väliraportti 4/2013 savon vammaisasuntosäätiö maarit mykkänen · 2014. 6. 30. · juvaa....

90

Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Väliraportti 4/2013

Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

2

Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO – Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon ....................................................................................................................... 4

2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI .......................................................... 6

2.1 Toimimalla kohti tavoitteita ........................................................................ 6

2.2 Tavoiteltavat vaikutukset ........................................................................... 7

3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN ........................................................... 9

3.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus ............................................................ 9

3.1.1 Toiminnan arviointia ............................................................................ 9

3.1.2 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä ................................. 12

3.2 Työyhteisöjen konsultaatio ....................................................................... 13

3.2.1 Toiminnan arviointia .......................................................................... 13

3.2.2 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä ................................. 13

3.3 Verkosto-työpajat .................................................................................... 14

3.4 Kehittämistiimit…………………………………………………………………………………………………..15

4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ ..................................................................... 18

4.1 Asiakastyön prosessi…………………………………………………………………………………………..18

4.2 Toiminnan arviointi ................................................................................. 19

4.3 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä ....................................... 20

5 HENKILÖSTÖ- JA PROJEKTINHALLINTA…………………………………………………………………….21

5.1 Projektin hallinta ..................................................................................... 21

5.2 Työntekijäresurssit .................................................................................. 21

5.3 Johtoryhmä ............................................................................................ 22

5.4 Fyysiset ja taloudelliset resurssit ............................................................... 23

5.5 Projektin arvot……………………………………………………………………………………………………..23

6 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN……………………………………………………………………25 6.1 Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta………………………………………….25

6.2 Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa ..................................................... 27

6.3 Tiedotusmateriaali levittämistyössä tukena……………………………………………………..29 7 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN ..................... 30

LÄHTEET JA LIITTEET

3

JOHDANTO

Tuetusti päätöksentekoon -projektin väliraportti kuvaa projektin edellisen toiminta-kauden toimintaa. Raportissa kuvataan projektin toiminnan vaikutuksia ja tuloksia

suhteessa projektin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Raporttiin on koottu toiminnankuvausta projektin toiminnan ajalta 9/2012-3/2013.

Raportissa tarkastellaan projektin toimintaa prosesseittain (alkaen luvusta 3). Proses-sien toimintaa kuvataan prosessikohtaisten suunnitelmien ja toteutettujen arviointien

kautta. Seuraavaksi raportissa käsitellään arviointien tulosten kautta tehtyjä johto-päätöksiä ja projektin jatko- ja kehittämissuunnitelmia loppukaudelle.

Raportissa kuvataan myös projektin tiedonvälitykseen, asennevaikuttamiseen ja vai-

kuttamistoimintaan liittyvää toimintaa, sen vaikutuksia projektin tavoitteisiin ja sitä kautta erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämään.

Projektin toimintaa tukevia suunnitelmia kuten arviointisuunnitelma ja projektin vai-heistus ja tarkistuspisteet, avataan raportin lopussa liitteissä.

Väliraportin tarkoituksena on palvella projektin etenemisen seurantaa. Se ohjaa ja jäsentää projektitiimin työtä. Raportointi on myös osa projektin levittämistyötä. Sen

avulla levitetään tietoa hyvistä käytännöistä ja opituista asioista projektin emo-organisaatiolle, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja rahoittajalle.

4

1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO – Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätök-

sentekoon ”Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta itsenäiseen harkintaan, päätöksentekoon ja

toimintaan häntä itseään koskevissa asioissa. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tah-

don ilmaisuun ei ole, on vammaista henkilöä tarpeen ja yleensä mahdollista tukea niin, että

päätökset voidaan tehdä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tuettu päätöksenteko on

termi, joka kuvaa tätä toimintaa. Termin nykyistä laajempi käyttöönotto vahvistaa menetel-

män tunnettavuutta ja tukee sen edelleen kehittämistä.”

(Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010–2015)

Tämä Suomen vammaispoliittisesta ohjelmasta löytyvä tuetun päätöksenteon määri-telmä avaa kattavasti termiä. Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoi-

keuden vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen on noussut projektin aikana entistä voimakkaammin esille valtakunnallisesti. Vammaisilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elää omannäköistä elämää, tehdä valintoja ja päätöksiä ja saada itselleen

suurin mahdollinen autonomia oman elämänsä asioihin.

Teemat ovat nousseet esille vahvasti ensimmäistä kertaa järjestetyillä Vammaispalve-luiden neuvottelupäivillä Helsingissä tammikuussa 2013 sekä Autismin Talvipäivillä Kuopiossa helmikuussa 2013.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (8.11.2012), joka koskee kehitysvammaisten

henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamista ohjataan kehittämään tue-tun päätöksenteon muotoja tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä sekä huolehtimaan, että asiakkaalla on käytössään toimivat kommunikaatiomenetel-

mät. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen itsemääräämisoikeuden edistämistä pohti-van työryhmän työ jatkuu vuoden 2013 loppuun. Työryhmän tehtävänä on selvittää

asiakkaan itsemääräämisoikeutta edistäviä toimenpiteitä ja valmistella lainsäädäntöä edistämistyön tueksi. Työryhmässä on myös pohdittavana pitäisikö tuetusta päätök-

senteosta säätää lailla. Tällä hetkellä näyttää, että tuettua päätöksentekoa kaavaillaan uuteen sosiaalihuoltolakiin tai asiakaslakiin.

Tuetusti päätöksentekoon- projektissa levittämistyötä painotetaan arjen päätöksente-kotilanteisiin ja niiden keinojen käyttöön ottoon, joilla voidaan edistää jokapäiväisiä

päätöksentekotilanteita. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuetusti päätöksentekoon -projektin taustalla vai-

kuttavat keskeisimmät tekijät.

PROJEKTIN TAUSTATEKIJÄT

Valtakunnalliset laa-tusuositukset ja ohjelmat

Lainsäädäntö Kansainväliset sopimukset ja toimintaohjel-

mat

5

VAMPO

Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010–2015.

Laki puhevammaistentulkkaus-

palvelusta – puhevammaisten tulkin rooli pää-

töksenteon mahdollistajana.

YK:n vammaisten

ihmisten oikeuksia koskeva yleisso-

pimus

Kehitysvamma-alan asumisen

neuvottelukunta – yksilöllisen tuen laatukritee-rit, 2011. Tuettu päätöksen-

teko- kriteerinä laadukkaalle asumiselle.

Vammaispalvelulain uudistumi-

nen (VPL) 2009 – Henkilökohtai-nen apu.

Euroopan neuvos-

ton vammaispoliit-tinen ohjelma 2006-2015

Asiakaslaki 2000.

Valmisteilla oleva sosiaalihuolto-laki

ja itsemääräämistä koskeva lain-säädäntö

Perustuslaki 1999.

Edunvalvontaa koskeva lainsää-

däntö.

6

2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI

2.1 Toimimalla kohti tavoitteita

Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projekti toteute-

taan vuosina 08/2011-12/2014 Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Projektin päätavoitteena on tuetun päätöksenteon edistäminen. Tavoitteeseen pyri-tään levittämällä ja juurruttamalla tietoa tuetusta päätöksenteosta ja sitä edistävistä

keinoista. Projektissa levitetään tietoa myös tuettua päätöksentekoa tukevista tee-moista, esimerkiksi puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä.

Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksi-lökeskeisen toiminnan prosessien kautta. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren

ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi.

Tukiprosessi: Hen-

kilöstö- ja projektin hallinta

YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

1.Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta

2.Työyhteisöjen konsultointi

3.Verkosto-työpajat 4.Kehittämistiimit

Ydinprosessi: Levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätök-senteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä

YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA

Päätavoite: Tuetun

päätöksenteon edistä-minen

7

2.2 Tavoiteltavat vaikutukset

Projektin välittömät hyödynsaajat ovat Savon alueen vammaiset henkilöt, joilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Projekti toimii laajasti erityistä tukea tarvitsevi-en ihmisten verkostoissa ja välillisiä hyödynsaajia ovat Savon alueella vammaisten

henkilöiden kanssa työskentelevät ammattilaiset asumis- ja työpalveluissa sekä vam-maisten henkilöiden läheiset, palveluiden tuottajat ja palveluista päättävät tahot.

Projekti pyrkii toiminnallaan vahvistamaan eri verkostojen kumppanuutta tuetun pää-töksenteon edistämisessä. Yksin työntekijöiden tiedottaminen ja kouluttaminen eivät

riitä, koska ajattelutavan sisäistäminen vaatii työtä ja aikaa jokaiselta verkostoon kuuluvalta. Projektissa nähdään tärkeänä tasavertainen ja dialoginen toiminta verkos-

toissa. Jokaisen jäsenen asiantuntijuus on tärkeää.

Eri verkostoissa toimimisen kautta projekti kerää hyviä käytäntöjä ja tarinoita pää-miehisyyden ja tuetun päätöksenteon toteutumisesta. Kokemuksista, kerätystä tie-dosta ja tarinoista tuotetaan lopputuotoksena Opas Tuetusta päätöksenteosta.

Seuraavassa taulukossa on määritelty projektin tavoiteltavat vaikutukset.

Projekti tavoiteltavat vaikutukset

Kommunikaatios-

saan haasteita omaavat henkilöt

mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa

mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa omalla kommunikaatiomenetelmällä kasvaa

syntyy ymmärrys valtaistumisesta ja oman elämän

vastuunkantamisesta kehittyy kyky määritellä oma tuen tarve päätök-

sentekotilanteissa ilmaisunvapaus; tunteet, toiveet, pelot, tarpeet

yms. mahdollistuu

itsemääräämisoikeus, päämiehisyys ja täysivaltai-nen kansalaisuus vahvistuvat

Lähiyhteisö: oh-jaajat, avustajat,

hoitajat

tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja puhet-ta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomene-

telmistä kasvaa tuetun päätöksenteon mahdollistavien keinojen ja

työvälineiden käyttäminen arjessa vahvistuu valmius tukea asiakasta tekemään omaa elämään-

sä koskevia päätöksiä kasvaa päämiehisyyttä ja itsemääräämistä vahvistavan

työskentelytavan muodostuminen alkaa

Läheiset valmius tukea läheistä isoissa ja pienissä päätök-

sissä kasvaa huoli läheisen osattomuudesta vähenee mahdollisuus olla läheisen tukena oman näköisen

elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa

8

2.3 Toiminnan arviointi

Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja, yhteistoimin-nallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta,

tarkastellaan tuloksellisuuden ja vaikutusten sekä tarkoituksenmukaisuuden näkökul-mista. Arviointisuunnitelma (LIITE 1) laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011 ja päivitettiin alkuvuonna 2013 vastaamaan prosessien arvioinnin tarpeita. Arvioinnin

tuottamia tietoja käytetään toiminnan jatkosuunnitteluun, kehittämistarpeiden ja uu-delleensuuntautumisen tunnistamiseen, itsearvioinnin tukemiseen ja onnistuneiden

kokemusten vahvistamiseen.

