VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS

Vuosikertomus 2016

SisällysLUKIJALLE .................................................... 2LAGMANNENS ÖVERSIKT ............................ 4KÄRÄJÄOIKEUDEN ORGANISAATIO…………....7TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................ 8OSASTONJOHTAJAN AJATUKSIA .................. 9TOIMINTA JA TULOKSELLISUUS ................. 11KÄRÄJÄOIKEUDEN HENKILÖSTÖ ................ 19

LUKIJALLEVuosi 2016 merkitsi käräjäoikeudenlaamannin vaihtumista. Käräjäoikeuttavuodesta 2012 lähtien luotsannut KennethNygård siirtyi uuteen tehtävään Turun hovi-oikeuden presidentiksi kesäkuun alustalähtien ja avoimeksi tullutta laamannin virkaahoiti koko loppuvuoden ajan hovioikeuden-laamanni Asko Nurmi.

* * *

Käräjäoikeuden käsiteltäväksi saatettujenasioiden määrässä ei tapahtunut kokonai-suutena arvioiden olennaisia muutoksiaedellisvuoteen verrattuna. Suurimmatyksittäiset asiaryhmäkohtaiset muutoksettapahtuivat pakkokeinoasioissa (-17 %) javelkajärjestelyasioissa (-30 %). Lukumääräi-sesti suurimmassa yksittäisessä asia-ryhmässä, summaarisessa menettelyssäkäsiteltävissä riita-asioissa, saapuneidenasioiden lukumäärä oli edelleen runsaat30000 asiaa. Asiaryhmän sisällä voitiin todetayhä suuremman osan asioista päätyvänkäräjänotaarien ja tuomareiden ratkaista-vaksi. Asioiden käsittelyajat kaikissa asia-ryhmissä olivat edelleen valtakunnallisestitarkastellen hyvät.

* * *

Päättyneelle vuodelle leimallista olivatmuutokset henkilökunnassa, esitys summaa-risten asioiden käsittelyn keskittämisestä,valmistautuminen vuoden 2017 alustavoimaan tulevaan uuteen tuomioistuin-lainsäädäntöön sekä valmistautuminensähköisen toimintaympäristön muutoksiin.Henkilökunnan vaihtumisesta aiheutuiväistämättä vajausta työntekijämäärässä,jatkuvaa tarvetta asioiden käsittelynjärjestelemiseen sekä uusien työntekijöidenperehdyttämiseen. Näistä seikoista huoli-matta käräjäoikeuden toiminnalle asetetutkäsittelymäärä- ja -aikatavoitteet voitiinsaavuttaa, mikä edellytti koko henkilö-kunnalta huomattavaa lisäponnistusta.

Valtakunnallinen käräjäoikeusverkostonuudistamista koskeva mietintö valmistuikeväällä. Mietinnössä ei esitetä muutoksiakäräjäoikeuden tuomiopiirin osalta. Verkosto-uudistuksesta erotetussa summaaristenasioiden käsittelyn keskittämistä koskevassamietinnössä esitetty aiheutti vakavaa huolta,koska Varsinais-Suomen alueen summaarisetasiat ehdotettiin käsiteltäviksi Kanta-Hämeenkäräjäoikeudessa. Esitykselle tältä osin eikatsottu olevan perusteita, mikä tuotiinselkeästi esille käräjäoikeuden kannanotoissa.Samalla tavoin merioikeusasioiden käsitte-lemisen keskittämistä Ahvenanmaan ohellaHelsinkiin vastustettiin ja katsottiin, ettäHelsingin asemesta luontevampi merioikeus-asioiden käsittelypaikka mantereella olisiTurussa.

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut uusituomioistuinlaki edellytti käräjäoikeudentyöjärjestyksen läpikäymisen, samoinlokakuun alusta käyttöön tullut henkilöstö- jataloushallinnon KIEKU-järjestelmä.

* * *

Viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä tukevansidonnaisuusrekisterin kokeilukäyttö aloitet-tiin lokakuun alusta lukien. Rekisteri avautuikaikkien kiinnostuneiden saataville vuoden2017 alusta lukien.

Vuoden aikana käyttöön otetut henkilöstö- jataloushallinnon KIEKU-järjestelmä sekä uudis-tunut M2-matkajärjestelmä toivat mukanaanhuomattavia muutoksia totuttuihin toiminta-tapoihin.

