintaa jatkossa vältetään. Sopimus kiusaamisen lopettamisesta tehdään kirjallisesti ja siinä sovitaan tilanteen seurannasta. Sopimuksesta tiedotetaan myös molempien osapuolten huoltajia ja luokanvalvojia sekä tarvittaessa muitakin opettajia. Tapauskohtaisesti kiusaamisesta seuraa myös rangaistus, jonka antaa luokanvalvoja.

Sopimuksen ja seurannan lisäksi luokanvalvoja pohtii keinot oppilaan ja luokan tukemiseksi kiusaamistilanteissa:

- keskustelu ja ryhmätyöskentely luokan kanssa

- tukioppilaiden tuki

- kuraattorin tuki

- nuorisotoimi ja ryhmäytykset

Kiusaamisselvittelyt kirjataan esimerkiksi Wilmaan oppilaan kohdalle. Mikäli kiusattu kokee tarvitsevansa opiskeluhuollollista tukea, voidaan hänen tuen selvittelyä ja järjestelyä varten koota moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmä.

Kiusaamisen esiintymistä seurataan kouluittain koulujen omilla kyselyillä sekä osana THL:n kyselyitä.

Huoltajien rooli kiusaamistapausten yhteydessä

Jos kotona herää epäilys lapsen kiusaamisesta koulussa on huoltajan tärkeää ottaa asia puheeksi lapsen kanssa. Kiusaamistilanteissa lapsi tarvitsee tukea ja tietoa siitä että, kiusaamista ei hyväksytä ja siihen kuuluu puuttua. Tästä syystä huoltajan tulee kannustaa lasta tuomaan esiin kiusaamiseen liittyviä asioita, koska se helpottaa tilanteen selvittämistä ja kiusaamisen lopettamista. Jos lapsi kuitenkin kiistää kiusaamisen, voi huoltaja olla myös suoraan kouluun yhteydessä. Myös lapsen huoli toisten oppilaiden kiusaamisesta on hyvä keskustella kotona ja kertoa siitä koululle. Lapsen osallistuminen kiusaamiseen saattaa näkyä käyttäytymisessä. Asiaan puuttuminen ja tilanteen korjaaminen ja asioiden sopiminen parantaa todennäköisesti molempien osapuolten kouluviihtyvyyttä. Myös näissä tilanteissa lapsi ja nuori hyötyvät huoltajien tuesta. Kiusaamisasioiden ratkomisessa haetaan ensisijaisesti sovintoa ja kasvamista sosiaalisissa taidoissa ei niinkään rangaistuksia.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Yläkoulun ja lukion mallit kiusaamista vastaan sekä oppilaiden/opiskelijoiden suojaaminen häirinnältä ja väkivallalta löytyvät koulun TURVA –kansiosta, yläkoulun ja lukion opettajainhuoneen ilmoitustaululta sekä Wilman pysyvistä tiedotteista.

Mallit on valmisteltu yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Joka vuosi lukuvuoden alkaessa säännöt ja mallit käydään läpi oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koululla on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi. Kaikkeen kiusaamiseen puututaan välittömästi. Pienemmissä riitatapauksissa koulussa asia selvitellään ja kirjataan selvittelylomakkeeseen, jossa on myös suunnitelma asian ratkaisemiseksi sekä jälkiseuranta. Vakavammissa tapauksissa ollaan aina huoltajiin yhteydessä ja pyritään löytämään yhteisymmärryksessä kotien kanssa ratkaisu tilanteeseen. Tarvittaessa kuraattori pyydetään neuvotteluun mukaan.

Länsi-Asikkalan koulu

Koululla pyritään siihen, ettei kiusaamista tapahtuisi. Jos kuullaan kiusaamistapauksista joko oppilaiden tai huoltajien taholta, niin asiaan puututaan välittömästi. Keskustellaan asiasta eri osapuolten kanssa ja sovitaan käyttäytymisen muuttamisesta. Jos kiusaaminen jatkuu, otetaan yhteyttä huoltajiin. Hyvällä ilmapiirillä ja luokkahengellä pyritään saamaan kaikki mukaan niin, ettei ketään syrjittäisi.

Henkilöstö keskustelee esiin tulleista kiusaamistapauksista niin, että kaikki voivat tarkkailla kyseisiä oppilaita välitunneilla. Kaikki vakavammat kiusaamistapaukset kirjataan ylös.

Vesivehmaan koulu

Lähtökohta

Jokaisella Vesivehmaan koulun oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. KIVA-koulu materiaali on opettajien käytössä.

Koulukiusaamisen määrittely

Toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä väkivaltaa, jota yksi tai useampi lapsi tai aikuinen kohdistaa uhriin eli aiheuttaa tahallista ja toistuvaa pahaa mieltä. Rikoslain 21. luvun mukaan alle 15 v. henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat virallisen syytteen alaisia.

Koulukiusaamiseen puuttuminen:

Malli 1

Toteaminen: Puhuttelu/ keskustelu kiusaajan ja kiusatun kanssa,. tapahtuman kuvaus: oma toiminta toisen/ toisten oppilaan/ oppilaiden. toiminta, tieto kotiin, seuranta: luokanopettaja ja kodit

Malli 2.

Toteaminen: Sama kiusaaja on toistuvasti kiusannut samaa tai eri henkilöitä, puhuttelu/ keskustelu kiusaajan ja kiusatun kanssa, tapahtuman kuvaus: oma toiminta toisen/ toisten oppilaan/ oppilaiden toiminta, jälki-istunto, tieto kotiin, seuranta: luokanopettaja ja kodit

Malli 3

Toteaminen: Vakava yksittäinen/ jatkuva kiusaamistapaus tai yksi kiusattu, jota muu luokka on vastaan, tarvittaessa asia varmistetaan luokkakohtaisella kyselyllä, puhuttelu/ keskustelu kiusaajan ja kiusatun kanssa, tapahtuman kuvaus: oma toiminta toisen/ toisten oppilaan/ oppilaiden toiminta, neuvottelu, jossa ovat mukana sekä kiusattu että kiusaaja huoltajineen, seuranta: rehtori, luokanopettaja, kodit ja koulukuraattori ja oppilashuoltoryhmä

Malli 4

Toteaminen: Erittäin vakava yksittäinen/ jatkuva kiusaamistapaus, puhuttelu/ keskustelu kiusaajan ja kiusatun kanssa erikseen, tapahtuman kuvaus: oma toiminta toisen/ toisten oppilaan/ oppilaiden toiminta, tieto kotiin, määräaikainen erottaminen koulusta, seuranta: rehtori, luokanopettaja, kodit, kuraattori ja oppilashuoltoryhmä

Malli 5

Toteaminen: Fyysinen pahoinpitely, tapahtuman kuvaus: oma toiminta toisen/ toisten oppilaan/ oppilaiden toiminta, tieto kotiin, poliisiasia

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Äkillisiä kriisi- sekä uhka- ja vaaratilanteita varten kunnassa on olemassa valmiussuunnitelma, jonka pohjalta kouluille on laadittu omat toimintasuunnitelmat. Toimintamallit on koottuna opettajien turvakansioihin. Luokkien seinillä on myös oppilaiden nähtävillä ohjeet, miten toimia vaaratilanteissa. Vaaratilanteissa toimimista harjoitellaan koko kouluyhteisössä vuosittain palo- ja pelastusviranomaisten kanssa.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Yläkoulun ja lukion turvasuunnitelmat on koottu ns. TURVA –kansioon. TURVA –kansio sisältää:- kunnan valmiussuunnitelman- pelastussuunnitelman- yläkoulun ja lukion järjestyssäännöt- oppilaiden ja opiskelijoiden suojaaminen kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta- muut turva –mallit- kriisikansion

Äkillisiä kriisitilanteita varten koulussa tehdään kaksi kertaa vuodessa poistumisharjoitus ja opettajilla on puhelin hätätilanteita varten. Opettajille on tehty myös kooste TURVA –kansion tietyistä malleista. Luokan seinältä löytyvät tiedot poistumisohjeesta ja kokoontumispaikasta

Äkillisissä kriisitilanteissa rehtori kokoaa kriisiryhmän, joka koostuu KOR –ryhmän jäsenistä. Kokoonpanoa voidaan lisätä mm. seurakunnan ja nuorisotoimen edustajilla.

Kriisitilanteissa tiedotusvastuu on rehtorilla tai koulutusjohtajalla.

Koulun omien turvaohjeiden päivitys on rehtorin vastuulla, jos päivitysvastuuta ei ole delegoitu toiselle henkilölle.

YlioppilaskirjoituksetYlioppilaskirjoitusten aikana käytetään hyvin pitkälti valmiiksi tehtyjä ohjeita. Niissä on muutamia erityisohjeita opettajien toiminnasta, jos jotakin erikoista tapahtuu. Seuraavat mallit ovat valvojilla tiedossa jo etukäteen ja koko ajan nähtävillä valvonnan aikana:- sähkökatkos- tulipalo- evakuoiminen

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulun turvallisuuskansiossa on ohjeet, kuinka kriisitilanteissa tulee toimia. Kansio päivitetään vuosittain rehtorin toimesta. Poistumisharjoituksia järjestetään vuosittain.

Länsi-Asikkalan koulu

Koululla on turvaohjeet jokaisen tilan seinällä. Opettajanhuoneessa on turvallisuuskansio, jota rehtori päivittää tarvittaessa.