Arviointi on luonnollinen osa levittämisprojektin vaikutusten arviointia. Arvioinnin pe-rusteella voidaan todentaa erilaisten levittämistyön työmuotojen tehokkuus ja tarkoi-tuksenmukaisuus. Arvioinnin tuloksia verrataan aina projektin toimintasuunnitelmassa

määriteltyihin tavoitteisiin, prosessikohtaisiin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Arvioinnin lähtökohtana on, että projekti voi ottaa arvioinnin tulokset nopeasti huomi-

oon toiminnan suunnittelussa. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden

itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyö-kumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen ar-

viointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvi-oinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehok-kuuden prosessinäkökulmasta, jolloin arvioinnin tukena käytetään laadittua työsuun-

nitelmaa (LIITE 2). Työsuunnitelma on päivitetty alkuvuodesta 2013.

Palveluntuottajat tuetun päätöksenteon aseman vahvistaminen; laa-tukriteerit, toimintaohjeet, asiakaskohtaiset suun-

nitelmat tuetun päätöksenteon mahdollisuudet asiakkaan

arjessa kasvavat; henkilöstöresurssi, henkilös-tönosaaminen, yksilökeskeisen palveluprosessin

kehittäminen, työvälineet

Palveluista päättä-

vät tahot

valmius tarjota tukea; työmenetelmät päätöksen-

tekotilanteissa kasvaa päämiehisyys ajattelu vahvistuu

valmius vastata vammaispolitiikan haasteisiin

Yhteiskunta tuettu päätöksenteko mahdollistuu projektin vaiku-tuspiirissä olevien asiakkaiden arjessa

9

3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

3.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus

Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus etenee seuraavan prosessin mukaisesti vuosit-tain. Prosessikuvaus löytyy liitteestä 3.

Alkuvuodesta 2012 projekti aloitti työyhteisöjen pitkäkestoisen ohjauksen pilottiyksi-

köissä. Ensimmäisenä toimintakautena ohjaukseen osallistuivat Ylä-Savon Sote ky:n Kotirinteen ohjatun asumisen yksikkö, Huitulanharjun autetun asumisen yksikkö,

Mäntylän ohjatun ja tuetun asumisen yksikköyksikkö ja Pihlajakodin ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö. Savon vammaisasuntosäätiön pilottiyksikkönä toimi Kallion palve-lukoti.

Projekti toteutti yksiköissä vuoden mittaisen työyhteisöjen ohjauksen. Projekti arvioi

omaa toimintaa yksiköissä kesällä 2012 toteuttamalla väliarvioinnin, jonka mukaisesti toimintaa suunniteltiin syksylle 2012. Keväällä 2013 yksiköissä toteutetaan loppuarvi-ointi. Loppuarviointi toteutetaan lomakekyselyin, joita täydennetään työntekijöiden ja

yksiköissä asuvien päämiesten haastatteluilla.

Työyhteisöillä on aktiivinen, osallistuva ja vuorovaikutteinen rooli projektin yhteistyö-kumppanina. Projekti tuo toimintaan mukaan omaa asiantuntemustaan, mikä yhdistyy työyhteisöjen arjen asiantuntemukseen. Väli- ja loppuarvioinnin pohjalta toimintamal-

lia kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2013 alusta projekti on toteuttanut työyhteisöjen ohjausta Ylä-Savon Sote Ky:n päivätoimintayksiköissä Sukevalla Pirtissä ja Kiuruveden päivätoiminnassa. Toi-

minta etenee prosessin kuvauksen mukaisesti. Toiminnassa toteutetaan väliarviointi toukokuussa 2013.

3.1.1 Toiminnan arviointia

Toiminnasta toteutettiin väliarviointi keväällä 2012 arviointisuunnitelman mukaisesti. Kevään 2012 väliarviointia verrataan syksyn 2011 alkukartoitukseen ja tavoitteena on pystyä todentamaan projektin toiminnan vaikutuksia työyhteisöissä ja sitä kautta asi-

akkaiden arjessa.

Seuraavassa taulukossa esittelemme väliarvioinnin koosteen arvioinnin pääteemojen kautta. Väliarviointi toteutettiin ainoastaan toimintaan osallistuneille työntekijöille ja palveluntuottajan edustajalle, joten eri kohderyhmien palautetta ei ole eritelty taulu-

kossa.

Loppuar-viointi

Toiminta yksi-köissä

Toiminnan väliarviointi ja jatkosuunnittelu

Toiminta yksi-köissä

Verkostoi-tuminen

10

Arvioinnin kohde Mikä meni hyvin? Mitä pitäisi kehittää?

Toiminnan tavoit-teet

Toiminnalla on selkeät yleiset ja yksikkökoh-

taiset tavoitteet. Tavoitteet ovat nous-

seet työyhteisöjen tarpeista

Työyhteisöohjauksen sel-keämpi kuvaaminen

Tavoitteiden laatimisessa ottaa huomioon yksiköiden

asiakkaiden tarpeet. Tavoitteiden näkyminen

yksiköiden oman työn suunnittelussa

Toiminnan sisäl-

tö/laatu

Toiminnan sisällön

suunnittelussa on huomioitu yksiköiden

tarpeet. Projektin käyttämien

työmenetelmien ja -tapojen valinta on on-nistunut ja niitä on

yhdessä suunniteltu työyhteisöjen kanssa.

Työntekijän toiminta on ammattitaitoista.

Toiminnan kehittämi-

nen on joustavaa.

Toiminnan sisällössä tulisi

huomioida palveluntuotta-jan tarpeet vahvemmin.

Toiminnan sisällön selke-ämpi määrittely

Toimintaan osallistumisen helppous

Toiminnan käytän-

nönjärjestelyt

Tapaamisia on ollut

riittävästi ja niiden suunnittelu on ollut

joustavaa. Yhteistyö ja yhtey-

denpito ovat olleet su-

juvaa. Tiedottaminen on on-

nistunut. Projektityöntekijä on

ollut helposti saavu-

tettavissa.

Käytännönjärjestelyjen

sujuvuus

11

Seuraavassa taulukossa on kuvattu toiminnan vaikutuksia työntekijöiden ja asiakkai-den näkökulmista.

Vaikutukset työntekijöihin Vaikutukset asiakkaisiin

tietoa kommunikaatiomenetelmis-

tä ja tuetusta päätöksenteosta

rohkeus, kuuntelemisen- ja sovel-

tamisentaito kasvanut

työyhteisössä alettu pohtimaan

itsemääräämisoikeuden toteutu-mista monipuolisemmin

tavoitteellisuus omassa työssä

ideoita ja vinkkejä päätöksenteon tukemiseen

kokonaisvaltainen ymmärrys asi-akkaita kohtaan

vertaistuki

yhteishenki kasvanut

kunnioitus asiakkaiden tekemiä

päätöksiä kohtaan

arki selkeytynyt

päämiehisyys vahvistunut

keskustelua aiheesta

keinoja ja ideoita päätöksenteon tuek-

si

tukea kommunikointiin, kommunikoin-

tiympäristö laajentunut

mahdollisuus tehdä päätöksiä itsenäi-sesti tai yksilöllisellä tuella

vaihtoehtojen ja valintojen mahdolli-suus kasvanut

voimaantuminen on alkanut

12

3.1.2 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä

Väliarvioinnin kautta projekti sai kattavaa arviointitietoa työyhteisöjen pitkäkestoisen

ohjauksen merkityksestä ja vaikutuksista tuetun päätöksenteon ajattelu- ja toiminta-

tavan omaksumisessa. Arviointitiedon myötä prosessin jatkokehittäminen mahdollistui ja projekti pystyi entistä paremmin vastaamaan työyhteisöjen ja päämiesten tarpei-siin.

Työyhteisötoiminnalla katsottiin olevan suuri vaikutus teeman sisäistämisessä. Työn-tekijät kokivat yhteiset tapaamiset tärkeiksi. Myös jokaisen työyhteisön edustajan

osallistuminen edesauttoi oman työn kehittämistä. Työntekijät uskoivat, että heillä on entistä paremmat mahdollisuudet työskennellä asiakkaiden itsemääräämisoikeutta

kunnioittavasti. Arviointitiedon myötä joitakin prosessin osia jatko kehitettiin, jotta teemojen juurtuminen työyhteisöjen arkeen olisi mahdollisimman tehokasta ja pysy-

vää.

Arviointitiedon pohjalta työyhteisöohjauksen prosessia kehitettiin selkeämmäksi. Toi-

minnan alussa tammikuussa 2013 uusille työyhteisöille pilottimalli esiteltiin ja toimin-nan sisältöä suunniteltiin heidän tarpeitaan vastaavaksi. Pilottiyksiköiden kanssa pai-notettiin toimintaa asiakkaita osallistavaan suuntaan. Asiakkaat olivat syksyllä 2012

mukana ohjaustapaamisissa ja heiltä kerätään kevään 2013 aikana myös arviointitie-toa. Palveluntuottajan tarpeita ja toiveita pyritään jatkossa kuuntelemaan entistä pa-

remmin säännöllisten keskustelujen kautta. Ylä-Savon Soten edustaja osallistuu myös jatkossa projektin johtoryhmään, jolloin tarpeet ja toiveet näkyvät suoraan projektin toiminnan suunnittelussa.

Projektin työyhteisöohjauksen jälkeen tuetun päätöksenteon uskotaan juurtuvan työ-

yhteisöjen tapaan tehdä työtä. Prosessia kehitettiin niin, että syksyllä 2012 toiminnas-sa keskityttiin teemaa juurruttaviin työmenetelmiin ja – tapoihin. Teeman merkitystä vammaistyössä avattiin vielä kokonaisvaltaisemmin. Työyhteisöt määrittelivät itse ke-

tä heidän yhteistyötahojaan projektin olisi hyvä tiedottaa teemasta. Eri verkostojen tiedottaminen ja sitouttaminen mukaan on teeman juurtumisen kannalta tärkeää.

Kehittämistyössä nähtiin haasteena työyhteisöjen ja projektin aikataulujen yhteenso-pivuus. Väliarvioinnin kautta kiinnitettiin enemmän huomiota työyhteisöjen aikataulu-

jen ja resurssien huomioimiseen. Kehittämistyö on antoisaa ja tehokasta sekä juurtu-mista edistävää silloin, kun työntekijöillä on siihen varattu aika ja aikataulut sopivat

hyvin perustehtävän hoitamiseen. Työyhteisöjen sisäiseen tiedonsiirtoon päätettiin myös löytää ratkaisuja projektin toiminnan kautta. Työyhteisöohjauksen loppumisen jälkeen tiedonsiirtoon ja kehittämistyön jatkamiseen perustettiin kommunikaatiovas-

taavien tiimi. Ylä-Savon Sotessa tiimi aloitti toiminnan alkuvuodesta 2013. Tiimin toi-minnasta kerrotaan enemmän Kehittämistiimit kappaleessa.

