�

POHJOIS-SAVON MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI

Puolustusvoimien Valmius-elokuva

voitti kultaa

Puolustusvoimien Val-mius-elokuva on voitta-

nut kultaa kansainvälisessä World Media Festivaaleilla Hampurissa. Elokuva kilpai-li kategoriassa Public Rela-tions nimellä Readiness.

Tuote voitti kultaa omas-sa kategoriassaan ja kil-pailee Grand Prix palkin-nosta. Valmius-elokuva on puolustusvoimien toisen tehtävän esittely, eli tu-ki muille viranomaisille.

Elokuva on nähtävissä puolustusvoimien verkko-sivuilla osoitteella www.mil.fi/perustietoa/videogal-leria/.

Historiafilmien sarjassa hopeaa sai Suomen Ilmavoi-mat 90 vuotta. Ilmavoimien juhlavuoden elokuva esitte-lee suomalaisen ilmapuo-lustuksen historian kään-nekohtia ja luottaa myös tulevaisuuteen.

Kenraaliluutnantti Ari Pu-heloisesta tulee seuraava

puolustusvoimain komentaja. Hän seuraa tehtävässä heinä-kuussa eläkkeelle jäävää ami-raali Juhani Kaskealaa. Ken-raaliluutnantti Puheloinen on palvellut Pääesikunnan pääl-likkönä vuodesta 2007. Puhe-loinen on nimitetty tehtävään viiden vuoden määräajaksi.

Pääesikunnan päällikkönä hän on palvellut vuodesta 2007. Aikaisemmin Puhe-loinen on toiminut Itäisen Maanpuolustusalueen ko-mentajana, pääesikunnassa valmiuspäällikkönä, van-hempana osastoesiupseerina kansainvälisellä osastolla ja toimistoupseerina tiedustelu-osastolla, Panssariprikaatissa prikaatin komentajana ja pa-taljoonan komentajana, Puolustusneuvos-ton yleissihteerinä ja yleissihteerin apulai-sena, ETYJ:n erityistehtävissä Wienissä ja apulaissotilasasiamiehenä Moskovassa.

Yleisesikuntaupseerin tutkinnon hän suoritti vuonna 1983. Lisäksi hän on suorittanut opintoja Harvardin yliopis-tossa Yhdysvalloissa. Kenraaliluutnan-tiksi Puheloinen ylennettiin vuonna 2004.

Kenraaliluutnantti Puheloisesta puolustusvoimain komentaja

Lapin Lennosto katkaisi Karja-lan Lennoston 15 vuoden voit-

toputken vuosittaessa ilmavoimien lentäjien joukkuekilpailussa. Kil-pailun palkintona on Hävittäjäri-tareiden lahjoittaman ritarimalja.

Karjalan lennosto on voittanut mal-ja 15 perättäisenä vuotena. Palkinto jaetaan vuosittain ilmavoimien vuosi-päivän juhlallisuuksien yhteydessä.

Karjalan lennostosta palkittiin

Maaherran maljalla yliluutnantti Jark-ko Annila. Hän on ollut merkittävällä panoksellaan kehittämässä Suomen il-mapuolustusta Hornetien aikakaudel-la. Annila on kehittänyt ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmää, ilmatais-telutaktiikkaa ja -tekniikkaa. Lisäksi hän on toiminut lennonopettajana.

Lentoteknillisen alan henkilös-tön Sud Aviation -maljalla palkitaan kapteeni Martti Kekkonen Karjalan

Lennostosta. Hän on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työuran muun muassa len-tokonekäyttöryhmän johtajana, käyt-töjaoksen johtajana, lentoteknisen osaston tukeutumisupseerina ja hä-vittäjälentolaivueen konetarkastajana.

Kuvassa ylil. Kekkonen toinen vas. vierellaään tunnutuspalkinot jakanut ilmavoimien komentaja Jarmo Lind-berg. Hänkin on aloittanut lentoup-seerina Karjalan lennostossa.

Lentäjäritarimaljakilpailu sai uuden voittajan 15 vuoden jälkeen

Aselakiuudistus puhuttaa

Reserviläisliiton järjestämässä jäsenkyselys-sä aselain muutosesitystä pidettiin pääosin myönteisenä. Pientä varaumaa ilmeni lähinnä lupien määräaikausuutta koskevissa esityksissä. Lähemmin aiheesta Sivu 3.

Koillis-Savosta vuoden ykköskerhot

Koillis-Savon Reseriupseeriyhdistys valittiin vuoden kerhoksi 2008. Kerho kokoaa reser-vinupseerit riveihinsä usean kunnan alueelta. Juhlivaa Juankoskea. Sivu 4 ja sivu 12.

Kenraali Vesannon yöjotoksella

Vesannon perinteinen yöjotos meni nuorten rserviläisten voitoon. Tiitilänkylän Toivojen joukkueessa jotosteli tuloksekkaasti ilmavomien entinen komentaja Jouni Pystynen. Sivu 7.

Rakuunalaulajat esiintyivät asemiesillassa

Kupion rakuunalaulajat ovat hioneet ääntään jo muutaman vuoden ajan. Ryhmä esiintyi Kuopiossa pidetyssä asemiesillassa ja palautti osaltaan mieliin sodanaikaiset asemiesiltojen radiolähetykset. Sivu 12.

2009

N:o 1 W

�

Pohjois-Savon maanpuolustusväen julkaisu

ISSN: 1455-8734

Nro 1 huhtikuukuu 2009Julkaisija:Savo-Karjalan Sotilasläänin Esikunta, Karjalan Lennosto, Kuopion varikko,Pohjois-Savon Maanpuolustuspiiri, Pohjois-Savon reserviupseeripiiri jaPohjois-Savon reserviläispiiri, tsto.prespiirit@gmail.com

Julkaisutoimikunta:Everstiluutnantti Osmo Toivanen (S-K:nSlE), everstiluutnantti Pekka Marjamaa (KarLsto), majuri Osmo Huopainen (KuoV), pj Jukka Korho-

nen (Resupspiiri), pj Lauri Oinonen (respiiri), piiripääll. Osmo Pirhonen (MPK), Heikki Lahtela (talous).

Osoite: Vihma-lehti, Pohjois-Savon Maanpuolustuspiiri, PL 1080, 70111Kuopio,e-mail:pohjois-savo@mp-kry.fi; www.mpkry.fi. Lehteen tuleva aineisto osoitteeseen jny@pp.inet.fi

Osoitteenmuutokset ja ilmoitusasiat: Heikki Lahtela puh. 050-5895701e-mail: heikki.lahtela@ pp.inet.fi

Pankkiyhteys:Vihma-tili, Siilinjärven Osuuspankki 478630-233045

Vastaava toimittaja:Jarmo Seppälä, Myhkyrinkatu 19, 70100 Kuopio, matkapuh. 0440 585 989, e-mail: jarmo.seppala@pp2.inet.fiIlmoitushinnat:

Ilmoitushinta normaali:1,5 e/ppm (mv), 2 e/ppm (väri), 1x25= 37,50 €, 2x50= 150 €, 2x100= 200 €

Toistoilmoitus 4 krt: 1 x 25 pmm (logo), á 35 €, 140 e/vuosiToistoilmoitus 4 krt: 2 x 50 pmm,á 100 €, 400 €/vuosiToistoilmoitus 4 krt: 2 x 100 pmm,á 185 €, 740 €/vuosi

Painopaikka:Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Vihma ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero ilmestyy kesäkuus-sakuussa.2009 painettuna ja netissä.Toimituksellinen aineisto tulee olla sähköisessä muodossa toimituksessaviimeistään 1.6.2009 mennessä osoit-teeseen jny@pp.inet.fi.

Pentti Tuovinenp.toffuin@

dnainternet.net

Suomen kansa ja erityi-sesti päättäjät tunkevat päätään yhä syvemmäl-

le pensaaseen ja uskottelevat näin olevansa turvassa kaikilta vihollisilta. Monet ”rauhan-kyyhkyt” repäisivät vaatteensa, kun hallitus rohkeni selonteos-saan esittää jopa 2 %:n koro-tusta puolustusmäärärahoihin. Innokkaimmat ”hyödylliset idiootit” myyvät surutta sitä isänmaata, jolle isät, veljet ja nuorukaiset oman henkensä hinnalla taistelivat vapauden ja puolustivat talvi- ja jatkoso-dassa.

Rauhaa yli kaikkien rajojen rakastava itänaapurimme os-telee datsatonttien lisäksi stra-tegisesti tärkeitä maa-alueita aivan sydän-Suomesta.

Saarijärven telelinkin vie-reistä suurta pokaletta voidaan jo nyt pitää osana pyhää Venä-jää, jota se tulee puolustamaan ikiomanaan sanoipa Suomen laki tai nöyrä lakeijakansa mi-tä tahansa. Se on piikkilangoin, sähkölaittein ja valvontakame-roin vartioitu tiukemmin kuin varsinainen valtakunnanraja.

Miinat ja pakkoruotsiLuovumme miinoista, jottei

vihollinen astuisi niihin valloi-tusretkillään. Luovumme isien uskosta heti, kun joku vierasta

oppia julistava pakolaisryhmä sitä vaatii, mutta kiemurte-lemme yhäkin pakkoruotsin kahleissa 200 vuotta sitten ta-pahtuneesta entisen emämaan muusta herruudesta irtaantumi-sesta huolimatta.

Koko maan kattava pakko-ruotsi muutaman prosenttiyk-sikön voimalla aiheuttaa käsit-tämättömän suuren laskun.

Myyttejä perä peräänLepsu lakeijakansa leikkii

kansainvälistymisen estävällä lelulla eikä meiltä löydy mies-tä, joka pullon hengen vapaut-taisi.

Henkinen myyräntyö hur-mioituneella innolla suoltaa ulkomaita myöten jos jonkin-laista myyttiä ja valhetta mil-loin Mannerheimia tökerösti ivaten, milloin veteraaneja solvaten, milloin olemattomia joukkohautoja tonkien. Sel-laisen saastan levittämiseen ja palkitsemiseen kyllä riittää ra-haa, muttei vapautta turvaaviin aseisiin. Tarkoitus lieneekin altistaa isänmaa jo kolmannen kerran miesten ja siviiliuhrien verellä puolustettavaksi.

Ensimmäinen kerta oli va-paussodan aloittaminen kirjai-mellisesti paljain nyrkein, siitä piti huolen täällä majaillut ve-näläinen sotaväki matelevine

ilmiantajineen ja kapinallisi-neen.

