LAADITTU TARKASTETTU HYVÄKSYTTY

_____._____._________

_____._____._________

_____._____._________

Jaana Väre-Hautala Kati Ahonen

Pia Finne

Sirkku Salonen

pedagoginen työryhmä apulaisrehtori sihteeri

VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA

YHTEINEN OSA Kouluttajille ja opiskelijoille

Vaasan aikuiskoulutuskeskus

2014

2

Sisältö

Johdanto ............................................................................................. 3

Toimintaa ohjaavat periaatteet .......................................................... 5

Opetuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt ........................ 8

Henkilökohtaistaminen .................................................................... 11

Ohjaus ja oppimisen tukeminen ....................................................... 13

Oppimisen ja osaamisen arviointi .................................................... 17

Ammatillisten tutkintojen asema koulutusjärjestelmässä ............... 21

3

Aikuiskoulutus

vastaa

työelämän ja

aikuisopiskelijan

tarpeisiin.

Johdanto

Näyttötutkintojärjestelmä on suunniteltu erityisesti aikuisia varten. Järjestelmän keskeisiä

periaatteita ovat tutkinnon suorittajan aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja

tunnustaminen, ammattitaidon päivittäminen ja

täydentäminen valmistavan koulutuksen avulla sekä

ammattitaidon osoittaminen aidoissa työtilanteissa.

Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koskevat

suunnitelmamme antavat opiskelijoille tietoa oppimisen

tavoitteista ja mahdollisuuksista sekä ohjaavat

oppilaitoksemme henkilöstön toimintaa. Valmistavan

koulutuksen suunnitelma muodostuu kahdesta

asiakirjasta: valmistavan koulutuksen suunnitelman

yhteisestä osasta ja tutkintokohtaisesta valmistavan

koulutuksen suunnitelmasta. Yhteisessä osassa esittelemme kaikille tutkinnoille yhteiset

opetustoiminnan periaatteet. Tutkintokohtaisissa suunnitelmissa esittelemme valmistavan

koulutuksen tavoitteet kunkin tutkinnon osalta sekä opetusjärjestelyt. Valmistavan

koulutuksen suunnitelman yhteinen osa sisältää oppilaitoksemme pedagogisen strategian,

joka ohjaa opetus- ja ohjaustoimintaamme. Lisäksi laadimme ryhmämuotoisille koulutuksille

toteuttamissuunnitelmat. Niissä tarkentuvat mm. koulutusmuoto, toteutustavat ja aikataulut.

Tutkintokohtaiset suunnitelmat on laadittu valtakunnallisten ammatillisten tutkintojen

perusteiden pohjalta. Ammatillisten tutkintojen perusteet pyrkivät vastaamaan työelämän ja

yksilöiden osaamistarpeisiin ja ennakoimaan työelämässä tapahtuvia muutoksia. Nämä

vaatimukset otamme huomioon, kun suunnittelemme opetuksen sisältöjä ja

oppimismenetelmiä. Valmistavan koulutuksen suunnitelmat vahvistetaan Vaasan kaupungin

toisen asteen koulutuksen jaostoissa.

Toiminnan esittely

Vaasan aikuiskoulutuskeskus (Vakk) on Vaasan

kaupungin omistama oppilaitos, joka kuuluu toisen

asteen koulutuslautakunnan alaisuuteen.

4

Oppilaitoksemme tehtävänä on kouluttaa käytännön osaajia työelämän tarpeisiin ja nykyisen

tietoyhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi sekä kehittää ja palvella yrityksiä ja muita työelämän

organisaatioita. Toimintamme perustuu kumppanuuteen ja vahvaan verkostoon. Teemme

tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän, ammattijärjestöjen sekä alueen viranomaisten

kanssa. Tuotamme koulutuspalveluja myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.

Olemme monialainen koulutusorganisaatio, joka laadukkaana käytännön taitojen

kouluttajana vastaa joustavasti asiakkaiden tarpeisiin.

