viking grace laskettiin vesille turussa eckerÖ linen...
TRANSCRIPT
— VIKING GRACE LASKETTIIN VESILLE TURUSSA— ECKERÖ LINEN TALLINNANLIIKENTEENHISTORIA— VALTIOOMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 1— MUUTOKSEN TUULIA SAGA CRUISESILLA
04 / 2012 | www.ulkomatala.net | 31.8.2012
PÄÄKIRJOITU
ÄSKETTÄIN saatiin Tallink Siljan puolelta kuullatieto, jonka mukaan varustamo laskeskelee, voisikoTuruniltalähdöillä nykyisen Silja Europan korvataBaltic Princessillä. Silja Europan korvaamiseenliittynee eniten se, että varustamo haluaa saada jomelko kulutetun Silja Europan korvattua jollakinuudemmalla ja mahdollisesti myös taloudellisemmallaaluksella.
Helsingin ja Tallinnan ”lilluntaliikenteessä” kulkenutBaltic Princess on teknisesti uudemmassa kunnossa,lähes tuliterä verrattuna Silja Europaan. KulahtanutSilja Europa on sekä paras – että ehkä huonoinvaihtoehto Viking Gracea vastaan. Kaikista TallinkSiljan laivoista Silja Europa lienee kaikkeineksklusiivisin, mutta toisaalta ei aivan reitillesuunniteltu eikä täysin optimikäytössä Turun jaTukholman välisellä reitillä. Baltic Princess vaatiipienemmän miehistön, mutta kapasiteetti ei romahdatäysin, ja lisäksi reitille saadaan uudempi alus.
Molemmissa skenaarioissa on sekä hyvät että huonotpuolensa, mutta ennen Gracen tuloa Tallink Siljankannattaa pelata korttinsa tarkasti. Onko varaatiputtaa Silja Europa pois kierrosta ja ottaa tilalleGalaxyn sisar Baltic Princess, jonka epäilläänlopahduttavan mielenkiinnon Tallink Siljan Turunreitin palveluita kohtaan? Toisaalta Baltic Princess voitulevaisuuteen katsoen olla ainoa realistinenvaihtoehto, sillä Silja Europalla ei kuitenkaan lieneedessään kovin montaa vuotta aktiivipalvelustaTurunlinjalla. Sen sijaan esimerkiksihidastempoisella Tallinnanristeilylinjalla Silja Europavoisi palvella uskollisesti vielä useamman vuoden.
Selvää joka tapauksessa on, että Tallink Silja tuleetarvitsemaan muutoksia pikaisesti viimeistään senjälkeen, kun Viking Grace tulee liikenteeseen.
–––––
Tähän loppuun kerron lyhyesti viimekertaisestakäyttäjäkyselystä, jossa saimme arvokastainformaatiota. Lukijoillamme on selvästi omat
kiinnostuksen kohteensa, joka tuli esille tuloksissamonipuolisena vastausten kirjona kysyttäessä, mitälukijat haluavat lehdestämme lukea. Selkeästi enitenoli kysyntää kuitenkin matkustajalaivoille. Näin ollenkoko Ulkomatalan lukijakunnan toiveita pyritääntäyttämään. Jo nyt ja jatkossa Ulkomatala on ja tuleeolemaan entistä vahvemmin matkustajalaivaaiheissapainopistettään pitävä lehti, mutta julkaisemmejuttuja toki myös muista aiheista.
Käyttäjäkysely antoi meille muutenkin arvokastatietoa, miten kehittää lehteä enemmän lukijakunnanmieltymysten mukaisesti. Jatkuva kehitystyöUlkomatalan parissa työskentelevällä porukallajatkuu, jotta voimme jatkossa taata teille entistäparemman lehden. Tässäkin lehdessä on muhkeapaketti syysluettavaa, joten näillä sanoilla, kaikillelukijoillemme oikein hyvää syksyä, Ulkomatala palaaasiaan lokakuussa!
PÄÄKIRJOITUS
2
Kilpailuasetelma Turun-linjalla uusiksi?
Isokokoinen, mutta jo hyvän ikää palvellut Silja Europavaatii jo päästä eläkepäivilleen. KUVA: KALLE ID
Uudehkolla Baltic Princessillä sentään riittää vielä virtaajopa nopeatempoiselle Turunreitille. KUVA: LASSI LIIKANEN
YLEISKATSAUSTässä numerossa
Viking Grace sai vettä alleen TurussaViking Grace pääsi ensi kertaa elementtiinsä musketöörienavustuksella. Vesillelaskutilaisuuden yhteydessä julkaistiinlisätietoa laivan tarjonnasta ja mm. aluksen kansikartat. —KOTIVESILLÄ, sivu 4
Helsingin kesän risteilijäuutuudet, osa 2Kesäkauden toisella puoliskolla Helsingissä kävivät uusinavierailijoina mm. Columbus 2 ja Hamburg. Toimittajamme kävimyös vierailulla costa Pacificalla. — KOTIVESILLÄ, sivu 8
Alandiasta Finlandiaan – Eckerö LinenTallinnan-liikenteen historia”Ainoa suomalainen laiva Tallinnaan”, Nordlandia, korvautuu tämän vuoden lopussa uudella Finlandialla. Tässä artikkelissaluomme katsauksen Eckerö Linen Tallinnanliikenteen historiaan, aina vuoden 1989 ensimmäisistä suunnitelmista EestinLinjojen perustamisen kautta nykypäivään saakka. — MAAILMAN MERILLÄ, sivu 10
Valtio-omisteiset varustamot, osa 1 –Eurooppa: Caledonian MacBrayne,Strandfaraskip Landsins sekä JadrolinijaVaasan ja Uumajan välille ollessa tulossa kunnallisen varustamon,luomme katsauksen julkisen vallan omistamiin varustamoihin.Tässä jutussa tarkennumme kolmeen eurooppalaiseen valtioomisteiseen varustamoon, jotka ovat viimeisiä jäänteitä aikoinaan hyvinyleisestä varustamotyypistä. — MAAILMAN MERILLÄ, sivu 18
Muutoksen tuulia Saga CruisesillaTämän vuoden suurin muutos Saga Cruisesilla on ehdottomastiuusi Saga Sapphire. Lisää muutoksia on luvassa, sillä ensi vuonnaQuest for Adventure tekee paluun vanhalle nimelleen Saga Pearl
II ja vuoden 2014 alussa Saga Ruby poistetaan liikenteestä. Tässä artikkelissa perehdytään näihin muutoksiin tarkemmin. —MAAILMAN MERILLÄ, sivu 25
LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia heinäelokuulta 2012. — LOKIKIRJA, sivu 29
LoppusanatTietoa lehdestä ja toimituksesta. — LOPPUSANAT, sivu 34
3
KUVA: KRZYZSTOF BRZOZA
KUVA: BRUCE PETER
8
18
Kansi: Standfaraskip Landsinsin Smyril lähdössä Tórshavnista. KUVA: KALLE ID
Viking Grace sai vettä alleen Turussa
TEKSTI: JUSSI LITTUNEN
KOTIVESILLÄ
4
Tämän sivun kuva: Vikingin uutukainen hetkeä ennen vesillelaskua. Huomaa oikean reunan linjaautot, jotkanäyttävät pieniltä 218metrisen autolautan rinnalla! KUVA: KRZYZSTOF BRZOZA
VIKING LINEN TurkuTukholmalinjalla ei upouuttalaivaa ole nähty sitten vuoden 1990, jolloin Rederi AbSliten m/s Kalypso asetettiin liikenteeseen. Ei siis oleihme, että m/s Viking Gracen vesillelasku perjantaina10.8.2012 Turussa herätti julkisuudessa suurtakiinnostusta. Viking Line tarjosikin kiinnostuneillemahdollisuuden seurata varttitunnin kestänyttävesillelaskuseremoniaa yhtiön Internetsivujenkautta.
STX Finlandin telakanjohtaja Jari Anttila kertoipaikalle saapuneille toimittajille, että parhaillaanrakentuva Viking Grace on 11. STX:n ja senedeltäjien Viking Linelle luovuttama alus, kymmenesTurun telakalta. Tämä kertoo hänen mukaansa VikingLinen ja telakkayhtiön välisestä hyvästä suhteesta.Kansainvälisten tiedotusvälineiden kiinnostuksenvuoksi puheiden kielenä oli englanti.
Itse vesillelaskusta huolehtivat Viking Linen, telakanja luokitusyhtiö Lloyd’s Registerin edustajista kootutkaksi neljän hengen ryhmää. Heidän tehtävänään oliavata telakkaaltaan kaksi venttiiliä, jotta vesi pääsisivirtaamaan altaaseen. Luvan venttiilienaukaisemiseen antoi paikalle saapunut,muskettisotilaiksi pukeutunut ryhmätykinlaukauksellaan. Aivan koko allasta ei tilaisuudenaikana saatu täyteen; tilaisuutta johtaneen STX:nprojektijohtaja Vesa Airaksisen mukaan vesillelaskukeskeytetään välillä kelluvuuden varmistamiseksi, jalaiva on täysin vesillä vasta kymmenen tunninkuluttua.
Seuraava vaihe uuden laivan rakentamisessavarustelu, ja merikokeet on tarkoitus suorittaamarrasjoulukuun vaihteessa.
Varustamon suomalaislaiva
Viking Line käytti vesillelaskutilaisuuden saamanhuomion hyödyksi julkaisemalla samalla tammikuussa2013 valmistuvan laivan kansikartan sekä tietoa sensviiteistä. Näiden tietojen perusteella jo nyt voidaansanoa, että Viking Grace tulee poikkeamaanhuomattavasti varustamon aikaisemmista aluksista.Uutukaisesta on tarkoitus tulla varustamon”suomalaislaiva”, mikä näkyy paitsi aikatauluistamyös laivan tarjonnasta. Esimerkiksi eräässä laivansaunoista voi kieriskellä lumessa perisuomalaiseentapaan vaikka ympäri vuoden!
KOTIVESILLÄ
5
Viking Gracen vesillelasku sai kirjaimellisen lähtölaukauksen musketööreiltä. KUVA: STUDIO AURANKUVA/VIKING LINEHetkeä myöhemmin telakkaallas alkaa jo täyttyä ja VikingGrace on pian omassa elementissään.KUVA: KRZYZSTOF BRZOZA
Viking Gracen suurimmat hytit ovat neljä yksilöllisestisisustettua sviittiä. 4145 neliömetrin kokoiset hytiton suunnitellut yleistenkin tilojen sisustuksestavastaava dSign Vertti Kivi & Co, ja ne ovat saaneetnimikseen Flow, Organic, Romantic sekä HiTech.Kaikki sviitit sijaitsevat laivan keulassa. Muut hytitmuistuttavat kooltaan ja sisustukseltaanperinteisempää ajattelua, ja ovat kooltaan 5,4–19,4neliömetriä.
Myös laivan yleisjärjestelyssä on paljon uusia ideoita.Perinteistä tiloja yhdistävää arkadia ei ole kuinylimmällä kannella, sen sijaan laivassa kuljetaantilojen läpi Tallinkin uusien risteilylauttojen tapaan.Uudella laivalla liikkuminen voikin aluksi ollahaastavaa Amorellan ja Isabellan selväpiirteiseenyleisjärjestelyyn tottuneille, vaikka infoaulasta kolmekantta ylöspäin kohoava maisemaikkunaselkeyttäneekin laivan sisätiloja.
