vakka-suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma ... · web viewkouluterveydenhuollon kysely tehdään...

VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA

2007 - 2015

VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOS

Sisältö

1. JOHDANTO………………………………………………………………….. 2

2. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT…………………………………………….32.1. Hyvinvointi koostuu monesta osa-alueesta……………………………. 32.2. Työ ja toimeentulo………………………………………………………… 32.3. Terveys…………………………………………………………………….. 42.4. Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen…………………………… 42.5. Koulutus…………………………………………………………………… 52.6. Sosiaaliset suhteet…………………………………………………………5 2.7. Itsensä toteuttaminen…………………………………………………….. 5

3. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI 6

4. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN VISIO JA STRATEGIA…………… 7 5. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTA-MISEKSI OSA-ALUEITTAIN………………………………………………….. 8

5.1. Työn ja toimeentulon osa-alue…………………………………………… 8 5.2. Terveyden osa-alue……………………………………………………….. 9 5.3. Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alue……………… 10 5.4. Koulutuksen osa-alue............................................................................115.5. Sosiaalisten suhteiden osa-alue…………………………………………. 12 5.6. Itsensä toteuttamisen osa-alue……………………………………………13 5.7. Hyvinvoinnin osa-alueiden keskeiset tavoitteet eli kärkitavoitteet……..14 6. TAULUKKO KÄRKITAVOITTEISTA JA TOTEUTUNEISTA /SUUNNITELLUISTA TOIMENPITEISTÄ VUOSINA 2005-2007…………. 15

7. OHJELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA MITTARIT…………………. 19

7.1. Ohjelman toteutus ja seuranta…………………………………………… 197.2. Ohjelman mittarit eli hyvinvointi-indikaattorit…………………………… 20

1

1. JOHDANTO

Seudullinen hyvinvointipoliittinen ohjelma perustuu Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelmaan, jonka toimintalinja neljä käsittelee hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitystä Vakka-Suomen elinvoimaiselle kehitykselle. Alkuperäisen, vuonna 2004 valmistuneen, hyvinvointipoliittisen ohjelman teki seutuhallituksen päätöksen mukaisesti Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijaosto. Käsillä oleva ohjelma on päivitetty versio, ja päivityksestä vastasivat sosiaalijaos ja VASOKE-hankkeen (Vakka-Suomen sosiaalitoimien seutukehityshanke) projektityöntekijä.

Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma on tarkoitettu ensisijassa poliittisille päättäjille ja eri viranhaltijoille, kun suunnitellaan ja päätetään toimenpiteistä, joilla edistetään seutukunnan asukkaiden hyvinvointia. Seutukunnallinen hyvinvointipoliittinen ohjelma toimii kunnissa tehtävien, hyvinvointia edistävien, ohjelmien sateenvarjona antaen suuntaviivat suunnit-telulle ja kehittämistyölle.

Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon samalla toiminnan realistiset puitteet. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa hyvinvoinnin tilasta seutukunnassa, määritellä hyvinvointi vakkasuomalaisittain ja analysoida seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on valita strategia ja sen mukaiset toimenpidelinjaukset seutukunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vuonna 2004 alkuperäistä hyvinvointipoliittista ohjelmaa työstettäessä tehtiin kuntakierros kuntalaisten kuulemiseksi, jolloin seutukunnan hyvinvointistrategia sai myös kuntalaisilta oikeutuksen. Asukkailta kyseltiin mm. seutukunnan vahvuuksia ja edelleen edistämistä kaipaavia, hyvinvointiin liittyviä asioita.

Kuntakierroksella hyvinvoinnin nähtiin koostuvan ensisijaisesti työstä ja toimeentulosta. Työn saanti vaikutti eniten paikkakunnalle muuttoon. Vakka-Suomen seutukunnan vahvuutena nähtiin monimuotoinen elinympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia sekä maaseutumaiseen, merenranta- tai kaupunkiasumiseen. Asukkaat mainitsivat Vakka-Suomen vetovoimatekijöinä asuinalueen turvallisuuden, rauhallisuuden ja viihtyisyyden. Asumisen kohtuuhintaisuutta ja hyviä tontteja omakotirakentamiseen pidettiin hyvinä puolina Vakka-Suomen kunnissa.

Kuntakierroksella tuli esiin, että lapsiperheiden kannalta liikenneyhteydet ovat tärkeitä työssäkäynnin ja asioinnin takia. Peruspalveluiden, kuten toimivan terveydenhuollon, sekä harrastus- ja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien nähtiin houkuttelevan uusia asukkaita esim. Turusta. Erityispalveluita voitiin hakea kauempaakin. Hyvinä asioina Vakka-Suomessa nähtiin joustava kouluverkosto, pienet koulut, hyvät päivähoitopalvelut ja palvelujen nopea saatavuus.

Hyvinvoinnin täsmällinen määritteleminen on vaikeaa, koska sitä voidaan tarkastella hyvin monista lähtökohdista. Erik Allardt jakaa hyvinvoinnin kolmeen perusulottuvuuteen, omistaminen (having), rakastaminen (loving) ja oleminen (being). Näistä ensimmäinen kuvaa hyvinvoinnin aineellista perustaa, toinen ihmissuhteita ja sosiaalisia yhteyksiä ja kolmas elämänhallintaa ja arvostuksia. Hyvinvointi muodostuu aineellisten ja sosiaalisten tarpeitten tyydyttämisestä, jotka johtavat henkilön elämänhallintaan. Yhteiskunnan hyvinvointipolitiikalla varmistetaan mahdollisuus kansalaisten tasa-arvoiseen hyvinvointiin. Tässä ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: Työ ja toimeentulo Terveys Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Koulutus

2

Asuminen Sosiaaliset suhteet Itsensä toteuttaminen

Hyvinvoinnin lisäämiseksi asetut tavoitteet ja toimenpiteet on siirretty havainnollisesti elinkaarikuviolle sivuilla 8-14. Hyvinvoinnin tilaa mitataan indikaattoreilla, jotka on lueteltu sivulla 20-22. Vuosittain tehtävä Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastollisessa hyvinvointikatsauksesta ja sosiaalijaoksen arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta.

2. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT

2.1. Hyvinvointi koostuu monesta osa-alueesta

Lähtökohtana ohjelmaa laadittaessa on ollut, että hyvinvointia luovat ja edistävät useat ohjelmatyön taustalla olevat perustekijät, joita ovat mm. lainsäädäntö, riittävä henkilöstö, tilat ym. Näitä tekijöitä ei tarkastella tässä työssä erikseen. Sosiaalijaoksen työtä on suunnannut käsitys vakkasuomalaisesta hyvinvoinnista, jota seuraava kaavio kuvaa:

2.2. Työ ja toimeentulo

Turvattu toimeentulo on pohja muulle hyvinvoinnille. Toimeentulolla on tärkeä yhteys elämänhallintaan. Yhteiskunnan pitää huolehtia erilaisin tukitoimin asukkaidensa sosiaalisesta turvallisuudesta, jos he eivät jossain elämäntilanteessa pysty itse hankkimaan toimeentuloaan (työllisyysturva, sosiaaliavustukset, toimeentuloturva, kuntouttava työtoiminta, eläketurva jne.).

