viestintÄalan ja -ammattien tulevaisuuden … · ja osaamistarpeiden osa-alueita sekä...

VIESTINTÄALAN JA -AMMATTIENTULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEITA

Esiselvitys viestintäalan laadullisen ennakoinnin hankkeelle

Paula HaaraJournalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETTampereen yliopisto05/2012

2

TIIVISTELMÄ

Selvityksessä kootaan arvioita viestintäalan ja viestintäammattien kehityksestä olemassaolevista ajankohtaisista julkaisuista, raporteista ja tutkimuksista viestintäalan laadullisenennakoinnin pohjaksi. Lisäksi tarkastellaan puuttuvia ja täydennystä vaativia ennakoinninja osaamistarpeiden osa-alueita sekä viestintäalan rajapintoja muihin toimialoihin. Tar-kastelun kohteina ovat koko viestintäalan tulevaisuus ja erityisesti tulevaisuuden mahdol-lisia muutoksia ennakoivat heikot signaalit. Selvitystyö on toteutettu Opetushallituksentoimeksiannosta ja viestintäalan koulutustoimikunnan esityksestä Tampereen yliopistonJournalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa. Viestintäalan koulutus-toimikunta toimi hankkeen ohjausryhmänä. Raportti valmistui toukokuussa 2012.

Nykyisissä viestintäammateissa tarvitaan yhä enemmän monitieteellistä osaamista ja tai-toja eri aloilta. Viestintäosaamisen merkitys kasvaa yhä useammassa työssä. Toisaaltanopean teknologisen kehittymisen ja yhteiskunnan verkostoitumisen myötä on tapahtuuammattien ja kokonaisten toimialojen välisten rajojen hämärtymistä ja tehtävien yhden-tymisiä. Lähivuosina viestintäalalle valmistuvista aiempaa useampi tulee sijoittumaamuille toimialoille myös siksi, että viestintäala ei pysty alan ylikoulutuksen vuoksi heitäkaikkia työllistämään.

Tämän raportin tarkastelemiin selvitysaineistoihin sisältyi useita tulevaisuuden osaamis-tarpeita käsitteleviä julkaisuja toimitustyöstä ja graafisesta työstä. Sen sijaan graafisensuunnittelun ja audiovisuaalisen työn osaamistarpeita käsitteli ainoastaan yksi julkaisu, jamarkkinointiviestintään keskittyvää julkaisua ei ollut lainkaan. Koko viestintäalaa käsit-televissä julkaisuissa sivuttiin kaikkia viestintäalan ammattiryhmiä, mutta käsittely jäisilloin yleiselle tasolle.

Selvitystyön perusteella korostetaan kuutta osaamisen aluetta, jotka on syytä ottaa huo-mioon tulevassa viestintäalan osaamistarpeiden ennakoinnissa. Nämä osaamisen alueetovat verkosto-osaaminen, kansainvälistyminen ja paikallisosaaminen, luovuus ja tekninenosaaminen, sosiaalisen median osaaminen, palveluosaaminen sekä ympäristöosaaminen.Erityisesti sosiaalinen media, luovien prosessien johtaminen ja ympäristöosaaminen jäi-vät tämän raportin tarkastelemissa selvitysaineistoissa vähälle käsittelylle. Pelillistymi-nen, työyhteisöjen kansainvälistyminen ja väestön ikääntyminen tulisi huomioida keskei-sinä viestintäalaan vaikuttavina trendeinä.

Nopeasti muuttuvalla viestintäalalla tarvitaan ripeästi ilmiöihin käsiksi pääsevää ja eteen-päin suuntautuvaa visiointia. Selvityksessä ehdotetaan, että laadullisen ennakoinnin poh-jaksi otetaan Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -tutkimusprojektin loppura-portti vuodelta 2006 ja keskityttäisiin pohtimaan, mitä on muuttunut raportin julkaisemi-sen jälkeen. Tällä tavoin ennakointiin voitaisiin saada myös jatkuvuutta.

3

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ........................................................................................................................ 21 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET................................................................. 42 VIESTINTÄALAN MÄÄRITTELY JA RAJAUKSET ................................................... 63 LÄHESTYMISTAVAT JA MENETELMÄT ................................................................... 74 VIESTINTÄALAN KOULUTUS ...................................................................................... 85 PÄÄTELMÄT AIKAISEMMISTA SELVITYKSISTÄ JA ESILLE NOUSSEETOSAAMISTARPEET ........................................................................................................... 10

5.1 Yhteiskunnan ja työelämän muutokset...................................................................... 105.2 Viestintäalan muutoksesta .......................................................................................... 105.3 Viestintäammattilaisten uudet osaamistarpeet .......................................................... 11

5.3.1 Verkostoitumisen taito......................................................................................... 115.3.2 Think global, act local ......................................................................................... 125.3.3 Luovuus yhdistyy tekniseen osaamiseen............................................................ 135.3.4 Sosiaalinen media ................................................................................................ 145.3.5 Räätälöidyt palvelut............................................................................................. 155.3.6 Kestävä kehitys .................................................................................................... 16

6 VIESTINTÄALAN RAJAPINNAT ................................................................................. 187 PUUTTUVAT JA TÄYDENNYSTÄ VAATIVAT OSA-ALUEET............................. 19

7.1 Puutteet ja täydennystarpeet osaamistarpeissa.......................................................... 197.2 Puutteet ja täydennystä vaativat osa-alueet ennakoinnissa ...................................... 20

8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ..................................................................... 22LÄHDELUETTELO............................................................................................................. 24LIITE 1. SELVITYKSEN AINEISTO ................................................................................ 26LIITE 2. AINEISTOMATRIISIT ........................................................................................ 28

4

1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Raportti kokoaa arvioita Suomen viestintäalan ja viestintäammattien kehityksestä laadul-lisen ennakoinnin1 pohjaksi olemassa olevista ajankohtaisista kotimaisista julkaisuista,raporteista ja tutkimuksista (liite 1). Aineistojen perusteella analysoidaan viestintäalankeskeiset kehityslinjat ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Näiden lisäksi tarkastellaan puut-tuvia ja täydennystä vaativia ennakoinnin ja osaamistarpeiden osa-alueita sekä viestintä-alan rajapintoja muihin toimialoihin. Selvitystyön tarkoituksena on edistää koulutustoi-mikuntien tehtäviin kuuluvan laadullisen ennakoinnin käynnistämistä. Tekstissä ei pää-sääntöisesti ole käytetty erikseen lähdeviitettä viitattaessa selvitysaineistoon, ellei kyseole selvästi julkaisun tekijän omista tulkinnoista. Viitattaessa selvitysaineiston ulkopuoli-siin lähteisiin lähdeviitettä on käytetty.

Viestintäala muuttuu nopeasti, ja alan osaamistarpeiden ennakoiminen on ollut erityisestiinternetin leviämisestä asti vaikeaa, sillä digitalisoinnin vaikutuksia ei vielä tiedetä. 2000-luvun loppupuolen taantuma on lisännyt ennakoimisen epävarmuutta entisestään. Viestin-täala on toimialana laaja, ja se sisältää monenlaisia ammatteja. Toisaalta yhä useampiviestinnän ammattilainen tulee työskentelemään muualla kuin viestintätoimialalla. Nope-an teknologisen kehittymisen ja yhteiskunnan verkostoitumisen myötä tapahtuu ammatti-en ja kokonaisten toimialojen välisten rajojen hämärtymistä ja tehtävien yhdentymisiä.Lähivuosina viestintäalalle valmistuvista aiempaa useampi tulee sijoittumaa muille toimi-aloille myös siksi, että viestintäala ei pysty alan ylikoulutuksen vuoksi heitä kaikkia työl-listämään.

Nopeasti kehittyvällä viestintäalalla on vaarana, että opetetaan sitä mitä osataan eikä ainasitä mitä työmarkkinoilla tarvittaisiin. Viestintäalan murrostilan ja nopean muutoksenvuoksi koulutuksen sisältöjä koskevat päätökset saattavat olla jo osin vanhentuneita to-teutuessaan. Oppilaitoksissa kaivattaisiin nopeammin hyödynnettävää ja ehkä ammatti-ryhmäkohtaisempaa tietoa. Tämän selvityksen puitteissa ei ole mahdollista lähteä tar-kempaan ammattiryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Esiin nostetaan joitain ammattiryhmä-kohtaisia huomioita, mutta pääfokus on koko viestintäalan tulevaisuudessa.

Selvityksen tarkoitus ei ole toistaa aiemmissa raporteissa ja tutkimuksissa esiin nostettujaja alalla jo yleisesti tiedettyjä osaamistarpeita, vaan keskittää huomio tulevaisuuden mah-dollisia muutoksia ennakoiviin nk. heikkoihin signaaleihin. Tällöin huomio kiinnitetääntoistaiseksi marginaalisiin, mutta toisaalta vahvistuvaksi ennakoitaviin ilmiöihin.

1 Laadullisella ennakoinnilla tuotetaan tietoa siitä, millaista osaamista työelämä tulevaisuudessa tarvitsee jamiten tähän tarpeeseen voidaan koulutustarjontaa kehittämällä vastata.

5

Selvitystyön toteutti Opetushallituksen toimeksiannosta ja viestintäalan koulutustoimi-kunnan esityksestä Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimus-keskus COMET. Hankkeen tutkijana toimi Paula Haara, joka vastaa raporttitekstistä.Hankkeen vastuuhenkilönä COMETissa toimi tutkimusjohtaja Pentti Raittila, joka osal-listui selvityksen suunnitteluun ja kommentointiin. Opetushallitus ja viestintäalan koulu-tustoimikunta kommentoivat selvitystä sen tekovaiheessa. Raportti valmistui toukokuussa2012.

6

2 VIESTINTÄALAN MÄÄRITTELY JA RAJAUKSET

Viestintätoimialan rajat eivät ole selkeitä, sillä toimialojen väliset rajat ovat kaventuneet.Nykyään esimerkiksi mediasisältöjen tuottaja voi laajentua telekommunikaation tarjo-ajaksi tai telekommunikaation toimija sisällöntarjoajaksi. Toimialojen rajapinnoille syn-tyy myös kokonaan uusia toimialoja. Tällaiseksi uudeksi toimialaksi voi mainita esimer-kiksi peliteollisuuden. Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -hankkeen (Raittilaet al. 2006, 21 – 23) tavoin viestintäalaan lasketaan tässä kuuluvaksi painoviestintä (kus-tantaminen ja painaminen), sähköinen viestintä (radio- ja televisiotoiminta, verkko- jamobiiliviestintä), tallenneviestintä (ääni- ja kuvatallenteet, videotuotanto, elokuvien tuo-tanto) sekä markkinointiviestintä (mainonta ja tiedottaminen).

Viestintäala on laaja toimiala, ja se käsittää monenlaisia ammatteja. Viestintäammattilai-set työskentelevät sellaisissa viestinnän sisällöntuotantoon liittyvissä tehtävissä, jotkaedellyttävät viestintään liittyvää osaamista tai koulutusta. Viestintäammatit voidaan jakaagraafiseen työhön, toimitustyöhön, audiovisuaaliseen työhön, graafiseen suunnitteluun,markkinointiviestintään sekä ”uusiin” työpaikkoihin, jotka liittyvät uuteen viestintätek-niikkaan ja luovaan talouteen (esimerkiksi peliteollisuuteen ja verkkoviestintään liittyvätyö). Viestinnän ammattilainen voi työskennellä muualla kuin varsinaisella viestinnäntoimialalla, kuten julkisessa hallinnossa, matkailussa, kaupan alalla ja teollisuuden erialoilla. Tulevaisuudessa valtaosa viestintäammattilaisista tuleekin ilmeisesti sijoittumaanmuille toimialoille kuin varsinaiselle viestintäalalle (Raittila et al. 2006, 20 – 21).

Viestintäalan koulutuksen osalta selvitys kattaa ammatillisen toisen asteen peruskoulu-tuksen sekä ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen. Selvityksen pohjana olevassa aineis-tossa ei pääosin kuitenkaan ole tehty eroa eri koulutustasojen välille, eikä erottelua tehdäsiten tässäkään. Tarkastelussa ovat pääasiassa koko työvoiman osaamistarpeet tekemättäeroa eri koulutustasojen välille.

7

3 LÄHESTYMISTAVAT JA MENETELMÄT

Selvityksessä tehdään katsaus jo olemassa olevaan kirjallisuuteen. Hankkeen aluksi pe-rehdyttiin viestintäalan koulutustoimikunnan toimialaan. Selvitystyö käynnistyi yhteis-kunnallisia muutoksia ja työelämän muutoksia koskevilla aineistohauilla. Kun yhteiskun-nan ja työelämän muutostekijät sekä osaamisen ulottuvuudet yhdistetään, saadaan tulok-seksi osaamistarpeet, jotka vastaavat oletettua tulevaisuutta. Selvitystyön aluksi muutos-tekijöitä tarkasteltiin erityisesti yleisten osaamistarpeiden näkökulmasta, joista tässä ovattarkastelussa verkosto-osaaminen, kansainvälisyys, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen,teknologiaosaaminen, ympäristöosaaminen, palveluosaaminen, innovointi ja uudistumi-nen sekä vuorovaikutustaidot.

Selvitystyön toisessa vaiheessa tarkasteltiin vuosien 2006 ja 2012 välillä julkaistuja ra-portteja, tutkimuksia ja julkaisuja (liite 1), joiden sisältö tiivistettiin aineistomatriisiin (lii-te 2). Aineisto kattaa viestintätoimialakohtaisten julkaisujen lisäksi julkaisuja luovastataloudesta, visuaalisilta aloilta, elokuva-alalta, ympäristöalalta sekä peli- ja viihdeteolli-suudesta. Aineistomatriisin kokoamisen jälkeen Opetushallitus ja viestintäalan koulutus-toimikunta kommentoivat matriisin sisältöä ja antoivat ohjeita selvityksen tarkentamisek-si.

Aineistomatriisin avulla on selvitetty viestintäalan keskeiset kehityslinjat sekä viestintä-alan perus- ja erikoisosaamiseen liittyvät osaamistarpeet laadullisen ennakoinnin pohjak-si. Tarkastelun kohteena ovat myös mahdolliset puuttuvat ja täydennystä vaativat enna-koinnin ja osaamistarpeiden osa-alueet sekä viestintäalan rajapinnat muihin toimialoihin.Viestintäalakohtaisia osaamistarpeita peilataan yllä mainittuihin työelämän yleisiinosaamistarpeisiin. Synteesissä korostetaan viestintäalakohtaisia painopisteitä sekä eroja,yhtäläisyyksiä ja (ammattiryhmäkohtaisia) erityiskysymyksiä. Opetushallitus ja viestintä-alan koulutustoimikunta kommentoivat valmista raporttiluonnosta ennen sen viimeiste-lyä.

8

4 VIESTINTÄALAN KOULUTUS

Viestintäalan koulutus kasvoi Suomessa voimakkaasti 1990-luvun lopussa ja 2000-luvunalussa, ja viestintäalan ylikoulutus on ollut ilmeistä erityisesti kulttuurialan viestinnänkoulutuksessa. Vaikeasti ennakoitavalla alalla lievä ylikoulutus on perusteltua, mutta yli-koulutus on ollut niin suurta, että viestintäala ja viestintätehtävät muillakaan toimialoillaeivät riitä työllistämään kaikkia lähivuosina alalle valmistuneita. Koulutusmäärien lisäksiviestintäalan koulutuksen ongelmaksi ovat muodostuneet viestintäammattilaisten koulu-tuksen liiallinen suuntautuminen perinteisen mediateollisuuden tehtäviin sekä koulutus-paikkojen pienuus ja hajanaisuus (Raittila 2006, 182). Viestinnän Keskusliiton laatimienviestinnän koulutuslinjausten mukaan koulutettavien ikäluokkien pienetessä tarvitaan eri-koistumista ja työnjakoa eri oppilaitosten välillä (Viestinnän Keskusliitto 2008, 13).

Ylikoulutuksen lisäksi viestintäalalla ongelma on ollut se, että opetussisällöt eivät ainavastaa elinkeinoelämän todellisia osaamistarpeita. Moni viestintäalalta valmistunut eityöllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Samalla painoviestinnän koulutukseen ei ha-keudu riittävästi motivoituneita opiskelijoita, sillä alan imago on heikko (Raittila et al.2006, 100). Sen lisäksi, että painoteollisuudessa on jo nyt pulaa osaavista ja motivoitu-neista työntekijöistä, alalla on herännyt huoli siitä, saadaanko eläkkeelle jäävien työnteki-jöiden tilalle tarpeeksi työvoimaa. Graafisen teollisuuden työntekijöiden keski-ikä onkorkea ja se nousee edelleen. Samanaikaisesti alalle valmistuneista huomattava osa jäätyöttömäksi tai sijoittuu koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. (Grönlund et al. 2009,37.) Graafisen puolen toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kohdalla on-gelmana on ollut myös moninkertainen koulutus (Raittila et al. 2006, 53).

Viestintäalan koulutuksessa päähuomio tulisi kiinnittää lähivuosina opetuksen sisältöihinja laatuun (Viestinnän Keskusliitto 2008, 16). Moni viestintään painottunut koulutusoh-jelma tarjoaa varsin kapea-alaista opetusta (emt., 8), vaikka työelämässä tarvitaan nykyi-sin erityisesti heitä, jotka kykenevät luovimaan eri osaamisalueilla ja toimimaan laaja-alaisesti. Ammatillisia oppilaitoksia on moitittu siitä, että niissä keskitytään tiettyihinammatteihin liian kapeasti. (Hohtokari et al. 2011, 16.) Tätä näkemystä eivät kaikki jaa.Esimerkiksi audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoja on moitittusiitä, että ne antavat liian laajan ja pinnallisen kosketuksen viestintäalaan (Leinonen &Haikola 2008, 19).

Opetussisältöjen ja työelämän tarpeiden kohtaamisen lisäksi tulisi kiinnittää huomiotaopettajien osaamisen päivittämiseen työelämän muutosten mukana, opettajien työelämä-tuntemukseen sekä koulutuksen ja työelämän väliseen vuorovaikutukseen jo koulutusvai-heessa. Myös jatko- ja uudelleenkoulutusta olisi organisoitava uudelleen alan nopean ke-hityksen vuoksi.

9

Viestintäalan ylikoulutuksen vuoksi on tehty päätöksiä koulutuksen aloituspaikkojen vä-hentämiseksi. Valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuk-sen kehittämissuunnitelmassa (KESU 2011) asetettujen tavoitteiden mukaan sekä kulttuu-rialan viestinnän ammatillisen peruskoulutuksen että ammattikorkeakoulutuksen aloitus-paikkoja tulisi vähentää vuoden 2009 luvuista yli puolella vuoteen 2016 mennessä. Graa-fisen ja viestintätekniikan ammattikorkeakoulututkintojen aloituspaikkoja on KESUssaasetettujen tavoitteiden mukaan vähennettävä kolmasosalla vuoteen 2016 mennessä. Sensijaan tekniikan ja liikenteen alan graafisen ja viestintätekniikan ammatillisen peruskou-lutuksen aloituspaikkoja tulisi hieman lisätä vuoteen 2016 mennessä.

Toisen asteen ammatillisella koulutuksella on myös kasvatuksellinen tehtävä, joten ope-tussisältöjen suunnittelussa ei voi nojautua yksin työelämän tarpeisiin. Vailla toisen as-teen tutkintoa olevien nuorten syrjäytymisriski on tilastollisesti tarkasteltuna suuri, jotentoisen asteen tutkinnon turvaamiseen kaikille on hyvät perustelut. Tästä näkökulmastakatsottuna on tärkeää pohtia myös sitä, millaisella koulutuksella saataisiin kaikki moti-voitua opiskelun jatkamiseen peruskoulun jälkeen. (Aholainen 2009, 12.)