Poistumisreittejä eri luokista harjoitellaan säännöllisesti ja kerran vuodessa on isommat poistumisharjoitukset, joita varten tehdään kirjallinen suunnitelma sekä yhteenveto harjoituksen onnistumisesta.

Vesivehmaan koulu

Elokuussa

Oppilaat keskustelevat luokassa yhdessä opettajan kanssa poistumisesta ja kokoontumispaikasta. Lopuksi opettajan johdolla kävellään rauhallisesti katsomaan kokoontumispaikkaa. Harjoittelu kestää noin 15 minuuttia ja sen voi pitää oppitunnin lopuksi.

Syyskuussa

Toisessa vaiheessa oppilaat ja opettajat tietävät milloin harjoitellaan poistumista. Harjoitteluun osallistuu samanaikaisesti vaikka koko koulu. Ilmoitettu aika saattaa olla oppitunnin tai aamupäivän tarkkuudella. Näin harjoitus ei tule yllättäen ja samalla asiasta voi käydä aamupäivän aikana keskustelua oppilaiden kanssa ennen poistumista.

Nivelvaiheyhteistyö

Asikkalan kunnan opiskelijahuollon suunnitelma käsittää toiminnan yhtenäiset tavoitteet, toteuttamisen ja seurannan kokonaisuuden esiopetuksesta lukio-opintojen päättymiseen asti. Yhtenäiset toimintamallit ja pitkälti myös yhteiset toimijat tukevat oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisedellytysten edistämistä.

Nivelvaiheita varten laaditaan yhtenäiset käytännöt tiedonsiirrossa. Opiskeluhuollolliset tiedot siirretään oppilaan ja huoltajan kanssa yhteistyössä mutta opetukseen liittyviä tietoja sekä opiskeluhuollon kannalta välttämättömiä tietoja voidaan alakoulusta yläkouluun siirryttäessä siirtää toimijoiden välillä tarpeen mukaan muutenkin. Oppilaan siirtyessä toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän alaiseen opetukseen on tiedonsiirtoa varten pyydettävä suostumus oppilaalta tai huoltajalta, mikäli oppilaalla ei oleteta olevan kypsyyttä arvioida siirron merkitystä.

Siirryttäessä esiopetuksesta perusasteelle, alakoulusta yläkouluun tai yläkoulusta lukioon, missä oppimisympäristö ja sosiaaliset rakenteet poikkeavat aiemmin totutusta kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tukemiseen siirtymävaiheessa. Tällaisia toimia ovat mm. tutustumispäivät, tukioppilaat/tutorit, ryhmäytymiset ja tiedotteet. Nivelvaiheessa myös huoltajille järjestetään vanhempainiltoja ennen ja jälkeen siirtymisen. Esiopetuksen aikana kertyneet tiedot oppilaista siirretään erillisessä nivelpalaverissa oppilaan kouluun. Tarkoituksena on tiedostaa siirtymävaiheeseen liittyvät haasteet ja vahvuudet, jotta koulun alku olisi mahdollisimman sujuva.

Myös koulutulokkaista, jotka eivät ole osallistuneet esiopetukseen pyritään hankkimaan koulun aloittamista tukevaa tietoa lähinnä huoltajilta ja neuvolasta. Tietoa uudesta yläkoulun oppilaasta saadaan alakoulun luokanopettajilta (opetukseen liittyviä perustietoja) sekä oppilaiden ja huoltajien yhteisellä siirtolomakkeella. Uusien luokkien sosiaalista yhtenäisyyttä pyritään kehittämään alkusyksyn ryhmäytyksillä, joita järjestetään yhteistyössä nuorisotoimen (alakoulu, yläkoulu) ja oppilaskunta (lukio). Yläkoululla myös tukioppilaat järjestävät luokille ohjelmaa. Yksilökohtaisissa oppilashuollon siirtoneuvotteluissa on myös mahdollisuus sopia yksittäisen oppilaan tueksi järjestettävästä lisätuesta (oma tutustumiskäynti, oma ”tsemppiopettaja” tueksi seitsemännen luokan

alkuun). Kaikissa nivelvaiheen siirtymissä on myös hyvä kuulla oppilaan tuntemuksia ja odotuksia, joilla voisi helpottaa siirtymävaihetta ja tarvittaessa varautua tukitoimiin.

Perusasteen ja lukion jälkeen tai lukio-opintojen keskeytyessä pyritään oppilaan syrjäytymistä ehkäisemään ohjaamalla hänet nuorisotoimen tukitoimien pariin. Opintojen ohjaaja on yhteydessä oppilaaseen ja varmistaa oppilaan suostumuksella, että nuorisotoimi on tietoinen mahdollisesta tuen tarpeessa olevasta nuoresta. Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös muihin opiskeluhuollon toimijoihin esim. sosiaalitoimessa.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Nivelvaiheyhteistyö alakoulusta yläkouluun

Opetukseen ja oppimiseen olennaisesti liittyvät asiat käsitellään erillisissä siirtoneuvotteluissa, joissa on läsnä siirtävän koulun luokanopettaja/-t ja rehtori ja mahdollisesti laaja-alainen erityisopettaja sekä vastaanottavan koulun rehtorit, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, opo/-t, laaja-alainen erityisopettaja. Tämä nivelvaihepalaveri pidetään huhtikuussa. Lähettäviltä opettajilta kysytään asioista myös erillisellä siirtolomakkeella.- erityisopetussiirtoja koskevat palaverit pyritään pitämään siten, että ne on mahdollista huomioida tuntikehysanomuksissa (viimeistään tammikuussa).

Oppilaan oppimiseen ja opetukseen liittyviä asioita kysytään myös kodeilta erillisellä lomakkeella toukokuussa ja se toimitetaan yläkoululle suljetussa kirjekuoressa. Mahdolliset HOJKS-siirtopalaverit on kevään aikana ja yläkoululta on edustus mukana näissä palavereissa.

Hallinnollinen tiedonsiirto tapahtuu Primuksen kautta. Oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyvät tutkimuslausunnot siirtyvät vanhempien/huoltajien ja oppilaan suostumuksella nivelvaiheessa koululta toiselle. Vanhempainillat järjestetään tuleville seitsemäsluokkalaisten vanhemmille sekä toukokuussa että elokuussa. Kalliola-Paimela suuntaan tehdään yhteistyötä.

Alakoulujen kuudesluokkalaisia tavataan vaihtuvalla kokoonpanolla huhtikuussa. Tähän ryhmään kuuluvat opo, laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi sekä mahdollisuuksien mukaan yläkoulun apulaisrehtori sekä muita opettajia. Näissä tapaamisissa kerrotaan yläkoulussa opiskelusta sekä käytännön että oppimisen kannalta olennaisista asioista. Kuudennen luokan oppilaat tulevat tutustumaan yläkouluun toukokuun alkupuolella. Tutustumispäivässä ovat mukana tulevat luokanvalvojat, opo, laaja-alainen erityisopettaja, rehtorit, koulukuraattori, koulupsykologi ja tukioppilaat.

Yläkoulusta toiselle asteelle

Keväällä ennen perusopetuksen päättymistä opinto-ohjaaja ja laaja-alainen erityisopettaja kartoittavat, mitä tietoa on hyvä siirtää toiselle asteelle. Siirrettävät tiedot kulkevat aina oppilaan ja huoltajien kautta, nimikirjoituksilla varustettuna.

Kesäkuussa yhteishakutulosten valmistuttua opinto-ohjaaja tarkistaa, että mahdollisesti opiskelupaikkaa vaille jääneet ohjataan erillis- tai lisähakujen kautta löytämään opiskelupaikka.

Mikäli elokuussa nuori on vielä vailla opiskelupaikkaa, tapahtuu opon kautta ohjaus Nuorisopalveluiden etsivän nuorisotyön asiakkaaksi. Etsivä nuorisotyöntekijä saa käyttöönsä tarvittavat tiedot opinto-ohjaajalta, opiskelupaikkaa vaille jääneistä opiskelijoista. Tätä nivelvaihetta pohjustetaan yhdeksännen luokan aikana tutustuttamalla sekä Asikkalan että Hollolan etsivät nuorisotyöntekijät peruskoulun päättöluokkalaisiin opinto-ohjauksen tunneilla ja vanhempainilloissa. Vääksyn Yhteiskoulun lukioon siirtyviltä kerätään kaikilta siirtymätiedot (tiedonantajina opiskelija ja hänen huoltajansa).

Kalkkisten koulu

esikoulu – koulu HUHTIKUU

alakoulu – yläkoulu HUHTIKUU

• toimijoiden tehtäväalueet

Länsi-Asikkalan koulu

Ensimmäisen luokan opettaja käy nivelvaihekeskustelut esikoulunopettajien kanssa koulunaloittavista oppilaista toukokuussa.

Alkuopetusta antava opettaja kertoo kolmannelle luokalle siirtyvistä oppilaista 3-4-luokan opettajalle ja vastaavasti 3-4-luokan opettaja kertoo 4.-luokan oppilaista 5.-6.-luokan opettajalle siirtymävaiheessa.

Kuudennen luokan opettaja kertoo yhteiskoulun nivelvaihepalaverissa oppilaistaan.

Vesivehmaan koulu

6.lkn opettaja käy nivelneuvottelut huhti-toukokuussa Vyk:n asianomaisten kanssa.

1.lkn opettaja käy nivelneuvottelut huhti-toukokuussa esikouluopettajan kanssa. Tutustumispäivä koulutulokkaille toukokuussa.

2.lkn opettaja informoi 3.lkn opettajaa.

