viestejä työelämästä. ammattikorkeakouluista...

Viestejä työelämästä.

Ammattikorkeakouluista valmistuneiden

kokemat osaamistarpeet ja niiden

täydentäminen eri aloilla ja työtehtävissä

Juhani Saari

Hypoteesi: Koulutus kannattaa

15.12.2017Etunimi Sukunimi2

Koulutus

Työmarkkina-

asema (tai

vaikka palkka)



Koulutus

Työmarkkina-

asema (tai

vaikka palkka)

Kotitaustan SES

Alue

Äidinkieli

Työkokemus

Sukupuoli

Tietoresurssin monet hyödyntäjät


•Responsiivisuus: Opintojaan suunnittelevat opiskelijat sekä opetussisältöjen kehittäjät saavat päätöstensä tueksi ajantasaista tietoa työmarkkinoilta

Opiskelijat ja koulutuksen kehittäjät

• Ennakoivaa: Trendinomaista tietoa työelämän emergenteistäalakohtaisista osaamistarpeista

• Arvioivaa: Miten ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettu työelämäyhteistyö näyttäytyy koetuissa osaamisissa ja työelämävalmiuksissa?

Elinkeinoelämä

•Miltä vastavalmistuneen työmarkkinat näyttävät paikallisesti? Korostuvatko tietynlaiset osaamistarpeet suhteessa elinkeinorakenteen painotuksiin?

Alueelliset toimijat

Aineiston hyödynnettävyys lähtee hyvistä kysymyksenasetteluista

Huomautus: Tiivistetty informaatio on enemmän


- Pilottiaineiston koko ja alakohtainen edustavuus luovat rajoitteita erityisesti

pienempiä koulutusaloja koskevien tulosten esittämiseen, ja siksi

esityksessä sovelletaan uuden kansallisen koulutusluokitus 2016 tiivistettyä

muotoa

- Työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen mittaristo on kyselylomakkeessa

varsin seikkaperäinen, ja sitä on syytä esitysteknisistä syistä tiivistää:

- Liiketoiminta- ja budjetointiosaaminen

- Itseohjautuvuus- ja organisointiosaaminen

- Moniammatillisuus ja vuorovaikutustaidot

- Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen

- Lisäksi osassa tarkasteluja faktoroidaan työuran kokonaistyytyväisyyttä

koskeva tieto tiiviimmäksi yksiulotteiseksi muuttujaksi

Opiskelijalle tai koulutuksen kehittäjälle

15.12.2017

Etunimi Sukunimi

Mitä opiskelija kysyisi itseltään 5 vuoden päästä?

Minkälaisia ovat eri ammattiluokkien

osaamisprofiilit?


-0,600

-0,400

-0,200

0,000

0,200

0,400

0,600

0,800

1,000

Itseohjautuvuus Liiketoimintaosaaminen

Moniammatillisuus Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen

Asteikon nolla kuvaa valmistuneiden keskiarvoa, eikä ole siis itsessään ”vähän” tai ”paljon”

Miltä eri työnantajasektorien tehtävissä vaatimat

osaamisprofiilit näyttävät?


-1,000

-0,500

0,000

0,500

1,000

1,500

Kunta taikuntayhtymä

Valtio taikorkeakoulu

Suuri yritys (250työntekijää tai

enemmän)

PK-yritys (alle250 työntekijää)

Omayritystoiminta

Järjestö, säätiötai vastaava

Itseohjautuvuus Liiketoimintaosaaminen Moniammatillisuus Tieto- ja viestintätekniikka

Minkälaisilla opinnoilla juuri minun kannattaisi

täydentää tutkintoani?


Hyödynnetään työelämän osaamistarpeita kartoittavaa avovastausaineistoa

siten, että etsitään aineistosta halutuilla parametreilla opiskelijaa kiinnostavan

alan työtehtävissä oleva.

Rajaukset (esimerkiksi): Samalta alalta valmistunut, työnantajasektori ja

ammattiluokitus

Mitä terveisiä 1) sosiaali- ja terveysalalta tai 2) työnjohdon insinööriopinnoista

valmistunut ”tulevaisuuden minä” voisi antaa opiskelijalle?