Koulutussuunnittelussa otamme huomioon alueen työ- ja elinkeinoelämän työvoima- ja

osaamistarpeet. Järjestämme ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja

erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Lisäksi toteutamme ammatillista

täydennyskoulutusta, opintoihin ja työelämään valmentavaa koulutusta sekä

maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Tuotamme koulutuspalveluita mm.

työvoimahallinnolle, oppisopimustoimistoille, yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille sekä

yksityisille henkilöille.

Koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioimme sekä eri elämäntilanteissa

olevien ihmisten että työnantajien tarpeet. Toteutamme koulutuksia sekä päivä- että

iltaopetuksena, verkko-opintoina, työpaikalla tapahtuvana opetuksena sekä näiden muotojen

erilaisina yhdistelminä. Voimme toteuttaa opetusta ja sitä tukevia toimintoja molemmilla

kotimaisilla kielillä. Tarvittaessa opetuksessa voidaan käyttää myös muita kieliä.

Valmistavan koulutuksen suunnitelman laatiminen

Valmistavan koulutuksen suunnitelmat ovat opetuksen ja opintojen suunnittelun välineitä.

Niissä kuvaamme pedagogiset periaatteet ja koulutusten tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat

siten, että opetuksesta muodostuu tavoitteellinen kokonaisuus.

Vastuu suunnitelmien laadinnasta sekä tarpeenmukaisesta kehittämisestä ja uusimisesta on

määritelty oppilaitoksemme toimintasäännössä. Laadimme suunnitelmat yhteistyössä alan

kouluttajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa. Huomioimme opiskelijoiden

näkökulman myös palautejärjestelmien avulla.

Valmistavan koulutuksen suunnitelmat ja yhteinen osa julkaistaan oppilaitoksemme

intranetissä sekä oppimisalustalla.

5

Toimintaa ohjaavat periaatteet

”Käytännössä paras” kuvaa koulutustoimintamme periaatteita ja pedagogista

strategiaamme. Kokemuksellinen oppiminen sekä käytännön työskentelyn ja todellisten

työympäristöjen hyödyntäminen ovat opetustoimintamme perusta. Myös

opetushenkilöstömme osaamisessa ja kehittämisessä korostamme käytännön osaamista ja

kokemusta aikuispedagogisen osaamisen ohella.

Vaasan kaupungin toisen asteen oppilaitoksilla on yhteinen tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuussuunnitelma. Tässä suunnitelmassa osoitetaan ne käytännön toimenpiteet,

joilla edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ihmisten yhdenvertaisuutta. Erityistä

huomiota kiinnitetään tasa-arvoon opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja

opintosuorituksia arvioitaessa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat osa jokapäiväistä

toimintaamme.

Pohjaamme aikuispedagogisiin periaatteisiin ja sen mukaisiin käsityksiin aikuisesta oppijasta.

Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa pidämme tärkeänä mahdollisuuksia sosiaaliseen

vuorovaikutukseen sekä tiedon ja käytännön yhdistämiseen. Luomme oppimistilanteita ja

mahdollisuuksia, jotka tukevat ammatillista kasvua.

6

TOIMINTAMME

PERUSTUU

TÄLLÄ TARKOITAMME

Opiskelijan

kunnioittamiseen

Lähtökohtamme on, että aikuinen on vastuuntuntoinen ja aktiivinen

opiskelija. Aikuiselle on tärkeää oppimisen merkityksellisyys ja

hyödynnettävyys. Hän asettaa itselleen tavoitteita, tekee opintojaan

koskevia päätöksiä ja valintoja sekä kantaa vastuun niistä.

Vastuukouluttaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja auttavat ja tukevat

opintoja koskevassa päätöksenteossa, suunnittelussa ja opintojen

etenemisessä. Myös opiskeluvalmiuksien kehittäminen,

urasuunnittelutaidot ja elinikäinen oppiminen kuuluvat opintoihin.

Joustaviin

koulutuspolkuihin

Joustavat koulutuspolut tarjoavat mahdollisuuden ammattitaidon

rakentamiseen opiskelijan henkilökohtaisen tarpeen mukaisesti.