3

HYVINVOINTI

Terveys

Itsensä toteuttaminen

Työ ja toimeentulo

Rakennettuympäristö, luonto ja

asuminen

Koulutus

Sosiaaliset suhteet

Toimeentulo on vakaampaa, kun kuntalaisten omat voimavarat ovat käytössä ja jokaiselle vajaakuntoisellekin löytyy mielekästä tekemistä ja työtä niin, että hän pystyy tulemaan toimeen työstä maksettavalla korvauksella tai eläkkeellä. Seutukunnan, kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa kunnan vakaa talous ja verotulojen kasvu.

2.3. Terveys

Suomalaisten pienten lasten terveydentila on kansainvälisissä vertailuissa käytetyn mittarin, imeväiskuolleisuuden, perusteella erittäin hyvä. Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kuitenkin kehittyä jo lapsuudessa, koska osa lapsista joutuu kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Tässä suhteessa päivähoidon ja koulun merkitys lapsen kehitykselle on erittäin suuri.

Lasten terveyden uhkina ovat myös turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Sosiaalisen ympäristön suuret muutokset, tiedotusvälineiden vaikutus ja yhteiskunnassa korostuva kilpailu vaikuttavat lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. Myös lasten ja nuorten arkiympäristöt rakentuvat ja toimivat talouselämän ja aikuisten ehdoilla.

Aikuisten terveyden keskeisiä edellytyksiä ovat ansiotyön ja jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen turvaaminen sitä tarvitseville sekä riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille. Kansanterveysohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on työikäisten terveyden edistäminen. Ikäryhmän työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen mahdollistaa osaltaan työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen n. kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. Työympäristön ja työelämän sosiaalisten suhteiden kehittäminen terveyttä edistäväksi ja eri-ikäisille työtekijöille sopiviksi on tärkeä tehtävä. Ravitsemukseen, nautintoaineisiin, liikuntaan ja liikenteeseen liittyviä terveellisiä elämäntapoja on tuettava myös työelämässä ja vapaa-ajan harrastuksissa.

Kansanterveysohjelman tavoite vuoteen 2015 mennessä on, että yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Iäkkäiden ihmisten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä huomattavasti pidentynyt. Tavoitteet voivat olla samansisältöiset kaikissa elämänkaaren vaiheissa (lapsuus, työikä, vanhuus), mutta ne voivat painottua eri tavoin.

2.4. Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen

Asuin- ja elinympäristön toimivuus on ihmisen hyvinvoinnin ja selviytymisen edellytys. Erityisesti asuinalueen toimivuuden merkitys korostuu lasten, vanhusten ja eri tavalla toimintarajoitteisten ihmisten kohdalla. Edellytyksiä arjen sujumiselle luo asukkaita aktivoiva ja tukeva elinympäristö, jossa asuu eri-ikäisiä ihmisiä, ja jossa yhdistyvät asumisen ja palvelujen verkosto sekä mahdollisuus luonnon kokemiseen.

Monipuolisen asukasrakenteen turvaamisella tähdätään sosiaalisesti turvalliseen asuinalueeseen, joka tukee erityisesti nuorten ja lasten kasvua. Monipuolinen asukasrakenne tarkoittaa eri ikäisten ihmisten asuinaluetta, tulojaollisesti erilaista asukasrakennetta jne. Kaavoittamisella voidaan vaikuttaa omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen sijoittumiseen, jossa "slummiutumisen" estäminen pitäisi olla tavoitteena. Asukaslähtöisen kaavoituksen avulla voidaan tukea esteettisyyttä ja viihtyvyyttä sekä asuinalueen yhteisöllisyyttä.

Asuminen hyvinvoinnin osatekijänä sisältää asumisen saatavuuden, vakauden, laadukkuuden ja kustannusten kohtuullisuuden. Päämääränä on asuminen oikean tasoisena kussakin elämänkaaren vaiheessa.

4

2.5. Koulutus

Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Koulutus lisää taloudellista hyvinvointia ja on myös tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kannalta.

Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on alueen imagoa nostava vahva vetovoimatekijä. Korkeatasoiset koulutuspalvelut muodostavat vankan pohjan sivistykselle ja osaamiselle sekä menestyvälle yritystoiminnalle. Toisaalta viime vuosina myös koulutus on ollut muutosten keskellä ja toiminnan sopeuttaminen talouden tiukkeneviin voimavaroihin on tuntunut ongelmalliselta.

2.6. Sosiaaliset suhteet

Sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä asemassa ihmisen kasvussa ja kehityksessä. Lapsen kasvu perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa; Koti ja vanhemmat ovat erityisen tärkeässä roolissa.

Myös työikäisen väestön kannalta sosiaaliset suhteet ja niiden toimivuus ovat merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä. Tukiverkostojen puute lisää syrjäytymisriskiä. Työelämässä sosiaaliset suhteet vaikuttavat työhyvinvointiin. Ikäihmisten arvostaminen, heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen ovat sosiaalisten suhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen elinehtoja.

2.7. Itsensä toteuttaminen

Itsensä toteuttaminen on ehkä vaikein mieltää hyvinvoinnin osatekijänä. Itsensä toteuttaminen on ihmisten tarpeista ylin tarve, jonka täyttyminen edellyttää mm. fyysisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä.

Hyvinvoinnin osatekijöistä itsensä toteuttamisen mahdollistajia ja osittain myös toimintakenttinä ovat toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet, työ, luonto, asuminen sekä turvallinen, viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö. Itsensä toteuttamisen osa-alue käsittää henkilökohtaisen elämän hallinnan, vaikuttamismahdollisuudet ja kulttuurin itsensä toteuttamisen yhtenä mahdollistajana. Itsensä toteuttamiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota työelämässä, perheiden kohdalla, koulussa ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksissa.

5

3. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI

Vuonna 2004 tehdyssä kuntakierroksella Vakka-Suomen seutukunnan vahvuutena nähtiin monimuotoinen elinympäristö, mikä tarjoaa mahdollisuuksia sekä maaseutumaiseen, merenranta- tai kaupunkiasumiseen. Hyvinvoinnin nähtiin koostuvan ensisijaisesti työstä ja toimeentulosta. Vakkasuomalaiset arvostivat seutukunnallaan toimivia lähipalveluita sekä mahdollisuuksiaan osallistua eri harrastuksiin.

Seudullisessa hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan laajasti. Seutukunnan hyvinvointia on pohdittu nelikenttäanalyysin pohjalta määrittelemällä asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.

Vahvuudet (Strengths)Hyvät peruspalvelutKoulutettu henkilöstö

Heikkoudet (Weaknesses)Erityispalveluiden järjestäminen

Todellisen yhteistyön puute, yhteistyötä koskevan päätöksenteon viiveet

Väestön ikärakenne ja väheneminen

Mahdollisuudet (Opportunities)Alueellinen yhteistyö (PARAS-hanke)Kolmannen sektorin hyödyntäminen

Uhat (Threats)Osaavan henkilöstön puuteKuntatalouden kiristyminenLisääntyvät perheongelmat

PARAS-hanke

Seutukunnan vahvuuksia asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna ovat hyvät peruspalvelut ja koulutettu henkilöstö hyvinvointipalveluissa, ja näitä asioita pitää edelleen vahvistaa ja kehittää. Seutukunnan heikkoutena ovat erityispalveluiden järjestäminen, todellisen yhteistyön puute sekä väestön väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvu. Väestön ikärakennekehitykseen on varauduttava hyvissä ajoin, jotta kaikille kuntalaisille voidaan edelleen taata hyvän elämän edellytykset.

