työpajatoiminnan abc...• teknologia ja tietotekniikka ... • - emotionaalinen hyvinvointi...
TRANSCRIPT
Työpajatoiminnan ABC NUORI2017 27.3.2017 Tampere
Susanna Palo
Valtakunnallinen työpajayhdistys
27.3.2017
3.4.2017 2
Työkokemukseni
Helsingin kaupunki:Nuorisoasiainkeskus 1987-89 kädentaidot, ohjaaja ja 1989 -1993 tiedotustiimin kouluttaja
Nuorisoasiainkeskus -> Kaupunginkanslia -> OpetusvirastoSininen Verstas, nuorten työpaja kouluttaja, projektityöntekijä, projektikoordinaattori 1993- 2011 vastaava kouluttaja 2011-2012 ja 2014-2016
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:Tekemällä oppii – hankkeen projektityöntekijä 2012-2014Kouluttaja 10.10.2016 alkaen
Koulutukseni
FM (taidekasvatus, erityispedagogiikka, psykologia)Askartelunohjaaja, Tekstiilisuunnittelun täydennyskoulutusVisuaalisen alan pedagogiset pätevyydet Psykoterapian perusteet koulutus
Taustaa
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
3.4.2017 3
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
• Työpaja-ammattilaisten v. 1997 perustama järjestö, jonka tavoitteena on
– ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa
– vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiäettä työpaja-ammattilaisten osaamista
• Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö
– Yhdistys on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista
3.4.2017 4
Yhdistyksen toiminta
• Yhdistyksen palvelut:Jäsenpalvelut: Alueellinen toiminta, tapahtumat ja Koulutukset
Tieto ja vaikuttaminen: Vaikuttaminen, Tilastot ja muu tiedontuottaminen,Laatutyö: Sosiaalisen vahvistumisen mittari (Sovari) ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointi malli (STL)
Tukipalvelut: Hallinto ja viestintänettisivut www.tpy.fiFacebook www.facebook.com/tyopajayhdistys/Twitter ja Instagram @työpajayhdistys sekä https://blogi.tpy.fi/
• 7 työntekijää Toiminnanjohtaja (vs) Anna Kapanen
Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen hallitus, jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia
puheenjohtaja Anneli Kiljunen
• Toiminta valtakunnallista243 jäsenorganisaatiota
3.4.2017 5
Työpajatoiminnan asemoituminen
palvelurakenteessa
3.4.2017 6
Sosiaalisen työllistämisen toimiala
• on yhteiskäsite
• tavoitteena on ammattimaisesti ja monialaisessa yhteistyössä vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja työllistää heitä
• tarjoaa laadukkaita, peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä - työllistymis- ja koulutuspalveluja,- kuntoutus- ja ohjauspalveluja sekä- työ- ja toimintapaikkoja, jotka tukevat siirtymiä koulutukseen ja työsuhteisiin
• Sosiaalisen työllistämisen toimialan työtä tehdään erilaisissa yksiköissä. Toimijoilla ei ole yhtenäistä toimintamallia, vaan palvelut rakentuvat paikallisten tarpeiden ja käytäntöjen pohjalta
3.4.2017 7
Työpajatoiminnan asemoituminen
8
työllisyys-, sosiaali-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaan
Työpajatoiminnan liitoskohtia
Työpajatoiminta asemoituu
• sosiaalisen työllistämisen toimialalle, välityömarkkinoille
• palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille
”Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon” OKM
Työpajatoiminta täydentää
• jo olemassa olevia palveluja
3.4.2017 9
Työpajatoiminnan järjestäjät
3.4.2017 10
Hallintomuoto tpy:n jäsenorganisaatioissa
• Kunta 60%
• Yhdistys26%
• Säätiö 11%
• Muu (esim. osakeyhtiö) 3%
Työpajojen rahoitus
3.4.2017 11
