uusi pdf eli painomatsku - sorf.fi · julkaisija • publisher suomen röntgenhoitajaliitto ry pl...

PB 1

Kliininen Radiografiatiede

1 /2013 / Journal of Clinical Radiography and Radiotherapy / Volume 7

UUSI pdf eli painomatsku........

2 3Kliininen Radiografiatiede 2013 Journal of Clinical Radiography and Radiotherapy 2013

Kliininen Radiografiatiede-lehti on Radiografian Tutkimusseura ry:n ja Suomen Röntgenhoitajaliitto ry:n julkaisu, jonka tarkoituksena on välit-tää kliinisestä radiografiatieteestä uusinta tietoa ja välittää sen tutki-mustuloksia sekä toimia tieteellisenä keskustelufooruminan. Lehti julkaisee kliinisen radiografiatieteen käytännöstä, koulutuksesta ja tut-kimuksesta alkuperäisartikkeleita sekä tutkittuun tietoon perustuvia katsauksia, tapausselostuksia alaan liittyvistä kehittämistöistä sekä akateemisten opinnäytetöiden (pro gradu-tutkielmat, lisensiaattityöt, väitöskirjat) lyhyitä esittelyitä.

Toimituskunta • Editorial boardAronen Hannu, ProfessoriHenner Anja, TtTJussila Aino-Liisa, TtTNiemi Antti, TtTSiiskonen Teemu, FTTenhunen Mikko, DosenttiWalta Leena, TtT

Toimituksen osoiteEditorial Address Kliininen RadiografiatiedeSuomen Röntgenhoitajaliitto ryPL 14000060 Tehy

Toimitusihteeri Editorial AssistantKatariina KortelainenPuh. 0400 231 791Email: katariina.kortelainen(at)

Julkaisija • PublisherSuomen Röntgenhoitajaliitto ryPL 14000060 TehyPuh. 0400 231 791Tel. +358 400 231 791Email: katariina.kortelainen(at) suomenrontgenhoitajaliitto.fiSociety of Radiographers in Finland

Päätoimittaja • Editor-in-Chief Eija Metsälä, FT Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Metropolia Ammattikorkeakoulu PL 4033 00079 Metropolia Tel. +358 50 377 8177 Email: eija.metsala(at)metropolia.fi Helsinki Metropolia University of Applied Sciences FI-00300 Helsinki Finland suomenrontgenhoitajaliitto.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kliininen Radiografiatiede-lehtiSuomen Röntgenhoitajaliitto ry PL 14000060 TehyEmail: katariina.kortelainen(at)suomenrontgenhoitajaliitto.fi

Tilaushinnat 10 e/vuosi Suomessa ja Skandinavian maissa Taitto Sanakuva PainopaikkaPainotalo Miktor Oy ISSN 1797-142X

Kliininen Radiografiatiede Journal of Clinical Radiography and Radiotherapy


Tämän Kliininen Radiografiatiede -lehden artikkeleissa tulee ilmi röntgenhoitajan toi-menkuvan moninaisuus. Siihen kuuluu työs-kentely diagnostisen kuvantamisen ja terapeuttisen radiografian eri modaliteetissa huolehtien potilaan hoidollisista tarpeista, potilas- ja säteilyturvallisuudesta ja säteilyn-käytön optimoinnista. Nykyaikaisella röntgen-hoitajalla tulee lisäksi laaja laitetekninen ja lääkehoidollinen osaaminen, olla hyvät viestin-tävalmiudet ja kielitaito sekä kyky itsensä kehittämiseen ja johtamiseen näyttötiedon pohjalta. Tästä listasta unohtui varmasti vielä jotakin mutta siinä vain muutamia meiltä rönt-genhoitajilta vaadittavia tietoja ja taitoja jotka sitten työssä yhdistyvät osaamiseksi.

Me alan opettajat olemme joka vuosi tottu-neet pohtimaan röntgenhoitajien osaamisalu-eita vuotuisessa opetussuunnitelmatyössä ja hyvä niin. Euroopan tasolla sitä on pohtinut European Ferderation of Radiographer Socie-ties joka lausuu alkuvuodesta julkaistussa sta-tementissaan seuraavaa ‘’Radiographer education therefore requires that the curricu-lum covers a wide range of scientific, medical, pathological, sociological, ethical and technical subjects together with the development of appropriate clinical skills. The curriculum should also include the development of rese-arch and audit skills to ensure the constant improvement of service quality for the benefit of service users.’’ (2012.1 EFRS Statement on RADIOGRAPHY EDUCATION IN EUROPE). EFRS Henre Educational Wing on lisäksi parin viime vuoden aikana valmistellut tämän vuoden marraskuussa julkistettavan Bench-marking -dokumentin jonka toivoo yhdenmu-kaistavan röntgenhoitajakoulutuksia Euroopassa. Tuossa dokumentissa röntgenhoi-tajan toimenkuva näyttäytyy laaja-alaisena huomioiden diagnostiikan ja sädehoidon ja korostaen röntgenhoitajan hoitamis-, tutki-

mus- ja kehittämisosaamista. Näistä asioista saamme kuulla globaalista tulokulmasta 12.6.2014 ISRRT-kongressin yhteydessä Hel-singissä järjestettävässä Educational Summi-tissa. Kuulemme siellä paitsi maailman eri oppilaitoksissa röntgenhoitajakoulutuksessa käytettävistä pedagogista malleista ja ammat-titaitoa edistävän harjoittelun järjestämisen tavoista, myös siitä kuinka alan tieteellinen jatkokoulutus eri maissa on järjestetty. Kliini-sen Radiografiatiede -lehden päätoimittajan sekä kyseisen tapahtuman koordinaattorin ominaisuuksissa toivotan teidät tervetulleeksi tapahtumaan!

Eija Metsälä Päätoimittaja

Eurooppalainen radiografian alan osaaja


In the articles of this issue the wide perpective and competency needs of European radiographer is to be seen. European Ferderation of Radiographer Societies states about the issue the following ‘’Radiographer education therefore requires that the curriculum covers a wide range of scientific, medical, pathological, sociological, ethical and technical subjects together with the development of appropriate clinical skills. The curriculum should also include the development of research and audit skills to ensure the constant improvement of service quality for the benefit of service users.’’ (2012.1 EFRS Statement on RADIOGRAPHY EDUCATION IN EUROPE). EFRS Henre Educational Wing has worked amongst this issue during last years and finally in November 2013 it will release the Benchmarking document for Rafiography education in Europe. The viewpoint to radiographers work and competencies in that document is wide comprising diagnostic and therapeutic radiography and emphaisizing radiographers nursing and research and development competencies. About these issues we will hear also in the ISRRT congress Educational Summit organized 12.6.2013 in Helsinki. So please book this in your calenders already now! As Editor in Chief of this Journal and coordinator of the happening I invite you to join us there.

Eija MetsäläEditor in Chief

European radiographer


Sari KukkeenmäkiTtM -opiskelija, röntgenhoitajaMNSc -student, radiographerTampereen yliopistoTerveystieteiden yksikkö, [email protected]

Mira Palonen

TtM, yliopisto-opettajaMNSc, university instructor Tampereen yliopistoTerveystieteiden yksikkö, [email protected]

Päivi Åstedt-Kurki

THT, professoriPhD, professorTampereen yliopisto, PSHP/yleishallintoTerveystieteiden yksikkö, [email protected]

Tiivistelmä

Eturauhassyöpäpotilaan sädehoitojakso kestää useita viikkoja ja hoitoja annetaan päivittäin. Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tiedontarpeita sädehoi-don aikana on tutkittu Suomessa vähän, vaikka sädehoito on useimmille eturauhas-syöpäpotilaille ensisijainen hoitomuoto ja eturauhassyöpä yleisin diagnosoitu miesten syöpäsairaus. Tämän tutkimuksen tarkoi-

tuksena oli kuvata röntgenhoitajien käsityk-siä eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tiedontarpeista sädehoitojakson aikana. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoi-mina yksilöhaastatteluina sädehoitotyötä tekeviltä röntgenhoitajilta (n=10) syksyn 2012 aikana ja se analysoitiin aineistolähtöi-sellä sisällönanalyysillä. Hoitajien käsityk-sen mukaan potilaat tarvitsivat tietoa hoidon aikana ilmenevistä sivuvaikutuksista, hoidon aikaisista rajoituksista, tarjolla ole-vista tukipalveluista, sädehoidon turvalli-suudesta ja vaikuttavuudesta sekä jatkohoidon toteutuksesta. Läheiset tarvitsi-vat tietoa odotettavissa olevista perheen arkea muuttavista ongelmista tai potilaan fyysisistä muutoksista. Tutkimuksen tulok-set tuovat lisätietoa terapeuttisen radiogra-fiatyön kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää röntgenhoitajien koulutuksessa ja työssä, terapeuttisen radiografiatyön johtamisessa ja henkilöstön kehittämisessä.

Avainsanat: Eturauhassyöpäpotilas, säde-hoito, läheinen, tiedontarve

AbstractThe radiation treatment of prostatic cancer patients lasts several weeks and treatments are given daily. The informational needs of prostatic cancer patients and their family members during radiation treatment has not been studied much in Finland, even though

Röntgenhoitajien käsitykset eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tiedontarpeista sädehoitojakson aikana


radiation treatment is the primary treat-ment for most prostatic cancer patients, and prostatic cancer is the most commonly diag-nosed cancer among men. The aim of this study was to describe the radiographer’s con-ceptions of the informational needs of the prostatic cancer patients and their family members during radiation treatment. The data was gathered as open personal inter-views of radiographers working with radia-tion treatment (n=10) during the autumn of 2012 and it was analysed by using inductive content analysis. According to the radiog-raphers the patients needed information about the side effects of the treatment, limi-tations caused by the treatment, measures of support services available, the safety and effectiveness of the treatment and the execu-tion of the follow-up treatment. The family members needed information on the expected problems of everyday life, or the patient’s physical changes. The research pro-vides new information to therapeutic radiog-raphy. The results can be utilized in radiographers education and work, and when developing personnel and leadership of the-rapeutic radiography.

Keywords: Prostatic cancer patient, radia-tion treatment, family member, information need

Tutkimuksen lähtökohdat

Eturauhassyöpä on Suomessa väestön tavallisin syöpäsairaus. Siihen sairastuu vuosittain lähes 5000 miestä ja se on pää-asiallisesti iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten sairaus. (Saarelma 2013.) Lähes joka toinen syöpäpotilas saa sädehoitoa syö-päkasvaimen tai sen etäpesäkkeiden pie-nentämiseksi ja oireiden vähentämiseksi (Johansson 2013). Eturauhassyövän hoito määräytyy syövän koon, levinneisyyden sekä potilaan iän ja muiden sairauksien mukaan yhdessä potilaan kanssa neuvotel-len (Saarelma 2013). Potilaat tarvitsevat tietoa, jotta he tietävät terveytensä tilan-

teen ja pystyvät päättämään hoidostaan (Anker ym. 2011).

Syöpään sairastumisen ja siihen saatujen hoitojen tiedetään heikentävän potilaiden elämänlaatua (Lehto ym. 2010; Harju ym. 2011; Hautamäki-Lamminen ym. 2013). Myös läheiset joutuvat tasapainottelemaan oman jaksamisensa ja potilaan tukemisen välillä (Ervik ym. 2013; Turner ym. 2013). Hoitajien tehtävänä on antaa potilaille ja heidän läheisilleen tietoa sekä tukea heitä selviytymään sairaudesta (Leino 2011).

Syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tie-dontarpeita ja tiedonsaantia on tutkittu laa-jalti kansainvälisesti (Queenan ym. 2010; Carter ym. 2011). Tutkimukset osoittavat, että potilaat ja läheiset odottavat saavansa tietoa hoitohenkilökunnalta, mutta tiedon-saanti on ollut riittämätöntä (Ross ym. 2013). Suomalaisten eturauhassyöpäpotilai-den, heidän läheistensä ja röntgenhoitajien osalta aiempaa tutkimustietoa on käytettä-vissä niukasti. Koska eturauhassyöpä kos-kettaa yhä useampaa yksilöä ja parisuhdetta, on tärkeää selvittää suomalaisten röntgen-hoitajien käsityksiä eturauhassyöpäpotilai-den ja heidän läheistensä tiedontarpeista.

Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet

ja tutkimustehtävät

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata röntgenhoitajien käsityksiä eturau-hassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tiedontarpeista sädehoitojakson aikana. Tut-kimuksen tavoitteena oli kehittää eturau-hassyöpäpotilaiden kokonaisvaltaista hoitoa, jolla voidaan edistää sekä potilaiden että perheen sairaudesta selviytymistä.

Tutkimustehtävät olivat:1. Millaisia tiedontarpeita eturauhassyö-päpotilailla oli sädehoitojakson aikana,2. Millaisia tiedontarpeita eturauhassyö-päpotilaiden läheisillä oli sädehoitojakson aikana.


Tutkimusmenetelmä

Kohderyhmä ja aineiston keruuTutkimuksen kohderyhmänä olivat sädehoi-totyötä tekevät röntgenhoitajat (n=10). Tut-kimukseen valittiin kaksi Etelä-Suomessa sijaitsevan keskussairaalan sädehoitoyksik-köä, joissa osastonhoitaja jakoi röntgenhoi-tajille kirjallisen tiedotteen tutkimuksesta. Tutkimukseen halukkaat röntgenhoitajat ilmoittautuivat tutkijalle osastonhoitajan kautta. Tutkimukseen osallistujat haastatel-tiin erikseen heidän omalla työpaikallaan. Tutkimukseen osallistuneiden naisröntgen-hoitajien ikä vaihteli 25 ja 65 ikävuoden välillä, työkokemus 1 ja 15 vuoden välillä.

Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla yksi-löhaastatteluilla syksyn 2012 aikana (Ron-kainen ym. 2011). Haastattelussa käytettiin avoimia kysymyksiä, joissa vastausvaihtoeh-toja ei ollut valmiiksi muotoiltu. Haastatte-lun avoimina kysymyksinä käytettiin tutkimustehtäviä. Haastattelu oli keskuste-lunomainen tilanne, jossa haastattelijalla oli mahdollisuus kysyä uusia kysymyksiä haas-tateltavan vastausten perusteella. (Vuorela 2005.) Litteroitua aineistoa kertyi yhteensä 52 tekstisivua (Times New Roman 12, rivi-väli 1,5).

Aineiston analyysiAineisto analysoitiin induktiivisella sisällön-analyysillä. Ennen analyysiprosessin aloitta-mista määriteltiin analyysiyksiköksi sellaiset lauseet tai lauseiden muodostamat kokonaisuudet, joiden sisällöllä oli merki-tystä tutkimuksen tarkoituksen kannalta ja ne vastasivat tutkimuskysymyksiin. Aineis-toon tutustuttiin lukemalla se useaan ker-taan. Tavoitteena oli ymmärtää aineiston todellinen sisältö. (Tuomi & Sarajärvi 2009). Merkitykselliset lauseet alleviivattiin ja koo-dattiin. Koodatut alkuperäisilmaukset (207 kpl) pelkistettiin. Samaa asiaa kuvaavista ilmaisuista muodostettiin alaluokkia, jotka nimettiin niiden sisältöä kuvaavalla nimellä (Taulukko 1). Ryhmittelyä jatkettiin yhdistä-mällä samansisältöiset luokat ja muodosta-malla niistä yläluokkia. Yläluokat yhdistettiin pääluokiksi. (Polit & Beck 2012.)

Alkuperäiseen aineistoon palattiin useasti analyysin aikana yhteyden säilyttämiseksi ja tulkinnan oikeellisuuden varmistamiseksi. Tutkimuksen tulokset muodostuivat aineis-toa kuvaavista luokista. (Tuomi & Sarajärvi 2009.)

Tulokset

Eturauhassyöpäpotilaan tiedontarpeet röntgen-hoitajien kuvaamana

Röntgenhoitajien käsityksen mukaan etu-rauhassyöpäpotilaat tarvitsivat tietoa sädehoi-don aikaisista rajoituksista ja sivuvaikutuksista, sädehoidon turvallisuudesta ja vaikuttavuu-desta sekä sädehoitosuunnitelmasta ja laite-tekniikasta. Röntgenhoitajilta kysyttiin myös tarjolla olevista tukipalveluista sekä potilaan kokonaishoidon turvaamisesta. (Taulukko 2.)

Röntgenhoitajat kertoivat, että potilaat luu-livat sädehoidon rajoittavan heidän arkeaan siten, että työssäkäynti tai autolla ajo olisivat kiellettyjä hoidon aikana. Myös liikuntahar-rastusten sekä muiden vapaa-ajan viettoon liittyvien aktiviteettien luultiin olevan kiellet-tyjä sädehoidon aikana. Lisäksi nautinto- ja ravintoaineiden rajoitukset kiinnostivat poti-laita. Etenkin alkoholin käytön rajoituksista kysyttiin.

”Sit lenkillä käynnistä, saako käydä lenkillä, saako käydä saunassa, käydä uimassa, kaikkii täl-lasta, saako ottaa lasin viiniä” (H 6)

Sädehoidon sivuvaikutusten pysyvyys ja hoito olivat potilaiden yleisimmät huolenaiheet. Sivu-vaikutukset, joista röntgenhoitajat kertoivat potilaille, olivat erilaiset virtsaamis- ja ulosta-misongelmat. Lisäksi potilaat halusivat tietää hoidon aiheuttamista vireystilan muutoksista. Etenkin univaikeuksien ja väsymyksen hoidosta ja lääkityksestä sekä sivuvaikutusten pysyvyy-destä keskusteltiin röntgenhoitajien kanssa. Sairauden tai sädehoidon mahdollisesti aiheut-tamat seksuaalisuuden muutokset olivat poti-laille tärkeitä aiheita. Röntgenhoitajilta kysyttiin, voiko sairaus tai hoito muuttaa seksu-aalista minäkuvaa tai voiko ilmaantua seksuaa-lisia toimintahäiriöitä.


Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus Alaluokka

”No kyllä se ensimmäinen kysymys vähäsenkin 50-luvulla syntyneillä miehillä on tämä peniksen toiminta, erektio”

”Se että kysymään erektio-ongelmista”

”Ne kyselee, että miten potenssi säilyy, koska jossain vaiheessa ne kyseli sitä enemmän”

”Tietysti vähän nuorempiikin mut heitä sit just tää potenssin säilyminen kiinnostaa enemmän”

”No,nuoremmat on ehkä potenssista huolissaa”

”Mä oon kuullu, että et niinko näistä impotenttivaikeuksista että et he tuleeks niitä”

”Potenssiongelmista tulee joskus kyse”

”Että pystyykö sukupuolisuhteeseen vai eikö pysty”

”No ehkä se on tää että voiko olla yhdynnässä”

Ensimmäinen kysymys on peniksen toiminta, erektio

Kysytään erektio-ongelmista

Kysytään miten potenssi säilyy

Nuorempia potilaita kiinnostaa potenssin säilyminen

Nuoremmat potilaat ovat potenssista huolissaan

Kysytään tuleeko impotenssivaikeuksia

Potenssiongelmista tulee kysymyksiä

Kysytään pystyykö sukupuolisuhteeseen

Kysytään voiko olla yhdynnässä

Sairauden tai sädehoidon aiheuttamat seksuaaliset toimintahäiriöt

Taulukko 1. Esimerkki aineiston analyysistä.


Alaluokka Yläluokka Pääluokka

Kielletyt tai vältettävät arkiset askareet Fyysisen rasituksen

rajoituksetSädehoidon aikaiset Rajoitukset

Kielletyt tai vältettävät harrastukset

Nautintoaineiden käytön rajoituksetRavintoaineiden rajoituksetRuoka-aineiden käytön rajoitukset

Virtsaamisongelmien hoito

Sivuvaikutukset sekä niiden pysyvyys ja hoito

Sädehoidon aikana Ilmenevät Sivuvaikutukset

Ulostamisongelmien hoito

Vireystilan muutosten pysyvyys

Sivuvaikutusten pysyvyys

Sairauden tai sädehoidon aiheuttamat seksuaaliset toimintahäiriöt Seksuaalisuuden

muutokset

Sairauden tai sädehoidon aiheuttamat muutokset seksuaaliseen minäkuvaan

Pelko hoitolaitteen aiheuttamasta kivusta Potilaan

turvallisuudentunne sädehoidossa

Sädehoidon turvallisuus ja vaikuttavuusSädehoitolaitteen

turvallisuusjärjestelyt

Kuoleman mahdollisuusPotilaan paranemis-mahdollisuudetSädehoidon tehokkuus hoitona

Taulukko 2. Eturauhassyöpäpotilaan tiedontarpeet röntgenhoitajien kuvaamana.


Henkilökohtaisen sädehoitosuunnitelman sisältö

Sädehoidon toteutus Sädehoitosuunnitelma ja laitetekniikkaSädehoidon aikaiset toimintaohjeet

Kultajyvähoidon tarkoitus ja toteutus

Annettavan säteilyn voimakkuus ja määrä Sädehoitolaitteen

tekniikka

Sädehoitolaitteen toiminta

Potilaalle aiheutuvien kustannusten korvaaminen Yhteiskunnan

tukipalvelutPotilaalle tarjolla olevat Tukipalvelut

Perheen toimeentulon turvaaminen

Vertaisryhmien toimintaVapaaehtois-järjestöjen tukipalvelutTukihenkilön löytäminen

Potilaan jatkohoitopaikan selvitys Jatkohoidon varmistus

Potilaan kokonaishoidonTurvaaminen

Potilaan hormonihoitojen toteutus sädehoidon aikana Liitännäishoitojen

varmistus

Potilaan lääkityksen toteutus ja seuranta sädehoidon aikana

Potilaan laboratoriokokeiden tulosten seuranta sädehoidon aikana


”Tärkeimmät varmaan ovat seksuaalisuuteen ja sitte siihen virtsaamiseen liittyvät asiat, mitä ne haluu tietää» (H 10)

Röntgenhoitajien käsityksen mukaan muu-tamat potilaat pelkäsivät, että sädehoitolaite aiheuttaa heille fyysistä kipua. Lisäksi potilaat tahtoivat tietää, säteilevätkö he itse hoidon jäl-keen. Potilaita huolestuttivat myös säteilyn vaarallisuus sekä hoitolaitteen sisään tai alle jääminen, joten sädehoitolaitteen turvallisuus-järjestelyistä keskusteltiin ennen hoitojen aloittamista. Myös sädehoidon tehokkuus hoi-tomuotona epäilytti potilaita. He halusivat röntgenhoitajien vertailevan sädehoidon ja leikkaushoidon haittoja ja hyötyjä. Lisäksi potilaat pohtivat ja tiedustelivat röntgenhoita-jilta omia paranemismahdollisuuksiaan sekä kuoleman mahdollisuutta.

”Laitteisiin liittyy muuta ku että sattuuk se, tun-tuuk se ja ja onko säteily vaarallinen” (H 10)

Useat potilaat halusivat keskustella röntgen-hoitajien kanssa sädehoitolaitteesta ja sädehoi-don toteutuksesta. Röntgenhoitajat tarkensivat heille sädehoitosuunnitelman sisältöä: kau-anko hoito kestää, milloin se alkaa ja mistä suunnista sitä tullaan antamaan. Sädehoito-laitteen tekniikka ja annetut toimintaohjeet hoidon aikana kiinnostivat potilaita. He halu-sivat tietää, mikä osa laitteesta tuottaa sätei-lyä, onko hoitohuoneesta kuulo- tai näköyhteys röntgenhoitajaan ja mitä säteilyä heille anne-taan. Lisäksi potilaat kysyivät kultajyvähoi-dosta. Röntgenhoitajat kertoivat miksi joillekin potilaille laitetaan kultajyvät ja mikä on niiden tarkoitus.

”Potilaat oli tekniikasta enempi kiinnostuneita, kyseli niinku siitä tekniikasta” (H1)

Yhteiskunnan tarjoamat sosiaaliset ja talou-delliset tukipalvelut tulivat esille röntgenhoi-tajien ja potilaiden välisissä keskusteluissa. Potilaille kerrottiin, olivatko he oikeutettuja kulkemaan hoitoon taksilla sekä missä lähialu-een vertaisryhmät toimivat. Röntgenhoitajilta kysyttiin myös liitännäishoidoista. Potilaat

halusivat tiedon siitä, että heidän jatkohoi-tonsa on varmistettu. Lisäksi he kysyivät labo-ratoriokokeiden ottoaikaa ja -paikkaa sekä miten he saavat tiedon laboratoriokokeidensa tuloksista. Hormonihoidon toteutuspaikkaa tiedusteltiin sekä henkilöä keneltä he saisivat lääkkeitä sivuvaikutuksien hoitoon.

”Sitte tietysti sen loppupuolella että mihkäs sitte tän jälkeen ku sädehoito on loppunut ja ne jatkot oli jonneki vähän hämäriä” (H2)

Eturauhassyöpäpotilaan läheisen tiedontarpeet röntgenhoitajien kuvaamanaRöntgenhoitajien käsityksen mukaan etu-rauhassyöpäpotilaiden läheiset tarvitsivat tietoa sädehoidon toteutuksesta ja potilaalle tai perheelle tarkoitetuista tukipalveluista sekä sädehoidon aiheuttamista muutoksista. Röntgenhoitajilta kysyttiin myös potilaalle ilmaantuvien sivuvaikutusten hoidosta. (Taulukko 3.)

Sädehoidon toteutuksesta ja potilaalle tai perheelle tarkoitetuista tukipalveluista lähei-set keskustelivat röntgenhoitajien kanssa, jotta perhe osasi ottaa huomioon perheen arjessa sädehoidon käytännön järjestelyt sekä tarvittaessa käyttää saatavilla olevia tukipal-veluita. Hoitopäivien aikataulun saaminen mahdollisti perheen arjen ja lomapäivien suunnittelun etukäteen, jolloin myös sosiaa-liset kontaktit säilyivät ystävien ja sukulais-ten kanssa. Kodin ja sairaalan välisen matkustamisen pelättiin vaikeutuvan. Rönt-genhoitajat antoivat tietoa yhteiskunnan tar-joamista kuljetuspalveluista tai korvattavista taksimaksuista, jotta potilaan hoitoa ei tar-vitsisi keskeyttää sääolosuhteiden tai poti-laan fyysisen kunnon heikkenemisen vuoksi. Lisäksi läheisillä oli huoli perheen toimeentu-lon turvaamisesta etenkin, jos potilas oli vielä mukana työelämässä. Röntgenhoitajat selvit-tivät läheisille perheen mahdollisuuden eri-laisten tukipalveluiden saantiin, sekä mistä he voisivat taloudellisen tilanteen heiketessä hakea toimeentulotukea.

”Lähinnä niistä ehkä aikatauluista ja käytän-nön järjestelyistä” (H 8)


Taulukko 3. Eturauhassyöpäpotilaan läheisen tiedontarpeet röntgenhoitajien kuvaamana.