Toinen kerta oli kolmikym-menluvun niukkaslinja, kokar-deja toki riitti niillekin, jotka kahdenkymmenen rauhan vuoden aikana olivat rakenta-neet isänmaataan veljenkättä lyöden. Rakentajien verellä maata puolustettiin tinkimättä, jokainen mies tiesi, että vain hän ja juuri hän oli takeena ko-din ja perheen, äidin ja lasten elämästä.

Isänmaan kuolemattomuuden takana ovat kaatuneemme. He poistuivat joukostamme, jotta me saisimme elää. Talonpojat ja työläiset maksoivat lunnaat, joita tämä sukupolvi ei totisesti ansaitsisi. Valkoisten risten alla lepäävät miehet, jotka tekivät tölleistä temppeleitä, jotka ra-kastivat lähimmäisiään enem-män kuin itseään.

Maanpetturuutta Nyt myydään pala palalta

verellä lunastettua isänmaata, viitoitetaan viholliselle tos-su-ura miinoista luopumisen hurmiossa. Kaiketi nykyisissä sotaharjoituksissa on säästä-väisyyssyistä siirrytty huu-tamaan ”laukaus – laukaus - sarrrja – sarrrja” vain etukir-jainta muuttamalla. Kyllä siinä vastapuolen sotajoukko kaatuu

ainakin nauruun. Puolustusvoimain komenta-

ja kenraali Lauri Sutela 1994 puheessaan Finlandia-talossa totesi näin:

”Ne jotka ajavat miinojen käytöstä luopumista ovat siloit-tamassa tietä viholliselle. Mi-nun kielenkäytössäni sitä kut-sutaan maanpetturuudeksi”.

”Sun kätes Herra voimakkaan…”

Suomen kansa on saanut vaeltaa ihmeellisellä tavalla Korkeimman varjeluksessa.

Kun keisari Nikolai II rikkoi Kaikkivaltiaan nimissä van-nomansa ja pyhää ristiä suu-dellen vahvistamansa valan piskuisen suuriruhtinaskunta Suomen lakien ja uskonnon- vapauden sekä oman kielen säilyttämisestä, me yhä us-koimme valan velvoittavan meitä pysymään uskollisina. Alamaisinkaan nöyristely ei auttanut, kaikki panslavismis-ta poikkeava tuomittiin. Mut-ta silloin valapattoa kohtasi korkeimman Tuomarin tuo-mio – koko keisrillinen perhe murhattiin ja teloitettiin ampu-malla. Bolshevistinen komento Leninin johdolla jatkui, mutta meille suotiin pelastustie vihol-lismaa Saksan kautta – jääkärit saivat siellä sotilaskoulutusta.

Venäläisen sotaväen villit-semä ja aseistama punakaarti hävisi. Tuon ajan kokeneet his-torioitsijat ovat järjestään yh-tä mieltä, että Jumalan avulla Suomen kansa sai voiton.

Samoin saimme korkeinta apua talvisodassa, eihän meidän aseistus vastannut sadasosaa-kaan itänaapurin lentokoneista, miehistöstä, panssareista tai ty-kistöstä. Jokaisessa torpassa ja talossa äitien, vaimojen ja las-ten palavat sydämet rukoilivat puolison, isän ja nuorukaisten puolesta. Ja heidän altis ruko-uksensa kuultiin – ylivoima tukehtui lumeen ja pakkaseen eikä vihollinen kyennyt likvi-doimaan kansaa, joka turvasi Herraan.

Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui oikeutta tavoitellen hy-vin, mutta kun asemasota kään-tyi pian uskosta luopumiseen, rankaisu tuli heti. Vielä kerran kansojen Jumala kuuli viimei-sessä hädässä huutamamme rukoukset ja taittoi orjuuttajan voiman juuri ennen sortumis-tamme.

Entäpä nyt – missä vaeltaa Suomen kansa?

Eksyksissä.

Erkki Timonen, metsänhoitaja

Kuopio

Maanpuolustuksen lyhyt oppimäärä

Dosentti kuin desanttiViron neuvostomiehityksen olevan täyttä valetta ja mie-hityksen aikaisen terrorin vi-rolaisfasistien luoma myytti, millä ei ole lainkaan todelli-suuspohjaa. Kun Virosta vietiin 60 vuotta sitten yhtenä ainoana yönä 20.000 ”kulakkia ja kan-sanvihollista” härkävaunukyy-dillä Siperiaan, niin dosentin tietokannassa kyseessä oli vain tavallinen, vapaaehtoinen väestönsiirto. Tästä porukasta tuli takaisin yksi (1)” vapaa-ehtoinen” väestönsiirtolainen, muut tapettiin tai menehtyivät nälkään ja tauteihin.

Pronssisoturi-kirja aiheutti suomalaisissa ja virolaisissa piireissä melkoisen kohun ja lukuisat huomattavat henki-löt, joukossa pari europarla-mentaarikkoamme lähettivät Helsingin yliopistolle avoimen kirjeen, missä kummasteltiin Bäckmanin ajatuksia ja ope-tuksellista tasoa. Kirjahan on yliopiston dosentin kirjoitta-mana eittämättä jotenkin yli-opistoakin koskeva. Yliopisto ei ottanut kantaa asiaan. Mutta kappas vain, eikös Erkki Tuo-mioja noussutkin puolustamaan

Bäckmania. Toveria ei jätetä. Ja tuo Koivistonkin äskeinen höperehtäminen ollut ihan sa-moilla linjoilla.

Aikaisemmin Bäckman ar-vosteli suomalaisten suhtau-tumista Anna Politkovskajan raakaan murhaan, sehän käy tuollainen kriminologian do-sentilta kuin tyhjää vain. Sivu-mennen sanoen, pelottaa Sofi Oksasenkin puolesta, viisumia ei Pietarin kirjailijakokoukseen ensin myönnetty ja kun lopulta annettiin, hävitettiin passi. Kun

ei Sofille kävisi kuin Annalle.Johan Bäckmanin vakaa mie-

lipide on, että Viro ei ole edes mikään valtio, vaan apartheid-hallinto, eräänlainen pseudo-valtio. Sen päivät ovat luetut. Läheltä se liippaisi siis meitä-kin.

Dosentti toimii historian kirjoituksessa kuin desantti, kylvää valeita ja tekee mah-dollisimman laajaa vahinkoa totuudelle ja tieteelle. Meillä on täysi syy tuomita dosentti julkisesti valehtelijaksi, joka

on aiheuttanut suunnatonta mielipahaa ja katkeruutta su-kulaisissamme Virossa.

Pentti Tuovinen toffuin@dnainternet.net

Puijonkatu 15 70100 Kuopio

Suomen antifasistisen ko-mitean puuhamies dosentti

Johan Bäckman on esiintynyt jälleen näyttävästi – mikäs kun on samanmielisiä toimittajia – Viron historian vääristelijänä.

Imbi Paju ja Sofi Oksanen julkaisivat kirjansa ”Kaiken takana on pelko” männä vii-kolla. Bäckman toimi masi-nistina Nashi-järjestön ”suo-malaisten tovereiden” kanssa pitämässä mielenosoituksessa kirjan julkaisutilaisuudessa. Onneksi mielenosoitus kuivui kuin kaljanvaahto.

Tämä Bäckman on oikeus-sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa ja kriminologian dosentti Joensuun yliopistos-sa. Mikä tulevaisuus yliopisto-jamme odottaakin, sillä näistä dosentin perkeleistä on vaara tulla professoreitakin. Pitää vi-haisena todeta, että joko tiedot ovat Viron historiasta ovat täy-sin olemattomat tai mielipiteet ja johtopäätökset tarkoituksel-lisesti vääristellyt. Kumpikin vaihtoehto, varsinkin jälkim-mäinen näyttä olevan totta.

Kirjassaan Pronssisoturi (2008) Bäckman todistelee

�

Sisäasianministeriö on mm. esittänyt, että käsi-aseluvan voisi jatkossa

saada vasta 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on harjoitellut ammuntaa jossain ampumaseu-rassa vähintään kaksi vuotta.

Tämä jälkeenkin lupa myön-nettäisiin vain määräaikaisena. Reserviläisliitto teetti maalis-kuun lopulla aselain muutos-esityksistä jäsenkyselyn, jo-hon vastasi lähes 4.000 liiton jäsentä. Lähinnä vain käsiase-lupia koskevat kiristysesitykset saavat tukea vastaajien enem-mistöltä.

- Kyselyn perusteella näyt-tää siltä, että Reserviläisliitto kannattaa sisäasianministeriön esityksiä käsiaselupien myön-tämisestä jatkossa vain 20 vuotta täyttäneille henkilöille, Reserviläisliiton ensimmäisen varapuheenjohtaja Osmo Suo-minen sanoo.

Liitto on myös valmis hy-väksymään ensimmäisen luvan määräaikaisuuden sekä pakol-lisen ennakkoharjoittelun.

Myös ministeriön esityksiä viranomaisten välisen tiedon-

kulun parantamiseksi kan-natamme lähes varauksetta. Suominen lähtee kuitenkin siitä, että vain ensimmäinen käsiaselupa on määräaikainen. Tämän jälkeen luvan tulisi ol-la nykyiseen tapaan toistaiseksi voimassa oleva.

Varapuheenjohtaja Suomisen mukaan muutosesityksistä on-gelmallisin on vaatimus kah-den vuoden harjoitteluajasta, koska merkittävä osa maamme ampumaradoista ei ole talvi-käytössä. Liiton jäsenkyselyyn vastanneista 40 prosenttia asuu tällaisilla paikkakunnilla.

Eniten Reserviläisliiton jä-senistö vastustaa kokonaan määräaikaisiin käsiaselupiin siirtymistä. Poliisille ei myös-kään olla valmiita antamaan nykyistä laajempia valtuuksia peruuttaa mikä tahansa aselu-pa, jos sen haltija ei esim. enää harrasta ammuntaa. Myöskään jäsenyyspakko ampumaseuras-sa ei liiton jäsenistöä innosta.

Reserviläisliitto on Suo-misen mukaan melko tyyty-väinen sisäasianministeriön toimintaan lakiuudistuksessa.

- Ministeriötä ja sisäministeri Anne Holmlundia voi jo täs-sä vaiheessa kiittää siitä, että asian valmisteluun liittyneestä, jatkuvasta mediamyllytyksestä huolimatta ministeriö on laati-nut melko maltillisen uudistus-esityksen.

Asia on Reserviläisliitolle tärkeä, sillä ammunta on liiton

laajin yksittäinen toimintamuo-to. Viime vuonna liiton jäsen-yhdistykset ja piirit järjestivät yli 7.000 erilaista ampumati-laisuutta, joihin osallistui noin 40.000 liiton jäsentä.