Alueellinen ja seudullinen yhteistyö ovat voimavaroja siinä vaiheessa, kun päästään suunnitelmista todellisiin käytäntöihin. Palveluiden järjestämisessä tarvitaan seudullista yhteistyötä, joka takaa kaikille kuntalaisille tasavertaiset palvelut. Yhteistyön lisääminen on välttämätön edellytys talouden, väestökehityksen ja henkilöstön saatavuuden kannalta. Myös kolmatta sektoria pitää hyödyntää nykyistä enemmän.

Seutukunnallisina uhkina nähtiin osaavan henkilöstön puute, kuntatalouden kiristyminen ja lisääntyvät perheongelmat. PARAS-hankkeen mukanaan tuomat mahdolliset kuntaliitokset ja kuntien yhteistoiminta nähdään mahdollisuutena, mutta toisaalta myös uhkana, jo toimivan tai suunnitellun kuntien välisen yhteistyön sekoittajana.

6

4. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN VISIO JA STRATEGIA

Vision tehtävänä on antaa strategialle suunta, jota pitkin edetä. Vakka-Suomen hyvinvoinnin visio on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta itsenäiseen suoriutumiseen eri elämäntilanteissa. Seutukunnan muuttotappion, ikääntyvän väestön sekä kuntatalouden vaikean tilanteen vuoksi painotetaan lapsiperheiden huomioimista. Kun varmistetaan lapsiperheiden hyvinvointi, seutukuntaan muutto tulee lapsiperheille houkuttelevammaksi. Tämä puolestaan edesauttaa ikärakenteen oikaisemista ja muuttotappion vähenemistä, jolloin varmistetaan palvelujen järjestämisen mahdollisuudet koko elinkaarella.

7

HYVINVOINNIN STRATEGIAVakka-Suomen seutukunta hyödyntää omia vetovoimatekijöitään turvaamaan

kaikkien kuntalaisten oikein kohdennetut ja riittävät palvelut. Strategisia päämääriä ovat työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen, hyvien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen. Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Hyvinvointipalvelut kohdistuvat

hyvinvoinnin eri osa-alueisiin: työ ja toimeentulo, terveys, rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen, koulutus, sosiaaliset suhteet sekä itsensä toteuttaminen.

TOIMENPIDEOHJELMATavoitteet on esitetty seuraavassa kappaleessa hyvinvoinnin eri osa-alueiden ja elämänkaaren mukaan jaoteltuna. Joidenkin osa-alueiden osalta on määritelty myös elinkaaresta riippumattomia tavoitteita. Lisäksi on kirjattu toimenpiteitä, joiden avulla pyritään toteuttamaan hyvinvointistrategiaa vision saavuttamiseksi.

HYVINVOINNIN VISIOVakka-Suomi on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi

on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta ensisijaisesti itsenäiseen suoriutumiseen eri elämäntilanteissa. Ihmiset saavat tarvitsemansa hyvinvointipalvelut eri

ikäkausina.

5. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA-ALUEITTAIN

5.1. Työn ja toimeentulon osa-alue

Visio: Asukkaiden toimeentulo on t

Nuoret

Varhaisaikuisuus Keski-ikä Ikääntyvät Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus

Varhaislapsuus

5.2. TERVEYDEN OSA-ALUE

8

1. Tavoitteet Lapsiperheiden vanhempien

joustavan työssäkäynnin mahdollistaminen

Nuorten työttömyyden poistaminen

2. Toimenpiteet Nuorten alle 25-vuotiaiden

työllistymisen lisääminen Joustavat päivähoitoratkaisut Kuntien kotipalvelujen

lisääminen lapsiperheille Nuorisotyöttömyyden alen-

taminen tukitoimenpiteillä tai lisäkoulutuksella

Työpainotteisen ammatti-koulutuksen lisääminen

Seutukunnallisen työpaja-toiminnan mahdollisuuksien käyttö

Nuorten työpajatoiminnan jatkuvuuden turvaaminen

1. Tavoitteet Työpaikkojen säilyttäminen ja

lisääminen Vanhenevien ikäluokkien työssä

pysyminen eläkeikään asti Työttömyyden tason alentaminen Työvoimapulan ja yhtaikaisen

työttömyyden ongelman ratkaiseminen

2. Toimenpiteet Vakka-Suomen aluekehitysohjelman

mukaiset toimenpiteet Joustavat työaikajärjestelyt Räätälöity täydennyskoulutus Yhteistyön lisääminen seutukunnan

oppilaitosten ja työpaikkojen välillä Työyhteisöjen ja työssäjaksamisen

edistäminen Työvoimapoliittiset toimenpiteet Kuntouttava työtoiminta Uusien työosuuskuntien aikaan-

saaminen ja olemassa olevien tukeminen

1. Tavoitteet Joustavat eläkeratkaisut Perustoimeentulon turvaa-

minen

2. Toimenpiteet Osa-aikaeläkeratkaisut

Elinkaaresta riippumattomat

Tavoite Vajaakuntoisten työllistyminen

Toimenpiteet Yhteistyön lisääminen työvoimaviranomaisten kanssa Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistyminen edellyttää riittävän ohjaavan henkilöstön turvaamista työpaikoilla Tuen maksaminen yrityksille Sosiaalinen yritys Seutukunnallinen työpajatoiminta

Visio: Asukkaiden toimeentulo on turvattu

Työikäiset

5.2. Terveyden osa-alue

Työikäiset Nuoret


Varhaislapsuus

Varhaislapsuus

Terveyden osa-alueen tavoitteet ja toimenpiteet Vakka-Suomessa tulevat kansallisen terveydenhuollon ohjelman toteuttamisen kautta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset keskeiset tavoitteet lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi vuoteen 2015 ovat:1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi.2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18 vuotiaista alle 15 % tupakoi, nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 –luvun alussa.3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta.

Vakka-Suomen kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään perheiden tukemiseksi sekä perheiden ja työelämän tarpeiden yhteensovittamiseksi. Lasten syrjäytymisvaaraan puututaan ennaltaehkäisevästi riittävillä resursseilla.

9

1. Tavoitteet Terveyttä edistävä yhteistyö Työelämän ja perheiden

tarpeiden yhteensovittaminen Syrjäytymisen ennaltaehkäisy Elintapasairauksien

ennaltaehkäisy

2. Toimenpiteet Lasten neuvolatoiminnan,

päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun lasten terveyttä edistävää roolia kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa

Koulujen/oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistoiminta koulutuksellisen syrjäytymisen ja huonon terveyden vähentämiseksi. Elämänhallinta- ja terveystietouden lisääminen ja vaikut-taminen liikuntatottumuksiin.