Alaluokka Yläluokka Pääluokka

Sädehoitoon kulkeminen Sädehoitojaksonkäytännön järjestelyt Sädehoidon

toteutusjatukipalvelut

Sädehoitopäivien aikataulu

Perheen toimeentulon turvaaminen Saatavilla olevat tukipalvelut

Perheen mahdollisuus tukipalveluihin

Odotettavissa olevat muutokset perheen arkeen

Perheen arjenmuutokset

SädehoidonaiheuttamatmuutoksetAsiat, joita potilaan tulee välttää kotona

Sädehoidon sivuvaikutukset Potilaassa tapahtuvatmuutokset

Potilaan fyysisten voimavarojen muutokset

Lääkkeet, joilla helpotetaan hoidon sivuvaikutuksia

Hoidon sivuvaikutusten helpottaminen

Potilaalle ilmaantuvien sivuvaikutusten hoito

Toimet, joilla helpotetaan hoidon sivuvaikutuksia


Sädehoidon aiheuttamat muutokset koski-vat kysymyksiä sädehoidon aikana mahdol-lisesti ilmaantuvista perheen arkea muuttavista asioista tai potilaan fyysisistä muutoksista, joihin perheen olisi varaudut-tava sädehoitojakson aikana. Röntgenhoita-jat kertoivat odotettavissa olevista hoidon aiheuttamista muutoksista, jotka tulisivat myös lisäämään kotitöiden määrää. Läheiset arvelivat pyykinpesun lisääntyvän potilaan virtsankarkailun, löysävatsaisuuden tai yöhikoilun seurauksena. Lisäksi läheiset tie-dustelivat potilaan ruokavaliosta: tuleeko potilaan noudattaa erityisruokavaliota, tar-vitseeko hän useita aterioita päivässä tai ovatko jotkin ruoka-aineet kiellettyjä. Säde-hoidon potilaalle aiheuttamat sivuvaikutuk-set, kuten väsymys ja erektio-ongelmat kiinnostivat läheisiä samoin kuin potilaan fyysisten voimavarojen muutokset. Läheiset olivat huolissaan potilaan jaksamisesta sekä siitä, että raskaat kotityöt tulisivat tehdyksi.

”Se, että voiks ne laittaa töihin niitä miehiä, mut lähinnä se on se, että paljon sitä miestä voi rasittaa” (H 10)

Potilaan sivuvaikutusten hoitoon liitty-villä kysymyksillä läheiset halusivat selvit-tää niitä keinoja, joilla sädehoidon sivuvaikutukset voitaisiin välttää tai niitä voitaisiin helpottaa. Etenkin virtsaamis- ja erektio-ongelmien ilmenemisestä ja hoi-dosta keskusteltiin röntgenhoitajien kanssa.

”Omaiset sitten etupäässä näillä on naispuo-leiset niin niillä on niinku, he haluavat kanssa tietä siitä virtsaamisongelmasta, minkälaista se on, mitenkä se on ja siihen auttaa ja sitten on kans tää sukupuolinen” (H 6)

Pohdinta

Tutkimuksen luotettavuusLaadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan tutkimustulosten uskottavuu-della, vahvistettavuudella, siirrettävyydellä ja refleksiivisyydellä (Kylmä ym. 2007). Tut-kimuksen uskottavuus muodostuu tulosten

totuudenmukaisuudesta sekä tulkintojen vastaavuudesta todellisuuden kanssa (Gra-neheim & Lundman 2004). Tässä tutkimuk-sessa tulosten uskottavuutta vahvisti se, että toimintaympäristö ja hoitajien käyttämä kieli olivat haastattelut tehneelle tutkijalle (SK) tuttuja, mikä auttoi välttämään virhe-tulkintoja aineiston analyysissä. Uskotta-vuutta pyrittiin vahvistamaan valitsemalla tiedonantajat tarkoituksenmukaisella otan-nalla (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009). Tutkijan kokemattomuus käsitellä laadullisia aineistoja on saattanut vaikuttaa analyysiprosessin uskottavuuteen ja käsit-teiden muodostamiseen. Analyysissä pyrit-tiin huolellisuuteen ja prosessin aikana palattiin useita kertoja alkuperäisaineis-toon, jotta varmistuttiin tulkintojen oikeel-lisuudesta. Lisäksi uskottavuutta vahvistettiin keskustelemalla tutkimuksen tuloksista tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden, opiskelijakollegoiden ja ohjaa-jien kanssa.

Tässä tutkimuksessa vahvistettavuutta lisättiin kuvaamalla huolellisesti ja tarkasti koko tutkimusprosessi, jonka pohjalta luki-jan on mahdollista arvioida tulkintojen oikeellisuutta. Tällöin tulosten voidaan osoittaa perustuvan aineistoon eikä tutkijan omiin käsityksiin. (Graneheim & Lundman 2004.) Lisäksi vahvistettavuutta lisättiin kenttämuistiinpanoilla, joissa tutkija kuvasi haastattelun kulkua ja ilmapiiriä sekä haas-tateltavan käytöstä (Kylmä ym. 2007). Tut-kija piti haastattelutilanteista tutkimuspäiväkirjaa, joka mahdollisti haas-tattelujen tarkastelemista jälkikäteen.

Tulosten siirrettävyydellä tarkoitetaan tulosten soveltuvuutta laajempaan konteks-tiin (Kylmä ym. 2007). Siirrettävyys ei laa-dullisessa tutkimuksessa merkitse tulosten yleistettävyyttä, vaan mahdollisuutta siirtää ne muihin samankaltaisiin yhteyksiin (Tuomi & Sarajärvi 2009). Tässä tutkimuk-sessa käytettiin tulososiossa suoria lainauk-sia haastatteluteksteistä, joiden lukumäärä ja laajuus ratkaistiin siten, ettei lukijan tar-vitse itse tehdä johtopäätöksiä niiden perus-teella (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen


2009). Lisäksi tutkimukseen osallistuneista haastateltavista annettiin riittävän kuvaile-vaa tietoa, jotta lukija voi arvioida tulosten siirrettävyyttä toiseen vastaavanlaiseen yhteyteen (Kylmä ym. 2007).

Refleksiivisyys edellytti sitä, että tutkija tiedosti omat lähtökohtansa kokematto-mana tutkimuksen tekijänä (Kylmä & Juvakka 2007). Refleksiivisyyttä vahvistet-tiin tiedonantajien ohjeistuksen yhdenmu-kaisuudella. Lisäksi kaikki haastattelut suoritettiin sairaalan tiloissa, kaikille yhtä-läisillä käytännön järjestelyillä. Haastattelut toteutuivat keskeytymättä ja onnistuneesti. Toisaalta tiedonantajat ovat yksilöllisiä ihmisiä, joten tilanteet eivät voi toistua täysin samanlaisina. Laadullisen tutkimuk-sen vaarana voi olla, että tutkija sokeutuu omalle tutkimukselleen sekä analyysin ja käsitteiden oikeellisuudelle (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009.) Tässä tutki-muksessa refleksiivisyyttä vahvistettiin siten, että kaksi kokenutta kirjoittajakump-pania arvioivat analyysin etenemistä ala-luokista pääluokkiin.

Arvioinnin perusteella luokkia täsmen-nettiin, jolloin aineiston abstrahointi tar-kentui.

Eettiset kysymyksetTutkimukseen osallistuneilta organisaati-oilta haettiin tutkimuslupa. Tutkimukseen osallistuneet röntgenhoitajat saivat etukä-teen kirjallisen tiedotteen tutkimuksesta ja tutkimukseen osallistuvien oikeuksista, jotka organisaation nimeämät yhdyshenki-löt jakoivat työyksiköissään. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009.) Tiedotteessa kerrottiin tutkimuksen vapaaehtoisuudesta, anonymiteetin säilymisestä, luottamukselli-suudesta ja oikeudesta keskeyttää tutkimuk-seen osallistuminen halutessaan (Polit & Beck 2012).

Tutkimukseen halukkaat röntgenhoitajat ilmoittautuivat tutkijalle oman organisaati-onsa kautta. Ennen haastattelun aloitta-mista tutkimukseen osallistuneet röntgenhoitajat allekirjoittivat tutkimuksen suostumuslomakkeen ja heille kerrottiin

vielä suullisesti tutkimuksen tarkoitus sekä tutkittavien oikeudet. Tutkimuseettiset periaatteet liittyivät tiedonantajien yksityi-syyden kunnioittamiseen sekä siihen, ettei tutkimus vahingoita tiedonantajia. Tiedon-antajien anonymiteetti pystyttiin säilyttä-mään, vaikka tiedonantajat olivat suppean erikoisalan hoitajia. (Kankkunen & Vehviläi-nen-Julkunen 2009.) Hyvää tieteellistä käy-täntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijan itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö mää-rittelee rajat. Tässä tutkimuksessa noudatet-tiin tutkimuseettistä ohjetta. (TENK 2012.)

Tulosten tarkasteluRöntgenhoitajien käsityksen mukaan etu-rauhassyöpäpotilaiden tärkeimmät tiedon-tarpeet koskivat seksuaalisuuden muutoksia ja sädehoidon sivuvaikutuksia. Potilaat tar-vitsivat tietoa hoidon ja sairauden aiheutta-mista seksuaalisista toimintahäiriöistä sekä mahdollisesta seksuaalisen minäkuvan muutoksista. Seksuaalineuvonnan merkitys syöpäpotilaille on huomioitu aikaisemmissa tutkimuksissa (Lehto ym. 2010; Hautamäki-Lamminen ym. 2013). Myös muut hoidon sivuvaikutukset sekä niiden pysyvyys ja hoito tulivat usein esille röntgenhoitajien ja potilaan välisissä keskusteluissa. Tällaisia hoidon sivuvaikutuksia olivat virtsaamis- ja ulostusongelmat sekä henkisen vireystilan muutokset.

Potilaat olivat erityisen kiinnostuneita sädehoidon aikaisista rajoituksista, joiden määräyksestä heidän olisi lopetettava har-rastuksensa tai nautintoaineiden käyttö. Lisäksi potilaat olivat huolissaan perheen taloudellisen tilan heikentymisestä hoito-jakson aikana. Samansuuntaisia tutkimus-tuloksia, joissa potilaat pelkäsivät perheen taloudellisen tilanteen muuttuvan, on aikai-semmin esitetty sädehoitoa saavien syöpä-potilaiden näkökulmasta (Bolderston 2008).

Röntgenhoitajien käsityksen mukaan läheisten tiedon tarpeet koskivat ensisijai-sesti muutoksia, jotka tulevat esiin hoitojen aikana joko perheen arjessa tai potilaassa. Tämä ilmeni kysymyksinä asioista, joita potilaan tulee välttää kotona ja miten poti-


laan fyysiset voimavarat muuttuvat hoitojen aikana. Läheiset tarvitsivat tietoa muun muassa miehen fyysisen rasituksen rajoista kuten sen, paljonko mies voi osallistua koti-töihin. Syöpäpotilaiden läheisten on todettu kaipaavan tietoa kotona toteutettavasta itse-hoidosta ja potilaan voimavaroista (Turner ym. 2013).

Tämän tutkimuksen mukaan läheiset olivat harvoin mukana sädehoidossa. Heidän tiedontarpeensa olivat kuitenkin osittain samanlaisia potilaiden tiedontarpeiden kanssa, kuten kysymykset saatavilla olevista tukipalveluista, sädehoitojakson käytännön toteutuksesta ja potilaan sivuvaikutusten hoidosta. Tutkimuksessa tuli esiin, että läheiset eivät olleet yhtä kiinnostuneita poti-laan seksuaalisuuden muutoksista kuin poti-laat itse olivat. Läheisten on todettu vähättelevän seksuaalisuuden merkitystä parisuhteessaan, koska halusivat tukea mies-tään sairauden aikana (Ervik ym. 2013).

Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotuksetTutkimustulosten perusteella esitetään seu-raavat johtopäätökset:

1. Potilailla ja heidän läheisillään on sairau-teen ja hoitoon liittyviä tiedontarpeita koko sädehoitojakson ajan.2. Potilaiden tärkeimmät tiedontarpeet liit-tyvät heidän fyysisiin ja emotionaalisiin muutoksiin. 3. Läheisten tärkeimmät tiedontarpeet liit-tyvät potilaan ja perheen jaksamiseen.

Tutkimustuloksista tuli esiin potilaiden kiinnostus vapaaehtoisjärjestöjen tukipalve-luita kohtaan. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia eturauhassyöpäpotilaiden aktiivi-suutta tai toimimista tukihenkilö- ja vertais-ryhmätoiminnassa sekä potilaiden että järjestöjen henkilökunnan näkökulmasta.

Tutkimuksen merkitys radiografian alalleTutkimus sijoittuu terapeuttisen radiografia-tutkimuksen alueelle ja se tuo lisätietoa tera-peuttista radiografiaa koskevaan aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sädehoitotyössä,

koulutuksessa ja henkilöstön kehittämi-sessä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimiesten työskentelyssä perus-teina henkilö- ja tilaresurssien optimaali-sessa käytössä sekä siten, että röntgenhoitajan työ kehittyisi enemmän perheenjäseniä huomioivaksi.

Lähteet

Anker A, Reinhart A, Feeley T. 2011. Health infor-mation seeking: a review of measures and methods. Patient Education and Counseling 82, 346–354.

Bolderston A. 2008. Mixed messages? A compari-son between the perceptions of radiation the-rapy patients and radiation therapists regarding patients’ educational needs. Radiography 14(2), 111–119.

Carter N, Bryant-Lukoslus D, DiCenso A, Blythe J, Newille A.J. 2011. The supportive care needs of men with advanced prostate cancer. Oncology Nursing Forum 38(2), 189–198.

Ervik B, Nordøy T, Asplund K. 2013. In the Middle and on the Sideline. The Experience of Spou-ses of Men With Prostate Cancer. Cancer Nur-sing 36(3), 7–14.

Graneheim U.H, Lundman B. 2004. Qualitative content analysis in nursing research: con-cepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24 (2), 105–112.

Harju E, Rantanen A, Tarkka M-T, Åstedt-Kurki P. 2011. Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sairaalassa saama sosiaalinen tuki. Hoitotiede 23(3), 218–229.

Hautamäki-Lamminen K, Lipiäinen L, Beaver K, Lehto J, Kellokumpu-Lehtinen P-L. 2013. Identifying cancer patients with greater need for information about sexual issues. Euro-pean Journal of Oncology Nursing 17(1), 9–15.

Johansson R. 2013. Sädehoito. Lääkärikirja Duo-decim. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.

Kankkunen P, Vehviläinen-Julkunen K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro Oy, Hel-sinki.

Kylmä J, Juvakka T. 2007. Laadullinen terveys-tutkimus. Edita, Helsinki.

Kylmä J, Rissanen M-L, Laukkanen E, Nikkonen M, Isola A, Juvakka T. 2007. Kuvaileva laadul-linen terveystutkimus. Premissi 5, 42–46.