Lähes kaikki Reserviläislii-ton jäsenyhdistykset ovat lain tarkoittamia ampumaseuroja.

Aselain muutosesitykset oikeansuuntaisia

Reserviläisliiton toinen varapuheenjohtaja Olli Suominen pitää muutosesi-tystä oikeansuuntaisena. Lähinnä lupien määräaikaisuutta hän harkitsisi uudestaan.

Läheltä piti - tilanne Iisalmen

raivauksissa

Iisalmen Ohemäen alue-raivausprojektin yhte-

ydessä räjähti todennä-köisesti sytytin nostotyön yhteydessä Pienijärvessä.

Tilanteessa ei syntynyt henkilövahinkoja.

Alustavien tietojen mu-kaan sytytin oli räjähtänyt noin kolmen metrin sy-vyydessä henkilökuntaan kuuluvan sukeltajan ollessa nostokorin läheisyydessä.

Sukeltaja on ollut lääkin-tähenkilökunnan tarkastetta-vana, eikä hänellä ole todet-tu vammoja tapahtuneesta. Raivaustyöt keskeytettiin tutkinnan ajaksi.

Sähköinen kunto-kortti -nykyaikaa

Reserviläisurheilulii-ton verkkopalveluun

www.resul.fi/kuntokortti on avattu kaikille Reser-viläisliiton ja Suomen Re-serviupseeriliiton jäsenille käyttöön henkilökohtai-nen sähköinen kuntokortti.

Tämän palvelun avulla voi henkilö seurata omaa liikun-ta-aktiivisuuttaan merkitse-mällä korttiin päivittäiset kuntoilu- ja ampumasuori-tuksensa.

Sähköisen kuntokortin käyttö on käyttäjälleen mak-sutonta. Tämän sähköisen palvelun ovat tuottaneet yh-teistyössä Reserviläisurhei-luliitto ry ja Poutapilvi Oy.

Asepalvelukseen hakeneiden naisten

määrä kasvussa

Vapaaehtoiseen asepal-velukseen haki tänä

vuonna yhteensä 522 naista. Viime vuonna hakemuksia vastaanotettiin aluetoimis-toihin yli viisikymmentä vä-hemmän, eli 469 kappaletta. Hakuaika päättyi 1.3.2009.

Eniten hakijoita oli tänä vuonna Kainuun Prikaatiin, jonne haki tänä vuonna 79 naista

Edellisenä vuotena haki-joita oli 58. Myös Panssa-riprikaatin 62 (42), Porin Prikaatin 58 (40) ja Kaartin Jääkärirykmentin 49 (42) hakijamäärät lisääntyivät viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna suosituim-paan Karjalan Prikaatiin 50 (66) oli vähemmän hakijoita kuin vuosi sitten.

Seuraava haku naisten vapaaehtoiseen asepalve-lukseen päättyy 1.3.2010. Reserviin on koulutettu lä-hes 4300 naista. Heistä yli puolet on saanut johtajakou-lutuksen.

Vuoden 2009 Sandels -jotos järjestetään Su-kevan ja Kajaanin ra-

jamailla Alimmaisen Vuotto-järven alueella 23.-24.5.2009. Jotoksen nimi on ”Vuottojärven Motti” ja on järjestyksessään 22. Sandelsjotos. Jotosjohtaja-na toimii Lassi Väänänen.

Alimmaisen Vuottojärven seutu sijoittuu lähelle Talas-kankaan luonnonsuojelu- ja erämaa aluetta, jossa suoma-lainen luonto ja riistakirjo näyttävät monipuolisuutensa ja runsautensa.

Kaksipäiväinen vaellusJotos on jälleen kaksipäi-

väinen. Lauantaina aloitetaan aamuvarhain ammunnoilla Kainuun Prikaatin ampuma-alueella, josta sitten siirrytään omin autoin jotoksen perusta-mispaikalle Alimmaisen Vuot-tojärven rannalle, Iisalmen reserviupseerikerhon harras-tuskeskukseen. Perustamispai-kalta tapahtuu partioitten lähtö varsinaiselle jotoksen rastiteh-täväreitille.

Jotosyöksi majoitutaan noin 15 km rastitehtäväreitin jäl-keen puolijoukkuetelttoihin. Makuupussit ja kenttäpatjat kannattaa varata mukaan. Ma-

joitusvarusteita ei kuitenkaan tarvitse kantaa pitkin metsiä, sillä huolto pelaa ja kuljettaa varusteet lähdöstä majoitus-paikalle.

Ainoastaan henkilökohtaiset jotosvarusteet kulkevat parti-oitten mukana. Ruokailut, ym. huolto lauantaina ja sunnun-taina sisältyvät jotosmaksuun. Sunnuntain reitti on lauantaista jonkin verran lyhyempi.

Useita jotossarjojaSarjoja on yleinen ja kilpa-

sarja. Yleinen sarja sopii kai-kille yli 15-vuotiaille mies- ja

naishenkilöille. Paremmuutta ei ratkaista ajan, vaan matkalla tehtävien rastisuoritusten pe-rusteella. Kilpasarja on vaati-vampi kunnon kannalta, sillä siinä käydään yleisen sarjan rastit ja lisäksi tehdään partioi-den pikataival.

Jotos otellaan 3-5 hengen partioissa. Partiossa olisi hy-vä olla ainakin yksi asepalve-luksen suorittanut, sillä noin puolet rastitehtävistä on soti-laallisia.

Reserviläisille jotoksesta kertyy 2 kertausharjoitusvuo-rokautta, sillä Sandelsjotos on

PV:n ja MPK:n sekä Pohjois-Savon Reservipiirin hyväk-symä maapuolustuksellisia valmiuksia ylläpitävä kurs-si. Jotoksen suunnittelusta ja käytännön suorituksesta huo-lehtivat ja vastaavat Iisalmen Reserviupseerikerho Ry ja Ii-salmen Reserviläiset Ry.

Tutustu tarkemmin tämän vuoden Sandelsjotokseen in-ternetin avulla osoitteesta http://www.iisalmenreserviup-seerikerho.net ja tulosta sieltä ilmoittautumislomake ja toimi-ta se hyvissä ajoin perille.

Sandelsjotos 2009 Alimmaisen Vuottojärven maisemissa

Sandels -jotos on kaksipäiväinen. Vaelluksen aikana leiriydytään suuriin sissitelttoihin. Huollosta ja muoni-tuksesta vastaa jotostoimikunta.

�

Vapaaehtoisen maan-puolustustyön perus-tana tunnettu Reservi-

läisliitto muodostaa noin 35 000 jäsenensä pohjalta edustavan läpileikkauksen kansakunnan kaikista yhteiskuntaluokista.

Liiton jäsenkunnan rakenne näkyy myös Pohjois-Savon Re-serviläispiirin paikallisyhdis-tysten esimerkiksi Juankosken

Juankosken Reserviläiset 50 vuotta 17.9.2009

Reservin voimaa kosken partaallaReserviläisliitto ry

on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö.

Liitto jakaantuu mui-den kattojärjestöjen ta-paan piiritason orga-nisaatioihin ja piirien paikallisiin yhteisöihin.

Jäseniä liitossa on yli 35.000. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa täysi-ikäinen Suomen kansalainen.

Kultaisen ansiomitalin saivat vääpeli Pertti Hakkarainen, ylikersantti Harri Sirviö, ylikersantti Kalle Toivanen, kersantti Jorma Törmä ja alikersantti Heino Antikainen.

Hopeisen ansiomitalin vastaanottivat yli-kersantti Heikki Hakkarainen, ylikersantti

Pentti Mäkinen, kersantti Pekka Kaarnasal-mi, alikersantti Raimo Kaarnasalmi ja korp-raali Pasi Tirkkonen.

Pronssisen ansiomitalin saivat alikersant-ti Ossi Kokkarinen ja sotamies Kari Leino.

Reserviläisliiton huomionosoitukset ansioituneille

rekisteröitiin tuona päivänä vuonna 1959 Juankosken Re-servinaliupseerit ry:n nimellä, ja se säilytti nimensä sellai-sena vuoteen 2004 saakka.

Yhdistyksen vuosikokous päätti tuolloin seurata aikaan-sa, ja muuttaa paikallisyh-distyksensä jäsenkunnaltaan avoimemmaksi ja sitä pa-remmin palvelevaksi. Ny-kyisin jäseneksi liittymisen perusehtona on varusmies-palveluksen suorittaminen.

Jäsenistöä eri puolilta Koillis-Savoa

Juankosken paikallisyh-distykseen kuuluu satakun-ta reserviläistä. Jäsenistö on pääosin juankoskelaista, mutta myös Kaavin suun-ta on vahvasti edustettuna.

Jäseniä yhdistyksessä on myös Nilsiästä ja kauempa-nakin olevilta paikkakun-nilta. Mukana on myös nai-

sia ja reserviupseerikoulu-tuksen saaneita henkilöitä.

Juhlavuosi alkoi palkitsemisilla

Yhdistys aloitti juhlavuoden viettämisen kevätkokoukses-saan 25.2.2009. Juhlavuoden kunniaksi kokouksessa huo-mioitiin yhdistyksen reser-viläisurheilussa toimineita jäseniä sekä ansioituneita kil-pailijoita. Jäsenistölle on ker-tynyt kilpailumenestystä pii-rinmestaruus- ja suomenmes-taruustasolla huomattavasti.

Vahvoina lajeina ovat olleet erityisesti ampumahiihto, ki-vääriammunta ja pistooliam-munta. Vuosikokouksessa luovutettiinkin Reserviläisur-heiluliitto ry:n myöntämiä an-siomitaleita peräti kaksitoista kappaletta. Kaikki vastaanotta-jat olivat kokouksessa paikalla saamassa mitalinsa.

Sukupolvien välinen silta kantaa yhä

Kevätkokouksessa oli pai-kalla noin 20 osanottajaa. Mu-kana nähtiin sekä nuoria että yli 35-vuotisen yhdistysuran saavuttaneita reserviläisiä.

Viime marraskuun Reser-viläisten Kirkkopyhätapah-tuman teema, Sukupolvien Välinen Silta, toistui koko-uksessa yhteisen tapaamisen merkeissä hienolla tavalla.

Tätä lisäsi merkittävimmän yhteistyökumppanimme vie-railu kokouksessa: Koillis-Sa-von Reserviupseerit ry luovut-ti meille oman yhdistyksensä standaarin tässä tilaisuudessa.

