Ulkomaille muutto ja

kotikunta

Kelan kv-kesätilaisuus 27.8.2015

Torbjörn Sandell

Sisältö

• Väestökirjahallinnon lyhyt esittely

• Kotikunnan määräytyminen

– Pääsääntö ja poikkeukset

– Maastamuutto ja maahanmuutto

– Maistraattien viimeisimmät linjaukset

• Kotikunnan säilyminen Suomessa ulkomaille muuton yhteydessä

• Vapaa-ajan asunnossa asuminen

• Muuttajan velvollisuudet

– Muuttoilmoitus

– Väestötietojen pitäminen ajan tasalla

Väestökirjahallinnon organisaatio

Valtiovarainministeriö

Väestörekisterikeskus

Maistraatit

11+1*

Aluehallintovirastot

sekä

Maistraattien ohjaus-

ja kehittämisyksikkö

Hallinnollinen ohjaussuhde

Väestökirjahallinnon ohjaussuhde

* Ahvenanmaan valtionvirasto

Väestörekisterikeskus (VRK)

• Perustettu 1969

• Toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla

• Toimitilat Helsingissä ja Kokkolassa

• Henkilökuntaa noin 130

Kotikunnan

määräytyminen

Kotikunta

• Suomessa asuvan henkilön kotikunta määräytyy

kotikuntalain (KKL, 201/1994) mukaan

• Maistraatti tekee muuttoilmoituksen perusteella

kotikuntamerkinnän väestötietojärjestelmään (VTJ)

• Tieto välitetään muille viranomaisille, mutta ei sido

heitä

– Esim. Kela voi tehdä etuuspäätöksen käsittelyssä VTJ:n

merkinnästä eroavan kotikuntapäätöksen

Pääsääntö

• KKL 2 §

– ”Henkilön kotikunta on … se kunta jossa hän asuu.”

• KKL 3 §

– Kotikunta ei muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu

pääasiassa

• < 1 v. kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai

rinnastettavasta syystä

• laitoshoidosta ym.

• merillä olosta

• rangaistuksen suorittamisesta

• julkisesta luottamustoimesta (mm. eduskunta, valtioneuvosto)

• asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisesta

Poikkeukset

• Kahden asunnon tapaukset, KKL 2 § 2 mom.

– Kotikunta = kunta, jota perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai

vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja

johon on em. seikkojen perusteella kiinteä yhteys

– Maistraatilla tietty harkintavalta

– Jos omaa käsitystä ei voida selvittää, maistraatti päättää

kiinteän yhteyden perusteella

• Jos ei asuntoa ollenkaan

– Samalla tavalla kuin edellisessä kohdassa

• Poikkeuksia myös laitoshoitoon liittyvissä tapauksissa

– KKL 3a ja 3b §

Kotikunta maasta muutettaessa

• KKL 5 §: Jos muuttaa ulkomaille yhtä vuotta

pitemmäksi ajaksi, ei enää kotikuntaa Suomessa

– Poikkeus: Diplomaattien, kehitysyhteistyöntekijöiden ja

lähetystyöntekijöiden (+perheiden) kotikunta säilyy

• Toinen poikkeus: Jos elinolosuhteiden perusteella

kiinteämpi yhteys Suomeen, kotikunta voi säilyä

– Vaatii perustelut, eikä voi jatkua rajattomasti

– Maistraattien linjaus 1.2.2015: < 3 v., ja vaaditaan selvitystä

työsuhteen/opiskelun kestosta sekä paluusta Suomeen

• Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen ei mene yksi

yhteen kotikunnan säilymisen kanssa!

Kotikunta maahan muutettaessa

• KKL 4 §: Suomen kansalaiseen sovelletaan aina

kotikuntalakia

– Samoin, jos maahan muuttavan henkilön perheenjäsenellä on

kotikunta (tai saa kotikunnan) Suomessa

• Muiden maiden kansalaisiin kotikuntalakia sovelletaan

tietyin edellytyksin

• Jos kotikuntalakia sovelletaan, kotikunta määräytyy

sitä koskevien säännösten mukaisesti

– Mm. KKL 2 ja 3 §, ks. edelliset diat

Pohjoismaat

• Pohjoismaiden kanssa muuttosopimus

• Kun muuttaa Pohjoismaiden välillä, tulomaan

viranomainen päättää, siirtyykö kotikunta

– Muuttajan on ilmoittauduttava määräajassa (5–8 pv.)

tulomaan viranomaisen luona ja esitettävä virallinen

henkilöllisyystodistus

– Jos kotikunta siirtyy, muut henkilötiedot siirtyvät sähköisesti

=> paperisia virkatodistuksia/VTJ-otteita ei yleensä tarvita

Muuttajan velvollisuudet

Muuttoilmoitusvelvollisuus

• KKL 7 §: Velvollisuus ilmoittaa muutosta aikaisintaan kuukausi etukäteen tai viikon kuluessa muutosta– Koskee vähintään 3 kk kestäviä muuttoja

– Koskee samoin edellytyksin maasta- ja maahanmuuttoa

• Ilmoitus tehdään maistraatille– sähköisesti (www.muuttoilmoitus.fi) tai lomakkeella

– maasta- tai maahanmuuttoilmoitusta ei voi tehdä puhelimitse

• Maistraatti voi tehdä muuttomerkinnän myös ulkopuolisen ilmoituksen perusteella– edellytyksenä on, että ilmoitus ”ilmeisen luotettava”

– esim. asunnon uuden asukkaan ilmoitus

Muuttopäivä

• KKL 10 §

– Muuttopäiväksi merkitään henkilön ilmoittama päivä

– Jos ilmoitus saapuu maistraattiin yli kuukauden myöhässä,

merkitään vastaanottopäivä

• Muuttopäivää ei voida muuttaa jälkikäteen!

Henkilötietojen päivitysvelvollisuus

• Ulkomailla asuvalla Suomen kansalaisella on velvollisuus pitää väestötietonsa ajan tasalla!– Maistraatille tulee ilmoittaa syntymistä, avioliitoista,

avioeroista, nimenmuutoksista, kuolemista ym.

– Ilmoitus lähetetään Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön (international@maistraatti.fi) tai Suomen ulkomaan edustustoon

– Liitteeksi aina laillistettu ja käännetty alkuperäinen syntymä-, vihki- ym. todistus, myös passikopio hyvä laittaa mukaan

– Jos tiedot eivät ole ajan tasalla, poliisi ei voi myöntää passia

• Velvollisuus koskee myös muuttoa ulkomailla osoitteesta toiseen

Bonustieto: Asuminen

vapaa-ajan asunnossa

Vapaa-ajan asunnossa asuminen

• Jotkut maistraatit ovat hyväksyneet vakinaiset muutot

vapaa-ajan rakennuksiin, jotkut eivät

• Hallinto-oikeuksista ratkaisuja, joiden mukaan

vakinaista muuttoa vapaa-ajan asuntoon ei tulisi sallia

• Maistraatit ovat yhtenäistäneet käytäntöjään tämän

mukaiseksi 23.9.2014 alkaen

– Kotikunta voi kyllä siirtyä vapaa-ajan rakennuksen

sijaintikuntaan, mutta henkilö merkitään vailla vakinaista

osoitetta olevaksi

– Vapaa-ajan asunnon osoite voidaan merkitä postiosoitteeksi

Kysymyksiä?

Lisätietoja kotikunta- ja väestönkirjanpitoasioissa saat

paikallisesta maistraatistasi.

Yhteystiedot: www.maistraatti.fi/maistraatit