10

5 PÄÄTELMÄT AIKAISEMMISTA SELVITYKSISTÄ JAESILLE NOUSSEET OSAAMISTARPEET

5.1 Yhteiskunnan ja työelämän muutokset

Työelämän muutoksiin vaikuttavat useat megatrendit, kuten väestön ikääntyminen, tek-nologinen kehitys, muutokset taloudessa ja globalisaatio. Megatrendit puolestaan aiheut-tavat muutoksia työelämän laatuun. Näitä työelämän laadun muutoksia ovat 1980-luvullaalkanut työelämän joustavuuden lisääntyminen, 1990-luvun lamasta lähtien yleistyneetepätyypilliset työnteon muodot ja suhteet kuten määräaika- ja osa-aikatyö, työpaineidenja kiireen lisääntyminen, työn luonteen muuttuminen monipuolisemmaksi ja itsenäisem-mäksi, tietotekniikan tuleminen osaksi lähes kaikkea työtä sekä vuorovaikutustilanteidenlisääntyminen työssä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011, 30).

Myös työntekijöiden asennoitumisessa työhön on tapahtunut muutosta. Työn sisällön,kehittymismahdollisuuksien ja hyvien sosiaalisten suhteiden merkitys on kasvanut erityi-sesti nuorten keskuudessa. Yleisiä trendejä ovat myös työntekijöiden koulutustason noususekä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrän kasvaminen työpaikoilla. (emt., 31.)

5.2 Viestintäalan muutoksesta

Viestintäala on merkittävässä murroksessa, jonka taustalla ovat pääosin jo tapahtunut di-gitalisoituminen, internetin läpimurto ja globalisaatio. Digitalisoituminen on tuonut muu-toksia työvälineisiin ja työtapoihin sekä pakottanut mediayrityksiä muuttamaan toiminta-ja ansaintamallejaan. Digitaaliseen muotoon koodattua tietoa on helppo muokata ja levit-tää eri mediakanavissa, joten raja eri medioiden ja sisältöjen välillä hämärtyy. Mediakon-vergenssia on edistänyt myös mediateollisuuden keskittyminen yhä harvemman toimijankäsiin, jolloin suuret mediatalot levittävät samaa sisältöä useita mediakanavia pitkin.

Viestintäalalla yleistyy monikanavajakelumalli, minkä myötä sisältöjen soveltuvuus,muokattavuus ja toimivuus eri kanavissa korostuu. Tämä vaatii työntekijöiltä kykyä tuot-taa sisältöjä eri välineisiin. Teknologisen konvergenssin myötä myös toimialat lähenty-vät, mikä on näkynyt muun muassa tele- ja televisioyhtiöiden yhdentymisinä.

Teknologisen ympäristön muutosten lisäksi viestintätoimiala on altis mainonnan määränja kohdentumisen muutoksille, sillä mainonta on merkittävä ansaintamalli monelle me-diakanavalle. Mainonta reagoi nopeasti ihmisten ostovoiman laskuun, mikä vaikuttaa

11

oleellisesti media-alan kehitykseen. Monet media-alan yhtiöt ovat jumittuneet perinteisenmediamainonnan toimintatapoihin, mutta perinteisen mediamainonnan rinnalle on myössyntynyt lukuisia muita mainonnan ja markkinoinnin muotoja, kuten sponsorointi, ha-kusanamainonta ja mobiilimarkkinointi. Erityisesti mobiili- ja internetmainonnassa olisitilaa ja tilausta uusille innovaatioille ja palveluille (Argillander & Martikainen 2009, 5;35 – 36). Mainonnan tarjoajalta edellytetään uusien mainonnan muotojen hallintaa sekäuutta osaamista mainonnan mittaamisessa ja kohdentamisessa.

Kilpailu viestintäpalvelumarkkinoilla kiristyy, ja kilpailija saattaa nykyisin tulla myöstoiselta toimialalta tai ulkomailta. Omia vahvuuksia olisi pystyttävä hyödyntämään. Tie-donsiirron helpottumisen ja globalisoituneen talouden myötä alhaisemman jalostusarvontuotantoa siirretään halvempien tuotantokustannusten maihin, mutta pieni kielialue onestänyt sisällöntuotannon ulkoistamista ulkomaille. Suomessa pieni kielialue on suojan-nut viestintäalaa myös ulkomaiselta kilpailulta. Samanaikaisesti Suomen markkinat ovatkuitenkin pienet. Kasvuhaluisten yritysten olisi suunnattava maailmalle. Täytyy muistaamyös ihmisten kasvanut kielitaito, jonka ansiosta ulkomaisen median kulutus voi kasvaa.

Uudenlaisessa toimintaympäristössä viestintäalan toimijoilta vaaditaan uudenlaisia liike-toimintamalleja ja jatkuvaa uudistumista. Tietoyhteiskuntaa luonnehtii verkostomainentoimintatapa, jossa strategisen yrityskumppanuuden merkitys on kasvanut. Säilyttääkseenkilpailukykynsä viestintäalan toimijat tulevat verkostoitumaan yhä enemmän toistensa,muiden alojen toimijoiden ja käyttäjäyhteisöjen kanssa.

5.3 Viestintäammattilaisten uudet osaamistarpeet

Viestintäalan liiketoimintaympäristössä tapahtuvat nopeatempoiset muutokset vaikuttavatmyös viestintäalan ammattilaisten osaamistarpeisiin. Seuraavaksi tarkastelen erikseenkuutta osaamisen aluetta, joiden merkitys on kasvussa viestintäalalla. Nämä osaamisenalueet ovat verkosto-osaaminen, kansainvälistyminen ja paikallisosaaminen, luovuus jatekninen osaaminen, sosiaalinen media, palveluosaaminen sekä ympäristöosaaminen.

5.3.1 Verkostoitumisen taito

Tietoyhteiskunnassa korostuu tiedon liikkuminen, jolloin verkosto-osaamisesta tulee ko-rostunut osaamistarve. Elinkeinoelämän verkostoituminen tulee oletettavasti lisäänty-mään entisestään (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2011, 4). Viestintäalan toimijoilta vaadi-taan kykyä luoda kontakteja, toimia erilaisissa verkostoissa ja jakaa tietoa. Tällöin yhteis-työtaidot, vuorovaikutustaidot ja esiintymistaidot korostuvat. Luomalla relevantteja kon-

12

takteja asiakkaiden, kilpailijoiden ja myös muiden toimialojen toimijoiden kanssa kansal-lisesti ja globaalisti viestintäalan toimijat voivat saavuttaa monenlaisia etuja, kuten kus-tannussäästöjä, asiakassuhteita, kontakteja, uutta sisältöä, tietoa, näkökulmia ja uskotta-vuutta.

Yrityksen kilpailukyky muodostuu digitaalisessa toimintaympäristössä yhä useamminerilaisissa verkostoissa. Keskinäinen verkostoituminen on erityisen tärkeää pienille yri-tyksille. Kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa yritysten vahvat ja oikeanlaiset kan-sainväliset verkostot ovat menestymisen edellytys. Myös kuluttajat kuuluvat nykyäänsamoihin verkostoihin yritysten kanssa muussakin kuin kuluttajan roolissa. Kuluttaja voiesimerkiksi suositella ja markkinoida tuotetta sekä tuottaa ja jalostaa sisältöjä.

Työntekijöiltä vaaditaan nykyisin uudenlaista yrittäjämäistä asennoitumista itsensä työl-listämiseen, joten myös yksittäinen työntekijä hyötyy verkostoista. Erityisesti viestintä-alalla työsuhteiden epävarmuus on lisääntynyt. Työura on pirstoutunut pätkätöiden, jat-kokoulutuksen, työttömyyden vanhempainlomien ja sapattivapaiden myötä. Työntekijänon osattava liikkua työmarkkinoilla joustavasti ja päivitettävä osaamistaan useaan kertaantyöuran aikana.

5.3.2 Think global, act local

Media-alan kansainvälistyminen on alkanut hitaasti verrattuna esimerkiksi metsäteolli-suuteen ja telealaan. Suuret mediayritykset ovat pääasiassa suomalaisessa omistuksessa,ja viennin sekä muun ulkomaantoiminnan osuus on alle kolmasosa liikevaihdosta. Kui-tenkin kansainvälistyminen on selvästi näköpiirissä. (Lindqvist, Siivonen & Juhola 2005,53.) Kansainvälistymisen pitäisi heijastua myös opetukseen. Kansainvälistymisen kannal-ta olisi tärkeää, että oppilaitokset tekisivät yhteistyötä ja verkottuisivat muiden oppilaitos-ten kanssa maailmalla (Viestinnän Keskusliitto 2008, 16).

Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen kuvaa luovien alojen toimijoita keskimäärin mel-ko pieniksi yrityksiksi, joille tyypillistä on vähäeleisyys sekä pieni riskinottokyky ja kas-vuhalu (Tarjanne et al. 2011, 54). Yritysten pienieleisyydessä ei ole kyse ainoastaan luo-ville aloille tyypillisestä ilmiöstä vaan myös suomalaisesta yrityskulttuurista, johon eisisälly aggressiivinen kasvuhalu ja aito pyrkimys laajentua uusille markkinoille ja toimi-aloille (Kalli et al. 2012, 29).

Suomen markkinat ovat pienet, joten kasvuhaluisten yritysten olisi suunnattava maailmal-le. Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita kartoittaneessa Oivallus-hankkeessaeriteltiin kansainvälistymisen edellytyksiä. Sellaisiksi mainittiin globaalin ajattelu- jatoimintatavan lisäksi markkina-alueiden ja niiden kulttuurien tuntemus, kansainvälisenkaupan osaaminen ja kielitaito (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2011, 12). Luovilla aloilla

13

on tarvetta lisätä liiketoimintaosaamista eli myynti- ja markkinointiosaamista, tuotteista-mista, brändäämistä sekä strategiaosaamista (Pekkarinen 2008, 18).

Mediateollisuuden kansainvälistyminen on paradoksaalista, sillä median sisältö on lähesaina kansallinen, jopa paikallinen, vaikka formaatti on globaali. Tämä korostaa "GloCal-toimintamallin" merkitystä. (Lindqvist, Siivonen & Juhola 2005, 41.) Glokaali työntekijätai yritys pyrkii toimimaan paikallisesti ja samalla ajattelemaan globaalisti. Paikallisiajuuria pyritään rakentamaan globaalit markkinat ja yhteisöt huomioon ottaen.

Viestinnän Keskusliiton laatimassa viestintäalan toimialastrategiassa alan yritysten kan-sainvälistyminen mainitaan yhdeksi strategiseksi toimenpiteeksi, jotta strategiassa vies-tintäalalle nimetyt tavoitteet2 voidaan saavuttaa. Toimialastrategian mukaan kansainväli-sen menestyksen siemen piilee paikallisuuden ymmärtämisessä (Viestinnän Keskusliitto2009, 17). Viestintäalalla voisi syventää entisestään paikallisosaamista, jota voisi hyö-dyntää uusin keinoin. Voisiko suomalaisille sisällöille löytyä kansainvälisiä markkinoitaesimerkiksi elokuvan, musiikin tai peliteollisuuden alueilta?

Kansainvälistymisessä kilpaillaan usein erikoistumisella, mutta Suomen kaltaisilla pienil-lä markkina-alueilla erikoistuminen ei ole helppoa. Luovien alojen yrityksille tehdyssäkyselyssä yleisimmäksi esteeksi kansainvälistymiselle mainittiin taloudellisten resurssienpuute (Pekkarinen 2008, 9). Erikoistuminen ja osaamisen kehittäminen vaativat resursse-ja, ja siihen sisältyy liiketoimintariskejä. Esimerkiksi tietokonegrafiikka- ja tietoko-neanimaatioalan yritysten todetaan keskittyvän usein kotimaisen liiketoiminnan ylläpitä-miseen suunnitelmalliseen vientiliiketoimintaan panostamisen sijaan (Kalli et al. 2012,29).

5.3.3 Luovuus yhdistyy tekniseen osaamiseen

Teknologiaosaaminen on perinteisesti ollut Suomen vahvuus, mutta vahvan teknolo-giaosaamisen lisäksi tulevaisuudessa on panostettava teknologian soveltamiseen ja palve-luiden ideointiin. Koska mediapalvelut kehittyvät yhä enemmän sovellusten suuntaan,korostuvat teknisen osaamisen rinnalla sisältöosaaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja inno-vaatiotoiminta.

Uudet teknologiat sekä pakottavat yrityksiä muuttamaan toimintamallejaan että avaavatuusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koska mainostajat pyrkivät yhä useammin tavoitta-maan asiakkaat suoraan ilman välikäsiä, viestintäalan yritykset tarvitsevat mainosrahoit-teisuuden rinnalle uusia liiketoimintamalleja. Printtimedialle on välttämätöntä uudistaa

2 Viestintäalan toimialastrategian tavoitteet ovat murroskyvykkyyden lisääminen, sisällön tuottavuudenlisääminen, monikanavaisen viestinnän hallinta sekä uusien liiketoiminta-alueiden tunnistaminen.

14

tarjontaansa ja liittyä yhteen sähköisen median kanssa, jotta se pystyisi edes säilyttämäänennallaan osuutensa mainoskakusta (Viljakainen et al. 2008, 90). Uudet palvelukonseptit,kuten paikkatietopalvelut ja suosittelupalvelut, ovat jo tuoneet uusia ansaintamalleja vies-tintäalalle. Uusista liiketoimintamalleista moni tulee lähitulevaisuudessa pohjaamaanyleisöosallisuuteen (crowd-sourcing) (Ahlqvist et al. 2008, 6). Tällöin aiemmin ammatti-laisille kuuluvia tehtäviä ulkoistetaan joukolle aiheesta kiinnostuneita ihmisiä.

Mediakulutus on mobilisoitunut, minkä myötä mediatuotteita käytetään yhä enemmänmukana kannettavien päätelaitteiden avulla. Mediakulutuksen mobilisoitumisen myötäkasvussa on ollut erityisesti mobiilisisältöliiketoiminta, jossa tosin teleoperaattoreilla onvahva rooli. Niinpä teleoperaattorien strategiapäätökset vaikuttavat oleellisesti mobiilisi-sältöjen liiketoiminnan kehittymiseen (Argillander & Martikainen 2009, 17). Tietoliiken-neyhteyksien tarjoajat ovat tärkeä yhteistyökumppani mediayhtiöille. Mobiilimedia onerityisesti printtimedialle tärkeä mahdollisuus, koska printti ja mobiili täydentävät toisi-aan hyvin (Viljakainen et al. 2008, 6; ks. myös Aitamurto 2010, 57 – 58).

Pelkästään tekniset tehtävät ovat vähenemässä viestintäalalla teknologisen kehittymisenmyötä. Toisaalle taas syntyy uusia ammatteja ja työpaikkoja. Ammattiryhmien välistenrajojen hämärtymisen ja tehtävien yhdentymisen myötä sisällöntuotannon ammattilaisettekevät nykyään myös yksinkertaiset suorittavat työt, joille ennen oli omat tekijänsä. Tä-mä on luonut vaatimuksia tekniselle moniosaajuudelle. Koska ohjelmistot ja laitteet ke-hittyvät jatkuvasti, osaamista on myös päivitettävä jatkuvasti.

Selvitysaineistossa teknologiaosaamista ei sen keskeisyydestä huolimatta aina painotettuehkä siksi, että teknologista perusosaamista pidetään itsestään selvänä perustaitona, jollemuu osaaminen rakentuu. Teknistä osaamista ei kuitenkaan tulisi pitää liian itsestään sel-vyytenä. Selvitysaineiston perusteella erityisesti graafisen alan työntekijöillä on puutteitauusien teknologioiden osaamisessa (Graafisen alan osaamistarvekartoitus 2011). Viestin-täalalla on kasvava tarve verkko-osaamiselle (IT ja Web-osaamiselle) ja internetin haas-teiden, etujen ja mahdollisuuksien tunnistamiselle. Verkkoympäristössä toimimisen myö-tä kasvaa myös englannin kielen taidon merkitys.

5.3.4 Sosiaalinen media

Sosiaalisesta mediasta on tullut kiinteä ja erottamaton osa kaikkien luovien toimialojenliiketoimintaa, mutta sillä on merkityksensä erityisesti viestintäalalla. Sosiaalisen mediankehittyminen on lisännyt internetin merkitystä sekä vuorovaikutusvälineenä että mediasi-sältöjen välityskanavana. Sosiaalinen media ei siis ole vain työkalu, jolla yritykset voivatpitää yhteyttä asiakkaisiinsa, vaan sillä on merkitys myös arvoketjussa esimerkiksi sisäl-töjen jakamiskanavana. Sosiaalinen media on kilpailija perinteiselle medialle, koska mai-

15

nonta on myös useimpien sosiaalisen median palveluiden tärkein tulonlähde. Kilpailuakäydään ihmisten ajasta sekä kanavan kiinnostavuudesta mainostajien silmissä.

Toisaalta sosiaalisen median ymmärtäminen ja käyttäminen sisältöjen markkinoinnissa jamyynnissä avaa uudenlaisia innovatiivisia mahdollisuuksia (Stenvall-Virtanen et al.2011, 155), joten sosiaalisen median merkitys korostuu myös markkinointiviestinnässä.Sisältöjen markkinoinnissa ja myynnissä korostuu sosiaalisen median ymmärtämisenmerkitys, koska digitaalisten mediasisältöjen markkinat siirtyvät ja linkittyvät koko ajanyhä enemmän sosiaalisiin medioihin (emt., 155). Sosiaaliselle medialle tyypillisiä piirtei-tä ovat itsestä kertominen ja tiedon jakaminen. Näitä voisi nykyistä enemmän hyödyntäämainonnan kohdentamisessa. (Viljakainen et al. 2008, 38.) Koska sosiaalisen mediankäyttäjät jakavat tietoa keskenään, käyttäjät ovat myös potentiaalisia tuotteiden ja palve-luiden markkinoijia (Ahlqvist et al. 2008, 5 – 6).

Selvitysaineistossa sosiaalisen median hallintaa korostettiin lähinnä toimitustyössä. Ver-kossa toteutuva yhteisöllisyys ja dialogin mahdollisuus toimitusten ja lukijoiden keskenmuuttaa toimittajien ammatti-identiteettiä ja suhdetta yleisöön, pois tiedonvälityksen por-tinvartijan roolista. Journalismissa on alettu nähdä yleisöt yhteisöinä, jotka osallistuvatjournalistisiin prosesseihin (Aitamurto 2010, 30). Yhteisön arvostuksen noususta onmerkkinä ei-journalistien eli amatöörien tuottaman sisällön integrointi ammattijournalis-tien tuottamaan aineistoon (emt., 32).

Lisäarvoa yleisölle tuo tiedon suodattaminen sosiaalisen median melusta (Aitamurto2010, 61). Toimittajan työssä korostuu kuratoinnin taito, joka edellyttää kykyä käsitelläsuuria tietomääriä. Kuratoija kampaa toisten tuottamaa tietoa, siivilöi siitä parhaat palat jatarkistaa tietoja. Kuratoija on editoinnin, yhdistelyn ja kontekstoinnin ammattilainen. Hänosaa etsiä luotettavaa tietoa ja tarkistaa faktat. Johanna Vehkoo kutsuu heitä kuhnureiksi,koska heidän yksilöllinen kädenjälkensä jää usein yleisöltä huomaamatta. (Vehkoo 2011,100.)