Vuoden aikana osallistuttiin tuomioistuintenICT-valmiuksia selvittävään osaamiskartoi-tukseen. AIPA-järjestelmän mukanaan tuo-maan sähköiseen asiankäsittelyyn valmistau-duttiin AIPA- ja sali-infra -työryhmissä sekäkäräjäoikeuden, syyttäjänviraston ja poliisinsähköisen asiankäsittelyn yhteistyöryhmässä.

* * *

Vuoden 2016 toimintaa kokonaisuutenaarvioiden voidaan todeta, että käräjäoikeuson, kaikista muutostekijöistä huolimatta,saavuttanut toiminnalle asetetut tavoitteethyvin ja samaan aikaan on voitu määrä-tietoisesti suuntautua toiminnan kehittä-miseen tulevia uudistuksia silmällä pitäen.

* * *

Kiitos hyvästä työstä ja ahkeruudesta kuuluukoko henkilökunnalle.

Martti JuntikkaLaamanni (1.1.2017 lukien)

4

LAGMANNENS ÖVERSIKT

År 2016 medförde ett byte på lagmansposten.Kenneth Nygård, som lett tingsrätten sedan år2012 blev i juni 2016 president för Åbo hovrättoch den lediganslagna lagmanstjänstensköttes av hovrättslagman Asko Nurmi restenav år 2016.

* * *

På det hela taget skedde jämfört medföregående år inga anmärkningsvärda för-ändringar i antalet ärenden som inkom tilltingsrätten. Den största förändringen skeddeinom tvångsmedelsärendena (-17%) ochinsolvensärendena (-30 %). Den störstaärendegruppen är tvistemål som handläggs isummariskt förfarande och även år 2016inkom till tingsrätten drygt 30 000summariska ärenden. Av dessa ärendenavgörs en allt större andel av tingsnotariernaoch domarna. Handläggningstiderna är isamtliga ärendegrupper fortfarande på en branivå jämfört med landets övriga tings-rätter.

* * *

Det gångna året har präglats av förändringarinom personalen, förslaget att centraliserahandläggningen av summariska tvistemål,förberedelserna inför den nya dom-

stolslagens ikraftträdande i början av år 2017och anpassningen till förändringarna i denelektroniska verksamhetsmiljön.

Förändringarna inom personalen leddeoundvikligen till ett underskott i antalet ar-betstagare, ett kontinuerligt behov attorganisera handläggningen av ärenden och attinskola de nya arbetstagarna. Trots allt dettauppnådde tingsrätten de mål som uppsatts ifråga om antalet handlagda mål ochhandläggningstiderna. Detta krävde en kraft-ansträngning av hela tingsrättens personal.

Betänkandet gällande utvecklingen avtingsrättsnätverket gavs på våren. Ibetänkande föreslås inga förändringar itingsrättens domkrets. Betänkandet gällandecentraliseringen av handläggningen avsummariska tvistemål ger anledning tillfarhågor, eftersom däri föreslås att desummariska ärendena från Egentliga Finlandstingsrätts område skulle börja handläggas vidEgentliga Tavastlands tingsrätt. I tingsrättensställningstaganden till förslaget framfördesklart och tydligt att förslaget ansesomotiverat. Tingsrätten motsatte sig ocksåförslaget att koncentrera handläggningen avsjörättsmålen till förutom Ålands tingsrättHelsingfors tingsrätt i stället för Egentliga

Finlands tingsrätt. Det är naturligare atthandlägga de sjörättsmål som handläggs påfastlandet i Åbo än i Helsingfors.

Den nya domstolslagen som trädde i kraft ibörjan av år 2017 förutsatte en genomgång avtingsrättens arbetsordning och samma gälldedet nya personal- och ekonomiförvaltnings-systemet (KIEKU), som togs i bruk i början avoktober.

* * *

Registret över bindningar och bisysslor, somskall stöda öppenheten i myndighets-utövningen togs i bruk på prov i början avoktober. Registeruppgifterna blev tillgängligaför alla intresserade från början av år 2017.

Ibruktagandet av det nya personal- ochekonomiförvaltningssystemet (KIEKU) och detförnyade resesystemet M2 medförde storaförändringar av invanda tillvägagångssätt.

Under det gångna året deltog tingsrätten ikartläggningen av domstolarnas ICT-beredskap. I AIPA- och sal-infra-arbets-grupperna samt i tingsrättens, åklagar-ämbetets och polisens gemensammaarbetsgrupp förberedde man sig inför denelektroniska handläggningen av ärenden, somAIPA-systemet kommer att medföra.

* * *

På det hela taget har tingsrätten, trots allaförändringar, år 2016 uppnått de resultat somuppställts för tingsrättens verksamhet ochsamtidigt har man målmedvetet riktat in sigpå att utveckla verksamheten med tanke påkommande reformer.