Opetusmuodoksi valitaan opiskelijalle soveltuvin koulutuksen

toteuttamistapa, joka mahdollistaa opiskelun esimerkiksi työn ohella.

Koulutuspolkujen suunnittelussa huomioimme muun muassa

opiskelijoiden lähtötilanteen, osaamistarpeet sekä toiveet opintojen

etenemisestä. Lisäksi Vakk:n Prikka-opintotarjottimen kautta

tarjoamme mm. valinnaisia sekä ammattitaitoa täydentäviä opintoja.

Tekemällä

oppimiseen

Oppimisessa hyödynnämme runsaasti käytännön harjoituksia ja

projektityöskentelyä. Opetus tapahtuu työsaleissa ja todellisissa

työympäristöissä. Myös työssäoppimisjaksot ovat keskeinen osa

oppimista.

Kokemukselliseen

oppimiseen

Aikuinen hyödyntää aikaisempia kokemuksiaan oppimisessa.

Kokemukset auttavat uuden tiedon omaksumisessa ja soveltamisessa.

Koulutuksen aikana kokemuksia hankitaan myös tutustumiskäyntien

avulla.

Kokemuksen tuoma osaaminen tunnistetaan ja huomioidaan

henkilökohtaistamissuunnitelmassa.

7

Tekemisen ja kokemisen kautta saatua uutta osaamista pohditaan ja

arvioidaan eri menetelmin ja hyödynnetään ammattitaidon

syventämisessä. Oman osaamisen ja kehittymisen arviointi ovat tärkeä

osa oppimista.

Sosiaaliseen

vuorovaikutukseen

Oppimista tapahtuu sosiaalisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa

kouluttajan sekä ryhmän kanssa. Opetustilanteissa ja ryhmätöissä

jokaisen mielipiteet ja tapa ajatella tulevat näkyviksi. Näin

mahdollistuu opinnollisesti vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa

jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oppimisprosessin kulkuun ja

lopputulokseen.

Jatkuvaan

parantamiseen

Toiminnan ja koulutuksen laadun jatkuvaa parantamista tuetaan

laatujärjestelmällä. Laatutyö on keskeinen osa jokaisen

organisaatiossa toimivan työtä. Opiskelijat ja kumppanit nähdään

myös voimavarana ja he osallistuvat laatutyöhön.

Toimintaa ja laatujärjestelmää kehitetään systemaattisesti.

Kehittämistyön perusteina käytetään itsearviointien tuloksia,

palautteita ja tulos- ja vaikuttavuusmittareita. Opiskelijapalaute

kerätään työvoimakoulutuksessa OPAL-järjestelmällä ja

omaehtoisessa koulutuksessa Aipal-järjestelmällä.

8

Monipuoliset opetusmenetelmät mahdollistavat

opiskelun myös työn ohessa.

Opetuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt

Opetusmuodot

Opetusmuodoilla tarkoitamme

erilaisia järjestelyjä, joilla toteutamme

opetusta. Opetusmuodot valitaan

koulutuksen tavoitteen ja tilanteen

mukaisesti, siten että

henkilökohtaistaminen onnistuu ja

oppimisen tavoitteet saavutetaan.

Monimuoto-opetus

Monimuoto-opetuksella tarkoitetaan

lähiopetuksen, etäopetuksen ja

itsenäisen opiskelun yhdistelmää.

Tilanteen ja opittavan teeman

mukaisesti valitaan kulloinkin sopivin

opetusmuoto.

Lähiopetus

Lähiopetus on opetusmuoto, joka

sisältää luokkaopetusta,

ryhmätyöskentelyä, seminaareja,

opintokäyntejä, harjoitustöitä tai

käytännön työtehtäviä kouluttajan ohjaamana. Opinnot järjestetään määritellyssä paikassa,

tiettynä aikana. Lähiopetus sopii erityisen hyvin opiskelijalle, joka haluaa edetä ohjatusti

ryhmässä ja jolla on mahdollisuus sitoutua koulutussuunnitelman mukaisiin koulutuspäiviin ja

-aikoihin.