5.3.5 Räätälöidyt palvelut

Teolliselta ajalta peräisin olevasta tuotekeskeisyydestä on siirrytty asiakaskeskeiseen ajat-teluun, jolloin jako tavara- ja palvelutuotannon välillä on häviämässä (Alasoini 2010, 38).Asiakkaan neuvotteluvoima ja vaikutusvalta on kasvanut siinä mitä, missä ja milloin hänkuluttaa. Sisällön tarjoajan on mietittävä, millainen sisältö kiinnostaa yleisöjä. Huomiotaon kiinnitettävä myös helppokäyttöisyyteen.

Palveluosaamisen ytimessä ovat toimintaympäristön ja kulutustottumusten ymmärrys.Viestintäalan toimijoilta vaaditaan kykyä tunnistaa yleisön tarpeet. Digitalisoituneessatoimintaympäristössä kuluttajat voivat itse vaikuttaa aiempaa enemmän sisältövalin-

16

toihinsa, sillä viestimien ja sisältöjen tarjonta on lisääntynyt. Internetin ja digitaalistenjakelualustojen kehittyminen ovat vapauttaneet asiakkaita aika- ja paikkasidonnaisuudes-ta ja tuonut tarjolle lähes rajattoman määrän globaaleja palveluja ja sisältöjä, joita myöskuluttajat itse tuottavat tai jalostavat.

Sisältöliiketoiminta on siirtymässä suurten yleisöjen sisältöjen tuotannosta personoituihinpalvelukokonaisuuksiin. Sisältöjen runsaan ja usein myös ilmaisen tarjonnan ja käyttä-jäyhteisöjen pirstoutumisen vuoksi pelkkä sisällön tarjoaminen ei enää riitä, vaan tuotteentai palvelun pitäisi tuottaa asiakkaalleen lisäarvoa (esimerkiksi tiedon saaminen vaivat-tomasti ja luotettavasti) ja vastata entistä pienempien ryhmien tarpeisiin.

Viestintäalan toimijoilta vaaditaan kykyä tunnistaa myös mainostajien tarpeet. Yleisönsirpaloitumisen ja kohderyhmien pienentymisen myötä kohdennettu ja personoitu mai-nonta kasvaa, ja massamainonnan merkitys viestintäalan tulonlähteenä pienenee. Uudetmainonnan keinot kuten sponsorointi, reaaliaikainen ja sijaintiin perustuva mainontayleistyvät (Aitamurto 2010, 23). Keskeisiksi nousevat mainonnan kohdentaminen sekämainonnan tulosten osoittaminen mainostajalle (Viestinnän Keskusliitto 2008b, 10).Markkinointiviestinnän ammattilaiselta odotetaan syvää asiantuntemusta uusien mainos-muotojen suhteen. Mainonnan tarjoajalta edellytetään myös monikanavaosaamista, kutenmonikanavaista tarinankerrontataitoa.

Avoimen tietomäärän kasvu on pakottanut toimittajat pohtimaan työnsä merkitystä. Tie-don portinvartijoina he eivät enää voi toimia. Yhtenä mahdollisuutena lisäarvon tuottami-seksi yleisöille on pidetty datajournalismia, joka auttaa ihmisiä selviytymään tiedon yltä-kylläisyyden ajassa. Journalistit voivat toimia siltana yleisön ja niiden välillä, joilla ondataa. Datajournalismissa korostuu toimittajien yhteistyö eri ammattien edustajien kans-sa. Kun toimittaja keksii uutisen aiheen jostakin asiasta, hänen tulisi osata kertoa ideansaesimerkiksi koodareille ja graafikoille. Datajournalistin tulee osata myös rakentaa tarinoi-ta, jotka pohjaavat numeraaliseen tietoon. (Vehkoo 2011, 107 – 108; 110.)

5.3.6 Kestävä kehitys

Kuluttajat ovat aiempaa tietoisempia valintojensa merkityksestä ja vaikutuksesta ympä-ristöön ja kestävään kehitykseen. Keskustelu eettisyydestä, ympäristöystävällisyydestä jahyvinvoinnista tulee näkymään aiempaa enemmän myös viestinnässä.

Ympäristöosaamista tarvitaan tulevaisuudessa kaikilla toimialoilla ja kaikissa ammateis-sa. Ympäristöalojen osaamistarpeita kartoittavassa ennakointiselvityksessä ehdotetaankinympäristönäkökohtien integroimista osaksi kaikkea koulutusta ja opetusta, sillä tulevai-suuden ympäristöratkaisuissa tarvitaan laajasti eri tieteenalojen näkemystä ja osaamista.

17

(Lundgren 2012, 40.) Ymmärrys oman liiketoiminnan suhteesta ympäristöön on hyödyksikaikilla aloilla, mutta tätä ymmärrystä olisi pystyttävä myös markkinoimaan kuluttajille.

Ympäristöosaamisen suomat mahdollisuudet on jo huomattu myös viestintäalalla. Vies-tinnän Keskusliitto kampanjoi painoviestinnän ympäristöystävällisyyden puolesta, silläympäristötietoisuuden lisääntymisen myötä vihreät arvot voivat olla erottautumisen kei-no. Ympäristöystävällisyyden huomioon ottaminen voi näkyä esimerkiksi painotuotteidenkierrätettävyytenä ja tuotantoprosessien hiilineutraaliutena. Energia- ja materiaalitehok-kuuden huomioon ottaminen voi lisätä myös säästöpotentiaalia ja parantaa kannattavuutta(Graafinen Teollisuus 2010, 19). Toisaalta Viestinnän Keskusliiton laatimassa toimiala-strategiassa nostetaan esiin myös se, että positiivisuudestaan huolimatta vihreiden arvojennousu ja kestävä kehitys saattavat muodostaa myös uhkakuvia viestintäalan toimijoille,sillä niihin liittyy paine kuluttamisen vähentämiseen (Viestinnän Keskusliitto 2009, 13).

18

6 VIESTINTÄALAN RAJAPINNAT

Viestintäosaamisen merkitys kasvaa yhä useammassa työssä. Tieto- ja viestintäteknologi-an käyttöönoton ja hyödyntämisen kehitys nopeutuu hallinnon, kaupan, terveydenhuol-lon, liikenteen ja logistiikan sovellusalueilla (Pursiainen 2007, 9). Myös opetustyössähyödynnetään kasvavassa määrin tietoja viestintäteknologiaa (Haaparanta et al. 2008,7). Hyvinvoinnista huolehtiminen käsittää nykyään myös kulttuurisen puolen, joten hy-vinvointisektorin merkitys kulttuurin alalle on kasvussa.

Teknologisen kehittymisen ja yhteiskunnan verkottumisen seurauksena on tapahtunutammattien ja kokonaisten toimialojen rajojen hämärtymistä ja tehtävien yhdentymistä.Lisäksi yhä useampi viestinnän ammattilainen tulee työskentelemään muualla kuin vies-tintätoimialalla jo osittain senkin takia, ettei viestintäala pysty työllistämään kaikkia vies-tintäalalle lähitulevaisuudessa valmistuvia.

Viestinnän ammattilainen tarvitsee tietoja ja taitoja myös viestintäaineiden ulkopuolelta.Viestintäammateissa tarvitaan yhä useammin taitoja kaupalliselta tai tekniseltä alalta. Li-säksi aikaisempaa enemmän tehdään yhteistyötä eri koulutustaustan omaavien alojenammattilaisten kanssa. Viestintäammattilaisen on siksi tunnettava myös muiden työnteki-jöiden toimenkuvia ja pystyttävä vuorovaikutukseen ja tiedon välittämiseen heidän kans-saan.

Luovan talouden visiossa luovuus ja teknologiaosaaminen saatetaan yhteistyöhön(techart), jolloin luova osaaminen tuodaan teknologialähtöisen kehitystoiminnan rinnalleja yhteistyöhön teknologia-alojen osaajien kanssa (Tarjanne et al. 2011, 62). Yrityksiäkannustetaan verkostoitumaan, hyödyntämään muiden asiantuntijuutta ja jakamaan omaaasiantuntijuuttaan myös muiden toimialojen yritysten kanssa. Tarvitaan laajempaa ja sy-vempää yhteistyötä eri alojen rajapinnoilla, sillä innovaatiot syntyvät usein eri alojenosaamisen kohdatessa. Myös uudet ammatit syntyvät usein toimialojen rajapinnoille. Tu-levaisuudessa korostuu erilaisten luovien toimialojen rajapinnassa toimivien erikoistunei-den asiantuntijoiden ja ammattilaisten tarve, mikä pitäisi ottaa huomioon poikkitieteelli-sissä koulutusohjelmissa (Stenvall-Virtanen et al. 2011, 155).

19

7 PUUTTUVAT JA TÄYDENNYSTÄ VAATIVAT OSA-ALUEET

7.1 Puutteet ja täydennystarpeet osaamistarpeissa

Viestintäalan koulutuksessa tulisi ottaa huomioon sosiaalinen media nykyistä paremmin.Sosiaalisen median ymmärtäminen avaa uusia mahdollisuuksia sisältöjen myyntiin jamarkkinointiin. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sosiaalisen median hyödyntämisen tai-toa korostetaan erityisesti toimitustyössä, jossa sosiaalisella medialla on merkitys sekäjakamiskanavana että journalistin työkaluna.

Vaikka teknologiaosaamista on pidetty viestintäalan vahvuutena, on uusien teknologioi-den osaamisessa puutteita. Monessa graafisen alan yrityksessä koetaan, ettei IT:n suomis-ta mahdollisuuksista saada kaikkea irti (Graafisen alan osaamistarvekartoitus 2011). IT-ja Web-osaamista on lisättävä koko viestintäalalla, sillä verkko-osaamisen merkitys työ-elämässä on kasvussa. Verkkoympäristöissä toimittaessa tarvitaan englannin kielen tai-toa.

Viestintäalan taloudellista rajapintaa olisi käsiteltävä nykyistä enemmän viestintäalankoulutuksessa. Luovilla aloilla on tarvetta lisäosaamiselle tuotteistamisessa, brändäämi-sessä, strategiaosaamisessa sekä myynnissä ja markkinoinnissa (Pekkarinen 2008, 18).Aukot liiketoiminta- ja markkinointiosaamisessa ovat erityisesti graafisen teollisuudenheikkous. Parantamisen varaa olisi muun muassa myynnin suunnitelmallisuudessa ja seu-raamisessa sekä uusasiakashankinnassa (Graafisen alan osaamistarvekartoitus 2011).Myyntiin ja markkinointiin tarvitaan graafisella alalla aktiivista, osaavaa ja tehokastaotetta. Lisäksi työntekijän on kyettävä markkinoimaan omaa osaamistaan työnantajille.

Lisääntynyt tiimi- ja projektityöskentely vaativat sekä vuorovaikutustaitoja ja esiintymis-taitoja että itsenäisen työskentelyn taitoja. Yhteistyötaitoja tarvitaan myös verkostoissatoimimiseen. Itseilmaisuun liittyy kirjallinen ilmaisu, jonka heikosta asemasta toisen as-teen viestintäkoulutuksessa ovat antaneet kritiikkiä sekä työnantajat että alalle valmistu-neet opiskelijat (Leinonen & Haikola 2008, 24). Kirjallisen ilmaisun taidoissa on puuttei-ta myös toimitustyön ammattilaisilla, sillä heidän on havaittu tekevät paljon kirjoitus-,kielioppi- ja asiavirheitä (Vehkoo 2011, 213). Kirjallisen ilmaisun lisäksi tulisi huomioi-da visuaalisuus. Sisältöjen visuaalisuus on korostunut television ja internetin aikakaudel-la, minkä seurauksena on kasvanut visuaalisuuden hallinnan merkitys.

Ihmisten ympäristötietoisuus on kasvanut, joten vihreiden arvojen painottamista voi pitääyhtenä viestintäalallakin tulevaisuudessa huomioon otettavana seikkana. Ympäristöosaa-minen voi olla erityisesti paino- ja kustannusalalla mahdollisuus. Toisaalta kasvaneen

20

ympäristötietoisuuden myötä vihreät arvot on pakkokin ottaa huomioon aiempaa enem-män. Vihreitä arvoja on osattava myös markkinoida kuluttajille.

7.2 Puutteet ja täydennystä vaativat osa-alueet ennakoinnissa

Selvitysaineistosta puuttui alueellinen ennakointi, mutta laadullisen ennakoinnin näkö-kulmasta alueellinen ennakointi ei ole samalla tavoin keskeistä kuin määrällisessä koulu-tustarpeiden ennakoinnissa.

Osa selvitysaineiston julkaisuista ei ollut varsinaisia osaamistarveselvityksiä, joten ai-neiston vieminen aineistomatriisiin oli pakoin vaikeampaa. Hankaluuksia tuotti myös se,että suurimmassa osassa aineistoa ei määritelty aikajännettä, jota julkaisussa käsiteltiin.Näiden julkaisujen kohdalla on mahdotonta määritellä, koskevatko osaamistarpeet keski-pitkää aikaväliä (4 – 10 vuotta) vai pitkää aikaväliä (10 – 15 vuotta).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna toimitustyöstä ja graafisesta työstä oli useita tulevaisuu-teen luotaavia julkaisuja. Sen sijaan graafista suunnittelua ja audiovisuaalista työtä (ku-vallista ilmaisua ja audiovisuaalista viestintää) käsitteli ainoastaan yksi julkaisu. Se oli jomuutaman vuoden takaa (vuodelta 2008). Pelkästään markkinointiviestintään keskittyvääjulkaisua ei aineistossa ollut. Koko viestintäalaa käsittelevissä julkaisuissa toki sivuttiinkaikkia ammattiryhmiä, mutta ammattiryhmän käsittely jäi silloin kovin yleiselle tasolle.

Kansainvälistyminen on yksi Viestinnän Keskusliiton laatiman viestintäalan toimialastra-tegian strateginen toimenpide. Tästä huolimatta vientiliiketoimintaa tai sitä, miten kan-sainvälistymistarpeen tulisi näkyä koulutuksessa, käsiteltiin usein vain joko mainintoinatai ei lainkaan. Yksi esiin nostettu seikka oli oppilaitosten välinen kansainvälinen yhteis-työ. Toinen esiin nostettu vaatimus oli tuotteistamis-, IPR- (Intellectual Property Rights)ja liiketoimintaosaamisen kehittämisen koulutus luovilla aloilla kansainvälistymisen nä-kökulmasta (Tarjanne et al. 2011, 143). Oivallus-hankkeen loppuraporttia lukuun otta-matta työyhteisöjen kansainvälistymisen tuomat vaatimukset ja mahdollisuudet jäivät kä-sittelemättä kokonaan tai nousivat esiin vain mainintana.

Sosiaalinen media kilpailee jo nyt perinteisen median kanssa samasta mainosrahakakusta,joten perinteinen media ei voi ohittaa sosiaalista mediaa. Samalla sosiaalisen median tyy-pillisten piirteiden huomioiminen avaa myös uusia mahdollisuuksia perinteiselle medial-le. Sosiaalista mediaa käsiteltiin sen keskeisyydestä huolimatta selvitysaineistossa vähän.Ainoastaan toimitustyöhön liittyen pohdittiin, miten journalistit voisivat hyödyntää sosi-aalista mediaa. Muutoin julkaisuissa ei käsitelty, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyn-tää viestintäalalla esimerkiksi innovoinnissa, sisällöntuotannossa tai markkinoinnissa, jamitä osaamista se viestintäalan ammattilaisilta vaatii.

21

Vaikka innovoinnin ja luovuuden merkitystä korostettiin lähes jokaisessa selvitysaineis-ton julkaisussa, tällaisten luovien prosessien johtamista käsiteltiin korkeintaan mainintoi-na. Viestintäalalla on kasvava tarve innovaatiojohtamisen ja luovien asiantuntija-alojenjohtamisen opetukseen (Viestinnän Keskusliitto 2008, 23). Miten pitää yllä innostustaaikana, jolloin nuoremmat työntekijät arvostavat erityisesti aineettomia palkintoja (sosi-aaliset ja kulttuuriset arvonannot)? Miten osallistaa, sitouttaa ja innostaa innovointiin jayhteisölliseen luovuuteen? Miten mobilisoida henkilöstön kasvanutta osaamista, aloitteel-lisuutta ja luovuutta?

Vihreiden arvojen painottamista voi pitää yhtenä viestintäalallakin tulevaisuudessa huo-mioon otettavana seikkana. Ympäristöystävällisyyttä ja ympäristövaikutusten huomioonottamista käsiteltiin aineistossa vain vähän. Ympäristöosaamisella viitattiin lähinnä pai-kalliseen osaamiseen ja glokaaleihin toimintamalleihin eikä niinkään ekologisuuteen.

Pelillistymisen nousua ja hyödyntämistä viestintäalalla ei käsitelty selvitysaineistossa, jasen voisi tulevassa laadullisessa ennakoinnissa nostaa tarkasteluun. Pelitutkimuksen pro-fessori Frans Mäyrän mukaan pelillisyys on laajentunut yhteiskuntaan. Pelillisyyttä onopittu käyttämään hyväksi muun muassa opetuksessa, televisioviihteessä, markkinoinnis-sa ja poliittisessa kampanjoinnissa. Motivaationa on ollut pelien parissa kasvaneiden su-kupolvien nousu. He odottavat luontevasti pääsevänsä vuorovaikutukseen sisältöjenkanssa niin, että he eivät toimi pelkkinä vastaanottajina. (Hakala 2011.)

Väestön ikääntyminen on otettava huomioon myös viestintäalalla, mutta selvitysaineis-tossa tämän megatrendin vaikutusta viestintäalaan ei juurikaan käsitelty. Väestön ikään-tymisestä johtuen uusia teknologioita ja palveluita on kehitettävä erityisesti ikääntyvälleväestölle (Pursiainen 2007, 10). Se avaa uusia mahdollisuuksia ja tarpeita sisällöntuotan-nolle. Tämä on syytä ottaa huomioon tutkimus- ja kehitystyössä sekä koulutuksen suun-nittelussa. Ikääntyvä väestö on myös haaste, sillä he eivät ole yhtä valmiita muuttamaanmediakäyttäytymistään ja omaksumaan uusia välineitä ja median käyttötapoja kuin nuo-remmat.

Tämä selvitys pohjaa aineistoon, joka on julkaistu vuonna 2006 ja sen jälkeen. Viestintä-ala on nopeasti muuttuva ala, joten aineisto sisältää osin jo vanhentunutta tietoa. Viestin-täalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -tutkimusprojektin loppuraportti vuodelta 2006kokosi kattavasti viestintäalan sisällöntuotantoon liittyvien ammattien ja työvoimaraken-teen kehitystä vuoteen 2020 asti. Tuon raportin voisi ottaa laadullisessa ennakoinnissalähtökohdaksi ja pohtia, mitä on muuttunut raportin julkaisemisen jälkeen. Tällä tavoinennakointiin saataisiin jatkuvuutta ja tulevaisuuteen suuntautuvaa visiointia. Sen sijaanettä toistettaisiin samoja ja yleisesti jo tiedettyjä asioita, tulisi viestintäalalla tapahtuviinmuutoksiin päästä nopeammin käsiksi.