Uuden laivan suunnittelussa on selkeästi huomioitusuuri matkustajakapasiteetti. Matkustajat nousevatalukseen kuudennelta ja seitsemänneltä kanneltapelastusveneiden vierestä, ja siirtyvät sieltä portaidenja hissien avulla hytteihinsä tai yleisiin tiloihin. Koskainfopiste ja maihinnousu sijaitsevat aivan erikansilla, tulee laivaan liikkumisen helpottamiseksi
peräti yhdeksän matkustajahissiä.
Matkustajatilat on ryhmitelty kolmen portaikonympärille siten, että kolme ylintä kantta (kannet 911) on annettu yleisille tiloille, ja matkustajahytitsijaitsevat näiden alapuolella neljällä kannella.Perinteisen trailerikannen lisäksi laivassa tuleeolemaan erillinen ylempi henkilöautokansi, jonkakapasiteetti on noin 100 henkilöautoa.
”Uusia konsepteja ja vihreitä arvoja”
Viking Gracen laivakonseptissa on varustamonmukaan pohdittu erityisesti valoja, ääniä javuorokaudenaikoja. Viking Linen toimitusjohtajaMikael Backman kertoi Navigatorlehdenhaastattelussa, että Viking Grace on näkemys siitä,mitä tämän päivän risteilylautalta odotetaan. Siispädesign, konsepti ja tarjonta on kaikki uutta. Laivassaon myös haluttu korostaa ystävällistä jaasiakaskeskeistä palvelua.
Viking Gracella tulee olemaan kahdeksanruokailupaikkaa ja baaria, joista neljä ontäysimittaisia ravintoloita. Illanviettoa varten laivassaon kahden kannen korkuinen Club Vogue, jonkaläheisyydessä kannella kymmenen on ”retrobaari”
KOTIVESILLÄ
6
Vesillelaskun yhteydessä julkistettiin myöstietokonemallinnuksia Viking Gracen sisätiloista. YlläOrganicsviitti, yksi neljästä erilaisesta teemallisestasviitistä. Vasemmalla kaksi kuvaa aluksen 11. kannenkeulaan tulevasta Oscar à la carte ravintolasta: ylläravintolan yhteyteen tuleva Seamore Champagne Barja alla itse Oscarravintola. Myös buffetravintolastatulee olemaan näkymät laivan kulkusuuntaan, sillä setulee Oscarin alapuolelle kannelle 10.KUVAT: DSIGN VERTTI KIVI/VIKING LINE
7
Retro Bar & Dancing sekä Rockmore Bar. Nuorempienmatkustajien palvelut on jaoteltu kolmeen erilliseenpisteeseen ikäryhmien perusteella, kun taasmyymälätilat on keskitetty yhteen paikkaan.Maailman suurimmaksi mainostettava kelluva TaxFree –myymälä viekin likimain puolet kannen 9 pintaalasta! Näiden lisäksi laivassa on kokous jakylpyläosastot.
Huolimatta uudenlaisesta ulkokuorista onpohjimmiltaan kuitenkin kyse ruotsinlaivojenperinteisestä tarjonnasta: ruoasta, viihteestä ja taxfreemyynnistä. Nämä ovat toimitusjohtajan mukaanne asiat, joita tutkimusten mukaan matkustajatodottavat löytävänsä laivalta. Hänen mukaansamatkalle on helpompi lähteä, kun luvassa onohjelmallinen kokonaisuus. Myös kokousmatkustajaton otettu huomioon, onhan Turunlinja Vikingintärkein kokouslinja yhdessä Tallinnan reitin kanssa.
Tekniikkansa puolesta Viking Grace on aidostiennennäkemätön suurten matkustajaautolauttojenjoukossa. Laivan moottorit tulevat käyttämäänpolttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG),mutta tarvittaessa myös perinteistä dieseliä voidaanpolttaa. LNG:n ansiosta typpipäästöt vähenevät 85 ja
hiilidioksidipäästöt 20 prosenttia. Rikki jahiukkaspäästöt ovat lähes nollassa, joten uusi laiva eitule olemaan vaikeuksissa tulevien rikkidirektiivienvuoksi.
Sisaraluspäätös ensi vuonna?
Kun Viking Gracen ensi tammikuussa valmistuu,seilaa Turun ja Tukholman väliä niin kooltaan kuinpalveluiltaankin melkoisen epätasainen aluspari.Viking Line ei kuitenkaan ole lopullisesti haudannutsuunnitelmia Viking Gracen sisaraluksenrakentamisesta, vaikka yhtiö jättikin optionsakäyttämättä. Vikingin hallituksen puheenjohtaja BenLundqvistin mukaan asiaa harkitaan; ensiksi halutaanseurata taloustilanteen kehittymistä ja Viking Gracenmenestystä.
Jos Viking Grace täyttää annetut lupaukset, eisisaraluksen tilaamisen pitäisi olla kiinni matkustajienkiinnostuksesta. Toisen ympäristöystävällisen lautantilaamisen puolesta puhuvat myös uudet tiukemmatympäristösäädökset. Näistäkin huolimatta päätöstämahdollisesta sisaraluksesta saadaan odottaa ainakinensi vuoteen.
KOTIVESILLÄ
Hinaajat Ukko ja Jason vetävät Vikingin Gracen ulos telakkaaltaasta STX Finlandin Turun telakalla 11.8.2012.KUVA: JOUNI SAARISTO/VIKING LINE
Helsingin kesän risteilijäuutuudet, osa 2
TEKSTI: SERGEI PENNONEN
Tänä vuonna risteilijäkausi Helsingissä alkoi hiemanmyöhemmin kuin monina edellisinä vuosina.Ensimmäinen risteilijä Suomen suurimmassamatkustajasatamassa ei myöskään ollut perinteiseentapaan Hurtigrutenin Fram. Tänä kesänä Suomenristeilijäkauden sai kunnian avata Italian lipun allapurjehtiva AidaSol. Aida Cruisen risteilijä saapuihieman pilvisessä säässä toukokuun alussa, kunedellisinä vuosina Fram saapui jo kuukauttaaikaisemmin, huhtikuussa. AidaSol Helsingissä ei oleuutuus, ja tuttuun tapaansa se kiinnitti köytensäHernesaaren laituriin. Hurtigrutenin Framkin ehtijättää leimansa Helsinkiin, sillä Fram oli ensimmäinenristeilijä, joka toi risteilymatkustajia HelsinginEteläsatamaan.
Suomen viimevuotiseen kulttuuripääkaupunkiinensimmäinen risteilijä saapui vähän myöhemmin kuinHelsinkiin. Toukokuun lopussa Turun risteilijäkaudenavasi Quest for Adventure. Sama laiva kävi myösHelsingissä, mutta muutama kuukautta myöhemmin.Tämä keltaisen korsteenin omaava tummansininenlaiva kävi Suomessa myös viime vuonna, mutta laivannimi oli tuolloin Saga Pearl II. Nimenvaihdostahuolimatta risteilijä on pysynyt samalla omistajalla.Quest for Adventuren lisäksi Turussa kävi Suomenvesillä entuudesta hyvin tuttu Black Watch. Turunristeilijäkesä jäi valitettavasti vain näihin kahteenlaivaan. Risteilijävierailuja Turun satamassa oli vainneljä, joista yhden teki kauden avaaja m/s Quest forAdventure ja loput kolme kesän mittaan Black Watch.
KOTIVESILLÄ
8
Tänä vuonna AIDAsol avasi Helsingin risteilykauden synkeässä säässä. Viime vuonna vielä aurinko paistoi Solille.KUVA: KALLE ID
Kesän aikana Helsingissä vieraili meille hyvin tuttujaristeilylaivoja, esimerkiksi Mein Schiff 2, Jewel of theSeas, Le Boreal ja monet muut. Jotkut risteilijätvierailivat vain kerran, jotkut viihtyivät Helsingissäuseamminkin. Hyvä esimerkki on SilverSean SilverWhisper, joka oli kuvattavissa Eteläsatamassa ylikymmenen kertaa. Tylsyyttä laivaharrastajille eikoitunut, sillä vierailijalistoilla oli myös erikoisempiakävijöitä. Tänä vuonna muotina oli vanha laivauudella nimellä. Saga Pearl II:n lisäksi nimen vaihtoimyös entinen Grand Voyager, joka omistajan vaihdonjälkeen liikennöi tänä kesänä nimellä Costa Voyager.Myös kesäkuussa vieraillut m/s Columbus 2 oli saanutuuden nimen, joten Insignianimi jäi historiaan. Värinmuutoksiakin oli havaittavissa. Tuttu risteilijä LeDiamant, joka viime vuonna oli täysvalkoinen, saapuitänä vuonna Helsinkiin uutta DFDS Seawaysin asuamuistuttavassa värityksessä, puolisinisenä. Kesänjännittävimpiä hetkiä elettiin mm. heinäkuussa, jolloinviime numerossa mainitsemamme risteilijä SagaSapphire kävi Helsingissä. Yhden kerran Suomenpääkaupungissa vieraili esimerkiksi Costa Fortuna.
Tänä vuonna Helsingissä kävi myös sisarlaivoja.Hernesaaren laituriin kiinnittivät köytensä GrandPrincess ja Emerald Princess. ”Sisaruksia” ei saanutkuitenkaan yhteen kuvaan, sillä ne olivat Helsingissäeri päivinä. Royal Caribbean Cruisesin sisarlaivatJewel of the Seas ja Brilliance of the Seas olivatmyös Helsingissä, mutta nekin eri päivinä.
Useimmille suomalaisille risteilijät ja yleensäkinristeilyt Itämeren ulkopuolella ovat tuntematontamaailmaa. Tänä kesänä Helsingissä järjestettiinsuomalaisille ensimmäistä kertaa mahdollisuusvierailla risteilijöillä. Wonder Cruises AB, joka on OyFinnmatkat AB:n sisaryritys, järjesti muutamanvierailun erilaisille risteilijöille. Laivaan tutustuttiinopastetulla kierroksella minkä lisäksi vierailijat saivatnauttia lämpimän lounaan noutopöydästä. Jotkutonnekkaat saivat nauttia myös vapaaajasta laivalla.Ohjelma oli laivakohtainen.
Risteilijäkesä on loppusuoralla, mutta aihe pysyyajankohtaisena, sillä syyskuu on vielä täynnä erilaisiaristeilijävierailuja.
KOTIVESILLÄ
9
Uusi nimi, vanhat kujeet. Columbus 2 Kustaanmiekassa.KUVA: KALLE ID
Toimittajamme pääsi nauttimaan risteilylaivankansainvälisestä ilmapiiristä, tosin vain lyhyesti. KuvaCosta Pacifican aurinkokannelta laivan ollessaHernesaaren risteilylaiturissa.KUVA: SERGEI PENNONEN
Brilliance of the Seas Helsingin edustalla.KUVA: JUKKA KOSKIMIES
Alandiasta Finlandiaan – Eckerö LinenTallinnan-liikenteen historia
TEKSTI: KALLE ID
1990luvun puoliväliin tultaessa oli kasvavanHelsinkiTallinna reitin liikenne virolaistenvarustamoiden käsissä. Alkujaan suomalaisvirolaisena yhteisyrityksenä perustettu Tallink olipäätynyt kokonaan virolaiseen omistukseen vuoden1993 alussa. Myös toinen merkittävä Tallinnanliikenteen varustamo – Estonian New Line – olivirolaisomisteinen. Suomalaisvarustamoista VikingLine ja Silja Line kyllä operoivat 24 tunnin risteilyitä
Helsingistä Tallinnaan, mutta eivät uskaltautuneetTallinnan reittiliikenteeseen. Suomen lipunmiehistökustannuksia pidettiin niin paljon Viron lipunkustannuksia korkeampina, ettei liikenteen uskottuvoivan olla kilpailukykyistä. Kaksisuomalaisvarustamoa oli kuitenkin eri mieltä:ahvenanmaalaiset Rederi Ab Eckerö ja Birka Line.Ennen Eckerön ja Birkan yhteisyritystä ensiksimainittu varustamo oli kuitenkin useaan otteeseensuunnitellut Tallinnanliikenteen aloittamista.