9

Etäopetus

Etäopetus ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, vaan opiskelu tapahtuu oman aikataulun

mukaisesti. Etäopetuksessa opiskellaan itsenäisesti kouluttajan ohjeiden mukaan käyttäen

tiettyä aineistoa esim. kotona, työpaikalla tai verkossa. Tarvittaessa saa neuvoja ja tukea

kouluttajalta. Etäopiskelujaksolla voidaan opiskella myös parityönä tai pienryhmässä. Opiskelu

sisältää mm. tehtävien tekemistä, ryhmätöitä ja projekteja, joiden ohjauksesta ja käsittelystä

vastaa kouluttaja. Etäopetusjakso voidaan toteuttaa myös oppituntien tallenteiden avulla.

Verkko-opinnot

Verkko-opintoja voi Vakk:ssa suorittaa Agenda-oppimisalustalla. Kouluttajat ohjaavat

opiskelijat niille opintojaksoille, joita on mahdollisuus tehdä verkko-opintoina. Agendasta

löytyy opintojaksojen oppimateriaaleja ja tehtäviä. Verkko-opintoja, oppimiseen liittyviä

keskusteluja ja tehtäviä voidaan toteuttaa myös muiden sovellusten ja verkkoalustojen

kautta.

Itsenäinen opiskelu

Itsenäisen opiskelun jaksoilla opiskelija työskentelee omaan tahtiinsa, itse valitsemanaan

ajankohtana. Jokainen voi suunnitella oman työskentelynsä tavoitteita ja toteutustapoja.

Itsenäinen työskentely voi olla esim. tenttiin tai tutkintotilaisuuteen valmistautumista,

opiskelun taustamateriaaliin tutustumista tai tiedonhakua verkosta. Itsenäisen työskentelyn

jaksoilla on mahdollisuus kehittää ammatillista osaamista urasuunnitelman mukaisesti.

Opiskelija voi hyödyntää oman työpaikkansa oppimismahdollisuuksia tai laajentaa

osaamistaan esim. tekemällä tutustumisvierailuja oman mielenkiinnon mukaisesti. Itsenäinen

työskentely ei edellytä ennalta määrätyn tehtävän suorittamista eikä työskentelyä arvioida.

Etäopiskelu ja itsenäinen työskentely edellyttävät opiskelijalta suunnitelmallisuutta ja

itsekuria.

Työssäoppiminen

Työssäoppimisella tarkoitetaan tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista, joka tapahtuu

työpaikalla. Työssäoppimisen tavoitteena on liittää oppilaitoksessa opittu tieto työelämään,

mutta se tarjoaa mahdollisuuden myös hankkia kokonaan uusia tietoa ja taitoja.

Työssäoppiminen voi joissain koulutuksissa olla myös vaihtoehtoinen tapa oppilaitoksessa

tapahtuvalle oppimiselle. Tavoitteena on, että opiskelija osallistuu todelliseen työntekoon

kokeneempien työntekijöiden kanssa ja heidän ohjauksessaan. Työssäoppimisesta laaditaan

10

oppilaitoksen ja työpaikan välinen sopimus. Tutkintotilaisuudet voidaan järjestää

työssäoppimisen yhteyteen.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Työpaikalla tapahtuvalla oppimisella tarkoitamme sitä oppimista, jota tapahtuu opiskelijan

omalla työpaikalla. Tästä oppimisesta ei tehdä erillistä sopimusta. Oppimisen ja ammatillisen

kehittymisen tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Työpaikalla

tapahtuva oppiminen voi olla esim. työnkiertoa, uusia työtehtäviä tai osallistumista erilaisiin

kehittämishankkeisiin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelussa on hyvä olla esimies

apuna. Tavoitteena on, että opiskelija laajentaa osaamistaan työpaikallaan ja samalla saa niitä

valmiuksia, joita tavoitteena oleva tutkinto edellyttää.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöllä tarkoitamme kaikkia niitä tiloja ja yhteisöjä, joissa oppimista tapahtuu.

Näitä ovat mm. oppilaitoksen erilaiset tilat, oppimisalusta ja muut verkkoympäristöt,

työpaikat, sekä näihin liittyvät vuorovaikutukselliset tilanteet. Oppimista edistävä

oppimisympäristö on tunnelmaltaan rento ja turvallinen sekä luottamusta herättävä.