Vuoden yhdistys ja vuoden reserviläinen

Kokouksen kuluessa todet-tiin, että yhdistyksellä on tänä

Reserviläiset ry:n, kohdalla myönteisellä ja maapuolustus-työn kehittämistä ja ylläpitä-mistä tukevalla tavalla.

50 vuotta reservin kokoavana voimana

Juankosken Reserviläiset ry tulee 50 vuoden ikään 17. syyskuuta 2009. Yhdistys

.Jorma Matinniemi ja Kalle Toivanen ottavat vastaan Koillis-Savon Reserviupseerit ry:n standaarin Petri Valliukselta ja Sakari Toivaselta.

Tilintarkas-taja Raimo Nykänen lukemassa tarkastus-kertomusta vuodelta �008.

ResUL ry:n palkitsemat �� reserviläistä. Vääpeli Pertti Hakkarainen edessä vas.kiittää huomionosoituksista.

vuonna poikkeuksellisen vahva asema kaikilla valtakunnallisen Reserviläisliiton hallinnon ja toiminnan alueilla. Meillä on edustajamme sekä Pohjois-Sa-von Reserviläispiirin että Re-serviläisliiton hallituksissa.

Juankosken Reserviläiset ry on ollut alueensa vahva re-serviläistoiminnan osaaja ja toimija koko olemassaolonsa ajan. Tunnustuksena vuoden 2008 toiminnasta Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry:n hallitus on nimennyt yhdis-tyksemme vuoden yhdistyk-seksi sekä oman puheenjoh-tajamme Jorma Matinnie-men vuoden reserviläiseksi.

Matinniemi pokkasi myös yhdistyksen vuoden 2008 toi-mitsijapalkinnon, lähtien koko-uksesta syli täynnä palkintoja, mappeja ja kauniita kukkia.

Juankosken Reserviläiset pitävät 50-vuotispääjuhlansa tulevan syksyn kuluessa. Ta-pahtumaa odotellessa kaikki toimintaamme osallistuneet yhteisöt, yhteistyökumppanit, reserviläisveljet, reserviläis- ja veteraanijärjestöt ja yhdistyk-set jotka ovat olleet mukana vuosien saatossa; kutsutaan jo tässä vaiheessa lämpimästi ter-vetulleeksi juhlaamme.

Jarmo Räsänen1. varapuheenjohtaja

�

Rauhanturvaoperaatiot ovat vuosi vuodelta muuttuneet yhä kovemmiksi. Kriisialu-eilla suomalaisetkin rauhan-turvaajat voivat joutua koke-maan ja näkemään sellaista, mikä jää painamaan mieltä vielä kotiutumisen jälkeen.

Suomen Rauhanturvaajaliitto tarjoaa vertaisapua rauhantur-vatehtävistä palaaville.

Koulutetut vertaistukihen-kilöt kuuntelevat ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Rau-hanturvaajaliiton auttavassa puhelimessa. Puhelin on ollut toiminnassa noin vuoden, ja se on jo tässä vaiheessa osoittanut tarpeellisuutensa.

Puhelin vastaa numerossa 020 769 8111.

Kaveria ei jätetä kotimaassakaan

Ilmavoimien operaatiopääl-likkö, eversti Ari Jussila on määrätty Karjalan Lennoston komentajaksi. Eversti Jussila on aiemmin toiminut Ilmavoi-mien Teknillisen koulun joh-tajana, esikuntapäällikkönä ja Lennoston komentajana Kar-jalan Lennostossa sekä apu-laisosastopäällikkönä Ilmavoi-mien Esikunnassa. Hänet ylen-nettiin everstiksi 6.12.2006.

Lennoston nykyinen komen-taja, eversti Juha Suonperä on määrätty Ilmavoimien hen-kilöstöpäälliköksi Ilmavoi-mien Esikuntaan. Hänet ylen-

nettiin everstiksi 6.12.2003.

Eversti Ari Jussila Karjalan lennoston komentajaksi

Eversti Ari Jussila on tuttu mies Karjalan lennostossa, missä hän on palvellut useaan eri otteeseen.

Joukko pohjoissavolaisia rauhanturvaajia sai oman

Nobel 1988 -muistoristinsä YK-päivänä. Kunniamerk-ki liittyy Nobelin rauhan-palkintoon, jonka Nobel-komitea myönsi 1988 Yh-distyneiden Kansakuntien rauhanturvaajajoukoille.

Kunniamerkkiä voivat ha-kea kaikki ennen joulukuun 10.12.1988 YK:n rauhantur-vatehtävissä moitteettomasti palvelleet.

Ensimmäiset kunnia-merkit jaettiin yhdistyk-sen järjestämillä Kuopion kesäpäivillä 2008. Toinen mitaneleiden jakotilaisuus järjestettiin yhdistyksen kevätliittokokouksen yhte-ydessä Kuopiossa maalis-kuussa 2009.

Mitalikahveja odotellessa asetuttiin juhlakuvaan seka-laisessa järjestyksessä.

Kuvasta löytyy kuitenkin seuraavat henkilöt Edgren Jörn, Holopainen Heikki, Holopainen Pauli, Hyväri-nen Tapio, Jalkanen Kari, Kinnunen Pekka, Kytö Ka-ri, Malmioja Arni, Moilanen Seppo, Mykkänen Eero, Ruokonen Pekka, Pakari-nen Reijo, Paldanius Raimo, Pekurinen Mauri, Raatikai-nen Niilo, Riikonen Hannu, Rytkönen Martti, Rönkkö Teuvo, Salonen Ossi, Sa-volainen Pentti, Savolainen Jukka, Siili Unto, Tapaninen Pekka, Tirkkonen Reino ja Ulmanen Pekka.

Lisäksi tilaisuudessa jaet-tiin 2 lk Rauhanturvaajaristi Ari Räsäselle.

Nobelin muistorististä li-sätietoa saat Tuomas Oino-selta puh. 044 5180 937.

Teksti: Tuomas Oinonen

Huoli rauhanturvaajanturvaamisesta on aito

Kenraali Rimpi Pohjois-Savon �0-vuotisjuhlassa:

Suomen Rauhanturvaaja-liiton edeltäjän Siniba-rettiliiton perustajayh-

distyksiin kuuluva Pohjois-Savon Rauhanturvaajat sai 40-vuotisjuhlaansa arvokkaan puhujan, puolustusministeriön kansliapäällikkö Kari Rimpin.

Rauhanturvatehtävissäkin kunnostautunut kenraali tun-netaan räväkkänä sanankäyttä-jänä, eikä hän pettänyt kuuli-joitaan tälläkään kertaa.

Rimpi sanoi kantavansa mo-nessakin mielessä aitoa huolta suomalaisen rauhanturvaajan turvaamisesta.

Määrän sijasta panostettava laatuun

Suunta näyttää olevan kohti yhä kalliimpia ja yhä kauem-pana olevia kohteita, joissa yk-sittäisen rauhanturvaajan kus-tannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi Kosovossa. Määrän sijasta on tulevaisuudessa panostettava laatuun. Rimpi korosti, että suomalaisten on saatava mu-kaansa parhaat mahdolliset suojat ja eväät.

Hyvistä varusteista ja huolel-lisista riskianalyyseista huoli-matta on kuitenkin pakko ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että pahin voi tapahtua ja on jo tapahtunutkin.

Kari Rimpin mukaan haas-teita riittää ongelmaksi asti, mutta ne on luotu voitettavik-si. Palvelussuhteen ehtojen on vastattava olosuhteiden asetta-mia vaatimuksia eli palkkojen, päivärahojen ja vakuutusturvan on oltava kohdallaan.

- Erityisen keskeistä on pal-veluksen ja sen jälkeisen ajan henkisen hyvinvoinnin turvaa-minen läheisiä unohtamatta. Tässä mielessä Rauhanturvaa-jaliiton ja puolustusvoimien välillä solmittu psykososiaali-sen tuen sopimus on tärkeässä roolissa, Rimpi kiitteli.

Rauhanturvaamisen neljä kautta

Suomalaisen rauhanturva-toiminnan historiikin pohjois-savolaisten juhlassa esitti Rau-hanturvaajaliiton ex-puheen-johtaja ja kunniajäsen Aulis Laine, joka jakoi 40-vuotisen toiminnan neljään kauteen.

- Ensimmäisen oli messi- ja muisteluiltojen sekä liiton luo-misen kausi, jolloin toiminta oli pitkälti yhdistyskohtaista. Toinen oli puolestaan edun-valvonnan ja lainuudistuksen kausi, jolloin niin sinibarettien jäsenmäärä kuin arvostuskin nousi selvästi. Sitä ennen meitä oli pidetty kertakäyttötyönteki-jöinä, Laine kuvaili.

Kolmantena Laine nosti esiin yhdyskuntasuhteiden luomisen kauden ja neljäntenä on vastaa-vasti nyt menossa maanpuolus-tusjärjestöjen ja kriisinhallin-nan seurannan kausi.

- Messi-iltoja viettävästä lii-tosta on kehittynyt 40 vuodes-sa monipuolinen veljesjärjestö, jonka kanssa käydään vuoro-puhelua asiantuntijana, Laine tiivisti.

Pohjoissavolaisten vuosijuh-lan henkeä ja yleiskuvaa voi kuvata ytimekkäästi järjestä-vän seuran näköiseksi eli toi-mivaksi, naatittavaksi ja onnis-tuneeksi. Kuten juhlivan yhdis-tyksen puheenjohtaja Tuomas Oinonen asian ilmaisi, tehtiin Kuopiossa ”yhdessä oman nä-köinen juhla”.

Teksti ja kuvatAsko Tanhuanpää,

Rauhan- turvaajille

muistoristejä

Suomen Rauhanturvaajaliiton liittokokous aloitettiin juhlallisesti lipunnostolla ja seppelepartion lähettämisellä sankarihaudalle. Seppelettä viemässä vasemmalta; Hannu Ahokas, Juha Luukkonen ja Jyrki Kuittinen.

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Oinonen loi hengen juhla-kokoukseen.

�

Jääkäriperinnettä kunnioi-tetaan Saksassa edelleen vaikka Finnentag pidetään-

kin nykyään Ala-Saksenin Kel-linghusenin kunnassa. Entisen Lockstedt Lagerin kotipaikka Hochenlocksted on sulautunut suuremmaksi kuntakokonai-suudeksi. Jääkärimonumentti, joka pystytettiin v 1939, Fin-nische Alleen puistoon, on pysynyt paikoillaan samoin kuin jääkärimuseo vesitornin juurella.

Jääkäripataljoona 27:n enti-nen koulutuspaikka sai myös vuonna 2009 arvokkaan juh-lan.