Lehto U-S, Helander S, Aromaa A. 2010. Eturau-hassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja


tukea. Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista. Suomen lääkäri-lehti 65(48), 3961–3968.

Leino K. 2011. Pirstaloitumisesta kohti naisena eheytymistä. Substantiivinen teoria rinta-syöpäpotilaan sosiaalisesta tuesta hoitopro-sessin aikana. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis; 1652. Tampereen Yliopisto, Tampere.

Polit D, Beck C. 2012. Nursing Research. Genera-ting and assessing evidence for nursing prac-tice. Ninth edition. Wolters Kluver Health. Lippincott Williams & Wilkins, China.

Queenan J.A, Feldman-Steward D, Brundage M, Groome P.A. 2010. Social support and quality of life of prostate cancer patients after radiot-herapy treatment. European Journal of Cancer Care (19), 251–259.

Ronkainen S. Pehkonen L, Lindblom-Ylänne S, Paavilainen E. 2011. Tutkimuksen voimasa-nat. WSOY, Helsinki.

Ross L, Petersen M, Johnsen A, Lundstrøm L, Groenvold M. 2013. Satisfaction with infor-mation provided to Danish cancer patients: Validation and survey results. Patient Educa-tion and Counseling 91(4).

Saarelma O. 2013. Eturauhassyöpä. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim, Hel-sinki.

TENK. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Ohjeet tutkijoille. http://www.tenk.fi/fi/htk-ohje (17.4.2013).

Tuomi J, Sarajärvi A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Viides painos. Tammi, Helsinki.

Turner D, Adams E, Boulton M, Harrison S, Khan N, Rose P, Ward A, Watson E. 2013. Partners and close family members of long-term cancer survivors: health status, psychosocial well-being and unmet supportive care needs. Psycho-Oncology 22(1), 12–19.

Vuorela S. 2005. Haastattelumenetelmät. Ovaska,S, Aula A. Majaranta P. (toim.) Käy-tettävyystutkimuksen menetelmät, 37–52. Tampereen Yliopisto, Tampere.


TiivistelmäTausta ja tavoitteet: Röntgenhoitajan työ on kehittynyt vastaamaan radiologisten palve-luiden kasvaneita vaatimuksia. Tämä asettaa haasteita sekä koulutukselle että perehdy-tykselle. Artikkeli liittyy projektiin jonka tarkoituksena oli kehittää tietokonetomo-grafiatoiminnan perehtyvältä röntgenhoita-jalta edellyttävää osaamista kuvaava mittari. Tässä artikkelissa kuvataan projektin ensim-mäistä osaa jossa kehitettiin perehtyvän röntgenhoitajan osaamisen kriteerit tietoko-netomografiatyössä.

Menetelmät: Aineisto röntgenhoitajan TT-toiminnassa tarvittavan osaamisen selvittä-miseksi kerättiin systemoitua menetelmää hyödyntävällä kirjallisuushaulla ja TT -asian-tuntijoilta (n=6) teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisäl-lön analyysillä käyttäen abduktiivista päät-telyä.

Tulokset: Analyysin perusteella muodostui kolme pääluokkaa; TT-tutkimuksen toteu-tuksen osaaminen, turvallisuusosaaminen ja työelämäosaaminen. Tuloksista muodos-tettiin perehtyvän röntgenhoitajan osaami-sen kriteerit TT-työssä.

Johtopäätökset: Muodostettuja osaamisen kriteereitä voidaan hyödyntää rakennetta-essa perehdytysohjelmia TT-yksikköön. Kri-teereitä voidaan hyödyntää perehdyttämisen arvioinnissa ja seurannassa. Lisäksi niiden avulla voidaan tunnistaa kehittämisen tarve henkilökohtaisessa osaamisessa ja suunnata sen mukaisesti oman osaamisensa kehittä-mistä TT -kuvantamisessa.

Avainsanat: röntgenhoitaja, tietokoneto-mografia, osaaminen, perehdytys

Perehtyvän röntgenhoitajan osaaminen tietokonetomografiatyössä - osaamisalueiden määritteleminen itsearviointimittarin kehittämiseksi

Marjut PawseyRöntgenhoitaja YAMK, kliininen asiantuntijaRH, Röntgenhoitaja YAMKvs.apulaisosastonhoitajaHUS-Kuvantaminen, Radiologia, Haartmanin sairaalan rö[email protected]

Eija MetsäläRH, FT YliopettajaRadiografian ja sädehoidon koulutusohjelmaMetropolia [email protected]


AbstractPurpose and aims: Radiographer s work has developed to respond to the increased demands placed on radiology services. This creates challenges for both radiography education and the preceptorship period. Study reported here is a part of the project developing an instrument to measure radiographer s competence in computed tomography (CT) after the preceptorship. In this article we describe the first part of the project there the aim was to develop competence criteria for radiographers in computed tomography (CT) after the preceptorship.

Methods: The data was collected from a systematic literature search and from theme interviews with participants (n=6) having expertise in CT. It was analyzed by theory driven content analysis by using abductive reasoning. A self-assessment tool with 5-point Likert Scale was created from the criteria.

Results: Three main categories were formed; competence in performing the CT-examination, competence in safety and competence in the work environment. From these, radiographer s competence criteria in CT after preceptorship were created.

Conclusions: The competence criteria created can be used for forming preceptorship programs for CT-units. Criteria can also be used for evaluating and monitoring the preceptorship. They can help to identify the need for individual competence development and accordingly guide the radiographer s competence development in CT -imaging.

Keywords: radiographer, computed tomography, competence, preceptorship

JohdantoRöntgenhoitajan työnkuva on muuttunut merkittävästi 2000 -luvulla. Digitaalinen kuvantaminen ja sähköiseen arkistoon siir-tyminen ovat vaikuttaneet työnkuvan muut-tumiseen ja osaamisvaatimusten lisääntymiseen. (Henner & Grönroos 2011.) Röntgenhoitajan rooliin kuuluu kuvien tuot-tamisen asiantuntijuus ja erityisesti projek-tioiden hallinta. Hän hallitsee tietojärjestelmät (PACS ym.) sekä säteilyfy-siikan, kuvantamisen, säteilysuojelun ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. (Fri-dell ym. 2009.) Laadukas ja järjestelmällinen perehdyttäminen on tärkeää, koska se vai-kuttaa työntekijän osaamiseen, työn laatuun ja kuormittavuuteen (Sosiaali- ja terveysmi-nisteriö 2009).

Tietokonetomografiatoiminta (TT) on yksi keskeinen osa röntgenhoitajan työtä useissa kuvantamistamisyksiköissä. Toimiessaan tietokonetomografiassa röntgenhoitaja vastaa sekä kuvauksen teknisestä toteutuk-sesta ja asiakkaan hoidosta sekä potilastur-vallisuudesta mukaan lukien säteilyturvallisuuden ja säteilynkäytön opti-moinnin. Röntgenhoitajan osaaminen TT-tutkimusprosessin aikana sisältää monia osa-alueita alkaen tutkimuksen oikeutuksen ja indikaatioiden varmistamisesta siihen että potilas poistuu kuvantamisyksiköstä, ja kliinikolla ja radiologilla on diagnostiset kuvat saatavilla. Röntgenhoitajan osaamisen näkökulma TT-työssä on dynaaminen ja siinä yhdistyvät tiedot, taidot, kyvyt, arvot ja asenteet.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) osaamisen tasot perustuvat oppimis-tuloksiin, jotka kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyytenä. Tasot kattavat kaikki tutkin-

Radiographer´ s Competence in Computed Tomography – defining competence dimensions in order to develop self-assessment instrument


Radiographer´ s Competence in Computed Tomography – defining competence dimensions in order to develop self-assessment instrument

not perustasosta edistyneeseen tasoon (Opetus- ja kulttuuriministeriö: 2011.) Kan-sallisessa tutkintojen viitekehyksessä (NQF) tutkinnot on sijoitettu viitekehykseen tut-kinnon edellyttämän osaamisen perusteella. Suomalaisessa järjestelmässä ammattikor-keakoulusta valmistuvan röntgenhoitajan osaamistasoa vastaavan tason kuusi osaami-nen määritellään laaja-alaisten ja edistynei-den oman alansa tiedon hallitsemisena, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsittei-den, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Siihen kuuluu myös ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajojen ymmärtäminen. Lisäksi tasolla kuusi halli-taan edistyneet taidot, jotka osoittavat asioi-den hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla moni-mutkaisten tai ennakoimattomien ongel-mien ratkaisemiseksi. (Opetusministeriö 2009: 40.)

Eurooppalaisissa röntgenhoitajien osaa-miskuvauksissa, joita käytettiin myös tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä röntgenhoitajan osaamisessa yhdistyvät dynaamisesti tiedot, taidot, kyvyt, arvot ja asenteet (Harris ym. 2008). Tämä osaamisen taso näkyy myös osaamiskriteereissä. Mini-mitaso Euroopan alueella suoritetulle rönt-genhoitajatutkinnolle tulisi olla EQF taso kuusi. Ydintoiminto röntgenhoitajan työssä on korkealaatuinen kliininen työ kuvanta-mistutkimuksissa ja sädehoidossa. Practitio-ner-taso tarkoittaa osaamisen tasoa jolla ammatinharjoittaja pystyy itsenäisesti vas-taamaan tunnistettuihin palvelutarpeisiin. Perehdyttämisvaiheen (preceptorship) jäl-keen röntgenhoitaja on practitioner tasolla ja siihen asti perehtyvä röntgenhoitaja. (Euro-pean Federation of Radiographer Societies 2011: 3-4.)

Normiperustaisen ja kriteeriperustaisen mittaamisen tuottama tieto poikkeavat toi-sistaan. Normiperusteisessa menetelmässä tuloksia verrataan ja tulkitaan suhteessa isoon aineistoon. Kriteeriperustainen mit-taaminen puolestaan tarkoittaa sitä että on

olemassa jokin absoluuttinen kriteeri johon toimintaa verrataan (mm. Leino-Kilpi ym. 1994; Perälä 1995: 20-22). Artikkeli liittyy projektiin, jonka tarkoituksena oli kehittää TT-toiminnan perehtyvältä röntgenhoita-jalta edellyttämää osaamista kuvaava mit-tari HUS-Kuvantamisen TT-yksiköissä. Projektissa määriteltiin ensin kriteerit perehtyvän röntgenhoitajan TT-osaamiselle. Niiden perusteella muodostettiin mittari, joka projektin viime vaiheessa testattiin. Tässä artikkelissa on kyse mittarin kehittä-misen edellyttämästä tutkittavan ilmiön teoreettis-käsitteellisessä määrittelemi-sestä. Artikkelissa raportoidaan projektin ensimmäinen osa jonka tutkimusongelma oli: Mitkä ovat perehtyvän röntgenhoitajan osaamisen kriteerit tietokonetomografia-työssä?

Aineisto ja menetelmätTyön menetelmällinen lähestymistapa perus-tuu näyttöön perustuvan toiminnan periaat-teisiin. Tämä merkitsee sitä että radiografian alan käytäntöjä kehitetään ottaen huomioon tutkimustieto, asiantuntijanäkemykset ja asi-akas/käyttäjänäkemykset toimintaympäristö sekä käytettävissä olevat resurssit. (Sackett ym. 1996; Hafslund 2008) Tässä projektissa toteutettiin systemaattinen kirjallisuushaku ja hankittiin tarvittavaa lisänäyttöä tietoko-netomografiasta asiantuntijatiedon omaa-vilta henkilöiltä teemahaastattelulla. Asiantuntijatietoa tarvittiin, koska tutkittua tietoa röntgenhoitajan osaamisesta tietoko-netomografiatyössä ei ole paljoa olemassa. Näyttöön perustuvat tiedonlähteet koostuvat tieteellisestä näytöstä, työntekijän kokemuk-sen kautta saadusta tiedosta sekä tiedosta asiakkaiden/potilaiden tilanteesta ja toiveista sekä tiedosta palvelujärjestelmän mahdolli-suuksista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009: 55). Asiantuntijoiden mielipiteet ovat tärkeitä näytön lähteitä silloin, kun tutkimus-näyttöä on saatavilla niukasti tai sitä ei ole lainkaan käytettävissä. Asiantuntijoiden mie-lipiteet perustuvat työkokemukseen ja havaintoihin. (Sarajärvi – Mattila – Rekola 2011: 15.)


Kirjallisuushaun toteutusTutkimusnäytön hakemiseksi työssä tehtiin systemoitua menetelmää hyödyntävä kirjal-lisuushaku. Sen ensimmäinen vaihe suori-tettiin 6.10.2011, hakusanoilla radiograph* (röntgenhoitaja, radiografia), competenc* (osaaminen) ja computed tomography (tieto-konetomografia). Hakusanat yhdistettiin AND toiminnolla. Haut tehtiin Medline, Cinahl, Joanna Briggs ja Medic -tietokan-noista. Yhtään artikkelia ei löytynyt näillä hakusanoilla. Seuraava haku toteutettiin 18.11.2011, ja hakusanat olivat radiogr* ja competenc*. Hakusanat yhdistettiin AND toiminnolla. Valintakriteereinä olivat että artikkelit olivat julkaistu vuosina 2000–2011 ja ne olivat englanninkielisiä. Mukaan otettiin TT:ssä toimivan röntgenhoitajan spesifiä tai yleistä osaamista kuvaavat artik-kelit. Ulos suljettiin tutkimukset jotka kuva-sivat muuta kuin TT-modaliteettia ja artikkelit jotka kuvasivat yleistä osaamista joka ei ole osa TT-modaliteessa toimivan röntgenhoitajan osaamista vaan esimerkiksi sädehoidossa tai isotoopeissa tai ultraää-nessä työskentelevän röntgenhoitajan osaa-mista.