Terveisiä työelämästä 1


Perustaidot alalta harjoitellaan koulussa niin hyvin kuin mahdollista,

työelämään toivoisin rohkeutta kokeilla ja soveltaa koulussa opittua "uusinta

uutta". Käytännön taidoilla tiedonhankinnasta kriittiseen suhtautumiseen

"valmista" kohtaan tekee yllättävän paljon työelämässä. Toivoisin että

kouluaikojen uteliaisuus säilyisi myös työelämässä.

- Anestesiahoitaja, pääsee hyödyntämään osaamista jatkuvasti

Osa-aikatyöt opintojen loppuvaiheessa ovat hyvä valttikortti kun siirtyy

työelämään. Sosiaalialan työ on haastavaa, joten kannattaa myös

opetella hyviä stressinhallintakeinoja ja omaa jaksamista turvaavia

taitoja jo ennen työelämään siirtymistä. Oma-aloitteisuus on hyödyksi ja

valmistumisen jälkeen ei tee pahaa pysyä ajantasalla alan asioista.

-Kehitysvammaisten ohjaaja, pohtii alanvaihtoa

Terveisiä työelämästä 2


Opiskelisin infraa, koska työllistymismahdollisuudet ovat lähes

rajattomat. Suunnittelija, yrittäjä, tuotannon henkilö, virkamies... Töitä on

paljon. Lisäopiskelisin työllistymisen jälkeen tarvittavaa erikoisalaa.

- Insinööriopiskelija/työnjohto, olisi valinnut opintokokonaisuuksia toisin

Suunnittelu- ja työmaavalvonta töissä on ainakin erittäin paljon

hyötyä siitä jos on itse aikaisemmin ollut asennustöissä ja tietää

mitä kyseinen työ todellisuudessa vaatii.

- Laitossuunnitteluinsinööri, ei suurempia urakehityshaaveita

Työmarkkinatoimijoille

15.12.2017

Etunimi Sukunimi

Kuka lisäkouluttautuu valmistumisen jälkeen?

Kyselyssä kartoitetaan tutkinnon jälkeistä

lisäkouluttautumista


Toinen ammatillinen tai amk-tutkinto7 %

Pätevöitymis- tai erikoistumiskoulutus

11 %

Ylempi kk-tutkinto

17 %

Muu lisäkoulutus

29 %

Ei osallistunut

36 %

Syyt kouluttautumiseen ovat

moninaisia ja linkittyvät myös

ilmeisesti kouluttautumisen

tyyppiin.

Tarkastellaan koulutusalojen

sekä nykyisen työn vaatiman

osaamisen suhdetta eri

asteisiin lisäkouluttautumisiin

malliperusteisesti

Työuran osaamistarpeet ja tyytyväisyys ennustavat

erilaisiin koulutuksiin hakeutumista


To

ine

n a

mm

ati

llin

en

tai a

mk

-tu

tkin

to

Pä

tevö

itym

is-

tai

eri

ko

istu

mis

ko

ulu

tus

Yle

mp

i kk-t

utk

into

Mu

u lis

äk

ou

lutu

s

Työuran kokonaistyytyväisyys0,423 0,943 0,965 0,962

Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 1,246 0,726 0,938 0,945

Itseohjautuvuus0,731 1,593 0,951 1,334

Budjetointi ja liiketoiminta1,146 2,345 1,235 1,241

Moniammatillisuus ja verkostot1,055 1,605 1,468 1,276

Ikä valmistuttaessa0,931 1,014 1,008 1,006

Miehet0,282 1,248 1,062 1,028

Koulutukseen osallistumisen ristitulosuhde (ei-kouluttautuneisiin nähden).

Multinominaalinen regressio työuran osaamistarpeiden ja tyytyväisyyden

suhteen (koulutusala vakioitu).

Miten eri aloilla osallistutaan

erikoistumiskoulutuksiin?


Alueelliset siirtymät

15.12.2017

Etunimi Sukunimi

Kuka muuttaa valmistuttuaan pois koulutuksen

sijaintimaakunnasta?

Mitkä tekijät ennustavat valmistuneiden

muuttoliikettä?