4.lkn opettaja informoi 5.luokan opettajaa.

Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistaminen

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa oppilaalla on oikeus käyttää opiskeluhuollon palveluita sekä vaikuttaa hänen asioiden käsittelyyn osallistuvien henkilöiden valintaan myös ilman huoltajansa kuulemista. Tarvittaessa hänen kypsyytensä, edellytyksensä, tarpeensa ja voimavaransa arvioidaan pohdittaessa yhteydenottoa huoltajaan. Yksilökohtaisen opiskeluhuoltopalveluiden järjestelyjä kuvataan tarkemmin kohdassa Yksilökohtainen opiskeluhuolto prosessina.

Oppilaita tulee osallistaa yhteisöllisen opiskelijahuollon suunnitteluun ja toimintoihin. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksiin voi osallistua oppilasjäseniä esimerkiksi luokkakohtaisten asioiden käsittelyssä tai tulevien tapahtumien suunnittelussa. Oppilaiden ideoiden pohjalta voidaan valita kehittämiskohteita ja oppilaspalautteen tulisi ohjata toimintojen kehittämistä. Palautetta voidaan kysyä suoraan tai se voidaan poimia eri kyselyiden vastausten perusteella. Oppilaskunnilla on keskeinen osa oppilasedustuksessa. Muita toimijoita voi olla tukioppilaat, tutorit sekä yksittäiset oppilaat tai oppilasryhmät. Myös nuorisovaltuusto voi esittää kouluille omia ehdotuksiaan yhteistyömuodoista. Oppilaille tulee kertoa mahdollisuudesta osallistua yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintaan sekä eri keinoista päästä vaikuttamaan asioihin.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Oppilaille ja opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus vaikuttaa koulun terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen liittyviin asioihin. Heidän mielipidettään pyritään tapauskohtaisesti kuulemaan myös koulun toimintamallien laadinnassa. Osallistaminen voi olla suoraa tai välillistä. Luokanvalvojan tunneilla ja – varteilla sekä ryhmänohjaajan varteilla voidaan käsitellä koulun toimintoja koko oppilas- ja opiskelijajoukon kanssa. Kaikkien oppilaiden näkemyksiä kuullaan erilaisten kyselyiden kautta sekä tarjoamalla mahdollisuutta olla yhteydessä koulun johtoon, opiskeluhuoltoryhmään tai yksittäisiin opettajiin suoraan Wilman tai sähköpostin kautta tai keskustelemalla henkilökohtaisesti esiin nousevista asioista.

Oppilaiden ja opiskelijoiden edustajia pyydetään mukaan joihinkin koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmien kokouksiin sekä opiskeluhuollon toimintojen suunnitteluihin ja toteutuksiin (esim. teemapäivät). Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä tekee yhteistyötä oppilaskuntien ja tukioppilaiden kanssa. Oppilaat ja opiskelijat osallistuvat myös muihin kouluyhteisön viihtyisyyteen liittyvien toimintojen (esim. juhlat, teemapäivät, esittelyt) suunnitteluun ja toteutukseen luokittain tai osana oppilaskuntien ja tukioppilaiden toimintaa.

Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistamiseen liittyy myös vastuu yhteisestä kouluympäristöstä. Koulun siisteyteen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa oppilaille ja opiskelijoille annetaan ohjeita sekä tuetaan vastuullisuuteen niiden noudattamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi koulun järjestyssäännöt ja kiusaamiseen puuttumismalli.

VYK Aurinkovuoren koulu

Oppilaiden esittämät näkökohdat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulun oppilaskunnan puheenjohtaja osallistuu yhteisöllisiin oppilashuoltokokouksiin. Hän jalkauttaa asiaa oppilaskunnan kokouksissa ja tuo samalla oppilaskunnan terveiset ko. kokoukseen.

Länsi-Asikkalan koulu

Koululla aloitetaan oppilaskuntatoiminta syksyllä 2014. Oppilaskunnan jäsenet voidaan ottaa mukaan koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään sopivan asian ollessa käsittelyssä. Oppilaat keskustelevat asiasta ensin luokkatovereidensa kanssa ja tuovat sitten oppilaiden äänen yhteiseen asioiden käsittelyyn.

Vesivehmaan koulu

Vesivehmaan koulun oppilaskuntana toimii ns.” erikoistoimintajoukot”, jolloin jokaisella oppilaalla on mahdollisuus kehittää vaikuttamistaitojaan ja osallistua oppilaskuntatyöhön.

Pohdintojen tuloksia esitetään vähintään kahdesti lukuvuodessa opettajakunnalle, joka

päättää toteuttamiskelpoisten ideoiden toteuttamisesta.

Huoltajien osallistaminen

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee huomioida myös huoltajien osallistuminen. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus ottaa kantaa vuosittaisen opiskeluhuoltosuunnitelman sisältöön ja halutessaan ehdottaa tärkeinä pitämiään sisältöjä. Huoltajia voi myös ottaa mukaan toimintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskeluhuoltosuunnitelman sekä yksittäisten toimintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon aiempien kyselyiden tai muiden palautteiden sisällöt. Toimintaan voi osallistua yksittäisiä huoltajia esimerkiksi luokkakohtaisissa asioissa tai yhdysvanhempien kautta.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Syys- ja kevätlukukaudella pidetään avoimet KOR –kokoukset, joihin huoltajien lisäksi kutsutaan myös muita koulun sidosryhmiä. Avoimen KOR –kokouksen ideana on kuulla ajatuksia kouluyhteisön ongelmakohdista ja kehittämissuunnista.

Huoltajien osallistumista koulukohtaisen opiskeluhuollon toimintoihin ja sen kehittämiseen toteutetaan kyselemällä heidän arviointia jo toteutuneesta toiminnasta sekä sen kehittämisehdotuksista. Huoltajat voivat olla suoraan yhteydessä koululle myös muuten esimerkiksi puhelimitse, sähköpostilla tai Wilman kautta. Koululla valmisteltavia toimintamalleja kehitetään yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että malleja esitellään huoltajille jo valmisteluvaiheessa, jolloin heillä on mahdollisuus esittää niistä omat näkemyksensä.

Kouluvuoden aikana järjestetään eri luokka-asteilla vanhempainiltoja, joiden yhtenä tarkoituksena on pohtia ajankohtaisien haasteiden ratkaisuja yhteiseen kasvatustehtävän tueksi. Koulu tiedottaa huoltajille koululla tehtävien kyselyiden tuloksista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä. Vuosittain huoltajille pyritään järjestämään mahdollisuus tutustua koulun arkeen yhteisten koulupäivien ja tapahtumien aikana. Huoltajilla on myös tärkeä rooli luokan yhteisten tapahtumien esimerkiksi retkien järjestelyissä. Yhteistyöllä Vääksyn Yhteiskoulun yhdysvanhempien kanssa pyritään kehittämään koulun viihtyisyyttä ja puuttumaan yhdessä esiin nouseviin haasteisiin.

Kalkkisten koulu

Yhteisöllisistä oppilashuoltotyöryhmän kokouksista tiedotetaan lukuvuositiedotteessa sekä syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa. Samassa kokouksessa valitaan vanhempien edustaja oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin. Huoltajat keräävät tarvittavan palautteen vanhempainyhdistyksen kautta.

Länsi-Asikkalan koulu

Vuosittainen yhteisöllinen opiskeluhuoltosuunnitelma tiedotetaan kuukausitiedotteessa huoltajille. Vanhempainyhdistyksen edustajia otetaan mukaan joihinkin kokoontumisiin. Vanhemmat voivat tehdä aloitteen asioista, joita he haluaisivat käsiteltävän oppilashuoltoryhmässä.

Länsi-Asikkalan koululla on aktiivisesti toimiva vanhempainyhdistys

YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO

13. YKSILÖKOHTAISEN OPISKELUHUOLLON TAVOITTEET

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5§ 1mom.)

Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. (Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp) .

Tarvittaessa monialainen työryhmä (MAR) kutsutaan koolle. Monialainen konsultaatio on tärkeä menetelmä opiskeluhuollossa. Käsittely kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen (liite 1.) ja asiakasrekisteriin.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Päätavoite on saada lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemaansa apua. Varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy on tärkeää. Oppilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on opiskelujen kannalta hyvin keskeinen asia. Tästä syystä jokainen oppilaitoksen tai opiskeluhuollon henkilökuntaan kuuluva on lain mukaan velvollinen ohjaamaan oppilasta hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja (11§).

Opiskeluhuollon tuen suunnittelussa ja koulutyössä otetaan huomioon oppilaan yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet ovat tärkeitä. Vuorovaikutuksen on oltava oppilaan kanssa avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilaan on tultava kuulluksi. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18§ 1 mom.)

Opiskeluhuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23§ 2mom.)

14.YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO PROSESSINA

Koulunkäyntiin liittyvän huolen herätessä opettaja ottaa asian puheeksi oppilaan kanssa. Jos huoli jatkuu puheeksi oton jälkeen, opettaja ottaa yhteyttä oppilaan luokanopettajaan/luokanvalvojaan. Luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee tilanteesta myös oppilaan kanssa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajaan. Mikäli huolta aiheuttava asia liittyy oppilaan oppimiseen tai opetusjärjestelyihin edetään asiassa perusopetuslain mukaisin toimin esimerkiksi pedagogisen arvion laatimisen kautta. Opiskeluhuollon palveluita voidaan tarjota suoraan, mikäli huoli vaatii selkeästi jonkun toimialan asiantuntijan, esimerkiksi terveydenhoitajan asiantuntemusta. Myös huoltaja voi itse olla yhteydessä suoraan opiskeluhuollon toimijoihin. Koulun henkilöstö voi salassapitosäädösten puitteissa konsultoida toisiaan oikeanlaisen tuen suunnittelussa.