Haku tehtiin ensin Cinahl -tietokannasta ja osumia tuli 359. Kaikki otsikot käytiin läpi ja näistä valittiin 19 artikkelia luettavaksi. Artikkelit käsittelevät joko röntgenhoitajan osaamista, roolin muuttumista tai elin-ikäistä oppimista työssä. Kolmetoista artik-kelia valittiin ja niistä kuusi hylättiin sisällön perusteella. Haku tehtiin myös samoilla hakusanoilla Medline -tietokantaan ja osumia tuli 39, artikkelit käytiin läpi otsik-kotasolla ja yhtään uutta artikkelia aiempien 19 lisäksi ei tullut. Artikkeleista osa oli tut-kimusartikkeleita ja osa kirjallisuuskatsauk-sia. Artikkeleita analysoitaessa karsiutui kolmestatoista ja valitusta artikkelista kaksi oli kirjallisuuskatsauksia jotka sillä perus-tein hylättiin. Näin ollen lopulliseen analyy-siin valikoitui yksitoista artikkelia. Lisäksi tehtiin myös käsin hakua Journal of Medical Imaging and Radiation Sciences -lehdestä, josta on hakutuloksena saatu yksi TT-tek-niikkaa käsittelevä artikkeli. Artikkeleiden

laatua ei arvioitu tai arvotettu systemaatti-sesti esimerkiksi minkään tarkistuslistan avulla vaan ainoastaan yleisten hyvän tutki-muksen ja kirjallisuuskatsauksen kriteerien mukaisesti koska tässä katsauksessa oli tar-koituksenmukaista pitää etusijalla oli artik-keleiden sisällöllistä antia pikemminkin kuin tieteellistä laatua.

Teemahaastatteluiden toteutusTutkimusartikkeleiden lisäksi hankittiin tarvittavaa lisänäyttöä tietokonetomografi-asta asiantuntijatiedon omaavilta henki-löiltä teemahaastattelulla. Asiantuntijatietoa tarvittiin, koska tutkittua tietoa röntgenhoi-tajan osaamisesta tietokonetomografia-työssä ei ole paljoa olemassa. Systemaattisen kirjallisuushaun tulosten perusteella muo-dostettiin teemat teemahaastatteluun ja tar-kentavat kysymykset muodostettiin niiden mukaisesti. Teemojen muodostamisessa käytettiin lisäksi tutkimuksen suorittajan omaa käytännön TT-työssä muodostunutta kokemustietoa. Kolme yli kymmenen vuotta TT-työssä toiminutta röntgenhoitajaa eri yksiköistä eri puolelta Suomea kommentoi-vat teemojen sisältöjä ja antoivat rakentavaa palautetta niistä. Haastattelun teemoja muokattiin palautteen perusteella. Etukä-teen valitut teemat perustuvat tutkimuksen viitekehykseen eli siihen mitä tutkittavasta ilmiöstä jo tiedetään (Tuomi – Sarajärvi 2002: 75). Teemahaastattelun pääkysymys oli: Mitä perehtyvän röntgenhoitajan työhön TT:ssä sisältyy? Alateemoja olivat: potilaan ohjaaminen ja hoitaminen TT-tutkimuk-sessa, kuvauksen tekninen suorittaminen, säteilyturvallisuus, laadukas TT-työsken-tely, moniammatillinen TT-tiimi ja anato-mian ja lääketieteen tietoperusta TT-työssä.

Tiedonantajien lukumäärä oli kuusi asian-tuntijaa HUS-Kuvantamisesta. Kolme heistä oli röntgenhoitajia, kaksi radiologia ja yksi fyysikko. Haastattelut suoritettiin helmi- ja maaliskuussa 2012 ja yksittäisen haastatte-lun kesto oli noin tunti. Haastattelut nauhoi-tettiin ja tallennettu aineisto litteroitiin eli kirjoitettiin sana sanalta. Kirjoitettua teks-tiä oli 45 sivua.


Potentiaaliset julkaisut otsikkotasolla(N=398)

Tiivistelmätason lukemisen jälkeen karsitut(n=6)

Kokotekstitasolla luetut (N=13)Medline (n=0)Cinahl (n=13)

Lopullinen valintaMedline (n=0)Cinahl (n=11)

Kokotekstin lukemisen jälkeen karsitut (n=2)

Kuvio 1. Kirjallisuushaun perusteella valittujen tutkimusten valintaprosessi.

Potentiaaliset julkaisut tiivistelmätasolla(N= 19)

Medline (n=0)Cinahl (n= 19)

Otsikkotason lukemisen jälkeen karsitut(n=379)

Medline (n=39)Cinahl (n= 359)

Kuvio 1. Kirjallisuushaun peruteella valittujen tutkimusten valintaprosessi.


Aineiston analysointiPerehtyvän röntgenhoitajan osaamisen kri-teerit TT-työssä on muodostettiin käyttäen analyysiä ohjaavana viitekehyksenä kansal-linen ja eurooppalainen tutkintojen viiteke-hyksen tasoa kuusi ja röntgenhoitajien osaamiskuvauksia (European Federation of Radiographer Societies, EFRS 2011 ja 2012; International Society of Radiographers and Radiological Technologists 2004 ; White & McKay 2004; The College of Radiographers 2005; European Federation of Radiographer Societies 2011).

Sekä haastatteluaineiston että kirjalli-suuskatsauksen analyysiä ohjasi tutkimus-kysymys: Mitkä ovat perehtyvän röntgenhoitajan osaamisen kriteerit tietoko-netomografiatyössä? Tutkimusartikkeleiden tulososioista poimittiin tutkimuskysymyk-sen mukaisesti tulokset. Teemahaastattelui-den aineiston perusteella analyysiyksiköksi valittiin ajatuskokonaisuus. Tutkimuskysy-myksen ohjaamana poimittiin ajatuskoko-naisuudet litteroidusta tekstistä. Molemmat aineistot analysoitiin teoriaohjaavalla sisäl-lön analyysillä samoin perustein käyttäen analyysissä abduktiivista päättelyä, jolloin aineiston abstrahoinnissa empiirinen aineisto liitettiin analyysiä ohjanneeseen vii-tekehykseen joka on kuvattu edellisessä kap-paleessa (Hsieh & Shannon 2005; Kyngäs & Vanhanen 1999; Tuomi & Sarajärvi 2002). Analyysin tuloksista muodostettiin perehty-vän röntgenhoitajan osaamisen kriteerit TT-työssä. Tässä artikkelissa ei raportoida yksityiskohtaisesti sisällönanalyysin vai-heita. Ne on raportoitu aiemmin projektista tuotetussa raportissa (Pawsey 2012).

TuloksetTutkimusartikkeliden ja haastatteluaineis-ton analyysin tuloksena muodostui kolme pääluokkaa; 1) TT-tutkimuksen toteutuksen osaaminen, 2) turvallisuusosaaminen ja 3) työelämäosaaminen. (Taulukko 1)

TT-tutkimuksen toteutuksen osaaminen pääluokka muodostui yläluokista potilaan hoidon osaaminen ja kuvantamisosaaminen. Potilaan hoidon osaaminen käsittää alaluo-

kat potilaslähtöisyys ohjaustilanteessa, tut-kimukseen valmistelu ja jälkihoito sekä laskimoon laitettavan varjoaineen annoste-lun ja ajoitusvaiheiden hallinnan. Kuvanta-misosaaminen sisältää potilastietojen liittämisen TT-kuviin ja tutkimustietojen dokumentoinnin potilastietojärjestelmään, kuvausohjelmien osaamisen ja kuvauspara-metrien hallinnan, kuvien jälkikäsittelypa-rametrien hallinnan ja lähetystoiminnot työsemille ja PACSiin sekä anatomian osaa-misen.

Turvallisuusosaaminen muodostui pää-luokista säteilyn käytön optimointi, potilas-turvallisuus ja toiminta hätä- ja poikkeustilanteissa. Säteilyn käytön opti-mointi koostuu säteilynkäyttöä ohjaavasta lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta, potilaan asettelutaidosta, säteilyannokseen vaikutta-vista parametreista, säteilyannoksista ja ver-tailutasoista sekä säteilyannosten ja kuvanlaadun optimoinnista. Artefaktojen syyt ja toimintatavat niiden esiintyessä, riit-tävä diagnostinen kuvanlaatu, tekninen laa-dunvarmistus ja tutkimuksen onnistumisen arviointi sisältyvät säteilyn käytön opti-mointi yläluokkaan. Potilasturvallisuus muodostui potilaan turvallisuuden varmis-tamisesta tutkimuksessa ja riittävistä tie-doista varjoaineen annolle potilaalle. Toiminta hätä- ja poikkeustilanteissa käsit-tää alaluokat toiminnan ensiaputilanteissa ja poikkeustilanteissa ja laiterikoissa.

Työelämäosaaminen -pääluokka muodos-tui yläluokista työn johtamis- ja päätöksen-tekotaito, jatkuva ammatillinen kehittyminen, röntgenhoitajan ammatti-etiikka ja moniammatillinen yhteistyö. Työn johtamis- ja päätöksentekotaito käsittää ennakoinnin ja organisoinnin työn kulussa, ammatillisen päätöksenteon ja rakentavan palautteen antamisen ja saamisen. Jatkuva ammatillinen kehittyminen sisältää osaami-sen ylläpitämisen ja syventämisen, tiedon haun, sen jakamisen ja soveltamisen sekä kuvausohjelmien ja hyvien käytäntöjen kehittämisen. Röntgenhoitajan ammatti-etiikka muodostui alaluokista ammatillisuus ja vastuu omasta työstä ja eettinen toiminta.


Moniammatillinen yhteistyö koostuu vies-tintä- ja vuorovaikutustaidoista, yhdessä oppimisesta sekä yhteistyöstä potilaan hoi-totiimin kanssa. (Taulukko 1)

Pohdinta

Eettiset kysymykset ja tutkimuksen luotettavuus Projektin toteuttamiseksi anottiin tutki-muslupaa HUS-Kuvantamisen organisaa-tiolta. Tutkimuslupa mahdollisti teemahaastattelujen tekemisen asiantunti-joille sekä kyselyn toteuttamisen sähköisesti röntgenhoitajille, jotka ovat käyneet pereh-dytysjakson vuonna 2012 HUS-Kuvantami-sen TT-yksiköissä. Tutkimusraportin tulosten raportoinnissa oli tärkeää kirjoittaa tulokset siten, että haastateltavia ei voi tun-nistaa missään vaiheessa.

Aineistonkeruu sisälsi systemaattisella kirjallisuushaulla valikoituneet tutkimusar-tikkelit sekä asiantuntijoiden haastattelut. Valikoituneet artikkelit eivät varsinaisesti kuvanneet röntgenhoitajan osaamista TT-ympäristössä vaan niissä käsitellään rönt-genhoitajan osaamista laajemmin. Cinhal, Medline ja Medic ovat varsin kattavia terve-ysalan tietokantoja joihin on indeksoitu ole-massaolevat radiografian alan tieteelliset lehdet ja joista voi olettaa löydettävän rönt-genhoitajan osaamista kuvaavia tutkimuk-sia. Medic -tietokantaan on indeksoitu myös suomenkielistä ns. harmaata kirjallisuutta kuten pro gradu- ja lisensisaattitöitä joista olisi voinut löytyä tähän katsaukseen mukaan otettavia tekstejä jos sellaisia olisi olemassa. Hakuun käytettävissä olleen ajan puitteissa valitut tietokannat olivat varmasti relevanteimmat.

Valitut artikkelit oltaisiin voitu arvioida muutoinkin kuin yleisten hyvän tutkimuk-sen kriteerien mukaisesti esim. tarkistuslis-tojen avulla. Tässä tapauksessa se tuskin olisi kuitenkaan muuttanut mitenkään tut-kimusten valintaa koska pääpaino tutkimus-ten valinnassa oli kuitenkin niiden sisällössä hakutuloksen ollessa erittäin niukka. Haas-tattelut toteutettiin teemojen mukaisesti ja

tarkentavia kysymyksiä tehtiin tarvittaessa. Analyysin tulokset lähetettiin haastatelta-ville tarkistettavaksi ja kommentoitavaksi. (Polit & Beck 2003; Graneheim & Kyngäs 2003; Elo & Kyngäs 2007).

Menetelmä jolla perehtyvän röntgenhoita-jan osaamisen kriteerit muodostettiin on sovellettavissa laadittaessa osaamisen kri-teereitä röntgenhoitajille myös muihin modaliteetteihin. Lisäksi kriteerit lienevät siirrettävissä muiden organisaatioiden käyt-töön, joissa tehdään TT-tutkimuksia. Osaa-misen tasoja voidaan kehittää vaativammalle osaamisen tasolle lähtökohtana perehtyvän röntgenhoitajan taso. Tulokset voivat olla siirrettävissä myös globaaliin ja erityisesti eurooppalaiseen kontekstiin, koska TT-toi-minta ei juurikaan eroa toisistaan eri maissa. Tässä opinnäytetyössä toteutettiin mittarin testaus pienessä joukossa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka muodostetut perehtyvän röntgenhoitajan osaamisen kriteerit vastaa-vat röntgenhoitajien osaamista perehdytys-jakson jälkeen.

Perehtyvän röntgenhoitajan osaamisen kriteerit tietokonetomografiatyössäMuodostettuja osaamisen kriteereitä voi-daan hyödyntää rakennettaessa perehdytys-ohjelmia TT-yksikköön. Kriteereitä voidaan hyödyntää perehdyttämisen arvioinnissa ja seurannassa. Lisäksi niiden avulla voidaan tunnistaa kehittämisen tarve henkilökoh-taisessa osaamisessa ja suunnata sen mukai-sesti oman osaamisensa kehittämistä TT -työssä. Kriteereiden sisällössä ilmenee laaja-alainen TT -kuvantamiseen liittyvien käsitteiden ja kokonaisuuksien osaaminen. Kriteerit kuvaavat osaamista tasolla, jossa ymmärretään oman toiminnan tarkoitus ja lähtökohdat. Toimintaa osataan myös tarvit-taessa perustella, koska sen taustalla on näyttöön perustuvaa tietoa. Röntgenhoitaja kykenee potilaan hoitoa koskevissa päätök-sissä soveltamaan tutkimustietoa näyttöön perustuvasti (European Federation of Radiographer Societies 2012).

TT-tutkimuksia tehdään päivystävissä sai-raaloissa ympäri vuorokauden. Päivystys-


Taulukko 1. Perehtyvän röntgenhoitajan TT-osaamisen kriteerit.