Yhteistyötä tehostetaan alkoholin ja huumekokeilujen vähentämiseksi

1. Tavoitteet Vastuuonotto omasta terveydestä Vapaa-ajan ja sosiaalisten

suhteiden merkityksen korostaminen

Työttömien terveydenhuollon turvaaminen

2. Toimenpiteet Kannustetaan omaehtoiseen

terveydenhuoltoon, oikeaan ravitsemukseen, terveyttä edistävään liikkumiseen ja terveisiin elämäntapoihin

Kehitetään perhe-elämää tukevia palveluja ja koulutusta (esim. perheneuvolan osaamisen laajentaminen ja tarvittaessa esim. miesten väkivallan ehkäisyryhmien kehittäminen)

Työttömille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville taataan samat mahdollisuudet terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen kuin muilla. Keskeisinä tekijöinä ovat työturvallisuus ja työterveyshuollon palvelut.

1. Tavoitteet Itsehoidon mahdollistaminen

asianmukaisin toimenpitein Avopalveluiden ja kuntouttavan

työotteen turvaaminen Sosiaalisen syrjäytymisen

ehkäisy Lähiympäristön

toiminnallisuuden turvaaminen

2. Toimenpiteet Ikääntyvien tarvitsema, arjessa

selviytymistä tukeva kuntoutus, huolenpito ja hoiva sekä tar-peen mukaiset sairaanhoitopalvelut

Monipuolinen päivätoiminta Vaikutetaan päätöksentekoon

siten, että kunnissa kehitetään sellaisia asumis-, lähipalvelu- ja liikenneympäristöjä, jotka turvaavat vanhusten itsenäisen elämän edellytykset.

Kehitetään ikääntyneiden liikuntapalveluita

Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Tekniikan hyödyntäminen

Visio: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä

Vapaa-aikatoimen yhtenä tehtävänä kunnassa on liikunnan ja muun terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden edistäminen. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet liikuntapalveluja – myös terveysliikuntapalveluja – rakentamalla uimahalleja ja muita liikuntapaikkoja, vaikuttamalla ulkoilu- ja virkistyspalvelujen ja kevyen liikenteen väylien syntymiseen ja järjestämällä ohjattua liikuntaa. Viime vuosina toiminnan painopistealueina ovat olleet yhteistyö eri viranomaisten kanssa terveysliikunnan edistämiseksi sekä arki- ja lähiliikuntamahdollisuuksien luominen kuntalaisille.

Työikäisten terveyden edistämisen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin.

Elinajan piteneminen on ollut suhteellisesti suurinta yli 80-vuotiailla. Myös ikääntyneiden sairauksia voidaan ehkäistä, edistää heidän toimintakykyään, kuntouttaa ja tukea itsenäisen elämän edellytyksiä. Huolenpidon ja hoivan tarve kasvaa erityisesti yli 85-vuotiailla.

5.3. Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alue

Visio: Asuminen tarpeen mukaisena kussakin elämänkaa onimuo-toisessa asumisympäristössä

Työikäiset Nuoret


Varhaislapsuus

10

1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys ja

turvallisuus Esteetön liikkuminen ja

palvelujen saatavuus (esim. päivähoito) lähialueelta

2. Toimenpiteet Mahdollisuus kokoontua

asuinalueen yhteisiin tiloihin ja harrastuksiin

Turvataan lapsiperheiden asumisen jatkuvuus

1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys ja

turvallisuus Elinympäristöstä huolehtiminen Rakennetun kulttuuriympäristön

säilyttäminen ja huomioiminen kaavoituksessa.

2. Toimenpiteet Asukasyhdistysten toiminnan

turvaaminen Monipuolisen asukasrakenteen

säilyttäminen Monimuotoisen

luonnonympäristön hyödyntäminen

1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys

ja turvallisuus Esteetön liikkuminen

2. Toimenpiteet Elinkaarirakentaminen Palvelujen saavutettavuus

esim. kutsutaksi- ja palveluliikenteen kehittäminen

Hissien rakentaminen kerrostaloihin

Asuin- ja palveluympäristön vanhusystävällisyys (esim. vanhusneuvostot voivat edistää tätä tavoitetta)


Tavoitteena on turvallinen, viihtyisä ja terveellinen ympäristö ja luonto sekä tarpeen mukainen asuminen. Seudun monimuotoinen elinympäristö säilytetään ja sitä kehitetään edelleen. Kestävän kehityksen, luonnonarvojen sekä rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämisen merkitystä hyvinvoinnille korostetaan. Elinkaarirakentaminen mahdollistetaan kaavoituksella. Lähipalvelut turvataan ja asumisen kustannukset pidetään kohtuullisina. Asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja seutukuntaan juurtumista tuetaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain (1999) tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laissa painotetaan monipuolista asiantuntemusta sekä avointa tiedottamista. Sosiaalitoimen tavoitteena on lasten, vammaisten ja vanhusten näkemysten esille tuominen kaavoituksessa.

Visio: Asuminen tarpeen mukaisena kussakin elämänkaaren vaiheessa monimuotoisessa asumisympäristössä

5.4. Koulutuksen osa-alue

Työikäiset Nuoret


Varhaislapsuus

Yhteistyö koulutuspalvelujen osalta on käynnissä. Tavoitteena on, että yhteistyö kehittyy edelleen koko seutukuntaa hyödyttäväksi toiminnaksi. Alueellista yhteistyötä rakennetaan opetuksen ja sen tukipalvelujen kehittämisessä sekä erityisosaamista ja moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa.

Paikkakunnan/alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistyön kehittymiseen ja yhteistyön syventämiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota. Yhteistyössä etsitään paikkakunnan/alueen toisen asteen koulutukselle yhteisiä toiminta-aikoja, jaksotuksia ja työjärjestysratkaisuja.

Seutukunnan oppilaitosten ja Vakka-Suomen kansalaisopiston yhteistyön avulla tarjotaan joustavia palveluja opiskelijoille, yrityksille ja kunnille. Oppilaitosten välinen yhteistyö helpottaa opiskelijoiden joustavaa siirtymistä koulutuksesta toiseen ja edistää elinikäisen oppimisen toteutumista. Yhteistyön avulla voidaan ehkäistä oppilaitosten välistä turhaa kilpailua sekä edesauttaa erikoistumista ja oppilaitosten omien vahvuuksien kehittymistä. Seutukunnan toisen

11

1. Tavoitteet Laadukas ja korkeatasoinen

peruskoulutusjärjestelmä

2. Toimenpiteet Oppilashuollon ja erityis-

opetuksen kehittäminen Alueellisen yhteistyön

lisääminen Toisen asteen oppilaitosten,

yritysten, muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden edistäminen Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti

1. Tavoitteet Laadukas ja korkeatasoinen

koulutusjärjestelmä ja vapaa sivistystyö

2. Toimenpiteet Vakka-Suomen kansalaisopiston

hyödyntäminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Toisen asteen oppilaitosten sekä

yritysten, muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden edistäminen Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti

Joustavien palvelujen tarjoaminen opiskelijoille, yrityksille ja kunnille oppilaitosten ja kansalaisopistojen välisen yhteistyön avulla

Panostamalla aikuiskoulutukseen tasataan nuorten ikäluokkien pienenemisen vaikutusta ammatillisen koulutuksen osalta

Työelämän tarpeisiin vastaava koulutus

Markkinoidaan alueen työpaikkoja yrityksille ja oppilaitoksille

1. Tavoitteet Aktiivisuuden ja vireyden

säilyttäminen

2. Toimenpiteet• Alueellisen yhteistyön

lisääminen• Vakka-Suomen kansalais-

opiston hyödyntäminen• Iäkkäiden opetuksen

tukeminen (esim. tietotuvat)• Tietotekniikan alkeiden

opetus yli 60-vuotiaille• Ikäihmisten yliopiston

hyödyntäminen


Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä.