KOTIVESILLÄ
10
Apollo oli Eestin Linjojen pääasiallinen laiva 1990luvun puolivälissä. KUVA: JUKKA HUOTARI
Tallinnasuunnitelmia vuonna 1989
1980luvun lopussa ajatus aiempaa laajemmastaautolauttaliikenteestä Helsingin ja Tallinnan välillä olikovassa nousussa Neuvostoliiton muututtuavapaampaan suuntaan Mihail Gorbatšovinvaltakauden glasnost ja perestroikauudistustenmyötä. Syntyi ajatus suomalaisneuvostoliittolaisestayhteistyövarustamosta HelsinkiTallinna reitillä.Yhteistyötä haki neuvostoliittolainen EstonianShipping Company (ESCO), joka neuvotteli vuonna1989 Eckerövarustamon kanssa.
Eckerö Linjen oli vuonna 1988 ostanut VaasanlaivoiltaWasa Expressin (exViking 3), joka asetettiin EckeröGrisslehamn linjalle nimellä Roslagen alkuvuodesta1989. Roslagenin tultua liikenteeseen linjan toisellealukselle Eckerölle oli käyttöä vain kesäsesonkina jaRederi Ab Eckerö alkoi etsiä laivalle muuta käyttöä.Neuvostoviron valtionvarustamo ESCO olikiinnostunut rahtaamaan Eckerön talvikaudeksi 19891990 Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen.Eckerön johto neuvotteli Tallinnassa yhteistyöstäESCO:n kanssa, mutta sopimukseen ei päästy jaEckeröä ei koskaan rahdattu Tallinnanliikenteen.ESCO löysi mieluisamman yhteistyökumppaninPalkkiyhtymä Oy:stä ja näin syntyi Tallinkvarustamo.
Elokuussa 1989 Tallinnanliikenne oli esillä uudestaanEckerölautan talvikäyttöä ajatellen. Rederi Ab
Eckeröä pyydettiin osakkaaksi suomalaistenliikemiesten suunnittelemaan Festonia Linevarustamoon, jossa Eckerölle kaavailtiin 25%osuutta. Festonian aluksena olisi toiminut Eckerö jaliikennöimisen olisi hoitanut Eckerö Linjen.Yhteisymmärrykseen eri osapuolten välillä eikuitenkaan koskaan päästy. Rederi Ab Eckerö tutkivielä mahdollisuutta aloittaa liikenne ilmanyhteistyökumppaneita, mutta ajatus kaatui ennenkaikkea siihen, että Linnahallin satamaalukuunottamatta kaikki Tallinnan satamat kuuluivatESCO:lle. ESCO puolestaan ei suvainnut kilpailijoitaomalle Georg Otsilleen ja tulevalle yhteistyölautalleenTallinkilleen.
Eckerön ja Inrekon yhteistyö 19911994
Vuonna 1990 Rederi Ab Eckerö osti – mansaarelaisen tytäryhtiönsä kautta – Roslageninsisaraluksen, Truckline Ferriesille rahdatun muttatanskalaisomisteisen Corbiéren (exApollo, Olau Kent,Gelting Nord, Benodet). Eckerö jatkoi aluksenrahtausta Truckline Ferriesille vuoden 1991 syksyynasti. Tämän jälkeen Corbiére rahdattiin virolaiselleInrekovarustamolle Helsingin ja Tallinnaan väliseenliikenteeseen. Inrekon uuden linjan markkinointinimeksi tuli Estonian New Line. Alkujaan Corbiére olitarkoitus uudelleennimetä Linda I:ksi, mutta lopultase säilytti nimen Corbiére ja Linda I:stä tuli vainmarkkinointinimi. Tallinnanliikennettä varten aiemmin Bahaman lipun alla ollut alus siirrettiin Viron
rekisteriin. Corbiére oli menestys Tallinnanlinjalla ja Rederi Ab Eckerön kiinnostus lähteä itsekin mukaan Tallinnanliikenteeseen yhteistyössä jonkin virolaisentoimijan kanssa heräsi jälleen.
Corbiéren osalta suunnitelmana oli tuodalaiva Eckerön ja Grisslehamnin väliseenliikenteeseen kesäksi 1992. Inreko halusikuitenkin pitää laivan Tallinnanlinjalla jaoli valmis maksamaan hyvää rahtaushintaa. Tästä johtuen Rederi Ab Eckerö alkoietsiä vielä yhtä käytettyä laivaa. Varustamo halusi mieluiten kolmannen papenburgilaisen – kreikassa oli myynnissä ExpressOlympia (entinen Viking 4), jonka lisäksivarustamo tarkasti myös Alcaeoksen (exMarella) ja Paloman (exDrottningen),sekä Britanniassa Stena Hengistin.
KOTIVESILLÄ
11
Eckerö Linjenin 80luvun lippulaiva Eckerö kesällä 1989 vielävarustamon vanhassa värityksessä. Laivaa suunniteltiin Tallinnanlinjalle talvikaudeksi 19891990. KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA
Alcaeoksen ostoa harkittiin, kunnes varustamo sai tietää Vaasanlaivojen olevanmyymässä toisenkin papenburgilaisensaBotnia Expressin (exDiana). BotniaExpress ostettiin alkuvuodesta 1992 ja setuli Eckerö Linjenin liikenteeseen nimelläAlandia. Tämän jälkeen Corbiéren rahtaussopimusta Inrekolle jatkettiin vuoden1994 loppuun.
Alandiaa tarvittiin Eckerön ja Grislehamninvälisessä liikenteessä vain kesän korkeasesongin ajan. Talvikaudeksi laiva olitarkoitus rahdata muuhun käyttöön.Inreko oli kiinnostunut laivasta, muttavain jos se voitaisiin siirtää Viron lipun allerahtauksen ajaksi. Alandian ulosliputusosoittautui vaikeaksi, mutta Roslageninulosliputukselle ei ollut esteitä. Lokakuussa 1992 Roslagen myytiin mansaarelaiselle sijoitusyhtiölle ja se kaksoisrekisteröitiin Bahamalle ja Viroon. Alus asetettiinEstonian New Linen liikenteeseen talvikaudeksi 19921993, joka toteutettiin Inrekonja Eckerön yhteistyönä.
Kesäkaudeksi 1993 Roslagen palasiEckeröGrisslehamn linjalle ja Rederi AbEckerö harkitsi Superflextyyppisen lautanrahtaamista Tallinnanlinjalle. Tilannekuitenkin muuttui huhtikuussa 1993, kunInreko ilmoitti, ettei ollut kiinnostunutjatkamaan yhteistyötä Eckerön kanssapitkällä tähtäimellä. Sen sijaan Inreko aikoi perustaatäysin virolaisomisteisen yhteistyövarustamonTallinkin omistajan ESCO:n kanssa. Nyt Eckerö alkoisuunnitella Tallinnanliikennettä ilman yhteistyökumppania virolaisen tytäryhtiönsä Mani Mereliinidennimissä. Inrekon suomalaisen tytäryhtiön InrekoFinlandin johto oli myös ollut halukas hylkäämäänemoyhtiönsä ja siirtämään Corbiéren liikenteenEckerön kanssa perustettavalle uudelle yhteistyövarustamolle, mutta tämä ei toteutunut.
Ovea ei suljettu Inrekoyhteistyön jatkamiselta jaCorbiéren rahtausta jatkettiin vuoden 1994 loppuun.Kesäkaudeksi 1993 Eckerö suunnitteli kroatialaisenJadrolinijavarustamon autolautta Marko Polonrahtaamista reitille Mani Mereliiniden nimissä, muttalopulta kesäkausi 1993 jäi paperille. Talvikaudeksi19931994 suunniteltiin liikennöintiä RoslagenillaMani Mereliiniden nimissä, mutta vaikeudet Tallinnansataman kanssa estivät vielä toistaiseksi liikenteenaloittamisen.
KOTIVESILLÄ
12
Ensimmäinen papenburgeri Apollo uutena. Papenburgiliaset olivatolleet 1970luvulla Viking Linen laivaston selkäranka, 1990luvullaniistä tuli Eckerön laivaston selkäranka. KUVA: VIKING LINE
Corbiére Kustaanmiekassa Estonian New Linen uudemmassavärityksessä. Alkujaan laivan kyljessä luki isolla "Linda I".KUVA: JUKKA HUOTARI”Tilanne muuttui
huhtikuussa 1993.Inreko ilmoitti,
ettei ollut kiinnostunutjatkamaan yhteistyötä
Eckerön kanssa”
Eestin Linjat – Alandia ja Apollo
Lopullisesti uusi lehti kääntyi EckerövarustamonTallinnanliikenteen historiassa vuoden 1994helmikuussa, kun Rederi Ab Eckerö ja sen kanssaläheisissä suhteissa ollut Birka Line perustivatTallinnanliikennettä varten yhteisen tytäryhtiönEestin Linjat. Yhtiön nimivalintaan saattoi vaikuttaayksinkertaisesti se, että Eckerö Linjenin alustenkylkitekstit oli helppo maalata uudelleen, kun kaikkiakirjaimia ei tarvinnut muuttaa.
Eestin Linjojen liikenne alkoi elokuussa 1994, kunEckeröGrisslehamn linjalle ei enää kesäkaudenjälkeen tarvittu kahta laivaa. Alandia maalattiinuuden varustamon väreihin muokkaamallakylkitekstejä ja uudelleenmaalaamalla sinikeltaisetkylkiraidat kokonaan sinisiksi. Eestin Linjat rahtasiAlandian Rederi Ab Eckeröltä elokuun lopulla ja asettisen Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen.Alussa markkinan löytäminen laivalle oli hankalaa,mutta asiantila saatiin kääntymään onnistuneenmarkkinointikampanjan avulla vuoden lopussa.
Alandia liikennöi Eestin Linjoilla aina kevääseen 1995,jolloin se siirtyi Roslagenin pariksi EckeröGrisslehamn linjalle. Alandian korvasi Tallinnanliikenteessälinjalla jo yli kolme vuotta liikennöinyt Corbiére, jokasai nyt takaisin alkuperäisen nimensä Apollo.Kesäkautena 1995 Apollon rinnalle rahdattiinliikennöimään puolalaiselta Euroafrica ShippingCompanyltä rahtilautta Elblag, alkujaan SuomenHöyrylaivaosakeyhtiön toinen rororahtilautta Leo.Tallinnan linjalla ei kuitenkaan ollut pidemmän päälletarvetta rahtilautalle ja Elblag jäi yhden kaudenihmeeksi.
Syksyllä 1995 Alandia palasi Apollon rinnalle HelsinkiTallinna liikenteeseen. Samaan aikaan EestinLinjojen alusten väritystä muutettiin vastaamaanEckerö Linjenin väritystä: Eestin Linjojen sininenrunkoraita korvautui Eckerö Linjenin sinikeltaisella.Alandia paluu linjalle jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillävuoden 1996 alusta Suomi otti verovapaassamyynnissä käyttöön niinsanotun 20 tunnin säännön;verovapaita tuotteita sai tuoda maahan vainvähintään 20 tuntia kestäneiltä matkoilta.Verovapaan myynnin päätyttyä Eckerönpäiväristeilyiden kysyntä pieneni ja Alandia päätettiinmakuuttaa. Pääosan muista Tallinnanlinjan laivoista
siirryttyä tekemään vuorokauden risteilyitä jäiApollolle kuitenkin varsin hyvin matkustajiapienentyneillä päiväristeilyiden markkinoilla.