Opiskeluhuoltolain määrittämä moniammatillinen asiantuntijaryhmä kootaan, jos oppilaan hyvinvointiin liittyvä huoli jatkuu keskusteluista huolimatta. Ryhmän kokoamista voidaan koota myös, jos huoli on niin vakava, että nopean tuen tarpeen takia tai muista syistä alustavia keskusteluja luokanopettajan, luokanvalvojan tai huoltajan kanssa ei ole tarve käydä. Yksin tai yhdessä opiskeluhuoltohenkilöstön edustajan kanssa ryhmän kokoaja laatii ehdotuksen ryhmän kokoonpanosta ja esittää sen oppilaalle perustellen ehdotuksensa. Oppilaalta kysytään myös suostumusta pyytää huoltaja mukaan asian käsittelyyn. Huoltaja kutsutaan mukaan, mikäli oppilas antaa siihen suostumuksensa. Lapsen tai nuoren edellytykset päättää ryhmään kokoonpanosta ja huoltaja osallistumisesta otetaan aina huomioon ja arvioidaan ennen kokoontumisten aloittamista.

Palaverin järjestelyistä vastaa ensisijaisesti luokanopettaja tai –valvoja tai se henkilö, joka ryhmän on ottanut oppilaan kanssa asian käsittelyyn. Palaverin aluksi ryhmän jäsenet esitellään ja huoltajan suostumus heidän osallistumiseensa varmistetaan. Oppilaan/huoltajan suostumus kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Jos lapsen ja huoltajan näkemykset poikkeavat, ratkaisee lapsen mielipide, mikäli hänen päätöksentekoedellytyksensä katsotaan siihen riittävän. Koollekutsuja tekee palaverista opiskeluhuoltokertomuksen. Kokoontumisia jatketaan tarvittaessa. Ryhmän kokoonpanoa voidaan myös muuttaa, mikäli se asian kannalta on perusteltua ja lapsi (ja huoltaja) antaa kirjallisen suostumuksensa.

15.YKSILÖKOHTAISEN OPISKELUHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

Moniammatillisen asiantuntijaryhmän kokoonpano ja toiminta

Oppilaan terveydellisen, psyykkisen tai sosiaalisen hyvinvointi on opiskelujen kannalta hyvin keskeinen asia. Tästä syystä jokainen oppilaitoksen tai oppilashuollon henkilökuntaan kuuluva on lain mukaan velvollinen ohjaamaan oppilasta hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluita (11§). Ensivaiheessa oppilaan tilanteessa huolta herättänyttä asiaa selvitellään ja pyritään ratkaisemaan oppilaan ja huoltajan kanssa osana jokapäiväistä kasvatustehtävää. Jo tässä vaiheessa asiasta voi keskustella oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Mikäli käytetyt toimet eivät riitä tai huoli on huomattavan suuri, muodostetaan oppilaan tueksi moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmä (MAR). Opettajalla tai opiskeluhuoltohenkilön vastuulla on varmistaa, että asian käsittely etenee moniammatillisen opiskeluhuoltoryhmän käsittelyyn esimerkiksi sopimalla tapaamisesta opiskeluhuollon toimijan kanssa. Huolta aiheuttaneista seikoista ja alustavista toteutetuista toimenpiteistä kootaan lyhyt, kirjallinen kuvaus. Siinä ilmenee myös kenen kanssa asiaa on jo käsitelty ja miten huoltajat ovat tietoisia asiasta.

Moniammatillisen ryhmän kokoamisesta vastaa yleensä se henkilö, joka asian pistää vireille tai se opiskeluhuollon toimija, jonka tehtäväalueeseen asia lähimmin kuuluu. Oppilaan kuuleminen ja kirjallisen suostumuksen saaminen ryhmän kokoonpanosta on välttämätöntä ennen ryhmän perustamista. Ryhmää kokoava henkilö ehdottaa oppilaalle henkilöitä, joita tehtäviensä vuoksi olisi hyvä olla paikalla. Oppilaan näkemykset huomioidaan. Oppilaan huoltajan kirjallinen suostumus on myös välttämätön, mikäli oppilaan ikä- tai kehitystaso tai tilanteen luonne sitä edellyttää. Suostumuksessa määritellään se asiantuntija tai osallistujajoukko, joka asian käsittelyissä on mukana. Samalla kirjataan suostumus välittää tiedot tapauksen käsittelystä ja päätöksistä koulun rehtorille. Kirjalliset suostumukset ovat samalla asiaan liittyvien, opiskeluhuollollisten tietojen siirtolupa monialaisen asiantuntijaryhmän sisällä mutta luvat ovat vain tapauskohtaisia. Ryhmälle nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa sen koollekutsumisesta, toiminnasta ja kirjaamisista ja kirjaamisien asianmukaisesta säilyttämisestä. Tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseksi, joka on aikajärjestyksessä jatkuvamuotoinen ja pitää sisällään seuraavat tiedot:

1. oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, asian aihe ja vireille panija

2. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet3. tiedot asian käsittelyssä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet

henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

4. toteutetut toimenpiteet5. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.

Opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan myös, jos asiasta annetaan tietoja sivullisille (mitä tietoja annettu, kenelle ja millä perusteella). Asikkalan kunnassa on yhtenäinen lomakepohja opiskeluhuoltokertomuksille. Monialaisen ryhmän jäsenet saavat tehdä omia muistiinpanokirjauksiaan salassapitomääräysten sitä estämättä mutta kirjaukset on salassa pidettäviä.

Asiantuntijaryhmässä laaditaan yksittäisen oppilaan asiasta opiskeluhuoltokertomus (liite1.), joka kirjataan oppilaan yksilölliseen olemassaolevaan opiskeluhuoltokertomukseen. Kertomuksen laatii ryhmän vetäjä. Kertomus säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskeluhuoltorekisterissä. ( Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19§ 3 mom. ja laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) 26§ 3 mom.).

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

oppilaan toive..!Ryhmä voi olla kaksikin henkilöä!!

Jos meillä on huoli opiskelijan tilanteesta, niin henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa asiasta koulukuraattorille tai koulupsykologille.- ennen ilmoitusta konsultoi esim. luokanvalvojan/ryhmänohjaajan, rehtorin tai opojen kanssa onko opiskelijan asia jo vireillä!!!

Yläkoulu:Monialainen asiantuntijaryhmä / MAR

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa.

Monialainen asiantuntijaryhmä/t kokoontuu tarpeen mukaan. Ryhmä ei muodostu vakituisista jäsenistä, vaan ryhmä koostumus määräytyy tapauksen mukaan.- yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen.

Esimerkki (tapauskohtaisia):- opettajalla tai kenellä tahansa koulun henkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on huoli oppilaan tilanteesta- keskustelu oppilaan kanssa ja huolen ottaminen puheeksi- jos huoli jatkuu ota yhteys luokanvalvojaan- luokanvalvoja ottaa yhteyden kotiin ja mahdollisen palaverin pitäminen koululla. Tämä on osa koulun jokapäiväistä kasvatustehtävää ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä.- konsultointi KOR- ryhmän jäsenen kanssa, jos tarpeen.- koululla pidettävän neuvottelun tuloksena tai jo sen aikana voidaan todeta, että tarvitaan ”asiantuntijaryhmä (MAR)” koolle.” Lupien kysyminen tietylle kokoonpanolle.- kirjaaminen. Luokanvalvoja tai hän, joka asiaa on hoitanut kirjaa lyhyesti mitä asialle on tehty tähän mennessä.

MAR koolle- jos edellä mainituilla toimilla ei ole ollut toivottavaa vaikutusta, niin oppilaan tueksi kootaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä / MAR- ryhmän kokoaa se kenelle oppilaan asia lähimpänä kuuluu.- oppilaan kanssa keskustellaan ryhmän kokoamisesta ja ehdotetaan kokoonpanoa. Oppilaan kirjallinen suostumus ryhmän kokoonpanosta. Oma lomake. Tiedonanto rehtorille on lomakkeessa valmiina vaihtoehtona, ellei oppilas sitä erikseen kiellä.- asiantuntijaryhmään tulisi uuden lain hengessä kuulua joku seuraavista: koulukuraattori, koulupsykologi tai kouluterveydenhoitaja. OPH:n näkemys 8.10.- MAR - ryhmän vetäjä tekee palaverista opiskeluhuoltokertomuksen.- tapauskohtaisesti koottava MAR jatkaa kokoontumisiaan ja samanaikaisesti toteutetaan ryhmän suunnitelman mukaisia tukitoimia kunnes huoli häviää. Tarvittaessa ryhmän kokoonpanoa voidaan oppilaan (ja huoltajan) kirjallisella suostumuksella muuttaa. Ryhmä voi myös tarvittaessa ja perustellusti konsultoida ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseksi, joka on aikajärjestyksessä jatkuvamuotoinen ja pitää sisällään seuraavat tiedot:

1. oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot.

2. asian aihe ja vireille panija3. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet4. tiedot asian käsittelyssä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet

henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

5. toteutetut toimenpiteet6. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.

Opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan myös, jos asiasta annetaan tietoja sivullisille (mitä tietoja annettu, kenelle ja millä perusteella). Asikkalan kunnassa on yhtenäinen lomakepohja opiskeluhuoltokertomuksille.