Visio: Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen

asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä myös Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä on kuitenkin edelleen vahvistettava. Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen tarjonta alueen oppilaitoksissa tulee säilyttää vähintään nykyisen tasoisena. Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

5.5. Sosiaalisten suhteiden osa-alue

Visio: Kaikille asukkailla on sosiaalinen turvaverkko

Työikäiset Nuoret

Varhaisaikuisuus Keski-ikä Nuoruus Ikääntyvät

Lapset Eläkeikä Lapsuus

Varhaislapsuus

12

1. Tavoitteet Perheillä on sosiaalisia

verkostoja Laadukas päivähoito Monipuoliset lasten ja nuorten

harrastusmahdollisuudet Perheiden sosiaalisia suhteita,

vanhemmuutta ja varhaista puuttumista tukevien työmenetelmien lisääminen

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen

2. Toimenpiteet Perheiden sosiaalisten

verkostojen tukeminen (ohjaus ja neuvonta)

Neuvolatoiminnan ja päivähoidon hyvä yhteistyö vanhemmuuden tukemisessa

Perhetyön lisääminen perheisiin Lasten

harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja tukeminen.

Eri viranomaistahojen hyvä ja monipuolinen yhteistyö (lasten-suojelu, vammaispalvelut ja päivähoito)

Seutukunnallinen lapsipoliittinen ohjelma

1. Tavoitteet Työttömien tai syrjäytyneiden

sosiaalisten verkostojen luominen Työhyvinvoinnin lisääminen

työpaikoilla

2. ToimenpiteetTyönantajien ohjaus tai koulutus

sosiaalisten verkostojen tärkeydestä (työilmapiiri, jaksaminen ym.) sekä perheiden ongelmatilanteiden huomioiminen ja sen vaikutus työelämään

Vanhemmuudesta ja sen vaati-muksista keskusteleminen yhteis-työssä päivähoidon, neuvolan, koulun ym. tahojen kanssa

Työttömien tai syrjäytyneiden tukeminen sosiaalisten verkostojen muodostamisessa, esim. erilaisilla kerhotoiminnoilla sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia erityisesti mielenterveyspuolella ja päihdetyössä.

1. Tavoitteet Sosiaalisten suhteiden

ylläpitäminen

2. Toimenpiteet Epävirallisen avun saaminen

sosiaalisissa verkostoissa takaa mahdollisimman pitkään kotona asumisen

Kuljetuspalvelut mahdollistavat sosiaalisten suhteiden yllä-pitämisen

Kotiin annettavat palvelut (ystäväpalvelu, tukihenkilö, omaishoitaja, kotipalvelu ym.)

Matalan kynnysten paikkojen, päiväkeskustoiminnan ja vanhustenpiirien järjestäminen

Seutukunnallisen Vanhuspoliittisen ohjelman päivittäminen

Seniorikahviloiden perustami-nen, yhteistyö järjestöjen ja seurakunnan kanssa

Visio: Kaikilla asukkailla on sosiaalinen turvaverkko

Elinkaaresta riippumattomatHarrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen edesauttavat sosiaalisten suhteiden muodostamista ja ylläpitoa kaiken ikäisillä. Samoin asukkaiden kohtaamispaikkojen perustaminen ja kehittäminen edistävät sosiaalista vuorovai-kutusta.

5.6. Itsensä toteuttamisen osa-alue

Työikäiset Nuoruus

Varhaisaikuisuus Keski-ikä Ikääntyvät Nuoruus EläkeikäLapset Lapsuus

Varhaislapsuus

Lasten ja nuorten itsensä toteuttamisen pääareenoita ovat koti, päivähoito ja vapaa-ajan erilaiset harrastukset. Lapsen itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, terveys, turvalliset ja toimivat sosiaaliset suhteet, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä aikuiset lapsen lähellä; vanhemmat, opettajat, hoitajat jne.

Yk:n lasten perusoikeuksissa yksi kulmakivi on osallisuus. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen luo sosiaalisia valmiuksia. Uudessakaupungissa on vuodesta 2001 ollut toiminnassa Nuorisovaltuusto, jonka tavoitteen on edistää nuorten osallistumista ja kuulemista Uudessakaupungissa sekä seutukunnassa. Nuorille on varattu mahdollisuus osallistua paikallista ja seutukunnallista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Vapaa-aikatoimessa kirjataan toteutuneet nuorten osallistumis- ja kuulemisasiat. Nuorilla on edustus koulutus-, kulttuuri-, vapaa-aika-, sosiaali- ja terveys-, ympäristö- ja lupa- sekä teknisessä että maaseutulautakunnassa. Lisäksi nuorilla on edustus Novidan (Vakka-Suomen ammatti-instituutti) johtokunnassa.

Aikuisten itsensä toteuttaminen on riippuvainen pitkälti työn ja vapaa-ajan suhteesta. Työ, vapaa-aika ja perhe ovat niitä toiminta-areenoita, joilla voi ilmaista itseään. Työikäisten itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat mm. toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet jne.

13

1. Tavoitteet Osallisuuden kasvattaminen Lapsen ja nuoren kuuleminen Lapsuuden säilyttäminen Nuorten työllistymisen

tukeminen

2. Toimenpiteet Osallistavien menetelmien

kehittäminen päivähoidossa ja koulussa

Kuulemismenettelyn kehittämi-nen päivähoidossa ja koulussa

Lapsen/nuoren ja heidän perheidensä kulttuurin huomioi-minen palveluissa, lapsuuden tukeminen ja mahdollistaminen vanhemmuuden tuen kautta

Alueellinen nuorisoverstas, pajakoulut

Nuorisovaltuustojen perustaminen kuntiin

1. Tavoitteet Elämän hallinnan

(kokemusperäisen ja konkreettisen) mahdollistaminen -> itsensä toteuttaminen

Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen

2. Toimenpiteet Oikein kohdennetut

sosiaalipalvelut Aikuisten

harrastusmahdollisuuksien järjestäminen huomioiden työssäkäyvät

1. Tavoitteet Omatoimisuuden tukeminen Itsemääräämisoikeuden

säilyminen Turvallisuuden lisääminen

2. Toimenpiteet Kotihoidon kehittäminen Omatoimisuuden

mahdollistaminen: koulutus, terveyskasvatus

Kuntakohtaiset vanhustyön strategiat

Vapaaehtoisjärjestöjen työn koordinointi tukemaan kunnallista vanhuspalvelua

Tekniikan tehokkaampi hyödyntäminen

Visio: Asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin

Vanhusten itsensä toteuttamisen areenat ovat pitkälti samat kuin työikäisten. Työn poisjäänti eläköityessä lisää vapaa-ajan osuutta. Ikääntyessä koti ja perheen parissa asuminen saattaa muuttua laitoshoidoksi, jossa kuitenkin itsensä toteuttaminen on edelleen tärkeää. Ikääntyneiden itsensä toteuttaminen mahdollistajista terveys nousee keskeiseksi. Silloin sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi mahdollistavat monta asiaa, joissa vanhus voi vaikuttaa, osallistua ja toteuttaa itseään. Muita itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat mm. sosiaaliset suhteet, toimeentulo, turvallinen ympäristö ja myös koettu sisäinen turvallisuus.