11

Aikaisempi osaaminen

huomioidaan opintojen

suunnittelussa.

Opiskelet vain niitä

asioita, joita et osaa.

Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan ohjaus-,

neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä

suunnittelua ja toteutusta. Opiskelija ja

vastuukouluttaja suunnittelevat yhdessä

tutkinnon ja valmistavan koulutuksen

suorittamisen ja laativat siitä kirjallisen

Henkilökohtaistamissuunnitelman (HEKSU).

HEKSU tallennetaan sähköisenä StudentaPlus

–järjestelmään. Sen toteutumista seurataan

koulutuksen aikana käytävissä opiskelijan ja

kouluttajan välisissä ohjauskeskusteluissa.

Tarvittaessa sitä täydennetään ja tarkennetaan.

Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen

valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan

ammattitaidon hankkiminen eli valmistava koulutus.

Hakeutumisvaihe

Hakeutumisvaiheessa selvitämme opiskelijan osaamisen, hänelle soveltuvan tutkinnon sekä

ohjauksen ja mahdollisten tukitoimien tarpeen. Ammattitaito ja osaaminen todetaan

osaamiskartoituksella. Osaamiskartoituksen teemme käyttämällä monipuolisesti erilaisia

alalle soveltuvia menetelmiä; esim. haastattelua, itsearviointia osaan.fi –ohjelmalla, kirjallisia

testejä, käytännön työnäytteitä sekä huomioimalla koulu- ja työtodistukset ja työnantajan

lausunnot. Osaamiskartoituksen perusteella ohjaamme opiskelijan suoraan hänelle

soveltuvan tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamiseen tai valmistavaan koulutukseen.

Osaamisen tunnistamiseen kuuluvat myös oppimisvalmiuksien kartoittaminen ja

maahanmuuttajien työelämässä ja opiskelussa vaadittavan kielitaidon sekä työelämätietojen

arviointi. Osaamiskartoituksen tulokset ja siitä tehtävät johtopäätökset kirjataan opiskelijan

HEKSUUN.

12

Tutkinnon suorittaminen

Kun tutkinnon suorittamista henkilökohtaistetaan, noudatetaan aina tutkinnon perusteissa

määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon

osoittamistapoja. Kouluttaja ja tutkinnon suorittaja tekevät yhdessä kirjallisen suunnitelman,

jossa päätetään suoritettavat tutkinnon osat, työpaikka tai -paikat ja tutkintotilaisuuksien

ajankohdat. Tämä suunnitelma on osa HEKSUa.

Mikäli opiskelijalla on aiempaa osaamista ja se voidaan todentaa, tekevät oppilaitoksemme

nimeämät arvioijat esityksen sen tunnustamisesta tutkintotoimikunnalle, joka tekee asiasta

päätöksen. Tunnustaminen koskee kokonaista tutkinnon osaa.

Tutkinnon suorittamisessa tunnustetaan osaaminen ja ammattitaito olipa se hankittu

työelämässä, koulutuksessa tai vapaa-ajan toimissa. Valmistava koulutus tarjoaa

mahdollisuuden täydentää ja päivittää osaamista ennen näyttötutkinnon suorittamista.

Koulutukseen osallistuminen ei ole edellytyksenä näyttötutkinnon suorittamiselle.

Poikkeuksena ovat ne tutkinnot, joissa Opetushallitus edellyttää valmistavaan koulutukseen

osallistumista esim. sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja.

Ammattitaidon hankkiminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa

otamme huomioon opiskelijan elämäntilanteen, osaamiskartoituksen perusteella todetut

oppimistarpeet, työssäoppimisen mahdollisuudet sekä ohjaus- ja tukitarpeet. Lisäksi

henkilökohtaistamisessa selvitämme ja sovimme yhteisesti opiskelijalle soveltuvat

koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt. Opiskelija osallistuu opetukseen

HEKSUnsa mukaisesti.