Monialaisen ryhmän jäsenet saavat tehdä omia muistiinpanokirjauksiaan salassapitomääräysten sitä estämättä mutta kirjaukset on salassa pidettäviä.

Asiantuntijaryhmässä laaditaan yksittäisen oppilaan asiasta opiskeluhuoltokertomus, joka kirjataan oppilaan yksilölliseen opiskeluhuoltokertomukseen.

Lukio:

Monialainen asiantuntijaryhmä / MAR

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa.

Monialainen asiantuntijaryhmä/t kokoontuu tarpeen mukaan. Ryhmä ei muodostu vakituisista jäsenistä, vaan ryhmä koostumus määräytyy tapauksen mukaan.- lukiossa yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen.

Esimerkki:- opettajalla tai kenellä tahansa koulun henkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on huoli opiskelijan tilanteesta- keskustelu opiskelijan kanssa ja huolen ottaminen puheeksi.- jos huoli jatkuu, niin konsultoi asiasta ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Suunnitelma, miten asiassa edetään ja kysytäänkö opiskelijalta lupa asian viemiseksi eteenpäin.-- koulupsykologi-- koulukuraattori-- lukion terveydenhoitaja- sopimus siitä, kuka kirjaa. Lyhyt kuvaus huolesta ja mitä asialle on tehty.

MAR koolle- jos edellä mainituilla toimilla ei ole ollut toivottavaa vaikutusta, niin opiskelijan tueksi kootaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä / MAR- asiantuntijaryhmään tulee kuulua joku seuraavista: koulukuraattori, koulupsykologi tai lukion terveydenhoitaja.- opiskelijan kanssa keskustellaan ryhmän kokoamisesta ja ehdotetaan kokoonpanoa. Opiskelijan kirjallinen suostumus ryhmän kokoonpanosta. Oma lomake. Tiedonanto rehtorille, ellei opiskelija sitä erikseen kiellä.- ryhmän kokoaa se, kenelle oppilaan asia lähimpänä kuuluu.- ryhmän vetäjä tekee palaverista opiskeluhuoltokertomuksen- tapauskohtaisesti koottava MAR jatkaa kokoontumisiaan ja samanaikaisesti toteutetaan ryhmän suunnitelman mukaisia tukitoimia kunnes huoli häviää. Tarvittaessa ryhmän kokoonpanoa voidaan opiskelijan (ja huoltajan) kirjallisella suostumuksella muuttaa. Ryhmä voi myös tarvittaessa ja perustellusti konsultoida ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseksi, joka on aikajärjestyksessä jatkuvamuotoinen ja pitää sisällään seuraavat tiedot:

1. opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot (sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot).

2. asian aihe ja vireille panija3. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet4. tiedot asian käsittelyssä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet

henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

5. toteutetut toimenpiteet6. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.

Opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan myös, jos asiasta annetaan tietoja sivullisille (mitä tietoja annettu, kenelle ja millä perusteella). Asikkalan kunnassa on yhtenäinen lomakepohja opiskeluhuoltokertomuksille.

Monialaisen ryhmän jäsenet saavat tehdä omia muistiinpanokirjauksiaan salassapitomääräysten sitä estämättä mutta kirjaukset on salassa pidettäviä.

Asiantuntijaryhmässä laaditaan yksittäisen opiskelijan asiasta opiskeluhuoltokertomus, joka kirjataan opiskelijan yksilölliseen opiskeluhuoltokertomukseen. Kertomuksen laatii ryhmän vetäjä.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa voidaan huolen ilmaisussa käyttää myös huoliseulaa. Huoliseula on opettajan työkalu, johon hän voi koota oppilasta koskevat huolensa. Kun opettaja ei yksi pysty ratkomaan tilannetta, hän keskustelee rehtorin / toisen opettajan kanssa. Mikäli molemmat opettajat ovat sitä mieltä, että asiaa pitää viedä eteenpäin, otetaan yhteyttä tarvittaviin tahoihin yksilöllisen oppilashuoltotyöryhmän kokoamiseksi.

Länsi-Asikkalan koulu

Koululla kootaan MAR, kun huoli oppilaasta on noussut riittävän isoksi ja yleinen tuki ei enää auta.

Vesivehmaan koulu

Luokanopettaja on ensisijaisesti aloitteellinen ryhmän kokoon kutsumiseen, toissijaisesti hän, joka huolen huomaa.

Kun huoli herää kootaan MAR. Mahdollisuus monialaiseen konsultointiin (eo, psykol, kuraattori, th, lääkäri, poliisi, ym). Koollekutsuja laatii palavereista opiskeluhuoltokertomuksen, joka toimitetaan rehtorille tiedoksi.

Lupamoniste (Opl 5§) oppilaalta / ja huoltajalta myös rehtorilta saatavana.

Opiskeluhuoltokertomus

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Luokanvalvoja/luokanopettaja kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Palaverin aluksi käydään läpi asiantuntijajäsenet ja varmistetaan huoltajalta/oppilaalta, että kaikkien läsnäolijoiden osallistuminen sopii. Oppilaan/huoltajan suostumus kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Palaverin päätteeksi opiskeluhuoltokertomukseen kirjatut asiat luetaan läpi yhdessä ja kertomukseen otetaan kaikkien läsnäolijoiden allekirjoitukset. Opiskeluhuoltokertomuksen kirjaamiseen käytettävä lomake löytyy opetussuunnitelman liitteestä 1.

Opiskeluhuoltokertomuksista sekä muista opiskeluhuollon tehtävissä laadituista tai saaduista yksittäistä oppilasta koskevista asiakirjoista muodostuvaa opiskeluhuollon rekisteriä säilytetään koulun arkistokaapissa. Koulutuksen järjestäjä nimeää vastuuhenkilön asiakirjojen säilytykselle. Kunnan asiakirjarekisteriin merkitään, miten kauan ja missä asiakirjoja säilytetään.

Salassapitovelvollisuus

Asian määrittää opiskeluhuollon ja opetushenkilöstölle Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2mom ja 3 mom. sekä Perusopetuslaki 40§ 2 mom. ja 4 mom. (1288/2013). Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaaville viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

OPPILAAN SIIRTYESSÄ TOISEEN KOULUUN: Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

Opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Opiskeluhuoltopalveluihin on oikeutettu myös oppilas, jolle on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta on evätty oikeus opetukseen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi. Päätöksen opetuksen keskeyttämisestä kyseisen koulupäivän osalta tekee rehtori ja hän myös ilmoittaa asiasta huoltajalle ja sopii käytännön järjestelyistä (esim. koulukuljetukset). Oppilaalle voidaan tarvittaessa tai huoltajan pyynnöstä tarjota tuolloin myös opiskeluhuollon tukea. Näissä tilanteissa sovelletaan yksilöllisen oppilashuollon menetelmää. Tarvittaessa oppilaan asiaa varten kootaan moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmä, joka laatii suunnitelman tuen järjestämisestä ja seuraamisesta ja kokoaa tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Oppilas voidaan myös ohjata yksittäisen toimijan vastaanotolle.

Kirjallinen varoitus

Ennen kirjallisen varoituksen antamista rehtorin on kuultava asiasta oppilasta ja huoltajaa. Kuulemisen jälkeen rehtori tekee päätöksen kirjallisesta varoituksesta. Mikäli huoli oppilaan koulunkäynnistä tai hyvinvoinnista on suuri, voidaan tehdä myös lastensuojeluilmoitus. Oppilaalle voidaan tarjota tässä yhteydessä opiskeluhuollon palveluita, esimerkiksi keskustelua kuraattorin kanssa.

Määräaikainen erottaminen

Ennen määräaikaista erottamista rehtorin on kuultava oppilasta ja huoltajaa. Rehtori tekee esityksen määräaikaisesta erottamisesta ja erottamispäätöksen tekee kunnan monijäsenisen toimielin/jaosto. Oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi erottamisjaksolla sekä koulun käynnin tueksi jaksolta paluun jälkeen on oltava tarjolla opiskeluhuollon palveluita. Oppilaan opiskeluja varten suunnitellaan yhdessä opettajien kanssa, miten oppilas voi edetä opinnoissaan erottamisjakson aikana. Tarvittaessa oppilaasta voidaan tehdä lastensuojeluilmoitus.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Oppilaan ja huoltajien määräaikaisen erottamisen kuulemistilaisuudesta menee tieto opiskeluhuollon edustajille. Koulukuraattori ja – psykologi keskustelevat keskenään, miten palvelut järjestetään ennen erottamisen täytäntöönpanoa ja miten sen jälkeen.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa konsultoidaan aina erityistapauksissa muita oppilashuollon ammattilaisia / koulutusjohtajaa ennen kurinpidollisia toimenpiteitä.

Länsi-Asikkalan koulu

Koulun salassa pidettävät asiakirjat säilytetään lukollisessa kaapissa, johon vain rehtorilla on avain.

Vesivehmaan koulu

Salassa pidettävät asiakirjat säilytetään lukollisessa arkistossa. Avain rehtorilla.

Koulun yhteistyö kouluterveyden laajoissa terveystarkastuksissa

Laaja terveystarkastus tehdään 1.lk:lla, 5.lk:lla ja yhdistetysti 7.-8.lk:lla. Tarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja koululääkäri ja siihen kutsutaan oppilaan kanssa myös hänen huoltajansa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään opettajan arvio oppilaan selviämisestä ja hyvinvoinnista koulussa (OAJ:n hyväksymä). Arviossa ovat terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot. Tieto siirtyy Opetushallituksen ja THL:n yhteistyönä tehdyllä lomakkeella. Terveystarkastuksen jälkeen opettaja saa tarvittaessa huoltajan tai oppilaan suostumuksella palautteen terveystarkastuksessa esiin nousseista asioista.

Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa käytetään arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Terveydenhoitaja ja koululääkäri.

Tästä teksti siirretty kohtaan 7 opiskeluhuollon järjestäminen

Ulkopaikkakuntalaisten kutsuntatarkastukset suoritetaan omalla kotipaikkakunnalla. Mikäli kotipaikkakunta on kaukana, tapauskohtaisesti voi kysyä terveystarkastuksen järjestelyistä terveydenhoitajalta.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulu toivoo yhteenvetoja laajoista terveystarkastuksista.

Länsi-Asikkala

Koulu kehittää toimintaansa näiden arvioiden pohjalta.

Vesivehmaan koulu

Terveydenhoitaja tuo suunnitelman syys- ja kevätlukukauden alkaessa terveystarkastusten ajankohdista koulun rehtorille. Sovitaan, mitkä tarkastukset ilmoittaa oppilaan huoltajille terveydenhoitaja ja mitkä tulee opettajan ilmoittaa.

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Oppilaan koulupäivän aikana tarvitsemasta yksilöllisestä ravitsemuksesta, hoidosta, tuesta ja seurannasta sovitaan yhdessä oppilaan, perheen sekä terveys- ja opetustoimen edustajien kanssa. Pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten kohdalla on tarkoituksenmukaista kokoontua ajoittain arvioimaan tuen ja hoidon sujuvuutta eri tahojen näkökulmasta. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, saamastaan hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.

Sairastuminen kesken koulupäivän

Oppilaan sairastuessa äkillisesti koulussa opettaja tai kouluterveydenhoitaja arvioi oppilaan tilanteen ja ottaa yhteyttä vanhempiin ja avustaa tutkimuksen tai hoidon järjestämisessä. Koulussa sairastuneen oppilaan kotimatkan hoitaa huoltaja, jolle sairastumisesta on ilmoitettu. Tapaturman sattuessa opettaja huolehtii ensiavun antamisesta ja tarvittaessa toimittaa oppilaan terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Vastuu oppilaan sairauden hoidosta on aina oppilaan huoltajilla.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Terveydenhoitajien vastaanotto ja terveyskeskustoiminta on kerrottu jo aiemmin.

Yläkoulu

Mikäli oppilaalla on lääkitys, josta tiedottaminen on oppilaan edun mukaista, terveydenhoitaja kysyy oppilaalta ja huoltajalta luvan asiasta tiedottamiseen ja sopii yhdessä oppilaan kanssa, miten tiedottaminen hoidetaan.

Huoltajan ja oppilaan kanssa sovitaan mahdollisten lääkkeiden säilytyksestä.

Tarvittaessa oppilas ohjataan terveydenhoitajan luokse (jos ei tavoitettavissa, niin terveysasemalle), joka arvioi jatkotarpeen. Toimitaan, kuten aiemmin on mainittu (kuljetukset, huoltajiin yhteys jne..).

LukioMikäli opiskelijalla on lääkitys, josta tiedottaminen on opiskelijan edun mukaista, terveydenhoitaja kysyy opiskelijalta luvan asiasta tiedottamiseen ja sopii yhdessä opiskelijan kanssa kenelle asiasta tiedotetaan.

Huoltajan ja opiskelijan kanssa sovitaan mahdollisten lääkkeiden säilytyksestä.

Hoitoon ohjaus, maanantaisin ja perjantaisin lukion terveydenhoitajan vastaanotolle, muina päivinä yläkoulun terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja tekee arvion onko syytä ohjata eteenpäin. Jos terveydenhoitajaa ei tavoiteta, yhteys terveysasemalle. Toimitaan, kuten aiemmin on mainittu (kuljetukset, huoltajiin yhteys jne..).

Länsi-Asikkalan koulu

Koulullamme on pitkäaikaissairaita oppilaita. Heistä kerrotaan koko henkilöstölle ja annetaan toimintaohjeet erikoistilanteita varten. Kaikki tietävät esim. missä on päivittäin annettavat lääkkeet.

Vesivehmaan koulu

Opettaja arvioi oppilaan tilanteen. Luokanopettaja ottaa yhteyden puhelimitse huoltajaan. Oppilaan kotimatkan hoitaa huoltaja.

Erityisruokavaliot

Erityisruokavaliot on tarkoitettu henkilöille joilla on todettu sellainen ruoka-aineallergia tai yliherkkyys, joista aiheutuu vakavia allergia oireita. Lievemmissä allergioissa suositellaan nykyisen Kansallisen Allergiaohjelman mukaan siedätystä ruoka-aineille, joissa aiheutuneet oireet ovat lieviä (ohimenevä kutina, kirvely, ihon punoitus). Eritysruokavalioon oikeuttavan luvan saamiseksi huoltaja tai oppilas ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan puhelimitse tai käymällä vastaanotolla.

Terveydenhoitaja toimittaa tiedot ruuan valmistavalle keittiölle. Kouluterveydenhoitaja arvioi ja varmistaa erityisruokavalion tarpeen vuosittain, lukuvuoden alussa ja toimittaa tiedot kyseisen koulun keittiöön. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan myös huoltajille. Muualla tapahtuvia ruokailuita (esim. retkiä) varten huoltajan on aina tiedotettava mukaan lähtevää opettajaa oppilaan merkittävistä allergioista.

Eettisistä ja etnisistä syistä myönnetyt erityisruokavaliot voidaan hoitaa niin terveydenhoitajien kuin ruokapalveluesimiehen kanssa.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Kaikilla sama, koulukohtaista versiota ei tarvita.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa erityisruokavaliosta annettu todistus tulee toimittaa keittiöhenkilökunnalle, joka toimittaa sen edelleen valmistuskeittiöön.

Koululla on lapsen allergisia oireita varten hätälääkitys, jota säilytetään asianmukaisesti joko ensiapukaapin läheisyydessä tai jääkaapissa (lääkkeestä riippuen).

Länsi-Asikkalan koulu

Kouluterveydenhoitaja täyttää lapun oppilaan ruoka-aineallergioista ja se toimitetaan keittiöön. Ilman virallista lappua erikoisruokavaliota ei voi saada.

Vesivehmaan koulu

Toimitaan yleisen ohjeen mukaisesti. Ruoka-aineallergiat terveydenhoitajan kautta keittiölle.

Yhteistyö tehostetun- ja erityisen tuen yhteydessä

Oppilaalle annettava tehotettu ja erityinen tuki eivät kuulu opiskeluhuollon alaisuuteen mutta niitä voidaan valmistella yhteistyössä opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa. Tällaista yhteistyötä on esimerkiksi koulupsykologin arvio oppimisvaikeuksista tai terveydenhuollon arvio oppilaan sairaudesta ja sen mahdollisista vaikutuksista opiskeluun. Tarkemmin eri tukimuotojen sisältöjä ja tarjoamista käsitellään opetussuunnitelman luvussa 4 (Oppimisen ja koulunkäynnin tuki)

Tehostettu tukiTehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka laativat oppilasta opettavat opettajat. Pedagogiseen arvion pohjalta laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa. Valmisteluvaiheessa konsultoidaan myös opiskeluhuollon asiantuntijoita. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tuen antamisen kesto (alkamis- ja päättymisajankohta), tuen tavoitteet ja käytännön toimenpiteet sekä seuranta. Tarvittaessa oppimissuunnitelmaan voidaan kirjata myös opiskeluhuollon alueelle liittyviä yksilökohtaisia tukitoimia joko yksittäisinä (esim. kuraattorin, psykologin tai kouluterveydenhoitajan tapaamiset) tai oppilaan monialaisen tuen varmistamiseksi voidaan muodostaa myös yksilökohtainen asiantuntijaryhmä opiskeluhuoltolain ohjeistuksen mukaisesti. Tällöin opiskeluhuollollinen ja pedagoginen tuki toimivat erillisinä (esim kirjaukset). Opiskeluhuoltotyöhön osallistuvalla on oikeus luovuttaa oppilaan opintojen järjestämisen kannalta olennaisia tietoja oppilasta opettaville tai rehtorille. (POL 40§, LL 32§)

Erityinen tukiMikäli tehostetun tuen antama tuki ei ole riittävää oppimissuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi, laaditaan pedagoginen selvitys. Selvityksen laadintaan osallistuvat oppilasta opettavien opettajien lisäksi oppilas ja huoltaja sekä opiskeluhuoltohenkilöstön asiantuntijat. Päätöksen erityisestä tuesta antaa koulutusjohtaja. Erityisen tuen pedagogiset tavoitteet ja toimenpiteet sovitaan tapauskohtaisesti yhteistyössä oppilaan, huoltajan sekä oppilasta opettavien opettajien kanssa ja ne kirjataan HOJKS:iin. HOJKS päivitetään vuosittain. Erityisen tuen lopettaminen edellyttää hallinnollista päätöstä purkaa aiempi erityisen tuen päätös.

Koulukohtainen osioVääksyn YhteiskouluYläkoulu ja lukio

Koulu tarvitsee sellaiset opiskelijan koulunkäyntiä koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä koulunkäynnin ja tukimuotojen järjestämiseksi.