13

3.2 Työyhteisöjen konsultaatio

Konsultaatio on prosessina kevyempi kuin työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus ja yh-teistyötahon tarpeeseen suoraan vastaava. Konsultaatiossa yhteistyötaho ottaa pro-

jektiin yhteyttä, josta työskentely käynnistyy. Konsultaatiossa projekti tiedottaa, neu-voo ja ohjaa työntekijöitä sekä asiakkaita saman konsultaatiotarpeen sisällä. Konsultaatio etenee seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin keväällä 2013 päivitet-ty kuvaus löytyy liitteestä 4.

Yhteistyötaho voi pyytää projektin konsultaatiota asiakastilanteeseen, jossa tarvitaan

tuettuun päätöksentekoon tukea ja ohjausta sekä asiakkaalle että hänen lähiyhteisöl-leen. Konsultaation tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä tekemään omaa

elämäänsä koskevia mahdollisimman itsenäisiä päätöksiä sekä ohjata ja tiedottaa hä-nen lähiyhteisöään tuettuun päätöksentekoon liittyvissä asioissa.

Projekti käynnisti konsultaation Pohjois-Savon Poliklinikan kautta tulleen asiakkaan tarpeen mukaan. Toimintaan osallistui asiakkaan lisäksi hänen asuinpaikkansa työnte-

kijät sekä kunnan palveluohjaaja. Sekä asiakkaalle, että työntekijöille laadittiin kon-sultaatiotavoitteet. Aikataulutus ja toiminnan sisältö suunniteltiin heidän kanssaan yhdessä. Työyhteisön konsultointeja 6/2012-3/2013 välisenä aikana oli yhteensä 5,

joista viimeisellä kerralla toteutettiin loppuarviointi. Asiakastapaamisia oli yhteensä 13, joista kahdella viimeisellä kerralla toteutettiin loppuarviointi. Työntekijöiden ja

asiakkaan konsultaatiot järjestettiin aina erikseen. Konsultaation aikana verkostopala-vereita oli 2-3 kertaa. Konsultaation tarve oli selvittää asiakkaan oma tahto hänen tulevan asuinpaikkansa suhteen. Asiakkaan konsultaatio painottui oman mielipiteen

sanomisen harjoitteluun ja elämän suunnitteluun. Työyhteisöjä projekti konsultoi asi-akkaita osallistavista työmenetelmistä, itsemääräämisoikeudesta ja tuetusta päätök-

senteosta. Konsultaation aikana asiakas muutti uuteen kotiin ja konsultaatio lopetet-tiin asteittain muuttamisen jälkeen.

3.2.1 Toiminnan arviointia

3.2.2 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä

Loppuarviointi Toiminnan toteut-

taminen Yhteistyön muo-doista sopiminen

Yhteydenotto projektiin

14

3.3 Verkosto-työpajat

Vuoden 2013 aikana projekti toteuttaa 2 verkostotyöpajaa Savon alueella alueittain. Poikkeuksena Ylä-Savon alue, jossa vuoden 2014 aikana toteutetaan tietotori tapah-

tuma yhteistyössä Minun asumisen polkuni- projektin kanssa.

Työpajojen suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2012 yhteistyössä Savon Vammaisasun-tosäätiön palvelutoiminnan kanssa. Savon vammaisasuntosäätiöstä suunnitteluvai-heen yhteyshenkilöitä ovat Minna Tuomi (Särkiniemen palvelukoti/ Kuopion alue) ja

Päivi Mertanen (Etelä-Savon alue). Suunnittelutapaamisia on ollut muutamia molem-milla aluille. Yhteyshenkilöt ovat olleet yhdessä suunnittelemassa työpajojen käytän-

nönjärjestelyjä, markkinointia ja työpajojen sisältöä. Työpajoja markkinoitiin ensisijaisesti projektin yhteistyöverkoston jäsenille ja heidän

yhteisöilleen. Vuoden 2013 alussa työpajojen markkinointia laajennettiin koko Savon alueella vammaisalalla työskenteleville, päämiehille ja heidän läheisilleen. Työpajatoi-

minnan lähtökohta on, että kevään ja syksyn työpajoihin osallistuvat alueilla samat osanottajat. Molempien alueiden pajoihin mahtuu enimmillään 50 osallistujaa, mutta projektin tavoite on saada paikalle 20 aktiivista osallistujaa.

Keväällä työpajojen sisällöt ovat Tuetun päätöksenteon- teemaan alustavia ja syksyllä

syvennytään aiheeseen. Sekä kevään että syksyn työpajoissa on myös toiminnallista sekä osallistavaa sisältöä. Kuopion työpajat pidetään 19.4.2013 ja 11.10.2013 Särki-niemen toimintakeskuksessa ja Mikkelin 13.4.2013 ja 5.10.2013 Monikulttuurikeskus

Mimosassa.

Työpajat ja niiden vetäjät: Tuettu päätöksenteko; Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen, Tuetusti päätöksente-koon-projekti, Savas

Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu; Hanna Martikainen, ohjaaja ja Päivi Merta-

nen, palvelukodin johtaja/Mari Heikkinen, ohjaaja, Savas Kommunikaatio ja vuorovaikutus; Marja Vilkki, AAC-ohjaaja, Vaalijala ky.

15

3.4 Kehittämistiimit

Tuetusti päätöksentekoon-projekti on ollut mukana toteuttamassa syksyn 2012 ja ke-vään 2013 aikana erilaisia kehittämistiimejä. Tiimien tarkoituksena on toimia projektin levittämis- ja juurruttamistyön tukena sekä kehittää toiminnan aikana omaa työsken-

telyään ja ajatteluaan. Osan tiimeistä projekti perustaa omana toimintanaan ja osan yhteistyössä Minun asumisen polkuni- projektin kanssa.

Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimi

Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimit ovat kokoontuneet alueellisesti kevääseen 2013 mennessä 3 kertaa. Tiimeihin on osallistunut Savon Vammaisasuntosäätiön yk-

siköiden kommunikaatio- ja vuorovaikutusvastaavat. Tiimit ovat suunnitelleet tapaa-misten sisällöt vastaamaan tiimien tavoitteita. Projektin toiminnan aikana jokaisen

tiimin tavoitteena on päivittää vastuualueen hoitajien tehtävänkuvaus ja laatia yksik-köön perehdytyskansio koskien kommunikaatioon ja tuettuun päätöksentekoon liitty-viä asioita. Työskentely on käynnistynyt kaikilla alueilla hienosti ja tiimien tavoitteita

ja tarkoitusta kirkastetaan kevään 2013 aikana Savon Vammaisasuntosäätiön esi-miestyöryhmässä.

Tiimien ensimmäisten tapaamisten perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että työnte-kijöillä on tarvetta vertaistuelle ja yhteistoiminnalliselle oppimiselle. Tiimeissä on jaet-

tu hyviä käytäntöjä ja ideoita. Tiimien toiveesta Savon Vammaisasuntosäätiön sisäi-seen tiedotuskanavaan perustettiin materiaalipakki, johon eri yksiköistä voidaan lada-

ta kommunikaatiomateriaalia ja tietoa eri teemaan liittyvistä aiheista. Vuoden 2013 alusta Kommunikaatiovastaavien tiimi on myös perustettu Ylä-Savon

Soteen osaksi projektin levittämis- ja juurruttamistyötä Ylä-Savon Sotessa. Tiimi on laatinut tavoitteet toiminnalle ja tavannut 2/2013 ensimmäisen kerran.

Asumispalvelun tuottajien kehittämistiimi

Projekti on osallistunut suunnitellusti Minun asumisen polkuni- projektin käynnistä-mään asumispalvelun tuottajien kehittämistiimin järjestämiseen. Tiimiin toimintaan

osallistuu molempien projektien verkostoista toimijoita. Toimijat on koottu molempien projektien ohjausryhmien edustajista. Tiimin tarkoituksena on toimia yksilöllisen asu-misen ”ideariihenä” palvellen molempien projektien tavoitteita. Tiimi kokoontui edelli-

sen kerran 11/2012, jolloin aiheena oli vertaisarviointi. Vertaisarvioinnista kertoi tii-miin osallistuville itse vertaisarvioijana toimiva päämies.

Asiakkaista koostuva kehittämistiimi

Minun asumisen polkuni- ja Tuetusti päätöksentekoon- projektin yhteistyö

Projekti osallistui Minun asumisen polkuni- projektin asiakastiimin perustamiseen ja toiminnan toteuttamiseen syksyn 2012 aikana. Asiakastiimin työskentelyn tavoitteena oli kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osallisuus tiedonkeruun ja ihanneasumisen

mallintamistyössä. Asiakastiimityöskentelyä toteutettiin Mikkelin seudulla. Tiedonke-ruun kooste on kokonaisuudessaan osa Minun asumisen polkuni- projektin toimintaa.

Asiakastiimityöskentelyn tavoitteena oli kerätä ensisijaisesti tietoa Minun asumisen

polkuni-projektin ihanneasumisen mallintamisen tueksi. Tietoa kerättiin päämiesten

16

tulevaisuuteen, asumiseen, tuen erilaisiin muotoihin ja itsemääräämisoikeuteen liitty-vistä teemoista. Projektin ydintehtävä asiakastiimeissä oli kiinnittää huomioita vuoro-

vaikutukseen, kommunikointiin ja päätöksentekoon liittyviin asioihin. Tiedonkeruussa kiinnitettiin erityisesti huomiota vuorovaikutustilanteiden rakentamiseen. Kysymykset laadittiin selkokielisiksi ja niitä kuvitettiin tarpeen mukaan. Itse kyselytilanteissa an-

nettiin erilaisia vastausvaihtoehtoja sekä suullisesti että kuvallisesti. Jokaisen osallis-tujan mielipidettä kuultiin hänen tarpeidensa mukaisesti. Osallistujilla oli esimerkiksi

mahdollisuus antaa halutessaan vastaukset projektityöntekijälle kahden kesken. Tiedonkeruusta saatiin vahvistus sille, että erilaisten vaihtoehtojen antaminen auttaa

tekemään omaa elämää koskevia päätöksiä. Tukea päätöksentekoon tarvitaan erityi-sesti silloin, kun päätettävä asia on itselle uusi. Omien asioiden päättäminen ja omiin

palavereihin osallistuminen nähtiin tärkeänä osana itsemääräämisoikeutta.

Tuetusti päätöksentekoon- projektin asiakastiimit

Tuetusti päätöksentekoon-projekti toteuttaa päämiehille suunnattuja toiminnallisia koulutuksia syksyllä 2013. Koulutusten suunnittelutyö on aloitettu keväällä 2013.

Päämies- koulutus nimellä kulkevat koulutukset järjestetään jokaisella alueella; Iisal-mi, Kuopio ja Mikkeli. Alueilta haetaan yhteistyökumppaneiksi erityisammattioppilai-toksia, kouluja ja päivätoimintayksiköitä, joihin koulutukset suunnataan. 5 tapaamis-

kertaa kestävä koulutus tulee olemaan osa yhteistyötahon toiminnan sisältöä eli esi-merkiksi päivätoiminnassa se on kurssimuotoinen koulutus, johon koko ryhmän pää-

miehet osallistuvat. Alla olevassa taulukossa on esitelty Päämies-koulutusten suunnitelma.