22

8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Monitaitoisuuden ja monitekemisen merkitys on korostunut työelämässä. Toisaalta joil-lain erikoisalueilla tarvitaan syvällistä erikoisosaamista. Erikoisosaamiselle on edelleenkysyntää työnantajakohtaisesti esimerkiksi elokuvatuotannossa ja suuremmissa yrityksis-sä. Toimitustyössä peräänkuulutetaan tarvetta erilaistua tiedon yltäkylläisyyden aikana.Syvällinen asiantuntemus on arvokasta, koska se on edelleen harvinaista. Sekä toimittaji-en että lehtien pitäisi erikoistua esimerkiksi paikallisosaamisen, kulttuuriosaamisen taitutkivan journalismin avulla. (Vehkoo 2011, 218 – 219.) Viestintäalalla tarvitaan mo-niosaajien lisäksi erikoisosaajia, mutta kyse on myös resursseista: onko yrityksellä re-sursseja palkata puhtaasti yhden alan erikoisosaajia.

Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -hankkeessa pohdittiin moniosaajuudenvaatimuksen ongelmallisuutta viestintäalan koulutuksen kannalta (Raittila et al. 2006, 64– 65). Jos yritetään oppia asioita liian laajalta alalta on olemassa vaara, että osaaminen jääpintapuoliseksi. Kaikkia taitoja on mahdotonta oppia koulutuksen aikana. Oman lisänsätuo se, että ammatillisella peruskoulutuksella on myös kasvatuksellinen tehtävä. Vaillatoisen asteen tutkintoa olevien nuorten syrjäytymisriski on suuri, joten toisen asteen tut-kinnon turvaamiseen kaikille on hyvät perustelut. Työmarkkinoiden tarpeiden lisäksi ontärkeää pohtia, millaisella koulutuksella saataisiin kaikki motivoitua opiskelun jatkami-seen. (Aholainen 2009, 12.)

Käsitykset vaihtelevat siitä, kuinka laajasti viestintäalan ammattilaisen tulisi saada koulu-tuksen aikana tietoa ja taitoja viestintäalalta ja muilta aloilta. Toisen asteen ammatillistakoulutusta on moitittu liian kapea-alaiseksi ja lokeroiduksi (Hohtokari et al. 2011, 29).Toisaalta esimerkiksi audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojaon moitittu siitä, että ne antavat liian laajan ja pinnallisen kosketuksen viestintäalaan(Leinonen & Haikola 2008, 19). Näkemyseroja on myös sen suhteen, onko nykyisessätoisen asteen ammatillisessa opetuksessa liikaa vai liian vähän käytännönläheisyyttä.Viestintäalan koulutukseen kaivataan selvitysaineiston mukaan sekä lisää teknisyyttä jakäytännön taitoja että lisää yleissivistystä ja yhteiskunnallista tuntemusta. Teorian ja käy-tännön välisen suhteen tulisi olla tasapainossa jokaisella koulutusasteella oppilaitoksestariippumatta.

Nykyiset viestintäammatit vaativat yhä useammin monitieteistä osaamista ja taitoja erialoilta. Työelämässä tarvitaan etenevissä määrin viestintäalan ammattilaisia, jotka ovatsaaneet myös esimerkiksi kaupallista tai teknistä koulutusta. Erityisesti viestintäalan ta-loudellista rajapintaa olisi käsiteltävä nykyistä enemmän viestintäalan koulutuksessa.Toisaalta tulevaisuudessa on arveltu korostuvan erilaisten osaamiskombinaatioiden ko-

23

koaminen verkostojen avulla ja keskeistä on silloin se, miten hyvin erilaiset ihmiset toi-mivat yhteen (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2011, 13).

Yksilön ominaisuutena moniosaajuus saa tämän selvityksen aineistoissa ainakin kolmemääritelmää. Ensinnäkin sillä saatetaan tarkoittaa monikanavajakelumallin vaatimaa ky-kyä tuottaa sisältöjä eri välineisiin, kuten verkkoon, printtiin ja tablettiin. Tällä tarkoite-taan sekä teknistä moniosaajuutta että monikanavaista tarinankerrontataitoa eli sisältö-osaamista. Toiseksi moniosaajuudella voidaan tarkoittaa työntekijän monitieteellistäosaamista ja taitoja myös muilta aloilta kuin viestintäalalta. Tämän näkemyksen mukaanviestintäalan ammattilainen hallitsee taitoja niin kulttuurin, yhteiskuntatieteiden, liiketa-louden kuin tietotekniikankin alalta. Luovan talouden visio eli sisältöosaamisen (luovuu-den) ja teknisen osaamisen yhdistyminen vaatii koulutukselta mahdollisuutta yhdistäänykyistä ennakkoluulottomammin luovia aloja ja muita toimialoja. Kolmanneksi mo-niosaajuudella saatetaan tarkoittaa kykyä tehdä asioita itse ”alusta loppuun” eli kokonai-sen työprosessin läpivientiä yhden tekijän toimesta.

Yksittäisen työntekijän osaamisen lisäksi moniosaajuudella voidaan viitata työtiimien taikokonaisten yritysten osaamiseen. Yritysten moniosaajudella viitataan laajemman tehtä-väkentän hallintaan, jota palveluiden kokonaisvaltaistuminen edellyttää yrityksiltä. Esi-merkiksi graafisen alan asiakkaat kaipaavat myös mainostoimistomaista palvelua painota-loilta. Tiimin ominaisuutena moniosaajuus on työntekijöiden erityisosaamisten yhdistel-mä. Tiimimäisen työskentelyn ja verkostoissa toimimisen lisääntyminen edellyttävät kou-lutusjärjestelmältä panostuksia yhdessä tekemiseen. Viestintäalalla tarvitaan itsenäisentyöskentelyn taidon lisäksi vuorovaikutustaitoja.

On arvioitu, että hyvä yleissivistävä koulutus voi antaa pohjan sellaiseen havaitsevaan jaasioita uudella tavalla yhdistelevään ajatteluun ja toimintaan, jota innovatiivisuus edellyt-tää (Järviniemi 2011, 27). Työntekijän täytyy yhä useammin pystyä luovimaan eri osaa-misalueilla ja toimimaan laaja-alaisesti. Improvisointi, luovuus ja luoviminen vaativatvahvaa perusteiden ja teorian osaamista (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2011, 9).

Verkostoituneessa yhteiskunnassa tiedon liikkuminen korostuu. Esimerkiksi ympäristö-ongelmien ratkaiseminen vaatii toimialojen rajapintojen ylittämistä ja monitieteellistäosaamista, joka ei synny pelkästään yksilön monitieteisessä osaamisessa vaan jaetun asi-antuntijuuden kautta, tietoa soveltamalla ja käymällä dialogia monitieteisessä ryhmässä.Tällöin yksittäisen työntekijän ominaisuuksina korostuvat kyky ongelmanratkaisuun, laa-ja-alaiseen ajatteluun ja oman osaamisen jakamiseen. Tällaisiin osaamistarpeisiin vas-taaminen vaatii koulutuksen kehittämistä, mutta myös muutoksia johtamiseen sekä työ-paikoilta rohkeutta palkata henkilöitä erilaisilla koulutus- ja työtaustoilla. (Lundgren2012, 40 – 41.)

24

LÄHDELUETTELO

Ahlqvist Toni, Bäck Asta, Halonen Minna & Heinonen Sirkka (2008) Social MediaRoadmaps. Exploring the futures triggered by social media. VTT research notes 2454.Espoo: VTT.

Aholainen, Reijo (2009) Katsaus koulutuksen tulevaisuutta viitoittavaan tutkimukseen.Opetusministeriön Suomalainen koulutus 2030 -kutsufoorumi 19.11.2009 Säätytalo: taus-tapaperi.

Alasoini, Tuomo (2010) Mainettaan parempi työ. Kymmenen väitettä työelämästä. Evanraportteja.

Argillander Timo & Martikainen Virpi (2009) Media 2009. Selvitys alan markkinatilan-teesta ja trendeistä. Helsinki: Digital Media Finland Oy.

Haaparanta Heikki, Tissari Varpu, Kumpulainen Kristiina & Niemi Hannele (2008) Tie-toja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa. Helsinki: Helsin-gin yliopiston CICERO Learning -verkosto.

Hakala, Jarkko (2011) Pelillisyys voi parantaa maailmaa. Aikalainen 2/2011.<http://aikalainen.uta.fi/2011/02/18/pelillisyys-voi-parantaa-maailmaa/>(Luettu 11.5.2012)

Hohtokari Marit, Uitto Markku & Leroux Vikki (toim.) (2011) Todistus taskussa – työ-elämä vastassa. Puheenvuoro luovan alan opiskelijoiden työllistymisen puolesta. Luovantalouden strateginen hanke, huhtikuu 2011. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Järviniemi, Päivi (2011) Suomen työelämän muutoskuvia 2000 luvulla - Tutkimuksestavaikuttavaan kehittämiseen? TEM-analyyseja 35/2011. Helsinki: Työ- ja elinkeinominis-teriö.

KESU 2011: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016, kehittämissuunnitelma. Opetus- jakulttuuriministeriö. (hyväksytty valtioneuvostossa 15.12.2011).<http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf> (luettu 13.2.2012)

Lindqvist Ulf, Siivonen Timo & Juhola Helene (2005) Mediateollisuus Suomen uudeksiveturiksi. Versio 1.0. Loppuraportti. Tutkimusraportti TTE4-2004-18. Espoo: VTT Tieto-tekniikka.

25

Pekkarinen, Helena (2008) 100 Solmua. Kartoitus luovien alojen kehittämisen haasteistaja esteistä. Helsinki: Diges.

Pursiainen, Harri (2007) Suomalaisen viestintäalan tulevaisuus. Liikenne- ja viestintämi-nisteriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen esitys 1.10.2007.

Raittila Pentti (2006) Pelastaako luova talous viestinnän ylikoulutetut? Teoksessa SamInkinen, Sanna Karkulehto, Marjo Mäenpää & Eija Timonen (toim.) Minne matka, luovatalous? Pello: Rajalla.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Työelämä ja markkinat 2007 - 2015. TEM-raportteja1/2011. Työelämä- ja markkinaosaston sektorikohtaiset katsaukset. Helsinki: Työ- jaelinkeinoministeriö.

Viestinnän Keskusliitto (2008) Viestinnän koulutuslinjaukset 2008 - 2010: Määrät alas –laatu ylös.

Viljakainen Anna, Bäck Asta & Lindqvist Ulf (2008) Media ja mainonta vuoteen 2013.VTT tiedotteita 2450, Espoo: VTT.

26

LIITE 1. SELVITYKSEN AINEISTO

Aitamurto, Tanja (2010) Kymmenen väitettä journalismin tuhosta – ja miksi niistä eikannata huolestua. Raportti journalismin trendeistä Yhdysvalloissa vuonna 2009.

Elinkeinoelämän Keskusliitto (2011) Oivallus. Loppuraportti.

Graafinen teollisuus ry (2010) Painaminen vuonna 2015. Graafisen teollisuuden toimiala-strategia.

Graafisen alan osaamistarvekartoitus (2011) Grafit-hanke. Aalto-yliopiston Pienyritys-keskus 14.2.2011.

Grönlund Mikko, Pönni Veijo, Stenvall-Virtanen Sari & Vento-Vierikko Irma (2009)Suomalaisen painoalan liiketoiminnan ja työllisyyden haasteet. Turun kauppakorkeakou-lu: BID innovaatiot ja yrityskehitys.

Handelberg Jari, Karjalainen Jari & Kiuru Pertti (2011) Grafit-osaamistarveselvitys. Aal-to yliopiston Pienyrityskeskus 15.2.2011.

Helle, Merja (2010) Toimitustyö muutoksessa. Toiminnan teoria ja mediakonseptin käsi-te tutkimuksen ja kehittämisen kehyksenä. Acta Universitatis Tamperensis 1578. Tampe-re: Tampere University Press.

Kalli Seppo, Muikku Jari & Tuovinen Timoteus (2012) Tietokonegrafiikan ja –animaation osaamisesta uutta kasvua Suomelle. Esiselvitys toimialan kehityshankkeelle.Digital Media Finland.

Leinonen Mika & Haikola Timo (2008) Viestintä2020 – Audiovisuaalisen viestinnän jakuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarpeiden ennakointi. Ammattiopisto Lappia(toim.).

Lundgren, Kati (toim.) (2012) Ympäristöosaajat2025 – tulevaisuuden osaamistarpeetympäristöaloilla. Helsinki: Suomen ympäristöopisto SYKLI.

Opetusministeriö (2009) Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma. Ope-tusministeriön julkaisuja 2009:53.

Raittila Pentti, Olin Nina & Stenvall-Virtanen Sari (2006) Viestintäkoulutuksen nousu-käyrä. Monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin. Viestintäalan ammattikuvat

27

ja koulutustarpeet -tutkimusprojektin loppuraportti. Tampere: Tampereen yliopiston tie-dotusopin laitos. Julkaisuja C 40/2006.

Snellman Kalle (2011) Viestintä muutoksessa. Niukkuudesta yltäkylläisyyteen. Liikenne-ja viestintäministeriön julkaisuja 33/2011. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö.

Stenvall-Virtanen Sari, Grönlund Mikko, Nordberg Aarne, Pönni Veijo & Toivonen Ti-mo E. (2011) Digitalisoitumisen vaikutukset luovien toimialojen liiketoimintamalleihin.Luovan Suomen julkaisuja 4. Helsinki: Luova Suomi / Cupore.

Tarjanne Petra, Jokinen Juho, Ylätalo Riitta, Lamberg Irmeli, Möller Marianne & Tois-kallio Marianne (toim.) (2011) Sirpalepolitiikasta kohti luovan talouden ekosysteemiä.Loppuraportti työ- ja elinkeinoministeriön Luovan talouden strategisesta hankkeesta2008-2011. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 35/2011. Helsinki: Työ- ja elinkei-noministeriö.

Törhönen, Lauri (2007) Suomen elokuvakoulu. Selvitys elokuva- ja televisiokoulutuksenkehityksestä vuodesta 2000 ja kehittämisnäkymistä. Opetusministeriön työryhmämuisti-oita ja selvityksiä 2007:8. Helsinki: Opetusministeriö.

Vehkoo, Johanna (2011) Painokoneet seis! Kertomuksia uuden journalismin ajasta. Teos:Helsinki.

Viestinnän Keskusliitto (2008b) Viestintäalan muutostekijöitä. Esiselvitys ViestinnänKeskusliiton strategiatyöhön.

Viestinnän Keskusliitto (2009) Viestintäalasta voittaja. Viestintäalan toimialastrategia.

28

LIITE 2. AINEISTOMATRIISIT

Selvityksessä käytettyjen aineistojen (liite 1) sisältö tiivistettiin aineistomatriisiin. Tar-kasteltavina olivat yleiset osaamistarpeet, viestintäalakohtaiset perus- ja erikoisosaami-seen liittyvä osaamistarpeet sekä viestintäalan rajapinnat muihin toimialoihin. Tämän jäl-keen tarkasteltiin puuttuvia ja täydennystä vaativia ennakoinnin ja osaamistarpeiden osa-alueita.

Julkaisu Viestintäkoulutuksen nousukäyrä. Monta tietäunelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin.

Julkaisuvuosi 2006Ennakointitiedon tuottaja Pentti Raittila, Nina Olin & Sari Stenvall-Virtanen

(Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos)Koulutusaste (ammatillinen 2.aste, AMK, yliopisto)

kaikki

Tavoite Ennakoida viestintäalan sisällöntuotantoon liittyvienammattien ja työvoimarakenteen kehitystä vuoteen 2020asti.

Osaamistarpeiden ennakointipro-sessi

1. Alkukartoitus: nykyisen viestintäkoulutuksen määränja sisällöllisten painopisteiden kartoittaminen.2. Työnantajien näkemykset: Kartoittaa media-alan asi-antuntijoiden näkemykset tulevista osaamistarpeista se-kä nykyisestä viestinnän koulutuksesta (Kysely- ja haas-tattelututkimus)3. Työllistymistutkimus: Suomen viestintäalan koulu-tuksen kartoittaminen ja alan työvoimatilanteen ja vies-tintäammattilaisten tarpeen ennakoiminen.4. Hankkeen loppuraportti: viestintäalan ammattien jatyövoimarakenteen kehityksen ennakoiminen yleisem-mästä näkökulmasta.

Verkosto Oppilaitosten edustajat (kysely, haastattelu- ja tutustu-miskäynnit), media-alan yritykset ja asiantuntijat (kyse-ly ja haastattelu), vuonna 2004 viestintäalalta valmistu-neet (haastattelu).

Toimintataso (valtakunnallinen,alueellinen)

valtakunnallinen

Ennakointimenetelmät Kirjalliset dokumentit, kyselyt, haastattelut ja määrälli-set tilastot (mm. Tilastokeskus).Lisäksi täydentävää tietoa on saatu kolmesta erillispro-jektista:av-tuotantoyhtiöiden työvoimaa ja rekrytointipolitiikkaakoskeva selvitys (Orenius 2004), ruotsinkielistä mediaaja ruotsinkielisten viestintäalan työntekijöiden tarvettakoskeva Arcada-amk:n opiskelijaryhmän tekemä selvi-tys sekä kahdeksan viestintäammatin kehityskaaren sel-vittäminen kolmen oppilaitoksen yhteisessä projek-tiopintoryhmässä.

29

Tulokset Pitkä aikaväli (10-15 v)Yleiset osaamistarpeet: (vuoteen 2020)

Verkosto-osaaminen Koko yhteiskunnassa on tapahtunut horisontaalistaverkottumista (yritykset, koulutusjärjestelmä, tiede,kansalaisliikkeet, joukkoviestintä), mitä internet onnopeuttanut.

kansainvälisyys Kansainvälistä kokemusta, vieraiden kulttuurien tun-temusta ja kielitaitoa tarvitaan erityisesti tiedottajan,markkinointiviestinnän ja av-tuotannon yrityksissä.

yrittäjyys- ja liiketoimin-taosaaminen

Taiteellisen ilmaisun ohella ja sijasta työelämässätarvittaisiin enemmän liiketaloudelliseen ja tekniseenosaamiseen painottuneita sekä yhteiskunnallisestilaaja-alaisia substanssiosaajia.Työnantajat arvioivat liiketaloudellisen osaamisentärkeäksi erityisesti markkinointiviestinnän ja av-tuotannon yrityksissä: asiakkaan liiketoiminnan jatarpeiden ymmärtäminen, kuluttajaa koskeva kohde-ryhmätuntemus.

teknologiaosaaminen Työnantajat eivät painottaneet, pitivät ehkä itsestään-selvyytenä.Ks. edellinen kohta.Luovan talouden visioissa suuntaudutaan tehtäviin,joissa tekninen osaaminen ja sisältöosaaminen yhdis-tyvät.Uudet laitteet ja ohjelmistot vaativat parempaa teknis-tä valmiutta ja kykyä ymmärtää tekniikan suomatmahdollisuudet.Painoviestinnässä ja sähköisessä viestinnässä yksin-kertaiset suorittavat työt ovat siirtyneet sisällöntuo-tannon ammattilaisille, mikä edellyttää entistä enem-män teknisten laitteiden ja ohjelmistojen hallintaa.Graafinen suunnittelu: Web-grafiikan aikana vaatiitaiteellisten kykyjen lisäksi hyvää teknistä osaamista.

Ympäristöosaaminen(kestävä kehitys; hiilija-lanjälki, paikallisuus)

Ei käsitellä.

palveluosaaminen Työnantajat pitivät tärkeinä asiakkaan tarpeiden ym-märtämistä ja kuluttajia koskevaa kohderyhmätunte-musta. Muuten ei painotu.