Keväällä 1996 Rederi Ab Eckerö osti 31% EestinLinjojen osakekannasta Birka Linelta ja tuli näinEestin Linjojen suurimmaksi omistajaksi. Samanasyksynä Birka Line myi loputkin Eestin Linjojenosakkeensa Eckerölle. Näin Eestin Linjoista tuli EckeröLinjenin tytäryhtiö. Eestin Linjojen laivat vaihtuivatlokakuussa 1997, kun Alandia korvasi Apollon.Kyseessä oli kuitenkin vain väliaikainen järjestely,sillä Rederi Ab Eckerö oli jo hankkimassa uutta,suurempaa alusta Tallinnanliikenteeseen.
Nordlandia – Eestin Linjoista Eckerö Lineen
1990luvun toisella puoliskolla Tallinnanliikenteessäoltiin siirrytty yhä suurempiin laivoihin. EestinLinjojen aloittaessa liikenteen olivat Alandia ja Apolloolleet samaa kokoluokkaa kuin muutkin linjan laivat.Vuonna 1997 Eestin Linjojen kanssa kilpailevienvarustamoiden laivoista valtaosa oli kaksi kertaaApollon kokoisia ja Eestin Linjatkin tarvitsi uuden
KOTIVESILLÄ
13
Alandia keväällä 1995 Eestin Linjojen alkuperäisessävärityksessä. Taustalla MS Tallink. KUVA: JUKKA HUOTARI
Jo loppukesällä 1995 Apollon väritys muuttui sinikeltaiseksi.KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA
14
laivan pysyäkseen kilpailussa mukana.
Vuoden 1997 aikana Eestin Linjat harkitsi AnastasiaV:n (exBore I, Skandia, Ilich), Saint Patrick II:n (exAurella) sekä tanskalaisen junalautan KronprinsFrederikin ostamista. Myös Stena Linen kanssaneuvoteltiin Stena Nautican tai Stena Invictanrahtaamisesta, mutta mikään näistä neuvotteluista eijohtanut lopputulokseen (Silja Line sen sijaan rahtasiStena Invictan VaasaUumaja liikenteeseen kesäksi1998 markkinointinimellä Wasa Jubilee). Syksyllä1997 saatiin kuitenkin tietää huomattavasti paremmin Eestin Linjojen tarpeisiin sopivan laivan olevanmyynnissä.
Ruotsalaisen Nordström & Thulin varustamo oliluopumassa matkustajaliikenteestään Estoniaonnettomuuden seurauksena (N&T oli ollut Estonianomistajan Estlinen osakas). Varustamo liikennöimannerRuotsista Gotlantiin Gotlandslinjennimellä,mutta N&T ei osallistunut liikenteen uudelleenkilpailutukseen vuodesta 1998 eteenpäin. Gotlandlinjeninlippulaiva Nord Gotlandia (alkujaan Olau Linen OlauHollandia) oli siis myynnissä. Eckerövarustamonedustajien tarkastettua laivan se todettiin kaikistavuonna 1997 tutkituista laivoista Tallinnan
liikenteeseen parhaiten sopivaksi – joskin alustarvitsisi uuden taxfree myymälän ja konferenssiosaston. Joulukuussa 1997 Rederi Ab Eckerö ostiNord Gotlandian, jonka luovutus sovittiin tammikuun1998 alkuun.
Uuden aluksen hankkimisen yhteydessä päätettiinmuuttaa myös varustamon nimi. Huolimatta siitä,että Eestin Linjat mainosti voimakkaasti itseäänsuomalaisena varustamona, piti merkittävä osamatkustajista sitä virolaisena varustamon nimestäjohtuen. Nord Gotlandian nimi oltiin päätetty lyhentääTallinnanliikennettä varten Nordlandiaksi jaaikomuksena oli muuttaa Eestin Linjojen nimi NordLineksi aluksen nimeen sopivasti. Nord Line niminenyritys oli kuitenkin jo yritysrekisterissä jasuunnitelmasta jouduttiin luopumaan. Sen sijaanEestin Linjat muutti nimensä omistajavarustamoamukaillen Eckerö Lineksi. Eckerö Line ei nimenä olluttäysin uusi, sillä 1960 ja 70luvuilla nimi oli ollutmaalattuna Rederi Ab Eckerön laivojen kylkiin, vaikkavarustamon virallinen nimi oli Eckerö Linjen.
Nord Gotlandia purjehti tammikuussa 1998 Turunkorjaustelakalle. Sen nimi lyhennettiin Nordlandiaksija laiva maalattiin ”uuden” Eckerö Linen väreihin.
KOTIVESILLÄ
Nordlandia saapumassa Helsinkiin kesäkuussa 2009. Lähinnä myötähäpeää herättänyt "Ainoa suomalainen laivaTallinnaan" teksti lisättiin laivan keulaan kesällä 2008. KUVA: KALLE ID
15
KOTIVESILLÄ
Uusi Eckerö Linen logo poikkesi vanhan EestinLinjojen ja Eckerö Linen logoista kevyemmänkirjasintyypin puolesta. Samalla Eckerö Linenkorsteenimerkki muutettiin myös väritykseltäänidenttiseksi Eckerö Linjenin korsteenin kanssa.
Helmikuussa 1998 Nordlandia korvasi Alandian.Kertaheitolla Eckerön Tallinnanlaiva muuttui linjanpienimmästä päiväristeilijästä suurimmaksi. Apollo jaAlandia olivat olleet bruttovetoisuudeltaan noin 6 500tonnia, kun Nordlandia oli 21 500 tonnia. Samallamatkustajat saivat enemmän tilaa: Alandian jaApollon matkustajamäärä oli ollut noin 1 200, ylikolme kertaa suuremman Nordlandian oli 2 000.Uuden laivan koon huomioonottaen onkin varsinsopivaa, että sen nimi lyhentyi laivaharrastajienjoukossa muotoon Norsu. Aluksi vaikutti siltä, ettäuusi laiva oli jopa liian iso linjalle, sillä Eckeröllä olivaikeuksia löytää sille tarpeeksi matkustajia.Markkinat kuitenkin kasvoivat ja pian Nordlandiantulos kääntyi voitolliseksi.
Nordlandian tultua liikenteeseen Apollo oli rahdattuna– hetkellisesti jopa Tallinkille – kunnes se vuonna2000 myytiin kanadalaiselle Woodward Groupille.Alus liikennöi edelleen Kanadassa nimellä Apollo.Alandia sen sijaan pysyi Rederi Ab Eckerön omistuksessa varalaivana ja palasi Tallinnanlinjalle Nordlandian telakointien ajaksi vuosina 2003, 2004 ja2005, kunnes se myytiin vuonna 2006 liikennöimäänPunaisellamerellä nimellä Jamaa II.
Rahtiliikenne kasvaa
Viron liittymisellä Euroopan Unioniin keväällä 2004uskottiin olevan merkittävä vaikutus HelsinkiTallinnareitin tulevaisuuteen. Verovapaan myynnin loppu
mista seurasi vuorokauden risteilyitä tehneidenlaivojen joukkopako – toisaalta Viron Suomeamatalampi hintataso ja Tallinnan kiinnostavuusmatkakohteena takasivat päiväristeilyiden jatkuvansuosion. Lisäksi rahdin määrän oletettiin kasvavanlinjalla Viron EUjäsenyyden myötä.
Eckerö Line varautui rahtimäärien kasvuun ostamallavuoden 2004 alussa Rederi Ab EngshipiltäTransparadenlaivan. Alkujaan Transparaden oli ollutsaksalaisen Poseidonvarustamon HelsinkiLyypekkilinjan matkustajarahtilaiva Transgermania vuodelta1976. Suomalaisille se on mahdollisesti tuttu myösvuosina 20012002 liikennöineen Botnia LinkinTransparadenina. Transparaden sai Eckerö Linenlaivastossa nimen Translandia – nimivalinta ei ehkäollut onnistunein, varsinkin kun Nordlandian Norsulempinimeä mukaillen Translandiasta tuliluonnollisesti Transu. Vuoden 2008 syksylläTranslandia – kuten muutkin Helsingistä liikennöivätrahtilaivat – siirtyi liikennöimään uudesta Vuosaarenrahtisatamasta Länsisataman sijaan.
Nordlandian buffetravintola... KUVA: KALLE ID ...sekä pubi. KUVA: KALLE ID
Vuonna 2004 hankittu rahtilautta Translandia saapumassaLänsisatamaan kesällä 2008. KUVA: KALLE ID
16
KOTIVESILLÄ
Nopeiden lauttojen aikakausi
2000luvun puolivälissä Eckerö Linen pahimmatkilpailijat Tallinnanlinjalla – Tallink ja Viking Line –päättivät molemmat sijoittaa uusiin, aiempaasuurempiin ja nopeampiin matkustajaautolauttoihin,joka korvaisivat sekä Nordlandian tyylisetpäiväristeilijät että katamaraanit ja muut pikalautat.Uudet nopeat lautat Star, Superstar ja Viking XPRSvalmistuivat vuosina 2007 ja 2008. Kun aamullalähteviä ja illalla palaavia päiväristeilijöitä oli aiemminkulkenut Helsingin ja Tallinnan välillä laumoittain,vuonna 2008 jäljellä oli enää yksi: Nordlandia. VikingLinen ja erityisesti Tallinkin siirryttyä useampiinpäivittäisiin lähtöihin säilytti Nordlandia kuitenkinasemansa HelsinkiTallinna liikenteessä erityisestivanhempien matkustajien joukossa, jotka halusivatedelleen tehdä perinteisen päiväristeilyn.
Keväällä 2011 Nordlandia sai uuden, Eckerönperinteisestä poikkeavan värityksen. Kun Translandiaoli jo aiemmin maalattu uudelleen – eri tavalla kuinNordlandia – olivat kaikki Eckerön alukset nyterilaisissa värityksissä, sillä EckeröGrisslehamnlautta Eckerö säilytti vielä perinteiset Eckerö Linjeninkylkiraidat.
Nordlandian uuden ulkoasun arveltiin kuitenkin alustalähtien jäävän väliaikaiseksi ratkaisuksi, sillä EckeröLinen huhuttiin etsivän uutta alusta korvaamaanNordlandia ja mahdollisesti myös Translandia.Kirjoittajan saamien tietojen mukaan Eckerönedustajat kävivät mm. kaukoidässä tarkastamassaStar Cruisesin risteilyalus Star Piscesin – alkujaan
Viking Linen Turunlautta Kalypso – mutta senmuuttaminen takaisin matkustajaautolautaksi olisitullut liian kalliiksi. Sen sijaan helmikuussa 2012Eckerö Line ilmoitti sopineensa italialaisen Moby Linesvarustamon kanssa vuonna 2001 valmistuneen MobyFreedom laivan ostamisesta. Moby Freedom onTallinkin HelsinkiTallinna lautta Superstarinsisaralus.
Moby Freedom luovutettiin Eckerölle maaliskuussa2012, minkä jälkeen se purjehti ÖresundsvarvetilleRuotsin Lanskronaan väliaikaisella nimellä Freedom.Kesäkuussa Eckerö Line ilmoitti aluksen uudeksinimeksi valikoituneen nimikilpailun perusteellaFinlandia ja laivan tulevan Suomen lipun alle.Elokuussa paljastettiin aluksen uusi aikataulu, jossamatkaaika lyhenee kahteen ja puoleen tuntiin,liikenteenaloituspäivä 31. 12. 2012 ja aluksen tuleva,aiempaa sinipainotteisempi väritys.