• Rahoitus koostuu useasta tahosta– ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain
budjetointi esim. nuorisotoimi, sivistystoimi)
– valtionavustus työpajatoimintaan
Työpajatoiminnan kattavuus
3.4.2017 12
Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2016
Työpajojen rahoitus
3.4.2017 13
• Rahoitus koostuu useasta tahosta– ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain
budjetointi esim. nuorisotoimi, sivistystoimi)
– valtionavustus työpajatoimintaan
– valtionavustus etsivään nuorisotyöhön
– hankerahoitus (ESR, STEA eli Sosiaali- ja
terveysjärjestöjen avustuskeskus, säätiöt, rahastot)
– tuotot myytävistä tuotteista
– valmennuspalveluiden tuotto
3.4.2017 14
Tilastotietoa työpajan rahoituksesta
3.4.2017 15
Työpajatoiminnan perusteet ja käsitteet
Työpaja
3.4.2017 16
Yhteisö
Työ
Valmennus
PuutyötMetallityöt
KädentaidotTekstiilityöt
GateringMedia
TaideTeatteri
PesulaSiivous
KierrätysRakennus
…
Työ + Yhteisö + Valmennus
• Työpajan yhteisössä tehdään työtä tavoitteellisen valmennuksen menetelmin
• Työpajan perustehtävänä on valmentaminen
• TYÖ on VÄLINE valmennukseen –ei päätavoite
3.4.2017 17
3.4.2017 18
Työ + Yhteisö + Valmennus
Kaks Kättä, Maria Gnosspellius, 2016 Omnian työpajat, Jani Leinonen, 2016
3.4.2017 19
Työ+ Yhteisö + ValmennusOmniantyöpaja
Maria Gnosspellius,
2016
3.4.2017 20 Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Virpi Siira, 2016
Työ+ Yhteisö + Valmennus
3.4.2017 21
• Työn ja valmennuksen avulla valmentautujien osaamista vahvistetaan
• Yhteisön avulla vahvistetaan osallisuutta työpajan toiminnassa
• Mennään valmennus edellä: Tavoitteena aina, että valmentautujat tekevät itse vaikka hitaasti ja monta kertaa kuin että valmentaja tekee
Valmentautujat ovat tekijöitä
Joensuun Nuorisoverstas, Maria Gnosspellius, 2016
Työpajojen asiakkaat
Valmentautujat
&
Ohjautuminen työpajalle
3.4.2017 22
3.4.2017 23
• Työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus
• Ammatinvaihtajia
• Työ- ja toimintakyvyiltään heikentyneitä työnhakijoita
• Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia
• Pitkäaikaistyöttömiä
• Osatyökykyisiä
• Työmarkkinoille integroitumiseen tukea tarvitsevia maahanmuuttajia
Valmentautujat
3.4.2017 24
Valmentautujat ja valmentajat1
11
0
12
60
14
90
16
60
16
90
17
40
18
70
18
70
18
60
12 830
15 340
18 310
20 77021 460
22 790 22 900 23 170
25 450
8 2108 740
11 300
13 020 12 990
14 260 14 72014 200
14 730
7 040 7 340
9 410
10 860 10 900
12 110 12 19011 610 11 560
4 620
6 600 7 0007 760
8 470 8 540 8 1808 970
10 290
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Henkilöstö (htv)
Kaikkivalmentautujat
Nuoret (alle 29)valmentautujat
Alle 25 vuotiaatvalmentautujat
Aikuisetvalmentautujat
Val
me
nta
utu
jat
Työn
tekijät (h
tv)
Työpajoille ohjautuminen
3.4.2017 25
Keskeiset valmennus-palveluja tilaavat/ ohjaavat tahot
Työpajan tuottamat valmennuspalvelut
TE-hallinto (TE-toimistot ja TYP eli
työvoimanpalvelukeskukset (37%)
Oppilaitokset (9,3%)
Kunta (27,1%) Sosiaali- ja terveystoimi (15,8%) Mielenterveyspalvelut (2,2%),Etsivä nuorisotyö (9,1%)
Muut viranomaiset (1,6%)Kriminaalihuolto (0,6%), Kela (0,8%), Vakuutusyhtiö (0,1%), Armeija (0,1%)
Omaehtoisesti (11,4%)
Muut palvelut (6,6%)
• Työkokeilu, palkkatukityö, työhönvalmennus, työvoima-poliittisessa koulutuksessa
• Tutkinnon osan suorittaminen (näyttö tai TOP-jakso), oppisopimuskoulutus, TET, JOPO, pajakoulu
• Kuntouttavassa työtoiminnassa (Kuty)• Palveluohjaus
• Yhdyskuntapalvelu• Työkyvyn arviointi tai työkokeilu