Innovointi ja uudistumi-nen

Työnantajat pitivät luovuutta, ideointikykyä ja inno-vatiivisuutta tärkeinä (ilmaisun hallinta).Valmius oman osaamisen kehittämiseen.

Vuorovaikutustaidot (yh-teistyö, ryhmätyö, ilmai-su, neuvottelu)

Työnantajat korostivat työyhteisövalmiuksia, erityi-sesti painoviestinnässä (esimies-, ihmissuhde- ja yh-teistyötaidot, siirrytty henkilöstöryhmien väliseenyhteistyöhön).Viestinnän ammattiryhmien välisiä rajoja ja sisältöjentuotannon organisoimista muuttanut verkottuminenkorostavat sosiaalisten taitojen merkitystä.

30

Alakohtaiset osaamistarpeet Työnantajat arvioivat työprosessin hallinnan tärkeäksietenkin tv- ja radioalalla: monitaitoisuus, kyky työs-kennellä erilaisissa mediaympäristöissä, tuotantopro-sessin kokonaisuuden ymmärtäminen.Moniosaajuus: kyky tuottaa sisältöjä eri välineisiin.Yleissivistys.Tarvitaan yhteiskunnallisesti laaja-alaisia substans-siosaajia.Tekijänoikeusasiat hallitsevien spesialistien tarve.Toimittajat: työnantajat korostivat koulutustasonmerkityksen kasvua (yleisön koulutustaso kasvanut).Graafinen suunnittelu: lehtitaloissa kaivataan visu-alisteja, joiden koulutuksessa sisältöosaaminen, tek-ninen osaaminen ja graafinen osaaminen yhdistyvät(journalistisiin tehtäviin sopivat graafikot ja visualis-tit, jotka osaavat muutakin kuin ”taiteilla”.)Sama pätee luovan talouden ja elämysteollisuudentehtäviin: hallittava kaikki kolme: sisällön tuotanto,tekniset aspektit, kulttuuriset aspektit.

Rajapinnat suhteessa muihinaloihin

Kulttuurialan viestintäkoulutus sekä tietoja me-diatekniikan koulutus ovat kenties liian etäällä toisis-taan. Luovan talouden visiossa sisältöosaaminen jatekninen osaaminen (ja kulttuurinen osaaminen) yh-distyvät.

Puuttuvat osa-alueet [Puuttuvia osa-alueita käsiteltiin vasta kun oli käsityskoko aineistosta.]

Täydennystä vaativat osa-alueet [Täydennystä vaativia osa-alueita käsiteltiin vastakun oli käsitys koko aineistosta.]

31

Julkaisu Painaminen vuonna 2015. Graafisen teollisuuden toi-mialastrategia.

Julkaisuvuosi 2010Ennakointitiedon tuottaja Toteuttaja Swot Consulting oy.

Julkaisija: Graafinen Teollisuus ry.Koulutusaste Lähinnä ammatillinen 2. aste (painoviestinnän perustutk.)Tavoite Laatia visio ja strategia Graafinen Teollisuus ry:n edusta-

malle toimialalle vuodelle 2015 (painot ja muut graafisenalan tuotannolliset yritykset) sekä tehdä skenaarioita toi-mialan kehityksestä tulevina vuosina.


Nykytila-analyysi (taustamateriaalin analyysi), aineistonjalostaminen (haastattelut, asiantuntijatyöpajat), strategiankoostaminen (yhteenvedot, ohjausryhmän työpajat), stra-tegian toimeenpano (raportointi).

Verkosto Toimialaa ja sen sidosryhmiä edustavat asiantuntijat(haastattelut), Viestinnän Keskusliiton liittojen ja järjestö-jen edustajat sekä toimialan toimittajaverkoston, tutki-muksen ja koulutuksen edustajat (kysely), toimialan yri-tysten edustajat (työryhmä- ja ohjausryhmätyöskentely).

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Yrityskysely (web-kysely), asiantuntijahaastattelut, toimi-

alan yritysten edustajista kootun työryhmän skenaariotyö

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (painoviestintä, vuoteen 2015)

Verkosto-osaaminen Yhdeksi menestymisen edellytykseksi mainitaan alanyritysten henkilöstön ja muiden toimijoiden (toimiala-järjestö) verkosto-osaamisen kehittäminen.

kansainvälisyys Ei käsitellä. Sen sijaan yrityksiä suositellaan panosta-maan alueosaamiseen eli kouluttamaan ja rekrytoimaanalueen osaamista (huomioimaan kestävä kehitys).


Suoraan kuluttajalle myymisen todetaan edellyttävänuudenlaista verkko- ja vähittäiskaupan osaamista. Ak-tiivinen, osaava ja tehokas myynti ja markkinointi toi-mialalla ja yrityksissä mainitaan yhdeksi menestymisenedellytykseksi. Yrityksiä suositellaan kouluttamaan jarekrytoimaan myynti- ja markkinaosaamista.

teknologiaosaaminen Internetin etujen ja mahdollisuuksien tunnistamista,osaamista ja hyödyntämistä suositellaan yrityksille.

ympäristöosaaminen Toimialan ympäristöimagon merkitys toimialalle: Yri-tyksiä suositellaan huomioimaan kestävä kehitys asiak-kuustyössä ja ratkaisuissaan yhtenä menestystekijänä.Alueosaamisen panostaminen.

palveluosaaminen Asiakastarpeen ymmärtäminen mainitaan edellytyksek-si toimialan vision toteutumiselle. Yritysten kannattaakouluttaa ja rekrytoida asiakasosaamista.


Alaa vaivaa innovatiivisuuden puute.Korostetaan luovuuden ja innovoinnin merkitystä. Yri-tyksiä ja järjestöjä kannustetaan uusien ratkaisujen, pal-

32

velujen ja menetelmien innovointiin liittyvän osaamisenkehittämiseen.

Vuorovaikutustaidot Ei käsitellä.Alakohtaiset osaamistarpeet -Rajapinnat suhteessa muihinaloihin

Rajapinnoista ei erityisemmin puhuta. Mutta mainitaan,että yritysten kannattaa verkostoitua ja etsiä kumppa-neita liiketoiminnan kehittämiseen mm. kauppatieteistäja valmistustekniikasta. Yrityksiä suositellaan hyödyn-tämään tutkimushankkeita muuallakin kuin omalla toi-mialalla.

Julkaisu Suomalaisen painoalan liiketoiminnan ja työllisyydenhaasteet

Julkaisuvuosi 2009Ennakointitiedon tuottaja Mikko Grönlund, Veijo Pönni, Sari Stenvall-Virtanen &

Irma Vento-Vierikko (Turun kauppakorkeakoulu: BIDInnovaatiot ja yrityskehitys)

Koulutusaste Lähinnä ammatillinen 2. aste (painoviestinnän perustutk.)Tavoite Arvioida suomalaisen kirjapainoalan ja sen alatoimialojen

yritysten riskin- ja tappionsietokykyä.Arvioida lyhyesti Euroopan laajuisen kilpailun vaikutuk-sia suomalaisten painoalan yritysten toimintaympäristöön.Kuvata lyhyesti toimialalta lomautettujen työllistymistäedistävää täsmäkoulutusta sekä kartoittaa EU:n tuki-instrumentteja.


Ei kuvata. Osaamistarpeiden ennakointi ei ole selvityksenpäätavoitteena. Osaamistarpeita käsitellään yhteenvedossaja johtopäätöksissä, ja ne perustuvat ilmeisesti tekijöidenomiin päätelmiin.

Verkosto -Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Menetelmät eivät liity osaamistarpeiden ennakoimiseen:

tilinpäätösanalyysi tilinpäätöstietoaineiston pohjalta (mak-suvalmius-, kannattavuus- ja riskinsietoanalyysi). Tilin-päätösaineistoa täydennettiin mediamainonnan ja yleistätalouden kehitystä kuvaavalla aineistolla.

33

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (painoviestintä, aikajännettä ei määritelty)

Verkosto-osaaminen Ei käsitellä.kansainvälisyys Toimialajärjestöjä kehotetaan tukemaan entistä voi-

makkaammin yritysten kansainvälisen liiketoiminta- jamarkkinointiosaamisen lisäämistä, jotta suomalaisetpainoyritykset voivat menestyä vientimarkkinoilla.Tarve kansainvälistymiseen ei ole vähentynyt, muttavientimarkkinoille pääseminen entistä haasteellisem-paa.


Yrityksiä kehotetaan panostamaan liiketoiminta- jamarkkinointiosaamisen osaamisen vahvistamiseen. Onoltava tuntemus asiakkaan liiketoiminnasta. Ks. myöskohta ”kansainvälisyys”.

teknologiaosaaminen Ei käsitellä. (ei edes, kun puhutaan nuorten työntekijöi-den tarpeesta)

ympäristöosaaminen Ei käsitellä.palveluosaaminen Pelkästä sisällön tarjoamisesta kehotetaan siirtymään

painoalalla kokonaisvaltaisempaan palveluiden tar-joamiseen. Olisi tunnistettava palveluiden merkitys japäästävä pois ”me vaan painamme” –asenteesta.Palveluiden tulisi tuottaa aitoa lisäarvoa asiakkaille.


Yrityksiä kehotetaan vastaamaan kovenevaan kilpai-luun innovoimalla itse ja uudistumalla.Olisi siirryttävä investointivetoisuudesta luovaan inno-vaatiovetoisen kasvun tavoitteluun panostamalla omaantuotekehitykseen ja ”aitoon” uutta luovaan innovaati-oon.Painoyritykset eivät voi menestyä vientimarkkinoillakustannusjohtajuuteen perustuvalla strategialla.

vuorovaikutustaidot Ei käsitellä.Alakohtaiset osaamistarpeet Alalle tarvitaan nuoria työntekijöitä (imagon kohotus,

oikeanlainen kuva alasta opiskelijoiksi pyrkiville).Nykyistä henkilökuntaa on koulutettava ja motivoitavamuuttuneen tilanteen tuomiin haasteisiin.Pienten yritysten erikoistuminen.


Ei käsitellä.

34

Julkaisu Graafisen alan osaamistarvekartoitus

Julkaisuvuosi 2011Ennakointitiedon tuottaja Toteuttaja: Symbioosi

Julkaisija: Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.Koulutusaste Lähinnä ammatillinen 2. aste (painoviestinnän perust.)Tavoite Ymmärtää suomalaisten graafisen alan yritysten tär-

keimpiä osaamisen ja johtamisen kehittämiskohteita,etenkin asiakasrajapinnan näkökulmasta. (Pohjatyö Gra-fit-kehityshankkeelle)


Ei kuvata.

Verkosto Yhteistyökumppanit: Graafinen Teollisuus ry, Kirjapai-noteollisuuden Työnantajaliitto ry KTT, Seri- ja erikois-painojen liitto ry, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulunPienyrityskeskus.Tiedon hankinta: Graafisen alan yritykset (edustivat eri-laisia alan toimijoita) ja heidän asiakasyrityksensä(edustivat laajasti graafisen alan asiakaskuntaa), graafi-sen alan työnantajaliitot

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Syvähaastattelut. Lisäksi desk research- menetelmä lisä-

tiedon hankkimiseksi ja uusien toimintatapojen havait-semiseksi [käytetään jo olemassa olevaa aineistoa].

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (graafinen ala, aikajännettä ei määritellä)

Verkosto-osaaminen Alan yritysten välisen koordinoidun yhteistyön tarveja strateginen kumppanuus.

kansainvälisyys Ei painotu. Kehittäjät ja kasvajat ovat valmiita lähte-mään kansainvälisillekin markkinoille.


Tarve liiketaloudelliselle koulutukselle ja bis-nesosaamiselle.Markkinointiosaaminen ja myymisen taito on yrityk-sissä pientä: yrityksen osaamisen markkinointi, näky-vyys (vanhalla toimialalla ei ole totuttu panostamaantähän), erottuminen, ettei myydä vain sitä mitä asia-kas pyytää, uusasiakashankinta.Palvelu- ja ratkaisumyynti on olematonta.Myynnin johtaminen usein vähäistä ja epäformaalia(moni yritys on pieni).Asiakkaan liiketoiminta tunnettava.

teknologiaosaaminen Uusien teknologioiden osaaminen on puutteellista(mm. henkilöstön keski-ikä, vanhahtava toimintakult-tuuri), on olemassa osaamistarve uusien teknologioi-den osalta.IT:n suomia mahdollisuuksia pitäisi hyödyntääenemmän.

35

ympäristöosaaminen Harva painoyritys korostaa ympäristöystävällisyyttä.(voisiko olla erottumisen keino?)

palveluosaaminen Pelkkien teknisten tuotteiden tarjoamisesta ratkaisu-myyntiin.Asiakkaat toivoivat kokonaisvaltaisempaa palvelua:asiakkaalle sopivien kokonaisvaihtoehtojen ymmär-tämisen ja myymisen taito.Teknisen laadun lisäksi pitäisi huomioida asiakaslaa-tu.Asiakassuhteita hoidettava.Asiakkaiden mielestä yritykset voisivat lisätä aktiivi-suutta asiakasyrityksiin päin.Mietittävä, mitä asiakas hyötyy, tarjottava lisäarvoa.Asiakkaan oman asiakkaan (loppuasiakkaan) näkö-kulma huomioitava palvelukokonaisuuksissa yhäenemmän.


Uudet innovatiiviset ratkaisut. (voisiko olla erottumi-sen keino?) Nyt urauduttu perinteisiin toimintamal-leihin tai korkeintaan jatkokehitetään jo olemassaolevia tuotteita ja toimintamalleja.Tarvitaan halua ja rohkeutta kehittää liiketoimintaa jauusia toimintatapoja.Innovointi, ei pelkkä lyhyen tähtäimen tuottavuus.

vuorovaikutustaidot Ei painoteta. Mutta korostetaan asiakkaan ja yrityk-sen välistä vuorovaikutusta, jossa yritys olisi nykyistäoma-aloitteellisempi.

Alakohtaiset osaamistarpeet Nuoria saatava lisää alalle (tuo teknologiaosaamista,uusia toimintatapoja)Pienten yritysten erikoistuminen.Sähköinen myynti ja markkinointi osana asiakassuh-teen hallintaa laajemmin.


Ei käsitellä.

36

Julkaisu Grafit-osaamistarveselvitys

Julkaisuvuosi 2011Ennakointitiedon tuottaja Jari Handelberg, Jari Karjalainen & Pertti Kiuru (Aalto yli-

opiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus)Koulutusaste Ammatillinen 2. aste (painoviestinnän pt. sekä av-

viestinnän pt:n graafinen suunnittelu) ja AMK (mediatek-niikka)

Tavoite Selvittää graafisen alan osaamistarpeita


Ei kuvata

Verkosto Ei kuvataToimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Ei kuvata. Ilmeisesti yrityskysely.

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (Graafinen ala, aikajännettä ei määritellä)

Verkosto-osaaminen Monessa yrityksessä arvioitiin, että yhteistyötä muidengraafisen alan yritysten kanssa voisi tiivistää (4,1 as-teikolla 1-5).Yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa mainit-tiin todennäköiseksi yrityksen toimenpiteeksi lähiaikoi-na (3,6 asteikolla 1-5).

kansainvälisyys Vain joillain alan yrityksillä arvioitiin olevan kansainvä-listä toimintaa.Harvempi yritys arvioi, että kansainvälistymisen kehit-täminen on todennäköinen toimenpide lähiaikoina (2,5)Kehittämisen pullonkaulaksi mainittiin kielitaito ja kan-sainvälistymisen osaaminen (10 % vastaajista).


Suoraan kuluttajalle myynnin todettiin vaativan uuden-laista vähittäiskauppaosaamista (4,03).Myynnin johtamisen kehittäminen (3,74) ja uusasiak-kaiden hankinta (4,25) mainittiin todennäköiseksi yri-tyksen toimenpiteeksi lähiaikoina.Tarve lisäosaamiseen myynnin johtamisessa mainittiin(11,5 %).Kehittämisen pullonkaulaksi mainittiin liiketoiminta-osaaminen (15,4 %).

teknologiaosaaminen Suoraan kuluttajalle myynnin todettiin vaativan uuden-laista verkko-osaamista (4,03).IT- ja web-osaamisen lisääminen asiakaskohtaisissa pal-veluratkaisuissa mainittiin todennäköiseksi yrityksentoimenpiteeksi lähiaikoina (yli puolet).Noin puolet ottaa todennäköisesti käyttöön uutta tekno-logiaa (3,42).

37

Tarve lisäosaamiseen IT- ja Web-osaamisessa mainittiin(20,5 %).Kehittämisen pullonkaulaksi mainittiin IT-osaaminen(18,5 %).

ympäristöosaaminen Hiilijalanjäljen huomioimisen merkitys alalla arvioitiinkeskimääräiseksi (3,35 asteikolla 1-5), samoin mahdolli-suus luoda printille mielikuva ekologisena ja vihreänävaihtoehtona (3,76).

palveluosaaminen Asiakassuhteiden parempi hoitaminen (4,02) ja olemas-sa olevien asiakassuhteiden kehittäminen (3,89) sekälaajempien asiakaspalvelukokonaisuuksien kehittäminen(3,62) mainittiin todennäköisiksi yritysten toimenpiteik-si lähiaikana.Tarve lisäosaamiseen asiakassuhteiden systemaattisessaja paremmassa hoitamisessa mainittiin (7,7 %).


Alan kehityksen kannalta innovointi arvioitiin välttämät-tömäksi (4,13).

vuorovaikutustaidot Ei käsitellä. Mainitaan asiakassuhteiden hoitaminen.

Alakohtaiset osaamistarpeet Keski-ikä alalla on korkea: riskinotto- ja opiskeluhalut-tomuus (3,87).Alan arvioitiin kaipaavan osaajia, jotka hallitsevat aikai-sempaa laajemman tehtäväkentän (4,33).Alan peruskoulutuksen arvioitiin kaipaavan kehittämistäalan houkuttelevuuden, jatkuvuuden ja uudistumisentakaamiseksi (4,12).Painamista ja digitaalista viestintää yhdistävissä inno-vaatioissa katsottiin olevan potentiaalia (4,11).Osaavan työvoiman löytäminen arvioitiin keskimääräi-sen helpoksi/vaikeaksi (3,44), ja 12,3 % arvioi työvoi-man saatavuuden kehittämisen pullonkaulaksi.40 % oli ainakin osittain eri mieltä sen kanssa, että alankoulutus vastaisi rekrytointitarpeita (2,68).Kehittämisen pullonkaulaksi mainittiin riskinottohalut-tomuus (28,5 %) sekä työvoiman saatavuus (12,3 %)sekä T&K-osaaminen (11,5 %).Kaikkien graafisen alan perustutkintojen vastaavuusalan tarpeisiin arvioitiin vain keskimääräiseksi (asteikos-ta 1-5 keskimäärin 3 tai vähän yli).


Ei käsitellä.

38

Julkaisu Viestintäalan muutostekijöitä. Esiselvitys ViestinnänKeskusliiton strategiatyöhön

Julkaisuvuosi 2008Ennakointitiedon tuottaja Toteuttaja: Idean

Julkaisija: Viestinnän keskusliitto.Koulutusaste kaikkiTavoite Tarkastella Suomen viestintäalan muutostekijöitä ja en-

nakoida tulevaisuuden kuluttajan tarpeissa tapahtuviamuutoksia.