Det goda arbetet och fliten har jag personalenatt tacka för.

Martti Juntikka, lagman (fr.o.m 1.1.2017)

7

TOIMINNAN ORGANISOINTI

Käräjäoikeus on päällikkövirasto, jonka pääl-likkönä toimii laamanni. Laamannin tukena janeuvoa-antavana toimielimenä on johto-ryhmä.

Käräjäoikeuden lainkäyttötoiminta tapahtuuneljässä lainkäyttöosastossa, joiden toimintaajohtavat osastonjohtajat. Lainkäyttöosastojenhenkilökunta koostuu käräjätuomareista jakäräjäsihteereistä.

Lainkäyttöosastojen työtä tukee yleishallinto-asioissa sekä henkilöstö-, talous- ja toimitila-asioissa hallinto-osasto, johon kuuluvat myöslainkäyttöosastoilla käsiteltäviin asioihinliittyviä tiedoksiantotehtäviä suorittavathaastemiehet.

- riita-asioita - riita-asioita - riita-asioita - riita-asioita- hakemusasiat - rikosasioita - rikosasioita - rikosasioita- insolvenssiasiat - pakkokeinoasiat- isyys- ja edunvalvonta-asiat - maaoikeusasiat- ulosottovalitukset ja - merioikeusasiat erilliset turvaamistoimet- lasten tapaamisoikeuden täytäntöönpanoasiat

3. osasto1. osasto 2. osasto

Johtoryhmä

Hallinto-osasto4. osasto

LAAMANNI

Hallinto-yksikkö

Summaaristenasioidenyksikkö

Asiakaspalvelu-yksikkö

Tiedoksianto-yksikkö

8

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Käräjäoikeuden toiminta-alue – tuomiopiiri –käsittää 27 kunnan alueen, jolla asuu runsaat475.000 asukasta.

Käräjäoikeuden kanslia sijaitsee Turussa,käräjäoikeudella on lisäksi säännönmukaisestiistuntoja Salossa.

Käräjäoikeus käsittelee yleisenä ensimmäisenasteen tuomioistuimena toimivaltaansa

kuuluvat riita- ja rikosasiat, mukaan luettuinasotilasrikosasiat, samoin kuin pakkokeino-,hakemus- ja insolvenssiasiat sekä maa- jamerioikeusasiat. Käräjäoikeus käsitteli vuonna2016 runsaat 42.800 asiaa.

Käräjäoikeuden henkilökuntamäärä on 155,joista 40 on vakituisia tuomarin virkoja ja 10tuomioistuinharjoittelua suorittavien käräjä-notaarien virkoja.

OSASTONJOHTAJAN AJATUKSIA

Heinäkuun alussa 2014 aloitin 4. osastonjohtajana. Silloin pidin osastonjohtajan eräänätärkeänä, ehkä jopa tärkeimpänä tehtävänävarmistaa tasainen työnjako. Siinäpä sitä onollut varmistelemista. Matkan varrella olensaanut huomata, että tehtävään liittyyolennaisesti myös sen varmistaminen, ettäkaikki pysyvät mukana eikä kukaan rasitukohtuuttomasti suuren työmäärän alla, kuntoisaalta on vielä pidettävä huolta asioidenjoutuisan käsittelyn ja asetettujen ratkaisu-tavoitteiden toteutumisesta. Alusta lähtienvalitsin joustavan tavan, jossa välillä on jonkuntuomarin jakolistat suljettu määräajaksi, kunkohdalle on osunut laajempia ja hankalampiajuttuja ja vireillä olevien määrä on alkanutkasvaa huolestuttavasti. Ruuhkan purkaan-nuttua kyseinen tuomari on sitten joutunutottamaan kiinni annetun helpotuksen jahänelle on jaettu tihennetysti juttuja niinkauan, että ero on kurottu umpeen. Juttujaonsäätämisessä suurena apuna on ollutosastomme lähiesimies Kirsi, joka onvinkannut minulle ruuhkista, jos itse olenuppoutunut johonkin muuhun niin, että en olehuomannut ruuhkan uhkaa. Tyytyväisenä vointodeta, että tapa on ollut toimiva ja asiat ovattulleet joutuisasti ratkaistuksi ja asetetuissaratkaisutavoitteissa on osastollamme hyvinkinpysytty sekä ajallisesti että lukumääräisesti.

Siitä kiitos koko 4. osaston porukalle, sekätuomareille, notaareille että käräjäsihteereillehaastemiehiäkään unohtamatta.