5.7. Hyvinvoinnin osa-alueiden keskeiset tavoitteet eli kärkitavoitteet

Hyvinvointipoliittisen ohjelman jokaisesta osa-alueesta on valittu keskeisimpiä toimenpiteitä, joita seutukunnassa pitäisi lähteä kiireellisimmin viemään eteenpäin.

Työn ja toimeentulon kannalta keskeisenä tavoitteena nähdään kansalaisten oman aktiivisuuden ja itsenäisen toimeentulon hankkimisen ensisijaisuus mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee edistää vajaakuntoisten työllistymistä, tukea ja kehittää työpainotteista koulutusta, työpajatoimintaa ja uusien työosuuskuntien saamista.

Terveyden osa-alueelta kantavaksi tavoitteeksi nähtiin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen. Lasten kohdalla tavoitteeseen voidaan päästä entistä paremmin lasten neuvolatoiminnan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun yhteistyöllä. Lisäksi lasten ja nuorten elämänhallinnan, terveystietouden ja liikuntatottumusten kehittäminen koulujen ja eri hallinnonalojen sekä järjestöjen yhteistyönä nähtiin keskeisenä toimenpiteenä. Työikäisten osalta erityisesti työttömien terveyspalvelujen kehittäminen on olennaista. Terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä tärkeää on myös omaehtoiseen terveydenhuoltoon, ravitsemukseen ja terveellisen liikkumiseen kannustaminen. Kuntoutus, huolenpito ja hoiva edistävät ikääntyvien osalta terveyttä ja arjessa selviämistä ja on kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alueessa keskeinen tavoite on seudun monimuotoisen elinympäristön säilyttäminen ja edelleen kehittäminen. Myös asukas- ja kyläyhdistystoiminnan tukeminen ja asukkaiden mielipiteiden huomioiminen ovat tärkeitä tavoitteita. Kulkemisen helppous ja palvelujen saatavuus pitää ottaa huomioon rakentamisessa. Elinkaariasumista tulisi edistää muun muassa kaavoituksellisen yhteistyön keinoin jo rakentamisvaiheessa. Uusien asukkaiden houkuttelemiseksi asumisen kustannukset tulisi pitää kohtuullisina. Lisäksi pitäisi panostaa asuinalueiden viihtyisyyteen, yhteisöllisyyteen ja edistää asukkaiden juurtumista seutukuntaan.

Elinikäisen oppimisen tukeminen on tärkein koulutukseen liittyvä tavoite. Lasten ja nuorten kohdalla oppilashuoltoa ja erityisopetusta kehittämällä voidaan tukea elinikäistä oppimista ja toisaalta ehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä. Seudulla toimivien oppilaitosten yhteistyön kehittäminen tehostaa seudun omia koulutuksellisia resursseja. Työelämän haasteisiin voidaan vastata yrityselämän ja opetuksen tiiviillä yhteistyöllä, järjestämällä koulutusta yritysten tarpeisiin sekä tukemalla nuorten ja työikäisten oppimista. Ikääntyvien oppimisessa keskeisenä tavoitteena on ns. tietotupa-toiminta, joka tukee aktiivista vanhusikää ja omatoimisuutta.

Yleisenä hyvinvointipoliittisena tavoitteena voidaan pitää sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja niiden solmimisen edistämistä. Sosiaaliset suhteet luovat turvaverkkoa. ”Luonnollista” turvaverkkoa tukemaan ja täydentämään tulee kehittää menetelmiä perheiden sosiaalisten suhteiden, vanhemmuuden ja varhaisen puuttumisen tukemiseen. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja tukeminen edistävät tavoitetta. Epävirallisen avun, järjestötyön ja kolmannen sektorin hyödyntäminen erityisesti vanhustyössä edistää sosiaalisten suhteiden ylläpidon tavoitetta.

14

Itsensä toteuttamisessa keskeinen tavoite on kaiken ikäisten osallisuuden edistäminen. Itsensä toteuttaminen, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja vaikutusmahdollisuudet omassa asiassa kulkevat läpi kaikkien hyvinvointiosa-alueiden. Erityisesti lasten ja nuorten kuulemisen ja osallisuuden lisäämiseksi pitää kehittää menetelmiä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on iso haaste kaiken kaikkiaan ja yhteensovittamista parantamalla voidaan edistää itsensä toteuttamista laaja-alaisesti. Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut ovat keskeinen väline itsensä toteuttamisen tukemisessa erityisesti silloin, kun ihminen kohtaa hyvinvointiaan uhkaavia vaikeita riskitilanteita.

6. TAULUKKO KÄRKITAVOITTEISTA JA TOTEUTUNEISTA/ SUUNNITELLUISTA TOIMENPITEISTÄ VUOSINA 2005-2007

Seuraavassa taulukossa on esitetty Vakka-Suomen hyvinvointistrategian kärkitavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi toteutuneet/suunnitellut toimenpiteet vuosina 2005-2007.

Hyvin-voinnin osa-alueet

Tavoitteet Vastuutaho

Toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet vuosina 2005-2007

Toimeentulo ja työ

Työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen alueet Vakka-Suomi on

kansainvälistyneen teollisuustuotannon alue, jossa erikoistutaan metalliteollisuuteen ja elintarvikealaan. Aluekeskusohjelman päätavoitteena on näiden alojen työpaikkojen ja yritysten lisääminen sekä tuotannon arvon kasvattaminen.

Työpainotteisen koulutuksen ja työpajatoiminnan tukeminen ja kehittäminen

Uusien työosuuskuntien saaminen

Vajaakuntoisten työllistymisen edistäminen

Alue-keskus-ohjelma

Sosiaalijaos

Aluekeskusohjelma Erilliset ohjelmaraportit luettavissa

osoitteessa: www.vakka-suomi.fi >aluekeskusohjelma

Sosiaalijaos Selvitys: Palke5:n toiminnan

kehittäminen v. 2005 Sosiaalisen työllistämisen

seudullinen kehittämistyö Vakka-Suomessa –hanke alkaa syksyllä 2007. (Sosiaalialan kehittämishanke)

Taivassalon kunta Vammaisten päivä- ja työtoiminta-

keskus Messi perustettu v.2006 Kunta on mukana Kehitys-

vammaisten palvelusäätiön organisoimassa "Päivätoiminnan kehittäminen" –hankkeessa.