13

Opiskeluun ja

tutkinnon

suorittamiseen

liittyvää ohjausta

tarjotaan koko

opintojen ajan.

Ohjaus ja oppimisen tukeminen

Ohjauksen määrittely

Tutkinnon suorittaminen ja omien opintojen suunnittelu edellyttävät opiskelijalta hyvää

motivaatiota, itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta sekä

oppilaitokselta tehokasta opiskelijoiden ohjaamista.

Ohjaus on opiskelun ja tutkinnon suorittamisen

tukemista. Se helpottaa opiskeluun, ammatilliseen

kehittymiseen ja elämäntilanteisiin liittyvää

päätöksentekoa, ongelmien ratkaisemista ja

itsetuntemusta. Ohjaus on opiskelijan, kouluttajien ja

opinto-ohjaajan välistä vuorovaikutusta, joka sisältää

erilaisia muotoja ja menetelmiä, esimerkiksi yksilö- ja

ryhmäohjausta, verkko-ohjausta, elämäntilanteen

kartoitusta ja/tai kirjallisia ohjeita. Tarjoamme ohjausta

koko opiskelu- ja tutkintoprosessin ajan.

Opintojen ohjaus

Oppimisen ja tutkinnon suorittamisen kannalta tarpeellista ohjausta annamme koko

valmistavan koulutuksen ajan. Ohjaamme opiskelijaa perehtymään itseensä oppijana

yksilöohjauksen, pienryhmäohjauksen, itsearvioinnin sekä erilaisten testien, kartoitusten ja

harjoitusten avulla.

Vastuukouluttajan lisäksi opinnoissa tukea antavat opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa

erityisopettaja. Jokaiseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen kuuluu myös opintojen

ohjauksen opintojakso.

Koulutuksesta vastuussa olevan kouluttajan tehtävänä on seurata oppimistuloksia,

ammattitaidon kehittymistä, poissaoloja sekä ryhmän toimintaa ja oppimisilmapiiriä sekä

huolehtia tarvittavan ohjauksen järjestämisestä.

Opinto-ohjaaja toimii kouluttajan tukena ja rinnalla ohjaustilanteissa sekä osallistuu

soveltuvin osin HEKSUn laatimiseen. Opinto-ohjaaja on käytettävissä myös tilanteissa, joissa

elämäntilanne tai arjen hallinta aiheuttavat ongelmia opintojen etenemiselle. Opinto-ohjaaja

14

ohjaa urasuunnittelua ja auttaa opiskelijaa hyödyntämään oppilaitoksen opintotarjontaa sekä

tarvittaessa ulkopuolista tukiverkostoa.

Erityinen tuki

Oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen,

ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat

oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan

ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. Erityisen tuen tarpeet ja tarvittavat toimenpiteet

kirjataan opiskelijan HEKSUun tai lisäopetuksen suunnitelmaan. Erityisopettajamme tekee

tarvittaessa yksilöllisiä oppimisvalmiuksien selvityksiä ja antaa tukea oppimiseen.

Erityisopetusta koskeva suunnitelma ohjaa erityisopetuksen järjestämistä

oppilaitoksessamme. Jokainen kouluttaja ottaa opetuksessaan huomioon opiskelijaryhmässä

mahdollisesti esiintyvät oppimisen vaikeudet ja käyttää opetusmenetelmiä ja -materiaaleja,

jotka mahdollisimman hyvin tukevat oppimista.

15

Opiskelijoiden hyvinvointi

Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä koulussa että työhön

rinnastettavassa käytännön opetuksessa ja työssäoppimisen jaksoilla. Tämä pitää sisällään

oikeuden opiskella suojassa väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opiskeluympäristön

turvallisuutta valvotaan jatkuvasti havainnoimalla, riskikartoitusten ja palautejärjestelmän

avulla.

Kouluttajien käyttöön on laadittu päihdetoimintamalli, joka on lain tarkoittama kirjallinen

toimintaohje opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin

puuttumiseksi. Tämän toimintamallin tavoitteena on, että kaikilla Vaasan

aikuiskoulutuskeskuksessa työskentelevillä on valmiudet puuttua ja toimia, kun päihteiden

käyttöä havaitaan.