Lähteet
• Kirjoittajan arkisto• Sjöström, PärHenrik & Brzoza, Krzysztof: Historienom den som kommer igen• Sjöström, PärHenrik & Brzoza, Krzysztof: Tiemeren yli – Uranuurtajasta markkinajohtajaksi• Vitismann, Madli & Sjöström, PärHenrik: ”TheFerry Boom at the Gulf of Finland” teoksessa FinnishMaritime Index 2002• eckeroline.fi• faktaomfartyg.nu
Uudet värit saaneet Translandia ja Nordlandia kohtaavat Tallinnanlahdella keväällä 2012. KUVA: KALLE ID
17
KOTIVESILLÄFAKTA: EESTIN LINJOJEN JA ECKERÖ LINEN ALUKSET
Alandia (19941998)
Rakentanut Jos L. Meyer Werft 1972 • pituus 108,68 mleveys 17,24 m • syväys 4,60 m • jääluokka 1A • 6 754 GT2 345 NT • 1 118 DWT • 1 320 matkustajaa • 170 hyttipaikkaa220 henkilöautoa • 440 kaistametriä
Aiemmat nimet: Diana, Botnia ExpressMyöhemmät nimet: Jamaa II
Apollo (19951997)
Rakentanut Jos L. Meyer Werft 1970 • pituus 108,72 mleveys 17,20 m • syväys 4,60 m • jääluokka 1A • 6 480 GT2 200 NT • 1 100 DWT • 870 matkustajaa • 250 henkilöautoa
Aiemmat nimet: Apollo, Olau Kent, Gelting Nord, Benodet,CorbiéreMyöhemmät nimet: Apollo
Nordlandia (19972012)
Rakentanut Weser Seebeckswerft 1980 • pituus 153,40 mleveys 24,20 m • syväys 5,80 m • jääluokka 1A • 21 473 GT8 695 NT • 2 880 DWT • 2 000 matkustajaa • 875 hyttipaikkaa400 henkilöautoa • 720 kaistametriä
Aiemmat nimet: Olau Hollandia, Nord Gotlandia
Translandia (2004)
Rakentanut J.J. Sietas Schiffswerft 1976 • pituus 135,49 mleveys 21,70 m • syväys 6,05 m • jääluokka 1A • 13 867 GT4 161 NT • 4 113 DWT • 104 matkustajaa • 1 300 kaistametriä
Aiemmat nimet: Transgermania, Rosebay, Eurostar,Eurocruiser, Rosebay, Transparaden
Finlandia (2012)
Rakentanut Daewoo Shipbuilding & Heavy Machinery 2001pituus 175 m • leveys 27,60 m • syväys 7,00 m • jääluokka 1A36 093 GT • 16 500 NT • 5 529 DWT • 1 880 matkustajaa1 190 hyttipaikkaa • 665 henkilöautoa • 1 990 kaistametriäTiedot ajalta ennen vuoden 2012 uudistuksia
Aiemmat nimet: Moby Freedom
KUVA: JUKKA HUOTARI
KUVA: JUKKA HUOTARI
KUVA: KALLE ID
KUVA: ECKERÖ LINE
KUVA: OLLI TUOMINEN
Valtio-omisteiset varustamot, osa 1 – Eurooppa
Caledonian MacBrayne, StrandfaraskipLandsins sekä Jadrolinija
TEKSTI: LASSI LIIKANEN
Valtion laivaliikenteen historia Euroopassa
SOTIEN jälkeisessä Euroopassa syntyi runsaastivarustamoja, joissa valtiot olivat mukana toiminnassatavalla tai toisella. PohjoisEuroopassa valtionrautatieliikenne järjesteltiin usein valtiolliseksitoiminnaksi, monesti esimerkiksi Pohjoismaissa jopamonopoliksi, joka oli omiaan synnyttämään erilaistalauttaliikennettä näiden maiden välille. Erityisenaktiivisia olivat toisen maailmansodan jälkeen
rautatieyhtiöt Ruotsissa (SJ), Tanskassa (DSB), LänsiSaksa (DB) ja ItäSaksa (DR), joissa rautatieyhtiötalkoivat liikennöimään erityyppisiä reittejä kyseistenmaiden välillä.
Toisaalta valtiolliselle laivaliikenteellä oli myöspuhtaasti tarvetta erityisesti Pohjoismaissa, joissaalueita alettiin kehittämään tasaarvoisesti jakaikkialle oli oltava toimivat yhteydet.Markkinalähtöisesti liikenne moniin pieniin saariin eiolisi ollut mahdollista, jolloin valtio, kunnat tai muutaluehallintoviranomaiset perustivat erityyppisiä pieniä
MAAILMAN MERILLÄ
18
Ardrossanin ja Brodickin välillä Skotlannissa liikennöivä, vuonna 1993 valmistunut Caledonian Isles. KUVA: BRUCE PETER
19
saaristovarustamoita. Esimerkkejä tälläisestä onmonia, esimerkiksi Suomessa Ahvenanmaanmaakuntahallinnon omistama Ålandstrafiken taiTukholman maakäräjien omistuksessa olevaWaxholmsbolaget, joka hoitaa Tukholmansaaristoliikennettä.
Kylmillä, pohjoisilla merialueilla myös ympärivuotisenlaivaliikenteen turvaamiseen tarvittiin jäänmurtajia.Jäänmurto oli niin ikään pitkään täysin valtionvarassa, kun Suomessa esimerkiksi Merenkulkulaitos(myöhemmin myös Varustamoliikelaitos ja Finstaship,nykyään Arctia Shipping) omisti kaikki Suomenkäytössä olevat jäänmurtajat. Tänä päivänäkinSuomessa täysin valtioomisteinen osakeyhtiö, ArctiaShipping omistaa jäänmurtajat, mutta palvelun tilaajaLiikennevirasto on viime vuosina ottanut avuksi myösulkopuolisia ja yksityisiä toimijoita jäänmurtoon.Myös Ruotsissa toimintamalli on pitkään ollutsamankaltainen, ja edelleen suurin osa ruotsalaisistajäänmurtajista on Ruotsin valtion omistuksessa.
Koska Neuvostoliitto satelliittivaltioineen on niin ikäänosa Eurooppaa ja sen historiaa, ei sitäkään voinejättää mainitsematta. Sosialismin periaatteisiin kuuluiluonnollisesti, että valtio vastasi myöslaivaliikenteestä. Neuvostoliitto oli aikanaan suuriasiakas myös Suomen telakoille, sillä maa tilasisuomalaisilta telakoilta runsaasti erityyppisiä aluksiakäyttöönsä, lähtien aina jäänmurtajista autolauttojenkautta risteilijöihin. Neuvostoliitossa oli erityyppisiävarustamoja erilaisiin tarkoituksiin, ja esimerkiksiBaltian neuvostotasavalloissa laivaliikenne olijärjestelty pitkälti yhden varustamon sisälle –tälläinen varustamo oli esimerkiksi Viron sosialistisenneuvostotasavallan Estonian Shipping Company(ESCO). Itämerellä laivaliikennettä hoiti 1980luvunalkupuolelta Neuvostoliiton kaatumiseen saakka BalticLine, kun taas nykyisen Ukrainan alueella toimiristeilyvarustamo Black Sea Shipping, jolle Turuntelakka luovutti 1970luvulla viiden autolautansarjan.
PohjoisEuroopassa on pitkään toimittu siten, ettävaltioilla on suuri rooli maan kehittämisessä jaylläpidossa. Sen sijaan LänsiEuroopassa ja EteläEuroopassa valtion rooli on huomattavasti pohjoistaEurooppaa pienempi. LänsiEurooppa lähti toisenmaailmansodan jälkeen selkeästi suuntautumaanlänteen, kohti Yhdysvaltojen tyyppistä
Neuvostoliiton Estonian Shipping Companyn Tallinn(exSvanetiya) liikennöi Helsingistä Tallinnaan 19671980.KUVA: POSTIKORTTI KALLE IDIN KOKOELMISTA
Melkein valtionvarustamo? Tanskasta Färsaarille jaIslantiin liikennöivän Smyril Linen omistaa osaksiFärsaarten hallitus. KUVA: KALLE ID
1970luvulla Finnlinesin omisti EnsoGutzeit, jonkapuolestaan omisti Suomen valtio. Finnjetkin siis olialkujaan valtion laiva. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMISTA
MAAILMAN MERILLÄ
20
markkinatalousmallia, jossa lähtökohtaisesti valtiontulisi mahdollisimman vähän häiritä kilpailua. EteläEuroopan valtioilla taas ei hirveästi ollut varaa – eikätarvetta – ryhtyä perustamaan merkittäviä valtioomisteisia varustamoita. Tämä ei toki tarkoita sitä,etteikö Länsi ja EteläEuroopassa ollut eikä olevaltion omistamia laivayhtiöitä, mutta suhteutettunanäiden maiden kokoon niillä on pienempi merkityskuin PohjoisEuroopassa.
Caledonian MacBrayne – Skotlannin saartenlauttaliikenne
IsoBritannian saaren pohjoisosan Skotlanti kattaanoin kolmasosan koko saaren pintaalasta.Skotlannissa on yli 700 saarta, ja monet niistä ovatasuttuja. Näin ollen ne tarvitsevat myös monipuolisetja toimivat yhteydet, joiden turvaamiseksi CaledonianMacBrayne liikennöi Skotlannin länsirannikonlauttayhteyksiä, Hebridien ja Clyden alueella.
Nykyisen Caledonian MacBraynen historia voidaan
jäljittää peräti vuoteen 1851 saakka. Tuolloinhöyrylaivayhtiö David Hutcheson & Co. aloittiliikennöinnin Glasgow'sta. Hutchesonin veljestenyrityksestä tuli myöhemmin David MacBrayne, jokayhdistyi Caledonian Steam Packet Companyn kanssavuonna 1973 Caledonian MacBrayne – nimiseksilaivaoperaattoriksi. Caledonian MacBrayne on tänäpäivänä Skotlannin itsehallintoelimen omistamayritys.
Tänä päivänä liikenne on järjestetty eri yhtiöidenalaisuuteen. Liikenteen operaattori, CalMac FerriesLtd (CFL) vuokraa nykyisin kalustoa ja laitureitaCaledonian Maritime Assets Ltd (CMAL) – yhtiöltä.Liikenne on kilpailutettua vuodesta 2007 Euroopanunionin kilpailulainsäädännön vuoksi. CFL voittitarjouskilpailun ja on täten liikenteen operaattorivuoteen 2013 saakka. Aikaisemmin molemmat yhtiöt,CMAL ja CFL olivat yhden yhtiön, CaledonianMacBrayne Ltd:n alaisuudessa, mutta liikenteen
Lord of the Isles Ardrossanissa. Valtaosalla CaledonianMacBraynen laivaston nimistä on pitkät perinteet. KUVA:BRUCE PETER
Oikealla: CalMacin laivojen sisustus ei häviätyylikkyydessä risteilylautoille. Kuvassa varustamonlippulaiva Finlagganin lounge. KUVA: BRUCE PETER
MAAILMAN MERILLÄ
21
kilpailutuksen johdosta omaisuus ja operointieriytettiin omiksi yhtiöikseen. Kaikki muut alueenreitit, lukuunottamatta Dunoon – Gourock – reittiä,ovat samassa sopimuksessa. Dunoonin ja Gourockinvälistä reittiä operoi molemmat yhtiöt omistavanDavid MacBrayne Ltd:n tytäryritys Argyll Ferries Ltd.Käytännössä siis Skotlannin aluehallinto omistaakaikki kolme edellä mainittua yritystä DavidMacBrayne Ltd:n kautta.