Jääkärien Suomeen paluun 91. muistopäivänä 28. helmi-kuuta 2009 olivat puistossa edustettuna Bundeswehr ja Puolustusvoimat. Paikalla oli-vat kenraaliluutnantti Friedrik Riechmann siviiliasussa ja kenraalimajuri Jukka Penna-nen miehineen. Jääkäripaaden viereen marssi reserviläisten kunniaosasto, joka koostui mo-lemmista maista.

Tilaisuudessa oli valtiovaltaa edustamassa Suomen Saksan suurlähettiläs ja Hamburgin konsuli Blinnikka. Puistos-sa oli jo alkukeväisellä sääl-lä toistasataa siviiliä mukana kauhavalaisten lisäksi ainakin satakuntalaisia ja lapualaisia, iisalmelaisia ja kuopiolaisia.

Ylä-Savon komppania Sinnemaan johdossa

Res. maj. Jukka Peura oli kutsunut Kauhan reservistä joukkonsa. Pohjois-Savosta res maj Heikki Sinnemaan johdolla olivat osastossa re-serviläisasuissa arvomerkein Jouko Koivunen, Juha Kääri-äinen, Risto Pehkonen ja Aimo Saloranta.

Jääkäripataljoona 27:n Pe-rinneyhdistyksestä olivat sep-peleenlaskussa puheenjohtajan lisäksi Satakunnan ja Lapuan osaston edustajat. Friedrik Riechmannin puheen jääkäri-paaden vieressä tulkkasi suo-meksi res evl Mark Aretzin,

joka oli suunnitellut kunnia-osastolle oman lipun.

Reserviläisten kunniaosastoa komensi evl evp. Hartmann ja siinä olivat kahdessa ruodussa, vuorotellen suomalaisia ja sak-salaisia reservin sotilaita asiaan kuuluvissa reserviläisasuissa.

Kellinghusenin kunta tarjosi juhlaväelle torttukahvit ja tilai-suudessa nykyinen pormestari Bernhard Diedrichsen kertoi JP 27:n ja Lochstedt Lagerin koulutuskeskuksen mennei-syydestä ja paikan nykyisyy-destä. JP 27:n Perinneyhdistys oli edustettuna sekä nykyisen että entisen puheenjohtajan prikaatikenraali Asko Kilpisen voimin.

KuntoisuusluokkiinFinnetagen jälkeisenä päi-

vänä suomalaiset vieraat ja-kaantuivat mieltymyksiensä ja fyysisen kuntonsa mukaan kolmeen ryhmään.

Kovakuntoisimmat nuoret reserviläiset suorittivat saksa-laisen kuntomerkin. Se oli mo-nipuolinen juoksuista, hypyis-tä, kuulantyönnöstä ja uinnista koostuva testi, jonka läpäisseet saivat kuntoisuus- merkin ja

todistuksen. Toinen osa tutustui Locksedt

Lagerin alueeseen polkupyöril-lä. JP 27:n harjoitusmaastot oli muuttuneet harjoituskentistä viljelyksi. Rakennelmista oli vielä jäljellä tykistön tulenjoh-don suojabunkkeri, metsittynyt ampumarata suojavalleineen ja harjoituspaikan vanha mylly nykyaikaistettuna sähkön va-ravoimalana.

Kolmas ryhmä tutustui JP 27:n ajoilta säilytettyihin Hochenlockstedtin rakennuk-siin. Leirikello oli entisöity ja mittasi aikaa ilman harjoitus-maastoon marssivia sotilais-ta puiston reunassa. Vanhaan vesitorniin oli nostettu iso il-mapallo, nyt muistomerkiksi, ei enää varoittamaan kyläläi-siä kovapanosammunnoista, vaan kertomaan jääkäriajoista ja jääkärimuseosta. Museo oli rakennettu Hochenlockstedtin vaakunan tunnuksessakin ole-van vesitornin juureen Lapuan kunnan kanssa. Tornin piha oli saanut juhlapäivän kunniaksi liputuksen. Varuskunnan enti-nen komentajan virka-asunto on vuodesta 1986 toiminut kunnantalona. Jääkärien jos-

kus käyttämä kahvila Schütt on edelleen paikoillaan ja toi-mii tänään ravintolana. Rau-tatieasemasta, jonka kautta jääkärit saapuivat Lockstedt Lageriin oli jäljellä kunnostettu asemarakennus, sillä kiskot oli purettu ja niiden paikalla olivat kadut ja varastorakennukset. Myös yksi kasarmirakennus M 1 oli saanut jäädä paikoilleen ja se toimi nykyään paikkakun-nan taidetalona.

Saksalaiset jotokselle Ylä-Savoon

Lüneburgin reserviläisten kanssa maastokertausharjoi-tus on toukokuussa Iisalmen ja Kajaanin välisessä korvessa Sandels-jotoksen merkeissä.

Joka toinen vuosi vuorotellen pidettävät maastotapahtumat ovat nyt Suomessa. Bundes-wehr on ajamassa alas myös re-servejään ja samalla reserville myönnettäviä määrärahoja.

Kevään kuluessa nähdään saavatko saksalaiset lentorahti-kuljetuksen Suomeen kuten tähän asti.

Risto Pehkonen

Jääkärimonumentilla saksalaisten kanssa Kellinghusenissa

Kuntomerkin suorittaneet reserviläiset rivissä Kellinghusenin perinnejoukon kans-sa: Ylikers Risto Uitto, yliltn Hannu Säilä, kapt Jouko Koivunen ja evl Burkhard Jäkel.

Maavoimien Materiaa-lilaitoksen Esikunta

on allekirjoittanut viuhkapa-nosten hankintasopimuksen puolustusministeriön valtuut-tamana suomalaisen Forcit Oy:n kanssa. Hankintasopi-muksen arvonlisäveroton ar-

vo on 16,7 miljoonaa euroa. Panokset sekä laukaisu- ja sy-tytysjärjestelmät toimitetaan puolustusvoimille vuosina 2009-2012.

Vuoden 2009 aikana toi-mitetaan myös järjestelmän koulutusvälineet. Koulu-

tus aloitetaan vuonna 2010. Viuhkapanos on jokaisen taistelijan väline.

Viuhkapanoksilla korva-taan jalkaväkimiinojen suo-rituskykyä.

Hankinta työllistää

Puolustusvoimien panos-hankinnan työllistävä vaiku-tus on Forcit Oy:ssä ja sen kotimaisissa alihankkijayri-tyksissä noin 90 henkilö-työvuotta seuraavan neljän

vuoden aikana.Forcit Oy on johtava räjäh-

teiden valmistaja Suomessa. Yritys valmistaa räjähteitä neljällä paikkakunnalla Suo-messa. Konsernissa työsken-telee 215 henkilöä.

Puolustusvoimille viuhkapanoksia korvaamaan jalkaväkimiinoja

Armeija valitsi autokoulut

Puolustusministeri Jyri Häkämies päätti kul-

jettajaopetuksen ja –koulu-tuksen hankinnasta ulkoi-silta tuottajilta. Hankinnalla täydennetään puolustusvoi-mien antamaa koulutusta siltä osin kuin omat resurs-sit eivät riitä tuottamaan uudistuneen lainsäädän-nön mukaista koulutusta.

Puolustusvoimien kuljet-tajakoulutus on uudistettu vastaamaan näitä uusia vaa-timuksia.

Sotilas- ja taisteluajoneu-vojen kuljettajien (C- ja CE-luokka) palvelusaika on 362 vuorokautta. Vuosittain tullaan kouluttamaan noin 3 800 kuljettajaa.

Palveluhankinta tulee työllistämään reilut 100 henkilöä vuosittain eri puo-lilla maata.

Mirva Brola Reserviläisen

päätoimittajaksi

Kersantti Mirva Brola on aiemmin toiminut mm. SRJK:n tiedottajana Koso-vossa.

Reserviläinen-lehden uu-deksi päätoimittajaksi on valittu FM Mirva Brola. Hän aloittaa työnsä 1. huh-tikuuta. Brola on nykymuo-toisen Reserviläinen-lehden ensimmäinen päätoiminen päätoimittaja.

Tähän saakka tehtävää on hoidettu luottamustoimena.

Brola (26) on aikaisem-min työskennellyt toimitta-jana muun muassa Suomen Tietotoimistossa sekä sano-malehti Länsi-Savossa. Hän on myös palvellut rauhan-turvatehtävissä Kosovossa suomalaisen kriisinhallinta-joukon tiedottajana.

Hän on tuttu myös Vihma -lehden lukijoille.

Brola on suorittanut va-rusmiespalveluksen 2001 - 2002 Kainuun Prikaatissa ja Ruotuväki-lehden varus-miestoimittajana. Sotilasar-voltaan hän on kersantti.

Brola seuraa tehtävässä viisivuotiskautensa päättä-vää Kari Vainiota.

76-vuotias Reserviläinen on yli 60 000 kappaleen levikillään Suomen suurin maanpuolustusalan lehti.

Reserviläinen ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Sen jakeluun kuuluu valta-osa Reserviläisliiton 35.000 jäsenestä.

�

Vesannon PAT:n yöhiih-to suoritettiin todella hyvissä kevättalvisissa

olosuhteissa. Muutaman asteen pakkanen sai aikaan jääkelin. Päivän auringonpaiste oli su-lattanut joihinkin rinteisiin vaarallisia sulaplänttejä.

Reittivalinnoista riippuen hiihtomatka oli minimissään 25 km. Pimeydestä huolimatta suurimmat tappiot katkennut sauva, yksi rikkoutunut suksi ja naarmuuntunut polvi.

Mukaan oli uskaltautunut kahdeksan kolmen henkilön partiota.

Viestihiihtoa punnukset käsissä

Lähtö käskynjakoineen ja reittiselostuksineen liikunta-hallilla klo 20.30 . Ensimmäi-nen tehtävä liikuntahallilla teoria, kysymykset sodanai-kaisesta turkkiliivin liikkuvas-ta osasta nykyiseen pahimpaan viholliseen,eli läskiin.

Toinen tehtävä ampumara-dalla oli reserviläiskivääriam-munta pimeästä valaistuun tau-luun. Kolmantena hiihtoviesti painot molemmissa käsissä.

Reipas siirtymä Pelkolan huoltopisteelle jonka ympäris-tössä tehtäviä.

Neljäntenä ensiaputehtävä, jossa teoriaa ja käytäntöä. Vii-dentenä vapaaehtoinen ”palik-katesti”, epäonnistumisesta tuli miinusta.