SORA-säädökset ja -määräykset (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) koskevat toisen

asteen ammatillista koulutusta. Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on

edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa,

tutkintotavoitteisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot)

sekä myöhemmin työelämässä. Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilan

ja toimintakyvynvaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon, siihen valmistavaan

16

koulutuksen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamisessa.

Opiskelijaterveydenhuollon palvelut yhdessä kouluttajien kanssa edistävät opiskelijoiden

fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja

turvallisuutta lain ja sopimusten määrittelemällä tavalla.

17

Oppimisen ja osaamisen

arviointi motivoi, ohjaa ja

kannustaa opiskelijaa

opintojen aikana.

Monipuoliseen,

luotettavaan ja

jatkuvaan arviointiin

sisältyy erilaisia

palautteen antamisen

tapoja ja ohjausta

itsearviointiin.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Oppimisen arvioinnin tavoitteet ja menetelmät

Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan valmistavan koulutuksen ja työssä oppimisen aikana

tapahtuvaa arviointia. Sen tavoitteena on

tukea ja ohjata opiskelijaa ammattitaidon

saavuttamisessa. Kouluttajamme ja

työpaikkaohjaajat seuraavat opiskelijan

oppimista ja osaamisen kehittymistä

kannustamalla ja antamalla palautetta.

Oppimisen arvioinnin perusteella voimme

todeta, milloin opiskelijalla on riittävästi

valmiuksia suorittaa tutkinto. Mahdollisiin

oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa. Opiskelijaa kannustetaan ja ohjataan arvioimaan

itseään työntekijänä suhteessa ammattitaitovaatimuksiin.

Arviointimenetelmiä käytetään monipuolisesti ja ne kuvataan opintojaksoittain valmistavan

koulutuksen suunnitelman tutkintokohtaisessa osassa. Arviointimenetelmiä ovat mm.

arviointi- ja ohjauskeskustelut, kirjalliset ja suulliset kokeet, verkko- ja muut oppimistehtävät,

projektityöt, ammattialalle tyypilliset käytännön harjoitukset sekä oppimispäiväkirja. Tietoja

ja taitoja arvioidaan ammattialalle tyypillisissä

työtilanteissa, jotka edellyttävät

ongelmaratkaisu- ja yhteistyötaitoja. Myös

työssä oppimisen arviointi huomioidaan

lopullisesta arvosananasta päätettäessä.

Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille

suunnitellaan heille soveltuvat

arviointimenetelmät ja ne kirjataan HEKSUun

ja lisäopetuksen suunnitelmaan.

Valmistavan koulutuksen ja työpaikalla

tapahtuvan oppimisen arviointi ei vaikuta

tutkintosuorituksen arviointiin.

18

ARVIOINTIMENETELMÄ ARVIOINTIMENETELMÄN SOVELTUVUUS

Yksilökokeet

kirjalliset

suulliset

Laeissa ja asetuksissa määriteltyjen tietojen testaaminen,

esim. lääkelaskut, hygieniapassi, taksiyrittäjäkoe,

työturvallisuuskortti, tulityökortti jne.

Ammattimatematiikka

Kielitaidon kirjallinen osaaminen

Kielitaidon suullinen osaaminen

Tiedon, mikä ei ole sovellettavissa ja liittyy esim. työ- ja

asiakasturvallisuuteen, arviointi.

Suullista koetta voidaan käyttää myös erityistä tukea

tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla.

Avoin koe; lähdemateriaalin

käyttö sallittu

Tiedon soveltamisen taidon testaaminen esim. lakien,

asetusten, laatustandardien soveltaminen.

Pari- ja ryhmäkokeet

Tiedon soveltaminen esim. työ- ja hoitosuunnitelmien

tekeminen, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen

arvioiminen.

Projektityöt

Tiedon hallinta, soveltaminen, yhteistyö- ja

vuorovaikutustaidot, tiedonhakutaidot, elinikäisen

oppimisen taidot, oman työn suunnittelutaidot jne.