Eri asiantuntijaryhmiltä tulevat lausunnot on hyvä kirjoittaa sellaiseen muotoon, joka täyttää edellä mainitun lauseen (liian yksityiskohtaiset diagnoositiedot jätetään lausunnoista pois. Ne tiedot ovat vain asiantuntijoilla). Koulunkäyntiä koskevia lausuntoja voivat lukea mm. rehtori, laaja-alainen erityisopettaja ja opinto-ohjaajat.

Näiden lausuntojen säilytys on rehtorin kaapissa opiskelijan nimen kohdalla tai Primuksessa opiskelijan kohdalla.

Kun opettajalla on huoli oppilaan osaamisesta, niin toimi mm. seuraavasti:- keskustele oppilaan kanssa ja miettikää yhdessä erilaisia yleisen tuen tukimuotoja oppimisen parantamiseksi- ole yhteydessä huoltajiin ja luokanvalvojaan. Kodin ja koulun välinen yhteistyö- jos huoli oppimisesta jatkuu, niin ota yhteys opinto-ohjaajaan

Opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja ja aineenopettaja (tieto luokanvalvojalle):- yhteistyö huoltajien kanssa- yleinen tuki- tehostettu tuki (pedagoginen arvio ja tehostetun tuen päätös). Opinto-ohjaaja, opettajan ja oppilas tekevät yhdessä pedagogisen arvion.- jos tehostettu tuki ei ole riittävää, niin viimeistään silloin yhteys erityisen tuen koordinaattoriin ja rehtoriin.

Rehtori, erityisen tuen koordinaattori, oppilas ja huoltajat tekevät..- pedagoginen selvityksen ja hakevat erityisen tuen päätöstä

Opinto-ohjaajat:- ovat mukana siinä vaiheessa, kun opettajan ja oppilaan järjestämät tukikeinot ovat riittämättömiä- tieto yleistä tai tehostettua tukea saavista oppilaista (oma kirjanpito vai Wilmassa jokin merkintä OH/luokanvalvoja –kohdalla)

Erityisen tuen koordinaattori:- kirjanpito Asikkalan erityisen tuen oppilaista (tiedon keruu rehtoreilta niistä oppilaista, jotka ovat ehkä putoamassa erityisen tuen alueelle).- erityisen tuen koordinointi yhdessä rehtoreiden kanssa- suunnittelee yhdessä rehtoreiden kanssa erityisen tuen tuntikehysanomuksen

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa tehostetun tuen oppilaan huoltaja kutsutaan koululle suunnittelua ja arviointia varten vähintään kolme kertaa vuodessa. Erityisen tuen oppilaalle ja huoltajalle järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa suunnittelu- ja arviointikeskustelut.

Länsi-Asikkalan koulu

Opettaja pohtii yhdessä erityisopettajan kanssa millaisia tukitoimia oppilaat tarvitsevat. Oppilas etenee kolmiportaista tukea pitkin tarvittaessa.

Vesivehmaan koulu

Yhteistyössä laaja-alaisen erityisopettajan sekä huoltajien kanssa suunnitellaan toteutettavat toimenpiteet. Huoltajien kanssa pidetyistä palavereista sekä sovituista asioista opettaja tekee muistion. Noudatetaan kolmiportaisen tuen mallia.

Nuorisopalvelut

Syksystä 2014 alkaen Asikkalan kunnan nuorisopalvelut aloittaa toimintansa Aurinkovuoren koululla. Tiloissa työskentelevät erityisnuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaajat ja nuorisopalveluiden päällikkö. He aloittavat oppilaille erilaisia ryhmätoimintoja 5.-6.luokkalaisille oppilaille opiskelun tukemiseksi yhdessä koulukuraattorin kanssa. He tekevät peruskoulunsa päättävien kanssa nivelvaihetyöskentelyä jatko-opintoihin ohjautuessa. Heille kuuluu myös etsivä nuorisotyö ja muu nuorisotyö koulussa ja koulun ulkopuolella.

Lastensuojelun palvelut

Lastensuojelulailla turvataan lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lain peruslähtökohtana on, että lapsen hoito ja kasvatus on vanhempien vastuulla. Lastensuojelun tarve alkaa, jos lapsesta ei pidetä riittävän hyvää huolta.

Ehkäisevä lastensuojelu (Lsl 3a§)

Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan peruspalveluissa esim. opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Ehkäisevä lastensuojelu on kaikkien lasten ja nuorten tai heidän vanhempiensa kanssa toimivien asia. Oivan lastensuojeluyksikön ehkäisevää lastensuojelutyötä ovat mm. lastensuojelun palveluohjaus (virka-aikainen päivystys, ilmoitusten vastaanottaminen, neuvonta, ohjaus ja konsultointi p. 044 780 14 82) ja nopean puuttumisen –perhetyö.

Hammashoito ja suun terveys

Oppilaille on järjestetty säännölliset hammas- ja suunterveyden palvelut Asikkalassa hammaslääkärin ja suuhygienistien sekä hammashoitajien vastaanotolle hammashoitolasta toimitettavien kutsujen mukaisesti.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Koulu ei osallistu hammashoitoaikojen tiedottamiseen ja järjestelyihin. Koululta voidaan lähettää oppilastiedot paikalliseen hammashoitolaan.

Seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisia ei kutsuta kaikkia automaattisesti hammastarkastuksiin, vaan heillä on nk. yksilöllinen hoitosuunnitelma. Osa heistä saa henkilökohtaisen kutsun kotiin hammaslääkärin arvioimana ajankohtana. Nykyisen asetuksen mukaan kaikki kahdeksasluokkalaiset kutsutaan hammastarkastukseen, kutsut lähetetään huoltajille kotiin.

Mahdolliset jatkoajat annetaan suoraan oppilaille ja heidän tulee huolehtia vastaanotolle saapumisesta. Pyynnöstä kirjoitamme oppilaille käyntitodistuksen hammashoitolassa käynnistä.

Lukiolaisia ei kutsuta lainkaan hammashoitolaan (muutoin kuin yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan). 17-vuotiaille asikkalalaisille lähetetään kirjeen, jossa heitä kehotetaan varaamaan hammashoitolasta tarkastusajan vielä ennen 18 ikävuotta, jonka jälkeen hammashoito muuttuu maksulliseksi.

Henkilökohtaisesti sovitusta peruuttamattomasta hammashoitoajasta veloitetaan tietty eurosumma 15 vuotta täyttäneeltä.

Halutessaan oppilas ja opiskelija voi varata hammastarkastusajan milloin vain ja päivystysaikoja on joka arkipäivä aamupäivisin. Päivystysaikoja saa samalle päivälle voi tiedustella klo 7.30 alkaen hammashoitolan ajanvarauksesta.

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa hammashoito on järjestetty yhteiskuljetuksella muutaman kerran vuodessa. Oikomishoidot ja muut erityishoidot oppilas kulkee huoltajan kanssa.

Länsi-Asikkalan koulu

Länsi-Asikkalan koululla tehdään yhteistyötä eri toimialojen kanssa lasten etua ajatellen.

Vesivehmaan koulu

Koulunkäynninohjaaja tilaa taksikyydin, ilmoittaa tarkastuksesta keittiöön ruokailun viivästymiseksi sekä laittaa muistilapun kyseisen luokan taululle. Opettaja hoitaa informaation koteihin.

Puhe- ja toimintaterapiapalvelut

Laaja-alaisten puhe- lukemis- ja kirjoittamishäiriöistä kärsivien oppilaiden erityisopettajat ja erityisen tuen oppilaiden pienluokkien erityisopettajat toimivat tarvittaessa konsultaatio- ja yhteistyössä puheterapeuttien ja toimintaterapeuttien kanssa. He osallistuvat myös esiopetuksen opiskeluhuollon Erika-ryhmän toimintaan.

Vääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Puhe- ja toimintaterapiapalveluiden asiakkaaksi on mahdollista päästä lasten neuvolan tai kouluterveydenhuollon tarkastusten pohjalta taikka vanhempien/huoltajien toiveesta. Palvelut on tarkoitettu lähinnä neuvolaikäisille, mutta molempia palveluja tarjotaan myös kouluikäisille ja vanhuksille mahdollisuuksien mukaan.

Länsi-Asikkalan koulu

Erityisopettaja käy koulullamme joka tiistai.

Vesivehmaan koulu

Laaja-alainen erityisopettajamme Miia Talikka . Hän on koulullamme keskiviikoisin klo 8-13.

Oivan nuorten mielenterveystiimin palvelut ja Nuotin palvelut

Nuorten mielenterveystiimi on lähetteetön, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu 13-18.vuotiaille nuorille, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisimman varhain tukea ennen kuin ongelmat pääsevät pitkittymään ja kärjistymään. Tiimissä työskentelee psykologi ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa.

Koulukuraattori osallistuu seudulliseen nuorten mielenterveystiimin toiminnan psykososiaaliseen ohjausryhmään. Tiimi aloittaa toimintansa elokuussa 2014. Se myös jalkautuu kouluille opiskelutyöryhmiin ja yksilöllisiin monialaisiin työryhmiin tarpeen mukaan.

Nuorten mielenterveystiimi Nuotin vastaanotolle hakeudutaan ottamalla yhteyttä puhelinajalla ma-pe klo 12.00 – 13.00 puh. 044-780 2427

Sihti-toiminta, nuorten mielenterveyspalvelu Lahdessa

Sihti tarjoaa konsultaatio ja hoitoonohjauksen järjestelyapua opiskeluhuoltohenkilöstölle vaikeissa nuorten mielenterveydenhäiriöissä. Toimii asiantuntijaryhmänä Lahdessa, jonne ohjaudutaan yhteistyössä nuoren ja perheen kanssa.