* * *

Sovitteluasioita on osastollemme jakaantunuteniten kaikista käräjäoikeutemme osastoista.Syynä on se, että sovittelut jaetaan sovit-telijoiden pääluvun mukaisessa suhteessa janelosella sovittelijoita on eniten. Alussa riita-asioiden sovittelut tehtiin ns. talkooperi-aatteella, kun sovittelupyyntöjä ja -suostu-muksia saatiin kalasteltua niin vähän, ettäsovittelujakin oli suhteellisen harvoin.Lapsijuttujen sovittelut jakautuivat tasai-semmin 2. osaston ja meidän kesken. Senjälkeen, kun sovitteluasioiden määrää

vähitellen on saatu kasvatettua, jako-periaatettakin on pitänyt miettiä uudelleen.Itse olen pitänyt sovittelua erittäin tärkeänä jatyömäärää helpottavana. Siksi olenkinkannustanut osastomme tuomareita hakeutu-maan sovittelukoulutukseen. Näin sovittelu-tuomareiden lukumäärän lisääntymisenohessa myös tietoisuus sovittelustaoikeudenkäynnin vaihtoehtona voi lisääntyä.Vuoden 2016 lopulla saatoin tyytyväisenätodeta, että kannustus oli tuottanut tulosta;osastoltamme ilmoittautui sovittelu-koulutukseen niin moni, että keväällä 2017toteutuneiden koulutusten jälkeen kaikki4.osaston tuomarit olivat”sovittelukoulutettuja” eikä juttujaon säätämi-selle ole enää siltä osin suurta tarvetta. Myösmuilta osastoilta tuomareita osallistuikoulutukseen, minkä panin tyytyväisenämerkille. Tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä,meillä on koulutettuja sovittelutuomareitatuomioistuinsovitteluihin 18 ja lapsiasioidensovitteluihin 11. Toivoa sopii, että saammekasvatettua sovitteluun ohjautuvien juttujenmäärää. Siihen me kaikki pyrimme aktiivisillatoimilla.

* * *

Laamanni tuli kysymään minulta, voisinkokirjoittaa jotain vuosikertomukseen. Olin josanomassa, että ei ole minun vuoroni TAAS,mutta laamanni ehti jatkaa kertomalla, että

hänen näkemyksensä mukaan olisi kovinsopiva aika minun kirjoitella. Tällä hän viittasisiihen, että olen jättämässä työelämänkokonaan, lopullisesti. Tähän lopuksi lieneepaikallaan todeta, että netti on pullollaankaikenlaisia ohjeita, mitä eläkkeelle siirtyvänkannattaa ja tulee ottaa huomioon. Tässäesimerkkinä yksi ”Viisi vinkkiä eläkkeellelähtijälle

1. Valmistaudu ennakkoon.2. Suunnittele tulevaisuutesi.3. Lähde hyvillä mielin.4. Pyydä apua tarvittaessa.5. Muista nauttia.”

Enköhän kuitenkin suuremmitta vaikeuksittatästäkin muutoksesta selviä ilman huolellistavalmistautumista. Iskulause - Muutos onmahdollisuus - sopii tähänkin tilanteeseen!

* * *

Toivotan hyvää jatkoa kaikille.

Senja Vasama, osastonjohtaja, 4. osasto

ESIMIESTEN MIETTEITÄ

Vuosi 2016 oli vauhdikas ja tapahtumarikas.Suurimpana muutoksena tuli Kieku-portaali.Jossain määrin saimme koulutusta ohjelmankäytöstä, mutta vasta käyttöönoton jälkeenpystyimme varsinaisesti perehtymään senkäyttöön. Kieku on muuttanut lähiesimiestenroolia jonkin verrankin, olemme saaneetperehtyä esimerkiksi virkaehtosopimukseenaikaisempaa perusteellisemmin, lomien japoissaolojen seuranta samoin kuin työajankohdentaminen on vastuullamme.

Työskentelykulttuuri on muuttumassa, sensaimme jo Kiekun myötä todeta. Jokaiseltavaaditaan yhä enemmän omaa aktiivistaperehtymistä ohjelmiin ja niiden käyttöön.Tietoa ei enää niinkään jaeta sähköpostilla,vaan tiedon lähteenä toimii Intra, jonkaaktiivinen seuraaminen on jokaisen omallavastuulla. Tulevaisuudessa siintää AIPA.