Caledonian MacBrayne liikennöi 25 reittiä yhteensä29 CMALyhtiöltä vuokratulla aluksella. Matkustajiaon vuosittain reilut neljä miljoonaa ja autojakin noinmiljoona, joten volyymit varustamon liikennöimilläreiteillä eivät ole täysin merkityksettömiä. CalMacinliikennöimät reitit ovat keskenään hyvin erityyppisiä,ja ne vaativat jokainen tarpeisiinsa sopivia lauttoja.Lyhyin reitti, Colintraivesta Rhubodachiin kestää vainviisi minuuttia ja sitä liikennöidään pienellä lautalla.
Toisaalta taas esimerkiksi reitti ObanistaLochboisdaleen kestää huikeat 5 tuntia ja 20minuuttia, ja reittiä liikennöi kaksi suurempaalauttaa. Lauttojen koot määräytyvät myös reittienkuormitusten mukaan. Caledonian MacBraynen suurinlautta, M/S Isle of Lewis, liikennöi vajaan kolmentunnin reittiä Ullapoolista Stornowayhin.
Yhtiöllä on suurin matkustalaautolauttalaivasto kokoIsoBritanniassa. Caledonian MacBraynen liikenteessäkulkee laivoja pienistä autonkuljetuslautoista ainasuurempiin matkustajaautolauttoihin. Laivastojaetaan usein muutamaan luokkaan. Major units –laivastoon kuuluu kaikki alukset, jotka ovat yli 80metriä pitkiä. Clyde services – luokassa on alukset,jotka operoivat Clydejoen ympäristössä. Loch class –luokkaan sisältyy aluksia, jotka ovat tavallaankaksisuuntaisesti ajettavia (autoramppi molemmissapäissä, komentosilta keskellä lauttaa). Island class –luokassa on Caledonian MacBraynen pienimmätalukset. Näiden lisäksi on kolme alusta, joita eisisällytetä mihinkään luokkaan, ja yksi näistä onCalMacin rahtaama rahtialus Muirneag.
Yllä: Kaikki CalMacin laivat eivät ole isoja ja fiinejä. MallaigArmadale välillä liikennöivä Coruisk tuo mieleenenemmänkin suomalaisen lossin. KUVA: BRUCE PETERVasemmalla: Bute Wemyssinlahden ulkopuolella. KUVA:BRUCE PETER
MAAILMAN MERILLÄ
22
Strandfaraskip Landsins – busseja ja lauttojaFärsaarilla
Tanskalle kuuluva autonominen alue, Färsaaretsijaitsee Atlantin valtamerellä. Tälle 18 saarestakoostuvalle saariryhmälle on elintärkeää, että asututsaaret ovat yhdistettynä toisiinsa lautta taimaantieyhteyksillä, joko silloin tai tunnelein. Tänäpäivänä Färsaarten merkittävimmänliikennerunkoverkon muodostaa erityyppiset,suhteellisen korkeatasoiset maantiet. Alueenmaantieteen vuoksi yksityisautoilu ja bussillamatkustaminen ovat helpoimmat tavat matkustaa,kun rautateita alueella ei ole. Niin ikään Färsaariapalvelee yksi kansainvälinen lentokenttä jahelikopteriakin käytetään liikkumiseen.
Lauttaliikenne on kuitenkin merkittävässä roolissajulkisen liikenteen osalta niille saarille, joinne ei olevielä tähän päivään mennessä rakennettu silta taitunneliyhteyttä. Viime aikoina Färsaaret ovat tosinsaaneet useita uusia parannuksia liikenneverkkoon,mutta edelleen saarilla on tarvetta julkisenlauttaliikenteen yhtiölle, joka liikennöi lauttoja sinne,jonne ei muuten pääse. Julkisen liikenteen lauttayhtiöStrandfaraskip Landsins operoi seitsemää lauttaa,joista yksi toimii tällä hetkellä varalauttana.
Lauttojen lisäksi Strandfaraskip Landsins operoimaanteillä busseja. Bussiliikenne Färsaarilla on jaettukahteen osaan: Bygdaleiðir eli kylät yhdistävät sinisetbussit ja Bussleiðin eli Tórshavnin lähialueitapalvelevat punaiset bussit.
Lautoista uusin ja suurin on vuonna 2005 Espanjastavalmistunut Smyril, joka yhdistää Tórshavnin jaTvøroyrin, joka sijaitsee Färsaarten eteläisimmälläsaarella, Suðuroylla. Muut lautat ovat hiemanpienempiä ja yhdistävät Färsaarten eri osia toisiinsa.Kaikki lautat eivät pysty kuljettamaan autoja, vaanpelkästään matkustajia.
Jadrolinija – Kroatian saarille ja Italiaan
Vuonna 1947 vielä silloisen Jugoslavian aikanakroatialaisessa satamakaupungissa, Rijekassa,perustettiin Jadrolinija – niminen varustamo. Maankolmanneksi suurimmassa kaupungissa sai alkunsauseista pienemmistä varustamoista yhdistettylauttaoperaattori, joka tänä päivänä liikennöikymmeniä maan sisäisiä lauttoja Kroatian mantereen,saarten sekä kansainvälistä liikennettä Kroatian jaItalian välillä.
Strandfaraskip Landsinsinlippulaiva Smyril Tórshavnissa
toukokuussa 2011. Taustalla oikeallaSmyril Linen Norröna ja vasemmalla Färsaarten
parlamenttitalo (punainen rakennus niemen kärjessä).KUVA: KALLE ID
MAAILMAN MERILLÄ
23
Jadrolinija on edelleen Kroatian valtion omistuksessaoleva yhtiö. Tämä lienee osittain kommunistisenJugoslavian perinnettä, mutta toisaalta Kroatiansisäliikenne sekä saaristossa että rannikolla voidaannähdä yhteiskunnallisesti niin merkittävänä, ettävaltio haluaa turvata liikenneyhteydet pitämälläJadrolinijaa hallussaan.
Varustamon laivaston koosta löytyi hiemanerityyppistä tietoa. Englanninkielinen Wikipedia sanooJadrolinijan laivaston kooksi 56 alusta. Jadrolinijansivujen englanninkielinen osio taas kertooJadrolinijalla olevan 50 lauttaa. Oli totuus mikätahansa, varmaksi voidaan ainakin sanoa se, ettäJadrolinijalla on useamman kymmenen aluksenlaivasto, johon kuuluu paljon erilaisia aluksia.
Liikenteeseen tarvitaan useanlaisia aluksia, silläreittejen pituus ja toisaalta kuormitus aiheuttavaterityyppisiä tarpeita. Katamaraaneja tarvitaanmatkoille, jotka halutaan taittaa nopeasti.Katamaraaneilla liikennöitäviä reittejä ovatesimerkiksi Split – Hvar – Vis tai Split – Postira –Pučišća – Povlja. Jadrolinijan kansainvälinen liikenne
hoidetaan isommilla autolautoilla, sillä matkatkestävät useampia tunteja ja niiden kuormitus on sitämyötä korkeampaa, kuin Kroatian sisäisillä reiteillä.Kansainväliset reitit Italian ja Kroatian välillä kulkevatAnconasta Splitiin ja Zadariin sekä DubrovnikistaBariin.
Jadrolinijalla on myös reittejä Kroatian rannikkoamyöten saaristoliikenteen lisäksi. Useilla varustamonreiteillä lienee itsestään selvää, että matkailu jaturismi ovat yhtiä merkittävimmistä tekijöistä niidenolemassaolon kannalta. Toisaalta Jadrolinijan tärkeintehtävä on yhdistää sekä Kroatian saaret rannikkoonettä Kroatian merkittävimmät rannikkokaupungittoisiinsa. Kansainvälinen liikenne Adrianmerellä lieneemyös tarkoitettu sekä turismin ettätarvematkustamisen varaan.
Jadrolinijan suurimpiin kuuluva alus Marco Polo, alkujaan Larvik Linen Peter Wessel. KUVA: BRUCE PETER
Vuonna 1957 Jadrolinijalle valmistunut Premuda, alkujaannimeltään Tuzla. KUVA: OLLI TUOMINEN
MAAILMAN MERILLÄ
MAAILMAN MERILLÄ
24
Yhteenveto Euroopan valtiollisistavarustamoista
Euroopan taloudellinen ja poliittinen kehitys onlopulta vienyt maanosan sellaiseen tilanteeseen,jossa valtio omistaa enää hyvin harvoja varustamoitakokonaan. Valtiot voivat toki esimerkiksi sijoitus taieläkerahastojensa kautta omistaa moniakinvarustamoita, mutta valtiollisia laivaliikenteenharjoittajia on tämänpäivän Euroopassa kovinvähän. Nekin vähäiset,mitä enää löytyy, ovatolemassa pääasiassavain pienten saartenliikenteen turvaamiseksitai ylipäätään osanavaltakunnallista liikenneverkkoa ja liikenneverkon kunnossapitoa(jäänmurto).
Seuraavassa Ulkomatalassa ilmestyy juttusarjan toinen osa, jokakertoo PohjoisAmerikanvaltiollisista varustamoista.
Lähdeluettelo
• en.wikipedia.org / fi.wikipedia.org• calmac.co.uk• ssl.fo• jadrolinija.hr• faktaomfartyg.nu
FREELANCERIKSI?Ulkomatala tarvitsee aina osaavia freelancereita. Täysin valmiiden juttujen lisäksi otetaan vastaan myösmuunmuassa juttu ja lähdevinkkejä, tai vaikka vain ranskalaisilla viivoilla kootun jutturungon, jonkalähteiden avulla kirjoitamme puhtaaksi.
Myös kuvia otetaan mielellään vastaan.
Parhaillaan yritämme kuitenkin parantaa freelancermateriaalien välitystä ja sen näkyvyyttä. Uudistuksistailmoitetaan aina Ulkomatalan etusivulla.
Mihinkään ei tarvitse sitoutua. Voit tehdä vain yhden jutun, tai halutessasi myös säännöllisemmin.
Katso lisää verkkosivuiltamme: http://www.ulkomatala.net/freelancer
Ryhdy freelanceriksi jo tänään!
Jadrolinijan lautat ovat osa kroatialaisten jokapäiväistä elämää. Vuonna 2011 Kap Verdeenmyyty Vis Hvarin kaupungissa. KUVA: BRUCE PETER
Muutoksen tuulia Saga Cruisesilla
.TEKSTI: OLLI TUOMINEN
MAALISKUUSSA Saga Cruises sai liikenteeseentoisen suuremman risteilijän, kun Saga Sapphireliittyi Saga Rubyn pariksi. Saga Sapphire on entinenCDF Croisières de France varustamon Bleu deFrance, jonka Saga Cruises osti jo loppuvuonna 2010,mutta alus jatkoi kuitenkin CDF:n liikenteessä ainamarraskuuhun 2011, jolloin CDF sai Bleu de Francellekorvaajan samaan konserniin kuuluvaltaPullmanturilta. Tämän jälkeen alukseen tehtiinkattava remontti, jossa kaikki sisätilat ja hytituudistettiin. Lisäksi 16 hyttiä 10kannella sai omanparvekkeen. Saga kertoo investoineensa Saga
Sapphireen yhteensä 65 miljoonaa puntaa sisältäenaluksen oston ja kunnostuksen.