• Palveluohjaus
• Nuorten kesätyöt, siviilipalvelus
Työpajatoiminnan valmennuksen tasot
3.4.2017 26
Valmennuksen tasot ja tavoitteet
3.4.2017 27
27
STARTTIVALMENNUS
ETSIVÄ NUORISOTYÖ
KUNTOUTTAVA VALMENNUS
TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS
SEINÄTÖN VALMENNUS
• Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta
• Yksilövalmennusta ja työvalmennusta
• Työvalmennusta ja yksilövalmennusta
• Työhönvalmennusta
• NIVELVAIHEEN TUKI koulutukseen ja työmarkkinoille siirryttäessä
• TYÖTAITOJEN, työelämä- ja -yhteisö + koulutusvalm. kehittäminen
• TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN kartoittaminen
• TOIMINTAKYVYN KARTOITTAMINEN ja asteittainen kuntoutuminen
• Yksilövalmennusta
• Palveluohjaus auttaviin tahoihin ja jatkopolkuihin
Valmennuksen tasot ja sopimukset
3.4.2017 2828
28
STARTTIVALMENNUS
ETSIVÄ NUORISOTYÖ
KUNTOUTTAVA VALMENNUS
TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS
SEINÄTÖN VALMENNUS
• Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta
• Yksilövalmennusta ja työvalmennusta
• Työvalmennusta ja yksilövalmennusta
• Työhönvalmennusta
• Kuntouttava työtoiminta, kuntakohtaiset sos.toimen sopimukset
• Kuntouttava työtoiminta, oppilaitoskohtaiset sopimukset
• Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
• Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus
• Ilman sopimusta palveluohjausta ja tukea alle 29 v. nuorille
3.4.2017 29
Valmennuksen tasot
29
STARTTIVALMENNUS
ETSIVÄ NUORISOTYÖ
Palveluohjausta ilman sopimuksia
KUNTOUTTAVA VALMENNUS
TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS
SEINÄTÖN VALMENNUS
• Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta
• Yksilövalmennusta ja työvalmennusta
• Työvalmennusta ja yksilövalmennusta
• Työhönvalmennusta
• Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus
• Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskunt.
• Kuntouttava työtoiminta, oppilaskoht. sop.
• Kuntouttava työtoiminta, kuntakoht. sop.
Opiskelu- ja
työelämä-
valmiuksien
tukeminen
Arjen
asioiden ja
elämän-
hallinnan
tukeminen
Työ- ja
työhön-
valmennus
Yksilö- ja
ryhmä-
valmennus
Valmennuksen tasot• Etsivä nuorisotyö
on yksilöllistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokonaisvaltaista palveluohjausta alle 29v. nuorille. Toimivan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kautta pyritään löytämään nuorelle sopivia vaihtoehtoja jatkopolkuihin joko koulutukseen, työelämään tai muihin palveluihin.
Starttivalmennuson arjenhallinnan vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen toimintaa. Starttivalmennus voi olla sekä yksilövalmennusta että ryhmävalmennusta ja se sisältää toiminnallisia esim. luovia menetelmiä itsetuntemuksen kehittämiseen ja pienimuotoisia työtehtäviä toimintakyvyn parantamiseen.
Keskeistä verkostomainen työote eli tehdään tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa nuoren hyvinvoinnin lisäämiseksi (esim. sosiaalityö, päihdetyö, asumisen toimijat, kolmas sektori esim. Marttaliitto)
3.4.2017 30
• Kuntouttava valmennus on yksilövalmennusta, kun arjen & elämänhallintataidot vaativat kehittämistä sekä ryhmävalmennusta, josta vähitellen voidaan siirtyä työvalmennukseen, opiskelu- tai työelämään.
• Työelämään valmennus on ennen kaikkea työvalmennusta, jossa työtaidot, työelämätaidot ja työyhteisötaidot yms. paranevat ja siirtyminen koulutukseen tai työhön onnistuu työpajan jälkeen. Työvalmennuksen tukena on yksilövalmennus.