* * *

Resurssikysymys on jatkuvasti töidensuunnittelussa mukana. Myös työntekijöidenvaihtuvuus ja määräaikaisuudet vaativatjatkuvasti järjestelyjä. Uusien työntekijöidenperehdyttäminen tuomioistuimen moninaisiintyötehtäviin on vaativaa, etenkin kun jokainenmeistä pyrkii vilpittömästi siihen, että työt

tulee hoidettua sekä ripeästi ettälaadukkaasti. Toisaalta uudet työntekijättuovat mukanaan myös paljon uuttanäkökulmaa ja uusia ideoita töidentekemiseen. Taiteilu vanhojen tapojen jauusien ajatusten kanssa onkin osa työtämmetänä päivänä.

* * *

Ympäröivä yhteiskunta tuo aina vainenemmän yllätyksiä ja ennakoimattomiatilanteita eteemme. Hakemusasioita onerityisesti kuormittanut Sammon osakekirjojakoskeneet kuolettamishakemukset, joita tulivaltava määrä. Summaaristen asioidenyksikkö on jo pitkään toiminut epä-varmuudessa; ensin oli uhkana siirtäminenulosottoon, sitten uutena yllätyksenä tulimahdollinen siirtäminen Kanta-Hämeenkäräjäoikeuteen.

Valtakunnalliset vuosittaiset lähiesimiestenkoulutuspäivät olemme kokeneetäärimmäisen tärkeiksi. Myös omatsäännölliset, vähintään kerran kuukaudessapidettävät kokouksemme ovat osoittautuneettärkeiksi.

* * *

Yhdessä voimme myös tukea toisiammejaksamisessa, kun kukaan ei jää yksinpohtimaan työasioita, vaan neuvoja ja ohjeitaannetaan ja saadaan.

Kaikista yllätyksistä, epävarmuuksista jasuuresta työmäärästä huolimatta koemmekuitenkin työmme mielenkiintoiseksi ja

monipuoliseksi. Siksi pidämmekin motto-namme vanhaa viisautta "vierivä kivi eisammaloidu".

Käräjäsihteerien lähiesimiehetAnu Olkinuora, Eija Peltomäki, Eija Pesonen,Kaisa Salminen, Kirsi Suominen ja Irma Välke-Viljanen

13

Tiedoksiantoyksikkö

Tiedoksiantovuosi 2016 oli noin 44000tiedoksiannon vuosi eli noin 2000 asiaahaastemiestä kohti.

Tiedoksiantotavat ovat vuosien saatossakehittyneet siten, että posti- ja puhelin-tiedoksiannoista on tullut päätiedoksianto-tapojamme. Vuonna 2016 näiden osuus olinoin 60% kaikista meille tulleistatiedoksiannoista.

* * *

“Sukupolvenvaihdos” on haastemiestenosalta kohta suoritettu, ja uusi sukupolvi onjatkamassa omalta osaltaan tiedoksianto-palvelujen tarjoamista jokaiselle niitätarvitsevalle.

Haastemiehet ovat pyrkineet johdon-mukaisesti kehittämään ja ottamaan käyttöönlain suomia tiedoksiantotapoja ja varmista-maan, että asiakkaille tarjoamamme palveluon laadukasta ja samalla myös tehokasta jataloudellista. Uusien tiedoksiantotapojentaloudellisuus- ja tehokkuusvaatimustenkorostuminen on aiheuttanut myös sen, ettäentistä enemmän on kiinnitettävä huomiotaasiakkaan mahdollisuuteen saada asiatiedoksi eikä vain mekaanisesti suorittaatiedoksiantoja. Asiakirjaa tiedoksiannettaessa

informaation antaminen siitä, miten jokinoikeusprosessi toimii, asiakirjojen tekstin“suomentaminen”, tarvittaessa kehottaaasiakasta harkitsemaan avustajan käyttöäyms. korostuu sillä monelle tuomioistuin jasen prosessit ovat vieraita ja jopa pelottavia.

* * *

Väestön vanhetessa myös tarve edun-valvontaan on lisääntynyt. Tässä haaste-miehellä on omalta osaltaan tärkeä tehtävä,kun hän kohtaa henkilön, jota haetaanedunvalvottavaksi. Haastemies toimiiosaltaan tuomioistuimen ja ratkaisijan silminäja korvina tässä kohtaamisessa ja välittäähavaintonsa asian ratkaisijalle.

Tiedoksiannot kansainvälistyvät ja niitäannetaan enenevässä määrin tiedoksiihmisille ja yhteisöille, joiden äidinkieli onjokin muu kuin suomi tai ruotsi eikä heillä olenäiden kielten osaamista. Tästä johtuenenglannin kieltä käytetään yhä enemmän jaenemmän tiedoksiantotilanteissa ja tulkinapua käytetään tarvittaessa, jos mahdollista.