Quest palaa vanhalle nimelleen
Saga Cruisesin risteilyt on jaettu kahdentyyppisiinristeilyihin. Toinen osa ovat isoilla risteilijöillä eli SagaRubylla ja Saga Sapphirella operoitavat ClassicalCruisesristeilyt eli vapaasti suomennettunaperinteiset risteilyt. Toisena osana on AdventureCruises eli seikkailuristeilyt, joilla vieraillaanvähemmän tunnetuissa satamissa perinteistenristeilykohteiden ulkopuolella. Jälkimmäisiä ontoukokuusta lähtien tehnyt Quest for Adventure, joka
MAAILMAN MERILLÄ
25
KUVA: KALLE ID
vuosina 2010–2012 risteili Sagan perinteisiä risteilyjäSaga Pearl IInimellä.
Adventure Cruisesristeilyjä on aiemmin operoituSpirit of Adventurebrändillä, jonka liikenteessä olivuosina 2006–2012 Spirit of Adventure. Sagakuitenkin vuokrasi aluksen alkuvuodesta 2012saksalaiselle FTI Cruisesille, joka aloitti FTI Berlinnimen saaneella aluksella saksankielisille suunnatunristeilyliikenteen. Niinpä Saga Pearl II nimettiinuudelleen ja siirrettiin laivaston pienimpänä aluksenaSpirit of Adventuren tilalle toukokuussa 2012.
Nyt Saga on ilmoittanut, että Quest for Adventuretekee loppuvuonna 2013 paluun vanhalle nimelleen,kunhan nykyinen risteilyohjelma on viety päätökseen.Quest for Adventuren jäähyväisristeily nykyisellänimellä alkaa marraskuun seitsemäs Barcelonasta japäättyy kaksi viikkoa myöhemmin Southamptoniin.
MAAILMAN MERILLÄ
26
FAKTA: SAGA GROUP
Saga Cruises on osa brittiläistä Sagakonsernia, jokaon erikoistunut yli 50vuotiaisiin asiakkaisiin. Näin ollenesimerkiksi laivoille ikäraja on 50 vuotta. Matkojenlisäksi Saga tarjoaa asiakkailleen vakuutuksia,sijoituspalveluita ja kotihoitopalveluja. Lisäksi yhtiöjulkaisee Saga Magazinelehteä ja omistaa mainosyhtiöMetromailin. Sagakonsernin omistaa Acromas HoldingLtd, joka muodostettiin vuonna 2007, kun Saga Groupja muun muassa autoja vakuuttava AutomobileAssociation yhdistyivät. Tilikaudella 2011–2012Acromasin liikevaihto oli 2,1 miljardia puntaa jakonserni työllisti yli 38 000 ihmistä.
Oikealla: Spirit of Adventuren paikan ottanut Quest forAdventure vieraili kesän 2012 aikana Helsingin ohellauseammassakin pienemmässä suomalaissatamassa,kuten Turussa ja Vaasassa. Tässä alus ohittaaKustaanmiekkaa elokuun alussa matkalla merelle.KUVA: OLLI TUOMINEN
Vielä kesällä 2011 Quest for Adventure kulki SagaPearl IInimellä vieraillen myös Helsingissä.KUVA: OLLI TUOMINEN
Saga Ruby eläkkeelle
Heinäkuussa Saga Cruises julkisti monien odottamantiedon siitä, että Saga Ruby, viimeinen Britanniassarakennettu risteilijä, jättää Saga Cruisesin laivastonvuoden 2014 alussa. Tärkeimpänä syynä Rubystaluopumiseen on toimitusjohtaja Robin Shaw’nmukaan se, että vanhan laivan ylläpitäminennykyvaatimusten mukaisena tulee liian kalliiksi javaikeaksi. Vuonna 2013 Saga Rubyllä juhlistetaansekä aluksen 40vuotista taivalta ettäjäähyväisvuotta Sagan laivastossa. Viimeisenävuonnaan Saga Ruby tekee maailmanympäriristeilyn,minkä lisäksi laiva tulee vierailemaan useissasatamissa, joissa se on pitkän uransa aikanavieraillut.
Uudisrakennus tulossa?
Euroopan suurimpien risteilyvarustamojenmuodostaman European Cruise Councilinvuosikokouksessa Saga Shippingin kaupallinen
johtaja James Duguid kertoi yhtiön harkitsevanuudisrakennuksen tilaamista. Tärkeimpinä syinäuudisrakennukselle ovat Duguidin mukaan muunmuassa parempi polttoainetaloudellisuus jakäytettynä ostettujen laivojen remontoimisen kalleusja arvaamattomuus.
Sekä Quest for Adventuren että Saga Sapphirenremontit tulivat molemmat noin neljä miljoonaapuntaa (5,3 milj. €) suunniteltua kalliimmiksi.Budjetin ylitys on varsin merkittävä, kun sitä vertaaalkuperäiseen kustannusarvioon, jotka olivat 24 (32,1milj. €) ja 28 (37,4 milj. €) miljoonaa puntaa.Uudisrakennukselle pitäisi olla kysyntää, sillä CruiseBusinessin mukaan Sagan risteilyliiketoiminnan kasvuon ollut vuosittain noin 15 prosenttia, ja yhtiö odottaasamanlaista kasvua myös tulevaisuudessa. Jäämmemielenkiinnolla odottamaan, mihin ratkaisuun SagaCruises tulee päätymään. Ainoa varma asia on se,että vuoden 2014 alussa Sagalla on laivastossaanyhden laivan mentävä aukko.
MAAILMAN MERILLÄ
27
Vuonna 1973 Britanniassa valmistunut Saga Ruby jää 40vuotiaana eläkkeelle vuoden 2014 alussa. Helsingissä useina kesinävieraillut veteraani on tässä lähdössä Helsingin Länsisatamasta syyskuussa 2011 . KUVA: KALLE ID
28
MAAILMAN MERILLÄFAKTA: SAGA CRUISESIN LAIVASTO
Saga Sapphire (2012)
Rakentanut Bremer Vulkan 1981pituus 199,63 mleveys 28,55 msyväys 8,3 m37 049 GT5 168 DWTnopeus 21 solmua706 matkustajaa
Aiemmat nimet: Europa, SuperstarEurope, Superstar Aries, Holiday Dream,Bleu de FranceKUVA: JUKKA KOSKIMIES
Quest for Adventure (2012)
Rakentanut HowaldtswerkeDeutscheWerft (HDW) 1981pituus 164,34 mleveys 22,89 msyväys 6,11 m18 627 GT2 952 DWTnopeus 18 solmua618 matkustajaa
Aiemmat nimet: Astor, Arkona, Astoria,Saga Pearl II KUVA: OLLI TUOMINEN
Saga Ruby (2004)
Rakentanut Swan Hunter ShipbuildersLtd 1973pituus 191,1 mleveys 25,1 msyväys 8,3 m24 492 GT5 954 DWTnopeus 20 solmua655 matkustajaa
Aiemmat nimet: Vistafjord, CaroniaKUVA: KALLE ID
Lokikirja
LOKIKIRJA
TEKSTI OLLI TUOMINEN & KALLE ID
KOTIVESILTÄVIKING GRACE VESILLE TURUSSALue aiheesta tämän lehden sivuilta xxxx.
FINLANDIA LIIKENTEESEEN 31. 12. 2012Eckerö Line tiedotti 28. 8., että yhtiö asettaaNordlandian korvaajan Finlandian liikenteeseen vastauudenvuodenaattona. Osasyynä lykkäykseen onsäästö väylämaksuissa. Samalla paljastettiinFinlandian uusi, sinipainotteinen väritys javarustamon uusi, aiempaa yksinkertaisempi logo. Joaiemmin elokussa Eckerö Line paljasti, ettäFinlandialla matka tulee taittumaan nykyistänopeammin. Jatkossa Helsingin ja Tallinnan välinenmatka taitetaan kahdessa ja puolessa tunnissa eliyhtä nopeasti kuin Viking XPRS:llä.
SILJA EUROPA HELSINKIIN, BALTIC PRINCESSTURKUUN?Juuri lehden ollessa menossa ”painoon” uutisoi TurunSanomat 29. 8. Tallinkin selvittävän jo pitkäähuhuttua Silja Europan siirtoa HelsinkiTallinnalinjalle ja vastaavasti Baltic Princessin siirtoa Turunja Tukholman väliselle reitille vastavetona rakenteillaolevalle Viking Gracelle.
VITUS BERING VESILLE HELSINGISSÄArctech Helsinki Shipyardilla laskettiin 30.6 vesilleensimmäinen kahdesta venäläisen Sovcomflotintilaamasta kaasukenttien huoltoaluksesta. NimenVitus Bering saanut alus luovutetaan tilaajalleen 18.joulukuuta 2012 neljä kuukautta etuajassa. Alunperin Vitus Beringin oli määrä olla valmis vastahutikuusa 2013. Sisaralus valmistuu huhtikuussa2013, ja sen vesillelaskun on suunniteltu tapahtuvanmarrasjoulukuussa.
RV MIRABILIS JÄTTI RAUMAN TELAKANNamibian valtion tilaama kalakantojen tutkimiseentarkoitettu RV Mirabilis luovutettiin tilaajalleenRauman telakalla 28.6.2012. Namibian Kalastus ja
Meriministeriölle rakennettua alusta tullaankäyttämään kalakantojen tutkimisen lisäksimerentutkimukseen ja kalastuksenvalvontaan.
29
Eckerö Linen uusi Finlandia saa edeltäjiään sinisemmänvärityksen. Samalla muuttuu myös varustamon logo.KUVA: ECKERÖ LINE
Vitus Bering hinattiin ulos Hietalahden telakkahallistavarustelulaituriin harmaassa säässä
1.7.2012. KUVA: JUKKA KOSKIMIES
60metrinen kalakantojentutkimiseen tarkoitettu RV Mirabilis lähti kohtiNamibiaa kesäkuun lopulla. KUVA: STX FINLAND
TALLINK MYI KAPELLANTallink on myynyt rahtialus Kapellan Reklon HoldingsLtd:lle. Kaupassa Tallink myy Reklon HoldingsilleBahamalle rekisteröidyn tytäryhtiönsä KapellaShipping Ltd:n, joka omistaa Kapellan. Kaupan onmäärä olla valmis elokuussa 2012. Viimeksi Kapellaliikennöi VuosaariTallinnareitillä tänä kesänä.
BIRKAN TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUUEckerökonserniin kuuluvan Birka Cruisesintoimitusjohtaja Lars Naslund jättää yhtiön syyskuunpuolivälissä yhtiön ja Naslundin yhteiselläpäätöksellä. Syyskuun puolivälistä eteenpäin BirkaCruisesin toimitusjohtajana toimii Eckerökonserninkonsernijohtaja Björn Blomqvist.
KALLIS POLTTOAINE VEI VIKINGIN TULOKSENPAKKASELLEKallis polttoaine ja kireä kilpailutilanne söivät VikingLinen tulosta vuoden ensimmäisellä puoliskolla.Tappiota kertyi 14,2 miljoonaa euroa, kun vuottaaiemmin tappiota kertyi hieman yli kymmenenmiljoonaa. niinpä yhtiö ilmoitti osavuosikatsauksenyhteydessä ryhtyvänsä ”eri toimenpiteisiin tuloksen
parantamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”.Viking Line on jo ilmoittanut suunnittelevansaRosellan makuuttamista talvikaudeksi. LisäksiHelsinkiTukholmalinjan lähtö ja saapumisaikoja onmuutettu niin, että matkaaika on pidentynytmolempiin suuntiin. Hiljempaa ajamalla varustamosäästää joidenkin arvioiden mukaan jopasatojatuhansia euroja vuodessa. TulostiedotteessaViking Line arvioi koko vuoden tuloksen olevantappiollinen.