Päämies – koulutukset (5 tapaamiskertaa)

Tavoite Saada tietoa ja harjoitella oman elämän päätöksentekoa

Paikkakunnat Iisalmi, Mikkeli ja Kuopio

Kohderyhmä Erityisammattioppilaitokset, koulut ja päivätoimintayksi-köt, tukea tarvitsevat henkilöt

Sisältö

1. tapaaminen Tutustuminen; kuvien ja tai omien esineiden, ta-varoiden yms. avulla itsensä esittely

Projekti kertoo tavoitteen ja tapaamiskertojen si-

sällöt

2. tapaaminen Tietoisku tuetusta päätöksenteosta

Harjoitellaan päätöksentekoa harjoitusten ja eri-laisten menetelmien avulla, esim. tuetun päätök-

senteon kartta, valintataulut yms. Teen päätöksiä esitteen läpi käyminen pienissä

ryhmissä, arvioidaan esitteen toimivuutta

3. tapaaminen Kartta- työvälineestä tietoa Unelmien kartan valmistaminen

4. tapaaminen Keskustelua omaan elämään vaikuttamisesta,

17

esim. palvelujen arviointi

Tiedottamista Vamposta, Me Itse ry:stä yms.

5. tapaaminen Kokemuspuhuja kertoo, kuinka on vaikuttanut

omaan elämäänsä (selkeästi vertaispuhuja, eri paikkakuntien vertaispuhujat olisivat eri elämänti-

lanteissa)

18

4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ

4.1 Asiakastyön prosessi

Asiakastyö etenee jokaisen asiakkaan kanssa seuraavan prosessin mukaisesti. Proses-sin tarkempi kuvaus liitteessä 5.

Tuettu päätöksenteko vaatii harjoittelua ja tavoitteena on rohkaista ja kannustaa hen-kilöitä tekemään omaa elämäänsä koskevia mielekkäitä valintoja. Tuetun päätöksen-

teon lähtökohtana on, että henkilö aidosti päättää itse omista asioistaan sen jälkeen, kun hänelle on kerrottu asian taustat, ratkaisuvaihtoehdot ja mahdolliset ratkaisun

seuraukset. Tuetusti päätöksentekoon-projektin asiakastyön tavoitteena on juuri pää-töksenteon harjoittelu tutun ihmisen kanssa. Työskentelyn tarkoituksena on antaa

päämiehille mahdollisuus kasvaa päämiehisyyteen asiakastyön kautta. Asiakastyössä on mukana 3 asiakasta. Syksyllä 2012 toteutettiin kahden asiakkaan ja

heidän lähi-ihmisten kanssa väliarviointi ja keväällä 2013 arviointi toteutetaan yhden asiakkaan kanssa. Vuoden 2013 aikana toiminnassa painotetaan verkostotyöhön. Yk-

silökeskeisen työskentelyn tavoitteena on tiedottaa asiakkaan lähiyhteisöä tuetun päätöksenteon keinoista ja tukea heitä mahdollistamaan tuettu päätöksenteko asiak-kaiden arjessa. Jokaisen päämiehen lähiyhteisöön kuuluu ihmisiä eri verkostoista.

Avainyhteistyötahoja ovat vammaisten henkilöiden perheet, asumisyksiköt, päivä- ja työtoimintayksiköt sekä koulut. Yksilökeskeinen työ sisältää auttavan materiaalin val-

mistamista, tiedon etsimistä sekä yksilökeskeisen elämänsuunnittelun menetelmien käyttämistä.

4.2 Toiminnan arviointi

Asiakastyössä toteutetaan väliarviointi noin puolessa välissä toimintaa. Arvioinnin kohteena ovat tavoitteiden, toiminnan sisällön, käytännönjärjestelyjen ja toiminnan vaikutusten arvioiminen. Toimintaan osallistuneilta asiakkailta kysytään heidän arvio-

taan toiminnasta yleisesti (Mikä on ollut mukavaa/ikävää?) sekä toiminnan vaikutuk-sista omaan elämään. Arvioinnin pohjalta projekti toteuttaa itsearvioinnin ja pohtii

asiakastyön suunnitelman tarkennusta ja uudelleensuuntautumista. Asiakastyössä toteutettiin väliarviointi 2 asiakkaan kanssa syksyllä 2012. Seuraavaan

taulukkoon on koottu asiakkaiden, omaisten, lähityöntekijöiden ja palveluista päättä-vän tahon vastausten kooste. Yhteensä haastateltavia oli 6.

Loppuarviointi ja toiminnan päättäminen

Toiminnan toteuttamista

Toiminnan suunnittelu ja to-teuttaminen

Asiakkuuden aloittami-nen ja tutustuminen

Asiakkaan valinta

Väliarviointi

19

Arvioinnin kohde: Toiminnan tavoitteet, sisältö/laatu ja käytännönjärjestelyt

Mikä meni hyvin? Mitä pitäisi kehittää?

Tavoitteet ja toiminnan sisältö läh-

teneet asiakkaan todellisista tar-peista

Verkostotyön suunnittelu; yhteistyön

käytäntöjen sopiminen vastaamaan kaikkien verkostojen tarpeita ja samal-

la verkostotyön toteuttamisessa asia-kaslähtöisyyden huomioiminen

Verkostotyölle yhteisen ajan löytämi-nen, henkilöstön aktivointi ja sitoutta-

minen

Yksilöllisyys, asiakkaan arvostus ja kunnioitus, eettisyys

Yhteistyö ja tiedottaminen, projekti tukee lähi-ihmisten työtä asiakkaan

hyväksi

Toiminta on ollut asiakkaalle mie-

leistä, yhdessä tekeminen on erityi-sesti mukavaa

Asiakas on saanut ilmaista omaa tahtoaan toiminnassa; mistä tykkää ja mistä ei?

Projektityöntekijä on mukava ja kiinnostunut asiakkaan asioista

Seuraavassa taulukossa on kuvattu asiakastyön vaikutuksia toimintaan osallistuneille

asiakkaille ja muille verkoston jäsenille, joita väliarvioinnissa haastateltiin.

Vaikutukset työntekijöihin Vaikutukset asiakkaisiin

itsemääräämisoikeus ja tuettu

päätöksenteko tulleet enemmän ajatuksen ja käytännön tasolla tu-

tuksi

omat toimintamallit ja arvot sekä

näkemys asiakkaan kuuntelemi-sesta vahvistuneet

uusia näkökulmia

uusia ideoita ja materiaalia perus-

työhön

halu saada lisää tietoa projektilta

herättänyt ajatuksia

tukee omaa ammatillisuutta ja sen

aktiivisuus, kiinnostus ja motivaatio

omaa elämää koskeviin asioihin kas-vanut

esittää omia toiveita entistä enemmän

säännölliset tapaamiset auttaneet

ajan hahmottamisessa

positiivinen vaikutus

voimaantuminen

projektin toiminta lisää mielipiteiden

ilmaisun helppoutta ajan myötä

20

4.3 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä

Arvioinnin tuloksena voidaan sanoa, että asiakastyö on käynnistynyt hyvin. Asiakkaat sekä heidän lähi-ihmiset ovat tyytyväisiä projektin toimintaan.

”On syntynyt tunne, että nyt ollaan aidosti asiakkaan asioiden äärellä, häntä todella

kuullaan ja hänen on helppo olla läsnä.” Väliarvioinnista saatiin arvokasta tietoa asiakastyön prosessin suunnitteluun ja toteut-

tamiseen. Prosessiin oltiin yksimielisesti tyytyväisiä. Asiakastyötä toteutetaan asiak-kaan ehdoilla ja tavoitteiden laadinta sekä valitut työmenetelmät nähdään onnistunei-

na. Toiminnasta on lisäksi ollut selkeästi positiivisia vaikutuksia asiakkaiden elämään.

Arvioinnista nousi tieto, että prosessissa pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota verkosto-

työhön ja hyväksi havaittujen työtapojen levittämiseen ja juurruttamiseen.

”Valmiuksia on ollutkin, nyt haluaisin konkreettisia keinoja kuinka toteuttaa asiakas-työtä paremmin.”

”Tärkeää on, että asiakastyö avataan henkilöstölle, konkreettiset tuotokset käydään läpi, jotta niitä voidaan ottaa arjen käyttöön.”

Arvioinnin jälkeen prosessisuunnitelmaa tarkasteltiin ja asiakastyön loppuaikaa pää-dyttiin painottamaan verkostotyöhön ja asiakastyön työmenetelmien juurruttamiseen

työyhteisöihin. Yksilöaika asiakkaille nähtiin tärkeänä, mutta hyvät tulokset ja vaiku-tukset eivät jää elämään ilman aktiivisista ja tavoitteellista verkostotyötä. Keväällä 2013 laaditaan yhteistyötahojen kanssa yksilölliset suunnitelmat verkostotyölle.

Arvioinnista nousi esiin, että suunnitelma asiakkuuden lopettamiseksi on laadittava

huolellisesti, jotta lähihenkilöiden työ- ja toimintatapojen muutoksen kautta voidaan varmistaa asiakkaan elämään tulleiden vaikutusten jatkuvuus. Asiakkuuden lopetta-miseen tehtiin suunnitelma alkuvuodesta 2013.

Verkostotyön suunnitelman tueksi koottiin kaikki projektin levittämät teemat liittee-

seen 6. Asiakastyöhön osallistuneet päämiehet ovat itse myös voimaantuneita ja in-nostuneita levittämään asiakassuhteessa oppimaansa asuinkavereilleen. Levittämis-työtä suunnitellaan jatkossa niin, että itse päämiehet ovat osallisina levittämisessä.

tarkastelua

työyhteisön tavan toimia kyseen-

alaistaminen ja tarkastelu kriitti-semmin

puhuvan päämiehen kanssa myös

ilmeiden ja eleiden tulkitseminen

tärkeää – oivallus syntynyt

taito antaa enemmän aikaa ja ti-

laa oman elämän päätöksente-koon

21

5 HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIN HALLINTA

5.1 Projektin hallinta

Projektin toiminnan arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma, arvi-ointisuunnitelma sekä riskienhallintasuunnitelma (Liite 7).

Riskienhallintasuunnitelma tukee riskien tunnistamisessa ja uudelleenarvioinnissa.

Suunnitelma päivitettiin vuoden 2012 lopussa. Nykyinen suunnitelma on laadittu pro-sesseittain ja sillä on entistä helpompi vastata riskeihin jo toiminnan suunnitteluvai-heessa. Riskien tunnistaminen toteutettiin alkuvuodesta 2013 ja sitä toteutetaan tar-

peen mukaan.

Työsuunnitelma tukee projektin tavoitteiden mukaista etenemistä ja työsuunnittelua. Työsuunnitelmaa tarkastetaan kuukausittain projektitiimin tapaamisissa. Molempien suunnitelmien päivityksessä ja laatimisesta vastaa projektipäällikkö.

Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan

säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat säätiön kehittä-misyksikön alaisuuteen. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laa-

tusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uu-sinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti

säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Tuetusti päätök-sentekoon- projekti osallistuu keväällä 2013 Savon Vammaisasuntosäätiön palvelu-toiminnassa toteutettavaan ulkoiseen auditointiin yksilöllisen elämänsuunnittelun ke-

hittämistyön myötä.

Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päät-tää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen sekä vah-vistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallin-

nasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja.

5.2 Työntekijäresurssit

Tuetusti päätöksentekoon-

projektin työntekijät

Työaikaresurssit

Maarit Mykkänen Projektipäällikkö

Pohjois-Savo/Iisalmi

Projektin hallinta ja henki-

löstö Yhteistoiminnallinen ke-

hittäminen

Levittäminen, tiedottami-

8/2011 – 12/2014 Iisalmi

22

nen, kouluttaminen, kon-

sultointi Dokumentointi ja rapor-

tointi

Virpi Puikkonen Projektiohjaaja

Etelä-Savo/Mikkeli

Tiedottaa, ohjaa, koulut-

taa ja konsultoi Yksilökeskeisen työsken-

telyn suunnittelu ja toteu-

tus Sidosryhmätyöskentely

10/2011-12/2014

Kirsi Ruutala

Kehittämispäällikkö Kuopio

Projektipäällikön esimies

Tukee projektia tavoitteen mukaisessa toiminnassa,

verkostoitumisessa, ver-kostoyhteistyössä ja juur-ruttamisessa

10% työaika

Projektin henkilöstön toimintaa seurataan perehdytysohjelmalla sekä vuosittain toteu-

tettavilla kehityskeskusteluilla. Projektin koulutussuunnitelma vuodelle 2013 laadittiin alkuvuodesta 2013. Projektin kouluttautumisessa haetaan vuoden 2013 aikana syven-tävää tietoa tuetusta päätöksenteosta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä sekä kehit-

tämistyöstä.

5.3 Johtoryhmä

Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmal-

lista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä

muistiot. Kevään 2013 aikana tapaamisia on ollut 2 kertaa. Johtoryhmään liittyi 1/2013 Ylä-Savon Sote ky:n edustaja Kehitysvammayksiköiden esimies Elina Puusti-

nen.

Savaksen projektitoiminnan johto-

ryhmän tehtäviä

Tuetusti päätöksentekoon -projektin

johtoryhmän tehtäviä

Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle.

Projektin johtoryhmään kuuluu pro-jektipäällikkö sekä säätiön kehittämis-

päällikkö ja palvelujohta-ja/toimitusjohtaja.

Nimeää yksittäisen projektin johto-

ryhmän.

Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat

sekä vahvistaa tavoitteet.

23

Projektitoiminnan johtoryhmän muo-

dostaa toimitusjohtaja, palvelujohta-ja ja kehittämispäällikkö.

Suuntaa resurssit.

Kokoontuu 1-2 kk välein tai tarvittaessa.

Kokoontuu kahdesti vuodessa tai

tarpeen mukaan.

Seuraa projektin tavoitteiden toteu

tumista sekä arvioi toimintaa.

Huolehtii projektin oppimisprosessin

johtamisesta ja projektin tarvitsemas-ta tuesta.

Vastaa viime kädessä projektin onnis-

tumisesta.

5.4 Fyysiset ja taloudelliset resurssit

Projektille vuokrattiin toimistotilat Iisalmesta (8/2011) ja Mikkelistä uudet toimitilat (10/2012). Projekti on myös hyödyntänyt Savon vammaisasuntosäätiön olemassa

olevia tiloja molemmilla paikkakunnilla sekä säätiön toimiston neuvottelutilaa Kuopi-ossa.

Tuetusti päätöksentekoon-projektin tulot vuosina 2011–2014 koostuvat Raha-automaattiyhdistyksen C-avustuksesta, mikä on yhteensä 400 000 €. Talouden seu-

rantaa avustuksen käytöstä toteutetaan seuraavasti.

Tammikuu Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kulu-

van vuoden budjetin tarkastus

Helmikuu RAY:n tuloksellisuus- raportointi, toteuman ja budjetin tarkastelu

Huhtikuu RAY:n projektiraportointi edelliseltä toimintakaudelta, väliraportti

Syyskuu Projektin loppuvuoden avustuksen käyttö arvio ja tulevan vuoden

budjetin laatiminen, toimintasuunnitelma, RAY:n toimintaseloste

5.5 Projektin arvot

Projektille laadittiin arvot vuoden 2011 lopussa. Arvot ovat yhdensuuntaiset projektin tavoiteltavien vaikutusten ja Savon vammaisasuntosäätiön Kehittämisyksikön arvojen

kanssa.

Ihminen on arvokas oman elämänsä asiantuntija riippumatta käyttämästään

kommunikaatiokeinosta.

Jokaisella ihmisellä on oikeus valinnanvapauteen, päätöksentekoon ja osallisuu-

teen häntä itseään koskevissa asioissa.

Jokainen ihminen ansaitsee tulla aidosti kuulluksi.

24

Jokainen ihminen tarvitsee riittävän tuen mahdollistamaan täysivaltaisen elä-

män.

25

6 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN

Projektin yhteistyön tavoitteena on levittää ja juurruttaa tavoitteiden mukaisia teemo-ja mahdollisimman onnistuneesti. Yhdessä eri verkostojen kanssa suunnitellut ja to-teutetut työmuodot luovat hyvää pohjaa tulosten juurtumiselle projektin toiminnan

jälkeen. Onnistuneella tiedottamisella rakennetaan luottamusta rahoittajaan ja yhteis-työverkostoihin.

Kaikki viestintä projektissa ei ole yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen asiakastyön prosesseihin liittyvää toimintaa vaan projektin hallinnoimista ja yleistä

levittämistyötä. Tässä kappaleessa kuvataan levittämisprojektin viestintää moniam-matillisissa verkostoissa. Kumppanuuskehittämisen tavoitteena on avoin yhteistyö,

vuoropuhelu ja hyvien toimintatapojen tiedottaminen kumppaneille. Vammaisten hen-kilöiden tuettua päätöksentekoa tarkastellaan eri näkökulmista eri verkostoissa niin,

että päämääränä on tasavertaisuus päätöksenteossa. Aktiivisessa toisten näkemysten kuuntelemisessa sekä mielipiteiden vaihdossa eri

työskentelymalleista ja vaikuttamiskeinoista korostuu verkostoille ominainen yhteis-toiminta ja vastavuoroisuus. Vertaiskehittämisen avulla voidaan tietoisesti ja tehok-

kaasti hyödyntää ja kehittää niitä työskentelymalleja, jotka on arvioitu asiakkaalle käytännössä hyvää tuottavaksi.

6.1 Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta

Tuetusti päätöksentekoon -ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantuntemus projektin toiminnan tueksi. Projektin toiminta-alue käsittää koko Sa-von, joten Tuetusti päätöksentekoon -projekti perusti 2 alueellista ohjausryhmää Ete-

lä-Savoon ja Pohjois-Savoon. Ryhmien toiminnalla pyritään hakemaan ohjausta, tukea ja ideoita juuri näiden alueiden toimintaan.

Ryhmät koostuvat alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin yhteistyökumppaneita levittämis- ja juurrutustyössä. Ohjausryhmiin pyydettiin monipuolisesti toimijoita

vammaisalalta. Jäsenet ovat oman työnsä kautta päämiesten tukena päätöksenteossa arjessa tai ovat mukana erilaisissa päätöksenteon tilanteissa eri rooleissa.

Ohjausryhmät kokoontuvat projektin toiminnan aikana vähintään kaksi kertaa vuo-dessa. Tarvittaessa kokoontumisia on enemmän. Molempien alueiden ryhmät kokoon-

tuivat 2 kertaa vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 aikana tapaamisia on mahdollisesti enemmän. Viimeiset tapaamiset olivat 2/2013 Etelä-Savossa ja 4/2013 Pohjois-

Savossa. Ohjausryhmän on kutsunut koolle projektipäällikkö Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa projektiohjaaja. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsiteltävä ai-neisto on lähetetty sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen ta-

paamista. Kokouksen puheenjohtajana on toiminut yleensä säätiön kehittämispäällik-kö ja sihteerinä sekä asioiden esittelijänä projektipäällikkö.

Jokaisen ohjausryhmän jäsenen kanssa on laadittu yhdessä levittämistyön suunnitel-mat. Suunnitelmassa on määritelty; kuinka jäsen levittää projektin teemoja omassa

työympäristössään ja millaista tukea hän tarvitsee levittämistyölle. Lisäksi suunnitel-massa on hahmoteltu levittämistyön aikataulutusta. Tällä työskentelymallilla on ta-

voitteena vastuuttaa jäseniä toimimaan projektin levittämistyön tukena. Levittämis-suunnitelmat ovat olleet käsittelyssä myös alueellisissa ohjausryhmissä. Levittämis-

26

työn suunnittelun tuloksena projekti on esitellyt omaa toimintaansa asiakkaille ja lä-heisille sekä yksi yhteisö osallistuu projektin yhteistoiminnalliseen kehittämiseen syk-

syllä 2013. Ohjausryhmän tehtävät:

Tuetusti päätöksentekoon -projektin ohjausryhmän tehtäviä:

Tukee ja valvoo projektin edistymistä ja arvioi tuloksia.

Toimii ideointi-, suunnittelu- ja juurruttamisapuna sekä projektin aihepiiriin liittyvänä asiantuntijana. Erityisesti kommunikaatiomenetelmiin ja tuetun pää-

töksentein keinoihin liittyvissä asioissa tuo alan ajankohtaista tietoa projektin toiminnan suunnitteluun ja arvioimiseen.

Jokaiselle ohjausryhmän jäsenelle pyritään löytämään erityinen henkilökoh-

tainen tehtävä projektin toiminnan tukemisessa.

Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan.

Ohjausryhmän edustajat osallistuvat projektin levittämis- ja juurruttamistyö-

hön omissa työympäristöissään ja verkostoissaan.