Kuudentena pihapiirissä havaintotehtävä. Seitsemäs

Vesannon Samoilijoilla paikallispimeästä näppituntumaVoitto kotiin MPK:n yöjotokselta

Tulokset:

1. ”Samoilijat”, Vesannon reserviläiset. Kers. Arto Lintilä, alik.Markku Huuskonen, alik.Mikko Korhonen

28+220+87+237+0+165+120+146+79=1082

2. ”Kyöpelinkiertäjät” Suo-nenjoki Ylil.Jukka Kirjavainen, ltn.Pekka Putkonen, ylik.Keijo Postari

5 5 + 1 9 0 + 6 4 + 2 3 8 -10+140+75+189+78=1019

3. ”Tiitilänkylän Toivo” Vesannon Res.Ups. Ltn.Ee-ro Luttinen, kenr. Jouni Pys-tynen, kapt.Antti Korhonen 60+240+52+247+0+150+75+80+79=983

4. ”Mahtisonnit” Vänr.Antti Tikkanen, kers.Sami Tossavai-nen, alik.Tero Nevalainen

6 0 + 1 4 0 + 1 0 0 + 2 4 5 -10+160+105+110+72=982

5. ”Mielonen” Kapt.Mauno Korhonen, korp.Ilkka Hänninen, alik.Reijo Konttinen

5 5 + 1 9 0 + 8 7 + 2 2 1 -10+100+70+166+75=954

6. ” Kipinämikot” Vesanto Vänr. Pekka Ikävalko, korp. Jari Kuhmonen, Eino Kuhmonen

40+170+50+242+0+190+80+126+19=917

7. ”Käpylän kaarti” Vänr.Arto Huuskonen, korp. Tuomo Huus-konen, korp.Topi Simonen

55+180+81+238+0+80+90+132+30=886

8. ”Ruutiukot” Kers.Teemu Tolonen, korp. Lauri Antikainen, korp.Veikko Pulkkinen

4 8 + 1 5 0 + 5 0 + 2 4 3 -10+90+45+162+60=838

tehtävä perinteinen tarkkuus-heitto. Kahdeksantena matka-arvio, henkilö-

kohtainen ja joukkuetehtävä, etäisyydet valoon ja ”Tiltuun”. Viimeisenä karttamuistitehtä-vä.

Siirtyminen liikuntahallille, jossa sauna, ruokailu ja palkin-tojen jako.

Vesannon jotoksen käskynjaolla ilmeet odottavan totisia.

Vesannon Res.Upseerien joukkue. Vas. Vesannon PAT:n päällikkö ltn Eero Luttinen, kapt Antti Korhonen ja kenrl Jouni Pystynen ampumaradalla keskittymässä suoritukseen.

Teksti: Matti JohannesKuvat Juha Pirppu

Naisten Valmiusliiton (NVL) Kuopion alue-

neuvottelukunnan nimi on vuoden 2009 alusta muuttunut Pohjois-Savon alueneuvotte-lukunnaksi. Alueneuvottelu-kunnat ovat alueellisia yhteis-työelimiä ja niitä on Suomessa 12. NVL:n jäsenjärjestöjen edustajina ovat Pohjois-Sa-von alueneuvottelukunnassa Rissalan Sotilaskotiyhdistys, Kuopion Lottaperinneyhdis-tys, Maanpuolustuskiltojen liiton Pohjois-Savon kiltapiiri, Maanpuolustusnaisten liiton Pohjois-Savon piiri, Pohjois-

Savon Martat sekä Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset. Alueneuvottelukuntien eräs tärkeimmistä tehtävistä on li-sätä naisten tietoja ja taitoja kohdata arjen riskitilanteita.

Kallavesj -08 onnistui”Viime vuoden pääprojek-

timme, naisille suunnattu Kal-lavesj´08 -suurharjoitus, oli niin onnistunut ja positiivinen kokemus, että olemme nyt järjestämässä Pikku-NASTA-harjoitusta. Se on kevennet-ty versio varsinaisista NVL:n NASTA-harjoituksista ja se on

tarkoitus toteuttaa 12.-13.9.09 Rissalassa. Harjoituksel-lamme ei ole vielä virallista nimeä”, kertoo alueneuvotte-lukunnan puheenjohtaja Irma Kärkkäinen. ”Kannustamme alueemme naisia osallistumaan myös muihin NASTA-harjoi-tuksiin. Järjestämme niihin yhteiskuljetuksen. Seuraavat harjoitukset ovat Fouga 2009 Kauhavalla (24.-26.4.09) ja Tikka 2009 Tikkakoskella (25.-27.9.09).”, toteaa Kärkkäinen.

Verkostoitumista”Tämän vuoden toimintam-

me eräs punai-nen lanka on Itä-Suomen alueella toimivien alue-neuvottelukun-tien yhteistyön virittäminen . Verkostoitumi-nen ja yhteistyön tekeminen yli alueneuvottelukuntarajojen on järkevää. Yhdessä toimien voi-mavaramme kasvavat ja opim-me uutta toisiltamme”, sanoo Irma Kärkkäinen.

Pohjois-Savon alueneuvot-telukunnan toiminta on ollut varsin vireää sen koko olemas-

saolon ajan. Tärkein yhteistyö-kumppani Maanpuolustuskou-lutusyhdistys myönsi alueneu-vottelukunnalle MPK:n ison mitalin puualustalla. Mitali luovutettiin MPK:n 15-vuotis-juhlassa viime joulukuussa.

Teksti ja kuva: Ritva Pirinen

P-S:n alueneuvottelukunta yhdistää naiset toimintaan

8

Reserviläisurheiluliiton ampumahiihtomesta-ruuksista käytiin 7.-8:s

helmikuuta tiukka taisto Suo-nenjoen Onkilammilla. Omaa osaansa näytteli kumpanakin kisapäivänä oikulliset ja nope-asti vaihtelevat sääolosuhteet, jotka tekivät kisasta tavallista haastavamman. Lunta kuiten-kin oli – ehkä liiankin kanssa – kun jo jossakin vaiheessa oli ehditty pelätä sen puutettakin.

Juhlallinen avausKilpailut alkoivat juhlavasti

lipunnostolla, jota seurasi kil-

pailujen johtaja Jouko Jär-ven ja kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalaisen puheenvuorot, jotka kumpikin sisälsivät ter-vetulotoivotusten ohella myös kiitokset tukijoille, toimitsi-joille ja yhteistyökumppaneil-le. Tätä seurasi kappalainen Osmo Koskinen pitämä lyhyt kenttähartaus.

Kilpailujen virallisen avauk-sen suoritti Savo-Karjalan so-tilasläänin komentaja, eversti Jukka Hyttinen, joka painotti liikunnan merkitystä kunnon ja virkeyden ylläpitäjänä kaikis-sa elämänvaiheissa. Myös hän

viittasi yhteistyön voimaan, mikä tarkoitti tässä tapaukses-sa kuntarajat ylittävää reservi-läisjärjestöjen, Iisveden Kirin ja Suonenjoen kaupungin sau-matonta yhteistoimintaa.

SavolaismenestystäRutinoitunut kilpailukoneis-

to hoiteli kisajärjestelyt malli-kelpoisesti ja kilpailijat kilpai-livat. Kun tähän lisätään vielä hyvin järjestetty huolto ja seu-raamispaikat veteraaneille, niin mikäpä oli kaupunginjohtajan myhäillessä tyytyväisenä:

– Eivät ole menneet 12 000 talkootuntia tässä hankkeessa hukkaan toteaa kaupunginjoh-taja, ja kiittelee erityisesti nuor-ten aktiivisuutta Onkilammen alueen kehittämisessä.

– Puitteet ovat sitä luokkaa, että meillä alkaa olla valmiudet SM- ja pienin viilauksin jopa maailmancupin osakilpailujen järjestämiseen, jatkaa Ruotsa-lainen tyytyväisenä.

Kilpailuihin oli ilmoittau-tunut noin sata osanottajaa, nimekkäimpinä takavuosien maajoukkuemiehet Juhani Suutarinen ja Kalevi Vähä-kylä, jotka pokkasivat nytkin H-65 –sarjan kärkisijat maini-tussa järjestyksessä. Sen sijaan naisia oli uskaltautunut mu-kaan vain kolme, eli suhteessa selvästi vastaavia ”siviilikil-pailuja” niukemmin. Toinen merkillepantava seikka oli kilpailijoiden ikärakenne, sil-lä runsain osanotto oli H60 ja H65 – sarjoissa, mikä osoittaa liikunnalliset reserviläiset tosi sitkeiksi sisseiksi.

Järjestelyjen ohella savo-laiset onnistuivat myös itse kilpailuissa. Miesten yleisen sarjan voitti Pohjois-Savon Ville Laitinen, jolle teki seu-raa Suur-Savon Keijo Pulkki-

Savolaiset menestyivät reserviläisten ampumahiihdoissa

RESUL SM- ampumahiihto, hen-kilökohtainen kilpailu 7.2.2009

Sarja D 5 km: 1) Sanna Huuki Uusimaa 28:11 (0/0/2/0); 2) Satu Salokannel Varsinais-Suomi 31:16 (1/1/1/3); 3) Miia Karppinen Kainuu 38:26 (4/3/4/4).

H 12,5 km: 1) kers Ville Laitinen Pohjois-Savo 38:31 (0/1/0/1); 2) alik Keijo Pulkkinen Suur-Savo 41:28 (0/1/2/0); 3) alik Jani-Pekka Pantti Etelä-Pohjanmaa 42:31 (1/0/3/2); 4) kers Ari Kemppainen Kainuu 43:34 (1/1/0/1); 5) ylik Pasi Suvisola Etelä-Häme 45:31 (0/1/1/0); 6) vänr Antti Kajan Pohjois-Savo 46:42 (0/3/2/); 7) alik Tero Turpeinen Pohjois-Savo 51:51 (1/0/1/0).

H35 10 km: 1) alik Juha Här-könen Pohjois-Pohjanmaa 37:16 (2/0/1/1); 2) alik Roger Nynäs Kes-ki-Pohjanmaa 49:00 (1/1/2/4); 3) ylik Janne Ylönen Keski-Suomi 49:26 (3/1/1/3).

H40 7,5 km: 1) alik Simo-Pekka Aarnisalo Etelä-Häme 35:43 (1/0/4

/2). H45 7,5 km: 1) kers Harri Hentto-

nen Päijät-Häme 37:34 (2/2/0/2); 2) alik Pekka Lampela Pohjois-Pohjan-maa 40:14 (2/1/1/3); 3) alik Jarmo Tikka Pohjois-Savo 40:25 (1/2/4/3); 4) tykkim Lauri Holmi Pohjois-Pohjanmaa 40:52 (2/1/2/1); 5) alik Mika Timperi Pohjois-Karjala 43:13 (2/2/1/3).