15

http://www.vakka-suomi.fi/




TerveysTerveyden edistäminen

Lasten neuvolatoiminnan kehittäminen hyvinvointi-neuvolaksi

Kaikkien työikäisten, erityisesti työttömien, terveyspalvelujen kehittäminen

Lasten ja nuorten elämän-hallinnan, terveystietouden ja liikuntatottumusten kehittäminen koulujen ja eri hallinnonalojen sekä järjestöjen yhteistyönä

Ikääntyvien arjessa selviytymisen tukeminen

Sosiaali- ja terveysjaosto

Neuvola-toimi

Sosiaali-jaos

Vapaa-ajan toimet

Terveydenhuolto Vakka-Suomen osaava

terveydenhuolto –hanke v. 2005-2007

Vanhustenhuollon hoitoreitit -projekti ja loppuraportti v.2005

Vakka-Suomen seutukunnan neuvo-loiden perhetyön hanke v. 2006-2007

Sosiaali- ja terveysjaosto: Vakka-Suomen hyvinvoinnin haasteet –seminaari 20.4.2007

Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus: Sykettä Sydämeen –hanke

Laitilan kaupungin, Pyhärannan, Taivassalon ja Kustavin kuntien sosiaalitoimet ja Vehmaan Palvelukeskussäätiö: Kuntoutumista edistävä työote vanhustyössä –TYKES-hanke suunnitteilla

Laitilan kaupungin sosiaalitoimi, Laitilan-Pyhärannan ktt ky ja Laitilan terveyskoti:Digame-hanke v. 2006-2007,

Laitilan kaupunki: Kunnonkukko – elintapasairauksien ennaltaehkäisyhanke

Laitilan kaupunki ja Laitilan-Pyhärannan terveyskeskus: Opitaan yhdessä –TYKES-hanke suunnitteilla

Pyhärannan kunnan sosiaalitoimi ja Laitilan Pyhärannan ktt ky: Pyhärannan kunta osallistuu

valtakunnalliseen kotihoitokokeiluun 1.4.2006 - 31.12.2008. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi, joka toimii peruspalvelulautakunnan alaisuudessa.

Uudenkaupungin vapaa-aikatoimi V. 2007 strategiaan on kirjattu tavoite

terveysliikunnan lisäämisestä Liikuntatutkimus v. 2007 (vuoden

2004 seurantatutkimus) Uimahallin asiakastyytyväisyyttä

mitattu useiden vuosien ajan, viimeksi v.2006, kävijämäärää kasvatettu v. 2002-2006 n. 18 %

Terveysliikunta-aiheiset luennot Erityisryhmien liikunnanohjaajan viran

säilyttäminen on nähty tärkeänä

16

3-9 –luokkalaisten iltapäivätoiminta v. 2005 lähtien, yhtenä tavoitteena liian vähän liikkuvien lasten aktivointi

17




Rakennettu ympäristö, luonto jaasuminen

Alueen monimuotoisen elinympäristön kehittäminen ja hyödyntä-minen.

Sopiva asumismuoto kaikenikäisille

Turvallinen ja viihtyisä ympäristö ja elinolosuhteet

Rakentamisen ja kaavoituksen elinkaariajattelun toteuttaminen.

Rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen ja huomioiminen kaavoituksessa.

Asumisen kustannusten kohtuullisuus ja alueen houkuttelevuus

Asumisen yhteisöllisyyden edistäminen, asukas- ja kyläyhdistystoiminnan kehittäminen

Esteetön liikkuminen

Tekninen jaosto

Kulttuuri-toimet

Vanhus-neuvos-tot

Seutukunnan asuntojen hintataso maan edullisimpien joukossa

Maaseudun kehittämisohjelmat, joihin sisältyy kylien kehittäminen, löytyvät sivuilta:www.ravakka.fi (Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Vehmaa)www.sameboat.fi/leader_fin1.htm (Taivassalo ja Kustavi)

Uudenkaupungin kaupunki Esteettömyyskartoitus v. 2006 ja

toimeenpanosuunnitelmien tekemi-nen ja toteuttaminen v. 2007 alkaen

Kyläyhdistysten kyläsuunnitelmat tehty v. 2005

Alueohjelmaa laaditaan

Laitilan kaupunki: Kauppilan umpipiha – aitoa menneisyyttä –hankkeessa kehitetään ja korjataan Kauppilan umpipihaa

Vuonna 2006 perustettu Taivassalon vanhusneuvosto edistää asuin- ja palveluympäristön vanhusystävällisyyttä.

Koulutus

Elinikäinen oppiminen

Oppilashuollon ja erityisopetuksen kehittäminen

Oppilaitosten alueellisen yhteistyön kehittäminen

Yrityselämän ja opetuksen yhteistyön kehittäminen

Iäkkäiden opetuksen tukeminen (esim. tietotuvat)

Koulutus-jaosto

Koulujen oppilas-huolto

Sosiaali-jaos

Koulutusjaosto Vakka-Suomen kansalaisopisto aloitti

toimintansa v. 2007 Musiikkiopiston toiminta-alue

laajentuu koko seutukuntaan 1.8.2007 (Taivassalo ja Kustavi mukaan)

Suunnitteilla seudullinen opiskeluhuollon kehittämishanke

Sosiaalijaos Suunnitteilla seudullinen

täydennyskoulutusmalli vanhustyöhön, päivähoitoon ja sosiaalityöhön (VASOKE-hanke v.2005-2007)

Uudenkaupungin opetustoimi JOPO, joustavan opetuksen 7-9 –

luokat v. 2006 lähtien, vapaa-aika toimen nuoriso-kuraattori mukana moniammatillisessa yhteistyössä

Laitilan kaupunki Uusi kirjasto avattiin v. 2006

18

http://www.sameboat.fi/leader_fin1.htm

http://www.ravakka.fi/




Sosiaaliset suhteet

Perheiden sosiaalisten suhteiden, vanhemmuuden ja varhaisen puuttumisen tukeminen

Epävirallisen avun/ järjestötyön hyödyntäminen vanhustyössä

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen

Harrastustoiminnan kehittäminen

Asukkaiden kohtaamispaikkojen perustaminen ja kehittäminen

Sosiaali- ja terveys-jaosto

Kulttuuri-toimet

Vapaa-ajantoimet

Sosiaalijaos ESSO-hanke v. 2005-2006 Vammaispalveluiden

palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa v. 2004-2006

ASPA:n Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asuminen ja palvelujen tarve Vakka-Suomessa –selvityshanke v. 2005-2006

Kaverista huoli –hanke v. 2006-2007 Vakka-Suomen sosiaalitoimien seutu-

kehityshanke VASOKE (v.2005-2007)

Alueellinen päihdetyöryhmä: Seutukunnallinen päihdestrategia valmisteilla

Vehmaan, Pyhärannan, Taivassalon ja Kustavin kunnat: Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais-Suomen kunnissa-hanke v. 2006-2008

Uudenkaupungin kaupunki on mukana: Lastensuojelun sijaishuollon

kehittäminen Varsinais-Suomen kunnissa v. 2005-2007,

Suunnitelmallinen perhehoito –hanke v. 2005-2007,

MLL:n Vauvaperhe-hanke v. 2005-2008

Rike-projekti v. 2004-2006 (Vakka-Suomen mielenterveysseura ry).