Laaja aineistokartoitus ja workshop (keskeisten muutos-tekijöiden tunnistaminen), muutostekijöiden validiointija verifiointi asiantuntijahaastatteluin, edelläkävijöidenrekrytointi, haastattelu ja havainnointi, raportointi.

Verkosto Viestintäalan asiantuntijat (haastattelut), edelläkävijät(haastattelut, havainnoiminen), Idean, (selvityksen to-teuttaja), Viestinnän keskusliitto (koordinoi).

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Markkina-analyysi (Ideanin digitalisoitumiseen liittyviä

muutostrendejä kartoittavan Trendscoop-palvelun javiestintäalan ajankohtaisen tutkimusaineiston hyödyn-täminen, viestintäalan asiantuntijoiden puolistruktu-roidut syvähaastattelut). Edelläkävijöiden haastattelut jahavainnoiminen käyttöympäristöissään sekä päiväkirjat.

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (aikajännettä ei määritellä)

Verkosto-osaaminen On oltava syvällistä näkemystä paikallisista olosuh-teista. Edellyttää kykyä verkostoitua ja ihmistunte-musta, jos ei jo valmiiksi toimi ko. ympäristössä.Työntekijöiden on verkostoiduttava (kustannussäästö-jä, uutta sisältöä, asiakassuhteita, tietoa, näkökulmia,kontakteja, uskottavuutta), he edustavat avoimissaverkostoissa työnantajiaan. Verkostonhallintatarveluo myös uusia toimenkuvia (ammatteja).

kansainvälisyys Ei painoteta. Puhutaan ulkomaan toimijoista lähinnämahdollisina kilpailijoina kotimaisille toimijoille.


Kehitettävä liiketoimintamalleja.

teknologiaosaaminen Ei painoteta. Ehkä itsestäänselvyys. Mainitaan, ettäuudet teknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia.

ympäristöosaaminen Ympäristö ja ekologisuus ovat nousemassa viestintä-alalla keskeisiksi puheenaiheiksi.Paikallisuuden uutta nousua odotetaan.

palveluosaaminen Kohderyhmien palveleminen edellyttää syvällistäymmärrystä heidän tarpeistaan, jolloin voidaan syn-nyttää syvempi ja monipuolisempi asiakassuhde.


Innovointi on välttämätöntä: Viestintäalan toimijoi-den tulee menestyäkseen omaksua innovointi ole-tusarvoiseksi toiminnaksi.

39

Kohti avointa ja ennakkoluulotonta innovointia.vuorovaikutustaidot Ei käsitellä muuten, kuin kykynä toimia erilaisissa

yhteisöissä.Alakohtaiset osaamistarpeet Mainonnan tarjoajalta edellytetään uutta osaamista

(mainonnan mittaaminen ja kohdentaminen, mobiili-mainonta), monikanavaosaamista, uusien mainos-muotojen asiantuntemusta ja tarinankerrontataitoa.Toimittajan osaamistaso kasvaa: Toimittajan on kyet-tävä kokoamaan laadukasta ja monipuolista sisältöä,mihin tarvitaan kykyä toimia yhteisöissä, hyödyntäämyös kuluttajien tuottamaa tietoa ja erottua osaami-sellaan. Monimedialliset taidot korostuvat moni-kanavaisessa viestinnässä.


Kehitys on madaltanut kynnystä ylittää toimialarajo-ja: uudet toimijat viestintäalalla (kuluttaja…) ja vies-tintäalan toimijat uusilla aloilla. Avoin innovointi:innovointi yli toimialarajojen.Kilpailijat voivat olla myös mahdollisia kumppaneitamyös toimialat ylittävissä avoimissa verkostoissa.

Julkaisu Viestintäalasta voittaja. Viestintäalan toimialastrate-gia.

Julkaisuvuosi 2009Ennakointitiedon tuottaja Toteuttaja: Idean

Julkaisija: Viestinnän Keskusliitto.Koulutusaste kaikkiTavoite Uudistaa viestintäalan toimialastrategia


Esiselvitys (ks. Viestintäalan muutostekijöitä), työpajat,työpajojen tulosten analyysi, strategian kokoaminen (ra-portointi).

Verkosto Idean (esiselvitys, työpajojen tulosten analyysi, strategi-an kokoaminen), alan ja sen sidosryhmien keskeiset vai-kuttajat (työpajat, johtoryhmä), Viestinnän keskusliitto(koordinoi),.

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Viestintäalan SWOT-kuvaus, työpajatyöskentely, web-

kysely, työpajojen tulosten analyysi.

40


Verkosto-osaaminen Verkostoitumisen merkitys kasvaa.Verkostoituminen myös muiden toimialojen yritystenkanssa.Etenkin kv-markkinoilla toimiminen edellyttää ver-kostoitumista ja erikoistumista.Erilaisissa yhteisöissä toimimalla ala voi aktivoidauusia sisällöntuottajia ja –levittäjiä.

kansainvälisyys Kansainvälisen menestyksen siemen piilee paikalli-suuden ymmärtämisessä; sen konseptointi ja sovelta-minen kansainvälisesti.Yhteistyö sopivien kumppanien kanssa tasoittaa tietäkansainvälistymispyrkimyksille.Yksi toimenpide strategisten tavoitteiden (murrosky-vykkyyden lisääminen, sisällön tuottavuuden lisää-minen, monikanavaisen viestinnän hallinta, uusienliiketoiminta-alueiden tunnistaminen) saavuttamiseksion, että yritykset ottavat kansainvälistymisen keskei-seksi tavoitteekseen.


Kilpailu netin ilmaisen sisällön kanssa edellyttää lii-ketoimintainnovaatioita.Panostaminen projektiosaamiseen.Panostaminen luovien prosessien ja osaamisen joh-tamiseen.

teknologiaosaaminen Ei painoteta, ehkä itsestäänselvyys. (SWOT-analyysissa teknologiaosaaminen on vahvuus). Tode-taan, että ala on ottanut haltuun uudet teknologiat,kuten sähkökirjan ja kosketusnäytön.

ympäristöosaaminen Kestävän kehityksen toimintamallit, lähituotanto,ympäristövaikutusten huomioiminen (hiilijalanjälki).

palveluosaaminen Panostaminen asiakassuhdeosaamiseen.Viestintäalan toimijoiden tulisi profiloitua mainosta-jien suuntaan entistä vahvemmin asiakkaiden ja käyt-täjien tuntijana.Asiakkaiden muuttuvien tarpeiden ennakointi ja tun-nistaminen sekä niihin vastaaminen edellytys alanhoukuttelevana pysymiselle ja mediankäyttäjien pal-velemiselle.Sisältöä on kyettävä erilaistamaan ottaen huomioonesim. paikalliset ja käyttäjäkohtaiset erityistarpeet.Yritysten on strategisten tavoitteiden saavuttamiseksipanostettava asiakas- ja käyttäjäkeskeisen tuotekehi-tyksen osaamisen kehittämiseen.


Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tekemisen ke-hittäminen viestintäalalla mainitaan yhdeksi strategi-seksi toimenpiteeksi.Strateginen syvällinen tutkimus ja sen hyödyntämi-nen.Liiketoiminnalliset innovaatiot.

41

Asiakas- ja käyttäjäkeskeinen tuotekehitys.

vuorovaikutustaidot Ei käsitellä muuten kuin kykynä toimia erilaisissayhteisöissä.

Alakohtaiset osaamistarpeet Toimittajilta vaaditaan monikanavaisen sisällöntuo-tannon osaamista.Monikanavaisuuden tukeminen vaatii uutta osaamis-ta, mikä luo uusia koulutustarpeita [ei eritellä tar-kemmin].(Etenkin) toimittajien on kyettävä huomioimaan jul-kaisualustojen eroavaisuudet sisällöntuotannossa.Toimialan yritykset tarvitsevat yhteisömanagereita(toimivat yhteisöissä kyseisten yritysten edustajina).


Viestintäalalla kehitettävä toimialarajoja ylittäviä yh-teistyömalleja ja verkostoitumista.

Julkaisu Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen oh-jelma

Julkaisuvuosi 2009Ennakointitiedon tuottaja Opetusministeriö: kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitii-

kan osastoKoulutusaste Lähinnä ammattikorkeakoulu ja yliopisto (taideala)Tavoite Tehdä taidepoliittinen ohjelma (visuaaliset taiteet).


Ei kuvata. Käsitellään visuaalisten taiteiden osaamistar-peita.

Verkosto Opetusministeriö, taidealan keskeisiä toimijoita ja asian-tuntijoita (työryhmä), Lyhty ry:n valokuvausryhmä (jul-kaisun kuvitus),

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät työryhmätyöskentely

42

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (visuaalinen taide, aikajännettä ei määritellä)

Verkosto-osaaminen Taidekentän elinehto on jatkuva kulttuuriset ja maan-tieteelliset rajat ylittävä vuoropuhelu mm. taidenäyt-telyiden kautta.

kansainvälisyys Puhutaan kansainvälisen huomion saamisen merki-tyksellisyydestä.Visuaalisten taiteiden koulutus on kansainvälistynytSuomessa nopeasti.


Taideyliopistojen ja ammattikoulujen ammatillisiinopintoihin tulee sisällyttää työelämässä tarvittaviataitoja, kuten projektinhallintaa, budjetointia, rahoi-tuksen hankintaa, työnantajavelvoitteita ja yrittäjä-toimintaa.

teknologiaosaaminen Ei painoteta.

ympäristöosaaminen Ei painoteta.

palveluosaaminen Ei painoteta.


Luovuus kuuluu alaan. Taidekasvatuksen todetaanedistävän innovatiivisuutta.Nykyään taiteilijalta vaaditaan jatkuvaa itsensä kehit-tämistä.

vuorovaikutustaidot Visuaalisten taiteiden tekijät tarvitsevat hyviä viestin-tä- ja neuvottelutaitoja sekä uudenlaisia yhteistyö-muotoja.

Alakohtaiset osaamistarpeet Visuaalisten taiteiden kentältä puuttuu tuottajien jakuraattorien muodostama välittäjäporras, joka vastaisirahoituksen hankinnasta, tiedotuksesta ja markki-noinnista. Tiedotustoiminta on hajallaan.


Taiteen soveltavaa käyttöä yhteiskunnassa lisättäväopetuksessa (etenkin amk:t) ja yhteiskunnassa.Rakennusalan, arkkitehtien ja visuaalisten alojen tai-teilijoiden koulutuksessa lisättävä alojen keskinäistäymmärrystä.

43

Julkaisu Viestintä2020 – Audiovisuaalisen viestinnän ja ku-vallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarpeidenennakointi

Julkaisuvuosi 2008Ennakointitiedon tuottaja Toteuttajat: Leinonen, Mika & Haikola, Timo

/Ammattiopisto Lappia (koordinoi), Keski-Pohjanmaanaikuisopisto, Tampereen ammattiopisto, KoulutuskeskusSalpaus.

Koulutusaste Ammatillinen 2. aste (av-viestintä ja kuvallinen ilmaisu)Tavoite Av-viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen

nykyiset sisällöt sekä asiantuntijoiden näkemykset vies-tintäalan tulevista muutoksista 5 – 15 vuoden aikana.Tietoa hyödynnetään av-viestinnän ja kuvallisen ilmai-sun perustutkintojen opetussuunnitelmien ja näyttötut-kintojen päivittämisessä.


Valmisteluvaiheen tulevaisuusverstastyöskentely, haas-tattelut, aineiston käsittelyvaihe, raportointi.

Verkosto Ammattiopisto Lappian viestinnän ja kuvataiteen amma-tillinen neuvottelukunta (ohjausryhmä), valtakunnalli-sesti ja toimialallisesti tarkasteltuna mahdollisimmanmonipuoliset asiantuntijat viestinnän toimialalta (työn-antaja/esimieshaastattelut), av-viestinnän ja kuvallisenilmaisun ammateissa työskentelevät ja av-viestinnän taikuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneet (haastat-telut).

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Tärkein kirjallisuuslähde Viestintäalan ammattikuvat ja

koulutustarpeet –hankkeen loppuraportti (2006). Laadul-liset tulevaisuudentutkimuksen menetelmät: tulevai-suusverstas (lähinnä hankkeen valmisteluvaiheessa),lomakepohjainen haastattelu

Tulokset Pitkä aikaväli (10-15 v)Yleiset osaamistarpeet: (av-viestintä ja kuvallinen ilmaisu, vuoteen 2020)

Verkosto-osaaminen Ei painotu.

kansainvälisyys Ei painotu. Englannin kielen taidon merkitys maini-taan, mutta siksi, että sitä tarvitaan verkkoympäristös-sä toimimiseen.


Tulisi siirtyä lähemmäs liiketaloudellista osaamista.Viestintäkoulutukseen lisää liiketoiminnallista osaa-mista (yleiset periaatteet ja asenteet), etenkin tapah-tumatekniikassa (teatteri ja liike-elämä lähenevät,teatterit ulkoistavat teknistä tuotantoaan).Omaa osaamista pitäisi pystyä markkinoimaan.

teknologiaosaaminen Tekninen osaaminen muun osaamisen pohja.Ensisijainen kehittämiskohde koulutuksessa: Koulu-tukselta toivottiin vielä lisää teknisyyttä ja työelämän-

44

läheisyyttä (etenkin av-viestintä). Painottuminen suo-rittaviin tehtäviin.Tekniikan ja mobiiliympäristöjen hallinta. Toisaaltapelkästään tekniset tehtävät vähenemässä. Haastatel-tavat pitivät teknistä osaamista ehkä itsestään selvyy-tenä (ei nostettu esiin tiettyjä ohjelmistoja tai laitteis-toja, toisaalta tarkat erityisosaamistarpeet eivät selvi-tyksen tavoitteiden kannalta relevanttejakaan).Verkko-osaamista on ehdottomasti lisättävä viestin-nän koulutuksessa haastateltavien mielestä. Sähköi-seen viestintään sekä markkinointi- ja tallenneviestin-tään liittyvien opintojen yhteyteen tulisi liittää verk-kotekniikoiden hallinta (miten tarve määritellään, eiselvää)

ympäristöosaaminen Ei käsitellä.

palveluosaaminen Markkinointiviestinnän ja tapahtumatekniikan palve-luiden kokonaisvaltaistuminen edellyttää yrityksiltämoniosaajuutta.


Ei painotu muuten, kuin oman osaamisen jatkuvanpäivittämisen tarpeena.(Koulutuksen katsotaan tähtäävän enemmän suoritta-viin tehtäviin.)

vuorovaikutustaidot Viestintäkoulutuksessa tulisi kouluttaa enemmänesiintymis- ja vuorovaikutustaitoja.Tiimityöskentelyyn liittyvät osaamistarpeet puutteinanykyisessä koulutuksessa.

Alakohtaiset osaamistarpeet Viestintäalan tärkein kehittämiskohde: työelämänlä-heisyys. Opetushenkilöstön oltava valveutunutta työ-elämän käytännöistä.Päätelaitteiden ilmaisulliset erityisvaatimukset (esim.millainen kuvakerronta eri päätelaitteilla, versiointi).Moniosaajuudella erikoisosaamista vahvempi tarve,”alusta loppuun” saman tekijän toimesta. Toisaaltamoititaan, että osaaminen on jäänyt liian yleiselle ta-solle. Moniosaajuuden tarve etenkin uutis- ja ajan-kohtaistoiminnassa ja markkinointiviestinnässä. Eri-koisosaajilla kysyntää työnantajakohtaisesti: esim.elokuvatuotannossa erikoisosaaminen haluttua. Eri-koisosaamisen kehittämistä tulisi haastateltavien mu-kaan kehittää ennen kaikkea työssäoppimisen avulla.Tapahtumatekniikka: tulossa erikoistehosteet (esim.pyrotekniikka ja muut erikoistekniikat) ja erilaisetkuvalliset tarpeet (videoprojisointi, kuvallisten etäyh-teyksien hallinta), joten pelkkä ääni- ja valo-osaaminen eivät riitä.Valmistuneilla puutteita kirjallisen ilmaisun taidoissa(tekstintuottaminen, kielioppi), vaikka pidetään kai-ken viestinnän perustana.Englanninkielen opetusta syytä lisätä, tarvitaan eten-kin internetissä, verkkoyhteisöissä ja verkkoteknii-

45

koissa.Koulutus ei anna riittävää yleissivistystä (=tässä yh-teiskunnallinen tuntemus).Oma asenne, huolellisuus.


Taloudellista rajapintaa ei käsitellä riittävästi koulu-tuksessa.

Julkaisu Viestintä muutoksessa. Niukkuudesta yltäkylläisyy-teen

Julkaisuvuosi 2011Ennakointitiedon tuottaja Toteuttaja: Kalle Snellman (Idean Enterprises Oy)

Julkaisija: Liikenne- ja viestintäministeriö.Koulutusaste kaikkiTavoite Tarkastella viestintäalan muutosta lehdistö-, televisio-,

kirja- ja pelialojen näkökulmista (puuttuu siis mm. ra-dio).Kuvata keskeiset viestintäalan tulevaisuuteen vaikutta-vat tekijät ja muutosvoimat sekä arvioida niiden vaiku-tuksia.


Ei kuvata.

Verkosto Viestintäalan toimijoita ja asiantuntijoita (ohjausryhmä)Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Laajan aineiston analysointi (tutkimukset, tilastot, koti-

maiset ja ulkomaiset blogit, uutissivustot ja sosiaalinenmedia), haastattelut, ohjausryhmän työpajat. Julkisetlähteet (alan toimijoiden ilmoittamat tiedot, tilastolaitos-ten materiaalit)

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (lehdistö, tv, kirja, peli, musiikki; aikajännettä ei

määritellä)Verkosto-osaaminen Yritysten keskinäinen yhteistyö voi tuoda yhteisiä

etuja kiristyneessä kilpailutilanteessa ja kilpailussaglobaaleja suuryrityksiä vastaan.

kansainvälisyys Ei painotu. Mainitaan, että globaalit ekosysteemit jainternet mahdollistavat nykyisin nopean kansainväli-sen kasvun uusille yrityksille aiempaa pienemmininvestoinnein.


Ei käsitellä. Toki mainintoja yritysten liiketoiminta-mallien uudistamisen tarpeista.

teknologiaosaaminen Uudet teknologiat ja laitteet luovat jatkuvasti uusiamahdollisuuksia, myös kilpailijoille.Viestintäalan toimijoista tulee yhä enemmän teknolo-

46

giaosaamisesta riippuvaisia.


palveluosaaminen Mediatarjonta muuttuu palveluiden suuntaan. Räätä-löidyt ja personoidut sisällöt tai palvelut, kuluttajientarpeet.


Viestintäalan kansainväliset menestystarinat ovatviime aikoina syntyneet perinteisten toimijoiden ul-kopuolella uusin liiketoimintamallein. Uusien liike-toimintamallien kehittäminen ja tuominen markki-noille yksi keskeinen kilpailutekijä.

vuorovaikutustaidot Ei käsitellä.

Alakohtaiset osaamistarpeet Verkkoliiketoiminta edellyttää ”monenlaista uuttaosaamista” lehtitaloilta.Mobiilikäytön kasvu.Muutokset toimittajien työn vaatimuksissa: Uutisai-heiden etsiminen ja sisältöjen valikoiminen eri vies-tintävälineisiin ei ole enää vain toimittajan tehtävä.On oltava kyky hyödyntää sosiaalista mediaa.


Ei painoteta. Mainintoja yritysyhteistyöstä yli toimi-alarajojen.Teknologiakehitys ja tietoliikenneyhteydet nostetaankeskeisiksi viestintäalan kannalta.