Etelä-Savon ohjausryhmä

Nimi Edustustaho

Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Savon vammaisasuntosäätiö, Kehittämisyk-

sikkö

Virpi Puikkonen, projektiohjaaja Tuetusti päätöksentekoon -projekti

Maarit Mykkänen, projektipäällikkö Tuetusti päätöksentekoon -projekti

Arja Tirronen, palveluohjaaja (Raili

Puntanen)

Mikkelin Seutu-Sote

Anna Heino, vastaava ohjaaja Saulinpuiston palvelukoti, Savas

Silja Ikonen, puheterapeutti (Marja Vilkki)

Vaalijalan kuntoutuskeskus

Anni Musakka, palveluohjaaja Mikkelin Seutu-Sote, Hirvensalmi ja Otava

Päivi Mertanen, palvelukodin johtaja Savisillan palvelukoti, Savas

Johanna Huhtala, erityisopettaja Bovallius ammattiopisto, Mikkeli

Marja Piironen Anttolan ryhmäkoti, Savas

Tina Aalto Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry

27

Pohjois-Savon ohjausryhmä

Nimi Edustustaho

Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Savon vammaisasuntosäätiö, Kehittämisyk-sikkö

Maarit Mykkänen, projektipäällikkö Tuetusti päätöksentekoon-projekti

Mari Leinonen, ohjaaja (Pauli Remes) Ylä-Savon Sote/Pihlajakoti

Hanne Seppänen, vs. sosiaalityönte-

kijä (Minna Kontkanen)

Ylä-Savon Sote/Vammaispalvelut

Jarmo Kokkonen, ohjaaja Lapinlahden kunta, Jussinpihan työkeskus

Heli Malkki, ohjaaja (Merita Luoma) Savas, Kirkonsalmen autismiyksikkö

Kristiina Turkki, läheinen Ylä-Savon autismi- ja aspergeryhdistys

Satu Saraste, vastaava ohjaaja (An-

niina Heikkinen)

Metsolakoti, Runnin kartanonmäki

Maija Lehikoinen (Johanna Järvisalo) Siilinjärven kunta/Vammaispalvelut

Johanna Tingvall (Erkki Piironen) Tulkkikeskus Avida

Ilse Raunio ja Riitta Kattainen Ylä-Savon Sote, Kotirinne

Helena Tikkanen-Kainulainen Savas, Kallion palvelukoti

6.2 Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa

Projektin toiminnan tavoitteena on, että Savon vammaisasuntosäätiön ohjaajat ja asi-akkaat ovat mukana projektin levittämis- ja juurruttamistyössä koko projektin elin-

kaaren ajan. Projekti pyrkii toiminnallaan viestittämään avoimuudesta säätiön sisällä sekä ulkopuolella ja luomaan kehittämistyölle otollisia vastavuoroisia yhteistyöverkos-

toja. Projekti on osallistunut emo-organisaation kehittämistyöhön aktiivisesti. Minun elämäni suunnitelman- suunnittelutyöryhmä

Minun elämäni suunnitelma on osa yksilöllistä elämänsuunnittelua Savon vam-

maisasuntosäätiöllä. Suunnitelman (aikaisemmalta nimeltä Yksilöllinen suunnitelma) kehittämistyö alkoi keväällä 2011 ja projekti on osallistunut syksystä 2011 asti kehit-tämistyöhön. Syksyllä 2012 projekti osallistui Messi- oppaan suunnittelutyöhön. Pro-

jektin vastuulla oli oppaan kuvittaminen sekä oppaan yhteydessä julkaistun tukiviito-tun Messi-dvd:n toteutuksen organisointi. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 projekti on

lisäksi osallistunut Messin levittämis- ja juurruttamistyöhön koko Savon alueella. Bikva-arvioinnit Bikva on asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä. Se tarkoittaa ”asiakkai-

den osallisuutta laadunvarmistajana” (suomennos tanskankielisestä lyhenteestä). Me-netelmä on lähtöisin Tanskasta ja sitä on käytetty Suomessa vajaa kymmenen vuotta

lähinnä sosiaalihuollon palvelujen arvioinneissa hyvin kokemuksin. Joissakin työyhtei-söissä Bikva on vakiintunut osaksi perustyötä.

28

Asiakas on aina keskeinen palvelun laadun arvioija. Asiakkaan kokema laatu kertoo, tuottaako palvelu asiakkaalle sitä, mitä hän tuntee tarvitsevansa. Bikvan lähtökohtana

ovat asiakkaiden näkemykset ja kokemukset palvelujen laadusta. He määrittelevät omista lähtökohdistaan arviointikriteerit ja kokemuksensa suhteessa palveluihin. Asi-akkaiden näkemykset ja kokemukset toimivat organisaation kehittämistyön ja oppimi-

sen välineenä ja ne välitetään organisaation eri tasoille ja lopulta palvelujen ostajille. Menetelmän päätavoite on, että asiakkaiden näkemykset johtavat konkreettisiin toi-

menpiteisiin organisaation eri tasoilla. Bikvan odotetaan vaikuttavan työmallien ja työskentelytapojen kehittämiseen. Onnistuessaan Bikva-prosessi voimaannuttaa niin asiakkaita kuin työntekijöitä. (Höggnabba 2008)

Projekti toteutti kesän-syksyn 2012 aikana muutamia Bikva-keskusteluja asiakkaille

sekä läheisille aiemmin valmistetun materiaalin avulla. Vuoden 2013 alussa aloitettiin palvelutoiminnan kanssa yhteistyössä asukasraatitoiminnan suunnittelu. Asukasraadit

kokoontuvat alueellisesti ja raatien tehtävänä on työstää Bikvan kautta noussutta ar-viointitietoa eteenpäin. Projektin tehtävänä tässä prosessissa on varmistaa asiakkai-den osallisuus raadin aikana eli projekti valmistaa erilaista materiaalia asiakkaiden

käyttöön sekä ohjeistaa heitä raatitoimintaan ennakkoon.

Tuettu kommunikaatio autistisen henkilön apuna- tutkimusprosessi Tutkimus toteutettiin Savon vammaisasuntosäätiössä 28.5.2012- 31.11.2012 välisenä

aikana. Tutkimuksessa haastateltiin menetelmää käyttäviä asiakkaita, heidän läheisi-ään, pitkäaikaisiaan avustajiaan menetelmän käytössä sekä vammaistyön viranomai-

sia. Tutkimus toteutettiin empiirisenä kenttätutkimuksena soveltaen laadullista tutkimus-

otetta. Tutkimuksen tuottamat, harjoittelumenetelmää koskevat arviot tulevat siten perustumaan menetelmän käyttäjien kokemuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on arvioi-

da menetelmän soveltuvuutta vaikeista kommunikaatio-ongelmista kärsivien henkilöi-den tukemisessa selvittämällä systemaattisesti niitä merkityksiä, joita menetelmällä on vammaisille itselleen ja heitä tukeville avustajille, omaisille ja viranomaisille. Lisäk-

si selvitetään sitä, mitkä tekijät edesauttavat menetelmän oppimista. Tutkimuksessa arvioidaan myös menetelmän toimivuutta erilaisissa tilanteissa sekä vapaa-aikana että

myös juridisissa päätöksentekotilanteissa.

29

Tutkimuksen toteuttivat sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari (tutkimusryh-män johtaja), Itä-Suomen Yliopisto/Vammaistutkimusyksikkö, Erityispedagogiikan

professori Eija Kärnä, Itä-Suomen yliopisto ja Tutkija Anja Saarinen (YTT, sosiaalipoli-tiikka). Projekti osallistui syksyn 2012 aikana tutkimuksen ohjausryhmätoimintaan, kommentoiden tutkimuksen etenemistä tuetun päätöksenteon ja itsemääräämisoikeu-

den näkökulmasta.

6.3 Tiedotusmateriaali levittämistyössä tukena

Projektin esitteen ja julisteet on suunnitellut Mainostoimisto AD Kiivi Oy. Projekti on liittänyt tiedotus- ja koulutusmateriaalia Savon vammaisasuntosäätiön internetsivuille,

www.savas.fi.

Vuoden 2013 alussa projektissa suunniteltiin Teen päätöksiä- opaslehtinen. Lehtisen tarkoitus on antaa kuvallista ja selkeäkielistä tietoa mitä tuettu päätöksenteko tarkoit-taa sekä auttaa päämiehiä oman elämänsä päätöksenteossa. Lisäksi projektin esite

uusittiin 2/2013.

http://www.savas.fi/

30

6 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN

Projektin lopputuotoksena laaditaan koulutus- ja tiedotusmateriaalia tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä. Kuinka mahdolliste-

taan tukea tarvitsevan henkilön mahdollisimman itsenäinen päätöksenteko. Materiaali sisältää hyviä käytäntöjä, käytännön ideoita henkilökunnalle ja sovellettavissa olevia

työmenetelmiä. Oppaassa kuvataan onnistunut asiakasprosessi päätöksentekotilan-teessa. Materiaalia on mahdollisuus käyttää säätiön sisäisissä ja ulkoisissa koulutuk-sissa projektin päättymisen jälkeen.

Sama materiaali on suunnattu sekä päämiehille, että työntekijöille. Oppaan tuottamis-

ta selkokielellä/vaihtoehtoisella kommunikaatiotavalla selvitetään projektin aikana. Opas on vapaasti ladattavissa säätiön www-sivuilta ja opasta jaetaan kaikille projektin

yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Projektin tuotosten juurruttamisesta projektin toiminta-aikana ja sen jälkeen laaditaan

suunnitelma, jossa avataan toimivia ja hyväksi havaittuja levittämis- ja juurruttamis-toimenpiteitä. Projektin tavoitteena on juurruttaa tietoa ja hyviä toimintakäytänteitä

ja työmenetelmiä eri toimintaympäristöihin. Projektin juurruttamisprosessiin osallistu-vat sidosryhmät ja yhteistyökumppanit oman työnsä kautta.

31

LIITE 1

Tuetusti päätöksentekoon-projektin arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelmassa käydään läpi jokainen projektin toimintaprosessi ja määritel-

lään arviointi seuraavien perusteiden mukaan.

1. Tuloksellisuus =

Vaikutukset

levittämisprojektilla ei ole erikseen

määriteltyjä tuloksia

eri toimintamuotojen kautta onnistunut

levittämis/juurruttamistyö on projektin

vaikutuksia sekä tuloksia

2. Tarkoituksenmukaisuus;

prosessien toiminnan laatu

toiminnan kautta saatu palaute proses-

sien laadukkuudesta

asiakas-, sidosryhmä- ja työntekijätyy-

tyväisyys

3. Tehokkuus resurssien käyttö suhteessa projektin

tavoitteisiin ja tuloksiin

4. Pysyvyys tulosten juurtumisen ja hyödynnettä-

vyyden arviointia

arvioinnin kohteena pääprosessit

32

Levittämis- ja juurruttamistyön prosesseiden arviointi

Yleinen tavoite: Itsemääräämisoikeus ja päämiehisyys arjessa vahvistuu ja mahdol-lisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa. Vaikutusten ja tuloksellisuuden myötä pro-

sessisin kautta syntyy Opas Tuetusta Päätöksenteosta vammaisalan työntekijöille ja sekä tukea tarvitseville henkilöille.

ARVIOINTIPERUSTE: 1. Tuloksellisuus = Vaikutukset

Kriteerit asiakastyön tuloksille ja vaikutuksille Välittömät vaikutukset: asiakastyöllä on tutkitusti edistetty tukea tarvitse-

van henkilön tuetun päätöksenteon toteutumista Välilliset vaikutukset: toiminnan kautta asiakkaan lähiverkoston, yhteistyö-

kumppaneiden ja muiden sidosryhmien tietoisuus tuetusta päätöksenteosta on

kasvanut ja heidän mahdollisuudet tukea asiakkaita tekemään omaa elämään-sä koskevia päätöksiä ovat paremmat kuin ennen

Arviointikysymykset

Välittömät vaikutukset Asiakkaiden lähtötilanteen kartoitus – vaikutusten arviointi

Tuletko kuulluksi (tarpeet/toiveet/tunteet) lähiyhteisössäsi? Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa kommunikointimenetelmääsi arjen

päätöksentekotilanteissa?