* * *

Vuosi 2016 toi lisää hallinnollisia tehtäviämyös haastemiehille. Kieku-portaali elityökaluohjelma, jossa tehdään työajan-kohdentamiset, on uutena ohjelmana tuonutmeille työajattomille sellaisia lisätöitä, joitaemme ole tässä laajuudessa ennen tehneet.

Matkanhallintajärjestelmä M2 kolminkertaistityöajojen tekemisen, koska aiemmin täytettiinvain ajopäiväkirja. Nyt jokaisen haastemiehenon erikseen tämän lisäksi syötettävä ajo-päiväkirjan tiedot uudestaan järjestelmäänsekä tehtävä tiliöinnit koodeineen yms.

* * *

Haastemiesten osaamisen kehittämiseen onpanostettu ja panostetaan jatkuvasti uusillehaastemiehille järjestettävin oikeus-ministeriön kurssein, sisäisellä koulutuksella ja

ulkoisilta asiantuntijoilta saadullakoulutuksella.

* * *

2016 loppuvuosi toi meille ennenaikaisenjoululahjan, sillä saimme tiedon, että saammetäyttää kipeästi tarvitsemamme avoinnaolevat haastemiesten virat.

Vuodelle 2017 lähdemme avoimin jatoivorikkain mielin. Vuonna 2017 toivottavastiratkeaa myös pitkään mieltä painanutsummaaristen uudistus.

Pyrimme kehittämään ja ottamaan käyttööntyötämme tehostavia sähköisiä tiedoksianto-tapoja ja -välineitä. Pyrimme myös toimimaanomalta osaltamme siten, että meillesähköisesti tulevien tiedoksiantojen määrätulevaisuudessa kasvaa.

Toivomuksena on, että puhelintiedoksiantolaajenisi uusiin asiatyyppeihin sekä mahdol-lisuuteen lähettää kutsuja ja tiedoksiantojasähköisesti nykyisistä työkaluohjelmistamme.

Haastemiesten esimiehetIlpo Salokannel ja Tero Rantala

15

TOIMINTA JA TULOKSELLISUUS

Käräjäoikeus on oikeusministeriön hallinnon-alaan kuuluva virasto, joka käy vuosittaintulosneuvottelut oikeusministeriön kanssa.Tulosneuvotteluissa sovitaan seuraavanvuoden tulostavoitteet ja niiden toteutta-miseen tarvittavat toimintaedellytykset.

Käräjäoikeuden tulostavoitteena on ollutratkaista ne asiat, jotka käsiteltäväksisaapuvat. Kertomusvuonna käräjäoikeuteenarvioitiin saapuvan 45795 asiaa ja ratkaistavan44370 asiaa. Asioita saapui 42825 ja ratkaistiin43273. Vireillä olevien asioiden määrä vuodenlopussa oli 10543.

Tavoite ToteutunutSaapuneet asiat 45795 42825Ratkaistut asiat 44370 43273Painotettu työmäärä 22606 19012Tuottavuus 147 123Taloudellisuus 466 550

Vuoden 2016 painotetuksi työmääräksiarvioitiin 22606, kun toteutunut työmäärä oli19012. Tuottavuustavoitteeksi asetettiin 147toteutuman ollessa 123. Taloudellisuudessatavoitteeksi asetettiin 466 ja toteutuma oli550. Koko maan vastaavat luvut olivat 125 ja589.

Käsittelyajat, kkRikosasiat 3,5Laajat riita-asiat 7,6Summaariset asiat 2,5Velkajärjestelyasiat 5,7

16

Saapuneet asiat 2016

Rikosoikeudelliset asiat = rikosasiat + muutrikosoikeudelliset asiat + pakkokeinoasiat +sakonmuunnot

Laajat riita-asiat = laajat riita-asiat +maaoikeusasiat + erilliset turvaamistoimiasiat

Summaariset asiat = summaariset, velkomus-ja muut summaariset asiat

Hakemusasiat = avioeroasiat + hakemusasiat

Insolvenssiasiat = velkajärjestelyasiat +yrityssaneerausasiat + konkurssiasiat +ulosottoasiat

Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat 2016

2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016

Rikosasiat 4664 5088 4877 4921 4658 4856 4954 4887 1286 1484 1353 1324Muut rikosoikeudelliset asiat 263 298 323 302 268 311 331 311 61 48 39 27Pakkokeinot 905 669 721 600 546 447 543 504 489 318 260 163Sakonmuunnot 874 878 1011 934 874 878 1011 934 0 0 0 0Maaoikeusasiat 115 101 74 85 107 113 81 79 53 41 34 41Laajat riita-asiat 804 898 844 813 766 893 869 845 537 547 526 501Erilliset turvaamistoimet 19 14 16 14 17 15 16 16 4 3 3 2Summaariset asiat 38675 32454 32074 30747 37838 33503 31447 31094 7281 6230 6855 6502Avioeroasiat 1507 1646 1596 1391 1521 1549 1605 1564 1008 1107 1090 919Hakemusasiat 1688 1928 2235 2291 1617 1849 2172 2224 370 445 507 581Velkajärjestelyt 431 373 463 322 427 344 460 378 162 191 194 137Yrityssaneeraukset 88 89 57 60 92 77 80 58 47 59 36 38Konkurssit 350 297 239 235 300 325 259 261 341 314 294 268Ulosottoasiat 103 105 97 110 109 104 89 118 34 36 45 40

Yhteensä 50486 44838 44627 42825 49140 45264 43917 43273 11673 10823 11236 10543

Saapuneet Ratkaistut Vireillä

Käsittelyajat (kk) käräjäoikeudessa ja valtakunnallisesti keskimäärin

KO Valtak. KO Valtak. KO Valtak. KO Valtak. KO Valtak.

Rikosasiat 3,1 3,6 3,3 4,0 3,4 4,1 3,5 4,0 3,5 4,0Pakkokeinoasiat 0,9 2,0 1,0 3,3 1,0 2,1 1,4 2,0 1,7 2,1Laajat riita-asiat 7,3 8,8 9,8 11,4 7,5 10,1 8,0 9,3 7,6 12,3Summaariset asiat 1,8 2,4 2,4 2,5 2,3 2,5 2,6 2,7 2,5 2,6Hakemusasiat- avioeroasiat 8,1 8,2 8,2 8,2 8,1 8,1 8,3 8,1 8,4 8,2- muut hakemusasiat 2,2 2,2 2,4 2,3 2,5 2,4 2,4 2,4 3,0 2,3Insolvenssiasiat- velkajärjestelyt 4,8 5,7 4,8 5,9 5,1 5,8 5,5 6,1 5,7 6,1- yrityssaneeraukset 7,5 6,7 7,2 6,2 6,8 6,6 8,5 6,8 8,3 6,4- konkurssiasiat 10,4 7,5 9,9 7,5 12,2 8,3 12,1 8,9 13,5 8,7- ulosottoasiat 3,7 3,3 3,9 3,6 4,6 3,5 5,9 3,8 4,5 3,6

2012 2013 2014 2015 2016

Käräjäoikeuden toiminnan tunnuslukujen kehitys vv. 2012 – 2016

460048005000520054005600

Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk.

2012 2013 2014 2015 2016

Rikosoikeudelliset asiat

700

800

900

Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk.

2012 2013 2014 2015 2016

Laajat riita-asiat

0

1000020000

30000

40000

Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk. Saap. Ratk.

2012 2013 2014 2015 2016

Summaariset asiat

KÄRÄJÄOIKEUDEN HENKILÖSTÖ

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päällikön,laamannin, lisäksi käräjäoikeuden vakinaiseenhenkilökuntaan kuului 31.12.2016 hallinto-päällikkö, 38 käräjätuomaria, maaoikeus-insinööri, 10 notaaria, hallintosihteeri,arkistonhoitaja, 74 käräjäsihteeriä, 2 haaste-miesten esimiestä, 20 haastemiestä ja 2virastomestaria.

Vakinaisten viranhaltijoiden lisäksi käräjä-oikeudella oli kertomusvuonna 120 lauta-miestä. Lautamiehet osallistuvat rikosasioidenja maaoikeusasioiden ratkaisemiseen. Käräjä-oikeudessa on lisäksi merioikeusasian-tuntijoita sen käsitellessä merioikeutenaeräitä merilain mukaisia asioita. Sotilas-oikeudenkäyntiasioita käsiteltäessä oikeudenkokoonpanoon kuuluu myös kaksisotilasjäsentä.

Käräjäoikeudessa oli kertomusvuonna harjoit-telijana kolme oikeustradenomiopiskelijaaTurun ammattikorkeakoulusta.