H50 7,5 km: 1) kers Esa Kan-gasmäki Etelä-Pohjanmaa 34:44 (0/0/3/1); 2) ylik Seppo Laitinen Suur-Savo 41:54 (2/0/2/3); 3) ylik Ensio Romo Suur-Savo 44:04 (4/1/0/0); 4) ltn Erkki Moilanen Pirkanmaa 45:26 (1/1/3/5): 5) ylik Timo Karhu Etelä-Karjala 46:27 (1/1/2/3).

H55 5 km: 1) ylik Keijo Heijari Kymenlaakso 24:41 (1/0/1/1); 2) ylil Jouko Kylä-Utsuri Varsinais-Suomi 26:17 (1/2/3/1); 3) alik Risto Kittilä Pohjois-Pohjanmaa 26:28 (0/1/3/2); 4) ylik Lassi Tiihonen Suur-Savo 26:44 (1/0/0/2); 5) vääp Reijo Stenius Varsinais-Suomi 27:17 (2/0/2/1); 6)

kers Hannu Juntunen Kainuu 29:11 (3/1/1/5); 7) alik Mauno Rouhiainen Varsinais-Suomi 30:58 (2/1/3/4); 8) alik Alf Vikström Keski-Pohjanmaa 35:34 (4/3/2/4).

H60 5km: 1) ylik Hannu Reko-la Etelä-Häme 27:42 (1/1/1/1); 2) ylik Kari Vähäkylä Varsinais-Suomi 27:53 (2/1/1/2); 3) korpr Eero Sievä-nen Keski-Suomi 27:58 (1/0/1/0); 4) ylik Seppo Härkönen Pohjois-Poh-janmaa 28:43 (0/1/1/3); 5) ylik Mau-ri Hanhisalo Varsinais-Suomi 29:09 (0/0/3/1); 6) korpr Henning Nynäs Keski-Pohjanmaa 29:35 (2/2/2/2); 7) kapt Heino Malinen Keski-Suo-mi 30:14 (1/1/1/2); 8) alik Eero Vehkala Pohjois-Pohjanmaa 30:50 (1/1/4/3); 9) evl Antti Multala Poh-jois-Karjala 33:14 (1/3/4/3); 10) alik Markku Pulkkinen Suur-Savo 33:16 (1/0/4/3); 11) korpr Jouko Sällinen Keski-Suomi 33:21 (3/0/3/3); 12) stm Toimi Karhunen Pohjois-Savo 34:28 (0/4/3/5); 13) vääp Heimo Kär-nä Kainuu 36:36 (3/1/4/3); 14) alik

Hannu Sihvonen Suur-Savo 37:04 (4/4/2/3); 15) alik Henrik Hedroos Uusimaa 37:30 (2/4/2/2); 16) maj Håkan Karlsson Uusimaa 38:51 (1/1/4/3).

H65 5 km: 1) kapt Juhani Suuta-rinen Etelä-Karjala 27:39 (0/0/2/2); 2) ltn Kalevi Vähäkylä Varsinais-Suomi 28:52 (1/1/0/1); 3) ltn Veikko Ronkainen Kainuu 30:22 (1/1/0/2); 4) ylik Mauri Blomqvist Uusimaa 31:19 (1/0/1/2); 5) korpr Antti Sal-minen Pirkanmaa 32:15 (1/1/2/4); 6) sotmest Olavi Harjula Keski-Suomi 33:02 (2/2/3/5); 7) sotmest Martti Järvinen Suur-Savo 33:12 (2/2/1/1); 8) alik Tapani Virtanen Pirkanmaa 33:17 (2/4/3/3); 9) jääk Mikko Hok-kanen Suur-Savo 33:20 (2/3/3/4); 10) kers Asko Kähkönen Kainuu 36:03 (2/3/3/1); 11) alik Ossi Heikkilä Ky-menlaakso 37:17 (1/3/2/3); 12) korpr Heikki Vähämaa Etelä-Häme 40:54 (3/5/5/4); 13) jääk Dage Nynäs Kes-ki-Pohjanmaa 45:10 (2/2/4/4).

H70 5 km: 1) korpr Reino Ran-

tanen Pirkanmaa 32:56 (1/0/1/3); 2) alik Mauno Torniainen Suur-Savo 35:20 (2/2/1/1); 3) sotmest Reino Sevon Pohjois-Pohjanmaa 36:46 (0/1/2/4); 4) kapt Reijo Rikala Kes-ki-Suomi 37:15 (2/2/4/4); 5) alik Tauno Backman Päijät-Häme 37:36 (2/1/4/2); 6) kers Kauko Kuneinen Varsinais-Suomi 40:29 (5/4/3/2).

H75 5 km: 1) kers Pekka Olkko-nen Keski-Suomi 40:00 (2/0/2/2); 2) sotmest Esko Malkamäki Keski-Suo-mi 46:29 (2/1/3/3); 3) kers Leo Luo-tio Varsinais-Suomi 51:24 (4/4/4/4)

Viestit Sarja H, 3x7,5km: 1) Pohjois-Sa-

vo 1:13:15, kers Ville Laitinen 22:03 (0/0), alik Tero Turpeinen 28:43 (0/1), vänr Antti Kajan 22:29

Sarja H120, 3x7,5km: 1) Pohjois-Pohjanmaa 1:28:46, tykkim Lauri Holmi 33:18 (0/2), alik Juha Härkö-nen 26:05 (0/1), alik Pekka Lampela 29:23 (0/2).

Kisojen kunniaksi nostettiin salkoon Suomen valtiolippu, taustanaan tilaisuutta juhlistanut reserviläisten kunniaosasto.

Kilpailujen avauksen suoritti Savo-Karjalan sotilasläänin komentaja, eversti Jukka Hyttinen.

Naisten sarjan voitti Uudenmaan Sanna Huuki, jolta lipsahti vain kaksi laukausta ohi taulun.

nen kakkossijallaan. Laitinen oli osallisena myös sunnuntain voittoisassa Pohjois-Savon viestijoukkueessa yhdessä Te-ro Turpeisen ja Antti Kajanin kanssa.

Kun menestyneiden joukos-ta löytyy muitakin maakunnan miehiä, voitaneen todeta, että ei ole savolaisten taistelutahto vielä kärsinyt, eikä kynsi kyl-mennyt, joten kisojen antiin voidaan olla tässäkin mielessä varsin tyytyväisiä.

Teksti ja kuvat: Raimo Hytönen

�

Kilpailu järjestettiin Mikkelissä lauantaina 4,4,2009 yhteistyössä

Mikkelin reserviläisten kans-sa. Samalla kertaa ammuttiin myös 150 metrin kilpailu.

300 metrin kilpailu oli 30 lau-kausta makuulta ja 150 metriä ammuttiin kolmiasentokilpai-luna 10 laukausta per asento.

Olosuhteet olivat vaihtelevat, lumikuuroja satunnaisesti.

Tulokset 300 m:n perinne-kivääri, sarja H, piirinmesta-ruuskilpailu. Suluissa sijoitus kokonaiskilpailussa:

1) Väistö Jari (4) Leppävir-ta, 225 , 2) Turkia Esa (5) Lep-pävirta, 223. 3) Koponen Aki (6) Leppävirta 223. 4) Romp-painen Tommi (7),Leppävirta

220. 5) Hynninen Marko (12) Leppävirta 195. 6) Koponen Seppo (15) Leppävirta 175. 7) Laitinen Antti ( 19), Leppävir-ta 165. 8) Pulliainen Pasi(25) Leppävirta 117. 9) Pulliainen Petri (26), Leppävirta 101.

Tulokset 300 perinnekivääri, sarja H50, piirinmestaruuskil-pailu. Suluissa sijoitus koko-naiskilpailussa.

1) Vepsäläinen Kari (1) Leppävirta 235. 2) Pulliainen Osmo (11) Leppävirta 203. 3) Niskanen Jouko (13) Leppä-virta 177. 4) Lattu Pertti (16) Leppävirta 172. 5) Konttinen Heimo (17) Koillis-Savon up-seerit 170. 6) Turkia Simo (18) Leppävirta 165.

Tulokset 150m perin-nekivääri sarja H

1) Turkia Esa,Leppävirta, 254. 2) Hämäläinen Jyri, Mäntsälä,249. 3) Hynninen Marko,Leppävirta,241. 4) Väistö Jari, Leppävirta,238. 5)Koponen Seppo, Leppävir-ta,235. 6) Järvinen Ari, Piek-sänmaa,231. 7) Koponen Aki, Leppävirta,229. 8) Romppai-nen Tommi,Leppävirta, 225. 9) Hakulinen Markus, Vantaa, 222. 10) Laitinen Antti, Leppä-virta,209. 11) Anttonen Reijo, Savonlinna, 206. 12) Mielonen Jarmo, Savonlinna, 144.

Tulokset 150m perin-

nekivääri sarja H50 1) Konttinen Heimo, Koillis-

Savon ups., 260. 2) Vepsäläi-nen Kari ,Leppävirta, 252. 3) Juntunen Pirkka, Kangasniemi, 245. 4) Anttonen Jorma, Sa-vonlinna, 231. 5) Mattila Las-se, Savonlinna, 204.

Tulokset 150m Perin-nekivääri sarja H60

1) Pulliainen Osmo, Leppä-virta, 238. 2) Ukkonen Pentti, Porvoo,229. 3) Häkkinen Rau-no, Joroinen, 208. 4) Lattu Pert-ti, Leppävirta,196. 5) Niskanen Jouko, Leppävirta, 194. 6) Tur-kia Simo, Leppävirta,188.

Turkia ja Konttinen tähtäsivätkivääreillään 150 metriltä tarkiten

Tommi Romppainen(kuvassa) laukoi 300 metrin piirinmestaruus-

kilpailussa perinnekiväärillä neljänneksi.

Riikinnevalla ammutut piirinmestaruuskilpai-lut 21.3. järjesti Lep-

pävirran reserviläiset. Parem-muutta ratkottiin tällä kertaa 9 mm:n kenttäkelppoisella pis-toolilla ja itselataavalla reser-viläiskiväärillä.

Tämän kilpailupäivän perin-teenä ja haittana on ollut pe-rinteisesti kirkkaana heloittava aurinko suoraan ampumasuun-nassa ja tämäkään vuosi ei teh-nyt poikkeusta.

Kiväärillä ammuttiin yhteen-sä 30 laukausta kolmi-asento-kilpailuna ( makuu-, polvi- ja pystyasento) matkan ollessa 100m. Tauluna oli kenttäam-pumataulu m/68, jossa kympin halkaisija on 5 cm ja hyväksyt-

tävän numero-alueen halkaisia 34,5 cm.