Voidaan arvioida esim. kokonainen tutkinnon osa.

Etätehtävät

Tietojen hallinta, tiedonhakutaidot, soveltaminen.

Opiskelijalla oltava etukäteen tieto arvioinnista.

19

Arvosanat ja suoritusmerkinnät

Arvosanat ja suoritusmerkinnät kirjataan StudentaPlus -järjestelmään, josta ne tulostetaan

opiskelijalle opintosuoritusotteena. Opintosuoritusote noudattaa opiskelijan

henkilökohtaistamissuunnitelmaa. Tutkintokohtaisessa osassa määritellään opintojaksoittain

tapa, jolla arvosana tai suoritusmerkintä kirjataan.

Mikäli opintojakso arvioidaan arvosanalla, käytetään arviointiasteikkoa kiitettävä 3, hyvä 2 ja

tyydyttävä 1.

Jos opiskelija on osallistunut opetukseen, mutta ei suoriudu oppimäärästä vähintään

arvosanalla tyydyttävä tai hän ei ole suorittanut riittävästi arvioinnin perusteena olevia

suorituksia, merkitään StudentaPlussaan osallistunut (os).

Opintojakso voidaan myös arvioida asteikolla suoritettu (s)/ ei hyväksytysti suoritettu (o).

Mikäli opiskelijan osaaminen on Henkilökohtaistamissuunnitelman laadintavaiheessa

tunnistettu riittäväksi, tulee ko. opintojakson kohdalle merkintä hyväksiluettu (h).

Uusintamahdollisuuden järjestämme opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tai

vähintään arvosanalla tyydyttävä tutkintoon kuuluvia opintoja.

Lopullisesta arvosanasta tai suoritusmerkinnästä päättää opintojakson opetuksesta vastaava

kouluttaja tai kouluttajat yhdessä.

Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisen koulutuksen arvosanan antaa oppilaitos tutkinnon

osittain. Arvosana annetaan asteikolla 1-3.

Arvioinnin oikaiseminen

Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti

oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta kouluttajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14

päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulos

tietoonsa.

20

Valmistava koulutus Vakk:n myöntämä

- osallistumistodistus - opintorekisteriote

Tutkintotilaisuudet Tutkintotoimikunnan myöntämä - tutkintotodistus

Todistukset

Opiskelijat saavat koulutuksesta osallistumistodistuksen ja opintosuoritusotteen. Mikäli

opiskelijalla ei ole opintosuorituksia opintojen keskeytyessä, hänelle kirjoitetaan erotodistus.

Oppisopimusopiskelija saa todistuksen oppisopimustoimistoltaan sekä opintosuoritusotteen

oppilaitoksestamme.

Perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneet saavat

tutkintotoimikunnan myöntämän tutkintotodistuksen. Niille, jotka suorittavat vain osan

tutkintoa, myöntää tutkintotoimikunta pyydettäessä erillisen todistuksen tutkinnon osan

suorittamisesta. Tutkintotodistukset noudattavat Opetushallituksen kulloinkin voimassa

olevaa määräystä tutkintotodistuksista.

Osaamisen arviointi

Opiskelijan osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa, joissa hän tutkinnon suorittajana

osoittaa ammattitaitonsa. Tutkintotilaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti työelämän

todellisissa työtehtävissä. Tutkintosuorituksia ohjaavat kouluttajamme perehdyttävät

opiskelijat tarkemmin tutkinnon suorittamisen arviointiin.

21

Ammatillisten tutkintojen asema koulutusjärjestelmässä

Kaavio. Suomen koulutusjärjestelmä

Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena

suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen lisäkoulutus on

mahdollista työuran eri vaiheissa. Sekä ammatillinen peruskoulutus että lisäkoulutus ovat

tutkintoon tähtäävää koulutusta.

Tutkintojärjestelmä sallii etenemisen paitsi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisällä,

myös näiden välillä. Ammatillisesta perustutkinnosta on mahdollista edetä työelämän

näyttötutkintoihin. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai

erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja

yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.

22

Lopuksi yhteystietoja tai lisätietoja, linkkejä tms?