Päijät-Hämeen perheneuvola

Konsultaatio ja ohjaus perheneuvolaan tapahtuu yhteistyössä oppilaan ja perheen kanssa. Opiskeluhuollon työntekijöiden ja opetushenkilöstön yhteistyötä tarjotaan hoitoprosesseissa ja oppilaalle suunnattuja tukitoimia pohdittaessa tarpeen mukaan.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Huoltajat ja oppilas/opiskelija voivat olla perheneuvolaan suoraan yhteydessä.

Huoltajat ja oppilas/opiskelija ohjataan perheneuvolan tukipalveluiden piiriin koulukuraattorin, koulupsykologin, terveydenhoitajan tai laaja-alaisen asiantuntijan ryhmän kautta.

Yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä

Kanervikon koulu ja etappi-luokat

Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa tai esiopetuksen järjestämispaikassa, johon oppilas on otettu. Oppilaalle järjestetään opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua.

Oppilaalla on käytössään kaikki koulun tukitoimet kolmiportaisen tuen mukaisesti. Mikäli oppilaan kohdalla opetus järjestetään oman koulun sijasta sairaalaopetuksessa, toteutetaan siirtyminen oppilaan, huoltajan tai muun laillisen edustajan, opetuksen järjestäjän, sairaalayksikön ja erikoissairaanhoidon moniammatillisessa yhteistyössä. Sairaalaopetus on erikoissairaanhoidon yhteydessä annettavaa perusopetusta avo- ja osastohoidon oppilaille. Sairaalaopetuksessa korostuvat kasvatuksen ja opetuksen lisäksi pedagoginen kuntoutus ja kaikkien oppilasta opettavien, kasvattavien tai hoitavien tahojen keskinäinen yhteistyö ja konsultaatio.

Sairaalaopetuksessa tuetaan oppilaan koulupolkua. Nivelvaiheyhteistyö oppilaan oman koulun kanssa korostuu tulo- ja paluuvaiheessa. Oppilaan tukitoimien ja opetuksen järjestämiseksi järjestetään sairaalaopetuksen koordinoima sekä tulo- ja paluuvaiheessa verkostopalaveri, johon kootaan tarvittava opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä. Oppilaan tulee voida palata siihen opetukseen, johon oppilas osallistui ennen siirtymistään sairaalaopetukseen.

Yhteistyö erikoissairaanhoidon hoitoprosesseissa mahdollisuuksien mukaan. Koulukuraattori on Etappi-luokkien seudullisen ohjausryhmän jäsen.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Sairaalakouluun otetun opiskelijan kouluasioita hoitavat ensisijaisesti rehtori, opinto-ohjaaja ja luokanvalvoja.

Opiskelijan asioita hoidetaan yhteistyössä huoltajien ja sairaalakoulun henkilökunnan kanssa. Opiskelu etenee terveyden ehdoilla ja neuvotteluissa sovitun kaavan mukaan. Yhteistyöhenkilöksi opiskeluasioissa sovitaan useimmiten luokanvalvoja ja/tai opinto-ohjaaja. Rehtori hoitaa neuvottelut, jotka liittyvät mm. opiskelujärjestelyihin omassa koulussa (esim. pienempi ryhmä).

Etappi –luokalle haetaan, jos koulun omat tukikeinot tuntuvat riittämättömiltä ja Etappi –luokasta voidaan saada parempi tuki opiskelijan koulunkäynnille. Ennen Etappi –hakua on koulun omat tukikeinot kartoitettu läpi ja mahdollisesti myös kokeiltu.

Etappi –luokkahaku tehdään yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien kanssa. Koululta hakemusta ovat tekemässä rehtori, erityisen tuen koordinaattori ja mahdolliset muut asiantuntijat: koulupsykologi, koulukuraattori tai kouluterveydenhoitaja.

Poliisi

Suunnitelmallinen yhteistyö ja konsultaatio lähipoliisin kanssa koulumaailman ilmiöissä. Toimiva ja ennalta määritelty yhteistyö poliisin kanssa akuuteissa tilanteissa.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Koululle on nimetty oma lähipoliisi, joka kuuluu mm. nuorisotoimen vetämään moniammatilliseen työryhmään.

Koulun lähipoliisin kanssa tehdään yhteistyötä mm. seuraavasti:- infot: liikenneturvallisuus, sosiaalinen media- oppilasselvittelyt, esim. väkivaltatilanne- vanhempainillat- päihteiden vastainen työ

Seurakunta

Lapsille ja nuorille sekä perheille suunnatut palvelut. Yhteistyö koulujen päivänavauksissa ja koulujen juhlissa.

Koulukohtainen osioVääksyn Yhteiskoulu

Yläkoulu ja lukio

Seurakunnan palveluita tarjotaan tilanteen mukaan samalla tavalla kuin muita palveluita, jotka tukevat nuorta tai perhettä. Esimerkiksi:- nuorten illat- leirit

Kalkkisten koulu

Kalkkisten koulussa rehtori ottaa tarvittaessa yhteyttä muihin kolmannen sektorin tahoihin oppilaiden, jos tilanne niin vaatii.

Länsi-Asikkalan koulu

Länsi-Asikkalan koululla pyritään hyvään yhteistyöhön kaikkien toimijoiden kanssa.

Vesivehmaan koulu

Seurakunnan edustaja pitää kerran viikossa koululle päivänavauksen. Koulu jakaa tiedotteita halukkaille seurakuntien toiminnasta, leirit yms.

Pääsiäishartaus kiirastorstaina yhteistyössä seurakunnan kanssa.

Seurakunnan toiminnasta koulun toiminnassa tiedotamme perustiedotteessa lukuvuoden alkaessa.

16.TAPOJA ILMAISTA HUOLI

Lastensuojeluilmoituksen (Lsl 25§) tekijänä voi olla kuka tahansa, mutta eräillä ammattikunnilla ja luottamustoimessa toimivilla tahoilla on siihen lakisääteinen velvollisuus. Ilmoitusvelvolliset tekevät ilmoituksen nimellään. Muilla henkilöillä on oikeus (ei velvollisuus) tehdä lastensuojeluilmoitus ja he voivat tehdä sen anonyymisti.

Ilmoituksen voi tehdä silloin, kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään.

Jos työntekijällä on vaikeuksia arvioida, onko lapsesta herännyt huoli riittävää lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, asiasta voi konsultoida lastensuojelun palveluohjaajaa. Lastensuojelulain § 25 ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltää sen tekemisen.

Hyvän hallintotavan mukaista on kuitenkin informoida perhettä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, ellei ole erityisiä syitä jättää tätä tekemättä.

Lastensuojeluilmoitukseen johtavia huolenaiheita voivat olla lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, niiden uhka tai epäily. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia. Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- ja mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia.

Lisäksi ilmoituksen aiheena voi olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi. Joissakin tilanteissa myös perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne saattaa vaarantaa lapsen huolenpitoa tai kehitystä.

Ilmoituksen saavuttua on lastensuojelun velvollisuus tutkia, tarvitseeko lapsi tai perhe lastensuojelun palveluja. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei voi jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen sen. Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään poista se, että ilmoitusvelvollinen taho tietää varmuudella, että kyseinen perhe tai lapsi on jo lastensuojelun asiakkaana. Ilmoituksen tekijän ei tarvitse arvioida, millaista apua lapsi tarvitsee.

MUUTOS LASTENSUOJELULAKIIN 01.01.2012 Lsl 25§:n 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on ilmoitusvelvollisuus mm. opetushenkilöstö, on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889)20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta. Lisäksi asiasta on tehtävä lastensuojeluilmoitus.

Lastensuojeluilmoituksen tekeminen

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä sosiaalivirastossa henkilökohtaisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Ilmoitukset tehdään lastensuojelun palveluohjaajalla p. 044 780 1482 tai Peruspalvelukeskus Oivan Internet-sivuilta saatavalla lomakkeella. Lomake lähetetään postitse.

Liite 1

Opiskeluhuoltokertomus Päiväys

Oppilas Henkilötunnus

Yhteystiedot Kotikunta

Huoltaja (nimi ja yhteystiedot)

Osallistujat (nimi ja ammatti-/virka-asema)

Asian aihe ja vireille panija

Tehdyt arviot, tutkimukset ja selvitykset

Tukitoimet (aiemmat ja nykyiset)

Yhteistyö eri tahojen kanssa

Tehdyt päätökset

Toteuttamissuunnitelma ja vastuutahot

Opiskeluhuoltokertomukseen liittyviä tietoja on asioiden hoidon järjestelemiseksi tai konsultaatioavun kysymisen vuoksi annettu seuraaville henkilöille (perustelut tiedonannolle)

Muistion laatija (nimi ja ammatti-/ virka-asema)

Muistio toimitetaan tiedoksi rehtorille

_____________________________________ ____________________________________

allekirjoitus ja nimenselvennys allekirjoitus ja nimenselvennys

_____________________________________ ____________________________________

allekirjoitus ja nimenselvennys allekirjoitus ja nimenselvennys

_____________________________________ ____________________________________

allekirjoitus ja nimenselvennys allekirjoitus ja nimenselvennys

Liite 2

Opiskeluhuoltoryhmän muistioKoulu/alue Päiväys

Läsnä

Käsitellyt asiat

Päätetyt asiat

Muistion laatija