Onko sinulla mahdollisuus tehdä päätöksiä omaa elämääsi koskevissa asi-

oissa?

Onko sinulla mahdollisuus tehdä valintoja vaihtoehdoista?

Missä asioissa voit tehdä päätöksiä?

Onko sinulla mahdollisuus määritellä millaista tukea tarvitset päätöksente-kotilanteisiin?

Onko sinulla mahdollisuus kantaa vastuuta omista päätöksistä?

Onko sinulla mahdollisuus päättää ihmiset, jotka tukevat sinua päätöksen-tekotilanteissa?

Millaisia konkreettisia vaikutuksia toimintaan osallistumisella on ollut elä-määsi?

Mikä toiminnassa on ollut hyvää ja mitä pitäisi kehittää?

Toiminnallinen tavoite: Yksilökeskeinen toiminta

33

Miten toimintaa olisi hyvä kehittää?

Lähiyhteisön näkemys asiakkaan lähtötilanteesta kirjataan kartoitukseen myös.

Välilliset vaikutukset Lähiyhteisön/Läheisen vaikutusten arviointi

Onko tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmis-tä lisääntynyt?

Onko teillä mahdollisuus tukea asiakasta tekemään omia päätöksiä?

Onko teillä mahdollisuus tukea asiakkaan kommunikaatiota?

Pystyttekö vastaamaan asiakkaan kommunikointialoitteisiin?

Onko teillä mahdollisuus huomioida asiakkaan omat päätökset hänen elämän

suunnittelussaan?

Onko teillä mahdollisuus tarjota asiakkaalle yksilöllistä tukea päätöksentekoti-

lanteisiin?

Oletko huolissasi läheisesi mahdollisuudesta tulla kuulluksi?

Lähiyhteisö arvioi omasta näkökulmastaan toiminnan vaikutuksia asiakkaan

elämään. Palveluista päättävät tahot – vaikutusten arviointi

Onko teillä mahdollisuus kuulla ja huomioida asiakkaan toiveita ja tarpeita pal-velujen suunnittelussa?

Onko teillä mahdollisuus tukea asiakasta päätöksentekotilanteissa?

Arviointimittarit/-menetelmät: Asiakkaat: haastattelu alkukartoituslomakkeen 1 pohjalta ja havainnointi, väli- ja

loppuarvioinnissa käytetään Bikva-arviointimallia (asiakastyön arviointilomake 6) Lähiyhteisö/läheiset: haastattelu arviointilomakkeen 2 pohjalta Palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen 2 pohjalta

Työntekijät: työntekijäarviointikeskustelu arvioinneista koostetun tiedon pohjalta, raportoidaan johtoryhmälle ja tiedoksi ohjausryhmälle

34

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektiohjaaja) 5/2012 alkukartoitus (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, haastatellaan koskien

asiakkaiden lähtötilannetta)

8-9/2012 väliarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät

tahot)

2/2013 alkukartoitus (asiakkaat, lähiyhteisö, haastatellaan koskien lähtötilan-

netta)

5-10/2013 loppuarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät

tahot)

5/2013 väliarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät ta-

hot)

1/2014 loppuarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät

tahot)

työryhmässä arviointikeskustelu jokaisen arvioinnin jälkeen, arviointikooste

tiedoksi ohjausryhmälle ja käsiteltäväksi johtoryhmään

Jatkuvaa arviointia (asiakaskertomukset/sosiaalitiedot, havainnointi, valokuva-

us, päiväkirjat)

Työntekijän itsearviointia, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä

vertaisarviointia verkostoissa

Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö (projektipäällikkö) Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan

Arvioinnit koostetaan tiiviiseen muotoon; Mikä on mennyt hyvin/Mitä pitäisi

kehittää jatkossa?

Arviointia hyödynnetään yksilökeskeisen työskentelyn jatkosuunnitteluun

Vuosittaiset väli- ja loppuraportit sekä tuloksellisuus-vaikutuksellisuus- arvioin-

ti Raha-automaattiyhdistykselle

35

ARVIOINTIPERUSTE:

2. Yksilökeskeisen työn laatu/tarkoituksen mukaisuus (palautetta pro-

jektin toiminnasta)

Kriteerit yksilökeskeisen työn laadukkaalle ja tarkoituksenmukaiselle ete-nemiselle

Asiakastyytyväisyys asiakastyöllä selkeä määritelmä

asiakastyön yleiset ja asiakkaan yksilölliset tavoitteet ovat selkeät

asiakas ymmärtää millaisessa toiminnassa on osallisena

työmenetelmät vastaavat asiakkaan tarpeita

asiakas tulee aidosti kuulluksi kohdelluksi tasa-arvoiseksi asiakastyössä

yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännön-

järjestelyt, sisältö

toiminta vastaa asiakkaan odotuksia

toiminta on turvallista ja siihen on helppo osallistua

asiakas pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön

Sidosryhmien (yhteistyökumppanit, palveluista päättävät tahot) tyytyväi-syys

asiakastyöllä selkeä määritelmä

tietoisuus toiminnasta, jossa ovat mukana

projektin käyttämät työmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia asiakkaiden ja

sidosryhmien kannalta

yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmä)

yleinen tyytyväisyys; projektin ammattitaito, toiminta, tapaamisten tiheys,

käytännönjärjestelyt, tiedonkulku

toiminta vastaa odotuksia

Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta

yhteistyökumppanuus on arvokasta

toiminnan tiedotus on riittävää

toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää

toiminnan kehittäminen on joustavaa

toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti

Työntekijän tyytyväisyys

asiakastyöllä selkeä määritelmä

asiakastyön yleiset ja asiakkaan yksilölliset tavoitteet ovat selkeät

asiakas ymmärtää millaisessa toiminnassa on osallisena

työmenetelmät vastaavat asiakkaan tarpeita ja omaa ammattitaitoa

asiakas tulee aidosti kuulluksi kohdelluksi tasa-arvoiseksi asiakastyössä

yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännön-

järjestelyt, sisältö

toiminta vastaa asiakkaan odotuksia


36

asiakas pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön





toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää



oman työskentelyn itsearviointia monipuolisesti

Arviointikysymykset: Miten konkreettisesti asiakastyö on määritelty; yleiset ja yksilölliset tavoitteet?

Tuntevatko asiakkaat ja sidosryhmät toiminnan, jossa ovat mukana?

Miten työntekijän käyttämät työmenetelmät vastaavat asiakkaan ja sidosryh-

mien tarpeita?

Miten asiakkaan oma ääni on tullut kuuluviin projektin toiminnassa? (tasa-

arvoisuus, toiminnan kehittäminen)

Miten projektin toiminnan käytännönjärjestelyt ovat sujuneet? (sisältö, tapaa-

misten järjestely, tiedotus, työntekijän ammattitaito)

Onko toiminta vastannut asiakkaan/sidosryhmien odotuksia? Jos ei niin, kuinka

sitä tulisi kehittää.

Onko asiakas/sidosryhmät kokeneet toiminnan/projektin henkilötön turvallise-

na ja helposti lähestyttävänä?

Miten yhteistyö projektin ja sidosryhmien välillä on sujunut? (verkostoitumi-

nen, dialogisuus, tiedotus, kehittäminen )

Onko Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta ja yhteistyöprojektin

kanssa arvokasta?

Kuinka työntekijä kuvailee/arvioi omaa toimintaa projektissa?

Kuinka projektin markkinointi, näkyvyys ja aktiivisuus ovat toteutuneet?

Miten toiminta on valvonut kohderyhmänsä oikeuksia?

Sidosryhmille laaditaan lomakkeet, joiden pohjalta arviointihaastattelut to-teutetaan.

Arviointimittarit/-menetelmät: Asiakkaat: Haastattelu Bikva-mallin mukaisesti (asiakastyön arviointilomake 6) ja

havainnointi Lähiyhteisö/läheiset: haastattelu arviointilomakkeen 2 pohjalta

Palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen 2 pohjalta Työntekijä: työntekijäarviointikeskustelu, raportoidaan johtoryhmälle ja tiedoksi oh-jausryhmälle

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektiohjaaja)

5/2012 alkukartoitus (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, haastatellaan koskien

asiakkaiden lähtötilannetta)

8-9/2012 väliarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät ta-

hot)

37

2/2013 alkukartoitus (asiakkaat, lähiyhteisö, haastatellaan koskien lähtötilan-

netta)

5-10/2013 loppuarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät

tahot)

5/2013 väliarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät ta-

hot)

1/2014 loppuarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät ta-

hot)

työryhmässä arviointikeskustelu jokaisen arvioinnin jälkeen, arviointikooste

tiedoksi ohjausryhmälle ja käsiteltäväksi johtoryhmään

Työntekijän itsearviointia (2/2012, 10/2012), työryhmäarviointia, johtoryhmä-

työskentely sekä vertaisarviointia verkostoissa

Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan




Vuosittaiset väli- ja loppuraportit sekä tulokusellisuus/vaikutuksellisuus- arvi-

ointi Raha-automaattiyhdistykselle

Johto- ja ohjausryhmien muistiot

38

ARVIOINTIPERUSTE: 3. Tehokkuus

Arviointikriteerit Levittämis- ja juurruttamistyössä käytettyjen resurssien suhde projektin vaikutuksiin ja tuloksiin eli kuinka onnistunutta levittämistyö on ollut.

Arviointikysymykset

Miten tehokkaasti käytössä olevat resurssit on hyödynnetty levittämistyössä?

Arviointimittarit/-menetelmät: Arviointikeskustelu johtoryhmässä

Kehityskeskustelut; työntekijöiden itsearviointi

asiakas/sidosryhmä/läheiset- palautteet

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö)

Jatkuvaa itsearviointia ja arviointia koskevaa seurantatiedon keruuta

09/2012 johtoryhmä

2/2012 työntekijöiden itsearviointi

Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan


Vuosittaiset väli- ja loppuraportit sekä tuloksellisuus/vaikutuksellisuus-arviointi

Raha-automaattiyhdistykselle

Johto- ja ohjausryhmien muistiot, kehityskeskusteluiden yhteenvedot

39

ARVIOINTIPERUSTE: 4. Pysyvyys

Arviointikriteerit:

Projektin vaikutusten leviäminen mahdollisimman laajasti projektin toiminta-

alueella

Tuetun päätöksenteon juurtuminen

Arviointikysymykset: Miten projektin vaikutukset ovat juurtuneet projektin jälkeen?

Kuinka laajalle vaikutukset ovat levinneet?

Onko tuettu päätöksenteko käytetty työmenetelmä projektin oleellisimpien yh-

teistyökumppaneiden asiakkaiden arjessa?