TT -tutkimuksen toteutuksen osaaminenPotilaan hoidon osaaminen

• Osaa ohjata potilasta yksilöllisesti TT-tutkimuksessa.• Osaa TT-tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen potilaan kunnon ja tarpeen

mukaisesti.• Tietää TT-tutkimuksissa käytettävien suolistovarjoaineiden käytön / juoton periaatteet

ja osaa annostella ne oikein potilaalle (esim. vesi ja röntgenpositiiviset varjoaineet)• Tietää TT-tutkimuksissa käytettävien lääkkeiden periaatteet, vaikutusmekanismit ja

osaa annostella lääkkeen oikein ohjeen mukaisesti.• Tietää perifeerisen laskimokanyylin asettamisen periaatteet TT-tutkimuksissa (koko,

paikka).• Tietää iv-varjoaineen annostelun periaatteet eri tutkimuksissa ja osaa annostella

varjoainetta oikein ohjeen mukaisesti.• Tietää eri tutkimusindikaatioissa käytettävät iv-varjoaineen ruiskutusnopeudet. • On perehtynyt iv-varjoainemäärän ja ruiskutusnopeuden laskentamenetelmiin.• On perehtynyt iv-varjoaineannoksen potilaskohtaisen optimoinnin periaatteisiin.• Tietää iv-varjoaineen ajoitusvaiheet (esim. arteria, vena, parenkyymi).• Tietää nesteytyksen merkityksen osana potilaan jälkihoitoa varjoainetutkimuksen

jälkeen ja tuntee siihen liittyvät menettelyohjeet.• Tunnistaa ja osaa tarkkailla yliherkkyysreaktioita jodivarjoaineen annon jälkeen.

Kuvantamisosaaminen• Osaa käyttää osastolla käytössä olevia potilastietojärjestelmiä ja liittää tarvittavan

tiedon TT-tutkimukseen sekä osaa kirjata tiedot TT-tutkimuksesta potilastietojärjestelmään.

• On perehtynyt kuvausohjelmien perusteisiin sekä natiivi- ja varjoainetutkimuksiin.• Tietää indikaatiopohjaiset kuvausohjelmat sekä niihin liittyvät säteilyannostasot.• Tietää leikepaksuuden merkityksen TT-kuvantamisessa (ohutleike, paksuleike) sekä

ymmärtää, että kuvataan ohuita leikkeitä ja katsotaan paksuja.• Tietää, että paksuja leikkeitä katsottaessa kohinaa saadaan vähennettyä.• Ymmärtää, että 3D-reformaattien laatua saadaan parannettua isotrooppisen

resoluution kautta (ohuet leikkeet). • Tietää pitch-parametrin vaikutuksen kuvausnopeuteen ja kuvauksen ajoitukseen

varjoainetutkimuksissa.• Tietää rekonstruktiosuodattimien vaikutukset kuvan terävyyteen ja kontrastiin.• Tietää, mitkä ovat kuvan jälkikäsittelyparametreja sekä on perehtynyt raakadatan

perusteisiin. • On perehtynyt reformaattien tekemiseen asetettujen kriteereiden mukaisesti. • Osaa kuvanlähetystoiminnot kuvatyöasemille ja digitaaliseen kuva-arkistoon.• On perehtynyt anatomiaan TT-tutkimuksissa ja osaa asetella kuvausalueen anatomisen

kohteen mukaisesti sekä osaa käyttää varjoaineen ajoitusohjelmaa ja arvioida varjoaineen määrää verisuonissa.

Turvallisuusosaaminen• Säteilyn käytön optimointi• Tuntee säteilyn käyttöä ohjaavan lainsäädännön, ohjeistukset sekä oikeutus- ja

optimointiperiaatteen.• Ymmärtää säteilysuojien käytön hyödyt ja haitat (artefaktat, TT-luvun muutokset) eri

tutkimuksissa sekä osaa asetella suojat optimaalisesti ja oikea-aikaisesti (suunnittelukuvan jälkeen, jos modulaatio on käytössä).

• Osaa asetella potilaan oikein isosentrin keskelle.


• Ymmärtää potilaan asettelun merkityksen mA-modulaation toiminnan sekä potilaan säteilyannoksen että kuvanlaadun kannalta.

• On perehtynyt laitteen mA-modulaation toimintaperiaatteisiin.• Tietää säteilyannokseen ja kuvanlaatuun vaikuttavat kuvausparametrit

(pyörähdysaika, sähkömäärä (mAs) ja putkijännite (kV), kohinaindeksiluku).• Tietää varjoaineen vaikutuksen kuvan kontrastiin sekä putkijännitteen

säätämismahdollisuudet eri varjoainetutkimuksissa.• Ymmärtää kohteenmukaisen kuvausalueen rajaamisen merkityksen säteilyannoksen

kannalta.• Tietää yleisempien TT-tutkimusten vertailutasot ja osaa suhteuttaa tutkimusten

annoksia vertailutasoihin. • Ymmärtää fysikaalisten ann• Tietää tyypillisimmät artefaktojen aiheuttajat TT-kuvissa.• Tietää keinot tutkimuksen onnistumisen arviointiin; varjoaineajoituksen

onnistuminen, anatominen ja tekninen kuvanlaatu ja säteilyannoksen oikea suhde kuvanlaatuun.

• Osaa päivittäiset TT-laitteen ilmakalibrointi- ja putkenlämmitystoimenpiteet sekä on tutustunut laadunvarmistustestin perusteisiin.

• Osaa mitata kuvasta TT-luvun ja kohinan.

Potilasturvallisuus• Osaa selvittää riittävät tiedot iv-varjoaineen annolle ja tietää varjoainetutkimuksen

kontraindikaatiot sekä ymmärtää riskit ja pitkäaikaisvaikutukset varjoaineen käytössä.

• Osaa varmistaa potilasturvallisuuden toteutumisen tutkimuksen aikana.

Toiminta hätä- ja poikkeustilanteissa• Osaa tehdä elvytyshälytyksen ja toimia ensiaputilanteissa sekä varjoaineen

yliherkkyys reaktioissa.• Osaa tunnistaa TT-laitteen viat ja riskit sekä osaa toimia vika- ja poikkeustilanteissa

menettelyohjeiden mukaisesti ja tietää raportointimenetelmät.

TyöelämäosaaminenTyön johtamis- ja päätöksentekotaito

• Osaa työnkulun sujuvan organisoinnin. • Osaa hyväksyä TT-kuvien riittävyyden (tekninen, anatominen). • Osaa ottaa vastaan ja antaa rakentavaa palautetta.

Jatkuva ammatillinen kehittyminen • Osaa hakea tietoa sekä ylläpitää ammatillista osaamistaan. • Omaa ammatillisen lähestymistavan työhön sen kaikissa ulottuvuuksissa.

Röntgenhoitajan ammattietiikka • Tiedostaa vastuun omasta työstä, potilaasta ja hyvien kliinisten käytäntöjen

yllä¬pitämisestä. • Toimii eettisesti noudattaen toimintaa ohjaavien säteilysuojelulainsäädännön ja

terveydenhuollon lainsäädännön periaatteita.

Moniammatillinen yhteistyö • Omaa hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä tuntee käytettävät

viestintäkanavat. • Osaa toimia moniammatillisessa potilaan hoitotiimissä.


työtä tehdään erilaisilla henkilöstöresursseilla sairaalan toiminnasta riippuen. Joissakin kuvantamisyksiköissä työskennellään yöaikana yksin, jolloin päätöksentekoa joudu-taan myös tekemään yksin ja itsenäisesti. TT on korkean säteilyriskin tutkimus ja sillä on merkittävä osuus väestön kollektiiviseen efektiivisen säteilyannoksen muodostajana. Keskeiset säteilyannokseen vaikuttavat teki-jät TT-kuvantamisessa tulee osata sekä miten jokainen omalla toiminnallaan voi vaikuttaa potilaan saaman annoksen minimoimiseksi. Potilasturvallisuus yksittäisessä tutkimuk-sessa säteilysuojelun näkökulmasta sekä sto-kastiset haittavaikutukset väestölle tulee tiedostaa. Myös laadun kannalta on tärkeää, että osaaminen TT-yksikössä olisi aina mah-dollisimman hyvällä tasolla. Tutkimuksen onnistumisen arvioimiseksi tiedetään keinot varjoaineajoituksen onnistumisen sekä ana-tomisen ja teknisen laadun arvioimiseksi. Lisäksi arvioidaan säteilyannoksen oikeaa suhdetta kuvanlaatuun. Se on merkityksel-listä paitsi kuvanlaadun osalta, mutta erityi-sesti potilasturvallisuuden ja oman oppimisen kannalta.

Osaamisen kehittäminen ja tiedon jakami-nen ja sen ylläpitäminen on haasteellista työn hektisyyden vuoksi ja siten informaalit tavat eivät näyttäisi mahdollistavan uudista-van oppimisen edellyttämää pysähtymistä. (Kurtti 2012). Kurtin (2012) mukaan yksilön hiljaisen tiedon hyödyntämistä tiimiyhtei-sössä voidaan edistää ottamalla huomioon tiimiytymiseen liittyvät tekijät. Oma moti-vaatio sekä muiden tiimiläisten ja johdon tuki ovat keskeisessä asemassa, kun työnte-kijä valitsee tiiminsä. Onnistunut perehdyt-täminen ja vuorovaikutusperusteinen ja luottamuksellinen suhde perehdyttäjän ja perehdytettävän välillä on ratkaisevaa. Perehtyjältä odotetaan aktiivista otetta työssä oppimiseen.

TT-työn hektinen luonne asettaa omat haasteensa perehdyttämiselle sekä tietojen ja taitojen ylläpitämiselle. Perehdyttämisen optimaalisen toteuttamisen turvaamiseksi tulisikin olla tarpeeksi henkilökunta- ja aikaresursseja käytettävissä. Lisäksi pereh-

dyttäjien koulutukseen ja tietojen päivittä-miseen tulee kiinnittää huomiota. Perehdyttämisen ja perehdyttämismateriaa-lin yhdenmukaistaminen kaikissa TT -pro-sessin TT -yksiköissä olisi osaamisen, kokonaislaadun ja säteilyn käytön optimoin-nin kannalta tärkeää.

JohtopäätöksetMuodostettuja osaamisen kriteereitä voi-daan hyödyntää rakennettaessa perehdytys-ohjelmia TT-yksikköön. Kriteereitä voidaan hyödyntää perehdyttämisen arvioinnissa ja seurannassa. Lisäksi sen avulla voidaan tun-nistaa kehittämisen tarve henkilökohtai-sessa osaamisessa ja suunnata sen mukaisesti oman osaamisensa kehittämistä TT -työssä. Osaamisen kriteerit ovat käytössä röntgen-hoitajien perehdyttämisohjelmassa HUS-Kuvantamisessa.

Lähteet

Castillo J, Caruana CJ, Wainwright D. 2011. The Changing concept of competence and catego-risation of learning outcomes in Europe: Imp-lications for the design of higher education radiography curricula at the European level. Radiography 17, 230–234.

Euroopan Unioni. 2008. Euroopan unionin ja par-lamentin suositus eurooppalaisen tutkinto-jen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulu-tus/artikkelit/ammatillisen koulutuksen_koeoepenhaminaprosessi/EQFsuositusehdotus.pdf. (Luettu 20.5.2013)

European Federation of Radiographer Societies. 2011. Development of the radiographer role. EFRS Guidance document. Approved by the EFRS General Assembly November 2011.. Http://www.efrs.eu (Luettu 20.5.2013)

European Federation of Radiographers Societies 2012: European Qualification Framework (EQF) Level 6 Benchmarking Document: Radiographers. (Draft for internal use of members)

Elo S, Kyngäs H. 2007. The Qualitative content analysis process. JAN: Research Methodo-logy, 107–115.

Fridell K, Aspelin P, Edgren L, Lindsköld L, Lund-berg N. 2009. PACS influence the


radiographer s work. Radiography 15, 121–133.

Graneheim UH, Lundman B. 2004. Qualitative content analysis in nursing research: con-cepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24, 105–112.

Hafslund B, Clare J, Graverholt B, Wammen Nort-welt M. 2008. Evidence-based radiography. Radiography 14; 343–348

Harris P, Vinorum A, Henner A, Lanca L, Gra-ciano P, Vieira L, Pelligano G, Eaton C, Laane-laid Z, Woeginger I, Solstad I 2008. Overview of the tuning template for radiography in Europe. http://tuning.unideusto.org/tunin-geu/images/stories/template/Radiography.pdf (Luettu 13.8.2013)

Henner A, Grönroos E. 2011. Röntgenhoitajan työnkuva teleradiologiassa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 3 (1), 15–28.

Hsieh H-F, Shannon S, 2005. Three Approaches to Qualitative Content Analysis. Qualitative Health Research 15 (9), 1277–1288.

Kurtti J. 2012. Hiljainen tieto ja työssä oppimi-nen. Edellytysten luominen hiljaisen tiedon hyödyntämiselle röntgenhoitajien työyhtei-sössä. Akateeminen Väitöskirja. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.

Kyngäs H, Vanhanen L, 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 11 (1), 3–12.

Leino-Kilpi H, Walta L, Helenius H, Vuorenheimo J & Välimäki M. 1994. Hoidon laadun mittaa-minen. Potilaslähtöisen Hyvä hoito - mittarin kehittely ja mittarilla saadut tulokset. Stakes Raportteja 151.

Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvi-tyksiä 2009:24. Tutkintojen ja muun osaami-sen kansallinen viitekehys.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html> (Luettu 20.11.2011.)

Pawsey M. 2012. Perehtyvän röntgenhoitajan osaamisen kriteerit tietokonetomografia-työssä-Itsearviointimittarin kehittäminen HUS-Kuvantamisen tietokonetomografiayk-siköihin. http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51236/maiju_pawsey_opinnaytetyo.pdf?sequence=1 (luettu 27.8.2013)

Perälä M-L. 1995. Potilaan hoidon laadun arvi-ointi: Laatumittarin (Qualpacs) validaatio. Stakes Tutkimuksia 56.