• Työhönvalmennuson tukea työelämään siirtyville tai työelämässä mukana oleville, jotta työssäolo sujuisi hyvin ja itsenäisyys työn hallitsemiseksi paranisi ja olisi mahdollista vähitellen irtaantua valmennuksesta
3.4.2017 31
Työpajan valmennuksen elementit
3.4.2017 32
3.4.2017 333.4.2017 333.4.2017 33
Yhteisö
Työpajan työvalmennus
Työelämä-taidot
&Työyhteisö-osaaminen
Arjenhallinta
Sosiaalinen vahvistumien
Työn ammatillinen
osaaminen
+ EOAT
Työvalmennus
Työvalmennus
Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja –ammatillinen koulutus, osaamista & kokemusta alalta
Työvalmentaja valmentaa
– vaikeusasteiltaan erilaisten ammatillisten työtehtävien tekemisessä sekä
– työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojenhankkimisessa
Työvalmennus on päivittäistä tukea valmentautujille
3.4.2017 34
Työvalmennus
Työvalmennus perustuu tekemällä oppimiseen
Toiminnallisesti lahjakkaita palvelee työpajan tapa opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta
3.4.2017 35
Nuorten työpajat,Sininen Verstas,Maria Gnosspellius,2016
Demonstraation voima
• Aivotutkimuksissa (Hari, 2007 , Iacoboni 2008) on todettu demonstraatioiden olevan tehokkaita oppimistilanteita
”Katsoessaan toisen ihmisen suoritustaaktivoituvat myös oppijan vastaavat aivolohkot ja
oppija samaistuu vahvasti tekijään.”
27.3.2017 36
Nuorten työpajat, Woodoo-werstas, 2012
Työvalmennus
3.4.2017 37
• tarjoaa valmentautujalle vaihtoehtoisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien kautta
• Valmentautuja kehittää taitojaan ja kykenee näkemään osaamisensa ja omat edistysaskeleensa työvalmentajan palautteen avulla
Omnian työpajat, Jani Laukkanen,
2016
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
• elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu• vuorovaikutus ja yhteistyö• ammattietiikka• terveys, turvallisuus ja toimintakyky• aloitekyky ja yrittäjyys• kestävä kehitys• estetiikka• viestintä- ja mediaosaaminen• matematiikka ja luonnontieteet• teknologia ja tietotekniikka• aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
3.4.2017 38
Työvalmennus ja ryhmä
Työvalmennus tapahtuu yleensä ryhmässä ja ryhmätyöskentely vaatii ryhmätyötaitoja sekä työvalmentajalta että valmentautujalta
Työvalmentaja– on osa ryhmää
– ryhmänvetäjänä vastuussa ryhmästä
– tehtävänä selittää ryhmän perustehtävä ja tavoitteet työskentelylle -> säännöt, perehdytys, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt yms.
– tehtävänä on edistää ryhmäytymistä
-> turvallinen me- henki edesauttaa valmentautujia uskaltamaan kokeilla ja oppia uutta sekä ottamaan vastuuta ryhmän työilmapiiristä
3.4.2017 39
Ryhmäytyminen
3.4.2017 40Nuorten työpajat, Metalli-verstas, 2016
Valmentaja tasavertaisena osallistujana
3.4.2017 41Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2015
3.4.201742
Yhteisö
Työelämä-taidot
&Työyhteisö-osaaminen
Työn tekninen
osaaminen
+ EOAT
Arjenhallinta
Sosiaalinen vahvistumien
Työvalmennus
Yksilövalmennus
Työpajan yksilövalmennus
Yksilövalmennus
• Työvalmennusta tukevaa toimintaa
– perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti
– tarjotaan monialaista tukea arjen taitojen ja elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseksi
– tuetaan tulevaisuuden suunnittelua
3.4.2017 43
Nuorten työpajatSininen Verstas
Pirjo Pihkala/Virpi Siira, 2011
Yksilövalmennus
• Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen
Yksilövalmennusta toteutetaan:
– Yksilötapaamisina sovitusti - akuutisti
– Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmät, starttitoiminta)
– Monialainen tiimi ja verkostoyhteistyö Palveluohjaus ja valmennussuunnitelmat syntyvät yhteistyössä
3.4.2017 44
Yksilövalmentaja• on kohtaamisen ammattilainen
• hyväksyvä asenne antaa mahdollisuuden luottamuksellisen suhteen syntymiselle –> luottamuksen kautta saadaan tarvittavaa tietoa valmentautujasta
• pyrkii ymmärtämään valmentautujan tilannetta ja näkökulmaa valmentautujan kannalta
• Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/opetus-/nuorisoalan ammattilaisia
Yhteisöpedagogeja, sosionomeja, toimintaterapeutteja…
3.4.2017 45
Valmennusmenetelmät
• Valmentajan yksilölliset & toiminnalliset menetelmät, jotka auttavat erilaisten tehtävien harjoittelussa, oppimisessa ja itsenäisessä työskentelyssä
• Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa
• Onnistumisen kulttuuri tulee olla kaiken valmentamisen perusteena!