Käräjäoikeus on edelleen koko valtion-hallintoa koskevan haasteen edessä henkilös-tön ikääntyessä. Kertomusvuoden lopussavakinaiseen henkilökuntaan kuuluvien käräjä-tuomarien keski-ikä oli noin 55 vuotta,kansliahenkilökunnan noin 48 vuotta ja

haastemiesten noin 45 vuotta. Henkilö-kunnasta oli kertomusvuonna osa-aikaeläkkeellä kahdeksan käräjäsihteeriä sekäosittaisella virkavapaalla kaksi käräjäsihteeriä.

Koulutus

Jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö sekäkehittyvät työmenetelmät asettavatvaatimuksia kouluttautumiseen ja itsensäkehittämiseen. Henkilöstön kouluttaminenantaa valmiuksia työtehtävistä selviytymiseenja työkyvyn ylläpitoon.

Käräjäoikeuden henkilöstö osallistuusäännöllisesti oikeusministeriön tarjoamaankoulutukseen. Tuomarikunta osallistui jälleenkertomusvuoden aikana useaan Turunyliopiston oikeustieteellisen tiedekunnanjärjestämään täydennyskoulutustilaisuuteen.Lisäksi Heldtin stipendirahastosäätiö onjärjestänyt paikallisesti useita koulutus-tilaisuuksia. Myös muu henkilökunta osallistuiuseisiin eri koulutuksiin.

Kertomusvuonna käytettiin 570 henkilö-työpäivää osallistumalla mm. seuraaviinkoulutuksiin:

- AIPA-koulutus- Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisterin

koulutus- Johtamiskoulutukset- Käräjäoikeuksien lähiesimiesten ja

hallintosihteerien koulutus- Yleisten tuomioistuinten kanslia-

henkilöstön syventävä koulutus-ohjelma

- Käräjäsihteerien koulutus- EJTN study visits at the European Court

of Human rights (ECHR)- EJTN Language training on the

vocabulary of the judicial cooperationin civil matters

- SEND seminarium Dommernes ogdomstolenes uavhengighet

- Liiketalouden koulutusohjelma- Velkajärjestely- ja yrityssaneeraus-

asioiden ajankohtaispäivä- EU-oikeus ja eurooppalainen

oikeudellinen yhteistyö- EU-oikeuden vaikutus kansallisissa

tuomioistuimissa- EU-oikeus ja kansallinen oikeuden-

käyntiprosessi- Vahingonkorvausoikeus

- Vakuutuskorvauksen ja vahingon-korvauksen suhde ja keskeiset erot

- Sopimusoikeus- Yleinen velvoiteoikeus- Uusien puheenjohtajien koulutus- Prosessioikeuden erityiskysymyksiä:

OK 17 luvun uudistus ja oikeus-käytäntö

- Rikosuhrimaksu ja sakkomenettely-uudistus

- Digitaalinen todistusaineisto- Turvapaikka-asioita koskeva koulutus- Syyteneuvottelua koskeva ajan-

kohtaispäivä- Tuomioistuinsovittelun 10-vuotis-

seminaari- Käräjänotaarien koulutusohjelma- Haastemieskurssi- Maaoikeuspäivät

21

Työkykyä ylläpitävä toiminta

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteenaon työn, työyhteisön, yksilön ja työympäristönkehittäminen. Tyky-toiminnan avulla pyritäänpitämään työntekijät työ- ja toimintakykyisinäkoko työuran ajan ja näin edesauttamaankäräjäoikeuden tulostavoitteiden saavutta-mista.

Käräjäoikeuden henkilökunnan virkistystoimi-kunta KÄHEÄ järjesti mm. kevätretkenPähkinäisten saareen.

Virkistystoiminnan lisäksi kiinnitettiinedellisten vuosien tapaan huomiota työ-ympäristön viihtyisyyteen ja henkilöstönkeskinäisten myönteisten sosiaalistensuhteiden tukemiseen ja liikuntaharrastustenylläpitämiseen sekä kuntoutukseen. Käräjä-oikeudessa toimi mm. naisten liikuntaryhmäkaksi kertaa viikossa.

Henkilökunnalla oli edelleen mahdollisuuskäyttää hierojan palveluita. Henkilökunnantyökykyä tuettiin edelleen myös liikunta- jakulttuurisetelein.

Eläkkeelle

Eläkkeelle siirtyivät vuonna 2016 käräjä-sihteerit Mirjam Asanti-Aalto ja KerstinBroman.

Huomionosoitukset

Tasavallan Presidentti myönsi seuraavatkunniamerkit: Suomen Leijonan I luokanritarimerkki käräjätuomari Vesa Karttunen jaSuomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalikäräjäsihteeri Hilkka Miettinen.