Pilottiaineiston perusjoukon muodostaa viiden

keskisuuren maakuntakeskuksen ammattikorkeakoulu

• Yleistetään muuttoliike seuraavalla luokituksella:


72,5

18,2

8,8

0,5

65,7

19,913,4

1,10,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

Korkeakoulunmaakunta

Muu maakunta Uusimaa Ulkomaat

Valmistumisen jälkeen Tällä hetkellä


71,8 %

66,7 %

71,3 %

37,2 %

37,0 %

36,0 %

71,4 %

68,6 %

67,3 %

60,1 %

60,2 %

57,2 %

76,5 %

71,9 %

72,2 %

13,8 %

15,0 %

12,8 %

20,5 %

24,4 %

24,0 %

10,0 %

11,1 %

11,9 %

11,9 %

12,8 %

14,7 %

7,1 %

7,1 %

7,4 %

14,3 %

18,2 %

15,8 %

42,3 %

38,5 %

40,1 %

18,6 %

20,4 %

20,8 %

28,0 %

27,0 %

28,2 %

16,4 %

21,0 %

20,4 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Vuosi

Kolme

Viisi

Vuosi

Kolme

Viisi

Vuosi

Kolme

Viisi

Vuosi

Kolme

Viisi

Vuosi

Kolme

Viisi

Vars

inais

-S

uom

iK

anta

-Häm

eP

irkan

maa

Keski-S

uo

mi

Pohjo

is-

Pohja

nm

aa

Oma maakunta Uusimaa Muu tai tuntematon

Valmistuneiden sijoittuminen (tilasto)

Lähde: Vipunen –tietokanta / Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen

Muuttoliike on yhteydessä koulutusalaan


Lähde: Vipunen –tietokanta / Ammattikorkeakouluista

valmistuneiden työllistyminen / Asuinmaakunta viisi vuotta

valmistumisesta

65,5%

3 861

66

180

33

207

24

1 023

1 140

639

540

13,4%

795

24

141

18

63

6

210

135

120

81

20,0%

1 395

102

108

12

105

9

360

411

177

114

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki (kysely)

Kaikki (tilasto)

Maa- ja metsätalousalat

Humanistiset ja taidealat

Kasvatusalat

Palvelualat

Yhteiskunnalliset alat

Tekniikan alat

Terveys- ja hyvinvointialat

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)

Oma maakunta Uusimaa Muu tai tuntematon

Pilottikyselyn korkeakouluista 2012 valmistuneiden nykyinen asuinmaakunta koulutusaloittain

Mitkä tekijät voisivat selittää?

• Elämäntilanne?

– Ikä valmistumisvaiheessa (elämäntilanne sitoo?)

– Sukupuoli (perhe voi sitoa enemmän naisia kuin miehiä?)

• Työuramuuttujat:

– Työkokemus ajalta ennen opintoja (työpaikka tai paikalliset

verkostot tiedossa)

– Nykyisen työn ansiotaso (muutetaanko palkan perässä)

– Ensimmäisen työpaikan laatu (koulutusalaa vastaava)

• Entä koulutusala, jos edelliset vakioidaan?


Tilastollinen mallinnus ennustaa sijoittumista

koulutuksen sijaintimaakuntaan

Multinominaalinen regressio


Logistinen regressio (vasteena pois muuttaminen). Ristitulosuhde-estimaatit (odds ratio) ja

niiden merkitsevyys

Aikaisempi oman alan työkokemus, ansiotaso sekä ikä ennustavat jäämistä.

Muuttajien työurat ovat katkonaisempia.

Alakohtaiset erot jäävät näkyviin.

Yhteenvetoa

Aineisto palvelee koulutuksen ja työmarkkinoiden

kehittämistarpeita, kun sille esitetään hyviä

kysymyksiä!

• Mitä paremmin aineiston hyödynnettävyys näkyy

opiskelijoiden arjessa, sitä motivoituneempia nämä ovat

valmistuttuaan myös vastaamaan

• Hyödynnettävyys, näkyvyys ja kerätyn tiedon laatu

kulkevat kaikki yhdessä ruokkien toisiaan


Kiitos!


viestejä työelämästä. ammattikorkeakouluista...

Documents