3.4.2017 46
• Auttaa valmentautujaa tulemaan tietoiseksi omista – ajatuksistaan, tunteistaan, – voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja– unelmistaan
• Tavoitteena on myös omien ajatusten ja näkemysten jakaminen muiden kanssa eli vuorovaikutustaitojen kehittäminen
3.4.2017 47
Valmennusmenetelmien tavoite
Omnian työpajat,Maria Gnosspellius, 2016
Valmennusmenetelmien tavoite
• Tavoitteena auttaa mahdollisuuksien mukaan valmentautujaa kukoistamaan omien mahdollisuuksiensa mukaisesti
• Kukoistamisen elementit
• - Emotionaalinen hyvinvointi (myönteiset tunteet, resilienssi negatiivisia tunteita kohdatessa, tyytyväisyys monella elämän osa-alueella)
• - Sosiaalinen hyvinvointi (myönteiset ihmissuhteet, sosiaaliset ryhmät, arvostus ryhmässä ja muiden ihmisten arvostaminen)
• - Psykologinen hyvinvointi (itsensä hyväksyminen ja omien vahvuuksien tunteminen, uskallus haasteisiin ja oman potentiaalin tavoitteluun – elämän merkityksellisyys omien arvojen mukaan)
3.4.2017 48
3.4.2017 49 49
Yhteisö
Työpajan valmennuksen elementit
Työn ammatillinen
osaaminen
+ EOAT
Arjenhallinta
Sosiaalinen vahvistuminen
Työelämä-taidot &
Työyhteisö-osaaminen
Yksilövalmennus
Työvalmennus
Työpajalla tärkeitä työelämätaitoja
• Aikataulut & työajat, täsmällisyys, rytmi
• Siisteys (työtila, oma toiminta)
• Työvälineiden ja koneiden käyttö & huolto
• Työilmapiiri / yhteistyötaidot & käytöstavat
• Työpajan sääntöjen noudattaminen
• Itsenäinen työskentely / vastuu omista harjoitustöistä ja niiden dokumentoinnista
• Itsensä ilmaiseminen
• Ryhmätyöskentely / vastuu omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä
3.4.2017 50
Työelämätaitojen harjoittelu
• Valmentajat keskustelevat työelämätaidoista esim. ajoissa työpajalle tulemisesta ja sen merkityksestä työhön sitoutumiseen
• Voidaan myös pyytää asiantuntijoita puhumaan asiasta esim. työelämän edustajat eri ammattialoilta
• Voidaan pelata - Omniassa (Espoon koulutuksenjärjestäjä, jolla on myös työpajatoimintaa) on kehitetty Työtaito-hankkeessa Työtaitopeliä, jonka avulla opetellaan työelämän pelisääntöjä nuorten kanssa - SAK:n työelämäpeli
• Työelämätaitojen oppimisessa voi olla käytössä myös työelämätaidosta julkaistut infopaketit
3.4.2017 51
Työyhteisötaidot = TYÖ + YHTEISÖ + TAIDOT
• TYÖ yhteisötaidot liittyvät työhön. Näitä taitoja tarvitsemme, tehdäksemme työmme hyvin ja voidaksemme työssä hyvin.
• Työ YHTEISÖ taidot liittyvät työyhteisöön, hyvään olemiseen ja tulokselliseen tekemiseen yhdessä muiden kanssa. Ne ovat vaikuttamisen ja vaikutetuksi tulemisen taitoja. Yhteistyön taitoja.
• Työ yhteisö TAIDOT ovat myös itsensä johtamisen taitoja, joita myös tarvitsemme toimiessamme yhdessä muiden kanssa.
3.4.2017 52
Työyhteisötaitojen kehittäminen
• Työyhteisötaitojen ja itsensä kehittämisen taitojen vahvistaminen on sekä työ- että yksilövalmentajan työtä ->
• Valmentautujan oman jaksamisen tukemiseen voidaan vaikuttaa yksilövalmennuksella eli keskusteluilla
• Jaksamiseen voidaan vaikuttaa myös työvalmennuksella; työn sopiva aikatauluttaminen kuten tauot luovat mielekästä työelämän mallia.