Julkaisu Digitalisoitumisen vaikutukset luovien toimialojenliiketoimintamalleihin

Julkaisuvuosi 2011Ennakointitiedon tuottaja Toteuttaja: Sari Stenvall-Virtanen, Mikko Grönlund,

Aarne Nordberg, Veijo Pönni & Timo E. Toivonen (Tu-run yliopiston kauppakorkeakoulu: BID Innovaatiot jayrityskehitys)Julkaisija: Luova Suomi; Aalto-yliopiston kauppakor-keakoulun Pienyrityskeskus.

Koulutusaste kaikkiTavoite Tuottaa katsaus digitalisoitumisen vaikutuksista luovien

toimialojen liiketoiminta- ja ansaintamalleihin lähinnäSuomessa, mutta myös kv-kontekstissa (yritysmuotoisetluovat toimialat).Tarkastella digitalisoitumisen vaikutuksia elokuva-alan,pelialan, musiikkialan ja kustannusalan kehitykseen.


Taustatyö ja alkuhaastattelut, toimialakyselyt, aineistoaanalysoiva ja kommentoiva asiantuntijapaneeli, rapor-tointi

Verkosto Yritys- ja sisällöntuottajajoukko (kysely), kansainvälisetasiantuntijat (asiantuntijapaneeli), eri alojen asiantuntijat

47

(selvityksen eri vaiheissa)Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Puolistrukturoidut haastattelut, internetkyselyt, aineistoa

analysoiva ja kommentoiva asiantuntijapaneeli, SWOT-analyysi (pohjautuu asiantuntijahaastatteluihin ja yritys-kyselyihin). Palveluntarjoajien tarjoama julkinen tieto jamuut julkiset lähteet., aiemmat toimialaselvitykset jatutkimukset Eri alojen asiantuntijoiden käyttäminen li-säinfon saamiseksi. Pääasiassa ”kirjoituspöytätutkimus”(”desk research”)

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (yritysmuotoiset luovat toimialat, aikajännettä ei mää-

ritellä)Verkosto-osaaminen Tietoyhteiskuntaa luonnehtii verkostomainen toimin-

tatapa. Strategisten yrityskumppanien merkitys koros-tuu (liiketoiminta suunniteltava strategisemmin).Yrityksen kilpailukyky muodostuu digitaalisessa toi-mintaympäristössä yhä useammin erilaisissa verkos-toissa.

kansainvälisyys Ei juuri puhuta osaamistarpeiden näkökulmasta.


Liiketoimintaosaamisen (oman liiketoiminnan jatku-va kehittäminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoi-minnan kautta) ja sisältöosaamisen merkitys korostu-vat mediapalveluiden kehittyessä yhä enemmän so-vellusten suuntaan.Tekijänoikeuden ja muiden aineettomien oikeuksientaloudellisen merkityksen kasvu.Yritysten liiketoimintamallien kehittäminen.Uudenlainen toimintaympäristö edellyttää luovienalojen toimijoilta uudenlaista, pitkäkestoisempaa ky-kyä suunnitella ja toteuttaa liiketoimintaa.Sosiaalisen median ymmärtäminen ja käyttö liiketoi-minnassa sisältöjen markkinoinnissa ja myynnissäavaa uudenlaisia innovatiivisia mahdollisuuksia.Asiakaskunta ja kohderyhmä on tunnettava.SWOT: musiikki- ja pelialalla vahvistettava liiketoi-mintaosaamista ja pelialalla myös markkinatuntemus-ta.

teknologiaosaaminen Ei painoteta. Teknologiaosaaminen SWOT-analyysissa vahvuutena.

ympäristöosaaminen Ympäristötietoisuus on lisääntynyt: on todennäköistä,että eri medioiden ympäristöystävällisyydestä tuleemerkittävä tekijä myös Suomessa. Viestinnän Kes-kusliitto kampanjoi jo painoviestinnän ympäristöys-tävällisyyden puolesta.SWOT: kustannusalalla vihreät arvot mahdollisuus.

palveluosaaminen Palveluissa ensiarvoisen tärkeää on asiakaslähtöisyys:kohderyhmää kiinnostavaa tietoa ja sisältöä.

48

Haasteena siirtyä sisällön jakelusta kohti palveluliike-toimintaa, joka tuottaa asiakkaalle lisäarvoa.


Innovaatiotyön merkitys kasvanut. Innovaatiot ovatuuden talouden perimmäinen ja tärkein kasvun lähde.Uudet ratkaisut, tuotekehitykseen panostaminen.Innovointi on nykyään usein avointa (muiden yritys-ten innovaatioiden hyödyntäminen) (nopeasti muut-tuva ympäristö, kohonneet innovaatiokustannukset,tuotteiden ja teknologioiden elinkaaren lyhentyminen,kiristynyt kilpailu).Oman liiketoiminnan jatkuva kehittäminen tutkimus-,kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta.Digitaalinen sisällöntuotanto vaatii uudenlaista luo-vuutta.

vuorovaikutustaidot Ei käsitellä.

Alakohtaiset osaamistarpeet Sosiaalinen media osana elämysteollisuuden esiinnousua tulisi huomioida koulutuksessa nykyistä pa-remmin.Monikanavajakelumalli yleistyy ja sisältöjen moni-mediallisuus korostuu (sisältöjen soveltuvuus, muo-kattavuus ja toimivuus eri kanavissa).Digitalisoituminen vaatii ”uutta osaamista” ja uuden-laista mediajohtajuutta.Avoimeen innovaatioon ja avoimeen liiketoiminta-malliin liittyy kiinteästi immateriaalioikeuksien nä-kökulma: tekijänoikeuksien suojaaminen.Transmedialliseen kerrontaan erikoistuneiden ammat-tilaisten tarve tai eri medioiden asiantuntijoiden tiivisyhteistyö: mediasisällöt tulee yhä vahvemmin suunni-tella ja käsikirjoittaa transmediallisesti (tv etenkin).Mediakulutus mobilisoituu (tietoliikenneyhteydellävarustettujen mukana kannettavien päätelaitteidenmerkitys korostuu).SWOT: Pelialalla ei ole riittävästi saatavilla työvoi-maa, sillä koulutus ei vastaa tarpeita.SWOT: musiikkialalla tuotteistamisen ja markkina-osaamisen tarve.


Erityisesti korostuu erilaisten luovien toimialojen ra-japinnassa toimivien erikoistuneiden asiantuntijoidenja ammattilaisten tarve, mikä pitäisi huomioida poik-kitieteellisissä koulutusohjelmissa.Tietoliikenneyhteyksien tarjoajat tärkeä yhteistyö-kumppani.Tulevaisuudessa jokaiselle mediayhtiölle on tärkeääsovelluskehitys.

49

Julkaisu Sirpalepolitiikasta kohti luovan talouden ekosystee-miä

Julkaisuvuosi 2011Ennakointitiedon tuottaja Petra Tarjanne, Juho Jokinen, Riitta Ylätalo, Irmeli

Lamberg, Marianne Möller & Marianne Toiskallio(toim.)Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö

Koulutusaste Kaikki (etenkin taide- ja kulttuuriala)Tavoite Avata Suomen luovan talouden kehittämiseen liittyviä

toimintamalleja sekä edistää luovan talouden kasvua jakansainvälistymistä koskevaa keskustelua.Kehittää luovien alojen yritysten liiketoimintaa.Luoda luovan talouden kansainvälistä kenttää heijaste-levan ekosysteemin edellytykset.Tehdä luova osaaminen ja sen merkitys liiketoiminnallenäkyväksi.Tunnistaa ja poistaa luovan talouden kehittymisen estei-tä.


Strategisen hankkeen ydintarina:Luovat alat tunnistettu. Luovien alojen tarkastelu. Pyr-kimys tunnistamaan toimintamalleja, joilla luova osaa-minen ohjautuu yritysten käyttöön.Luovien alojen ja luovan talouden kuvaaminen.Mahdollisten polkujen tunnistaminen.Prosessien käynnistäminen tunnistettujen esteiden pois-tamiseksi. Luovan talouden ja luovan osaamisen teke-minen näkyväksi.

Verkosto Johtoryhmä muodostui työministeristä, TEM:n asiantun-tijoista, Finnveran liiketoimintajohtajasta sekä PKT-säätiön toimitusjohtajasta. Näkemykselliset luovan ta-louden kehittäjät: toimialayhdistykset, innovaatiojärjes-telmän toimijat ja yritykset (työryhmät), luovien alojentoimialayhdistykset, ELY-keskukset ja TEM (sähköinenkysely).

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Verkostomainen toimintamalli, jota vahvisti strategisen

hankkeen vetäjien mukana olo erilaisissa ohjausryhmis-sä.Työryhmätyöskentely avoimien yhteisöjen periaatteella(jokaisella tavoitealueella oma työryhmä: työelämäky-symykset, yrittäjyyden kehittäminen, uudet toimintamal-lit, sekä ennakointi ja tutkimus). Tarkoitus törmäyttääerilaisia näkemyksiä.Lisäksi sähköinen kysely luovan talouden tulevaisuudenkeskeisistä kysymyksistä.

50

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (luova talous, aikajännettä ei määritellä)

Verkosto-osaaminen Toimintaympäristön muutos lisää yritysten verkosto-maisia toimintatapoja ja eri toimialojen (opetus, va-paa-aika, terveydenhuolto…) välistä strategista yh-teistyötä.Yritysten on hyödynnettävä verkostoja uudistuakseenja pärjätäkseen maailmalla.Verkostoituminen = relevanttien kontaktien saavut-taminen.Verkottunut toimintamalli, jossa jokaisella toimijallatulisi olla oma selkeä rooli.Työn luonteen muuttumisen takia työntekijä tarvitseeverkostoja (edes työllistyäkseen, joustava työmarkki-noilla liikkuminen).

kansainvälisyys Luovien alojen kansainvälistyminen on tärkeä kehi-tyskohde hankkeessa.Haaste luovan talouden kehitykselle: yritykset eivätole riittävästi läsnä kansainvälisissä arvoketjuissa jayritysten toimintatavat ovat liian kansallisia.Kansainvälistyminen vaatii vahvat ja oikeanlaisetkansainväliset verkostot.Palvelu tai tuote on osattava lokalisoida kv-markkinoille (sovittaminen, lisäkehitystyö).Koulutusta tuotteistamis-, IPR- ja liiketoimintaosaa-misen kehittämisestä kansainvälistymisen näkökul-masta.Koulutuksen on oltava kansainvälistä [eli?]


Yrittäjyyden kehittäminen on yksi hankkeen tavoite-alue.Työn luonteen muuttuminen edellyttää työntekijältäyrittäjämäistä työotetta (jo itsensä työllistämisessäkin,oman osaamisen tuotteistaminen).Etenkin luovilla aloilla tarve liiketoimintaosaamisellesekä myynti- ja markkinointiosaamiselle. Mutta muis-tettava, ettei kaikista ihmisistä ole yrittäjiksi (huomi-oitava koulutuksessa).Haaste luovan talouden kehitykselle: yritysten liike-toimintaosaaminen on puutteellista.Koulutuksessa (luovat alat siis) tulisi yrittäjyysnäkö-kulma olla vahvemmin esillä.Digitaalisen markkinoinnin mekanismien haltuunotto.Projektinhallintataidot.Oman osaamisen markkinointitaito.

teknologiaosaaminen Painotetaan luovan osaamisen tuomista teknolo-gialähtöisen kehitystoiminnan rinnalle ja yhteistyö-hön teknologia-alojen osaajien kanssa (techart).

ympäristöosaaminen Mainitaan tarkoittaen alueellisten vahvuuksien hyö-dyntämistä, omaleimaisen paikallisen osaamisenhyödyntämistä. Glokaalit toimintamallit.

51

palveluosaaminen Asiakasvuorovaikutuksen laajeneminen.Luovan työn tekijöiltä kaivataan uutta asiakaslähtöis-tä toimintatapaa.On ymmärrettävä asiakkaan tarpeet ja oltava asiakas-lähtöinen menestyäkseen.


Perinteinen teollisuus tarvitsee uusiutuakseen ja maa-ilmalla pärjätäkseen luovempaa otetta ja uudenlaistainnovaatiokulttuuria.Luovuuden rooli osana muuta elinkeinoelämää onkasvussa.Luovaa ongelmanratkaisutaitoa tarvitaan kaikilla työ-elämän osa-alueilla.

vuorovaikutustaidot Yksilöiden kyky toimia joustavasti ryhmissä ja itse-näisesti muodostuu entistä tärkeämmäksi työmarkki-nakelpoisuuden edellytyksesi.Vuorovaikutustaidot.

Alakohtaiset osaamistarpeet Tarvitaan luovien alojen yrittäjän hyvää substans-siosaamista [tuleeko koulutuksen vai työkokemuksenkautta?] sekävahvempaa tuottaja- ja manageriosaamista.Koulutuksen oltava ajantasaista ja kansainvälistä.Koulutuksen ja työelämän lähentäminen on edellytysvalmistuvien parempaan työllistymiseen. Resurssejaopetuksen sisältöihin.Tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin tarvitaanapuneuvoja.Tekijänoikeuksiin liittyvä yritystalousosaaminen tuli-si ottaa kasvu- ja kehityssuunnitelmien perustaksi.Yrittäjien on hallittava kokonaisuuksia (työn merki-tys, tuotannon jokainen lenkki).


Eri alojen välinen tuotekehitystyö yleistyy.Tarvitaan laajempaa ja syvempää yhteistyötä eri alo-jen rajapinnoilla.Kehittäminen yhteydessä muihin toimialoihin lisään-tynee. Erilaisten erityisosaamisten kautta syntyvä ko-keileminen.Yritysten on avattava rajapintoja.Yritysten haasteet ja ratkaisut eivät tunne toimialara-joja.Luovuus ja teknologiaosaaminen yhteistyöhön(techart). Luovien alojen ja teknologiateollisuudenkoordinoidumpi yhteistyö.Koulutuksessa pitäisi yhdistellä ennakkoluulotto-mammin luovia aloja ja muita toimialoja.Myös erikoisosaajia tarvitaan.

52

Julkaisu Toimitustyö murroksessa. Toiminnan teoria ja me-diakonseptin käsite tutkimuksen ja kehittämisen ke-hyksenä

Julkaisuvuosi 2010Ennakointitiedon tuottaja Merja Helle / Tampereen yliopisto (väitöskirja)Koulutusaste Kaikki, lähinnä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

journalistikoulutusTavoite Etsiä vastauksia kysymykseen: Millaisia ovat journalis-

tisen työn muutokset 1990- ja 2000-luvun painetuissasanoma- ja aikakauslehdissä:Miten journalistinen työ ja sen kohde ovat muuttuneetsanoma- ja aikakauslehdissä?Mitä toiminnan teorian käsitteet ja teorian pohjalta kehi-tetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät voivat antaajournalismin tutkimukselle ja kehittämiselle?


Tutkimus- ja kehittämishanke neljässä eri mediaorgani-saatiossa teoreettisena pohjana toiminnan teoria ja kehit-tävä työntutkimus.

Verkosto Hankkeen mediaorganisaatiot: Helsingin Sanomien ko-timaan osasto, pieni paikallislehti, aikakauslehti (eri-koislehti) sekä sanomalehti.

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Menetelmänä osallistava interventiotutkimus: muutosla-

boratorio, mediakonseptilaboratorio ja kehitysvuoropu-helu.

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (sanoma- ja aikakauslehtitoimittajat, aikajännettä ei

määritellä)Verkosto-osaaminen Ei painotu. Puhutaan tiedon jakamisesta sekä yhteis-

työstä visualistien ja kirjoittajien kesken.

kansainvälisyys Ei käsitellä.


Ei käsitellä.

teknologiaosaaminen Taittojärjestelmän perusteet hallittava. Päätetaittotyöllistää toimittajia enemmän kuin paperitaitto.


palveluosaaminen Asiakkaiden tarpeet tunnettava. Tutkimuksessa huo-mattiin puutteita yhteisestä näkemyksestä siitä, kenel-le kirjoitetaan ja miksi, mitkä ovat lukijan intressit.Edelleen journalistiprofession ideaali näyttäisi sisäl-tävän kyvyn tietää, mikä on hyväksi kansalaisille jademokratialle (vs. että mietittäisiin mietitään mitäheidän tarpeensa ovat) -> mietittävä uudelleen mitäon ”hyvä journalismi”.Yleisön ja mainostajien tarpeiden tunnistaminen tär-keää ja edellyttää tietoa siitä, miten ja miksi yleisö

53

käyttää eri medioita. Myös sanomalehdissä ollaansiirtymässä kestävien lukijasuhteiden luomiseen(kiinnostavuus).


Uusi digitaalinen teknologia, netti, mobiilijulkaisemi-nen ja sosiaalinen media pakottavat media-alan yri-tykset miettimään strategiansa uudelleen ja lähenty-mään radikaaleja innovaatioita. Radikaalit innovaatiotsekä avaavat uusia markkinoita ja mahdollisuuksia,että antavat tilaa uusille ketterille nouseville organi-saatioille ja ryhmille.Radikaali innovointi vaatii uudenlaista tietoa ja taitoa.

vuorovaikutustaidot Monikanavaisuudessa ei ole kyse vain saman sisällönsiirtämisestä julkaisualustalta toiselle: on puutteitayhteistyössä (media-alojen ammattilaiset; toimitus,markkinointi, teknologiakehitys) ja osaamisessa.- on hallittava koko tuotantoprosessi ja kyettävä kes-kustelemaan erilaisten ammattilaisten kanssa ->kommunikointi- ja vuorovaikutustaitojen merkityskasvaa.Tiedon jakaminen vaatii vuorovaikutustaitoja.

Alakohtaiset osaamistarpeet Teknologian muutokset (teknologian keskeisyys) jadigitalisoituminen ovat tuoneet mukanaan vaatimuk-set moniosaamisesta, liikkuvuudesta ja jatkuvastadeadlinesta.Digitaalinen kustantaminen edellyttää myös toimitus-työn johtamiselta uusia toimintatapoja.Visuaalisuuden hallinnan merkitys korostunut (julkai-sun tyylin hallinta, päätetaitto).- visuaalisuus ei enää vai mielenkiinnon herättäjä,vaikuttaa myös merkityksen muodostumiseen.Moniosaamiseen liittyvät ammattitaitovaatimukset.Pienissä lehdissä toimittajat kirjoittavat, kuvaavat jataittavat.Tekstin kirjoittamisen tapojen merkitys.Uutisten muotoon (form) pitäisi kiinnittää nykyistäenemmän huomiota.


Ei käsitellä.

54

Julkaisu Kymmenen väitettä journalismin tuhosta – ja miksiniistä ei kannata huolestua. Raportti journalismintrendeistä Yhdysvalloissa vuonna 2009.

Julkaisuvuosi 2010Ennakointitiedon tuottaja Tanja AitamurtoKoulutusaste Kaikki, lähinnä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

journalistikoulutusTavoite Selvittää millaisilla ansaintamalleilla journalismia voi-

daan tehdä, ja lisäksi:Millaisia uusia tulonlähteitäjournalismille on?Mihin verkkomainonta on menossa?Miten aggregaatitja uudet kulutustavat vaikuttavat journalismin tuotan-toon?Millainen on tulevaisuuden toimitus ja toimittajan am-matti?