Polit D, Beck C. 2003. Nursing Research: Princip-les and Methods. Seventh Edition. Lippincott Williams & Wilkins. A Wolters Kluwer Com-pany, Philadelphia.

Sackett DL, Rosenberg WMC, Gray JAM, Richard-son WS. 1996. Evidence based medicine: what it is and what it isn’t. British Medical Journal 312, 71e2.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011.

The College of Radiographers 2005: Implemen-ting Radiography Career Progression: Gui-dance for Managers,

http://www.improvement.nhs.uk/documents/18weeks/career progresssion.pdf (Luettu 16.9.2012)

The International Society of Radiographers and Radiological Technologists 2004: Guidelines for the Education of Entry-level Professional Practice in Medical Radiation Sciences.

The Tuning Template for Radiography in Europe 2008. Harris P, Vinorum A, Henner A, Lanca L, Graciano P, Vieira L. et al. 2008. Tuning template for radiography in Europe. http://tuning.unideusto.org/tuningeu/images/sto-ries/template/Radiography.pdf (Luettu 15.06.2013)

Tuomi J, Sarajärvi A 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 5. uudistettu laitos. Gum-merus, Jyväskylä.

White P, McKay J. 2004. The Specialist Radiogra-pher - does the role justify the title? Review article. Radiography 10, 217–227.


AuthorsMetsälä E1, Henner A2, Ekholm M3, Parviainen T4 Kukkes T5, Muru L-L5,Hårsaker V6, Stranden E7,Varonen H1, Sorakari-Mikkonen L1, Vähäkangas P11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. 2 Oulu University of Applied Sciences 3 Helsinki University Institute of dentistry 4 Radiation and Nuclear Safety Authority 5 Tartu Health Care College6 Oslo and Akershus University College of Applied Sciences 7 Buskerud University College

Corresponding authorEija MetsäläPrincipal LecturerDegree progamme of radiography and radiotherapyHelsinki Metropolia University of Applied Sciencese-mail: [email protected]

Evidence based quality assurance in digital dental imaging

AbstractProject purpose: Although doses incurred during dental examinations are in general relatively low, dental radiography accounts for nearly one third of the total number of radiological examinations in the European Union. Digital imaging gives opportunities to get the doses lower with the same image quality, but there is also possibility for dose increase because the image quality is better with higher dose and it is easy and quick take more x-rays or. Therefore it needs special attention with regard to radiation protection and follow up of doses and image quality. Project purpose in details is to develop evidence-based digital imaging and quality assurance for dental X-RAY equipment and viewing conditions in order to reduce the radiation dose of the population. Specific aims are to develop curriculum, evidence and web -based pedagogy, e-based learning materials for digital dental imaging and viewing conditions, X-RAY equipment quality assurance and dose optimization education for adult and juvenile Bachelor level education and separate course for

Masters level.Methods: This project benefits and

implements the evidence-based method of developing curriculums produced in previous project by the project members. This means that the core competencies of course, learning outcomes and contents as well as learning material will be developed applying the principles of evidence-based practice. Also the pedagogy of the e-learning course applies these principles.

Results: So far the project has produced the curriculum with five modules totaling 15 ECTS for Bachelor level to web-platform called Moodle. Core competences, learning outcomes and evaluation criteria for three Masters-level modules totaling also 15 ECTS have also been prepared.

Conclusions: The educational package can support the dental imaging quality assurance competence of dental hygienists, radiographers and dentists.

Keywords: dental imaging, education, quality assurance.


TiivistelmäTarkoitus ja tavoite: Vaikka hammaskuvanta-misen väestölle aiheuttamat säteilyannokset ovat suhteellisen pieniä, hammasröntgenku-vausten määrä Euroopan Unioinin avulla on kolmannes kaikista kuvantamistutkimuk-sista. Digitaalisen kuvantamisen avulla pääs-tään samaan kuvanlaatuun filmikuvantamista alhaisemmilla annoksilla, mutta annoksen määrä voi myös lisääntyä koska kuvanlaatu paranee annoksen kasvaessa ja digitaaliku-vantaminen on aiempaa helpompaa ja nopeampaa myös otettaessa useampia kuvia. Tästä syystä hammaskuvantamisessa tulee kiinnittää erityistä huomioita säteilysuoje-luun, annosten seurantaan ja kuvanlaatuun.

Artikkelissa kuvattavan tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää näyttöön perustuvaa digitaalista hammas-kuvantamista ja sen laadunvarmistusta väestöannoksen vähentämiseksi. Yksityis-kohtaisina tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteina on kehittää aiheeseen liittyvä opetussuunnitelma, joka sisältää opetuksen tavoitteet, sisällöt ja materiaalit sekä näyt-töön perustuvan verkkopedagogiikan ham-maskuvantamiselle ja katseluolosuhteille. Koulutuskokonaisuudet ovat suunnattu perustutkintotasolle (Bachelor level) nuori-soasteen ja aikuiskoulutukseen.

Lisäksi kehitetään erillinen opetuskokonai-suus Masters- tasolle.

Menetelmät: Hankkeessa hyödynnetään näyttöön perustuvaa työtapaa kehittämis-työn menetelmänä. Tämä tarkoittaa käytän-nössä sitä, että kaikki hankkeessa tuotettava materiaali perustetaan kolmeen näyttötiedon lähteeseen eli tutkimusnäyttöön, asiantuntija-näyttöön ja asiakas tai käyttäjäkokemukseen. Näyttötieto muodostaa myös opetuskokonai-suuden pedagogisen lähtökohdan.

Tulokset: Projektissa tuotettiin perustut-kintotasoinen 15 opintopistettä laaja ja viisi opintomodulia sisältävä verkko-opetuskoko-naisuus. Lisäksi Masters-tasolle on tuotettu myös 15 opintopisteen laajuisena kolmen opintomodulin ydinosaamiset, oppimistu-lokset ja arviointikriteerit.

Johtopäätökset: Opetuskokonaisuutta voi-daan hyödyntää kehitettäessä suuhygienis-tien ja röntgenhoitajien ja hammaslääkärien hammaskuvantamisen laadu nvarmistus-osaamista.

Hakusanat: hammaskuvantaminen, koulu-tus, laadunvarmistus.

Background

Although doses incurred during dental examinations are in general relatively low, dental radiography accounts for nearly one third of the total number of radiological examinations in the European Union. Digital imaging gives opportunities to get the doses lower with the same image quality, but there is also possibility for dose increase because the image quality is better with higher dose. It is easy and quick to re-take or take more x-rays (Vandenberghe et al. 2010). Therefore it needs special attention with regard to radiation protection. Article 7 of the ‘Medical Exposures Directive’ states, that dental practitioners must have adequate theoretical and practical training for the purpose of radiological practices, as well as relevant competence in radiation protection. Article 7 also requires continuing education and training after qualification. (van der Stelt 1995; 97/43/Euratom; United Nations Scientific Committee on the Effects of Atomic

Digitaalisen hammaskuvantamisen laatu


Radiation UNSCEAR 2001; European Comission 2004) Also National radiation protection authorities have Regulatory Guides which dental clinics and other health care facilities practicing dental radiography have to obey. In Finland these kinds are e.g. Regulatory Guide about the Use and regulatory control of dental x-ray installations (Radiation and Nuclear Safety Authority Finland 2011), Radiation protection training in health care (Radiation and Nuclear Safety Authority Finland 2003) and Qualifications of persons working in radiation user’s organization and radiation protection training required for competence (Radiation and Nuclear Safety Authority Finland 2004) by Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK). STUK has also published a booklet “Quality control in dental imaging and radiation protection of the imaging room” (Radiation and Nuclear Safety Authority Finland 2011).

There is now widespread acceptance in health care that like all the health care clinical practice, also dental and radiographic practices should be as evidence-based (EB) as possible. The European commission has developed EB guidelines that have proved effective in the past to arrive at recommendations that will contribute to optimisation of the use of ionising radiation in dentistry. (van der Stelt 1995; European Comission 2004). This stems directly from the high quality assurance demands of European health care to which also imply demands of clinical audit (97/43/Euratom). According to article 6 the clinical audits must be done according to national guidelines which are updated from time to time.

In order to implement all the new research knowledge, European and national guidelines to dental radiography practices, we need a systematic way of acting including course module for those in their professional studies as well as for adult education. It is necessary to develop new kinds of learning methods to teach students and health care professionals to learn in an evidence-based way. This helps them in their lifelong learning to keep up to

date during their working career. Education is not good enough, we need also an evaluation and implementation plan for the education in order to make sure that our actions are efficient. That is what this project aims to achieve on behalf of dental radiography.

Project purpose is to develop evidence-based digital imaging and quality assurance for dental X-RAY equipment and viewing conditions. Specific aims are to develop: curriculum, evidence- and e-learning pedagogy, e-based learning materials for digital dental imaging and viewing conditions, X-RAY equipment quality assurance education for adult and juvenile education.

Methods: The Project is coordinated by Helsinki Metropolia University of Applied Sciences in Finland. Partners are Oulu University of Applied Sciences (Finland), Radiation and Nuclear Safety Authority (Finland), Helsinki University institute of dentistry (Finland), Oslo and Akershus University College of Applied Sciences (Norway), Buskerud University College (Norway) and Tartu Health Care College (Estonia). It is financed by Center for international higher education SIU and organizations taking part the project.

This project benefits and implements the evidence-based method of developing curriculums produced in previous project by the project members (Grönroos et al. 2010). This means that the core competencies of course, learning outcomes and contents as well as learning material will be developed applying the principles of evidence-based practice. Also the pedagogy of the e-learning course applies these principles. Research knowledge is one source of evidence in evidence-based practice. To have research evidence, survey about the performance of quality assurance-projects in Finland was made as well as systematic review about the core competencies needed by the health care staff in performing digital dental radiological imaging quality assurance. Also expert views


of dental imaging professionals like dentist, dental hygienists and radiographers were asked as well as views and guidelines of Radiation safety authorities (Ministry of Health Denmark 1999; National Radiological Protection Board 2001; Hauge et al. 2009; Radiation and Nuclear Safety Authority Finland 2003; 2004; 2011) and European Commission (2004; 2012a and b) were inspected and used as cornerstones in the development work.

Results: In the project it is produced an educational package for EB-digital imaging and quality assurance for dental X-RAY equipment and viewing conditions on the basis of evidence-based knowledge. This includes curriculum with evaluation criteria, as well as e-based learning materials for Bachelors and Masters level juvenile and life-long education for dental hygienists and dentists. The project also produces an implementation plan for internal evaluation of quality control for dental equipment. This means a plan how to educate and evaluate the level of competence in the substance in clinical practice of dental radiography.

So far (situation in August 2013) the project group has managed to produced Bachelor level eLearning course 15 ECTS comprising five modules: Technical basics of imaging (2 ECTS), Introduction to dental imaging quality assurance (2 ECTS credits), Intraoral imaging QA (2 ECTS credits), Panoramic imaging QA (3 ECTS credits), Cone beam imaging QA (3 ECTS credits) and Patient dose assessment in dental imaging (2 ECTS credits). These courses have been piloted by the students of the educational institutions taking part the project and they are revised according to the students’ and course tutoring lecturers notes by their contents, learning materials and layout on the web-platform. Core competences, learning outcomes and evaluation criteria for three Masters-level modules totaling also 15 ECTS have also been prepared and will be tested latest during spring 2014.

Discussion: Dental radiological imaging has moved from conventional film-screen imaging to digital imaging during the last fifteen years. The change has been important especially in intraoral imaging because digital imaging is much quicker and easier for the user and that is probably why in Finland, for example, the number of intraoral images has increased substantially in recent years. (Rantanen 2012.) It is important that the equipment is in good condition, reading soft wares are optimized and staff competence is high. Routine quality control must undergo proper maintenance, and has all the standard dose reduction features. For each imaging modality, there are many actions that can be taken to achieve a significant reduction in dose and still have high image quality. (European Commission 2004; 2012) In the future there will be higher doses in dental imaging due to increasing use of cone-beam computed tomography (CBCT) and digital imaging. The staff performing x-ray images must be highly educated and have competence in the issues found in this review. They also have to demonstrate ethical radiation safety culture in clinical practice.

The project implements the new information and practices about the topic in question via education. During the education the students learn evidence-based way of updating their competence. The higher education institutes teach health care staff working in the clinical practice and these educated professionals implement the results of the project to dental health care. This results lower radiation doses for the population having dental x-rays.

Work of the project group is continuously evaluated by the steering group of the project. Self-evaluation is performed every half year for all the financiators: higher education institutions and organizations taking part the performance of the project, STUK and SIU. The education module is externally evaluated by users – dental clinics to whom it is targeted. Efficiency of the learning module is measured by learning outcomes achieved.


Conclusions: Although doses incurred during dental examinations are in general relatively low, dental radiography accounts for nearly one third of the total number of radiological examinations in the European Union. Digital imaging gives opportunities to get the doses lower with the same image quality, but there is also possibility for dose increase. Therefore special attention with regard to radiation protection and follow up of doses and image quality is needed also in a form of education to the health care staff taking dental x-rays. The educational package produced in this project support the dental imaging quality assurance competence of dental hygienists, radiographers and den-tists.

References

European Commission. Council Directive 97/43/Euratom of 30 June 1997 on health protection of individuals against the dangers of ionizing radiation in relation to medical exposure, and repealing Directive 84/466/Euratom Official Journal of the European Communities, L 180:22–27; 9.7.97.

European Comission. 2004. Radiation protection. European guidelines on radiation protection in dental radiology. The safe use of radiographs in dental practice. Issue N 136.

European Commission. Radiation protection No 162. 2012a. Criteria for applicability of medical radiological equipment used in diagnostic radiology, nuclear medicine and radiotherapy. Luxembourg: Publications Office of the European Union.

European Commission. Radiation protection 172. 2012b.Cone beam CT for dental and maxillofacial radiology (Evidence-based guidelines). Luxembourg: Publications Office of the European Union.