• Työtehtävät ovat maltillisia, koska työpajan keskeisin työ on valmennus, ei tuotteet
3.4.2017 53
Työpajan valmennusprosessi
3.4.2017 54
PALVELUIHIN OHJAAMINEN
Työpajalle
ohjautuminen,
tilannekartoitus
OHJAUTUMINEN muihin palveluihin,
tilannekartoitus
KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan
valmennuspalveluihin osallistumisesta
KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA
Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut
Tavoitteiden
mukainen
VALMENNUS
Havaintojen
dokumentointi
ARVIOINTI
Suullisen ja
kirjallisen
palautteen anto
KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA -
SIJOITTUMINEN
Koulutus,
Työmarkkinat,
Tuettu
työllistyminen,
Itsensä
työllistäminen,
Muu
sijoittuminen,
TyöttömyysSEURANTA
R
A
P
O
R
T
O
I
N
T
I
Valmennusprosessi työpajalla
PALVELUIHIN OHJAAMINEN
Työpajalle
ohjautuminen,
tilannekartoitus
OHJAUTUMINEN muihin palveluihin,
tilannekartoitus
KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan
valmennuspalveluihin osallistumisesta
KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA
Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut
Tavoitteiden
mukainen
VALMENNUS
Havaintojen
dokumentointi
ARVIOINTI
Suullisen ja
kirjallisen
palautteen anto
KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA -
SIJOITTUMINEN
Koulutus,
Työmarkkinat,
Tuettu
työllistyminen,
Itsensä
työllistäminen,
Muu
sijoittuminen,
TyöttömyysSEURANTA
R
A
P
O
R
T
O
I
N
T
I
Valmennusprosessi työpajalla
3.4.2017 57
Arviointi valmennuksen eri tasoilla
Lähellä työelämää Kuntouttavat palvelut
Yhteisö Yhteisö
Valmennus
Työ Työ
Valmennus
Työkyky ja ammatinhallinta
suhteessa työelämän
perusvaatimukseen
Toimintakykysuhteessa työelämän
perusvaatimukseen
Toimintakyky ja sen arviointi
• Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin
• Toimintakykyisyys
– henkilö selviytyy itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää
• Toimintakyky jaetaan
– fyysinen toimintakyky päivittäiset perustoiminnot, arkiset askareet, työtaidot
– kognitiivinen toimintakyky muisti, oppiminen, keskittyminen, ongelmanratkaisut, kielellinen toiminta
– psyykkinen toimintakyky elämänhallinta, tyytyväisyys, hyvinvointi, mielenterveys
– sosiaalinen toimintakyky vuorovaikutustaidot sosiaalisissa tilanteissa
3.4.2017 58
Työkyky ja sen arviointi
– Ammatilliset perustaidot
• työprosessien hallinta
• työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta
– Työn perustana olevan tiedon hallinta / elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta
• Ammatillisen ydinosaamisen hallinta ja osaamisen täydentäminen
– Persoonalliset kyvyt
• henkilökohtaiset ominaisuudet, joita työssä tarvitaan mm.
palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus, työmoraali ja –etiikka,
motivaatio ja työssä jaksaminen
• vahvuudet & lahjakkuus
– Työelämän pelisäännöt
• työyhteisöosaaminen
3.4.2017 59
Valmentautujan itsearviointi
• Valmentautujan tulee dokumentoida omaa tekemistään, koska sitä kautta hänelle tulee oppiminen, onnistuminen ja osaaminen näkyväksi sekä vahvistuu itsetuntemus
• Itsearviointi voi tapahtua esim. portfoliotyöskentelyn /työnäytekansion, oppimispäiväkirjan tms. avulla
• Portfolio voi olla sähköinen tai paperiversio
• Portfoliotyöskentelyn tulee olla alusta lähtien valmennettua ja siihen on hyvä liittää portfolion sanallista arviointia, esittelyä, ja käyttöharjoituksia esim. työnhakutilanteiden simulointia
3.4.2017 60
Luova oppimisympäristö Sinisellä Verstaalla,Susanna Palo 2008
Osaamisen tunnistaminen
3.4.2017 61
Osaamistodistus
Osaamisen tunnistaminen ja
sanottaminen
Oppimisympäristön tunnistaminen, Ammattitaito-vaatimukset, Valmennus-osaaminen
PALVELUIHIN OHJAAMINEN
Työpajalle
ohjautuminen,
tilannekartoitus
OHJAUTUMINEN muihin palveluihin,
tilannekartoitus
KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan
valmennuspalveluihin osallistumisesta
KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA
Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut
Tavoitteiden
mukainen
VALMENNUS
Havaintojen
dokumentointi
ARVIOINTI
Suullisen ja
kirjallisen
palautteen anto
KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA -
SIJOITTUMINEN
Koulutus,
Työmarkkinat,
Tuettu
työllistyminen,
Itsensä
työllistäminen,
Muu
sijoittuminen,
Työttömyys
SEURANTA
R
A
P
O
R
T
O
I
N
T
I
Osaamisen tunnistaminen
• Työvaltaisessa ympäristössä kertyvän osaamisen tunnistamisesta hyötyvät
• nuoret,• pitkäaikaistyöttömät, • osatyökykyiset sekä • maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille
integroitumiseen
• Työpajojen toteuttama osaamisen tunnistaminen käsittää:• työvaltaisen oppimisympäristön ja sen tarjoamien
mahdollisuuksien tunnistamisen• yksittäisen valmentautujan osaamisen kasvun tunnistamisen ja
sen dokumentoinnin sekä
3.4.2017 63
Osaamisen tunnistaminen työpajalla
• Osaamisen tunnistamisen tarvittavat materiaalit kannattaa tehdä yhteistyössä paikallisen koulutuksenjärjestäjän kanssa
• Yhteistyössä voidaan tarkastella millainen on työpajan oppimisympäristö ja mitä osaamista siellä on mahdollista kerryttää suhteessa ammatillisten tutkintojen vaatimuksiin -> oppimisympäristö raportin tekeminen
3.4.2017 64
Oppimisympäristöraportti
3.4.2017 65
Oppimisympäristöraporttiin kuvataan työpajan:
• Ammattialat, joissa osaamisperusteisuus on työelämälähtöistä
• Esim. työpajan puutyöryhmän valmennuksen sisältöjen vertailu Puutyön perustutkinnon tavoitteisiin (OPS)
• Ammattialojen rinnalle tulee työpajan valmennuksen kuvaus: - tilat- työvälineet- työmenetelmät eli
työ- ja yksilövalmennus
Sallan työpaja, Anne Välimaa,
2016
Osaamistodistus
• Osaamistodistus voidaan myöntää valmentautujalle työpajajakson aikana kertyneestä osaamisesta oppimisympäristöraportin mukaisesti
• Mikäli valmentautuja hakeutuu opiskelemaan, niin koulutuksenjärjestäjä voi hyväksyä osaamistodistuksessa esitetyn osaamisen eli tapahtuu osaamisen tunnustaminen
• Toinen mahdollisuus on, että osaamista vaaditaan vielä näyttö, jonka perusteella osaaminen tunnustetaan
3.4.2017 66
Työpajan onnistumisen edellytysmonialainen verkostotyö
3.4.2017 67
3.4.2017 68
Kunnan päättäjät
Valmentautujan sosiaalinen verkosto
Yhdistykset ja järjestöt
Tuotteiden ostaja-asiakkaat
Päihdepalvelut
Mielenterveys palvelut
TE-palvelut
Etsivä nuorisotyö
Nuorisokodit
Työvoiman vuokrausfirmat
Koulutuspalvelujen tuottajat
Asumispalvelut
Työkeskukset
VelkaneuvontaKunnan • vapaa-aikatoimi• sivistystoimi• tekninen toimi• sosiaalitoimi• nuorisotoimi• liikuntatoimi• kulttuuritoimi• työllisyyspalvelut• terveyspalvelut