Pistoolilla ammuttiin kaksi 10 laukauksen sarjaa, joista parempi huomioitiin tuloksiin. Matkana oli 25 metriä ja ampu-ma-asento oli ’ seisten kahden käden otteella ’.

Pistoolikilpailu oli tänä vuon-na hyvin kovatasoinen, koska melkein puolet ampujista saa-vutti 90 pisteen rajan.

Voittaja Jari Wäistö ampui parempaan sarjaansa yhdek-sän kymppiä ja yhden ysin. Ja kympeistä 6 kpl oli napakym-pissä ( halkaisia 5 cm).

Ampuja oli paikalla 20 mies-tä pistoolissa ja 15 miestä ki-väärissä.

Wäistö laukoi yhdeksän kymppiä ja ysin Tulokset reserviläisten piirinmestaruus ammunnoista 21.3.2009.

Tulokset: Iitselataava res.kivääri sarja H

1). Aki Koponen, Leppävirta, 235, 2) Esa Turkia, Leppävirta, 233. 3) Marko Hynninen, Leppävirta, 213. 4) Keijo Luostarinen, Lep-pävirta, 211. 5) Jari Wäistö, Lep-pävirta, 204. 6) Petri Voutilainen, Kuopio, 147. 7)Seppo Koponen, Leppävirta, 134. 8) Jari Makkonen, Leppävirta, 126.

Itselataava res.kivääri sarja H50

1) Osmo Pulliainen, Leppävirta, 231. 2) Simo Turkia, Leppävirta, 223. 3) Kari Vepsäläinen, Lep-pävirta, 204. 4) Teuvo Koskinen, Leppävirta, 150. 5) Pertti Lattu. Leppävirta, 106.

Palvelusammunta 3 ( 9mm kent-täkelpoinen pistooli)

Sääntöjen mukaan tässä ammun-nassa ei ole ikäsarjajakoa.

1) Jari Wäistö, Leppävirta, 99. 2) Esa Turkia, Leppävirta, 98. 3) Teuvo Koskinen, Leppävirta, 96. 4)Lasse Juntunen, Leppävirta, 95. 5)Marko Hynninen, Leppävirta, 93. 6)Simo Turkia, Leppävirta, 93. 7)Kari Vepsäläinen, Leppävirta, 93. 8)Petri Voutilainen, Kuopio, 92. 9)Seppo Koponen, Leppävirta, 90. 10) Jouko Niskanen, Leppävirta, 89. 11)Aki Koponen, Leppävirta, 89. 12)Osmo Pulliainen, Leppä-virta, 88. 13)Keijo Luostarinen, Leppävirta, 88. 14) Antti Laitinen, Leppävirta,86. 15)Paavo Torvinen, Leppävirta, 78. 16)Kalevi Junkkari-nen, Leppävirta, 74. 17)Jari Makko-nen, Leppävirta,73. 18) Pertti Lattu, Leppävirta, 69.

Vierailijat Mikkelin reservilä-sistä: Toni Sivupuro 81 pistettä ja Hannu Tirkkonen 78 pistettä.

Kouvolasta Suomen

suurin varuskunta

Kouvolan seudun kuusi kuntaa yhdistyi vuo-

den 2009 alusta kokonaan uudeksi kaupungiksi, jon-ka asukasluku on lähes 90 000. Kouvola - Kymijoen kaupunki on Suomen kym-menenneksi suurin.

Yhdistymisen myötä tuli Kouvolasta myös maan suu-rin varuskunta, johon kuulu-vat Itä-Suomen Sotilaslää-nin Esikunta, Itä-Suomen Huoltorykmentin Esikunta, Karjalan Prikaati sekä Utin Jääkärirykmentti.

Kaikkiaan varuskunnas-sa työskentelee noin 1300 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa.

Vuosittain varuskunnan joukko-osastoissa koulute-taan noin 4000 varusmies-tä.

Puolustusvoimain ko-mentajan, amiraali Ju-

hani Kaskealan mukaan pohjoismaista puolustusyh-teistyötä on kehitettävä mai-den sotilaallisten kykyjen ylläpitämiseksi ja kustan-nustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Kaskealan mukaan Poh-joismaissa ollaan yksimieli-siä siitä, ettei turvallisuuden alueellistaminen ole kenen-kään pyrkimyksenä.

”Norjan, Tanskan ja Islan-nin Nato-jäsenyys ja Ruot-sin, Tanskan ja Suomen EU-jäsenyys muodostavat kehyksen, jossa pohjois-maista yhteistyötä voidaan tehdä. Pohjoismainen puo-lustusyhteistyö ei voi tulla itsenäiseksi turvallisuuspo-liittiseksi ratkaisuksi”, Kas-keala sanoi.

Puolustusvoimain ko-mentajan mielestä hyviä pohjoismaisen puolustusyh-teistyön kehittämiskohteita ovat esimerkiksi yhteisen meritilannekuvan luominen, Naton puitteissa toteutetta-van yhteisen ilmatilanneku-van kehittäminen ja meka-nisoidun tyyppipataljoonan suunnittelu.

Pohjoismaistayhteistyötä

syvennettävä

Karjalan Lennoston Kilta ry:n

vuosikokousRissalassa 18.4.2009 Kokous alkaa klo 12.00

�0

Jatkosodan ajan radion tärkeimpiä viihdeohjel-mia olivat asemiesillat.

Torstaisin iltakuudelta py-sähtyi muu hyörinä kodeissa. Ja täsmälleen samaan aikaan ryhdyttiin rauhallisemmissa rintamaoloissa saman asian äärelle. Kun radio teki paras-taan välittäessään todellista toiveohjelmaa Helsingin Mes-suhallista aina kaukaisiin kor-suihin. Molemmat kuulijakun-nat tunsivat ikään kuin olevan-sa lähellä toisiaan. 125 kertaa vuosien 1941 – 1944 aikana.

Tähän malliin lähensi Kuo-pion Sotaveteraanien pu-heenjohtaja Markku Tom-peri omia torstaikuulijoitaan tuohon menneeseen aikaan.

Hän puhui nykymuotoises-sa asemiesillassa Kuopion Raittiustalossa 19. helmi-kuuta 2009. Myös tähän oh-jelmaan oli valikoitu onnis-tuneella tavalla sodan ajan musiikkia, tuttuja kappaleita. Ja myös tutulla tavalla esi-tettyinä: ryhdikkäät rakuunat luurankotakeissaan ja lotat hienoissa kenttäharmaissaan.

Illan juontaja eversti Leo Puustinen johdatteli aluk-si kuulijansa juhlan tee-moihin, sotilaan täsmälli-syydellä ja savolaisen lep-poisasti. Häneltä ne kaksi onnistuivat, luontevasti.

Ensimmäisinä asettuivat estradille Kuopion Laulavat Rakuunat, ja kohta heidän jälkeensä saatiin kuulla Veh-mersalmen Laulavia Lottia. Musiikkivoittoisen ohjelman kohokohtana tietysti oli Sil-lanpään marssilaulu, joka ve-dettiin yhdessä ja me yleisö seisaaltaan. Että se oli mah-tavaa, vaikka itse sanonkin.

Kalle Väänäsen savolaista huumoria esitti virheettömäs-ti murtaen Seppo Kontti-nen. Vieläkin onnistuneempi runoesitys oli kaukaa Mie-

hikkälästä saapuneen pe-rinnelotta Terttu Rarvin.

Hän lausui karjalan mur-teilla (huomatkaa monikko). Jotakin saattoi jäädä leiju-maan, mutta pääasian me ymmärsimme. Ja kielen kau-niit vivahteet. Kaakon kul-malta tuli meille näin aivan oikea muistutus siitä, mitä kokonainen Karjalan oli ollut.

Terttu Ravi on aktiivina toimijana sikäläisessä lotta-perinneyhdistyksessä. Nyt hän johdatteli kokonaista linja-autolastillista veteraa-ni-ikäisiä, jotka halusivat kuopiolaiseen asemiesiltaan.

Oikeammin sanottuna nyt

olivat kysymyksessä ase-miesiltamat, siis päätök-seksi tanssia. Ja sekahaku!

Kannatti tulla Kuopi-oon, vai mitä, Terttu Ravi.

Mauno Ikäheimonen

Asemiesillat kuunneltiin kodeissa ja korsuissa

125 kertaa samalla kanavalla

Piirit pitivät kevätko-kouksensa 18.3.2009 Kuopion Klubilla.

Ennen kokouksia Reservi-läisliiton uusi puheenjohta-

ja, kansanedustaja, Markku Pakkanen kertoi reserviläisiä kiinnostavista ajankohtaisista asioista. Etenkin valmisteilla oleva aselaki herätti mie-

lenkiintoa ja keskustelua.Perinteisen tavan mukaan

kevätkokouksissa palkittiin aktiivisia yhdistyksiä ja kun-nostautuneita reserviläisiä

vuoden 2008 toiminnasta.Reserviupseeripiiri valitsi

suoden 2008 kerhoksi valittiin Koillis-Savon Reserviupseeri-yhdistyksen, puheenjohtajien pytty luovutettiin Vesannon Reserviupseerikerholle, vuo-den 2008 henkilöksi valittiin luutnantti Janne Hyvärinen, 2008 kenttätyön tekijän kent-tälapion sai luutnantti Petri

Kortelainen ja 2008 paras ampuja oli yliluutnantti Ari Meinander.

Reserviläispiiri nimesi vuo-den 2008 menestyneimmäk-si yhdistykseksi Juankosken Reserviläiset, 2008 aliup-seeriksi nimettiin kersantti Jorma Matinniemi ja 2008 ampuja oli kersantti Jorma Mecklin.

Kevätkokoukset: Hyvärinen ja Matinniemi mallijäseniä

Vuoden yhdistykset löytyivät Koilis-Savosta

Rakuuna Räisänen ojentaa pe-rinnelotta Terttu Raville ruusun kiitokseksi. Omasta ja kuoronsa puolesta, mutta samalla myös meidän muiden. Kuva oik.

Vehmersalmen Laulavat Lotat saivat keskelleen Kuopion Sotaveteraanien puheenjohtajan, evl Markku Tom-perin. Kuva alla.

Rakuunalaulajat vas. Juhani Vartiainen, Juhani Hyvärinen, Pentti Puus-tinen, Kyösti Miettinen, Seppo Kettunen ja Mauno Kärkkäinen osasivat ottivat yleisönsä aseveliillassa. Kuva alapuolla.