Grönroos E, Varonen H, Ween B, Waaler D, Henner A, Hellebring T, Fridell K, Kurtti J, Saloheimo T, Parviainen T. 2010. Better Evidence-based quality in radiographic imaging by eLearning? Proceedings, Third European IRPA congress Proceedings in Helsinki on 14-18 June 2010; 1204–1211.

Hauge IHR, Widmark A, Bruzell E. 2009. Use of diagnostic x-ray among Norwegian dentists. A survey and inspection based on new radiation protection regulations. (Norwegian

with English abstract) StrålevernRapport 2009:2. Østerås: Norwegian Radiation Protection Authority, 2009:2.

Ministry of Health Denmark, National Institute of Radiation Protection. 1999. National Board of Health order no. 663 of 16 August 1999 concerning larger dental X-ray installations. (In Danish).

National Radiological Protection Board, Department of Health. 2001. Guidance notes for dental practitioners on the safe use of x-ray equipment. London, 2001.

Radiation and Nuclear Safety Authority Finland. 2003. Radiation protection training in health care Guide ST 1.7

Radiation and Nuclear Safety Authority Finland. 2012. Qualifications of persons working in radiation user’s organization and radiation protection training required for competence Guide ST 1.8

Radiation and Nuclear Safety Authority Finland. 2011. Dental x-ray examinations in health care. Guide ST 3.1

Rantanen E (ed) Radiation practices. Annual report 2011. STUK-B 151. Helsinki 2012. http://www.stuk.fi/julkaisut/irrs/Other_Documents/Radiation_Practices_annual_report_2011.pdf (29.5.2013)

United Nations Scientific Committee on the Effects of Atomic Radiation UNSCEAR 2001. Report to the General Assembly with Scientific Annex.

van der Stelt P F. 1995. Radiation protection and quality assurance in dental radiography. The safe use of radiographs in dental practice. Office for Official Pulications of the European Communities, Luxemborg.

Vandenberghe B, Jacobs R, Bosmans H. 2010. Modern dental imaging: a review of the current technology and clinical applications in dental practice. European Radiology 20: 2637–2655.


During next summer in June 2014 associated to International Society of Radiologist Technicians (ISRRT) congress is organized already the traditional meeting for educators in the field of radiograpy. The theme of the day will be Towards evidence-based education in the field of radiography’’. Sub themes that are present in the program are: Standardization of curriculums, Pedagogy and Practical learning. The summit will be opened by the ISRRT President prof. Michael Ward and during the day we have honor to hear and work with persons who have made remarkable work in the field of radiography education and research e.g. EFRS Educational Wing Expert Val Challen, Director of Education ISRRT Cynthia Cowling and Assoc. Prof Monash University prof. Michal Schneider. So mark up to your calendars 12.6.2014!

Find the programme in: http://www.isrrt2014.fi/index.php?k=77

Educational summit will be organized in co-operation with ISSRT, Finnish Society of Radiographers and Helsinki University of Applied Sciences.

ISRRT Educational summit 12th June 2014 in Helsinki


Kliininen radiografiatiede -lehti on Radiografian Tutkimusseura ry:n ja Suomen Röntgenhoitaja-liitto ry:n julkaisu, jossa julkaistaan radiografian alaan (käytäntö, koulutus ja tutkimus sekä radiografiatiede) liittyviä, suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tieteellisiä alkuperäisartikke-leita. Artikkelien tulee olla aikaisemmin julkaise-mattomia. Lehdessä julkaistaan myös tutkittuun tietoon perustuvia katsauksia, tapausselostuksia alaan liittyvistä kehittämistöistä, sekä akatee-misten opinnäytetöiden (pro gradu -tutkielmat, lisensiaattityöt, väitöskirjat) lyhyitä esittelyitä. Julkaisu on erityisesti kiinnostunut kirjoituk-sista, jotka edistävät kliinistä radiografiaa (diag-nostiikka, isotoopit ja sädehoito), niihin liittyvää koulutusta ja tutkimusta sekä radiografiatie-dettä.

Kaikki alkuperäisartikkeleiksi tarkoitetut käsi-kirjoitukset ja katsaukset käyvät läpi ns. vertais-arvioinnin. Kirjoittajien nimiä ei tässä yhteydessä ilmoiteta arvioijille eikä arvioijien nimiä kirjoit-tajille.

Artikkelissa saa olla kokonaisuudessaan noin 30000 merkkiä välilyönteineen (sisältäen teks-tin, tiivistelmät, taulukot, kuviot ja lähdeluette-lon). Opinnäytetöiden esittelyjen enimmäispituus on 3500 merkkiä. Artikkelissa taulukoiden ja kuvioiden merkkimäärät arvioidaan siten, että puolen sivun taulukon lasketaan vievän 2250 merkkiä. Teksti kirjoitetaan rivivälillä kaksi A4 -kokoiselle paperille käyttäen vasemmalla 3 cm:n marginaalia. Tavutusta ei käytetä. Kappalejako-jen tulee olla selkeät. Sivunumerot merkitään oikeaan yläkulmaan (ei otsikkosivulle).

a) Käsikirjoituksen rakenne (lukuun ottamatta opinnäytetöiden esittelyjä;ks. kohta b)

Käsikirjoituksessa tulee olla1. Otsikkosivu, jolle kirjoitetaan käsikirjoituk-

sen otsikko, kirjoittajien etu- ja sukunimi, oppiarvo suomeksi ja englanniksi, asema työssä, toimipaikka ja sähköpostiosoite. Lisäksi ilmoitetaan yhdyshenkilön nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

2. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin

itse artikkeli. Tiivistelmän pituus on noin 1250 merkkiä, ja siinä kerrotaan tekstin kes-keinen sisältö (tutkimusraportissa tutkimuk-sen tarkoitus/tavoite, menetelmät, tulokset ja päätelmät). Tiivistelmän yhteyteen kirjoi-tetaan 3–5 asiasanaa indeksointia varten. Tekijöiden nimiä ei mainita.

3. Englanninkielinen tiivistelmä (Abstract), jonka on oltava suora käännös alkuperäiskie-len tiivistelmästä (ml. asiasanat). Englannin kielen kielentarkastus on kirjoittajien vas-tuulla. Tekijöiden nimiä ei mainita.

4. Tekstisivut, joissa tekstin jäsentely noudatte-lee yleisiä tieteellisen artikkelin rakennetta koskevia ohjeita (kirjoituksen luonteesta riip-puen sovel tuvin osin). Tutkimusraporttiin perustuvassa artikkelissa tulee esittää seu-raavat asiat: johdatus aiheeseen, teoreettiset lähtökohdat tai kirjallisuuskatsaus, tutki-muksen tarkoitus/tavoite ja tutkimusongel-mat, menetelmät (kohderyhmä, aineiston keruu ja analyysi), keskeiset tulokset ja poh-dinta (päätelmät, tutkimuksen luotettavuus ja eettiset näkökohdat sekä tutkimuksen merkitys radiografian alalle). Väliotsikoiden tulee olla lyhyitä ja selkeitä ja otsikointi enin-tään kolmitasoista. Pääotsikot kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, toisen tason otsikot pie-nillä ja kolmannen tason otsikot pienin kur-siivikirjaimin. Katsauksissa ja kehittämishankkeita koskevissa tapausselos-tuksissa sovelletaan edellä kuvattua raken-netta mahdollisuuksien mukaan.

5. Tekstin kirjallisuusviitteet merkitään ilmoit-tamalla tekijä ja vuosiluku sulkeisiin (Virta-nen 2007). Jos tekijöitä on kaksi, merkitään molempien sukunimet (Virtanen & Lahtinen 2007), jos useampia, vain ensimmäisen suku-nimi ja ym. (Virtanen ym. 2007). Yhteisöistä merkitään nimi ja painovuosi (Säteilyturva-keskus 2007). Useita viitteitä peräkkäin esi-tettäessä viitteet järjestetään julkaisuvuoden mukaan vanhimmasta uusimpaan ja samana vuonna julkaistut aakkosjärjestyksessä.

6. Taulukot ja kuviot tehdään kukin erilliselle sivulle numeroituna ja otsikoituna (taulukon otsikko yläpuolelle ja kuvion alapuolelle). Otsikkotekstin tulee kertoa, mitä taulukko tai kuvio esittää. Taulukot ja kuviot numeroi-daan juoksevin numeroin, joiden mukaisesti

Ohjeet kirjoittajille


taulukkoon/kuvioon viitataan tekstissä. 7. Lähdeluettelo otsikoidaan ”Lähteet”, ja sen

tulee sisältää kaikki ja vain tekstissä mainitut lähteet. Ne luetellaan lähdeluettelossa aakkosjär jestyksessä seuraavasti

Kirjat Carlton R, Adler A. 1996. Principles of

radiographic imaging. 2nd edition. Delmar Publishers, London. Standertskjöld-Nordenstam C-G, Kormano MLaasonen EM, Soimakallio S, Suramo I. 1998. Kliininen radiologia. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä.

Artikkeli kirjassa Korhola O. 2005. Röntgendiagnostiikan

kehitys. Teoksessa: Radiologia Suomessa. Historiikki vuoteen 2005. WSOY, Jyväskylä, 16-21.

Virkkunen P, Salonen O. 1999. Kuvantamismenetelmät. Teoksessa: Joensuu H, Roberts PJ, Teppo L. (toim.) Syöpätaudit. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Vammala, 98-109.

Lehtiartikkeli Decker S, Iphofen R. 2005. Developing the

profession of radiography: Making use of oral history. Radiography 11(4), 262-271.

Internet-lähde European guidelines on quality criteria for

computed tomography, http://www.drs.dk/guidelines/ct/quality/ (5.1.2007)

Julkaisut ja ohjeet: Säteilyturvakeskus. 2005. Lasten röntgen-

tutkimusoh jeisto. STUK tiedottaa 1/2005. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2006. Tervey-denhuollon valtakunnallisen tietojärjestel-mäarkkitehtuurin periaatteet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:8. Sosi-aali- ja terveysministeriö, Helsinki.

8. Kiitokset (lähinnä tutkimustyön rahoittajille) sijoitetaan artikkelin loppuun ennen lähde-luetteloa.

b) Opinnäytetöiden esittelyjen rakenne:

Pro gradu -tutkielmien, lisensiaattitöiden ja väitöskirjojen esittelyt (max. 3500 merkkiä) tehdään seuraavan rakenteen mukaan:

– Tekijä(t)– Pro gradu –tutkielman/lisensiaattityön/väi-

töskirjan nimi– Raportin valmistumis/julkaisuvuosi– Yliopisto ja laitos: – Tutkimuksen tarkoitus ja luonne: (esim.

kuvaileva, selittävä, interventiotutkimus)– Menetelmät: (lyhyt kuvaus kohderyhmästä,

tiedonkeruumenetelmästä, aineistosta ja analyysistä)

– Keskeiset tulokset:– Tulosten merkitys radiografian alalle: – Yhteyshenkilön yhteystiedot (nimi, osoite,

puhelinnumero, sähköpostiosoite)

Käsikirjoitusten ulkoasua vastaaviin kysymyk-siin vastaa lehden toimitussihteeri Katariina Kortelainen (katariina.kortelainen(at)suo-menrontgenhoitajaliitto.fi). Tekijä(t) vastaa(vat) itse tekstin kielentarkastuksesta.

Alkuperäisartikkeliksi tarkoitetun käsikirjoi-tuksen mukaan tulee liittää saatekirje, josta käy ilmi, onko artikkeli julkaistu samanlai-sena jossain muussa julkaisussa, tai onko artikkeli tai sen osa lähetetty arvioitavaksi johonkin toiseen lehteen. Saatekirjeestä tulee käydä ilmi myös tiivistelmän ja koko artikke-lin merkkimäärä.

Käsikirjoitus (alkuperäisartikkeleissa saatekir-jeineen) tai opinnäytetyön esittely lähetetään vain sähköpostitse doc-muodossa päätoimit-tajalle (sanna-mari.ahonen(at)oulu.fi) ja toi-mitussihteerille (katariina.kortelainen(at)suomenrontgenhoitajaliitto.fi). Päätoimittaja vahvistaa kirjoituksen saapumisen lehteen vastaussähköpostilla.

Julkaisusopimus: Käsikirjoituksen hyväksymi-sen jälkeen tekijälle/tekijöille lähetetään alle-kirjoitettavaksi julkaisusopimus, jolla julkaisuoikeudet Kliininen radiografiatiede -lehdessä siirtyvät Radiografian Tutkimus-seura ry:lle ja Suomen Röntgenhoitajaliitto ry:lle. Hyväksymisen jälkeen kirjoitusta ei saa julkaista samassa muodossa kysymättä kirjallista lupaa kustantajalta. Käyttöoikeu-den hakeminen tekijänoikeudella suojattuun materiaaliin (ml. taulukot ja kuviot) on kir-joittajan vastuulla.

Erillispainokset: Kirjoittajalle toimitetaan artikkelistaan kym-

menen erillispainosta ilman kustannuksia.

SisällysPääkirjoitus Metsälä E ……………...............................................…....………. 3

ArtikkelitRöntgenhoitajien käsitykset eturauhassyöpä -potilaiden ja heidän läheistensä tiedontarpeista sädehoitojakson aikana Kukkeenmäki S, Palonen M, Åstedt-Kurki P .................... 5

Perehtyvän röntgenhoitajan osaaminen tietokonetomografiatyössä – osaamisalueiden määritteleminen itsearviointimittarin kehittämiseksiPawsey M, Metsälä E ........................................................ 17

TapausselostusEvidence based quality assurance in digital dental imagingMetsälä E, Henner A, Ekholm M, Parviainen T, Kukkes T, Muru L-L,Hårsaker V, Stranden E, Varonen H, Sorakari-Mikkonen L, Vähäkangas P........... 28

MuutaISRRT Educational summit 12th June 2014 in Helsinki ....................................................................... 33

Ohjeet kirjoittajalle ......................................................... 34

Kliininen Radiografiatiede

1 /2013 / Journal of Clinical Radiography and Radiotherapy / Volume 7