Arviointimittarit tai – menetelmät: Jälkiarviointilomake: projektin lopputulosten ja – tuotosten pysyvyys (Savas)

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: 2016 Savas kehittämisyksikkö, kehittämispäällikkö

Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Jälkiarvioinnin raportointi Raha-automaattiyhdistykselle

40

Yleinen tavoite: Tuettu päätöksenteko mahdollistuu työyhteisöjen toiminnassa ja välilliset vaikutukset näkyvät asiakkaiden arjessa. Tiedon lisääntymisen myötä toimin-

tatavat kehittyvät. Hyvistä käytännöistä ja yhteistoiminnallisesta kehittämisestä koo-tun tiedon pohjalta syntyy opas Tuetusta päätöksenteosta.

ARVIOINTIPERUSTE:

1. Tuloksellisuus = Vaikutukset

Kriteerit yhteistoiminnallisen kehittämisen tuloksille ja vaikutuksille

Välittömät vaikutukset: toiminnan myötä työyhteisöjen toimintatavat kehit-

tyvät tukemaan entistä paremmin asiakkaan oman äänen kuuluviin tuloa, työ-

yhteisöt kehittävät itse määrittelemiään kehittämiskohteita omassa työssään

Välilliset vaikutukset: toiminnan kautta työyhteisöjen asiakkaille tulee näky-

väksi kehittämistyö, tuettu päätöksenteko ja siihen liittyvät teemat ja heidän

yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen on parempaa, palveluntuottajien tietoisuus

tuetusta päätöksenteosta on kasvanut ja heidän mahdollisuudet tukea asiak-

kaita tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ovat paremmat kuin en-

nen

Arviointikysymykset

Välittömät vaikutukset

Työyhteisön alkutilanteen kartoitus-vaikutukset

Kuinka tietoinen olet erilaisista kommunikaatiomenetelmistä ja tuetun päätök-

senteon keinoista?

Ovat edellä mainitut menetelmät käytössä työssä?

Onko teillä mahdollisuus (keinot, tietoa, ilmapiiri) tukea asiakasta tekemään

valintoja erilaisista vaihtoehdoista?

Onko teillä mahdollisuus vastata asiakkaiden kommunikaatioaloitteisiin (il-

meet, eleet, kuvat, viittomat)?

Onko teillä taitoa kommunikoida asiakkaiden kommunikaatiomenetelmiä käyt-

täen?

Pystyttekö arjen tilanteissa tukemaan asiakasta päätöksentekotilanteissa (en-

nen tilannetta-tilanteessa ja sen jälkeen)?

Huolehditteko, että asiakkaalla on tukena päätöksenteossa hänen itsensä va-

litsemat henkilöt/henkilö?

Miten toimintaan osallistuminen konkreettisesti vaikutti työyhteisön toimin-

taan? Toiminnan merkitys?

Toiminnallinen tavoite: Yhteistoiminnallinen kehittäminen- Pitkäkes-toinen työyhteisöohjaus

41

Mitkä tekijät luulette olevan vaikutusten takana?

Miten toimintaa tulisi kehittää?

Välilliset vaikutukset

Asiakkaiden tilanteen arviointi vaikutuksista Tuletko kuulluksi (tarpeet/toiveet/tunteet) lähiyhteisössäsi?

Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa kommunikointimenetelmääsi lähiyh-

teisössäsi?

Oletko sinulla mahdollisuus tehdä omaa elämääsi koskevia päätöksiä?

Missä asioissa voit tehdä päätöksiä?

Palvelun tuottajat

Näkyykö tuettu päätöksenteko organisaation laatukriteereissä, toimintaohjeis-

sa yms.?

Onko henkilökunnalla mahdollisuus (resurssi, osaaminen, ilmapiiri…) tukea

asiakasta päätöksenteko tilanteissa riittävästi?

Onko asiakkaiden päämiehisyys huomioitu koko asumisprosessissa ja sen

suunnittelussa? (oppaat selkokielellä, palvelusuunnitelmapalaverit…)

Millaisia konkreettisia vaikutuksia toiminnalla oli teille? Toiminnan merkitys?

Mitkä tekijät luulette olevan vaikutusten takana?

Miten toimintaa olisi hyvä kehittää?

Arviointimittarit/-menetelmät:

Työyhteisöt: alkukartoitus 3 työntekijäkohtaisestiyhteenveto yksikkökohtai-

sesti (arviointilomake 4 yhteistoiminnallisen kehittämisen työyhteisöille), väli-

ja loppuarvioinnit samalla menetelmällä, työntekijän havainnointi

Asiakkaat: asiakaskoulutuksessa toiminnallinen havainnointi, työyhteisön ha-

vainnointi ja arviointi asiakkaiden tilanteesta, loppuarviointi Bikva-mallin mu-

kaan, arviointilomake 5

Palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta (arvi-

ointilomake 4 palveluiden tuottajille teemojen mukaisesti)

Työntekijät: työryhmässä arviointikeskustelu, joka käsitellään johtoryhmässä

ja sen jälkeen esitellään ohjausryhmässä

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) 12/2011 alkukartoitus (työyhteisöt)

2-3/2012 toiminnallinen havainnointi (asiakkaat)

4/2012 väliarviointi (työyhteisöt omaa toimintaa sekä välillisiä vaikutuksia asi-

akkaisiin, palveluista päättävät tahot)

12/2012 alkukartoitus (työyhteisöt)

1-2/2013 loppuarviointi (työyhteisöt, asiakkaat, palveluntuottajat)


42


12/2013 loppuarviointi (työyhteisöt, asiakkaat, palvelun tuottajat)

Jokaisen arvioinnin jälkeen arviointikeskustelu työryhmässä. Arviointikooste

käsitellään johtoryhmässä ja esitellään ohjausryhmässä.

Jatkuvaa arviointia (havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat)

Työntekijän itsearviointia, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä

vertaisarviointia verkostoissa



Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö (projektipäällikkö) Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja yhteistoiminnallisen kehit-

tämisen seurantalomakkeisiin



Arviointia hyödynnetään yhteistoiminnallisen kehittämisen jatkosuunnitteluun

43

ARVIOINTIPERUSTE: 2. Yhteistoiminnallisen kehittämisen laatu/tarkoituksen mukaisuus (pa-

lautetta projektin toiminnasta)

Kriteerit yhteistoiminnallisen kehittämisen laadukkaalle ja tarkoituksenmu-

kaiselle etenemiselle Työyhteisöjen tyytyväisyys

kehittämistyöllä selkeä määritelmä

työyhteisöt ymmärtävät ja sisäistävät toiminnan tarkoituksen ja

tavoitteet omassa työssään

työmenetelmät ovat yhteisöjen tarpeita vastaavia

toiminta on joustavaa ja sen suunnittelu lähtee työyhteisöjen tar-

peista

työyhteisöt kokevat oman työnsä arvokkaaksi ja heitä kuullaan

toiminnan edetessä

yleinen tyytyväisyys: toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys,

käytännönjärjestelyt

toiminnan sisältö vastaa odotuksia

Sidosryhmien tyytyväisyys (palveluntuottajat)

kehittämistyöllä selkeä määritelmä

tietoisuus toiminnasta, jossa ovat mukana

projektin työmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja juurrutet-

tavissa työyhteisöjen toimintaan


yleinen tyytyväisyys; projektin ammattitaito, toiminta, tapaamis-

ten tiheys, käytännönjärjestelyt, tiedonkulku

toiminta vastaa odotuksia




toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettä-

vää


44


Työntekijän tyytyväisyys

yhteistoiminnallisella kehittämisellä selkeä määritelmä

toiminnan yleiset ja yhteisöjen omat kehittämistavoitteet yksilöl-

liset ovat selkeät

työyhteisöt ymmärtävät millaisessa toiminnassa ovat osallisina

työmenetelmät vastaavat yhteisöjen tarpeita ja työntekijän omaa

ammattitaitoa

yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys,

käytännönjärjestelyt, sisältö

toiminta vastaa yhteisön odotuksia


yhteisö pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön

yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmät)




toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettä-

vää



Työntekijän itsearviointia omasta työskentelystään

Arviointikysymykset: Miten konkreettisesti yhteistoiminnallinen kehittäminen on määritel-

ty; yleiset ja yksilölliset tavoitteet?

Tuntevatko työyhteisöt ja sidosryhmät toiminnan, jossa ovat muka-

na?

Miten työntekijän käyttämät työmenetelmät vastaavat työyhteisöjen

ja sidosryhmien tarpeita?

Kokevatko työyhteisöt ja sidosryhmät oman toiminnan arvokkaaksi

osallistuessaan toimintaan?

Miten projektin toiminnan käytännönjärjestelyt ovat sujuneet? (sisäl-

tö, tapaamisten järjestely, tiedotus, työntekijän ammattitaito)

Onko toiminta vastannut työyhteisöjen/sidosryhmien odotuksia? Jos

ei niin, kuinka sitä tulisi kehittää.

Onko toiminta joustavaa ja pystyykö yhteisöt vaikuttamaan sen si-

sältöön?

Miten yhteistyö projektin ja sidosryhmien välillä on sujunut? (ver-

kostoituminen, dialogisuus, tiedotus, kehittäminen )

Onko Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta ja yhteis-

työprojektin kanssa arvokasta?

Kuinka projektin markkinointi, näkyvyys ja aktiivisuus ovat toteutu-

neet?

Miten toiminta on valvonut kohderyhmänsä oikeuksia?

45

Kuinka työntekijä kuvaa/arvioi omaa työskentelyään projektissa?

Arviointimittarit/-menetelmät: Työyhteisöt: arvioinnit työntekijäkohtaisesti/työyhteisökohtaisesti, arviointi-

lomake 4 yhteenveto

Palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen 4 pohjalta

Asiakkaat: haastattelu Bikva-mallin mukaisesti

Työntekijä: työryhmässä arviointikeskustelu, raportoidaan johtoryhmälle ja

tiedoksi ohjausryhmälle

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö)


2-3/2012 toiminnallinen havainnointi (asiakkaat)



1-3/2013 loppuarviointi (työyhteisöt, asiakkaat (bikva- mallin mukaisesti), pal-

veluista päättävät tahot)




12/2013 loppuarviointi (työyhteisöt, asiakkaat, palveluista päättävät tahot)

Jokaisen arvioinnin jälkeen arviointikeskustelu työryhmässä. Arviointikooste

käsitellään johtoryhmässä ja esitellään ohjausryhmässä.

Jatkuvaa arviointia (havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat)

Työntekijän itsearviointia 2/2012, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely

sekä vertaisarviointia verkostoissa



Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö:

Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja yhteistoiminnallisen kehit-

tämisen seurantalomakkeisiin

Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti

Arviointia hyödynnetään yhteistoiminnallisen kehittämisen jatkosuunnitteluun



Johto- ja ohjausryhmien muistiot

46

ARVIOINTIPERUSTE: 3. Tehokkuus

Arviointikriteerit Levittämis- ja juurruttamistyössä käytettyjen resurssien suhde projektin vaikutuksiin ja tuloksiin eli kuinka onnistunutta levittämistyö on ollut.

Arviointikysymykset

Miten tehokkaasti käytössä olevat resurssit on hyödynnetty levittä

väliraportti 4/2013 savon vammaisasuntosäätiö maarit mykkänen · 2014. 6. 30. · juvaa....

Documents