Raportti perustuu Helsingin Sanomain Säätiön rahoitta-maan Yhdysvalloissa vuonna 2009 tehtyyn tutkimuk-seeni journalismin tulevaisuudesta

Verkosto Journalismin toimijat: yhtiöiden toimitusjohtajia, toimit-tajia, tutkijoita uusien journalististen operaatioiden pe-rustajia, uusia ansaintamalleja kokeilevia toimittajia.(haastattelut)

Toimintataso (tutkimuksen konteksti on Yhdysvallat)Ennakointimenetelmät Haastattelut (37 kpl) sekä osallistumiset journalismin

tulevaisuutta käsitteleviin seminaareihin Yhdysvalloissa(17 kpl)

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (sanomalehti- ja aikakauslehtijournalismi Yhdysval-

loissa lähtökohta, aikajännettä ei määritellä)Verkosto-osaaminen Lähinnä puhutaan vain toimittaja-lukija –suhteesta ja

journalismin yhteisöllistymisestä. (Toimittajat työs-kentelevät yhä enemmän yhteisön kanssa, esim. kura-toiden heidän tuottamaansa sisältöä.)



Journalistilta vaaditaan uutta taitojen ja työn markki-nointia kaupallisin termein. Hyväksyntä työlle tuleeyhä suoremmin yleisöltä ja rahoitus joukkorahoituk-sesta (yhteisö kiinnittyy journalismiin maksamalla).

teknologiaosaaminen Ei painoteta, mutta teknologiset työkalut mainitaan.


palveluosaaminen Lukijan palveleminen keskeistä.Sosiaalisen median onnistunut käyttö on parhaimmil-laan lukijan hyvää palvelua (esim. Twitter-listat).Tarjottava ei vain tietoa, vaan myös työkaluja toimin-taan: Epäkohtien esiin nostaminen (kannanotto) ja

55

toimintavaihtoehdon tarjoaminen (esim. linkki adres-siin) ovat hyvää lukijan palvelua (tehokasta ajankäyt-töä).Mikä on lukijan arvomaailma.


Verkkojournalismi mahdollistaa kokeilun ja inno-voinnin (vrt. printti). Verkossa voi kokeilla halvalla.Nettijulkaisemisessa oltava kokeileva.

vuorovaikutustaidot Vuorovaikutus lukijoiden kanssa. Osattava kutsualukijat kiinnittymään tuottamaansa sisältöön.Kommunikointi käyttäjäyhteisöjen kanssa.

Alakohtaiset osaamistarpeet Kehitettävä uusia mainonnan muotoja.Panostetaan entistä enemmän sosiaalisen median hal-lintaan. Sosiaalisen median merkitys journalisminarvoketjussa (mm. jakamiskanava) ja journalistintyökaluna.Yleisöt alettu nähdä yhteisöinä, osallistujina ja tuotta-jina, mikä muuttaa journalistien roolia.Koulutuksessa huomioitava, että työnkuva, tuloraken-teet ja rooli muuttuvat koko ajan.Tiedon suodattaminen sosiaalisen median melusta tuokäyttäjille lisäarvoa.


Ei käsitellä.

Julkaisu Painokoneet seis! Kertomuksia uuden journalisminajasta.

Julkaisuvuosi 2011Ennakointitiedon tuottaja Johanna VehkooKoulutusaste Kaikki, lähinnä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

journalistikoulutusTavoite Pohtia journalismin tulevaisuutta.

Kertoa, mistä journalismin ja tiedonvälityksen muutok-sessa on kysymys.


Kirja on toimittajan puheenvuoro journalismin tulevai-suudesta.

Verkosto -Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät -

56

Tulokset Keskipitkä aikaväli (4-10 v)Yleiset osaamistarpeet: (toimitustyö, aikajännettä ei määritellä)

Verkosto-osaaminen Uusi journalismi on verkostoitunutta, avointa ja kes-kustelevaa. Avoin ja jaettu tieto.Crowdsourcin: joukkoistamisen kyky, kyky ymmär-tää sosiaalisia verkostoja.

kansainvälisyys Ei painotu.


Ei painotu.

teknologiaosaaminen Uusi journalismi käyttää hyväkseen uutta teknologi-aa.

ympäristöosaaminen Ei käsitellä kuin paikallisuutena: Paikallisuus on mo-nelle lehdelle hyvä erikoistumisen lähtökohta.

palveluosaaminen Mediatalojen pitäisi panostaa digitaalisten palvelujenkehittämiseen.Lukijoiden tarpeet tunnistettava: miten ihmiset voisi-vat käyttää tätä, mikä tämän merkitys, miksi tästämaksettaisiin? On tarjottava lisäarvoa.


Suomalaiset sanomalehdet ovat laiminlyöneet inno-voinnin: digitaalisen journalismin ja uusien tuottei-den/ palveluiden kehittämisen.Innovointiin otettava mukaan koko henkilöstä (rutii-nien ja arvojen muokkaus).Tarvitaan uutta luovaa ajattelua ja teknologiaa, jokayhdistetään vahvan journalismin parhaisiin ja kestä-vimpiin periaatteisiin.

vuorovaikutustaidot Ei painotu.

Alakohtaiset osaamistarpeet Suomalainen trendi on yleistoimittajuus ja monite-kemisen korostaminen, muttatarvetta olisi erikoistumiselle, syvälle asiantuntemuk-selle jostain aiheesta (esim. tutkija journalismi, kult-tuuri, jääkiekko), sillä yltäkylläisyys pakottaa erilais-tumaan.Toimittajan hallittava kirjoittamisen lisäksi video,sosiaalinen media ja netinkäyttö (medioiden ja sisäl-töjen konvergenssi).Uusi journalisti osaa soveltaa tietoaan eri julkaisua-lustoille.Uusi journalisti on jonkin alan asiantuntija ja tekni-nen moniosaaja, joka tekee laadukasta journalismia.Kuratoinnista (toisten tuottaman sisällön kampaus,parhaiden palojen siivilöinti, tiedon tarkistaminen)tulee yhä tärkeämpi osa journalistin osaamista.Toimittajien hyvä kyetä käsittelemään suuria tieto-määriä (verkon valtava informaation määrä).Suomalaisissa journalismin opinnoissa ei juuri opete-ta tutkivan journalismin tekniikoita, vaikka laatujour-nalismille nyt kysyntää enemmän kuin koskaan en-

57

nen.Paljon yleissivistymättömiä yleistoimittajia, jotkatekevät kirjoitus-, kielioppi- ja asiavirheitä.


Kuratoinnissa toimittajan on pystyttävä kertomaanideansa graafikolle ja koodarille.

Julkaisu Suomen elokuvakoulu. Seurantaselvitys elokuva- jatelevisiokoulutuksen kehityksestä vuodesta 2000 jakehittämisnäkymistä

Julkaisuvuosi 2007Ennakointitiedon tuottaja Toteuttaja: Lauri Törhönen

Julkaisija: Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikanosasto.

Koulutusaste AMK ja yliopisto (elokuva- ja mediakoulutus)Tavoite Selvittää Suomen elokuva- ja televisiokoulutuksen kehi-

tystä ja kehitysnäkymiä.


Ei kuvata.Julkaisu käsittelee elokuvakoulutuksen järjestämistäSuomessa.

Verkosto -Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Ei kuvata.


Verkosto-osaaminen Ei käsitellä.



Elokuvakoulutus sisältää (eri tavalla kuin muu taide-koulutus) merkitsevän kaupallis- taloudellisen ulottu-vuuden.

teknologiaosaaminen Elokuvassa on hallittava kalusto (äänittäminen, ku-vaaminen, leikkaaminen).

ympäristöosaaminen Ei kuvata.

palveluosaaminen Ei kuvata.


Ei kuvata.

vuorovaikutustaidot Ei kuvata.

58

Alakohtaiset osaamistarpeet Elokuvassa on hallittava kalusto (äänittäminen, ku-vaaminen, leikkaaminen) ja se mitä kuvataan (käsi-kirjoittaminen, näyttelijöiden ohjaaminen ym.). Li-säksi tuotannollinen puoli.Elokuva olisi määriteltävä omaksi koulutusalaksi.Koulutus on hajanaista ja organisoitumatonta, mikäon johtanut ylisuureen opiskelijamäärään.


Poikkitieteellinen yhteistyö on hyödyllistä, mutta elo-kuvakoulutuksen on saatava toimia omalla identitee-tillään.

Julkaisu Tietokonegrafiikan ja –animaation osaamisesta uuttakasvua Suomelle. Esiselvitys toimialan kehityshank-keelle.

Julkaisuvuosi 2012Ennakointitiedon tuottaja Seppo Kalli, Jari Muikku & Timoteus Tuovinen / Digi-

tal Media FinlandKoulutusaste KaikkiTavoite Muodostaa selkeä ja yhtenäinen käsitys tietokonegrafii-

kan ja –animaation alasta, kuvata alan toiminnan luonnesekä kartoittaa siinä keskeisesti toimivien yritysten tule-vaisuuden tarpeet. Kotimaisten ja kansainvälisten CGI-markkinoiden kokonaistilanteen saaminen. Alan haas-teiden, uhkakuvien ja mahdollisuuksien tunnistaminen.Edistää alan kehittymistä kansainvälisesti kilpailukykyi-seksi ja tunnetuksi osaamisalueeksi.


Toimialan määrittely, yritysten osaamistason arviointi,markkinoiden toimivuuden tarkastelu (palveluiden jaasiakkaiden tarpeiden vastaavuus), toimintaympäristönkeskeiset muutostekijät. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset alan kehittämiseksi.

Verkosto CGI-yritykset, CGI:tä hyödyntävät yritykset, CGI-alankoulutusta, tutkimusta ja rahoitusta edustavat tahot, toi-mialajärjestöt tai muut alan edunvalvontaan liittyvät ta-hot.

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Yritys- ja asiantuntijahaastattelut, kolme teemoitettua

työpajaa

59


Verkosto-osaaminen Keskinäinen verkostoituminen on erityisen tärkeääpienille yrityksille. Kansainvälistä verkostoitumistakehitettävä.

kansainvälisyys Pienet yrityskoot hidastavat kansainvälistymistä.Ei riittävää panostusta vientiin tai kasvuun. Moni yri-tys keskittyy kotimaisen liiketoimintansa ylläpitoon.


Ymmärrettävä liiketoimintaa. Liiketoimintaosaami-nen parantunut. Markkinointi usein kehittymätöntä jasattumanvaraista -> alalle kaivataan yhteistä viestin-nän strategiaa.Kansainvälisen kaupan aktivoituessa ala tarvitsee hy-vää myynti- ja markkinointiosaamista.

teknologiaosaaminen Vahvuus. Tärkeä. Uudet teknologiat avaavat liike-toimintamahdollisuuksia.

ympäristöosaaminen Paikallistason ja –kulttuurin ymmärrys voi olla hin-noittelua ratkaisevampaa.

palveluosaaminen Asiakkaan käyttötarpeiden ymmärtäminen on tärkeää.Uudet palvelut tarjoavat liiketoimintamahdollisuuk-sia.Sisältöliiketoiminnalle on tyypillistä, että henkilösuh-teet korostuvat markkinoinnissa -> yrityksissä panos-tettava asiakassuhteiden hoitoon.


Luovuus yhdistyy tekniseen osaamiseen.

vuorovaikutustaidot Asiakassuhteita hoidettava.

Alakohtaiset osaamistarpeet Ei ole riittävästi erikoistumista yhtiöiden välillä.Käytännön työkokemuksen myötä vasta voi kehittyäammattilaiseksi. Alan osaaminen pohjaa pitkälle ko-keilemiseen ja itse tekemiseen.Erikoistuminen jollekin CGI:n osa-alueelle + perus-osaaminen toimialasta, jolle palvelujaan tarjoaa. Mo-nipuolisen osaamisen vaatimus.


Toiminta on hyvin poikkitieteellistä. Toimialalla(joskaan ei aina yksittäisen toimijan osaamisessa)tarvitaan osaamista monelta alalta. CGI:tä hyödynne-tään monilla eri toimialoilla.

60

Julkaisu Oivallus. Loppuraportti.

Julkaisuvuosi 2011Ennakointitiedon tuottaja Elinkeinoelämän KeskusliittoKoulutusaste kaikkiTavoite Tarkastella, millaisia osaamisia elinkeinoelämässä tarvitaan

tulevaisuudessa ja miten niitä kehitetään. Tavoitteena viedäviestiä elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeista kou-lutuspolitiikan päättäjille.

Osaamistarpeiden ennakointi-prosessi

Esiselvitys tulevaisuuden ympäristöstä ja sitä muokkaavistatrendeistä.Työpajatyöskentely.1. väliraportin julkaiseminen ja seminaari.Esiselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista. Opintomatka Yh-dysvaltoihin (matkaraportti).Yrityshaastattelut ja työpajatyöskentely.2. väliraportin julkaiseminen ja seminaari.Työpajat. Oppimisen tutkijoiden haastattelut ja vierailut oppi-laitoksissa. Opintomatka Shanghaihin (matkaraportti). Kes-kustelupaperit tulevaisuuden koulutuksesta.Loppuseminaari ja loppuraportin julkaiseminen.

Verkosto Yritysedustajat, tutkijat, opettajat ja muut asiantuntijat. Edel-läkävijät.

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Asiantuntijaprosessointi.

Edelläkävijöiden toimintatapojen tunnistaminen.

Tulokset Pitkä aikaväli (10-15 v)Yleiset osaamistarpeet: (2020-luvulle)

Verkosto-osaaminen Hypoteesi: elinkeinoelämä on 2020-luvulla yhä verkostoi-tuneempi. Korostunut osaamistarve tulevaisuudessa.Osaamiskombinaatioiden kokoaminen verkostojen avullakeskeistä tulevaisuudessa.

kansainvälisyys Tämäkin korostunut osaamistarve tulevaisuudessa.


Yksi tulevaisuuden yritysten osaamistarpeiden suuri linja.Mukaan lukien design-osaaminen.

teknologiaosaaminen Yksi tulevaisuuden yritysten osaamistarpeiden suuri linja.Suomen perinteinen vahvuus. Tulevaisuudessa panostetta-va teknologian soveltamiseen ja palveluiden ideointiin.

ympäristöosaaminen Tämäkin korostunut osaamistarve tulevaisuudessa. Ym-märrys oman liiketoiminnan suhteesta ympäristöön on kai-killa aloilla hyödyksi, mutta joillakin aloilla se on välttä-mättömyys.

palveluosaaminen Tämäkin korostunut osaamistarve tulevaisuudessa.Toimintaympäristön ja kulutustottumusten ymmärrys.Käyttäjälähtöisyys. Asiakkaan tarpeet.

61


Tietoyhteiskunnan ansaintalogiikka perustuu pitkälti inno-vaatioihin. Se vaatii uudistuksia työn tekemisen tapoihin jaarkipäiväisiin ratkaisuihin..Luovuus kaiken koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi:mahdollisuusajattelu ja vaihtoehtoiset toimintatavat.

vuorovaikutustaidot Tiimityö lisääntynyt, mikä edellyttää työntekijöiden keski-näistä kommunikaatiota.Koulutuksessa tulisi panostaa yhdessä tekemiseen yksilö-suorittamisen sijaan.Monikulttuurisuus tuo mukanaan paljon uutta osaamista,uusia työtapoja ja näkökulmia.

Alakohtaiset osaamistarpeet -


Keskusteluissa nousi esiin huoli siitä, että nykyiset oppiai-neet ovat pirstaleisia, eivätkä ne ole kosketuksissa keske-nään.

Julkaisu Ympäristöosaajat2025 – tulevaisuuden osaamistarpeetympäristöaloilla

Julkaisuvuosi 2012Ennakointitiedon tuottaja Kati Lundgren (toim.), Suomen ympäristöopisto SYKLI.

Sisällön tuottamiseen osallistuneet myös Ira Ahokas (Tulevai-suuden tutkimuskeskus) sekä Eeva Hämeenoja ja Taru Uotila(Suomen ympäristöopisto Sykli)

Koulutusaste kaikkiTavoite Selvittää pitkän aikavälin laadullisia osaamistarpeita ympäris-

tö-, luonto- ja energia-aloilla.

Osaamistarpeiden ennakointi-prosessi

Ympäristöalojen määrittely, asiantuntijapaneelin kokoaminen,delfoi1 (haastattelut), delfoi2 (sähköinen kysely), skenaarioi-den rakentaminen, työpajat: johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset, tulosten levitys.

Verkosto Asiantuntijapaneeli (yritysedustajat, tutkijat, opettajat ja muutasiantuntijat

Toimintataso valtakunnallinenEnnakointimenetelmät Kahden kierroksen Delfoi-menetelmä haastatteluin ja sähköi-

sen kyselyn avulla.

62

Tulokset Pitkä aikaväli (10-15 v)Yleiset osaamistarpeet: (vuoteen 2025)

Verkosto-osaaminen Ensimmäisessä skenaariossa korostuvat verkostoissa toi-miminen ja vaikuttaminen sekä jaettu asiantuntijuus. Toi-sessa skenaariossa todetaan, että monitieteinen osaaminensyntyy myös jaetun asiantuntijuuden kautta.Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään kansainvälisissä verkos-toissa. Toisen skenaarion mukaan huomattava osa ympäris-töosaajista tulee työskentelemään kansainvälisissä verkos-toissa. Verkostoissa toimiminen nostetaan esiin kansainvä-lisyysosaamisen yhteydessä.

kansainvälisyys Jotta ympäristöteknologialla ja –osaamisella voisi menes-tyä maailmalla, Suomi tarvitsee markkinointi- ja liiketoi-mintaosaamista.Kansainvälisen liiketoiminnan osaamistarve mainittiinhaastatteluissa.


Kenttätyöntekijät tarvitsevat yrittäjämäistä työotetta.Liiketaloudellisen osaamisen tarve nousi esiin useissahaastatteluissa. Markkinointiosaamisen tarve mainittiinhaastatteluissa.Ks. kohta kansainvälisyys.

teknologiaosaaminen Innovaattorit osaavat soveltaa teknologiaa.

ympäristöosaaminen (sitä raportti käsittelee)

palveluosaaminen Asiakaslähtöinen tuotesuunnittelu ja tuotteistaminen palve-luiksi mainittiin haastatteluissa osaamistarpeena.


Ympäristöalalla tarve innovaattoreille. He ovat luovia, en-nakkoluulottomia ja rohkeita.

vuorovaikutustaidot ”Superosaajilla” on erinomaiset vuorovaikutus- ja yhteis-työtaidot.Ympäristöratkaisujen suunnittelijat tarvitsevat hyviä vuo-rovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja.Kenttätyöntekijät tarvitsevat hyviä asiakaspalvelutaitoja.

Alakohtaiset osaamistarpeet -


Tulevaisuudessa ympäristöosaamista tarvitaan kaikillaaloilla ja kaikissa ammateissa.Tulevaisuuden ympäristöratkaisut vaativat usein laaja-alaista ja monitieteistä osaamista ja rajapintojen ylittämistä.Ympäristöosaamista tarvitaan kaikilla sektoreilla, jottaympäristönäkökohdat osataan ottaa huomioon ja integroidaeri toimialojen kaikkeen toimintaan.Ympäristöalalla tarve ”superosaajille”, jotka kykenevätpoikkitieteelliseen ja laaja-alaiseen tarkasteluun, hahmotta-vat kokonaisuuksia. Ekologisen, yhteiskunnallisen ja ta-loudellisen näkökulman yhdistäminen on edellytys kestä-vän kehityksen toteutumiselle.Innovaattoreiden osaaminen on poikkitieteellistä.

viestintÄalan ja -ammattien tulevaisuuden … · ja osaamistarpeiden osa-alueita sekä...

Documents