VIKING LINEN JOHDOSSA MUUTOKSIAViking Line ilmoitti elokuun puolivälissä, että talousja ITjohtaja Kent Nyström jää eläkkeelle syyskuunalussa 2013. Uuden johtajan rekrytointi aloitetaanyhtiön mukaan välittömästi. Pari päivää myöhemminViking Line tiedotti, että nykyisen operatiivisenjohtajan Harri Winterin seuraajaksi on nimetty JanuszGrabowski, joka aloittaa työt Viking Linellämarraskuussa. Grabowski on viimeksi työskennellytInflight Service Europen palveluksessa, joka muunmuassa toimittaa tavaraa lento ja laivayhtiöiden taxfreemyymälöihin.
TYÖTAISTELUN UHKA MARIELLALLAViking Linen suunnittelemat säästötoimenpiteet –henkilöstön etujen huonontaminen ja siirtyminen yhäuseammissa tapauksissa kahden miehistönjäsenenmajoittamiseen samassa hytissä – johtivattyöselkkaukseen Mariellalla, raportoi Ålands Sjöfart27. 8. Aluksen miehistö uhkasi pysäyttää aluksenHelsinkiin, mutta Mikael Backmanin henkilökohtainenväliintulo ratkaisi tilanteen ainakin toistaiseksi.
TALLINK PARANSI TULOSTAANToisin kuin kilpailijansa, Tallink Group onnistuikasvattamaan toisen vuosineljänneksen tulostaanviime vuodesta. Nyt viivan alle jäi 19,8 miljoonaaeuroa, kun vuotta aiemmin vastaava summa oli 18,1miljoonaa. Myös liikevaihto kasvoi reilulla kuudellaprosentilla 244,8 miljoonaan euroon. Ensimmäisenvuosipuoliskon tulos oli puolestaan miljoona euroaplussalla, kun vuotta aiemmin tappiota kertyi 3,5miljoonaa euroa. Tulostiedotteessaan Tallink kertoo,että matkustajien laivalla käyttämä rahamäärä kasvoi3,6 prosentilla, mutta samaan aikaan matkalippujenhinnat laskivat 4,4 prosenttia.
LOKIKIRJA
30
Vielä heinäkuussa vuonna 1974 valmistunut Kapella kulkipäivittäin Helsingin ja Tallinnan välillä.KUVA: OLLI TUOMINEN
Mariella oli menossa telakalle, kun miehistö uhkasipysäyttää aluksen protestina Viking Linensäästöohjelmalle. KUVA: KALLE ID
LÄNSITERMINAALIIN RATIKALLAJulkisesta liikenteestä pääkaupunkiseudulla vastaavaHSL siirtyi talviaikatauluihin 13.8. ja samallaLänsisataman julkiset yhteydet muuttuivatmerkittävästi. Bussit 15A Elielinaukiolle ja bussi 15Ruoholahden metroasemalle lakkautettiin kunratikkalinja 9 jatkettiin KolmikulmastaLänsiterminaalille. Jatkossa Länsiterminaaliin pääseesuoraan vain ratikalla, jonka vuoroväli maanantaistalauantaihin on noin 10 minuuttia ja sunnuntaisin 12minuuttia.
MAAILMAN MERILTÄSIJOITTAJARYHMÄ OSTI SC ATLANTICINInernational Shipping Partnersin (ISP) kokoamasijoittajaryhmä on ostanut Pietarista risteilyjätehneen SC Atlanticin yhtiölleen Ocean AtlanticPartnersille. Viime vuodet SC Atlantic on ollutvenäläisyhtiö SContinentalin liikenteessä tehden yönyliristeilyjä Pietarista Suomenlahdelle. Alusluovutettiin uusille omistajilleen Puolassa, jossa sekastettiin uudelleen ja luokituslaitosta vaihdettiinBureau Veritakseen. Tällä hetkellä alus odottaarahtausta Puolan Gdyniassa.
FINCANTIERI RAKENTAA LAUTAN QUEBECIINItalialainen telakkayhtiö Fincantieri on voittanuttarjouskilpailun Société des traversiers du Québec(STQ)yhtiölle rakennettavasta lautasta. 148miljoonan Kanadan dollarin arvoisen lautan on määräolla valmis vuoden 2014 loppupuolella. Lautan onsuunnitellut suomalaisen Deltamarinin jakanadalaisen navtecin muodostama yhteenliittymä,joka voitti tarjouskilpailun aluksen suunnittelustatammikuussa 2010. Alukseen tulee dual fuelkoneet,eli ne voivat käyttää polttoaineenaan joko maakaasua
LOKIKIRJA
31
Ratikkalinja 9 vie nyt Länsisatamaan. KUVA: KALLE ID
Vielä heinäkuun puolivälissä SC Atlantic makasi Pietarissa. Kuun loppupuolella alus siirtyi Gdyniaantelakoitavaksi. KUVA: JUKKA KOSKIMIES
LOKIKIRJA
32
tai meridieseliä. 1Ajääluokkaan tuleva 130metrinenlaiva varustetaan yhteensä neljällä ruoripotkurilla.Laivan kapasiteetiksi kerrotaan 800 matkustajaa ja180 autoa.
EUROPA 2 VESILLE RANSKASSALuksusristeilyjä tarjoavan HapagLloyd Cruisesinuudisrakennus Europa 2 laskettiin vesille STX Francentelakalla St. Nazairessa heinäkuun alussa. Europa 2tarjoaa matkustajilleen enemmän tilaa matkustajaakohden kuin mikään muu risteilijä. Matkustajialaivalle mahtuu 516, ja he majoittuvat yhteensä 251parvekkeellisessa sviitissä. Europa 2 on määräluovuttaa HapagLloydille huhtikuun 2013 lopulla.Neitsytmatka Hampurista kohti Lissabonia on määräalkaa 11. toukokuuta.
JÄÄTÄMURTAVAN PELASTUSALUKSENKOKOAMINEN ALKOI VENÄJÄLLÄArctechiltä tilatun jäätämurtavan pelastusauluksenrungon kokoaminen aloitettiin heinäkuun alussaKaliningradissa perinteisellä kölinlaskuseremonialla.Venäjän kuljetusministeriön tilaama, 99metrinenalus hinataan helsingin Hietalahteen Arctechintelakalle varusteltavaksi ja viimeisteltäväksi keväällä2013. Alus valmistuu Helsingistä joulukuussa 2013.
SNCM TILAAMASSA 8 LAUTTAA?Kuten Ulkomatala heti tuoreeltaan Toimituksenblogissa kertoi, ranskalaisvarustamo SociétéNationale de Corse Méditerranée (SNCM) suunnitteleelaivaston uudistusohjelmaa, joka merkitseekahdeksan uuden lautan tilaamista. SNCM:nsuunnitelmista kertovat muun muassa CruiseBusiness Review ja Lloyd’s List. 800 miljoonaninvestointiohjelmalla yhtiö tullee uudistamaankertaheitolla lähes koko nykyisen yhdeksän aluksenlaivastonsa. Tarjouskilpailun viimeisellä kierroksellaon mukana kolme telakkaa, joista yksi on yhtiönedustajan mukaan STX:n ranskalaistelakka St.
225 metriä pitkä Europa 2 risteilee ensimmäisenäkesänään Välimerellä. Talveksi Europa 2 suuntaaAasiaan ja Arabian niemimaan alueelle.KUVA: STX FRANCE
Venäjän kuljetusministeriön tilaaman pelastusaluksenyksi erikoisominaisuus on, että se murtaa jäätä
vinottain rungon epäsymmetrisen muotoilun ansiosta.Näin alus pystyy avaamaan 50 metriä leveää väylää 0,6
metrin paksuisessa jäässä.KUVA: ARCTECH HELSINKI SHIPYARD
LOKIKIRJA
33
Nazairessa. Le Télégrammelehden mukaan kaksimuuta telakkaa ovat EteläKoreasta ja Japanista.Samaisen lehden mukaan luovutustahti olisi kaksialusta per vuosi vuosien 2015 ja 2018 välillä. Erilähteiden mukaan alussarjan strategiset mitat olisivat1500 matkustajaa, 2300–2400 kaistametriä. Pituuttaaluksilla olisi noin 180 metriä. Tilaussopimus onmäärä allekirjoittaa vuodenvaihteessa 2012–2013.
FJORD LINEN STAVANGERFJORD MYÖHÄSTYYKuten Toimituksen blogissa heinäkuussa kerrottiin,Fjord Linen rakenteilla olevan aluskaksikonensimmäisen laivan, Stavangerfjordin, valmistuminenmyöhästyy puolella vuodella. Myöhästymisen syynäon Fjord Linen päätös varustaa aluskaksikko hetiuutena nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävilläpääkoneilla. Toisin kuin Viking Linenuudisrakennukseen tulevat pääkoneet, Fjord Linenvalitsemissa Rolls Roycen koneissa voi käyttääpolttoaineena vain LNG:tä. Viking Grace voi käyttääpolttoaineenaan myös meridieseliä. Päätöksen eipitäisi vaikuttaa Stavangerfjordin sisaraluksenBergensfjordin valmistumisaikatauluun. Uuden
aikataulun mukaan Stavangerfjord valmistuu BergenStavangerHirsthalsLangesundreitille huhtikuussa2013.
MYFERRYLINK ALOITTI LIIKENTEENSeaFrancevarustamon raunioille perustettuMyFerryLinkvarustamo aloitti elokuun lopullaliikennöimisen Doverin ja Calais'n välillä SeaFracenentisillä Rodin ja Berliozaluksilla (exSeaFranceRodin ja SeaFrance Berlioz). MyöhemminMyFerryLinkin laivastoon tulee vielä liittymään kolmasentinen SeaFrancealus, rahtilautta Nord PasdeCalais. Kilpailevat P&O Ferries ja DFDS Seawaysvarustamot ovat molemmat jättäneetkilpaileviranomaisille valituksen Eurotunnelinmarkkinaasemasta, joten MyFerryLinkin taru saattaajäädä lyhyeksi. SeaFrance/MyFerryLinksaaganaiempia vaiheita käsiteltiin Ulkomatalan numerossa3/2012.
Ulkomatala seuraa merenkulun ajankohtaisiatapahtumia myös Toimituksen blogissa.
Nykyinen Bergensfjord saa vielä jatkoaikaa BergenStavangerHirsthals linjalla, kun sen korvaajanStavangerfjordin valmistuminen viivästyy puolella vuodella. KUVA: FJORD LINE
LOPPUSANAT
34
LOPPUSANAT
Materiaalien tekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöille.Ulkomatala säilyttää kaiken sille tarjotun materiaalin,ja on oikeutettu muokkaamaan sekäuudelleenjulkaisemaan materiaalia julkaisutavastariippumatta. Artikkelien julkaisuun muualla tuleepyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta. Tarkemmatehdot löydät Ulkomatalan Infosivulta.
Kuvia tähän numeroon toimittivatKrzystof BrzozaBruce PeterJukka KoskimiesJukka Huotari
Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena 29.2.2012.Julkaisijana toimii Ulkomatalaverkkolehti ja sentoimitus.
Lisää tietoa: http://www.ulkomatala.net/
PäätoimittajaLassi Liikanenadmin [at] ulkomatala.net
ToimituspäällikköSergei Pennonensergei.pennonen [at] gmail.com
ToimittajaPdftaittoKalle Idkalle.id [at] gmail.com
ToimittajaOlli Tuominenolli.tuominen [at] live.fi
ToimittajaJussi Littunentoimitus [at] ulkomatala.net
Lehden toimitus
34
Tekijänoikeudet
Kiitämme
Lopuksi
Seuraavassa numerossa mm.Suomen ja Saksan välinen autolauttaliikenne 50 vuotta
Valtioomisteiset varustamot, osa 2Finlandianimiset suomalaiset laivat