Oppilaitokset
Vakuutusyhtiöt
Suomen valtio Kuntoutuksen yhteistyöryhmä
Monialainen yhteistyöryhmäKokeilu- ja
kehittämishankkeet
Seurakunta
Rahoittajat
KansaneläkelaitosVerotoimisto
RikosseuraamuslaitosSiviilipalveluskeskus
PuolustusvoimatPoliisi
Yritykset/ työnantajat
Työpankit
Työllisyyshankkeet
KuntoutuslaitoksetTyöpaja verkostossa
3.4.2017 69
Työpajan rooli monialaisessa verkostoyhteistyössä
• Työpajan on tunnettava paikkakuntansa verkostot ja palvelut -> sekä välitettävä tietoa verkoston jäsenille työpajatoiminnasta
• Mahdollisuuksien mukaan osallistuminen verkoston toimintaan työpajatoiminnan asiantuntijana
• Yhteistyö verkoston kanssa auttaa – Valmentautujien ohjautumisessa työpajalle– Valmentautujan tarvitsemien lisäpalvelujen saamiseen
työpajajakson aikana– Valmentautujan jatkopolkujen suunnittelussa ja niiden
mahdollistamisessa
Työpajojen sijoittumistiedot
3.4.2017 70
Sijoittuminen,vaikuttavuuden mittari
• Positiivien sijoittuminen työpajajakson jälkeen– Koulutus– Työ– Armeija – Äitiysloma (vanhempainvapaa)– Eläkkeelle– Muuhun ohjattuun toimintaan
Sijoittumisesta kertomiseen on erittäin tärkeää asiakastiedon kerääminen ja tallentaminen
3.4.2017 71
Työpajojen sijoittumistiedot 2015kaikki valmentautujat
3.4.2017 72
Nuorten sijoittumistiedot 2015
3.4.2017 73
Laadullisen vaikuttavuuden mittaritSovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari
• Sovari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden mittari
- TPY:n kehittämä OKM:n rahoituksella- Sovarin käyttäminen on maksutonta
• Sovari tuottaa vaikuttavuustietoa valtakunnallisesti ja yksikkökohtaisesti
1. Kuinka hyvin työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä toteutuvat sosiaalisen vahvistamisen periaatteet?
2. Millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on asiakkaisiin?
• Sovari perustuu kaikenikäisille valmentautujille työpajalla sekä nuorille etsivässä nuorisotyössä suunnattuihin nettikyselyihin -> tulokset tulevat kerran vuodessa
3.4.2017 74
Sosiaalisen vahvistumisen mittari (Sovari) työpajatoimintaan
• 1. Työpajatoiminnan arviointi Työtehtävät ja toiminta Yhteisöllisyys ja osallisuus Työ- ja yksilövalmennus
• 2. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi1. Itsetuntemus2. Sosiaaliset taidot3. Arjen asioiden hallinta4. Opiskelu- ja työelämävalmiudet5. Elämänhallinta ja tavoitteellisuus
• 3. Vastaajan taustatietoja: ikä, sp, koulutus, palvelunsaanti
3.4.2017 75
Valmentautujien arvioita työpajatoiminnasta
Sovari tulokset 2016
• Sovari-tulosten mukaan työpajan työtehtävät tukevat hyvin uuden oppimista ja tuottavat onnistumisen kokemuksia
87 % valmentautujista on saanut onnistumisen kokemuksia80 % on oppinut työssä uusia taitoja78 % on saanut kokeilla riittävän monipuolisesti erilaisia töitä
• Työpajan yhteisössä tuetaan hyvin ryhmään kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta
89 % arvioi, että työpajaryhmässä on hyvä yhteishenki 82 % arvioi, että valmentaja tukee ristiriitojen selvittämistä69 % tuntee itsensä tärkeäksi työpajaryhmässä69 % kokee saavansa vertaistukea ryhmältä
• Työpajavalmennusta toteutetaan luottamuksen, välittämisen ja avun antamisen hengessä
91 % valmentautujista luottaa työpajan valmentajiin90 % kokee, että valmentaja hyväksyy hänet omana itsenään86 % on saanut kannustavaa palautetta työn tuloksista86 % arvioi, että valmentajat huomioivat valmentautujia tasapuolisesti84 % on saanut tukea jatkosuunnitelmiin83 % kokee saavansa tukea mieltään painaviin asioihin
3.4.2017 76
3.4.2017 77
Onnistumisille saa ja kuuluu hurrata –
sekä omille että toisten,
parhaimmillaan yhteisille!
3.4.2017 www.tpy.fi
Tänään TPY:n20 v. Juhlaseminaari klo 15.30 MaestrossaTervetuloa!