Laitilan kaupunki Mukana Vammaispalveluiden

seudullinen kehittäminen työ- ja päivätoiminnan kehittämis-hankkeessa v. 2004-2006,

Laitilan kaupunki käynnisti v. 2006 seutukunnallisen vammaispalvelun työparitoiminnan

Rauman, Uudenkaupungin, Laitilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien päihdepalveluiden selvitys v. 2006

Vakka-Suomen omaistyön neuvottelu-kunnan perustaminen keväällä 2007

Uudenkaupungin vapaa-aikatoimi: 3-9 –luokkalaisten iltapäivätoiminta v. 2005 lähtien, tavoitteina mm. yksinolon vähentäminen ja harrastusten lisääminen

Hyvin- Tavoitteet Vastuu Toteutetut ja suunnitellut 20

voinnin osa-alueet

taho toimenpiteet vuosina 2005-2007

Itsensä toteuttaminen

Osallisuuden edistäminen

Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus

Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Harrastustoiminnan kehittäminen

Vapaa-ajan toimet

Kulttuuri-toimet

Sosiaali-jaos

Kuntien henkilös-hallinnot

Järjestöt

Kulttuurijaosto Seutukunnallinen Kulttuuri voima-

varaksi –hanke (tavoitteena kulttuurin toimijoiden yhteen saattaminen ja palveluiden kehittäminen)

Uudenkaupungin vapaa-aikatoimi Uudenkaupungin nuoriso-valtuuston

toiminnan vahvistaminen lautakuntatyöskentelyssä

Nuorten viihtyvyys- ja hyvinvointikysely 4., 6. ja 8. luokan oppilaille joka toimen vuosi, viimeksi v. 2006

Lasten kuu –marraskuu: paljon tapahtumia lapsiperheille, lasten kuuleminen piirustus- ja kirjoituskilpailun kautta

Uudenkaupungin Nuoriso- ja liikuntajärjestöparlamentti toiminut v. 2006 lähtien. Vapaa-aikalauta-kunnan asiantuntijaelin, 11 jäsentä järjestöistä, tapaamiset 3-4 krt/ vuodessa

Kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelut –tiedotus- ja markkinointijulkaisu kaksi kertaa vuodessa v. 2007 lähtien (v. 2005-2006 vapaa-aikatoimen oma julkaisu)

Vapaa-ajan järjestöillä on merkittävä rooli harrastus- ja liikuntapalveluiden tuottamisessa.

7. OHJELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA MITTARIT

7.1. Ohjelman toteutus ja seuranta

Ohjelman toteutus tarkoittaa käytännössä ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön.

Ohjelman toteutukseen kuuluu toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen, eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen tekeminen. Hyvinvointitilinpäätös koostuu seuraavista osista:

1) Tilastokatsaus. Hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty vähintään kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais-Suomen ja koko maan luvut. Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa.

2) Sosiaalijaoksen arvio asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Sosiaalijaoksen laadullinen arvio täydentää tilastoista saatua tietoa siitä, missä asioissa ollaan edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa.

21

Muita Vakka-Suomen seutukunnassa käytössä olevia hyvinvoinnin mittareita:

Efeko Oy tuotti Menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Vakka-Suomen seutukunnalle ja seutukunnan kunnille syyskuussa 2006. Menetetyt elinvuodet –indeksi on yksi tapa kuvata sitä, mikä on väestön hyvinvoinnin tila: mitä paremmin väestö voi, sitä vähemmän menetetään turhaan elinvuosia. Tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä esim. väestön hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista ja muutoksen vaihtoehtoisista kustannuksista.

Kouluterveydenhuollon kysely tehdään Vakka-Suomen kunnissa vuosittain tai joka toinen vuosi. Niissä kunnissa, joissa kysely tehdään vuonna 2007, tulokset ovat saatavilla syksyllä 2007.

7.2. Ohjelman mittarit eli hyvinvointi-indikaattorit

Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja, kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus 1995 - 2003 –raportissa (Varsinais-Suomen ”Syrjästä toiminnan keskipisteeseen” eli Syke2004 -hanke). Osa nykyisistä indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit (esim. ”osuus vastaavan ikäisistä ja 1000 0-17 v. kohti”). Lisäksi v. 2007 otettiin mukaan uusia indikaattoreita.

Turun ammattikorkeakoulun HYVI-hankkeessa (1.2.2004–28.2.2007) kerättiin pitkälti em. indikaattoreita vastaavia tilastotietoja koko Varsinais-Suomen alueelta. HYVI-hankkeessa oli mukana esim. kuntatalouden sekä sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin liittyviä indikaattoreita. HYVI-hankkeen tilastotiedot kootaan valtakunnallisista tietokannoista (SOTKAnetistä ja SOTKAsta), joten esim. vuonna 2006 HYVI-raportissa uusimmat tilastotiedot ovat vuodelta 2004. HYVI-hankkeessa on v. 2006 syksystä asti kerätty myös asukkaiden kokemuksellista hyvinvointitietoa hyvinvoinnin eri osa-alueiden mukaisesti. Ensimmäisen asukaskyselyn tulokset ovat saatavilla keväällä 2007. Varsinais-Suomen hyvinvointitilastotietoja tullaan keräämään ja koostamaan tiiviimpään raporttimuotoon Turun ammattikorkeakoulun toimesta jatkossakin, mihin liittyvät toimintatavat täsmentyvät vuoden 2007 aikana. (Elina Vuorio, Turun amk, Hyvinvointipalvelut.)

HYVINVOINTIPOLIITTISEN OHJELMAN INDIKAATTORIT /HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVÄT INDIKAATTORIT

1. VäestöVäestön määrä 31.12. Väkimäärän muutos edellisestä vuodesta0 – 6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 – 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstäYksin asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä

22

Huoltosuhde (0 – 14-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa 15 - 64-vuotiasta kohti)Ennusteet vuodelle 2015 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta 2004 – 2015 Ennusteet vuodelle 2015 alle 6-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden osuuksista ja niiden muutoksista

2005 - 2015 ja huoltosuhteesta vuodelle 2015 Keskiasteen koulutuksen1 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistäKorkea-asteen koulutuksen2 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä

2. Terveys ja sairastavuusErityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä (lkm/1000 asukasta)Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden

aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä joulukuun lopussaTyökyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt)3

Psykiatrian avohoitokäyntien määräPerusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määräDepressiolääkkeistä korvausta saaneiden 18-24 –vuotiaiden määrä Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 –vuotiaillaHoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 17-74 -vuotiallaPäihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden

määräPäihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä

3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskitLastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten määrä vuoden aikanaSijoitettujen 0-17 –vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavan ikäisistä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 4. PienituloisuusToimeentulotukea saaneita asukkaita vuoden aikanaToimeentulotukea saaneiden osuus asukkaista Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on alle 30-vuotiasToimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies 30 - 49-vuotiasToimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies 50 - 64-vuotiasToimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies yli 65-vuotiasToimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 1 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 2 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet.3 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta.

23

Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltaja-kotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa/asukas Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäluokasta Velkajärjestelyhakemusten määräPeruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana

5. Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneetTyöllisten osuus väestöstäTyöttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikanaTyöttömyysaste 31.12.Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä 31.12.Nuorisotyöttömyysaste (osuus 15 – 24-vuotiaista) 31.12.Työttömyyseläkkeiden saajien määräKoulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 –vuotiaiden määrä

6. Asunto-olot ja asunnottomuusAsunnottomia yksinäisiäAhtaasti asuvien4 lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista

7. RikollisuusPoliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä

44. Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö.

24

vakka-suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma ... · web viewkouluterveydenhuollon kysely tehdään...

Documents